Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 31, 1920)
TOVERI turm iota ehti Raivaajan epäre-< tä ei mikään luokka ole niin v ä-litse suorittaa muun. Ahvenaft- kauhistuttam aan hellinen, katala peli aikaansaa- hän ulkopuolisen tavaran varas- maan m iehittäm inen saksalaisti an lehdillä jälkeen tulevia sukupolvia. H eillä on! la a i ^ joukoilla tulisi ratkaisevaa! TH« organ of the Fmnieh wmfcere in d ' 2 1 “ tta .v arms,t lk in Ju ttu on sa kuin talonpojat. synnyttävä idässäkinvastavaiku- asunto, p u u t / j a ruoka,’ voivat!i u t U m a a n ^ u o m ^ ^ T s a k i Suomen kansan rehellisen it (He Western State«. The only Finnish senäisyystaistelun parhaat mie Daily in the West. Pnbliahed Daily, tuksensa siten, että Raivaajan valmistaa vaatteensa, tehdä työ-; san myöhempiin suhteisiini (Pv- except Sunday, at Astoria, Oregon, koko katala annos on kimpoa- tä väliaikaisesti yksinkertaisen»- kälän loppuosaa ei H jelt julka^i- het viruvat porvariston vihan by the Weetern Workmen'« Publishing v . sitä itseään vastaan Olem- milläkin keinoilla. Se antaa niil- se. - Kuudennessa pykälässä uhreina vankiloissa vielä tänä Society. me varmat suta, että Idassa ole-; le tilaisuuden eristäytyä kau- pyydetään että S äk sfY v a a d s l kin päivänä, jolloin koko maail rehelliset työläisainekset, pungista. jos ne ovat sitä vas- F e n ä jT v ie r S S » pois joukkon man porvariston täytyy nähdä, Office Seventh and Commercial St., vat Opposite Poet Office. että sen suojam uurin laitto, jo l L .v d ' taan. M utta myös voivat ne sa Suomesta.) J la porvarillisen itsenäisen Suo Phouei Office 365. Editori.1 D«i»’r « » i piHisyyden kautta harhaanjoh-¡ työväkeä auttaa, vaatim atta he- 7) Suomen eduskunnan tahol men luominen alotettiin, ei ole Po«t Office Addre««i detuiksi, ovat siksi rehellisiä, ti täy ttä korvausta, jos pitävät ta tapahtuva Suomen täydelli- T O V E R I, Box 99, Aetoria, Ore. kenellekään onnistunut, eikä tu että he toisenkin kerran m ietti- vallankum ousta puolustettavana „ .« v u « » » ™ « , m u ED ITO R IA L STAFF vat asioita, eikä enaa muotoja, asian a kuten ovat V enäjällä voi saada tarpeellisen voiman le onnistumaan. A ikanaan ei Suomen kansa ne oppivat huomaamaan tehneet i» • x voin^ n Elia Sulkanen, Managing Editor, Sulo että ym m ärtänyt niitä juonia, mitkä Alex Sevo, Toivo A. Raivaajan opportunistisen kan- J. Suurtalonpojat kyllä ovat Saksa sen tu M u sU a ? ’ 3° “ A N. Koefcol«. kietoutuivat v. 1917 jouluk. 6 nan eroavaisuuden marxilaisuu- vastaan ja tekevät kiusaa, m ut- Tämän esityksen pohjalla svn- desta ja. «sen johdosta antavat , ta työväen on autettava jaloil- tyi* virallinen sopimus jossa p:n päätösten ympärille. Entered aa «econd-clas« mail matter N yt se tuntee ne luissaan ja sopimus, jossa July 18, 1912, at the Poet O f fig« figs at Raivaajan nykyiselle toim itus- ieen maaseudun työväki ja — lihaksissaan ja uhriensa m uis Astone, Oregon, under the A c t of johdolle asianmukaisen tuo- « v a ¿ ¿ â . ï u « j March 3. 