Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 27, 1921)
rORSTJ 27 P.—THURSDAY, JA N . 27 ............. _ Ny. pitalistisen yhteiskunnan alt maisevat hsenM työn suorituk- miota eräässä työläisten koko- (T H E C O M R A D E ) mannen Kansainvälisen ,musertami- den miesten allekirjoittamana tiiksi vallansiirroille valtiossa san yhteiskunnallisena puolena, uksessa ja^selostaa asiaa m. m. Finiu«h workers in siitäkin huolimatta vaikka pää nen. Me olemme mielikarvaudella tlin Raivaajassa. Tuo julista jota taloustieteessä nimitetään seuraavasti: * * tar? States. The only Finnish seuranneet sitä katalaa peliä m itä dostaa yhden osan siitä omatuotanto ei ole saattanut D aily m the West. Published Daily, arvonmuodostutxusprosessiksi, ei Soslalistipuolue kansainväliayyskysy- terrorista” , jota samalta tabolu* Tunnustaen itse kysymyksen £«3* Sunday, nt Astoria. Oregon, teknillisessä suhteessa vielä val huomata tai el'tahdota huòmà by di« Western W orkm en’s Publishing tansa alaiseksi jokaisen tuotan myksessä on harjoittanut Soslalis- pitkän aikaa harjotettu. Siinä terveelliseksi, ta, joka pintapuoliselle luokka esillevetämisen 5oc i • tipuolue on viekastellut jäsenistölleen seerataan Järjestömme hajalle toelämän alaa ja vaikka se ei vaistolle on hyvin ominaista, hyökkäsi puhuja rajusti sen i ke- Velka Venäjälle tässä kysymyksessä ja teeskennellyt koska siinä myöskin kehoitetaan ole saattanut teknillistä kahitys- silloin joudutaan joko opportu- vytmielistä asettelua m vastaan. O ffice Seventh and Commercial St., Muuan porvari ottaa vaivakseen ulkokultaisilla ja petollisilla fraaseil semmisto-osastojen pieniä oikeigh. tä tietäen viimeisten saavutuk n is m in tai m u u h u n epätieteelli : Viittaamalla ir k a v a lt a ! iittaamalla v virkavaltaisuuden Opposite Post Office. nismin tai muuhun sien mukaiseksi. puolustaessaan la kuuliaisuutta Kolm atta Internatio- siä klikkejä anastamaan osastoi*. Phonei Office 363, Editorial Dep’t 832 syyteen, jotka lopuksi aina' kos syihin, sitä ravitsevaan pahaan kaivella historiaa kauppasuhteiden avaam ista V enäjin nalea kohtaan. Olemme nyt vakuu- maisuus haltuunsa pois enenit ‘ Samaa mitä tässä nähdään y- tavat omaksujilleen. ja neuvostovallan asemaan täl T-rt.rr-P?’ 1 Office Address: kanssa. H änestä tunnustaa siltä tettuja siitä, että tämä puolue “ ei voi tä, on tuo julistus katsottav T O V E R I, Bo» 99, Astoria. Ore. leispiirteissään, eri maita kos Kapitalistisen tuotannon — ja lä hetkellä, varoitti puhuja erit kuin sittenkin tulisi pyrkiä rak en ta eikä tahdo tulla” Kolmannen Interna- - m “ itä i häikäilemätt/rnämmäksi kevana, on havaittavissa myös sitä edellä vallinneen tuotanto täin ponnekkaasti ajatu&esta, E D IT O R IA L S T A F F kin jokaisen maan sisäisessä elä muodon jätteistä — moninaisia että paha voidaan poistaa pa- maan luonnollisempia ja suosiolli tionalen osaksi. katalonikai, sillä moinen euemn EKs Snikanea, Managing Editor. Sido sempia suhteita Venäjän kanssa, lau su m m e valittelum m e sen joh mässä. Työväki on valmis vaa ta jo pelkästään taloudellisista perip&ätöksillä, pelkällä sisäl oikeuksien syrjäyttäminen ei Vol Syvänen, A les Savo, Toivo A . Johnson. huolim atta siitä kutka V enäjällä dosta, ettei osastom m e ja sen m uka tännössä merkitä muuta kuin v«Z timaan uudistuksia ja muutok j a teknillisistä suhteista johtuu, lyksettömällä arvostelulla. ____ A. N. Koskela. hallitsevat. na alueen m uut rehelliset sosialisti- taisteluja porvarillisissa oikeu«lX sia valtasuhteisiin siitäkin huo että ihm iset' yhä edelleen ova: Entered as second-class m ail matter limatta, että teknillinen edistys Rahan janossa, liikem ahdollisuuk ainekset voineet olla S. S. Järjestö n sissa. * - Tässä kysymyksessä pääomia monenlaisissa tuotannollisissakin July 18. 