Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 20, 1921)
TORSTJ TAM M IK. 20 P.— T H U R SD A Y . JA N . 20 No- 16 TO VER I tää kone- ja ylläpitotyöläisten (T H E CO M RAD E) järjestöt, antaa se rautatieyhti rystä synnyttämään Yhdysval- teassa osotetaan, että kaikki ra diltä putoaa kansalle. Mutta nä hirveätä törkyä, markkinailvehti- voimain asemapaikaksi. Suosii J ** of t U Finniah w orker, in öille myös tilaisuuden harjottaa fain ,,Ja Mexicon työläisten vä- dikaaliset ainekset ovat kaikis- mä muruset ovat puutteellisia jöitä, jotka hiuskarvalleen ym listen tapausten voimistuttane ___ ¡sa unioissa auttamattomasti ala ja laatunsa puolesta ne ymmär märtävät *_ •< *,_ T***™ States. The only/ Finniah suunnatonta IremalilaÌRA» T n rb ic, taas 0Vat| “arvoisan yleisön” yleisten varojen kemalilaiset Turkissa Daily » the West. Published Daily. kynnessä ja selitetään ettei mis retään useasti väärin tai ovat Se tekee mitättö Viha ja sekasorto — on kylliksi vahvoja yllyttää!«*! ? *c*F t Sunday, at Astoria, Oregon, «■osvousta. TAANTUMUS TYÖSSÄÄN tään vakavammasta todellisesta ne sorretulle kansan luokalle ai maun. Mr »he Western Workmen’s Publishing mäksi Claytcnin lain määräyk näiden kulttuuri-ihmisten vas koko Islamin, rauhansopim,? työväenliikkeestä ole ainakaan van yksinkertaisesti vihattavia. taus työväenliikkeen edistymi TYÖVÄEN UNIOISSA sen, joka kieltää sanotunlaisten äen tarkistuksen aikaansaan vielä mitään vaaroja uhkaamas tekoyhtiöiden tekemään voitto Noin kahdeksantoista vuotta sa. Taantumukselliset ovat voit Niinkauan kuin tämä luokka selle. Jo nyt hyväilevät* he hie seksi, nousemaan liittoutuneSl Office Seventh and Commercial St., ja rautatieyhtiöille myydyistä on kulunut siitä kun amerika- noilla käsillään täynnänsä hel j Opposite Poat Office. taneet rautatietyöläisten veljes- pidetään niin alhaalla, että se lyyttä Egyptin lihapatoja, jois laajenevaa valtaa vastaan. tarpeista. Asiallisesti kaikki laiset kapitalistit alkoivat ke järjestöissä, U . M. W . (hiilen- voi ajatella ainoastaan jokapäi Phone: Office 365, Editorial Dep’t 932 M itä Etu-Aasiaan tulee to* rautateiden pajat ovat rautatie hittää urkintajärjestelmää työ- ta he, jos mahdollista, tahtovat , P<Mt Office Address: kaivajien) järjestössä ja Ameri- väistä leipäänsä voidakseen suo pidättää kansaa, joka vaeltaa erä tuvat siellä Itä-Europan taDah v ä e n l i n i r U H ^ n a i c ö l l o yhtiöiden omaisuutta. Kun ne TO VER I, B°x 99, Astoria, Ore. tumat. Neuvosto-Venäjän 9 | tvöväen“ " ÖHM tät"!?11? y l" ns8l kan Työväenliitto on päättänyt riutua elämässä päivän kerral- vuokrataan tekoyhtiöille, vuok y i.:J r, ! ? i ° lnl!n" a n l P u d ista a rivinsä radikaaleista lään, on sen sivistys köyhää. maassa etsien tuntematonta Kaa- maat ovat pakotetut pysymfej E D IT O R IA L STAFF rataan ne oikeastaan “itselleen”, kaikH u n i o n i t v a e lt a v a t Puutteelliset elämänmuodot, kai- naanmaata. He eivät näe sitä alallaan, samaan aikaan kuk EUs^ Sulkanen, Managing Editor, Salo sillä erotuksella kuitenkin, että Tuhansia“ - - - ^ ^ " ^ 1 Venäjää sekä -bolshevismia että homielisyyden, toivon ja vihan kauheutta mitä merkitsee kan ranskalais-englantilainen painot Alea Savo, Toivo A . nimellisesti itsenäisinä yhtiöi ilmaukset lauluissa, tarinoissa santaiteen kuolema, tuotanto tus Läheisessä Idässä on yhtäk A. N. Koskela. *• w w -läisyyttä’ nä ne vapautuvat liikennelakien Erikoisen "m erkitsevänä on ja saduissa, alkeellinen käsiteol- markkinoita varten ja “ kullatun kiä tykkänään herpaantunut. I^.ler?o m* il matter säännöstelyistä. Nämä “ itsenäi lisuustaide — ne ovat kaikki mi kirjan” taiteensuosio, he eivät Ä Ä S S - myöskin kapital Ranskan kähsallisen klikin! Joly 18, 1912, at the Post Office at set” yhtiöt voivat kiskoa rau näe kapitalistisen taidesivistyk- tä täällä tavataan. Kun me jos ulkopolitiikka, joka juontaa ju j í h r T j . 