TORSTJ
TAM M IK. 20 P.— T H U R SD A Y . JA N . 20
No- 16
TO VER I
tää kone- ja ylläpitotyöläisten
(T H E CO M RAD E)
järjestöt, antaa se rautatieyhti rystä synnyttämään Yhdysval- teassa osotetaan, että kaikki ra diltä putoaa kansalle. Mutta nä hirveätä törkyä, markkinailvehti- voimain asemapaikaksi. Suosii
J **
of t U Finniah w orker, in öille myös tilaisuuden harjottaa fain ,,Ja Mexicon työläisten vä- dikaaliset ainekset ovat kaikis- mä muruset ovat puutteellisia jöitä, jotka hiuskarvalleen ym
listen tapausten voimistuttane
___
¡sa unioissa auttamattomasti ala ja laatunsa puolesta ne ymmär märtävät
*_
•< *,_ T***™ States. The only/ Finniah suunnatonta
IremalilaÌRA»
T n rb ic, taas 0Vat|
“arvoisan
yleisön”
yleisten
varojen
kemalilaiset Turkissa
Daily » the West. Published Daily.
kynnessä
ja
selitetään
ettei
mis
retään
useasti
väärin
tai
ovat
Se tekee mitättö
Viha ja sekasorto — on kylliksi vahvoja yllyttää!«*!
? *c*F t Sunday, at Astoria, Oregon, «■osvousta.
TAANTUMUS TYÖSSÄÄN tään vakavammasta todellisesta ne sorretulle kansan luokalle ai maun.
Mr »he Western Workmen’s Publishing mäksi Claytcnin lain määräyk
näiden kulttuuri-ihmisten vas koko Islamin, rauhansopim,?
työväenliikkeestä ole ainakaan van yksinkertaisesti vihattavia. taus työväenliikkeen edistymi
TYÖVÄEN UNIOISSA
sen, joka kieltää sanotunlaisten
äen tarkistuksen aikaansaan
vielä
mitään vaaroja uhkaamas
tekoyhtiöiden tekemään voitto
Noin kahdeksantoista vuotta sa. Taantumukselliset ovat voit
Niinkauan kuin tämä luokka selle. Jo nyt hyväilevät* he hie seksi, nousemaan liittoutuneSl
Office Seventh and Commercial St.,
ja rautatieyhtiöille myydyistä on kulunut siitä kun amerika-
noilla käsillään täynnänsä hel
j
Opposite Poat Office.
taneet rautatietyöläisten veljes- pidetään niin alhaalla, että se lyyttä Egyptin lihapatoja, jois laajenevaa valtaa vastaan.
tarpeista.
Asiallisesti
kaikki
laiset kapitalistit alkoivat ke järjestöissä, U . M. W . (hiilen- voi ajatella ainoastaan jokapäi
Phone: Office 365, Editorial Dep’t 932
M itä Etu-Aasiaan tulee to*
rautateiden pajat ovat rautatie hittää urkintajärjestelmää työ-
ta he, jos mahdollista, tahtovat
, P<Mt Office Address:
kaivajien) järjestössä ja Ameri- väistä leipäänsä voidakseen suo pidättää kansaa, joka vaeltaa erä tuvat siellä Itä-Europan taDah
v
ä
e
n
l
i
n
i
r
U
H
^
n
a
i
c
ö
l
l
o
yhtiöiden
omaisuutta.
Kun
ne
TO VER I, B°x 99, Astoria, Ore.
tumat. Neuvosto-Venäjän 9 |
tvöväen“ " ÖHM tät"!?11? y l" ns8l kan Työväenliitto on päättänyt riutua elämässä päivän kerral-
vuokrataan tekoyhtiöille, vuok y
i.:J
r, ! ? i ° lnl!n" a n l P u d ista a rivinsä radikaaleista lään, on sen sivistys köyhää. maassa etsien tuntematonta Kaa- maat ovat pakotetut pysymfej
E D IT O R IA L STAFF
rataan ne oikeastaan “itselleen”,
kaikH u n i o n i t v a e lt a v a t Puutteelliset elämänmuodot, kai- naanmaata. He eivät näe sitä alallaan, samaan aikaan kuk
EUs^ Sulkanen, Managing Editor, Salo sillä erotuksella kuitenkin, että
Tuhansia“
- - - ^ ^ " ^ 1 Venäjää sekä -bolshevismia että homielisyyden, toivon ja vihan kauheutta mitä merkitsee kan ranskalais-englantilainen painot
Alea Savo, Toivo A .
nimellisesti
itsenäisinä
yhtiöi
ilmaukset lauluissa, tarinoissa santaiteen kuolema, tuotanto tus Läheisessä Idässä on yhtäk
A. N. Koskela.
*• w w -läisyyttä’
nä ne vapautuvat liikennelakien
Erikoisen "m erkitsevänä on ja saduissa, alkeellinen käsiteol- markkinoita varten ja “ kullatun kiä tykkänään herpaantunut.
I^.ler?o
m* il matter säännöstelyistä. Nämä “ itsenäi
lisuustaide — ne ovat kaikki mi kirjan” taiteensuosio, he eivät
Ä
Ä
S S -
myöskin kapital
Ranskan kähsallisen klikin!
Joly 18, 1912, at the Post Office at set” yhtiöt voivat kiskoa rau
näe
kapitalistisen
taidesivistyk-
tä
täällä
tavataan.