1912, at the Post O ffice at sien etsinnässä ja pyrinnöissä pääs kasailevat menshevikit ja sosia- edustajakokouksessa edustettuna. A- nimenomaan heitä lähinnä kos oloissa. Sen lisäksi työläisiin Me täm än yhteydessä keholt*g_ Astoria. O re| ton, under the A c t of tä riistäm ään suurem pia ihm isjouk lueemme oli tässä kokouksessa kyllä listi-vallankumoukselliset moit kevassa tuotantotoiminnassa ei vaikuttaa March 3, 1 8 /9 . järjestöm m e toimeenpanevaa mitä tuntuvammin koja, porvarin silm ät ovat sotkeu tivat meitä siitä, että me emme edustettuna viidellä jäsenellä, m utta ole saavuttanut korkeinta astet vielä kapitalismin voimakas aa heti ryhtym ään toimenpiteislifj ta. Kun yleisesti maassa val ideologia ja sille perustuva kas kykene kukistamaan byrokratis- tuneet semmoisiin historiallisiin asi nämä miehet, omia likaisia persoona- lanteep selvittäm iseksi Massan Taotannon teknillinen litsee kapitalistinen tuotanto, vatus sekä myöskin perintö van mia nykyisessä neuvostojärjes oihin, jotka osottavat “oltavan vel pyyteitä palvellessaan, kurjasti söivät eella, sekä muutenkin ryhtyä niin on se saattanut kaikki työ hoista katsomuksista. x Ja nämä telmässä. Aikoinaan nämä her kaa V enäjälle” — tietysti .Venäjän ne evästykset, m itä M assan alueen kaikkiin niihin toimenpiteisiin ja yhteiskunnallinen tätekevät yhteiskunnallisessa yhdessä aiheuttavat sen, että rat hokivat, että me emme jak porvaristolle. sääntöm ääräisesti valittu edustajako- hin täm än alueen oikeistolaisten Hän tuo esiin seuraavia asioita: sa -puolustaa neuvostovaltaam suhteessa asemaan .jolloin ne kous heille antoi. Voimme varmuu- j sialistlen ” toim inta yleisesti ja työväenluokan edessä on laaja suhde Napoleon III Englannin yllytykses me. Nyt nämä taas vatkutta- ovat tulleet vedetyksi luokka peräinen työväestön henkinen della sanoa, e ttä M assan alueen re m ainittu julistu s erikoisesti aihe taistelun piiriin ja ovat valmii oirenteeraus, jonka täytyyulot va5* "Mitäpä siitä, jos onnis- tä vaati Venäjän k eisaria Alexander helliset sosialistit m uistavat näiden antaa. ta riiston ja koko yhteiskun tua mitä erilaisimmissakin ase tuittekin puolustautumaan, mut II:sta vuonna 1860 yhtym ään liit m iesten nim et ja vielä k erran tulevat M assan alueen toverit, kautta Olemme nähneet kuinka ta nallisen puristuksan takia seu- missa oleviin työläisiin ja jon ta virkavaltaisuuspa neuvosto- toon, joka oli tehty Englannin ja vaatim aan heitä tilille. jän, valveutukaa! varatuotannon yhteiskunnain-[raamaan luokkataistelun lippua ka täytyy tiukasti pyrkiä yhä virastoissa se vasta tenän tekee R anskan välille sen tunnustam iseksi Me jy rk ä sti tuom itsem m e näiden nen suhde ilmenee ja kuinka se Näin tapahtuu vaikkakaan se laajenevaan huomioon ottami siitä huolimatta, että Lenin mu ja Yhdysvaltain presid^. Lincolnin m iesten työskentelyn S. S. Järjestön Norwoodin S. S. Osasto. K:tu palvelee erikoisesti kapitalisti ei ole aina välttämätöntä. ka jossain kirjassaan on sano m ä ä rä ä h ä n kauppasulun lopettam i edusU jakokouksessa, sam alla kun me W erner Sointu. W. Kärki, O. E. Sir seen kaikista niistä valtavista sen tuotantotavan perustarkoi- Mutta vielä toisessakin suh- yhteiskunnallisista voimista, jo i nut virkavaltaisuuden kukistu seksi. Napoleonin om akätisellä kir lausum me syvän inhomme provokato O saston valitsem a komitea. Stn iL riiStä niStä ja. , sen kaut_! teessä voidaan valaista asiaa, den tulisessa ja yhä >kireäm- van neuvostojärjestelmässä; jeellä vedottiin V enäjään sen takia, risen julistuksen johdosta, m ikä näi- (O saston leima., ta paaomavallan vaikutusta ei • Kehittyneinkään t uotant otapa, Ijtnäksi käyvässä kamppailussa mutta päinvastoinpa asian laita e ttä “ Yhdysvallat ovat käyneet liian onkin, eihän väitös pidä paik voimakkaaksi, uhkaaviksi