0 .” !? “ * “ “ ACt tateiltä korkeita hintoja kaikis kus tälläkin alalla tapaamme e- sen mätää vuotavia haavoja, sen rensa napoleoni lais-bismarckj.1 a.:xa i_ _____ • . . . . . .. . y |misen revisioneerausta . jonka ta tarpeista, seurauksella, että va,' ^ Â S i ± Î ° î oÎ S lkkaa- k“ ‘ “ täma" liikkeen j o & n rinomaisen syviä ja raikkaudel sivistyksen, jossa niin useat kas läis-clemenceaulaisesta suuruu.l rautatieyhtiöt kärsivät tappioi laan hämmästyttäviä muotoja ja vavat nerot sortuvat ullakkoka- denhulluudesta, on saanut Kri aineksia, Kongressi ja rautatie ta Mutta Esch-Cummins lain . . ^ W - ,U “ l e.k" *“ lee Kuten tunnettua PUh k » teräs- esikuvia, niin eivät nämä kult mareihin ja haudataan tuntemat min niemimaalla kuoliniskun, määräysten mukaan korvaa hal urkinta työmaalla, tehtaissa jne. trusti tuuriaarteet ole esiintyneet sor- tomiin hautoihin, ja he unohta Näköjään toisarvoinen sivukoh läiset litus rautatieyhtiöiden tappiot ja toiset saavat ottaa selvää mi- ottaa kävtäntxx«"a\',«";™'''; toajan tuotteina, vaan suhteelli vat, kuinka useat muut, kiroten taus saa vaikutustensa kautta H S S ? ja määrääpä vielä vissin prosen sen vapaan alkuperäisen demok itseään, ovat ajaneet tiehensä mitä suurimman historiallisen! Rautatieyhtiöt turvautuivat tin, 6 prosenttia, voittoa, joten raattisen elinkauden muistoina. todellisen runottaren, joka ei merkityksen. Mitä sitkeimmisd kongressissa olevien edusta siis mitä enemmän “ itsenäiset” Toisinaan kuitenkin ° " Se sorto, jonka alaisuudessa eri ole tahtonut taipua markkinoi vastustuksesta huolimatta O tl mut- jiensa kautta erinomaiseen kei tekoyhtiöt kiskovat, sitä enem että joku rengas tässä salaliitto- kansojen talonpoikaisluokka on den “ kysynnän” mukaiseksi, ja Syyrian ja Kilikian tyhjentäne hommassa maailmalle noon kiertääkseen Rautateiden män nielevät rautatiet yleisiä paljastaa särkyy jonkun* ja “vuoto” I« / its iS t lvkk“^ 6“1? Ut° ” ollut eri vuosisatojen aikana, on sen sijaan — ensin kyyneleet ; nen vain päivänkysymys. Net p ie -L Työlautakunnan viime kesänä varoja, se on: kansa maksaa kai silmissä, sitten julkealla hymyi nen osan tästä k a te ilta «oitsijat lykkäsivät järjestämä- kuvastunut kulttuurin alalla toi lyllä tai veltolla välinpitämättö vosto vallan tunnustaminen (.i hyväksymän palkkapäätöksen kesta. alaisesta järjestelmistä ty? ,. ä’ toimihenkilöt ja vottomana kansantaiteen köyhty enää jää työväenvallankumouk määräyksiä. Niinkuin • muiste Kaikki tämä ei ole mitään uut Niinpä ilv a n 'â s k e n ïn Akro-I r X nuj?r misenä. Mutta vielä huonom myydellä — asettaneet taiteen sen pahimpain vihollisten asui- taan, rautatieläisten keskuudes ta. E i kenenkään kapitalismin . s S “ ï ï ? • “ » W Í > l n ^ X n ‘ yaUU,i’ ‘ ä kaÍken in- paan asemaan oli köyhälistö jou porton, vaihtotavaran ja muodin. si. Mahdottomaksi käy toteut sa vallinnut tyytymättömyys toimintaa ymmärtävä henkilö Ä taa erinäisten monarkioidenkin ja taisteluhalun. Nyt tunut: irtireväistynä luonnosta, oli puhjeta rautatieläisten yleis ole voinut vakavalla mielellä us vangittuna sieluttomaan konee SIIPIRlKKOlNEN RANS valtaanpalauttaminen. Ranskalai-I ollut tilaisuudessa oabasumaan I Puhutaan järjestämistyön alulle lakkoon, joka kuitenkin vältet koa, että kapitalistinen työväen nen imperialismi on siipirikkoa | KAN IMPERIALISMI kuten jostakin merki*- seen, menettäneenä vapaan ai tiin, kun Rautateiden Työlauta- lainlaadinta mitään merkitseisi . J - siKaiaisten| hsesta asiasta, mutta vähän sitä kansa, tuomittuna yksitoikkoi Ranskan imperialismi on, tah- L Humanitessa Paul kunta otti kästelläkseen palkka työläisten aseman. turvaamises unionistien keskuudessa Lehti * j n ano seen ja puutteelliseen elämään, Louis. Työ- alkoi tehdastyöläinen olemisen toi taikka ei, siipirikkoutunut. vaatimukset. Monien viivytte sa. Esch-Cumminsin rautatie- väenliiton taholta Kaikki Ranskan kansallisen kli-\ lyjen jälkeen, ja senjälkeen kun lakia puolustettiin esim. sillä, sa ensi aikaina villeytyä, ja nii kin sotilaalliset yritykset ja po SUOMEN SOS.