Kun
me
jos
ulkopolitiikka, joka juontaa ju j
í h r T j . 0 .” !? “ *
“ “ ACt
tateiltä korkeita hintoja kaikis
kus tälläkin alalla tapaamme e- sen mätää vuotavia haavoja, sen rensa
napoleoni lais-bismarckj.1
a.:xa
i_
_____
•
.
.
.
.
.
..
.
y
|misen
revisioneerausta
.
jonka
ta tarpeista, seurauksella, että va,' ^ Â S i ± Î ° î oÎ S lkkaa- k“ ‘ “ täma" liikkeen j o & n rinomaisen syviä ja raikkaudel sivistyksen, jossa niin useat kas
läis-clemenceaulaisesta
suuruu.l
rautatieyhtiöt kärsivät tappioi
laan hämmästyttäviä muotoja ja vavat nerot sortuvat ullakkoka- denhulluudesta, on saanut Kri
aineksia,
Kongressi ja rautatie ta Mutta Esch-Cummins lain
. . ^ W - ,U “ l e.k" *“ lee Kuten tunnettua PUh k »
teräs- esikuvia, niin eivät nämä kult mareihin ja haudataan tuntemat min niemimaalla kuoliniskun,
määräysten mukaan korvaa hal urkinta työmaalla, tehtaissa jne. trusti
tuuriaarteet ole esiintyneet sor- tomiin hautoihin, ja he unohta Näköjään toisarvoinen sivukoh
läiset
litus rautatieyhtiöiden tappiot ja toiset saavat ottaa selvää mi- ottaa kävtäntxx«"a\',«";™''';
toajan tuotteina, vaan suhteelli vat, kuinka useat muut, kiroten taus saa vaikutustensa kautta
H
S
S
?
ja määrääpä vielä vissin prosen
sen vapaan alkuperäisen demok itseään, ovat ajaneet tiehensä mitä suurimman historiallisen!
Rautatieyhtiöt
turvautuivat tin, 6 prosenttia, voittoa, joten
raattisen elinkauden muistoina. todellisen runottaren, joka ei merkityksen. Mitä sitkeimmisd
kongressissa
olevien edusta siis mitä enemmän “ itsenäiset”
Toisinaan kuitenkin
° " Se sorto, jonka alaisuudessa eri ole tahtonut taipua markkinoi vastustuksesta huolimatta O
tl
mut-
jiensa kautta erinomaiseen kei tekoyhtiöt kiskovat, sitä enem että joku rengas tässä salaliitto-
kansojen talonpoikaisluokka on den “ kysynnän” mukaiseksi, ja Syyrian ja Kilikian tyhjentäne
hommassa maailmalle
noon kiertääkseen Rautateiden män nielevät rautatiet yleisiä paljastaa
särkyy jonkun*
ja “vuoto”
I« / its iS t lvkk“^ 6“1? Ut° ”
ollut eri vuosisatojen aikana, on sen sijaan — ensin kyyneleet ; nen vain päivänkysymys. Net
p ie -L
Työlautakunnan viime kesänä varoja, se on: kansa maksaa kai
silmissä, sitten julkealla hymyi
nen osan tästä k a te ilta
«oitsijat lykkäsivät järjestämä- kuvastunut kulttuurin alalla toi lyllä tai veltolla välinpitämättö vosto vallan tunnustaminen (.i
hyväksymän
palkkapäätöksen kesta.
alaisesta järjestelmistä
ty? ,. ä’
toimihenkilöt ja vottomana kansantaiteen köyhty
enää jää työväenvallankumouk
määräyksiä.
Niinkuin • muiste
Kaikki tämä ei ole mitään uut
Niinpä ilv a n 'â s k e n ïn Akro-I r X
nuj?r misenä. Mutta vielä huonom myydellä — asettaneet taiteen sen pahimpain vihollisten asui-
taan, rautatieläisten keskuudes ta. E i kenenkään kapitalismin
. s S “ ï ï ? • “ » W Í > l n ^ X n ‘ yaUU,i’ ‘ ä kaÍken in- paan asemaan oli köyhälistö jou porton, vaihtotavaran ja muodin. si. Mahdottomaksi käy toteut
sa vallinnut tyytymättömyys toimintaa ymmärtävä henkilö Ä
taa erinäisten monarkioidenkin
ja taisteluhalun. Nyt tunut: irtireväistynä luonnosta,
oli puhjeta rautatieläisten yleis ole voinut vakavalla mielellä us
vangittuna sieluttomaan konee SIIPIRlKKOlNEN RANS valtaanpalauttaminen. Ranskalai-I
ollut
tilaisuudessa
oabasumaan
I
Puhutaan
järjestämistyön
alulle
lakkoon, joka kuitenkin vältet koa, että kapitalistinen työväen
nen imperialismi on siipirikkoa |
KAN IMPERIALISMI
kuten jostakin merki*- seen, menettäneenä vapaan ai
tiin, kun Rautateiden Työlauta- lainlaadinta mitään merkitseisi
. J - siKaiaisten| hsesta asiasta, mutta vähän sitä kansa, tuomittuna yksitoikkoi
Ranskan imperialismi on, tah-
L Humanitessa Paul
kunta otti kästelläkseen palkka työläisten aseman. turvaamises unionistien keskuudessa Lehti * j n
ano seen ja puutteelliseen elämään,
Louis.
Työ- alkoi tehdastyöläinen olemisen toi taikka ei, siipirikkoutunut.
vaatimukset. Monien viivytte sa.