1879. X ö läisjJu k S ih a' ° i0H ritö n ‘dtàn Ä . kun slllä on kasia kaan itsenäisyysjulistus. Sopi- tossa ja synkkänä katselee nii tyoiaisjouKOuta. tieid an ta- saan, voi se pakottaa suurtalon- muksen — - pykälässä -----H tä väkivallan voimien paraadeja neljännessä hanastisi ta val.staj.ltaan - poja, antamaan ylijääm ästään sanotaan: “Suomen täytyy olla joita pakkom ääräyksin toim een Miljoonanmarkan pannaan porvarien itsenäisyy raivaajalaisilta — emme odota j a tukea köyhiä. siinä tilassa, että se kykenee se- den muiston tehostam iseksi. jaita n u n v e V o ^ ^ P rf P£ Sr“ tiin ^ U*î'i teho8,a™ an-, T äm i saa (T H E S. COMRADE) 1 t F v 9 <? 6 *1 e Vv n A m - m » -x. LI • • _ _ Valitessanne virkailijoita alkavalle vuodelle muistakaa et tä kirjallisuuskomitea on jokaisessa osastossa kaikista toimi- kunnista tärkein. Valitkaa siis tähän tärkeimpään toimikun. taan tovereita joilla on sekä intoa että kykyä toimia työ väenliikkeen eteen. Useasti valitaan toimiin henkilöitä välittämättä lainkaan pystyvätkö he täyttämään sen toimen johonka he valitaan. Jos kirjallisuuskomiteaan valitaan tällä tavalla jäsenet, on varniaa, että semmoinen menettely rankaisee pian itsensä. • OSASTON TOIMINTA RAPPEUTUU 1 r kaikkialla siellä missä eivät osaston nerokkaimmat lehtien ja kirjallisuuden levittäjät ole kirjallisuuskomiteassa. Siispä tähän tärkeimpään toimeen siihen parhaiten kyke- nevat ja se merkitsee koko osastonne toiminnan elpymistä, sillä se on toimikunta joka levittää sosialistista valistusta. Se innostuttaa joukkoja. — LEVITYSOSASTO. IlllllUUUUIllUUiltl vilkas toim inta. Yksimpä P ietarissa Nexö (T an sk a); Ture Nerman (Root. on välittöm ästi opiskolevain oppilait si) ja Arvid G. H ansen (Norja). ten lukum äärä 12,000. Sam anlainen TUT. on suhde m uuallakin Venäjällä. Työ Saksassa oli v. 1919 2,372 re Iäisten tiedekunnat toim ivat erino kisteröityä osuuskauppaa ja ar m aisesti ja päästävät kohtapuoleen vioidaan kaikkien osuuskauppo uutta kuuntelija-ainesta korkeim piin K aivo sm u rh a. T . k. 21 p:nä tapa», jen jäsenmäärän olevan n. 3,2 oppilaitoksiin. Siellä tulevat opiske- tul täällä n.s. “neljännessä mainism’ milj. K ulutusosuuskuntien K es-ilemaan talonpojat, kuslnttoon kuului 1,132, m ista , K ansanvallstuskotnlssriaatln saava- i k*kBl, eri „„ k™ H vuotta. t.eto ja antaneita 1,088, m utta. tukset „ va,|8tust„ |ml„ „ an „ ..Ita lia la in e n poika Joutui ,a „ DUj „ kuului näihin osuuskauppoihini ,alla 0, at vhtä suuret Juuri tätä a. alle. saaden allmäuräpäykaeasa in». n. 72 " 2,3 " ' m ilj. jäsentä eli n. " "■ laa on kapitalistinen yhteiskunta köli- ia s ,m a M a ä liä n ä pros. kaikkien osuuskauppojen Heilut tylysti, vieläpä syvimmän epä- “ kaksl mOTt* ml<!sti- koko jäsenmäärästä. luuloisesti. Tietoisuuden levittäm istä kesi jalka ja toiselta ruhjoutui lihak- T ietoja antaneiden osuuskaup aikaisten työtätekeväin aivoihin piti set käsiv arresta hyvin pahoin. pojen m yynti oli 1,076 milj. tsaarijärjestelm ä suurim pana rikok Ikävät joululahjat näillekin perheö- Rmk., josta omaa tuotantoa 179 sena. M utta Ngtfeosto-Yenäjh aivau le. Nykyinen järjestelm ä mursina milj. M yyntipaikkoja oli 5,631 päinvastoin on kiinnittänyt erikoises ja raatelee teollisuudessa lapsetkin, ja keskusvarastoja 249. ti huomiota pimeyden ja tietäm ättö ennenkuin pääsevät edes siihen i- Saksan kulutusosuuskuntien myyden