-DEMOKRA. Näin taantumus toimii uni- kapitalistit niin sanotuista “ lain- että se “ laillistaa” rautatieläis että urkkijoita on ollut ja tie- uha «« u :-.. '• * ,oissa. Monet Amerikan Työ- den kirjailijain, jotka ovat tut- liittiset taikka diplomaattiset suojattömista” lakoista säikäh ten järjestöt ja sitoo yhtiöt nou r tvKti TIEN PARLAMENTTI. L n r a JL | väenliiton osastot ovat niin ka- k \neet suurkapitalismin ensim seikkailut ovat ajaneet karille. täneinä käsittivät työläisten dattamaan vissejä sitoumuksia muuranen, valurien lämmitys- ¿ -Z T -n . nun ettei Ka" mäisiä raskaita kehitysaikoja, LEIKITTELY myrkytetyt, Kansallinen, rojalistinen, kolmi-i a . I tarjottavan täyttä totta, koro rautatieläisten järjestöjen kans laitteiden asettajien1’ja k X y ö - teoksista puhaltaa vastaamme väri-tasavaltalainen taantumus? . „ “ äänmln iu:_*— • • -- y | niistä ikinä voi tulla työväen u Am' nlu: tettiin rautatieläisten palkkoja sa. Kuitenkin jo seuraavassa Iäisten unioissa. Mutta tietä-1iäri»ctx,ä tt 1 1 - • j -- , kongress.edusul DitL i s, i i „ ka. kylmä väristys, kun me tapaam kuten Marx sanoo, on saanut| P jonkun verran. kongressin istunnossa rumpua matöntä on kuinka paljon niitä J pitalistien agenttien valta on ^ L : i O,u “ iOiÄ ..u j ?,tk?.. ku™ avat kovia kolauksia, e lk , kerrassaan j Ì m „ “ SeÌn„ ? ntam aa.es,n’crkkit Joulukuun 18 p:nä hyväksyt pärryttämättä tehtiin leikkaus, f ° n jäänyt paljastamatta. Leh- niin suuri, ettei työväki niissä senaikuisen köyhälistön elämää milloin nämä tahtovat aikai tuhoon tuomittu. kertomuksen mukaan on jo-| vo; n • " i ja sielua J tiin kongressissa äkisti ilman josta edellä kerrottiin. Jotkut den kaisella paljastetulla urkki iällä — kontrollia saada. Pennpoh N yt, kuten Napoleoninkin ai-! ,>» suurta melua Esch-Cumminsin edistysmieliset ryhmät havah huono ja rikokselHnen e n t i ^ uudistaminen ja puhdis Mutta juuri se seikka, että kana, antaa Venäjä ratkaisevan1 kUU Yastenmielisen lakiesityk tu.*Xat vasta jälkeenpäin näke liikennelakiin muutos, joka oi Alhaiso, " Z , ' . K yS- H « ” U ytyy kuitenkin ta köyhälistö on kapitalistisen mi «öykkäyksen. Jo V W rä n g e ?o i“ . « ‘ Kcottamista. Suenen Se Alhaiset luonteet vain sovellu- „ ‘û ! e -yyy keuttaa rautatieyhtiöt “vuokraa mään mitä oikeastaan on te vaf ci A n n i,____* . ,, i Siahdemokraattisen Duolueen J t “ pahtua. Sivuasia talin takasivu, juuri sen sitou on miten se si onnistunut pitämään hallus- puolucen ' vat tuohon tehtävään. Ja niin-l " V T “* maan” kone- ja korjauspajansa keillä. s a a n K rim iä io i dustaJary hmak in turvautui en, J tapahtuu. Tarkoitus ja sisältö tuneisuus teollisuuskaupunkiin, saan Krimiä ja Tauriaa sekä vuoden 1921 aikana tekoyhtiöil Kiireellisesti saatiin koolle pa tavataankin noiden seassa on paaasia. maailmanmarkkinoihin ja tieteel saamaan haltuunsa Donin alu-l nen istuntokauden päättymistä| le, joita he itse järjestävät ja ryhmä niin sanottuja edistys- murhaajia, varkaita, raiskaajia joulun edellä parlamenttaarij liseen tekniikkaan, juuri sen al kontrolloivat, mutta jotka ni- mielisiä valtiomiehiä, jotka, hy 3 Vikka Amerikan Työväenlii-|T Y Ö V * ™ y j O K A N S ,V ,S - kuperäinen täydellisesti vapaa een kivihiilikaivokset ja sulatot, seen jarrutukseen (libusteriin)| Olisi Ranskan hallituksen joh-! ¿ ar,rutut mellisesti ovat rautatieyhtiöistä v*n käsittäen mikä turmiollinen tamalla vneto.miu.i_______ I pakottaakseen ehtoinen yhteenkuuluvaisuus ja TYSTAISTELU vastavallankumouksella s " 