ja e ttä sen ainoastaan tuotantoon vaan edistyneimmälläkään asteella "o- maailma nyt elää. myoskin jakotoimintaan, koko levä tuotannon teknillinen suh kaansa lähhnainkaan” . Ennen alueet olisi jaettav a Europan turval yhteiskunnalliseen elämään, ih de ei ole kylliksi yhdenmukais- käikkea ovat -yleiset elinehdot lisuuden takeeksi, koska sen halll- muuan M Ä Ä R I T E L M Ä korjat,tavat, misten henkisiin ja aatteellisiin tuttamaan työläisten ajatuksia jotta työläisten ei ; tus on niin erilainen kuin Europan V A L T IO S T A tarvitsefsi juoksennella leivän! hallitukset.” milhaeen ♦ J • kaikkecn “ P” : Ja harrastuksia sellaisenaan. Sa- „ • i ° ‘mintaan- Tästä massa työssä nähdään sekä piin- Yhdysvaltain presid. V/ood- haussa, että sadattuhannet ja M utta Venäjä vastasi, e ttä Yhdys- , J ° htutu etta pelkkien ! tyneimpiä vanhoillisia ettäP ää- hVljoQnat mi ««♦ työtätekevät kävisivät i " valloilla on oma hallituksensa ja se ekmllisten tuotantosuhteiden rimmäisiä radikaaleja. Uskovai- row W ilson, jota yhteen aikaan työläisten ja talonpoikain val- saa toimia kuten se itse haluaa. Vie huonnoon ottaminen ei riitä yh-Isiäkin työskentelee1 kapitalisti ihannoitiin kansanvaltaisuuden vontakoulun ja oppisivat val lä k irjo ttaja tuo esiin, e ttä Venäjä n i^ sessa suurtuotannossa. Palkkä suurimpana apostolina, on kir- tiota hoitamaan. Meitä ei ole ei ainoastaan kieltäytynyt tu n n u sta seuraavan määritelmän eikä työväenliikkeelle. Tuotan yhteiskunnallista puolta mitä jottanut kukaan tällaiseen opettanut, jot m asta liittoa Yhdysvaltoja vastaan, valtiosta: L. Trotski selostaa V enäjän ase m äärätyillä ehdoilla käyttöoikeus^ to ei ole pelkkää luonnon suh selvimmin. “ Kaikkien hallitusten, mikä ta me voisimme vaihtua satojen vaan läh etti sotalaivaston suojele m asta ja oloista seuraavaa: teiden alistamista ja inhimilli- tuhansien porvarillisten virka- maan Yhdysvaltain turvallisuutta muodossa europalaiselle ja amer_ Kapitalistit pitävät huolta laiselle pääom alle, sillä on hyodSl sen elintoiminnan jatkamista e- vielä kehittyneelläkin kapitalis- hyvänsä niiden muoto onkaan, herrojen sijaan- Vuosi sitten jonka takia Englannin täytyi auttaa Tiedätte, e ttä arm eijan miesluku läman välttämättömyyksien tuot tisalla ajalla (kehittyneellä vie olennainen luonne on auktori perustettu valvontaelin ei ole salaisesti Etelää taistelussa Unionin lasketaan miljoonissa, tiedätte myös sempää, e ttä m ainitut pääomat sJ tamiseksi. Se ai ole pelkkää lä tulisemmin ja paljoa anka teetti. Aina täytyy olla hai vielä, osoittautunut valtion hal hajottam iseksi kin, ettgi arm eijan olemassaolon ra lä >ahdistelemisten ja maihinliä] työskentelemistä ja mekaanisten rammin) työläisten kasvattami littavia ja hallitsijoita. Ja hal lintoon valmistavaksi kouluksi. Toisenkin hyvän työn, kertoo kir situs tuntuu erittäin painostavalta joukkojen asem asta, solmiavat kat> voimien käyttämistä tai fyysil- sesta ja työläisten aatteellisassa litsijain auktoriteetti, jqko vä Eipä olisi haitaksi tällä alalla J jottaja, teki Venäjä. ____ __ _____ Sisällissodan koko m aassa, kun työtätekevät ovat pasopim uksia kanssamme. Okaa listen voimien kuluttamista, suhteessa sitomisesta palvele lillisesti tai välittömästi johtuu muokata ja vetää hyötyä sekä ¡lähteen venyi kiusallisen pitkäksi riittävän ravinnon puutteessa, om ista itse vielä lilan heikkoja käyttäih mutta se on myöskin ihmistan maan pääomatuotannolle sovel kaikissa tapauksissa voimakei oppia niiden toverien, jotka to “Alabama-kysymys”, joka k äsitti va m atta välttäm ättöm iä tarvikkeita, semme pohjoisia aarteitamme, - .. Loppuanalyysissä val välille alituisesti uusien ja eri tuvia valtiollisia suhteita ja aat noista. della haluavat jouduttaa virka hingonkorvausvaatirauksia Englannil vaatetusta