poistam iseksi. K irjastojen, kään että voisivat koko miehuudel- K eskusliitto, johon kuuluu suu klubien, lukutaidon opettam iskurs- laan o tta a O8aa tuotantoon, kuten rin osa Saksan osuuskaupoista, sien, aikuisten koulujen ja lukusa- tässäkin kävi, kun 17-vuotias joutui antaa_ Jäsen-osuuskauppojensai jjen tiheä verkko tä y ttää koko Neu m enettäm ään eläm änsä. Samalla ker- tuotannollisesta toim innasta ja vosto-Tasavallan. H uolim atta paperi- taa työkykyiset m iehet ovat nälki- henkilöluvusta seuraavia tieto ja kirjapulasta oli kirjastoja vuonna linjoilla, kun lapset raatavat heidän tiloillaan teollisuudessa. Onko tä ja- vaistoja ja siten vaistojen mut-) Oman valtansa ensi aikoina tavat Ylijäämän. oikeuksista ja näihin maanpet- ' Saksan osuuskauppojen oman 1919 13,000, m utta v. 1920 jo 27,000. mä järjestelm ä olkea? Mainiona puolena kansanvalistus- ta ei asioiden perusteella saada ei työväki vielä saa aineellista 3‘ Maaseudun ja teollisuuden turisopim uksiin s itte n v yhtenä tuotannon Itsem urha. Täällä lopetti päivän» m yyntiarvo oli v. koraisariaatin toim innassa on ollut itselleen kannatusta. elinehtojaan paranemaan.— Sei- työväen kesken lujan liiton luo- ketjuna kuului Suomen itsenäi- 1919 Rmk. 178,6 m ilj. eli 16,6 taistelu alkuisten lukutaidottom uuden kansalainen M atti H erttiini ampu Yhtenä suurimpana, tärkein»- laiseen tulokseen on tutkim uk- minen on kuitenkin paras kei- seksi julistam inen jouluk. 6 pros. koko m yynnistä. T uotan malla itsensä kuoliaaksi kotonani*, pänä vaistojen kiihottam is- ja isissään tu llu t prof. Varga, Un- no: Simoin maaseudun työväki päivänä. Se oli vain edellytys, to on aikaisempina vuosina ol poistam iseksi. Suurem m oisesta saa farm illa. H änellä on farmi täällä joukkojen pettäm isvälineenä karin neuvostovallan Taloùsneu edistaa yhteisviljelystä eikä sul jonka piti aukaista tie saksa- lut suhteellisesti suurempi, e- vutuksesta puhuvat seuraavat nume lähellä. Syytä itsem urhann ei tun rot: P ietari on kokonaan lopettamui- . i • « • • Maata- > UpllHlI e^koisasem Pfl lm , cocarMn*»», V. — . ! I laiselle I I 2 __ saat- Raivaaja käytti « n. 0 s. m iljoonan _ voston puheenjohtaja. k5udu aän. Sen he- imperialismille _ ja dellisenäkin vuonna 22,4 pros. sillaan taistelun. Seuraavana vuonna neta, vaan lienee sen aiheuttanut mar kan juttua. Raivaaja varsin louden työväki kyllä voi saada rattam iseks‘ ja valistamiseksi taa Suomi onnettomaksi milita- myynnistä. T uotantopuolen hen korpiroju, sillä vainaja oli kovasti hyvin käsitti, mitenkä raha asi ravinnonlisää, m utta kaupun- on voimakkaasti toim ittava, ristiseksi suojam uuriksi Venä- kilökuntaa on kaikkiaan 5,000 el m eillä tule löytym ään lukutaido juoptellut viime a j a t Hänet hau at ovat kaikista arimpia kohtia geissa en vaikeuksia. Unkaris- kankittava sille lehtiä, kirjaili- jällä ensiksi noussutta kansan ja tulee tuotannon arvosta 35,- tonta. Tsherepovltshin läänissä on d attiin toisena joulupäivänä täältä joukkoliikkeessä, ja jos joukko- sa, jossa suurtilain pakkaluo- suu.t ta seka muita kulttuurin työtätekevien luokkien valtaa 000 Rmk. kutakin työläistä koh opiskellut 58,000 aikuista, Ivanovo Red Lodgesta. jen