Esch-Cumminsin rautatie-
väenliiton taholta
Kaikki Ranskan kansallisen kli-\
lyjen jälkeen, ja senjälkeen kun lakia puolustettiin esim. sillä,
sa ensi aikaina villeytyä, ja nii kin sotilaalliset yritykset ja po SUOMEN SOS.-DEMOKRA.
Näin
taantumus
toimii
uni-
kapitalistit niin sanotuista “ lain- että se “ laillistaa” rautatieläis että urkkijoita on ollut ja tie-
uha «« u :-..
'• * ,oissa. Monet Amerikan Työ- den kirjailijain, jotka ovat tut- liittiset taikka diplomaattiset
suojattömista” lakoista säikäh ten järjestöt ja sitoo yhtiöt nou r tvKti
TIEN PARLAMENTTI.
L n r a JL
| väenliiton osastot ovat niin ka- k \neet suurkapitalismin ensim
seikkailut
ovat
ajaneet
karille.
täneinä
käsittivät työläisten dattamaan vissejä sitoumuksia muuranen, valurien lämmitys- ¿ -Z T
-n
.
nun ettei
Ka" mäisiä raskaita kehitysaikoja,
LEIKITTELY
myrkytetyt,
Kansallinen,
rojalistinen,
kolmi-i
a
. I
tarjottavan täyttä totta, koro rautatieläisten järjestöjen kans laitteiden asettajien1’ja k X y ö -
teoksista puhaltaa vastaamme väri-tasavaltalainen taantumus? . „ “ äänmln
iu:_*—
•
•
--
y
|
niistä
ikinä
voi
tulla
työväen
u
Am'
nlu:
tettiin rautatieläisten palkkoja sa.
Kuitenkin jo seuraavassa Iäisten unioissa. Mutta tietä-1iäri»ctx,ä
tt 1 1 - • j
--
,
kongress.edusul
DitL i s, i i „
ka. kylmä väristys, kun me tapaam kuten Marx sanoo, on saanut| P
jonkun verran.
kongressin istunnossa rumpua matöntä on kuinka paljon niitä J pitalistien
agenttien valta on ^ L : i O,u “ iOiÄ ..u j ?,tk?.. ku™ avat kovia kolauksia, e lk , kerrassaan j Ì m „ “ SeÌn„ ? ntam aa.es,n’crkkit
Joulukuun 18 p:nä hyväksyt pärryttämättä tehtiin leikkaus, f ° n jäänyt paljastamatta. Leh- niin suuri, ettei työväki niissä senaikuisen köyhälistön elämää
milloin nämä tahtovat aikai
tuhoon tuomittu.
kertomuksen mukaan on jo-| vo;
n • " i ja sielua
J
tiin kongressissa äkisti ilman josta edellä kerrottiin. Jotkut den
kaisella paljastetulla urkki iällä — kontrollia saada. Pennpoh
N yt, kuten Napoleoninkin ai-!
,>»
suurta melua Esch-Cumminsin edistysmieliset ryhmät havah huono
ja rikokselHnen e n t i ^
uudistaminen ja puhdis
Mutta juuri se seikka, että kana, antaa Venäjä ratkaisevan1 kUU Yastenmielisen lakiesityk
tu.*Xat
vasta
jälkeenpäin
näke
liikennelakiin muutos, joka oi
Alhaiso,
" Z , ' . K yS- H « ”
U ytyy kuitenkin ta köyhälistö on kapitalistisen mi «öykkäyksen. Jo V W rä n g e ?o i“
. « ‘ Kcottamista. Suenen Se
Alhaiset luonteet vain sovellu- „ ‘û !
e -yyy
keuttaa rautatieyhtiöt “vuokraa mään mitä oikeastaan on te vaf
ci
A
n
n
i,____*
.
,,
i
Siahdemokraattisen
Duolueen J
t
“
pahtua.
Sivuasia
talin
takasivu,
juuri
sen
sitou
on
miten
se
si onnistunut pitämään hallus-
puolucen
'
vat tuohon tehtävään. Ja niin-l
" V T “*
maan” kone- ja korjauspajansa keillä.
s
a
a
n
K
rim
iä
io
i
dustaJary
hmak
in
turvautui
en,
J
tapahtuu.
Tarkoitus
ja
sisältö
tuneisuus
teollisuuskaupunkiin,
saan
Krimiä
ja
Tauriaa
sekä
vuoden 1921 aikana tekoyhtiöil
Kiireellisesti saatiin koolle pa tavataankin noiden seassa on paaasia.
maailmanmarkkinoihin ja tieteel saamaan haltuunsa Donin alu-l nen istuntokauden päättymistä|
le, joita he itse järjestävät ja ryhmä niin sanottuja edistys- murhaajia, varkaita, raiskaajia
joulun edellä parlamenttaarij
liseen tekniikkaan, juuri sen al
kontrolloivat, mutta jotka ni- mielisiä valtiomiehiä, jotka, hy 3 Vikka Amerikan Työväenlii-|T Y Ö V * ™ y j O K A N
S ,V ,S - kuperäinen täydellisesti vapaa een kivihiilikaivokset ja sulatot, seen jarrutukseen (libusteriin)|
Olisi Ranskan hallituksen joh-!
