Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931, January 27, 1921, Page 2, Image 2

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    rORSTJ
27 P.—THURSDAY, JA N . 27
.............
_
Ny.
pitalistisen yhteiskunnan alt­ maisevat hsenM työn suorituk- miota eräässä työläisten koko-
(T H E C O M R A D E )
mannen Kansainvälisen ,musertami- den miesten allekirjoittamana
tiiksi vallansiirroille valtiossa
san
yhteiskunnallisena
puolena,
uksessa
ja^selostaa
asiaa
m.
m.
Finiu«h workers in siitäkin huolimatta vaikka pää
nen.
Me olemme mielikarvaudella tlin Raivaajassa. Tuo julista
jota taloustieteessä nimitetään seuraavasti:
* * tar? States. The only Finnish
seuranneet
sitä katalaa peliä m itä dostaa yhden osan siitä
omatuotanto
ei
ole
saattanut
D aily m the West. Published Daily,
arvonmuodostutxusprosessiksi, ei
Soslalistipuolue
kansainväliayyskysy- terrorista” , jota samalta tabolu*
Tunnustaen itse kysymyksen
£«3*
Sunday, nt Astoria. Oregon, teknillisessä suhteessa vielä val­ huomata tai el'tahdota huòmà
by di« Western W orkm en’s Publishing tansa alaiseksi jokaisen tuotan­
myksessä on harjoittanut
Soslalis- pitkän aikaa harjotettu. Siinä
terveelliseksi,
ta, joka pintapuoliselle luokka esillevetämisen
5oc i
•
tipuolue on viekastellut jäsenistölleen seerataan Järjestömme hajalle
toelämän alaa ja vaikka se ei vaistolle on hyvin ominaista, hyökkäsi puhuja rajusti sen
i
ke-
Velka Venäjälle
tässä kysymyksessä ja teeskennellyt koska siinä myöskin kehoitetaan
ole saattanut teknillistä kahitys- silloin joudutaan joko opportu- vytmielistä asettelua m
vastaan.
O ffice Seventh and Commercial St.,
Muuan
porvari
ottaa
vaivakseen
ulkokultaisilla
ja petollisilla fraaseil­ semmisto-osastojen pieniä oikeigh.
tä
tietäen
viimeisten
saavutuk­
n
is m in tai
m u u h u n epätieteelli : Viittaamalla
ir k a v a lt a !
iittaamalla v virkavaltaisuuden
Opposite Post Office.
nismin
tai muuhun
sien
mukaiseksi.
puolustaessaan la kuuliaisuutta Kolm atta Internatio- siä klikkejä anastamaan osastoi*.
Phonei Office 363, Editorial Dep’t 832
syyteen, jotka lopuksi aina' kos­ syihin, sitä ravitsevaan pahaan kaivella historiaa
kauppasuhteiden
avaam
ista V enäjin nalea kohtaan. Olemme nyt vakuu- maisuus haltuunsa pois enenit ‘
Samaa mitä tässä nähdään y- tavat omaksujilleen.
ja neuvostovallan asemaan täl­
T-rt.rr-P?’ 1 Office Address:
kanssa.
H
änestä
tunnustaa
siltä tettuja siitä, että tämä puolue “ ei voi tä, on tuo julistus katsottav
T O V E R I, Bo» 99, Astoria. Ore.
leispiirteissään, eri maita kos­
Kapitalistisen tuotannon — ja lä hetkellä, varoitti puhuja erit­
kuin
sittenkin
tulisi
pyrkiä
rak
en
ta­ eikä tahdo tulla” Kolmannen Interna- - m “ itä i häikäilemätt/rnämmäksi
kevana, on havaittavissa myös­ sitä edellä vallinneen tuotanto täin ponnekkaasti ajatu&esta,
E D IT O R IA L S T A F F
kin jokaisen maan sisäisessä elä­ muodon jätteistä — moninaisia että paha voidaan poistaa pa- maan luonnollisempia ja suosiolli­ tionalen osaksi.
katalonikai, sillä moinen euemn
EKs Snikanea, Managing Editor. Sido
sempia
suhteita
Venäjän
kanssa,
lau
su
m
m
e
valittelum
m
e
sen
joh­
mässä. Työväki on valmis vaa­ ta jo pelkästään taloudellisista perip&ätöksillä, pelkällä sisäl­
oikeuksien syrjäyttäminen ei Vol
Syvänen, A les Savo, Toivo A . Johnson.
huolim atta siitä
kutka V enäjällä dosta, ettei osastom m e ja sen m uka­ tännössä merkitä muuta kuin v«Z
timaan uudistuksia ja muutok­ j a teknillisistä suhteista johtuu, lyksettömällä arvostelulla.
____
A. N. Koskela.
hallitsevat.
na alueen m uut rehelliset sosialisti- taisteluja porvarillisissa oikeu«lX
sia valtasuhteisiin siitäkin huo­ että ihm iset' yhä edelleen ova:
Entered as second-class m ail matter limatta, että teknillinen edistys
Rahan
janossa,
liikem
ahdollisuuk­
ainekset
voineet olla S. S. Järjestö n sissa.
*
-
Tässä
kysymyksessä
pääomia
monenlaisissa tuotannollisissakin
July 18. 1912, at the Post O ffice at
sien
etsinnässä
ja
pyrinnöissä
pääs­
kasailevat
menshevikit
ja
sosia-
edustajakokouksessa
edustettuna.