keskuudessa saadaan horju- vuttam inen tu o tti työväenvallan antim ia» niin että se todella J a sosialismin vaikutusta vas- ti ja 77 Rmk. jokaisen jäsenen Voshnesenskin läänissä 50 tuhatta. Ollut ja mennyt. Joulu se on sltte Novo-Sybgovissa on koko västö 10 tettua luottoa puoluetoim itsijoi- käsiin 40__50 pros. maaperästä, tuntee saaneensa vallankum ouk-, taan. osalle. taas täälläkin ollut ja mennyt Iloi hin . raha asioissa, niin sen kautta ja 1= n»'-««** l i : elintarve- -iL * .____ ’ seita v Vieraille ; Iffv v n tin u o le tt h IrilK ln ♦ Ikävuoteen asti jä rje stää n opetetuin. neen ja touhuineen. Monella eri tn- parasta maata, oli sclia intain- jo tain: määräämisvaltaa voimille antamiaan jo puoliksi puoliksi ratk ratkaT stl .,. neA ,v° st° jen . . kautta. maata . vil- lupauksia seuraten, työnteki- oli 1919 läh es^ ö ,0 0 0 ^ 0 ^ 3 ^ ^ ! Hsn^komi^ru h P i ! rtfeitjä kansanv . a ' horjutetaan koko järjestöä ja kysymys kysymys jo a istu ..... . . --------. —- valla sltft täälläkin vastaan otettiin. ___xi ___ x-x Jellakscen lellakseen ia i v i s t v s v ä l i n e i i ä ; la in m lr e u lr e ia n peljäten s lia » * » ja . viha-1 . I rin ___ ,• naisia • . ; | listu vaistojen kiihotuksen avulla Jotenkin rauhallisesti saatet- ja s sivistysvälineitä, jäin oikeuksia osa eli o 87 _ ____ pros. J oli IrtV v sk om isariaatm „ , toim in n asta seka Ne, joilla oli syntikuorm a liian pai paljon kannatusta kaikelle sille tiin odottaa, kuinka talonpojat Sl!®n JarJestyy sekin työväen-; ten, on Suomen porvaristo te - , H enkilökunta oli edellisestä^ T ,”“ val,a"kun;oukflen v“ikut«k- navaksi käynyt, saivat taas kuuik opportunistiselle politikalle, jo — alkaisivat suhtautua. vallan vaikeus. hostanut omaa itsenäisyyttäänI vuodesta lisääntynyt 5 ;lla sesU kansanva,,8t«k8een- ~ V , apaus. suom alaista evankelium ia, sillä mv ta Raivaaja edusti. Venäjälläkin on todettu, että illllllHUlllIllillliiKI ¡7" m ut*a ei suinkaan Suomen | M yyntim äärästä tulee m yynti- m alainen pappi oikein palvoi ptho- käyttämään - . l Ryhtyessään , '; , , x '„ n»--------- tätä yhteiskunnallisten suurtilain o . i n y p i u P A D v a d j c n ! rr kansan ^senäisyyttä, tavalla, jo - ! puolen kunkin henkilön osalle Unkarin työläisten kauhea laisen juonia täällä olevassa kirkon- ahajuttua paavalttinaan, Rai-; varassa tuntee työväenvalta o RUUMEN PORVARIEN IT- ka vuosituhansia tulee histori-J 12,000 Rmk. sa moneen eri otteeseen. Jotrnb kidutus vaajan toim itus ymmärsi, että j evansa turvattu. Siis sikäli SENÄISYYDEN PERUS sananrieskaa ja hunajaa oli siitä sor tällaisen suuren summan siirtä- kuin saadaan m aataloustuotan Europalaisissa lehdissä julaistaan tista tarjolla yllin kyllin. Ja sitten, KIRJA n o n valkoisen Suomen m arx i-jnon painopiste siirtym ään suur- T , , kaikilla kielillä seuraava kehotus: jonka kurkua kuivasi, niin viinaa j* laisille aineksille ei ollut niin- t iloin e> lakkaa taJonpoikain mo- Joulukuun 6. päivänä vietti U nkarista saapuu järk y ttäv iä tieto “kuu n p aistetta” oli varattu kylääm kaan helppo tehtävä, vaan että nopoii elintarpeitten tuottajina Suomen porvaristo “itsenäisyy- ja. Siellä nääntyy keskitysleirien me loppum attom at