3“ “ riippumattomat. Tämän menet vakutus noin jukealla rosvous- ton politiikka ei nykyaikana e •v tä i t o n n u r k a n k s e .n I ?.s llle ’ m n e s tia k y s y m y k s e n . - I sen kyky joukkokuriin on tule ollut syytä ilonpurkaukseen.) telyn kautta rautatieyhtiöt voi- yrHykseliä tulee olemaan ny X aavana ka l Sivistyneistön erikoinen ase- va liikkeellepanevaksi voimaksi Olemme saaneet kuulla, e että ttä Se- Se- ! •o m rrasta tie ty s tik in tuli suu- vat k.iertää v“ » e kesäistä palk- kyistä järjestelmää kohtaan val pitalistiluokkaa kohtaan, niin Ima luokkana'' jolla ei välittömäs- sen jatkuvassa ennen kuulumat vastopolin seikkailu on Rans- ri pannukakku. Se olikin vain kapaätöstä sekä myöskin Esch- litsevan luottamuksen horjutta siitä huolimatta sen toimintaa ti ole m T X vahaa[ jota use- tomassa kehityksessä. | kan verovelvollisille maksanut! Cumminsin lakia, jossa rauta misessa taantumuksellisimmissa- keuuluua n p,a1jronUUr X . :,SÌÌ',e.'; SÌÌn aineksii.n " ähden Pid«äan Ul men työläisille. Silta kirjottaa| Samoinkuin sen edelläkävijät,! miljaardin, mikä summa on ää- _ . työläisiä. 'Ja alhaalla ja riippuvaisuussuhtees- tieläisten järjestäytymisoikeus kin työväenpiireissä, kehottivat Pohjan Kansa: tunnustetaan. Tällä leikkauk presidentti Wilsonia eittoa- palkkatyö on sitä lajia, että sen sa — luokkana, jonka yksityiset ne luokat, jotka sitä ennen ovat Tetön, mutta ei olisi ollut suh- Eduskunnassa on äsken piti sella tahdotaan katkaista paril maan muutosesityksen. Presi- suoyi.ttaJilen vakaumuksiin ja henkilöt kaikki ovat eri asemas nousseet valtaan, alkaa köyhälis-ldaton jos W rangel olisi onnis- - - a kad tapahtunut vähäsen ta miljoonalta rautatietyöläisel- dentti noudatti kehotusta, sinä*pyrkimyks siin ei työnteettäjillä sa, eri yhteiskuntatasolla —, tu tö kasvaessaan ja saadessaan e- i tunut tunkeutumaan aina Voi 1 sellaistakin, millä jossakin määl tä sekin näennäinen suojelus, eräässä kongressille joku vuosi . ole milloinkaan syytä luottaa. lee luonnollisesti näkyviin sivis nenevää vaikutusta kehittää yhä galle asti ja monipuolisempia si-! Hänen voittonsa näet olisi a-ie*” ° n mielenkiintoa meillekin, mikä Esch-Cumminsin laissa al- sitten jättämässä kirjelmässään Työläiset voivat saada uusia aat tyksessä ja erityisestikin taiteen useampia V lS tV S v a a fim n lz c io _____ 2 i v a n m ii* .• öU O m C Fl sosialistisen työväeni kuperäisesti työläisille tunnus-j hän erikoisesti oli varottanut teita uusien kokemuksien kaut- alalla, sillä alalla, joka on kau- vistysvaatimuksia ja yhä m oni-jvannut Puolan valkoisille tien puolueen jäsenille. TarkotamJ ___, . .. tettiin . Kone- ja korjaustyöläi- kongressia sellaisesta lainlaa- ta ja ne voivat heittää työn ja impana varsinaisesta taistelusta. puolisempia kulttuuritöitä. Jo Moskovaan ja taannut Suomen nyt, kapitalistisen palatsin kel- valkoisille pääsyn Pietariin. Ru- uar; dcm* eduskuntaryhmän pääoman sopusointuopin ja sii set joutuivat yhdellä leikkauk dinnasta, mikä antaa rautateille Mutta kuinka mielenkiintoisia Jarissa alkaa työväenluokka 'ta- maania ja ‘ Puoïa oiì«r * * s o n n u ^ S ì b l t T f 3 jarrutusta valtioî sella noiden tekoyhtiöiden mie ja suurille korporatsioneille oi tä syystä niiden vartioiminen ja luonteenomaisia sivistynek- k o a siv isH /c tS S n • o™,';»' __ tettu keväällä antamaan __*______ armon- 1 vaiiaiKaista tulo- ja menoarvio-l kun järjestöllinen ten yritykset itsessään ovatkih koa sivistystään: ensin sivistys- livallasta riippuvaisiksi,. T u keuden järjestää tekoyhtiöitä, varsinkin, ta käsiteltäessä. hansia on nyt jo, ennen muu joiden johtokunnissa istuvat sa voima on suuri, on kapitalisteil heidän koettaessaan esiintyä it tä miekkana, taistelukulttuuria< iskun neuvostovallalle ja tuka Eduskunnan istunnot olivat I sortajia