¿ ar,rutut
mellisesti ovat rautatieyhtiöistä v*n käsittäen mikä turmiollinen
tamalla
vneto.miu.i_______
I
pakottaakseen
ehtoinen
yhteenkuuluvaisuus
ja
TYSTAISTELU
vastavallankumouksella
s " 3“ “
riippumattomat. Tämän menet vakutus noin jukealla rosvous- ton politiikka ei nykyaikana e
•v tä
i t o n n u r k a n k s e .n I ?.s llle ’ m n e s tia k y s y m y k s e n . - I
sen kyky joukkokuriin on tule ollut syytä
ilonpurkaukseen.)
telyn kautta rautatieyhtiöt voi- yrHykseliä tulee olemaan ny
X aavana ka l Sivistyneistön erikoinen ase- va liikkeellepanevaksi voimaksi
Olemme saaneet kuulla, e että
ttä Se-
Se- ! •o m rrasta tie ty s tik in tuli suu-
vat k.iertää v“ » e kesäistä palk- kyistä järjestelmää kohtaan val pitalistiluokkaa kohtaan, niin Ima luokkana'' jolla ei välittömäs- sen jatkuvassa ennen kuulumat
vastopolin seikkailu on Rans- ri pannukakku. Se olikin vain
kapaätöstä sekä myöskin Esch- litsevan luottamuksen horjutta siitä huolimatta sen toimintaa ti ole m T X vahaa[ jota use- tomassa kehityksessä.
| kan verovelvollisille maksanut!
Cumminsin lakia, jossa rauta misessa taantumuksellisimmissa- keuuluua n p,a1jronUUr X . :,SÌÌ',e.'; SÌÌn aineksii.n " ähden Pid«äan
Ul men työläisille. Silta kirjottaa|
Samoinkuin sen edelläkävijät,! miljaardin, mikä summa on ää-
_ .
työläisiä. 'Ja alhaalla ja riippuvaisuussuhtees-
tieläisten
järjestäytymisoikeus kin työväenpiireissä, kehottivat
Pohjan Kansa:
tunnustetaan. Tällä leikkauk presidentti
Wilsonia eittoa- palkkatyö on sitä lajia, että sen sa — luokkana, jonka yksityiset ne luokat, jotka sitä ennen ovat Tetön, mutta ei olisi ollut suh-
Eduskunnassa on äsken piti
sella tahdotaan katkaista paril maan muutosesityksen. Presi- suoyi.ttaJilen vakaumuksiin ja henkilöt kaikki ovat eri asemas nousseet valtaan, alkaa köyhälis-ldaton jos W rangel olisi onnis-
- - a kad tapahtunut vähäsen
ta miljoonalta rautatietyöläisel- dentti noudatti kehotusta, sinä*pyrkimyks siin ei työnteettäjillä sa, eri yhteiskuntatasolla —, tu tö kasvaessaan ja saadessaan e- i tunut tunkeutumaan aina Voi 1 sellaistakin,
millä jossakin määl
tä sekin näennäinen suojelus, eräässä kongressille joku vuosi . ole milloinkaan syytä luottaa. lee luonnollisesti näkyviin sivis nenevää vaikutusta kehittää yhä galle asti
ja monipuolisempia si-! Hänen voittonsa näet olisi a-ie*” ° n mielenkiintoa meillekin,
mikä Esch-Cumminsin laissa al- sitten jättämässä kirjelmässään Työläiset voivat saada uusia aat tyksessä ja erityisestikin taiteen useampia
V lS tV S v a a fim n lz c io
_____ 2 i v a n m ii*
.•
öU O m C Fl
sosialistisen työväeni
kuperäisesti työläisille tunnus-j hän erikoisesti oli varottanut teita uusien kokemuksien kaut- alalla, sillä alalla, joka on kau- vistysvaatimuksia ja yhä m oni-jvannut Puolan valkoisille tien puolueen jäsenille. TarkotamJ
___,
. ..
tettiin . Kone- ja korjaustyöläi- kongressia sellaisesta lainlaa- ta ja ne voivat heittää työn ja impana varsinaisesta taistelusta. puolisempia kulttuuritöitä. Jo Moskovaan ja taannut Suomen
nyt,
kapitalistisen
palatsin
kel-
valkoisille
pääsyn
Pietariin.
Ru-
uar;
dcm*
eduskuntaryhmän
pääoman
sopusointuopin
ja
sii
set joutuivat yhdellä leikkauk dinnasta, mikä antaa rautateille
Mutta kuinka mielenkiintoisia Jarissa alkaa työväenluokka 'ta- maania ja ‘ Puoïa oiì«r * * s o n n u ^ S ì b l t T f 3 jarrutusta valtioî
sella noiden tekoyhtiöiden mie ja suurille korporatsioneille oi tä syystä niiden vartioiminen ja luonteenomaisia sivistynek- k o a siv isH /c tS S n • o™,';»'
__ tettu keväällä antamaan
__*______ armon- 1 vaiiaiKaista tulo- ja menoarvio-l
kun järjestöllinen ten yritykset itsessään ovatkih koa sivistystään: ensin sivistys-
livallasta riippuvaisiksi,. T u keuden järjestää tekoyhtiöitä, varsinkin,
ta käsiteltäessä.
hansia on nyt jo, ennen muu joiden johtokunnissa istuvat sa voima on suuri, on kapitalisteil heidän koettaessaan esiintyä it tä miekkana, taistelukulttuuria< iskun neuvostovallalle ja tuka
Eduskunnan istunnot olivat I
sortajia vastaan, sitten myöskin huttamaan kansainvälisen prole-
toksen voimaanastumista, ero mat henkilöt kuin niissäkin le sangen tärkeää.