varastot. Paljon snhen sisältyi kaikenkaltaisia Mutta alussa on työväki tuntu- tensa” kolmivuotis-juhlaa. Kol- piikkilanka aitojen takana, vankila näkyikin juopuneita liikkeellä. vaaroja joka taholla. Näiden vasti n i|den varassa ja on siis me vuotta oli kulunut siitä het- j a kuritushuonem uurfen takana vielä No niin, m itäpä tuosta kuinka ku vaarojen johdosta oli luonnol-j tärkeä keksiä sopiva tapa tolia kestä’ kun Suom«n porvarit ka tänään tuhansia kom m unisteja ja so kin joulunsa vietti, m utta olivatpa -a sialisteja, miehiä, naisia, nuorisoa ja lisesti varovaisuus tarpeen jär- ne saadaan luovuttamaan vii- valsivat ----------- Saksan veU31Vitl isänmaansa järjesty n eet työläisctkin hommanneet jeston toimeenpanevan kom ite-1 jäämänsä. junkkereille myöden sen y h -, vieläpä lapsiakin. S adat ovat jo heit hauskan aattoillan vieton Worker» an taholta ja sen vuoksi se e i] ' j ............. deksi renkaaksi saksalaiselle! tän eet henkensä ala-arvoisen ravin haalille. Siellä oli joulukuusi, jonlo voinut tehdä rahastosta yksi-l . °.1? Pldettaya VO1‘ imperialismille. Kirjassaan non ja puutteellisesta hoidon, pahoin-« juurelle olivat työläiset kantaneet tyiskohtaista selkoa ennen kuin vuVaminnn3 1 “V aiherikkailta vuosilta”3 tekee pitelyn ja rääkkäyksen johdosta ja sa joululahjansa. Väkeä oli keräänty ju ttu oli täydellisesti selvitetty • M n ta professori H jelt laajasti ja ver toja hirtetään ja am m utaan kuoliaak nyt haali täyteen Ja ohjelmaa oli Suomen työläisten kanssa. Ei auktoriteetTst^ ^ m is s ä “ määrin rattai” avomi«lis^ i selkoa nois- Loppuvedon . tekem inen tuloksista omaisuudeksi. Tiede ei nykyään Ve si. Turhaan ovat am m attiyhdistys- m yöskään v o itu s e lit tä ä n i i t ä ta lo n D o ja t g i l ,L ta itsenäisyyden konikaupoista, on ennenaikaista pääasiallisesti kar- näjällä palvele kourallista rikkaita, internationalen ja m iljoonat siihen varattu rudsaasti. Sitä kai jäi Joi ohjeita ja toivomuksia, joita n S ^ o i v a t teks^ä keinn/a j ° iden tarkotuksena oli Suomen- - ’ai-sodan vaikuttam ista syistä. Koi- takin num eroita esittäm ättäkin ajaa vaan on kaikkien työtätekevien yh- liittyneet työläiset koettaneet Hor- lyhyyden vuoksi. Suurimman osan Suomen toverit s iitä antoivat.! p jjiottavat eivat t t • J ’ työväen vereen hukuttam inen. raena kansallissodan vuotena ovat teisom aisuutena. KansanvaUstuskomi- tyn Utakarin saarrolla vapauttaa van ohjelm asta suorittivat lapset Lasten Sehan luonnollisesti oli tehtävä {jseissa maissa on talon pro Jo k a te k i vi_ voimat « . t Se oli ik ävä f' ä . Aijtii, JUnd IC&l V I " kansanval,stUfikomisariaa ------ « u u d i m n r o i m a t sariaatin suuri ansio on siinä, että gitut ja turhaan ovat he koettaneet antam a ohjelm a oli hyvin valikoitui, suoritettu* kUn a9Ìa OlÌ 1OppUUn'I ärZytetty työväkeä°v a s ia a n Pe ik ä ralH sC n k u m a r r u s m a tk a n S a k - ja Xykenevimmät osastot, kaikki se on viitoittanut pääsuunnan kan- pelastaa kärsiviä. K ärsim ykset ovat siinä oli opettavaista ohjelmaa osal suurtalonpoikain ia valtaluok San . paamajassa m arrask u u n 26 maan Parhaim m at luovat kyvyt ja Ranvalistustoiminnalle, pitäen johto ■kasvaneet, kurjuus on tänään