ja jalkineita, kun kaikki luovutam m e ulkolaiselle pääoma laisten yhteiskunnallisten ja teellisia käsityksiä. Koska tuo tio on siis järjestettyä väkival valtaisuuden hävittämistä. ta sen sodan aikana upottam ista lai on ensi sijassa luovutetava arm eijan vuokralle vähäisen osan rikkauks» valtiollisten suhteiden rakanta- tannolliset ja vielä vähemmän taa. Ei tosin aina välttämättö- tam m e sam alla kun itse saawm mästi ja poikkeuksetta järjestet Kysymys byrokratismista on voista. Asia ratkesi Yhdysvaltain hyväksi. Tietysti täm ä ei lainkaan vutykrahintana kommunistiseen isai mista, tai näiden suhteiden vuo eduksi v a s u kun Venäjä uhkasi luo vielä m erkitse sitä, että arm eijam m e yhteiskunnalliset suhteet eivät tyä aseellista voimaa, vaan muu erittäin kärjistynyt juuri Mos- rotelem ista ja muuttamista. Ih ole pua Pariisin sopim uksesta, joka m ää olisi aina kylläinen, kunnollisissa maaliamm e sahalaitoksia ja rautAtej ti -v vaan ovat tamien ••• ihmisten •-------- - tai — z yhdyskun- kovassa, kun siellä joudutaan räsi sen merivoiman rajottam iseen miset ovat tuotannossa määrä tf u k a c automaattisia, vaatteissa ja jalkineissa, vaan ensi- kiskoja. Toim iluvat tuottavat meilk " : JVah.SLa keskl' : ! i en ¿arJcst« « y ä tahtoa, jotka tekemisiin ei ainoastaan mosko- tyllä työn vaatimuksen mukai näit* naisia asioita, mäinen saapaspari ja leipäannos on kieltäm ätöntä taloudellista hyötyj - voidaan niihin «-• ih « järjestäytymisen . kautta ovat valaisen, vaan yleisvenäläisen- M ustallamerellä. sella tavalla keskinäisessä vuo misten toiminnan kautta vaikut N äistä syistä k irjo ttaja arvelee, e t annettava sotilaalle, jo kun itse emme kykene niitä kan rottelussa ja näille vuorottele- taa, voidaan niitä pitää paikal valmistuneet toteuttamaan omia kin byrokratian kanssa, täällä tä “emme saisi esiintyä minään Ve luonnollisesti ka on a se te ttu vvastuunalaisimmalle ! raäan yleisvaltakunnallisessa mäin« yhdyskunnan cun sijaitsevat keskusvirastot. villa ja muuttuville yhteiskun laan, tai ainakin mitä tuntuvim tarkotusperiään näjän jy rsijö in ä” ja e ttä vähin mitä ja versim m älle paikalle. Keskusko- sä Sitäpaitsi ovat toimiluvat yh* yha nallisille suhteille perustuu ko massa määrässä jarruttaa niiden yhteisiin asioihin nähden. Siis Moskovan kahdesta sadasta tu voitaisiin tehdä, olisi “kädet pois” nä vakavana takeena rauhan polte m itean johtam a sotilasjohto on aset järjestyneet hallitsemaan ja val hannesta neuvostovirkailijasta ohjelman vilpitön- ja täydellinen to ko tuotantotoiminta. Tuotanto muuttumista Luovuttam alla toimitun ja edistymistä. tan u t lähikuukausien tehtäväksi alen kasta. voidaan Pietariin siirtää v a in ,teuttaniinen suhteet kokonaisuudessaan muo. Kasvatuksella tässä on mitä suu- litsemaan”. K am tshatkaan am ertkalaisejle taa arm eijan miesluku kahdella vii Tämä määritelmä pitäisi paik- kymmenisen.-tuhatta. Neuvosto-i , dostavat juuri sen, jota nimite rn merkit desosalla eli lähes puolen. M utta tä malle, nie sillä puolustamme Kt tys. Kasvatuksella ja kansa muuten, jos ei kirjottaja koneiston virkavaltaisuus ei ole M * ..... tään yhteiskunnaksi ja yhteis agftatsioni mä ei tiedä sitä, että me heikentäi sliatkaa Japanin imperialismin soul lila on valtava m e r- käyttäisi porvarilliselle ideolo- voinut olla tunkeutumatta puo- M lten Pres; yYuaön on elä- kunta on muutoksille ja vaihte kitys vielä sielläkin missä tuo simme sotilaallista voimaamme. Mei silta päälletunkeutum isilta. Toitf’ gialle ominaisia sanamuotoja, luekoneistoonkaan, kun nämä e- m änsä järjestävä luille altis sikäli kuin nuo suh tannon teknilliset suhteet ovat salataan yhteiskunnan 1» ™ ™ “ oSa n X « » S O- ’ i in “ - y ' A,” erika" ■anomalehdlstölle on oi- dän arm eijam m e on kasvanut ja ra puolen Japanin imperialismi pit» teet .a n , o ; X i y„ h„ ä ? ks U ^ " iS:enhi« ; ^ ' ^ ,yvn" t hV r$e“ '" ° V* joilla kentunut sotilaallisten olosuhteitten tarkoin silm ällä, e ttä amerikalaind luokkaluonne. Kun marxilaisen .