A-
nimenomaan heitä lähinnä kos­ oloissa. Sen lisäksi työläisiin
Me täm än yhteydessä keholt*g_
Astoria. O re| ton, under the A c t of
tä
riistäm
ään
suurem
pia
ihm
isjouk­
lueemme
oli
tässä
kokouksessa
kyllä
listi-vallankumoukselliset
moit­
kevassa tuotantotoiminnassa ei vaikuttaa
March 3, 1 8 /9 .
järjestöm
m e toimeenpanevaa
mitä tuntuvammin
koja,
porvarin
silm
ät
ovat
sotkeu­
tivat
meitä
siitä,
että
me
emme
edustettuna
viidellä
jäsenellä,
m
utta
ole saavuttanut korkeinta astet­ vielä
kapitalismin
voimakas
aa heti ryhtym ään toimenpiteislifj
ta. Kun yleisesti maassa val­ ideologia ja sille perustuva kas­ kykene kukistamaan byrokratis- tuneet semmoisiin historiallisiin asi­ nämä miehet, omia likaisia persoona- lanteep selvittäm iseksi Massan
Taotannon teknillinen litsee kapitalistinen tuotanto, vatus sekä myöskin perintö van­ mia nykyisessä neuvostojärjes­ oihin, jotka osottavat “oltavan vel­ pyyteitä palvellessaan, kurjasti söivät eella, sekä muutenkin ryhtyä
niin on se saattanut kaikki työ­ hoista katsomuksista. x Ja nämä telmässä. Aikoinaan nämä her­ kaa V enäjälle” — tietysti .Venäjän ne evästykset, m itä M assan alueen kaikkiin niihin toimenpiteisiin
ja yhteiskunnallinen tätekevät
yhteiskunnallisessa yhdessä aiheuttavat sen, että rat hokivat, että me emme jak­ porvaristolle.
sääntöm ääräisesti valittu edustajako- hin täm än alueen oikeistolaisten
Hän
tuo
esiin
seuraavia
asioita:
sa
-puolustaa
neuvostovaltaam­
suhteessa
asemaan
.jolloin
ne
kous heille antoi. Voimme varmuu- j sialistlen ” toim inta yleisesti ja
työväenluokan edessä on laaja­
suhde
Napoleon
III
Englannin
yllytykses­
me.
Nyt
nämä
taas
vatkutta-
ovat tulleet vedetyksi luokka­ peräinen työväestön henkinen
della sanoa, e ttä M assan alueen re ­ m ainittu julistu s erikoisesti aihe
taistelun piiriin ja ovat valmii­ oirenteeraus, jonka täytyyulot va5* "Mitäpä siitä, jos onnis- tä vaati Venäjän k eisaria Alexander helliset sosialistit m uistavat näiden antaa.
ta riiston ja koko yhteiskun­ tua mitä erilaisimmissakin ase­ tuittekin puolustautumaan, mut­ II:sta vuonna 1860 yhtym ään liit­ m iesten nim et ja vielä k erran tulevat
M assan alueen toverit, kautta
Olemme nähneet kuinka ta­ nallisen puristuksan takia seu- missa oleviin työläisiin ja jon­ ta virkavaltaisuuspa neuvosto- toon, joka oli tehty Englannin ja vaatim aan heitä tilille.
jän, valveutukaa!
varatuotannon
yhteiskunnain-[raamaan luokkataistelun lippua ka täytyy tiukasti pyrkiä yhä virastoissa se vasta tenän tekee R anskan välille sen tunnustam iseksi
Me jy rk ä sti tuom itsem m e näiden
nen suhde ilmenee ja kuinka se
Näin tapahtuu vaikkakaan se laajenevaan huomioon ottami­ siitä huolimatta, että Lenin mu­ ja Yhdysvaltain presid^. Lincolnin m iesten työskentelyn S. S. Järjestön
Norwoodin S. S. Osasto. K:tu
palvelee erikoisesti kapitalisti­ ei ole aina välttämätöntä.
ka
jossain
kirjassaan
on
sano­
m
ä
ä
rä
ä
h
ä
n
kauppasulun
lopettam
i
edusU jakokouksessa, sam alla kun me W erner Sointu. W. Kärki, O. E. Sir
seen kaikista niistä valtavista
sen tuotantotavan perustarkoi-
Mutta vielä toisessakin suh- yhteiskunnallisista voimista, jo i­ nut virkavaltaisuuden kukistu­ seksi. Napoleonin om akätisellä kir­ lausum me syvän inhomme provokato­
O saston valitsem a komitea.