suu ta ja to iset num erot pitivät humoe Jokainen, joka ymmärtää jär- .käin suhtumieta nallea p:nä, 1917, ja S v in h u fv u d in vai- koko taloudellinen elämä olleet va- naan suurten kom m unistiopettajain rempi kuin milloinkaan Vielä elos- * * * • V g I * • 1 ® . ä ** • rlsta hyvän huolen, pitäen aikuis* jestettyä joukkoliikettä ja sen esiintvvkö tvöväehalHtn«« —U«a’ tuuttam ana hän esitti s ie llä o- ,i8tUiitoil,linnan alalta vedetyt soti- oppia ja lähtökohtana eläm än suuria saolevia odottaa hirveät piinat. Pian to im ii s i m id e n tehtäviä, te h tä v iä k ä s it ti i , ! 7 uumsc-sii . ,in.iyyK O tyovaehallttus muo man kirjansa mukaan seuraaviin K allisiin ponnistuksiin. Lisäksi juuri hilpeällä tuulella. Olipa oikein !trt» toim itsijoiden käsitti , • vaatim uksia proletariaatin diktatuu alkavan talven täytyy k ärjistää hei ka katsoa kun työläiset lapset p*-‘ tämän. Ja sen käsitti Raivaa- dolhscstI tämän. Ja sen käsitti Raivaa- ammattivhdietvehaiiiti3!^"186 Pons*in päättyvän asiakirjan kan8anvali8tuki5ena la lla o u 8 u o rite ttu ' rin aikakaudella. dän kärsim yksiään sietäm ättöm iin nestä alkaen ovat kiintyneet oradu jän toim ituskin m utta se myös ncT o St o ^ j ° ka n y t ™ “ a e n s ik e r r a n 1-rinpohjaisin vanhan hajottam inen, K aikista vaikeuksista ja seurauk saakka. Puute vallitsee riittäm ättö joukkoihinsa. H eistä voidaan odot käsitti, että kaikesta tasta h u < ^ i ® ” °*alta" a’ k» kkea n« ju lk aistu: Tämä ja uuden luominen on tapahtu- sista huolim atta voidaan e sittää muu m ästä ravinnosta, m utta ennenkaik taa tulevaisuudessa kunnollisia luoä- lim atta ju tu lla oli mainio tilai-j __ . __. y . ava 1) Suomi on saksalaisystäväl- nut olosuhteissa. T ässä sa- tam ia rinnakkaisvertailuja. Ensimäi- kea alusvaatteista ja läm pim istä vaa kataistelijoita. Lapsien esitys suus pelata joukkojen vaistoilla R tr o ö u u s iis hnen ja on maailmansodan ai- inaoin ku*n taloudellisen eläm än paran sen sivisty s tilaston mukaan, vuodelta teparsista. L iikutettuna rääkättyjen oikein hyvin. om,«„ «arko.uuper.un« puolen- “ai„ tuRk«PnPUUpoS kana Palv' llu' ‘‘^ u n v a lto ja , '«»">«■•-* «» - » « . »«.Juu.uu « u paifi. He esittivät kaikki 1886 laskettiin Venäjällä olleen lähes hät.¿huudosta on Nuoriso-lnternatio- osat niin kuin vanhat taiteilijat. Il r 1" 1' vain - iia ta- ka proletariaatin omiin m ahtaviin voi- 23,000 koulua, joissa oppilaita noin nalen toim eenpaneva kom itea päättä ta kului hauskasti, kunnes Joulupuk* raiin. fco .,i joukkojen vaisioja. hera, O ' Suomi «ah«oo ir.aan.ua ja Tieto ja tieteet oli kapitalistinen 1,140,000. Koulu ikäisistä kävi koulua nyt alkaa avustustyön vangittujen hy ki tuli viimein jakam aan lahjat lap poikia 30 pros. ja ty ttö jä 3 pros. epäluottam usta järjestön to.- " ' uv<" lova" a“ a , se on välttäm ättä irrotettava rKtetakunt. varan„„, yk»i„„maa„ O pettajia oli 37,000, jo ista pappis- väksi, kaikissa m aissa tullaan kom sille, lasten suureksi iloksi. Lahjat« m unististen puolueiden ja nuoriso jaettu a lähti kukin kotiaan hilpeaiÄ enpMtevaa komiteaa vastaan. kaf e“ a’ 1“ aan seuraavat ke.