•^-.7, " vedettava paivajar- lut viime aikoina paljon työtä pok välttäm ättöm yydestä. A asianlaita ei pääQma kuljettaa sinne vain kone! käsityksen mukaisesti tunnem jestylcseen, mutta sitä ei ole teh me valtion luokkaluonteen, niin tävä arvosteluna arvostelun it tiessä m illä tavalla uuden presiden ole sellainen, e ttä me valmiiksi luo eikä sotajoukkoja alueen valtaa tiedämme, että vain omaisuus- sensä vuoksi ,vaan asiallisina o- tin virkaanastum inen muodolliselta dulla arm eijalla aloimme sotia. Kun seksi, joten K am tshatka jää edelle« suhteiden perusteella luokkiin soituksina taistelukeinojen hank puolelta järjestetään . “R adikaalit” ilm aantui vihollinen hUissä, niin me kin kuulum aan Neuvosto Venaj^l yhteiskunnassa kimiseksi ja ennenkaikkea tais ovat esittän eet sellaisen näkökannan, pystytim m e itäisen rintam am m e Vol Silloin kun kapitalistinen järjesteln siin muotoihin. A l teknillisten jakautuneessa aina täytyy olla hallittavia ja telun käymiseksi niissä viras ettei suuria syöm inkejä ja juominke- gaa ja Uralia pitkin; arm eija ta iste luhistuu, me saamme hyvin arvnij Yhteiskunnalliset muutokset! ihmisten ajatuksissa, ja olisi pidettävä, koska niiden k aut li Ja eteni kauem m aksi itää kohti. kaan teknillisen perinnön henkeni hallitsijoita”, se on, sortajia ja eivät tule käytäntöön automaat-! Mutta kapitalistisella kasva- sorrettuja. Määritelmässä siis toissa, joissa arvostelevat tove ta kulutettaisiin varoja turhaan. Mu: Kun ilmestyi vihollisia etelään ja län h eittäneeltä porvarilliselta yhtelekn tisena tuloksena konetuotannon tuksella ei ole kylliksi kykyä tunnustetaan että hallitsijain rit itse toimivat. ta vielä enemmän on pohdittu miten teen, niin me loimme niillekin ta naita. vallitsevaksi tulemisesta aikä muuttaa luokkian yhteiskunnal Lenin vastasi monille puhu- pres. Wilson tulee eläm änsä . järjestä- - hoille rintam ia, keskuksesta vetäm äl Meidän päätehtäväm m e on puolta ihmisten alistamisesta pääoma- lisia suhteita koko laajuudes- auktoriteetti nojautuu loppukä jotka nimittelivät itseään!maän *\aalislt- 4 päivän jälkeen. Hä- lä niihin tarvittavia voimia ja varus dessä väkivaltaan. Ilman tätä taa rauhaa, joka takaa maan tuotannon alaisaksi. Jos tuotan- Saan. Riiston täytyy käriistvä valtaa ei hallitseva luokka voisi työläisiksi”, “ kommunisteiksi”, nen yks’tyissihteerinsä selittää nyt, tuksia. Ja kun meillä oli aina pari deliisen työskentelyn ja uu<te neidatCknilllSet Suhtcct’ työväli- sen täytyy välttämättömyydellä säilyttää etuoikeutettua ase tai yksinkertaisesti “oppositsio- että Woodrow W'iison ja W arren G. kin rintam aa olemassa, useimmin nel syntym isen. Täm ä koske«- lintua neidan ja työtapojen muuttu- alistaa yhä suurempia ihmis maansa. nilaisiksi”. Mainitut puhujat to H arding tulevat aterioim aan yhdessä jäkin: idässä, lännessä, pohjoisessa kin rintam aa. Tov. Joffe solmi ra? iä nen ja tuotannon laajentumi- joukkoja samanlaiseen puutteen- Edelleen W ilson tunnustaa distelivat yleensä samaa, mitä Valkealla talolla muodonmukaisen ja etelässä, niin syntyi suunnattom an hän puolalaisten kanssa suostuiuiii nen saattaisi vallankumouksen alaiseen taloudelliseen asemaan valtion olevan muutamien har oppositsionilaistan edustajat er i: vlrkaanTihkimisen jälkeen m aaliskuun ilman muuta yhteiskunnallisissa»samaan niukkaan ravintoon, yh- vojen ihmisten, siis vähemmis puoluekokouksissa y. m. ovat ne^antena päivänä puolen päivän ai- suuri arm eija ja meidän tavattom ien suuriin m yönnytyksiin, joita välir: suHeis&a ja luokkien välisissä denmukaisiin asunto-oloihin, jo- tön, tai “yhdyskuntien” (lue toitotelleet virkavaltaisuudesta, i kana 8Qunnltelmien mukaan. Heti etäisyyksiem m e ja vihollisten moni sanotaan luonnottom an suuriksi, paa alasuhteissa, riittäisi teoria, takuinkin samanlaisiin huvitus- . luokkien) järjestettyä tahtoa, toverien sijoittelusta ja komen- aterian Jälkeen mies, joka on asunut lukuisuuden vaikutuksesta. Nyt me tik sem m e rauhaan porvarillisen f> olemme lyöneet viimeisen voimak joka puhuu vain työmaasta, mahdollisuuksiin, yhtäläisesti jotka järjestäytymisen kautta o- nuksista, joita K. K. muka on viim eiset kahdeksan vuotta Valkeas kaan vihollisen, vastakum ouksellisen lan kanssa. E telässä me olent'1 Mutta nun el ole asian laita, kaikkia ko sk e va t vai, “ o i luonnollisen raju sa virkatalossa tulee siirtym ään uu- W rangelin. K enties olemme päässeet saav u ttan eet ìseen vat valmistuneet toteuttamaan harjoittanut. joissakin olosuhteissa saattaa1 puristukseen teen kotiinsa, 2340 Kourth Stree* hengähtäm ään, jolloin voimme luoda MusUn- ja Asovanmeren ranniP ja aatteelliseen omia tarkoitusperiään. Tämä on s o T t d P P v , i c t SUnw°SSna n L c n in ° - Pre8identti ajkoo ajaa V alkealta ta- ja luotamme, ettei Ranskan « ikä E k ! i!?/:t ^ n’1ÖSSä sanSen korke- vainoon, joista seuraa että kaik- fl 1 ---- — JMIOVO OVUidd Cll olennaista kaikissa hallitusmuo I n a- Cen ra jU *Sa Holta cduskanta huoneeseen Harding- arm eijam m e uudelle kannalle tietoi lännin enää onnistu löytää uusia 1 alle kahittynyt tuotantotapa, uu- kien sorrettujen tävtvv suun- doissa, siis “ kansanvaltaisessa’ s ä v v s s ä denaikaisim m illa I-------- samanlaisiin i . .. y ^ y samalla savyssa, ettei kommunisteille in kanssa. Juhlatoim ituksen jälkeen sesti, järjestelm ällisesti ja suunnite! reksiä voimia, hyokätäks. en tnaih Yhdysvalloissakin. ia i___ • * ii k työvälineillä -----.. * "uysvanoissaKin. Tuossa mää- kuulu 1 1 • « — . _ J li “ ? tautua _ 11 1 • • • • •• _ * j ja « i samana sellainen pelkkä sanaili- jeduskuntahuoneella he palaavat ate man m ukaisesti. Täm ä merkitse»? laskujoukoiila kimppuumme. Hauin 3 koneistolla J a siltv tasolla liikkuviin harrastuksiin ritelmässään valtiosta ioka o n nen arvostelu ja ylimalkaineJrioimaan. P d‘C että me pienennäm m e tai hävitänitn yhteiskunnalliset o v a , ¡Tämän rinnalla kapitalismi itse! «rjotettu silloin kun W H,on . suhteet ovat Hiin sanoi, e ttä presiden tyyten esikuntia ja selkäpuolen lal tornia paikkoja ovat vielä KanÄJ syytjteleminen, ristiriidassa tämän teknillisen e- k ltehittää siä, sekä m enshevistinen Gruusia C il liigat f Y l 1 /S ZXI « A 1 1 ■ » A. — ja _ A ei fl — «a ..a , . - ilman ainoan tin terveys on ollut paljon parempi omien taloudellisten vielä m ottanut osaa politiik- distyneisyyden kanssa ja perus- valtiollisten olojensa seuraukse- haan, ei siis puhuta mitään kan kaan tosiasian esilletuomista; ei kahden viimeisen viikon aikana ja toksia, lisääm ällä näillä rintam am ies Armenia. Viimemainitussa «m ■'» tuvat vanhentuneille tuotannol- na yleiskansallisia ja ylaismaa- sanvaltaan tai äänestyslippuihin kä spesialistien nimen sinkaut- että hän tark o ittaa kirjoittaa sarjan te» lukua. Armeijan vähentäm inen rasteilu t dashnakkien puolu». teleminen ja heidän . asettami- i kirjoja eli artik k eleita luovuttuaan puoleen ei siten tiedä pistin ja sape nähtävästi On kukistettu ja -tjalie »| lisille suhteille. Esim. Ameri- ilmallisia kriisejä, ristiriitoja ia o— __ perustuvasta auktoriteetista ny « a n iia^ Y n P°,rVYLlliS" n k » ' ’ h . , , . . Prc„ldJ , u aY liiuvun alentam ista puoleksi. Täten setettu neuvostovalta, mikä tieto ta n u ole” vfeina,kainCn k° nctUO ; vastakoht*a. jotka vaikuttavat »y valtiossa kyisessä valtiossa. me vapautam m e suuren m äärän elin- lenkin kalpaa vielä vahvistusta. jöukkoiä hot,avasti