Stn iL riiStä niStä ja. , sen kaut_! teessä voidaan valaista asiaa, den tulisessa ja yhä >kireäm- van
neuvostojärjestelmässä; jeellä vedottiin V enäjään sen takia, risen julistuksen johdosta, m ikä näi-
(O saston leima.,
ta paaomavallan vaikutusta ei • Kehittyneinkään
t uotant otapa, Ijtnäksi käyvässä kamppailussa mutta päinvastoinpa asian laita e ttä “ Yhdysvallat ovat käyneet liian
onkin, eihän väitös pidä paik­ voimakkaaksi, uhkaaviksi ja e ttä sen
ainoastaan
tuotantoon
vaan edistyneimmälläkään asteella "o- maailma nyt elää.
myoskin jakotoimintaan, koko levä tuotannon teknillinen suh­
kaansa lähhnainkaan” . Ennen alueet olisi jaettav a Europan turval­
yhteiskunnalliseen elämään, ih­ de ei ole kylliksi yhdenmukais-
käikkea ovat -yleiset elinehdot lisuuden takeeksi, koska sen halll-
muuan M Ä Ä R I T E L M Ä korjat,tavat,
misten henkisiin ja aatteellisiin tuttamaan työläisten ajatuksia
jotta työläisten ei ; tus on niin erilainen kuin Europan
V A L T IO S T A
tarvitsefsi juoksennella leivän! hallitukset.”
milhaeen
♦ J • kaikkecn “ P” : Ja harrastuksia sellaisenaan. Sa-
„ • i ° ‘mintaan-
Tästä massa työssä nähdään sekä piin-
Yhdysvaltain presid. V/ood- haussa, että sadattuhannet ja M utta Venäjä vastasi, e ttä Yhdys-
, J ° htutu etta pelkkien ! tyneimpiä vanhoillisia ettäP ää-
hVljoQnat
mi
««♦ työtätekevät kävisivät
i
" valloilla on oma hallituksensa ja se
ekmllisten
tuotantosuhteiden rimmäisiä radikaaleja. Uskovai- row W ilson, jota yhteen aikaan työläisten ja talonpoikain val- saa toimia kuten se itse haluaa. Vie­
huonnoon ottaminen ei riitä yh-Isiäkin työskentelee1 kapitalisti­ ihannoitiin kansanvaltaisuuden vontakoulun ja oppisivat val­ lä k irjo ttaja tuo esiin, e ttä Venäjä
n i^
sessa suurtuotannossa. Palkkä suurimpana apostolina, on kir- tiota hoitamaan. Meitä ei ole ei ainoastaan kieltäytynyt tu n n u sta­
seuraavan määritelmän
eikä työväenliikkeelle. Tuotan­ yhteiskunnallista puolta mitä jottanut
kukaan tällaiseen opettanut, jot­ m asta liittoa Yhdysvaltoja vastaan,
valtiosta:
L. Trotski selostaa V enäjän ase­ m äärätyillä ehdoilla käyttöoikeus^
to ei ole pelkkää luonnon suh­ selvimmin.
“ Kaikkien hallitusten, mikä ta me voisimme vaihtua satojen vaan läh etti sotalaivaston suojele m asta ja oloista seuraavaa:
teiden alistamista ja inhimilli-
tuhansien porvarillisten virka- maan Yhdysvaltain turvallisuutta
muodossa europalaiselle ja amer_
Kapitalistit
pitävät huolta
laiselle
pääom alle, sillä on hyodSl
sen elintoiminnan jatkamista e- vielä kehittyneelläkin kapitalis- hyvänsä niiden muoto onkaan, herrojen sijaan- Vuosi sitten jonka takia Englannin täytyi auttaa
Tiedätte, e ttä arm eijan miesluku
läman välttämättömyyksien tuot tisalla ajalla (kehittyneellä vie­ olennainen luonne on auktori­ perustettu valvontaelin ei ole salaisesti Etelää taistelussa Unionin lasketaan miljoonissa, tiedätte myös­ sempää, e ttä m ainitut pääomat sJ
tamiseksi. Se ai ole pelkkää lä tulisemmin ja paljoa anka­ teetti. Aina täytyy olla hai vielä, osoittautunut valtion hal­ hajottam iseksi
kin, ettgi arm eijan olemassaolon ra ­ lä >ahdistelemisten ja maihinliä]
työskentelemistä ja mekaanisten rammin) työläisten kasvattami­ littavia ja hallitsijoita. Ja hal­ lintoon valmistavaksi kouluksi. Toisenkin hyvän työn, kertoo kir situs tuntuu erittäin painostavalta joukkojen asem asta, solmiavat kat>
voimien käyttämistä tai fyysil- sesta ja työläisten aatteellisassa litsijain auktoriteetti, jqko vä­ Eipä olisi haitaksi tällä alalla J jottaja, teki Venäjä.
____ __ _____
Sisällissodan koko m aassa, kun työtätekevät ovat pasopim uksia kanssamme. Okaa
listen
voimien kuluttamista, suhteessa sitomisesta palvele­ lillisesti tai välittömästi johtuu muokata ja vetää hyötyä sekä ¡lähteen venyi kiusallisen pitkäksi riittävän ravinnon puutteessa, om ista­ itse vielä lilan heikkoja käyttäih
mutta se on myöskin ihmistan maan pääomatuotannolle sovel­ kaikissa tapauksissa voimakei­ oppia niiden toverien, jotka
to “Alabama-kysymys”, joka k äsitti va m atta välttäm ättöm iä tarvikkeita, semme pohjoisia aarteitamme,
- ..