vastaan, sitten myöskin huttamaan kansainvälisen prole- toksen voimaanastumista, ero mat henkilöt kuin niissäkin le sangen tärkeää. senäisinä luomistyössään, niin sivistystä unelmana, sivistystä! «anaalin nousun. Länsimainen! kin pitkän kuluneet ilmani P'uK,a" , aikaa a! KaaTkf ' Une" 1.llmf Tästä syystä vakoojia on A - on heiltä kuitenkin riistetty tettu konepajoista ilmotuksella, korporatsioneissa, joiden yhtey . ' , L * kej,a . ° h " k että voivat määräajan kuluttua dessä ne toimivat. Tunnettua merikan Työväenliitossa. Edel mahdollisuus vähänkään voimak työväenluokan pyrkimysten, sen diplomatia olisi pystyttänyt ku- X 1 ja kauneuden luokka- ninkuuden Pestissä ja Munche- palata työhön yhtiön määrää on minkälaista suunnatonta ros leen ne ovat siellä toiminnassa kaammin vaikuttaa vallitsevan 1 päämääränä. nissä. Itävallan tasavalta olisi ,a tämmöiset “toisiinsa; ¡ X k X e ì l a X à ™ « ku,ttuurin Pääpiirteisiin. A in o millä ehdoilla. Pajat juliste ï 0X ----kaamme nyt tarkemmin kristillis-sosialistien avulaa luo- olivat »sittän»» • v ~ taan "avoimiksi”, sekä järjesty punoutuneet johtokunnat" saat- kuuluvien unioiden Ja X * ^ L T y n Ä Ä X X tavallisimpia mielipiteitä yleis-' vutettu Habsburgille, kuten v mielipiteitään, neille että järjestymättömille ' tavat harjottaa osakkeiden ve inhimillistä ja proletaarista si- Saksan tasavalta on annettu alt-1 l o n n m » tU,oksett.omastl “ J1 työläisille myönnetään “yhtäläi sittämisessä ja edellämainitun î ° , " J ° htav,aa p? !i!.iikkaa„ KaP‘ hankkia huomattavampaa voi vistystä koskevasta kysymyk- tiiksi kiihkosaksalaisten kanssa lopputulokscna oh ain a, etul 1 ^ 1 kiertämisessä.1 . __. _•____ .. ! tai istit käyttävät palkattuja maa: kun hän nojautuu kohoa set oikeudet”. Menettelyllään tanaicaeen tapaisessa lakien sesta. liitossa oleville Baijerin kieri-, P °rvar‘ sto" . 8uunn«teln«s« sujui- urkkijoitaan johtaakseen Ameri- maan pyrkiviin alempiin luok kongressi raivasi tien auki Mutta pääoman edustaiat ko u J^r " J On ollut sivis,ysapos,olei,a-| kaaleille. Vanha monarkinen! U r k e i m ^ n X d m u S " o v „ ko kan Tyovaenluttoa niin kuin paí an ta i,tcl“ n siirtä-ikoovat voimiaan. Suunnitelma kiin — mutta tämä suhde on m ä in k in • tama SUhde on kin’ j ° tka ovat ivanneet köyhä-1 järjestelmä, joka vartoo het i ta:.K«,mman ,vaa’ miseksi myös rautatein^ Se Qn na Qn toteuttaa tUQ rosvousyri. heidän etunsa vaatii. mähdoilinen ainoastaan silloin, listöä ja sen kulttuuritehtäviä keään väh in J k „iH ,;aiu i olhsten. vanklen vapauttam isen kulttuuritehtäviä keään vähin kaikkialla, olisi National Civic Federationin osana sima yleisessä taistelussa tys eittoamisesta huolimatta sanioukkni-en v - r n ”0” ja kan- ®anoilla “ rahvaan ™ k ^ t 7 C H e ? | v i e r a i l l a kaÌkki porvar*,flióet a y dlstynyt pääoma on kun eittoamiskysymys tulee kä- toimeenpaneva komitea on äs sânjoukkojen välillä on syvä dän mielestään •^., « i -.- a 2 li „ on työväenliike .. . . . . I «aan ja puolest"aan” " y i ì X y « T j , r p v X n m s t m o c ti m p i / ä i i ' v ' ^ ’v n a a l r l t i / i m a a ' käuh « kettäin kokoontunut New Yor- julistanut kaikkea järjestynei-' siteltäväksi. henltinen sukulaisuus, muuten ei tar kissa ja siellä on tehty selväksi syyttä vastaan. A _ . sivistymättömän alemman! ny* työväenluokan vapaufumi- vinne mainitakaan. American Federation of La- työnteettäjille juuri ne asian siitä tulee vain jonkinlaista kan- kansan kapinaa. Heille se mer-lsen hetkeä. Tuolla Esch-Cumminsin la bor liiton taluttäja, Gompers, on O li siis j selvää, että sos.