kaikk“ " "istön-l Nykyisessä yhteiskunnassa “ ’ vää T Y tä y hey5,Y t n " ° ‘ ‘ aa! maln,nnut -« « ■ eläm äkertaa, tarveannolrsia ja vaatetusta työtäte ta K aukaasiassa, Gruusia--;«. AO* kuin v . a" . J nkkeeseen, alaisessa asemassa oleviin ja si-* työväenluokka on hallittavassa sa ovat 2 ' t o d ' U ,s u u d ' s - M e " '»»l»toklrjan kirjoit,am laesta. keville. Täm ä on sotilasjohdon ta r liiassa ja Turkissa ovat k« -k;cai • P u h u ja p u o le s ta a n n t - “ P re sid e n tti W ilson „ l i e ri,U la h>- siellä ,u o .a m o \ a ?,n’ vallankumo- » e m ä ssä , koska se ei o!“ * « “ koitoskin nykyään. niin D itk ä llr k h "f*1 a eii .o e uksen.P“ rkausaukot, kuten luon-' jestäytymisen kautta valmistu- iotka oia,Ukk n tyo a‘ sten " ,m ,a ' Vi" ä n’ le|e"ä“. »anoi Tumulty ker- Jos kysymme, voiko tällä hetkellä suhteet vakiintum attom ia Siellä r kunnostautuneat spe- toeaaaan heidän k o e t t e l u s t a a n . Joka »in voidaan m eidät saattaa 'ah*0 kcin « nonvoimien ^ u v j a __F...« l l o i s s - a . ^ ‘itynyt V hlitsevaisi; ö ^ y » tapaisella Ä välttämät- j £ nut i “ toteuttamaan “ “ * " omia “ «-arV»«.... rk° ‘ US- tah täydellä ja ehdottom alla varmuude! sesta tasapainosta ja vastein ui Calla s X a n , Y ° ‘ï ' alla ,a I ke' “ " ä n käveli 1,7 H s ta n C « n ä Y ta k nai, " ) a p “ ' i V' n elkä m i' ään »»»< näky. la sanoa, että emme tule sotim aan am m e vetää sotaan. N a ita 41»« merkYts. “ 2 .? "'° ., ‘“ '« f « . ristirii-1 ~ lähikuukausien aikana ja etti^ var ilv /J ? .,,k ? lk e n t a r v i t - ! Vissä”, Sihteeri lausui. p itäen olen sanonutkin, e tta mi»“ nallUet suhteet ova/sLavutta J maau ei y k S t v i ^ ‘ “Ä ! V IR K A V A L T A IS U U S ” m asti vapautuvat suuret m äärät elin tapauksessa emme voi sanoa turn tavan esiin. Tällaiset työläiset — -____ -_________ tarpeita ja vaatetusta työnteon hyö neem m e itseäm m e tavdelli -ila n neet asteen, jolloin valtasuhteet!,a eikä ne ole riippuva“ « Y u / ! N E U V O S T O - V E N Ä J Ä L L Ä eivät moitiskele spesialisteja, f --------------- dyksi. e i^ v o i henkilökohtaisesti var halla kaikilla rintam illa Sellaiset ne vain murisevat, jot ova p a k o ,,« ,u ja muuttumaan.,, annon teknillisinä vaan yh- Lahim® masti tällaista taata, kun sodan ja vuoden tai puolen kulue.- a voi*l»< ka etyät ole itse osoittautuneet Mutta konetuotanto luo näille teiskunnallisista suhteilta Tä i « -a. - muutoksille ja nousevalle palk- män a s ia n v m m ä r» tC Ta'!P orvartt ovat kauvan jo puhu- työssään kunnollisiksi. rauhankysym ykset eivät riipu yksis »anoa vain: on saatettava kani««» katyöväenluokalle vain väittä-1 sangen tärkeä^H oin k u ^ c t s i 1’ ttHä siitt k? inka muka Venä- tään meistä. Siten punniten m aam vien rivien tietoon, etta on mahäfll Tämän vuoksi varoitti p uh u-,. mattömät ja konkreettiset talnn. tään . n Kuin etsi-,jalla on kehittymässä uusi ” so- me koko tilannetta, sen sisäistä ti- delliset mahdollisuudet ja edel-\k u m o u L liis e ^ T y ^ n Y n k k e e n ' k ^ ^ t ä ^ ’ vi.rk«v^ ‘ a.. J a ja tällaisia sisällyksettömiä j a n o o r w o ° din o s a s t . l a u s u n t o Jaa, sen nääntym ystä, nälkää ja vi suu» h arjo ittaa vakavaa tai udelli»1 TOVBRI JUTUN JATKOA YHTEISKUNMALLISIA U VALTIOL- LISIÄ VIRTAUKSIA ULKOMAILLA NYKYHETKEN TEHTÄVISTÄ VENÄJÄLLi S. S. JÄRJESTÖ Ì i ä l« 2 o s a,re t a i Y lk“,?„l’; “ OkSi , e h , y - j S - S - J ä r J e , “ n » u , ta ja k o k .u k ..,aa Jua, on K eskuskom itea a se tta n u t pää- työskentelyä. On saatettava tieto» K eskuskom itean ja hallitul • n S 2 . ' . k u u lle s s a a n yaj-o-l »"«m en M a .« n alueen e d u a,,. m ääräksten kaikin voimin puolustaa - ............ yhteiskunnallisen vain puhumiseen' Vvön^aZtT P“ r»ssä tökset, että me tällä hetkellä koettf tuotannon ja yksityisen tuotan-! joudutaan pakostakin m ^ ? n t ’i kaas v a a °P posi^ioni joka kukis- maan ja muistamaan, etta arvos rauhanpolitiikkaa hinnalla millä ta- jain julistuksen johdosta. m e suurella tarm olla välttää kaik^ hansa, suurten ja vakavien myönny- tovalmciden omistuksen välillä, tamaan niitä aitoja, joiden yli' t e ^ i^ T ä H a ^ t ^ tlQlhsen j arJes- telijalla kenties saattaa olla sii- yhteentörm äyksiä, sekä myjnnaffl®' na Konetuotannon olemassaolo ia'työväenluokan * yn.telm an. Tällaista arvostelua ja ä jotakin itserakasta, ehkäpä'. Norwoodin osasto tunnustaa Wau- tystenkin lunnailla T ä lla isin ^ m? jotakin henkilökohtaista, m ikäikeganissa- I,L> sääntöm ääräisesti k<> nytyksinä on pidettävä kons <“ valtiollisia ja sotilaallisia takeita- (i kapitalistisen tuotannon häntä työntää perusteettomaan koontuneen S. S. Järjestön edustaja- käyttöoikeuksia. .p n,ettavä konsesiooneja, tä naapurim m e, olivatpa sitten n.# On edullisempaa sera merkitys on jo riittävä an Siitä puhumisessa ei Välttämät-' I v ln ? • ? SCt -°Y,at kahtalaisct. tä rakkaita tai vihattavia, olivat ja arvostelun itsensä vuoksi a- kokouk8en työn edustavan järjestöm - tamaan yhteiskunnallisten vai- tömästi tarvitse tehdä « rh ♦♦ ulkoisten asialla olevat koet- uovuttaa ulkolaisille pääom anom lsta sitten proletaarisia, neuvostoni®* Koko- me enem m ^stötahtoa. Me annam m e jilie Joku osa alueestam m e niissä pii tasuhteiden muutoksalle ne^äk-j j o i ^ n i m S nnna^I ia^ !^ tekemään ha- jamaan oppositsioniin. tämättömät edellytykset vaikka setään ottaa huomioon •• 1?*Vavaa työtään eri valtiollisen uksesta hajaannuttaessa kuului*tUnnUstuksemme kokouksen työlle reissä, mihin emme itse nykyään kuten Aserheidshan tahi meille se ei olekaan kehittynyt teleni! ien p e r u s t e t a * tami i jarjeStelmän ^ « « t ö i h i n ja y- salaisia huomautuksia siitä, kuin j v.aremkln sen johdosta, että se p äät pääse, kuten K am tshatkaan. Joko so- mielistä, joita on paljoa runsaat«®* * t ä puhuja-osuvasti tuiverteli erottaa järjestöm m e Sosialistipuo- tila a llislsu syistä tai taloudellisista olisivat kanssam m e ranhallisi lisessä suhteessa viimeiseen tannosta lähtevät - Vähemman tie’ pim ukseliisisea suhteissa paa i ,ueen O m a isu u d e sta , siten heiken seikoista riippuen. huippuunsa. Eri oloissa yhteis- liset v o im a t e k ijä t Y io t k u ? ai' tolsta työväestöä vallankumous- oppositsionilaisia. Vienan meren -------------------------- ------- | täen niitä m ustia voimia jotka nyt me taloudelliseen tavarain', a ih ^ ' kunnan kypsyyteen vaikuttavat1 e n S ra?öhu nhhln . * “ l “ VaS‘ ^ n- M u ,,a '"» « k u m o u s- seuduilla on m eiltä tavattom ia m et niitten kanssa. mitä u s e a m p i» , te / jä t mu«o“ h ° / ioid eY a lä Y .7 . ? “ P“ olus,a''« . ‘ ¡ « o « « ainek- Uudistakaa tilaukqpnr»^ !kansainvälisyy8kyRymyksessä tekevät särikkauksia. joitten vuotuinen kas- Englannin hallitus 11 kuukautta 1 I 1 A kaUP/ aa proletariaatin tu- vulisays voi pitää puissa koko Venä mutta ennen kaikkea valtava, J ä k e , . X £ t t , .**5ena ‘ y®- harjoittavat kritiikkiä vah- kri-Si*' h ' kentelr/än. Mutta „ ¡ S “ 1“ “ " Neu''°’ ‘ °iärjes,el- “ JOlSSa ettCl lakkautus* levistä kohtaloista ja jotka parhail jän. ra u tu etäisyyden ja työvoiman horjunnan jälkeen, ryhtyako vai < Nama kykenevä, „pun aan k , J suhteita, jotka itse a l / s s a ^ U - l ^ e n i n kiinnittää asiaan huo- ta lehden lähettämises- laa" jarje,tävät kansainvälistä ke puutteessa ne siellä m ätänevät juu kanssamme kauppasuhteisiin, un tänyt meille rauhansopituus^hdo1»1 so F i i I a ;ne»»toa. jonka päätehtävänä, jos ka- riileen. Meidän on hyödyllisempää sa tule tapahtumaan ! lta ia s s a työssään onnistuisi, Olisi Koi- antaa »en. On olem assa mahdollista5- f J osa näistä m e tsärik k au k sisu tässä taaskin piilisi valtiollinen