Loppuanalyysissä val­
välille alituisesti uusien ja eri­ tuvia valtiollisia suhteita ja aat­ noista.
della
haluavat
jouduttaa
virka­
hingonkorvausvaatirauksia Englannil vaatetusta ja jalkineita, kun kaikki luovutam m e ulkolaiselle pääoma
laisten
yhteiskunnallisten ja teellisia käsityksiä. Koska tuo­ tio on siis järjestettyä väkival­ valtaisuuden hävittämistä.
ta sen sodan aikana upottam ista lai­ on ensi sijassa luovutetava arm eijan vuokralle vähäisen osan rikkauks»
valtiollisten suhteiden rakanta- tannolliset ja vielä vähemmän taa. Ei tosin aina välttämättö-
tam m e sam alla kun itse saawm
mästi ja poikkeuksetta järjestet­
Kysymys byrokratismista on voista. Asia ratkesi Yhdysvaltain hyväksi. Tietysti täm ä ei lainkaan vutykrahintana kommunistiseen isai
mista, tai näiden suhteiden vuo­
eduksi
v
a
s
u
kun
Venäjä
uhkasi
luo­
vielä
m
erkitse
sitä,
että
arm
eijam
m
e
yhteiskunnalliset suhteet eivät tyä aseellista voimaa, vaan muu­ erittäin kärjistynyt juuri Mos-
rotelem ista ja muuttamista. Ih­ ole
pua Pariisin sopim uksesta, joka m ää­ olisi aina kylläinen, kunnollisissa maaliamm e sahalaitoksia ja rautAtej
ti
-v vaan ovat tamien ••• ihmisten
•-------- - tai
— z yhdyskun- kovassa, kun siellä joudutaan räsi sen merivoiman rajottam iseen
miset ovat tuotannossa määrä­ tf u k a c automaattisia,
vaatteissa ja jalkineissa, vaan ensi- kiskoja. Toim iluvat tuottavat meilk
" : JVah.SLa keskl' : ! i en ¿arJcst« « y ä tahtoa, jotka tekemisiin ei ainoastaan mosko-
tyllä työn vaatimuksen mukai­ näit*
naisia asioita,
mäinen saapaspari ja leipäannos on kieltäm ätöntä taloudellista hyötyj
- voidaan niihin
«-• ih­
« järjestäytymisen
. kautta ovat valaisen, vaan yleisvenäläisen- M ustallamerellä.
sella tavalla keskinäisessä vuo­ misten toiminnan kautta vaikut­
N äistä syistä k irjo ttaja arvelee, e t­
annettava sotilaalle, jo­ kun itse emme kykene niitä kan
rottelussa ja näille vuorottele- taa, voidaan niitä pitää paikal­ valmistuneet toteuttamaan omia kin byrokratian kanssa, täällä tä “emme saisi esiintyä minään Ve­ luonnollisesti
ka
on
a
se
te
ttu
vvastuunalaisimmalle ! raäan yleisvaltakunnallisessa mäin«
yhdyskunnan cun sijaitsevat keskusvirastot.
villa ja muuttuville yhteiskun­ laan, tai ainakin mitä tuntuvim­ tarkotusperiään
näjän jy rsijö in ä” ja e ttä vähin mitä ja versim m älle paikalle. Keskusko- sä
Sitäpaitsi ovat toimiluvat yh*
yha
nallisille suhteille perustuu ko­ massa määrässä jarruttaa niiden yhteisiin asioihin nähden. Siis Moskovan kahdesta sadasta tu­ voitaisiin tehdä, olisi “kädet pois”
nä
vakavana
takeena
rauhan
polte
m
itean
johtam
a
sotilasjohto
on
aset­
järjestyneet hallitsemaan ja val­ hannesta
neuvostovirkailijasta ohjelman vilpitön- ja täydellinen to­
ko tuotantotoiminta. Tuotanto­ muuttumista
Luovuttam alla
toimitun
ja
edistymistä.
tan u t lähikuukausien tehtäväksi alen­ kasta.
voidaan Pietariin siirtää v a in ,teuttaniinen
suhteet kokonaisuudessaan muo. Kasvatuksella tässä on mitä suu- litsemaan”.
K
am
tshatkaan
am
ertkalaisejle
taa arm eijan miesluku kahdella vii­
Tämä määritelmä pitäisi paik- kymmenisen.-tuhatta. Neuvosto-i
,
dostavat juuri sen, jota nimite­ rn merkit
desosalla
eli lähes puolen. M utta tä ­ malle, nie sillä puolustamme Kt
tys.
Kasvatuksella
ja
kansa
muuten,
jos
ei
kirjottaja
koneiston virkavaltaisuus ei ole M *
.....
tään yhteiskunnaksi ja yhteis­ agftatsioni
mä
ei
tiedä
sitä, että me heikentäi­ sliatkaa Japanin imperialismin soul
lila
on
valtava
m
e
r-
käyttäisi
porvarilliselle
ideolo-
voinut olla tunkeutumatta puo- M lten Pres; yYuaön on elä-
kunta on muutoksille ja vaihte­ kitys vielä sielläkin missä tuo­
simme
sotilaallista
voimaamme. Mei­ silta päälletunkeutum isilta. Toitf’
gialle ominaisia sanamuotoja, luekoneistoonkaan, kun nämä e-
m änsä järjestävä
luille altis sikäli kuin nuo suh
tannon
teknilliset
suhteet
ovat
salataan yhteiskunnan 1» ™ ™ “ oSa n X « » S O- ’ i in “ - y ' A,” erika" ■anomalehdlstölle on oi- dän arm eijam m e on kasvanut ja ra puolen Japanin imperialismi pit»
teet
.a n , o ; X i y„ h„ ä ? ks U ^ " iS:enhi« ; ^ ' ^ ,yvn" t hV r$e“
'" ° V* joilla
kentunut sotilaallisten olosuhteitten tarkoin silm ällä, e ttä amerikalaind
luokkaluonne. Kun marxilaisen .•^-.7,
" vedettava paivajar- lut viime aikoina paljon työtä pok­ välttäm ättöm yydestä. A asianlaita ei pääQma kuljettaa sinne vain kone!