-deirJ Mutta punainen armeija murs-' ryhmän, n • haarat, jotka heitä Amerikan sanyllytystä, jotakin kielteistä kitsee hävyttömän, rääkyvän ja kiin tehdyllä muutoksella on asian suhteen ja itsessään merkityksetöntä. voimattoman kadun tulevaa her- kasi W rangelin, eikä Kaukaa-! yh J° Hei se tahtonut • o- u, . Vaiennut kuin; työväenliikkeen nykyiseen ti- toinenkin puolensa. Samalla _ Sorretut luokat saavat jossa nmtta, joka e* ei lainkaan tarvitse ! siastakaan, missä ' " C Curzc.. u r « n ' ‘7 a d X L e n “ ' 3 arVOaa" " Sitakohan varten mies laan katsoen saattaisivat lohdut- ru.ut!a’ Joka lainkaan tarvitse siastakaan, “ missä kun sen karkotuksena on hävit- muuri. pikkuparannubpuo-| luikki Mexicoon “yhteisymmär- taa. Toimeenpanevassa komi- kin määrin osia herrojensa kult- mitään ta id e tta ... tai vielä pa-| Churchill ovat punoneet juo" tuurista, murusia herrojen pöy- - ernpi’_ kayttää omaa taidettaan, niaan, ole enää Englannin sota- lueena ja työväestön vanhoilla simpienkin ainesten kannatusta! Neljännen Kansainvälisen perustaminen « M IH lH II* I Siellä pidettäväksi W ienissä helmi panevalle komitealle lähettäm ästä ra kuun 22 p:nä. “Pakottavana seik portista pääasiallisim m at ja valaise tai-aamuna, joulukuun 5 päivänä, jät-1 töm ästi otettava Amerikan Sosialistl- kana (kokouksen) varhaiseen pitoon vimmat kohdat. N äitä tarkastam alla täen konferenssille teidän kirjeenne puolueen kannan ilm aisuna tai sitä nen edustavaiRuudestaati, konferei» k a » .! «Hovana millään U ralla, paitsi missä si hylkäsi pyynnön. Korealaiset to nähden (sanotaan raportissa) on se, jokainen voi saada Itselleen oikean I !,e l'!Z e ttä kumpikin niin kolmas kuin toi käsityksen Bernin konferenssista ja ,e lä h e t iT u m in ^ e X c la U s t » X P" ” ' “Wn V' ra " ‘Sia k äs'' verit pyysivät läsnäolo oikeutta o d ottajina. Kun heidän puolueen» tykslä. nenkin (?!) agiteeraavat internatio- A ilia siitä asti kuin Yhdysvaltain ' liittynyt Toiseen Interna f ioiiah-« O ikeistolaiset —« Raivaaja niiden mu naaiiensa puolesta rekryyttejä saa sen tarkoituksista. ja New Dayn kirjeenvaihtajan tointa Edustus konferenssiin oli seuraa heidän pyyntönsä hyljättiin. soaialistipuolue hyväksyi päätöksen, kana — selittivät, että kysymys ei Sosialistipuolueen kansallistoimis- varten. ‘ va: Saksan Itsenäinen Sosfalistipuo- jossa se antaa toimeenpanevalle ko ole uuden kansainvälisen perustaml- dakseen ja jos täm ä konferenssi ton sanom alehtitoim istolle saapui äs K onferenssi valitsi kolme Saksan itsenäisen Sosialistipuolu- lue, edustajat A rthur ( ’rispien, Geor- (neljännen hoinm aajat) aikoo saada m itealle oikeuden ottaa osaa liikkei »estä. m utta neuvotellaan Moskovan m itään kannatusta on sen «tultava k e ttä in täydellinen kerj#m us Bernis een edustaja Ledebour ilmaisi käsi- «e Ledebour, Rudolf Hilferding. Curt johtajaa, Jean Ixonguetin. Georg«1 I^| siin ja panna alulle Mlkkeitä. joiden 1 ‘ pointista’1 ja pyydetään niiden sä pidetystä Kosialistipuolueiden kon Ranskan Sosialistipuo- debourin ja E rnest Reinhardin. tarkoituksena olisi “todellisen’1 (lue: Jievennykseeh. Jokainen asioita tu n esiin niin varhain kuin m ahdollista’’. ferenssista. Yhdysvaltain Sosialisti- tyksen. että teidän valtuuksissanne Rosenfeld; Selittääkseen Lätin Sosialistipnoi» annetaan minulle vain raportterin 1 lue, Jean Longuet, Paul Faure* Itä keltaisten oikeistolaiseni kansainvä teva huomasi heti, e ttä tässä valeh — Gollomh oli tämän oman raport puolueen jäseneltä Joseph Gollombil- r . een kantaa, jota Longuet oli p r oikeudet. Tämä voisi tark o ttaa s itä .v a lla n Sosiaiidemoki lisen perustam inen, ovat puolueen deltiin, koetettiin valheella pettää tinsa mukaan ottanut osaa tähän ko tä. joka siellä epävirallisesti edusti e itä koska istunnot tulevat o lem aan ! Frederick A d le r? Otto tBauw«PlSuur’ i “ 5’ edust" toaan« venälain-n m«- johtavat politlkoltsijat tehneet kaik työläisiä. Tämä petos paljastettiin koukseen "rajattom illa oikeuksilla” hdysvaltain sosialistipuoluetta. K er Itsenäinen Työväennuo MaFt° V konfp" kensa