senäisinä luomistyössään, niin sivistystä unelmana, sivistystä! «anaalin nousun. Länsimainen! kin pitkän
kuluneet
ilmani
P'uK,a" , aikaa
a! KaaTkf
' Une" 1.llmf
Tästä syystä vakoojia on A - on heiltä kuitenkin riistetty
tettu konepajoista ilmotuksella, korporatsioneissa, joiden yhtey
. ' , L * kej,a . ° h " k
että voivat määräajan kuluttua dessä ne toimivat. Tunnettua merikan Työväenliitossa. Edel mahdollisuus vähänkään voimak työväenluokan pyrkimysten, sen diplomatia olisi pystyttänyt ku- X
1 ja kauneuden luokka- ninkuuden Pestissä ja Munche-
palata työhön yhtiön määrää on minkälaista suunnatonta ros leen ne ovat siellä toiminnassa kaammin vaikuttaa vallitsevan
1 päämääränä.
nissä. Itävallan tasavalta olisi
,a
tämmöiset “toisiinsa; ¡ X k X e ì l a X à ™ «
ku,ttuurin Pääpiirteisiin. A in o
millä ehdoilla.
Pajat juliste ï 0X
----kaamme
nyt
tarkemmin
kristillis-sosialistien
avulaa luo- olivat »sittän»»
• v
~
taan "avoimiksi”, sekä järjesty punoutuneet johtokunnat" saat- kuuluvien unioiden Ja X *
^ L T y n Ä Ä
X
X
tavallisimpia
mielipiteitä
yleis-'
vutettu
Habsburgille,
kuten
v
mielipiteitään,
neille että järjestymättömille ' tavat harjottaa osakkeiden ve
inhimillistä ja proletaarista si- Saksan tasavalta on annettu alt-1 l o n n m » tU,oksett.omastl “ J1
työläisille myönnetään “yhtäläi sittämisessä ja edellämainitun î ° , " J ° htav,aa p? !i!.iikkaa„ KaP‘ hankkia huomattavampaa voi vistystä
koskevasta kysymyk- tiiksi kiihkosaksalaisten kanssa lopputulokscna oh ain a, etul
1 ^ 1 kiertämisessä.1
. __. _•____ .. ! tai istit
käyttävät palkattuja maa: kun hän nojautuu kohoa
set oikeudet”. Menettelyllään tanaicaeen
tapaisessa lakien
sesta.
liitossa oleville Baijerin kieri-, P °rvar‘ sto" . 8uunn«teln«s« sujui-
urkkijoitaan johtaakseen Ameri- maan pyrkiviin alempiin luok
kongressi raivasi tien auki
Mutta
pääoman edustaiat ko
u
J^r
" J
On ollut sivis,ysapos,olei,a-| kaaleille.
Vanha monarkinen! U r k e i m ^ n X d m u S "
o
v
„
ko
kan
Tyovaenluttoa
niin
kuin
paí an ta i,tcl“ n siirtä-ikoovat voimiaan. Suunnitelma
kiin
—
mutta
tämä
suhde
on
m
ä
in
k
in
•
tama
SUhde
on
kin’
j
°
tka
ovat
ivanneet
köyhä-1
järjestelmä,
joka vartoo het i ta:.K«,mman ,vaa’
miseksi myös rautatein^ Se Qn na Qn toteuttaa tUQ rosvousyri. heidän etunsa vaatii.
mähdoilinen ainoastaan silloin, listöä ja sen kulttuuritehtäviä keään väh in J k „iH ,;aiu
i olhsten. vanklen vapauttam isen
kulttuuritehtäviä keään vähin kaikkialla, olisi
National Civic Federationin
osana sima yleisessä taistelussa tys
eittoamisesta huolimatta
sanioukkni-en v - r n ”0” ja kan- ®anoilla “ rahvaan ™
k ^ t 7 C H
e ? | v i e r a i l l a kaÌkki porvar*,flióet
a y dlstynyt pääoma on kun eittoamiskysymys tulee kä- toimeenpaneva komitea on äs sânjoukkojen välillä on syvä dän mielestään
•^., « i -.- a 2 li „ on työväenliike
..
. . . . I «aan ja puolest"aan” " y i ì X y « T j , r p v X
n m s t
m o c ti
m p i / ä i i ' v ' ^ ’v n a a l r l t i / i m
a a ' käuh «
kettäin kokoontunut New Yor-
julistanut kaikkea järjestynei-' siteltäväksi.
henltinen
sukulaisuus,
muuten
ei tar
kissa ja siellä on tehty selväksi
syyttä vastaan.
A
_ .
sivistymättömän
alemman! ny* työväenluokan vapaufumi-
vinne mainitakaan.
American Federation of La- työnteettäjille juuri ne asian siitä tulee vain jonkinlaista kan- kansan kapinaa. Heille se mer-lsen hetkeä.
Tuolla Esch-Cumminsin la bor liiton taluttäja, Gompers, on
O li siis j selvää,
että sos.-deirJ
Mutta punainen armeija murs-' ryhmän,
n •
haarat, jotka heitä Amerikan sanyllytystä, jotakin kielteistä kitsee hävyttömän, rääkyvän ja
kiin tehdyllä muutoksella on asian suhteen
ja itsessään merkityksetöntä.
voimattoman
kadun
tulevaa
her-
kasi
W
rangelin,
eikä
Kaukaa-!
yh
J°
Hei
se
tahtonut
• o- u,
. Vaiennut kuin; työväenliikkeen nykyiseen ti-
toinenkin puolensa.