käsityksen mukaisesti tunnem­ jestylcseen, mutta sitä ei ole teh
me valtion luokkaluonteen, niin tävä arvosteluna arvostelun it­ tiessä m illä tavalla uuden presiden­ ole sellainen, e ttä me valmiiksi luo eikä sotajoukkoja alueen valtaa
tiedämme, että vain omaisuus- sensä vuoksi ,vaan asiallisina o- tin virkaanastum inen muodolliselta dulla arm eijalla aloimme sotia. Kun seksi, joten K am tshatka jää edelle«
suhteiden perusteella luokkiin soituksina taistelukeinojen hank puolelta järjestetään . “R adikaalit” ilm aantui vihollinen hUissä, niin me kin kuulum aan Neuvosto Venaj^l
yhteiskunnassa kimiseksi ja ennenkaikkea tais­ ovat esittän eet sellaisen näkökannan, pystytim m e itäisen rintam am m e Vol­ Silloin kun kapitalistinen järjesteln
siin muotoihin.
A
l
teknillisten jakautuneessa
aina täytyy olla hallittavia ja telun käymiseksi niissä viras­ ettei suuria syöm inkejä ja juominke- gaa ja Uralia pitkin; arm eija ta iste­ luhistuu, me saamme hyvin arvnij
Yhteiskunnalliset muutokset! ihmisten ajatuksissa,
ja olisi pidettävä, koska niiden k aut­ li Ja eteni kauem m aksi itää kohti. kaan teknillisen perinnön henkeni
hallitsijoita”, se on, sortajia ja
eivät tule käytäntöön automaat-! Mutta kapitalistisella kasva- sorrettuja. Määritelmässä siis toissa, joissa arvostelevat tove­ ta kulutettaisiin varoja turhaan. Mu: Kun ilmestyi vihollisia etelään ja län­ h eittäneeltä porvarilliselta yhtelekn
tisena tuloksena konetuotannon tuksella ei ole kylliksi kykyä tunnustetaan että hallitsijain rit itse toimivat.
ta vielä enemmän on pohdittu miten teen, niin me loimme niillekin ta naita.
vallitsevaksi tulemisesta aikä muuttaa luokkian yhteiskunnal­
Lenin vastasi monille puhu- pres. Wilson tulee eläm änsä . järjestä-
-
hoille rintam ia, keskuksesta vetäm äl­
Meidän päätehtäväm m e on puolta
ihmisten alistamisesta pääoma- lisia suhteita koko laajuudes- auktoriteetti nojautuu loppukä­
jotka
nimittelivät
itseään!maän
*\aalislt-
4
päivän
jälkeen.
Hä- lä niihin tarvittavia voimia ja varus­
dessä väkivaltaan. Ilman tätä
taa
rauhaa, joka takaa maan
tuotannon alaisaksi. Jos tuotan- Saan. Riiston täytyy käriistvä valtaa ei hallitseva luokka voisi työläisiksi”, “ kommunisteiksi”, nen yks’tyissihteerinsä selittää nyt, tuksia. Ja kun meillä oli aina pari­
deliisen
työskentelyn ja uu<te
neidatCknilllSet Suhtcct’ työväli- sen täytyy välttämättömyydellä säilyttää
etuoikeutettua ase tai yksinkertaisesti “oppositsio- että Woodrow W'iison ja W arren G. kin rintam aa olemassa, useimmin nel­ syntym isen. Täm ä koske«- lintua
neidan ja työtapojen muuttu- alistaa yhä suurempia ihmis­ maansa.
nilaisiksi”. Mainitut puhujat to­ H arding tulevat aterioim aan yhdessä jäkin: idässä, lännessä, pohjoisessa
kin rintam aa. Tov. Joffe solmi ra?
iä nen ja tuotannon laajentumi- joukkoja samanlaiseen puutteen-
Edelleen W ilson tunnustaa distelivat yleensä samaa, mitä Valkealla talolla muodonmukaisen ja etelässä, niin syntyi suunnattom an hän puolalaisten kanssa suostuiuiii
nen saattaisi vallankumouksen alaiseen taloudelliseen asemaan valtion olevan muutamien har­ oppositsionilaistan edustajat er i: vlrkaanTihkimisen jälkeen m aaliskuun
ilman muuta yhteiskunnallisissa»samaan niukkaan ravintoon, yh- vojen ihmisten, siis vähemmis­ puoluekokouksissa y. m. ovat ne^antena päivänä puolen päivän ai- suuri arm eija ja meidän tavattom ien suuriin m yönnytyksiin, joita välir:
suHeis&a ja luokkien välisissä denmukaisiin asunto-oloihin, jo- tön, tai “yhdyskuntien” (lue toitotelleet virkavaltaisuudesta, i kana 8Qunnltelmien mukaan. Heti etäisyyksiem m e ja vihollisten moni­ sanotaan luonnottom an suuriksi, paa­
alasuhteissa, riittäisi teoria, takuinkin samanlaisiin huvitus- . luokkien) järjestettyä tahtoa, toverien sijoittelusta ja komen- aterian Jälkeen mies, joka on asunut lukuisuuden vaikutuksesta. Nyt me tik sem m e rauhaan porvarillisen f>
olemme lyöneet viimeisen voimak­
joka puhuu vain työmaasta, mahdollisuuksiin,
yhtäläisesti jotka järjestäytymisen kautta o- nuksista, joita K. K. muka on viim eiset kahdeksan vuotta Valkeas­ kaan vihollisen, vastakum ouksellisen lan kanssa. E telässä me olent'1
Mutta nun el ole asian laita, kaikkia ko sk e va t vai, “ o i
luonnollisen
raju
sa virkatalossa tulee siirtym ään uu- W rangelin. K enties olemme päässeet saav u ttan eet
ìseen vat valmistuneet toteuttamaan harjoittanut.