auttaakseen tämänlatoia kei- ja oikeistolaisia suututti se juuri Jul- ¡samoilla perusteilla kuin toisetkin tomus kokonaisuudessaan on seuraa- toimeenpanevia, minä en voisi olla j B ritannian iasna. Minä huomautin, e ttä teidän ' lue, R. S. W allhead E Shenwell 1 eKa latti,a,set ovat edustajat. Se, e ttä sosiaiistipuolueen va: kusta- ja olkeistoiaisaineksia pääse m asti. sähkösanom anne nim ittää m inut m ei-, Francis Johnson, kielenkääntäiän I °[8e8U Internationalesta koi» sihteeri kehotti häntä olemaan läsnä m ään tarkoituksensa perille. Sekä Pariisi, jouluk. 11 p. 1920. dan puolueemme epäviralliseksi edus- Charles Roden Buxtonin k e r a - «Svlit L kk° a fiUten’ eUä h° n,Uf,,jois!an’ Yhdysvaltain »o. puolue ei kuiten siveellisellä myötätunnollaan että kaan ehtinyt lähettäm ään virallista epävirallisena edustajana, johtui siitä, Mr. Otto B ranstetter, tajaksi. Käsitin, e ttä täm ä oikeuttaa «in Sosialidem okraattinen nuolne ‘ Uj,mman . P°,Htt,Ren puolu« i n ra«'' ettoi sosialistipuolue katsonut voivan- muuten on puolue tukenut tämänlai- ) edustajaa Berniin. Sen takia' Amerikan Sosialistipuolueen toi n eu v o telev aan ja muodolliseen toi- Robert Grimm, Paul Grenner (i.c . « I 88311 *<tä kaksf 'a U ':,| taxia puo-; sa niin nopeasti saada sinne m uunv »Ia aineksia Se on ollut niiden mu ues hteeri lähetti kokoukselle vain tia ista edustajaa eikä se siis jo h tu n u t meenpaneva sihteeri. m intaan Minä tein selväksi, että Huuggier. E rnest R einhart; 'v ‘ I^rlam entin edustaiista on kana. jotka eivät ole joko kelvanneet Hyvä toveri« minä p u h u ain o aau an ykailönä. pali- ¡ S o sia lld a m o k ra aiu ^ n " ' ^ l ue' 1 PUoluwn X ? 7 X “ US“ T ? " ° maQ Ìa « “ * »»'“««“ •'»». '*• porvarillisten harrastuksiensa takia tuutti Parisissa oleskelevan yhdys Joulukuun 3 päivänä sain vastaan F l t a p a u k s i s s a m is s iä m i n u l l * » v-vvt liA v lb iii Ven ä jä n sosia 1 i val I a n k u m on k»« tapauksissa m issä minulla on puo- c shevikit), Jules Martov Tshekk., Kolmanteen Internationaleen tai ei valtalaisen sosialistin, Joseph Gol- hettää. Kokous kuitenkin, kuten sa ottaa kirjeen, jossa muun ohella sa lueemme virallinen Julistus esille ■ Slovakian ’ ISneKK’“ QaVcini e, . ■ »*>n puolueen vasen siipi pvv.o nu01 vät ole siihen halunneet yhtyä. Puo lombin menemään puol. epäviralli nottu, antoi hänelle täydet oikeudet. noitiin seuraavaa: Saksalainen Sosialidemo- k fn käsittelem ään osa.lis suuttaan tuotavana. Minä huomautin niistä Bernin konferenssissa ei ole vä- lue on tässä m aassa kasvattanut jä r sena edustajana Berniin. Hän teki Kansallistoimeenpaneva kom iteam vaikeuksista, joiden alaisina Ameri kraattinen puolue, Karl Germako; ferenssiin. Sen taholta oli kirje«® ’ hem m ässakään m äärässä perustau- hdysvaltain Sosialistipuolue. Jo jestelm tämanlai- kuten käskettiin. Hän on esiintynyt me päätti lähettää edustajansa Ber- kan toverit toim ivat pikaisiin suhtei- . 4 ällisesti u , , m * yötätuntoa . »esti ilinotettu. e ttä se kannatta* *'j duttu Siihen, ruista Sveitsin puolueen .y,,n konferenssiin, minkä kutsuivat! seph Gollomb (epävirallinen edusta tä käsitystä m ikä konferensökut-^ | » aineksl» k o h u a n ja sangen voi- konforonaalua Yhdy«, sosiallatlpuo- , „ , »iin nähden Europan toverien k an»- )*)• V iron Sosialidem okraattinen m akkaastl johtanut arvostelua, ylläpi lueen edustajana, milloin “epäviralli kutsukirjelm assa m ainittiin, nimit , kokoon Sveitsin Sosialistipuolue ja i 6a Minä lisäsin, e ttä olisi ainoas- puolue oli k irjo tu n u t toveri Longue- »a on lausuttu Toisesta ja Kolin«»' tänyt ja levittänyt valheita kaikkia sesti“ milloin “virallisesti“. m utta että neuvotellaan yhtym isestä K. Saksan Itsenäinen , , Sosialistipuolue. ¡taan kohtuullista, jos m inut suljetaan nesta Internationalesta ja että