Samalla _
Sorretut
luokat
saavat
jossa
nmtta,
joka e*
ei lainkaan
tarvitse ! siastakaan,
missä ' " C Curzc..
u r « n ' ‘7 a d X L e n “ ' 3 arVOaa"
"
Sitakohan varten mies laan katsoen saattaisivat lohdut-
ru.ut!a’ Joka
lainkaan tarvitse
siastakaan, “ missä
kun sen karkotuksena on hävit- muuri.
pikkuparannubpuo-|
luikki Mexicoon “yhteisymmär- taa. Toimeenpanevassa komi- kin määrin osia herrojensa kult- mitään ta id e tta ... tai vielä pa-| Churchill ovat punoneet juo"
tuurista, murusia herrojen pöy-
- ernpi’_ kayttää omaa taidettaan, niaan, ole enää Englannin sota- lueena ja työväestön vanhoilla
simpienkin ainesten kannatusta!
Neljännen Kansainvälisen
perustaminen
« M IH lH II* I
Siellä pidettäväksi W ienissä helmi panevalle komitealle lähettäm ästä ra
kuun 22 p:nä. “Pakottavana seik portista pääasiallisim m at ja valaise tai-aamuna, joulukuun 5 päivänä, jät-1 töm ästi otettava Amerikan Sosialistl-
kana (kokouksen) varhaiseen pitoon vimmat kohdat. N äitä tarkastam alla täen konferenssille teidän kirjeenne puolueen kannan ilm aisuna tai sitä nen edustavaiRuudestaati, konferei»
k a » .! «Hovana millään U ralla, paitsi missä si hylkäsi pyynnön. Korealaiset to
nähden (sanotaan raportissa) on se, jokainen voi saada Itselleen oikean I !,e l'!Z
e ttä kumpikin niin kolmas kuin toi käsityksen Bernin konferenssista ja ,e lä h e t iT u m in ^ e X c la U s t » X
P" ” ' “Wn V' ra " ‘Sia k äs'' verit pyysivät läsnäolo oikeutta o d
ottajina. Kun heidän puolueen»
tykslä.
nenkin (?!) agiteeraavat internatio-
A ilia siitä asti kuin Yhdysvaltain
'
liittynyt
Toiseen
Interna f ioiiah-«
O ikeistolaiset —« Raivaaja niiden mu naaiiensa puolesta rekryyttejä saa sen tarkoituksista.
ja New Dayn kirjeenvaihtajan tointa
Edustus konferenssiin oli seuraa heidän pyyntönsä hyljättiin.
soaialistipuolue hyväksyi päätöksen, kana — selittivät, että kysymys ei
Sosialistipuolueen
kansallistoimis- varten.
‘ va: Saksan Itsenäinen Sosfalistipuo-
jossa se antaa toimeenpanevalle ko ole uuden kansainvälisen perustaml- dakseen ja jos täm ä konferenssi ton sanom alehtitoim istolle saapui äs
K onferenssi valitsi kolme
Saksan itsenäisen Sosialistipuolu- lue, edustajat A rthur ( ’rispien, Geor-
(neljännen
hoinm
aajat)
aikoo
saada
m itealle oikeuden ottaa osaa liikkei
»estä. m utta neuvotellaan Moskovan m itään kannatusta on sen «tultava k e ttä in täydellinen kerj#m us Bernis een edustaja Ledebour ilmaisi käsi- «e Ledebour, Rudolf Hilferding. Curt johtajaa, Jean Ixonguetin. Georg«1 I^|
siin ja panna alulle Mlkkeitä. joiden 1 ‘ pointista’1 ja pyydetään niiden
sä pidetystä Kosialistipuolueiden kon
Ranskan
Sosialistipuo- debourin ja E rnest Reinhardin.
tarkoituksena olisi “todellisen’1 (lue: Jievennykseeh. Jokainen asioita tu n esiin niin varhain kuin m ahdollista’’. ferenssista. Yhdysvaltain Sosialisti- tyksen. että teidän valtuuksissanne Rosenfeld;
Selittääkseen Lätin Sosialistipnoi»
annetaan minulle vain raportterin 1 lue, Jean Longuet, Paul Faure* Itä
keltaisten oikeistolaiseni kansainvä teva huomasi heti, e ttä tässä valeh — Gollomh oli tämän oman raport puolueen jäseneltä Joseph Gollombil-
r
.
een
kantaa, jota Longuet oli p r
oikeudet. Tämä voisi tark o ttaa s itä .v a lla n Sosiaiidemoki
lisen perustam inen, ovat puolueen deltiin, koetettiin valheella pettää tinsa mukaan ottanut osaa tähän ko tä. joka siellä epävirallisesti edusti e itä koska istunnot tulevat o lem aan ! Frederick A d le r? Otto tBauw«PlSuur’ i “ 5’ edust" toaan« venälain-n m«-
johtavat politlkoltsijat tehneet kaik työläisiä. Tämä petos paljastettiin koukseen "rajattom illa oikeuksilla”
hdysvaltain sosialistipuoluetta. K er
Itsenäinen Työväennuo
MaFt° V
konfp"
kensa auttaakseen tämänlatoia kei- ja oikeistolaisia suututti se juuri Jul- ¡samoilla perusteilla kuin toisetkin tomus kokonaisuudessaan on seuraa- toimeenpanevia, minä en voisi olla j B ritannian
iasna.