joissakin
olosuhteissa saattaa1 puristukseen
teen kotiinsa, 2340 Kourth Stree* hengähtäm ään, jolloin voimme luoda MusUn- ja Asovanmeren ranniP
ja aatteelliseen omia tarkoitusperiään. Tämä on s o T t d P P v , i c t SUnw°SSna n L c n in ° - Pre8identti
ajkoo ajaa V alkealta ta-
ja luotamme, ettei Ranskan « ikä E k !
i!?/:t
^
n’1ÖSSä
sanSen
korke-
vainoon,
joista
seuraa
että
kaik-
fl 1
----
—
JMIOVO OVUidd Cll
olennaista kaikissa hallitusmuo­
I n a-
Cen ra jU *Sa Holta cduskanta huoneeseen Harding- arm eijam m e uudelle kannalle tietoi­ lännin enää onnistu löytää uusia 1
alle kahittynyt tuotantotapa, uu- kien sorrettujen tävtvv suun- doissa, siis “ kansanvaltaisessa’ s ä v v s s ä
denaikaisim m illa
I-------- samanlaisiin
i . .. y ^ y samalla
savyssa, ettei kommunisteille in kanssa. Juhlatoim ituksen jälkeen sesti, järjestelm ällisesti ja suunnite! reksiä voimia, hyokätäks. en tnaih
Yhdysvalloissakin.
ia
i___ • * ii k työvälineillä
-----..
* "uysvanoissaKin. Tuossa mää- kuulu
1 1 • « —
. _ J li “ ? tautua
_ 11 1 • • • • •• _ * j ja « i samana
sellainen pelkkä sanaili- jeduskuntahuoneella he palaavat ate man m ukaisesti. Täm ä merkitse»? laskujoukoiila kimppuumme. Hauin
3 koneistolla J a siltv tasolla liikkuviin harrastuksiin ritelmässään valtiosta ioka o n
nen
arvostelu
ja ylimalkaineJrioimaan.
P
d‘C että me pienennäm m e tai hävitänitn
yhteiskunnalliset
o v a , ¡Tämän rinnalla kapitalismi itse! «rjotettu silloin kun W H,on
.
suhteet ovat
Hiin sanoi, e ttä presiden­ tyyten esikuntia ja selkäpuolen lal tornia paikkoja ovat vielä KanÄJ
syytjteleminen,
ristiriidassa tämän teknillisen e- k ltehittää
siä, sekä m enshevistinen Gruusia
C il liigat
f Y l 1 /S
ZXI « A 1 1 ■ » A. — ja
_ A ei
fl
—
«a ..a
, . - ilman ainoan­ tin terveys on ollut paljon parempi
omien
taloudellisten
vielä m ottanut
osaa politiik-
distyneisyyden kanssa ja perus- valtiollisten olojensa seuraukse- haan, ei siis puhuta mitään kan­ kaan tosiasian esilletuomista; ei­ kahden viimeisen viikon aikana ja toksia, lisääm ällä näillä rintam am ies Armenia. Viimemainitussa «m ■'»
tuvat vanhentuneille tuotannol- na yleiskansallisia ja ylaismaa- sanvaltaan tai äänestyslippuihin kä spesialistien nimen sinkaut- että hän tark o ittaa kirjoittaa sarjan te» lukua. Armeijan vähentäm inen rasteilu t dashnakkien puolu».
teleminen
ja heidän . asettami- i kirjoja eli artik k eleita luovuttuaan puoleen ei siten tiedä pistin ja sape nähtävästi On kukistettu ja -tjalie »|
lisille suhteille. Esim. Ameri- ilmallisia kriisejä, ristiriitoja ia
o—
__
perustuvasta
auktoriteetista
ny­
« a n iia^ Y n P°,rVYLlliS" n k
»
' ’ h . , , . . Prc„ldJ , u aY liiuvun alentam ista puoleksi. Täten setettu neuvostovalta, mikä tieto
ta n u ole” vfeina,kainCn k° nctUO ; vastakoht*a. jotka vaikuttavat »y
valtiossa
kyisessä valtiossa.
me vapautam m e suuren m äärän elin- lenkin kalpaa vielä vahvistusta.
jöukkoiä
hot,avasti kaikk“ " "istön-l Nykyisessä
yhteiskunnassa “ ’ vää T Y tä y hey5,Y t n " ° ‘ ‘ aa! maln,nnut -« « ■
eläm äkertaa,
tarveannolrsia ja vaatetusta työtäte ta K aukaasiassa, Gruusia--;«. AO*
kuin
v
. a" . J nkkeeseen, alaisessa asemassa oleviin ja si-* työväenluokka on hallittavassa sa ovat
2 ' t o d ' U ,s u u d ' s - M e " '»»l»toklrjan kirjoit,am laesta.
keville.