sen ehtojen lieventäm isen Kurnminknp niitä aineksia vastaan, jotka ovat va hän on toim inut siellä kuten muutkin I:een krarav ra i a 01 ’ 1 0 - T H K / » 4« i i pyytaea häntä edustam aan Lä- an kukaan meidän väli- konferenssista män edustaja Schreiber on ka.hdf''; konferenssista, että Ledebour ja n e ,1 tin puoluetta konferenssissa. sem m istolaisia ja Jotka haluavat edustajat ja ottanut koko voimallaan kautta, m utta sekä hyväksytyssä ma ' e<lut5j ailsum ,1"! el o " «Haisu,,. Jotka h a n ti 'kannattava,, « ta ls iv a ! karkotettu Sveitsistä ja tämän ti»* S. A W hede Asr, joka esitti itsen- kiinni pitää selvistä m arxilaisista pe osaa neljännen kansainvälisen perus nlfestissa — joka muuten on tyypit ■ dessa m atkustam aan nyt ulkomaille asiakseen an faa Amerikan Unen keskustalainen asiakirja — et- tovereille ! sa Indian vallankum ouksellisten so »i se ei voi olla edustettuna. p«;y riaatteista. tamiseen, koska heille eivät kelpaa i tä keskusteluissa ilman muuta tuo- ja me emme myöskään voi valita uu täydellisen ja luotettavan kertom uk m yötätunnon Ilmaisulla. Konferen* sialistipuolueen edustajaksi, Puolue on ollut politiikassa petok ir- PJ'.vsi ' el tehnyt kirjeen johdosta X X ÎT Ïîr Se j0hUVa a a te J m ita a n K- L ie ja selitetään sen ole- siä edustajia ja saada heille passeja sen konferenssista, sisältyen siihen Dääsvä knknniraog.» sellinen ja tahtoi näytellä puolueeton maailma. jolle kolmas kansainvälinen | k° kl “? r . n . " » » “ "«H PUO- päätöstä. ! kokouk' ; Haikkl konferenssin viralliset asia- !van valn joidenkin puolueiden yhty- seen, Mma olen sähköttänyt tänään j kirjat. Ledebour peruutti « s t a v i , t- lueensa olevan laittom an Indiassa ja ta o saa sekä. selitti odottavansa asioi perustuu. He ovat p eru stam issa män. jolle el ole edes oikeutta ni Kreikan ja Suoman - r M että osa hänen järjestö stään on liit- den kehitystä. M utta silta Europa n uutta kansainvälistä teille seuraavaa: ikään olivat lähettäneet irara im .. k liikettä, joka meen. jota se kantaa. Siellä tuomi- teensä a ja n ta konferenssi ielisesti kesku au laisain ek set alkoivat, aktii toogill.seati joutuu kilpailemaan koi- taan kolmas ja se on luonnollista, H m oituutukaa puolueemme epävi-j päätti’ l^ m T n X ’ ^ i yksim jïtto m i r ô i ' m u tu on7 « ^ “ ___ ^ « M tk m a le e n , .« ie m 'yötÜ unnön^H m ai un ra8rli päätti antaa minulle rajattom a visen toiminnan. Saksalaiset, eng ny« eronnut siltä. » to,. kum m assakaan el tehty ael. ji niannen kanssa ja esiintym ään sen Täm ä asia selviää vieläkin parem- ralliseksi edustajaksi Bernissä. keudet ottaa osaa kokoukseen lantilaiset y. m. lähettivät puolueelle s. _ KSem Perille kirjeessänne lau- meillä perusteilla kuin toisillakin M- nen osa oli liittynyt Kolmanteen In- aineksia tai puolueita lähet /«f N ^dstuatajana. He selittävät av o im e m m in kuin tarkastam m e m ainitun ame- e- Hän esitti itsensä kutsun tulla neuvottelem aan “todelli lt3ePi Täm än » Ik e e n m inä b u o -l. te rn a tio ^ Ie e n . t . e ttä se uraa vaa neljättä kansainvä- rikaiaisen tekem ää raporttia dus tavat. [»en ryhm än edustajaksi, joka ei ole sen kansainvälisen” perustam isesta. >*i«tä hommaava kokous Jul- Bernin alustavaan konferenssiin, mi- --------- Italian Sosialistipuolue. .V mautin. e ttä m itään minun äänestys- vielä lU ttynyt Kolmanteen. p a a te ttiin , kaisemme hänen puolueen toimeen ka kokoontui K ansantaloila sunnun- tänl tai lausuntoani ei ole välttäm ät- kumm inkaan ol.u, « o p u k s i a I X ” OB koti o o m i h e, tynyt eikä toa E lueen ti kir lue o konfei '•Le I t*. n tiedon Puolue »a oli hieltä] neljä t&mat hokoul neet puolesi Koni t«n p, Saksaa »elostu Sota Ien i ®*k«<n kan sai: lkrje»t< kokouk <»uat*a »Hau **ka c ’ liRsmi kovaan, 8*eitaii: cH»plei sa Ja vlkeja raaa kl ? l°p ° Cri»Plen