Minä
huomautin,
e
ttä
teidän
'
lue,
R.
S.
W
allhead
E
Shenwell
1
eKa
latti,a,set
ovat
edustajat. Se, e ttä sosiaiistipuolueen va:
kusta- ja olkeistoiaisaineksia pääse m asti.
sähkösanom anne nim ittää m inut m ei-, Francis
Johnson,
kielenkääntäiän I °[8e8U
Internationalesta
koi»
sihteeri
kehotti häntä olemaan läsnä
m ään tarkoituksensa perille.
Sekä
Pariisi, jouluk. 11 p. 1920. dan puolueemme epäviralliseksi edus- Charles Roden Buxtonin k e r a - «Svlit L kk° a fiUten’ eUä h° n,Uf,,jois!an’
Yhdysvaltain »o. puolue ei kuiten
siveellisellä
myötätunnollaan
että kaan ehtinyt lähettäm ään virallista epävirallisena edustajana, johtui siitä, Mr. Otto B ranstetter,
tajaksi. Käsitin, e ttä täm ä oikeuttaa «in
Sosialidem okraattinen
nuolne ‘ Uj,mman . P°,Htt,Ren puolu« i n ra«''
ettoi sosialistipuolue katsonut voivan-
muuten on puolue tukenut tämänlai- ) edustajaa Berniin. Sen takia'
Amerikan
Sosialistipuolueen
toi n eu v o telev aan ja muodolliseen toi- Robert Grimm, Paul Grenner (i.c . « I 88311 *<tä kaksf
'a U ':,|
taxia puo-; sa niin nopeasti saada sinne m uunv
»Ia aineksia Se on ollut niiden mu ues hteeri lähetti kokoukselle
vain tia ista edustajaa eikä se siis jo h tu n u t meenpaneva sihteeri.
m intaan
Minä tein selväksi, että Huuggier. E rnest R einhart; 'v
‘ I^rlam entin edustaiista on
kana. jotka eivät ole joko kelvanneet
Hyvä toveri«
minä p u h u ain o aau an ykailönä. pali- ¡ S o sia lld a m o k ra aiu ^ n " ' ^ l ue'
1 PUoluwn
X
?
7
X
“
US“
T
?
"
°
maQ
Ìa
«
“
*
»»'“««“
•'»».
'*•
porvarillisten harrastuksiensa takia tuutti Parisissa oleskelevan yhdys
Joulukuun 3 päivänä sain vastaan F l t a p a u k s i s s a m is s iä m i n u l l * » v-vvt
liA v lb iii
Ven ä jä n sosia 1 i val I a n k u m on k»«
tapauksissa m issä minulla on puo- c shevikit),
Jules Martov
Tshekk.,
Kolmanteen Internationaleen tai ei valtalaisen sosialistin, Joseph Gol- hettää. Kokous kuitenkin, kuten sa ottaa kirjeen, jossa muun ohella sa
lueemme
virallinen
Julistus
esille
■
Slovakian
’
ISneKK’“
QaVcini
e,
.
■
»*>n
puolueen vasen siipi pvv.o nu01
vät ole siihen halunneet yhtyä. Puo lombin menemään puol. epäviralli nottu, antoi hänelle täydet oikeudet. noitiin seuraavaa:
Saksalainen Sosialidemo- k fn käsittelem ään osa.lis suuttaan
tuotavana.
Minä huomautin niistä
Bernin konferenssissa ei ole vä-
lue on tässä m aassa kasvattanut jä r sena edustajana Berniin. Hän teki
Kansallistoimeenpaneva kom iteam vaikeuksista, joiden alaisina Ameri kraattinen puolue, Karl Germako; ferenssiin. Sen taholta oli kirje«®
’
hem
m
ässakään
m
äärässä
perustau-
hdysvaltain
Sosialistipuolue.
Jo
jestelm
tämanlai- kuten käskettiin. Hän on esiintynyt
me päätti lähettää edustajansa Ber- kan toverit toim ivat pikaisiin suhtei-
.
4 ällisesti
u , , m
* yötätuntoa
.
»esti ilinotettu. e ttä se kannatta* *'j
duttu
Siihen,
ruista
Sveitsin
puolueen
.y,,n
konferenssiin,
minkä
kutsuivat!
seph Gollomb (epävirallinen edusta tä käsitystä m ikä konferensökut-^ |
» aineksl» k o h u a n ja sangen voi- konforonaalua Yhdy«, sosiallatlpuo-
,
„
, »iin nähden Europan toverien k an»- )*)•
V iron
Sosialidem okraattinen
m akkaastl johtanut arvostelua, ylläpi lueen edustajana, milloin “epäviralli kutsukirjelm assa m ainittiin, nimit , kokoon
Sveitsin Sosialistipuolue ja i 6a
Minä lisäsin, e ttä olisi ainoas- puolue oli k irjo tu n u t toveri Longue- »a on lausuttu Toisesta ja Kolin«»'
tänyt ja levittänyt valheita kaikkia sesti“ milloin “virallisesti“. m utta että neuvotellaan yhtym isestä K. Saksan Itsenäinen
, ,
Sosialistipuolue. ¡taan kohtuullista, jos m inut suljetaan
nesta Internationalesta ja että
sen
ehtojen
lieventäm isen Kurnminknp
niitä aineksia vastaan, jotka ovat va hän on toim inut siellä kuten muutkin I:een
krarav
ra i a 01
’ 1 0 - T H K / » 4«
i i
pyytaea häntä edustam aan Lä-
an
kukaan
meidän
väli-
konferenssista
män
edustaja Schreiber on ka.hdf'';
konferenssista,
että
Ledebour
ja
n
e
,1
tin
puoluetta
konferenssissa.