Täm ä on sotilasjohdon ta r liiassa ja Turkissa ovat k« -k;cai
•
P
u
h
u
ja
p
u
o
le
s
ta
a
n
n
t
-
“
P
re
sid
e
n
tti
W
ilson
„
l
i
e
ri,U
la
h>-
siellä ,u o .a m o \ a ?,n’
vallankumo- » e m ä ssä , koska se ei o!“ * « “
koitoskin nykyään.
niin D itk ä llr k h "f*1 a eii .o e uksen.P“ rkausaukot, kuten luon-' jestäytymisen kautta valmistu- iotka oia,Ukk n tyo a‘ sten " ,m ,a ' Vi" ä n’ le|e"ä“. »anoi Tumulty ker- Jos kysymme, voiko tällä hetkellä suhteet vakiintum attom ia Siellä
r kunnostautuneat spe- toeaaaan heidän k o e t t e l u s t a a n . Joka
»in voidaan m eidät saattaa 'ah*0
kcin « nonvoimien
^ u v j a __F...«
l l o i s s - a . ^ ‘itynyt
V hlitsevaisi;
ö ^ y » tapaisella
Ä välttämät-
j
£ nut i “ toteuttamaan
“ “ * " omia “ «-arV»«....
rk° ‘ US- tah
täydellä ja ehdottom alla varmuude!
sesta tasapainosta ja vastein ui
Calla s X a n ,
Y ° ‘ï ' alla ,a I ke' “
" ä n käveli 1,7
H s ta n C « n ä Y ta k nai, " ) a p “ ' i V' n elkä m i' ään
»»»< näky. la sanoa, että emme tule sotim aan am m e vetää sotaan. N a ita 41»«
merkYts.
“ 2 .? "'° .,
‘“ '« f « .
ristirii-1
~
lähikuukausien aikana ja etti^ var­
ilv /J ?
.,,k ? lk e n t a r v i t - ! Vissä”, Sihteeri lausui.
p itäen olen sanonutkin, e tta mi»“
nallUet suhteet ova/sLavutta J maau ei y k S t v i ^ ‘ “Ä
! V IR K A V A L T A IS U U S ”
m
asti vapautuvat suuret m äärät elin tapauksessa emme voi sanoa turn
tavan esiin. Tällaiset työläiset —
-____ -_________
tarpeita ja vaatetusta työnteon hyö­ neem m e itseäm m e tavdelli -ila n
neet asteen, jolloin valtasuhteet!,a eikä ne ole riippuva“ « Y u / ! N E U V O S T O - V E N Ä J Ä L L Ä eivät moitiskele spesialisteja, f ---------------
dyksi. e i^ v o i henkilökohtaisesti var­ halla kaikilla rintam illa
Sellaiset ne vain murisevat, jot­
ova p a k o ,,« ,u ja muuttumaan.,, annon teknillisinä vaan yh-
Lahim®
masti tällaista taata, kun sodan ja vuoden tai puolen kulue.- a voi*l»<
ka etyät ole itse osoittautuneet
Mutta konetuotanto luo näille teiskunnallisista suhteilta Tä i «
-a.
-
muutoksille ja nousevalle palk- män a s ia n v m m ä r» tC
Ta'!P orvartt ovat kauvan jo puhu- työssään kunnollisiksi.
rauhankysym ykset eivät riipu yksis­
»anoa vain: on saatettava kani««»
katyöväenluokalle vain väittä-1 sangen tärkeä^H oin k u ^ c t s i 1’ ttHä siitt k? inka muka Venä-
tään meistä. Siten punniten m aam ­ vien rivien tietoon, etta on mahäfll
Tämän vuoksi varoitti p uh u-,.
mattömät ja konkreettiset talnn. tään
. n Kuin etsi-,jalla on kehittymässä uusi ” so-
me koko tilannetta, sen sisäistä ti-
delliset mahdollisuudet ja edel-\k u m o u L liis e ^ T y ^ n Y n k k e e n ' k ^ ^ t ä ^ ’ vi.rk«v^ ‘ a.. J a ja tällaisia sisällyksettömiä j a n o o r w o ° din o s a s t . l a u s u n t o Jaa, sen nääntym ystä, nälkää ja vi suu» h arjo ittaa vakavaa tai udelli»1
TOVBRI
JUTUN JATKOA
YHTEISKUNMALLISIA U VALTIOL-
LISIÄ VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
NYKYHETKEN TEHTÄVISTÄ VENÄJÄLLi
S. S. JÄRJESTÖ Ì
i ä l« 2 o s a,re t a i Y lk“,?„l’; “ OkSi , e h , y - j S - S - J ä r J e , “ n » u , ta ja k o k .u k ..,aa Jua, on K eskuskom itea a se tta n u t pää- työskentelyä. On saatettava tieto»
K eskuskom itean ja hallitul • n
S 2 . ' . k u u lle s s a a n yaj-o-l »"«m en M a .« n alueen e d u a,,.
m
ääräksten
kaikin
voimin
puolustaa
- ............ yhteiskunnallisen vain
puhumiseen' Vvön^aZtT
P“ r»ssä
tökset, että me tällä hetkellä koettf
tuotannon ja yksityisen tuotan-! joudutaan pakostakin m ^ ? n t ’i kaas v a a °P posi^ioni joka kukis- maan ja muistamaan, etta arvos­
rauhanpolitiikkaa hinnalla millä ta-
jain julistuksen johdosta.
m
e suurella tarm olla välttää kaik^
hansa, suurten ja vakavien myönny-
tovalmciden omistuksen välillä, tamaan niitä aitoja, joiden yli' t e ^ i^ T ä H a ^ t ^ tlQlhsen j arJes- telijalla kenties saattaa olla sii-
yhteentörm
äyksiä, sekä myjnnaffl®'
na
Konetuotannon olemassaolo ia'työväenluokan
*
yn.telm an. Tällaista arvostelua ja ä jotakin itserakasta, ehkäpä'. Norwoodin osasto tunnustaa Wau- tystenkin lunnailla T ä lla isin ^ m?
jotakin henkilökohtaista, m ikäikeganissa- I,L> sääntöm ääräisesti k<> nytyksinä on pidettävä kons
<“ valtiollisia ja sotilaallisia takeita- (i
kapitalistisen tuotannon
häntä työntää perusteettomaan koontuneen S. S. Järjestön edustaja- käyttöoikeuksia.
.p n,ettavä konsesiooneja, tä naapurim m e, olivatpa sitten n.#
On edullisempaa
sera merkitys on jo riittävä an Siitä puhumisessa ei Välttämät-' I v ln ? • ? SCt -°Y,at kahtalaisct.
tä rakkaita tai vihattavia, olivat
ja
arvostelun
itsensä
vuoksi
a-
kokouk8en
työn
edustavan
järjestöm
-
tamaan yhteiskunnallisten vai- tömästi tarvitse tehdä « rh ♦♦
ulkoisten asialla olevat koet-
uovuttaa ulkolaisille pääom anom lsta sitten
proletaarisia, neuvostoni®*
Koko- me enem m ^stötahtoa. Me annam m e jilie Joku osa alueestam m e niissä pii
tasuhteiden muutoksalle ne^äk-j j o i ^ n i m S
nnna^I ia^ !^
tekemään ha- jamaan oppositsioniin.
tämättömät edellytykset vaikka setään ottaa huomioon ••
1?*Vavaa työtään eri valtiollisen uksesta hajaannuttaessa kuului*tUnnUstuksemme kokouksen työlle reissä, mihin emme itse nykyään kuten Aserheidshan tahi meille
se ei olekaan kehittynyt teleni! ien p e r u s t e t a * tami i jarjeStelmän ^ « « t ö i h i n ja y- salaisia huomautuksia siitä, kuin j v.aremkln sen johdosta, että se p äät­ pääse, kuten K am tshatkaan. Joko so- mielistä, joita on paljoa runsaat«®*
*
t ä puhuja-osuvasti tuiverteli
erottaa järjestöm m e Sosialistipuo- tila a llislsu syistä tai taloudellisista olisivat kanssam m e ranhallisi
lisessä
suhteessa viimeiseen tannosta lähtevät
-
Vähemman tie’
pim ukseliisisea suhteissa paa
i ,ueen O m a isu u d e sta , siten heiken seikoista riippuen.
huippuunsa. Eri oloissa yhteis- liset v o im a t e k ijä t Y io t k u ? ai' tolsta työväestöä vallankumous- oppositsionilaisia.
Vienan meren
--------------------------
-------
|
täen
niitä
m
ustia
voimia
jotka
nyt
me
taloudelliseen tavarain', a ih ^ '
kunnan kypsyyteen vaikuttavat1 e n S ra?öhu nhhln .
* “ l “ VaS‘ ^ n- M u ,,a '"» « k u m o u s-
seuduilla on m eiltä tavattom ia m et­
niitten
kanssa.
mitä
u s e a m p i» ,
te / jä t mu«o“ h ° / ioid eY a lä Y .7 . ?
“ P“ olus,a''« . ‘ ¡ « o « « ainek- Uudistakaa tilaukqpnr»^ !kansainvälisyy8kyRymyksessä tekevät särikkauksia. joitten vuotuinen kas-
Englannin
hallitus 11 kuukautta
1 I 1
A
kaUP/ aa
proletariaatin tu- vulisays voi pitää puissa koko Venä­
mutta ennen kaikkea valtava, J ä k e , . X £ t t ,
.**5ena ‘ y®-
harjoittavat kritiikkiä vah-
kri-Si*'
h ' kentelr/än.
Mutta
„ ¡ S “ 1“ “ "
Neu''°’ ‘ °iärjes,el- “ JOlSSa ettCl lakkautus* levistä kohtaloista ja jotka parhail­ jän. ra u tu etäisyyden ja työvoiman horjunnan jälkeen, ryhtyako vai <
Nama kykenevä, „pun aan k , J suhteita, jotka itse a l / s s a ^ U - l ^ e n i n kiinnittää asiaan huo- ta lehden lähettämises- laa" jarje,tävät kansainvälistä ke­ puutteessa ne siellä m ätänevät juu kanssamme kauppasuhteisiin, un
tänyt meille rauhansopituus^hdo1»1
so F i i I a
;ne»»toa. jonka päätehtävänä, jos ka- riileen.
Meidän on hyödyllisempää
sa tule tapahtumaan ! lta ia s s a työssään onnistuisi, Olisi Koi- antaa
»en. On olem assa mahdollista5- f J
osa näistä m e tsärik k au k sisu
tässä taaskin piilisi valtiollinen