sem m istolaisia ja Jotka haluavat edustajat ja ottanut koko voimallaan kautta, m utta sekä hyväksytyssä ma '
e<lut5j ailsum ,1"! el o " «Haisu,,. Jotka h a n ti 'kannattava,, « ta ls iv a !
karkotettu
Sveitsistä ja tämän ti»*
S. A W hede Asr, joka esitti itsen-
kiinni pitää selvistä m arxilaisista pe osaa neljännen kansainvälisen perus nlfestissa — joka muuten on tyypit ■ dessa m atkustam aan nyt ulkomaille asiakseen an faa Amerikan
Unen keskustalainen asiakirja — et-
tovereille ! sa Indian vallankum ouksellisten so »i se ei voi olla edustettuna. p«;y
riaatteista.
tamiseen, koska heille eivät kelpaa i tä keskusteluissa ilman muuta tuo- ja me emme myöskään voi valita uu täydellisen ja luotettavan kertom uk
m yötätunnon Ilmaisulla. Konferen*
sialistipuolueen
edustajaksi,
Puolue on ollut politiikassa petok
ir-
PJ'.vsi ' el tehnyt kirjeen johdosta
X X ÎT Ïîr
Se j0hUVa a a te J m ita a n K- L ie ja selitetään sen ole- siä edustajia ja saada heille passeja sen konferenssista, sisältyen siihen Dääsvä knknniraog.»
sellinen ja tahtoi näytellä puolueeton maailma. jolle kolmas kansainvälinen |
k° kl “? r . n . " » » “ "«H PUO- päätöstä.
!
kokouk' ; Haikkl konferenssin viralliset asia-
!van valn joidenkin puolueiden yhty- seen, Mma olen sähköttänyt tänään j kirjat. Ledebour peruutti « s t a v i , t- lueensa olevan laittom an Indiassa ja
ta o saa sekä. selitti odottavansa asioi perustuu.
He ovat p eru stam issa män. jolle el ole edes oikeutta ni
Kreikan ja Suoman
-
r M
että osa hänen järjestö stään on liit-
den kehitystä. M utta silta Europa n uutta kansainvälistä
teille seuraavaa:
ikään
olivat
lähettäneet
irara im
.. k
liikettä, joka meen. jota se kantaa. Siellä tuomi-
teensä a ja n ta konferenssi
ielisesti
kesku au laisain ek set alkoivat, aktii toogill.seati joutuu kilpailemaan koi- taan kolmas ja se on luonnollista,
H m oituutukaa puolueemme epävi-j päätti’
l^ m T n X ’ ^ i yksim
jïtto m
i r ô i ' m u tu on7 « ^ “ ___ ^ « M tk m a le e n , .« ie m 'yötÜ unnön^H m ai
un ra8rli
päätti
antaa
minulle
rajattom
a
visen toiminnan.
Saksalaiset, eng
ny« eronnut siltä. » to,. kum m assakaan el tehty ael. ji
niannen kanssa ja esiintym ään sen
Täm ä asia selviää vieläkin parem- ralliseksi edustajaksi Bernissä.
keudet
ottaa
osaa
kokoukseen
lantilaiset y. m. lähettivät puolueelle
s. _ KSem Perille kirjeessänne lau- meillä perusteilla kuin toisillakin M- nen osa oli liittynyt Kolmanteen In- aineksia tai puolueita lähet /«f N
^dstuatajana. He selittävät av o im e m m in kuin tarkastam m e m ainitun ame-
e-
Hän esitti itsensä
kutsun tulla neuvottelem aan “todelli
lt3ePi
Täm än » Ik e e n m inä b u o -l. te rn a tio ^ Ie e n .
t . e ttä se uraa vaa neljättä kansainvä- rikaiaisen tekem ää raporttia
dus tavat.
[»en
ryhm
än
edustajaksi,
joka ei ole
sen kansainvälisen” perustam isesta. >*i«tä hommaava kokous
Jul-
Bernin
alustavaan
konferenssiin,
mi-
---------
Italian
Sosialistipuolue. .V
mautin. e ttä m itään minun äänestys- vielä lU ttynyt Kolmanteen.
p a a te ttiin , kaisemme hänen puolueen toimeen ka kokoontui
K ansantaloila sunnun- tänl tai lausuntoani ei ole välttäm ät-
kumm inkaan
ol.u, « o p u k s i a
I
X
” OB
koti
o
o
m i
h
e,
tynyt
eikä
toa E
lueen
ti kir
lue o
konfei
'•Le I
t*. n
tiedon
Puolue
»a oli
hieltä]
neljä
t&mat
hokoul
neet
puolesi
Koni
t«n p,
Saksaa
»elostu
Sota
Ien i
®*k«<n
kan sai:
lkrje»t<
kokouk
<»uat*a
»Hau
**ka c
’ liRsmi
kovaan,
8*eitaii:
cH»plei
sa Ja
vlkeja
raaa kl
? l°p °
Cri»Plen