- Venäjästä ja muodostettava it- kouralliselle valtaapitäviä. Koko slvis- opettajia 13,000. Kutakin 14 kylää järjestöjen avulla kerääm ään vangi mielellä joulua vastaan ottamaan. .näen sille kavaltajan ja ros- not- Joita Varga arviot: senäiseksi valtioksi, joka liittyy ®tll yleensä lähtökohdakseen sor- kohti oli keskim äärin yksi koulu, tuille liinavaatteita, lämpimiä vaate von leiman. Kiihottam alla tä Postin jakam inen on täällä olid i x Taloudellisia keinoja: a) läheisesti Saksaan. Tämä hyväk- x_„ „«:_xxxx • j ui i • i_ • ---------- J ' ------------- vuaaii. l a n t a voi- v u i- taa enemmistöä ....... ......... • » .•■ c - v vähemmistön - u iiö h iii nyvaa-1 jo issa joissa noin noin ali oppilasta 50 oppilasta. Valtion kan- parsia Ja rahaa sellaisen hankintaan. hirveän kehnoa viime aikoina. & 1 vä! epäluuloja Osto rahaa vastaan voi käydä daan saavuttaa ainoastaan Sak- sL Neuvostopolitiikkaa johtaa periaa | sansivistysm enot olivat vuonna 1891 Tämä toim inta ei voi, eikä sen ta r sim. Toveria el ole välistä «ml« aikaan, „ käytti Raivaaja täten s u o r a n a is e n te> te - etta e ttä tasa-arvoisten yhteiskunnas 23 m in i o n oc . i siellä . missä .. talonpojat eivät ole san taholta tulevan suoranaisen 23 milj., 1911 28 milj. ja 1916 196 syntynyttä tilaisuutta saattaak- sodan aikana koonneet suuria tai välillisen avustuksen nojal sa tQl€e sivistyksen koko laajuudes milj. ruplaa. K utakin Venäjän asu- vitsekaan h erättää vain kom m unistis moneen aikaan, ja sltte sitä t«*®* ten ja sosialististen järjestöjen mie- monen viikon num erot samalla ker seen järjestön riidan päakysy- papenrahakassoja. • Unkarissa la. saan joutaa kaikkien käytettäväksi kasta kohti tekivät sivisiysm enot ken- j lenkiintoa. tässä el ole enää kysy- ralla. En tiedä missä vika on. v«*> myksen. periaatteen, samanlai- eivät ne enää niitä huolineet,! 3) Suomen erottam inen Venä- Missa luokkajako hävitetään, sieUe kim äärin 44 kopekkaa vuodessa. S a -' m yksessä puoloeasia kaikkien, koko eiköhän siihen ole yhtenä syyn* J®-" seen valoon sikäli kuin yasem ^kun ei millä voinut ostaa. b> jästä ja sen itsenäisyys on kä- olla puhetta kansakouluista ja mistolaiset olivat kysym yksessa. M aataloustuotteiden vaihtamis- sityksemme mukaan myöskin ^ " a in opistoista. On ollut mentävä maan aikaan olivat Kanadan menot ihm iskunnan täytyy kuulla täm ä huu- lukilreet postitoim istossa, mutta huo V aistoihin vetoamisen kautta y- ta teollisuustavaralla koetettiin. Saksalle tärkeätä, poliittisesti, f»U°a syvemmällekin kuin koulifhen- 6 rupiaa, ts. 14 k ertaa suurem m at to. Me otamme vastaan Nuoriso-In- noa se on joka tapauksessa. ja Englannin 4 r., ta. kym m enker ternationalen kehoituksen ja suun H auskaa vuoden loppua ja onne rttettiin saada joukot samalla M utta työväenvallan alkuaikoi- taloudellisesti ja sivistykselli- *ea muuttamiseen. V iisastelevasta taiset V enäjään verraten. Syyskuun taam m e naisille ja miehille puoluee lista u u tta vuotta kaikille ystäville nielasemaan R aivaajin opportu- na tarvitaan pienet varastot ki- sesti. Suomi muodostaisi niin « E tis e s tä , m uistitietojen päähän- ismin. Tässä Raivaaja osaksi, peasti kaupungeissa: kankaat, ollen pohjoisimman renkaan ¡»attäi ly koulusta oli tehtävä luovan 1 p .n ä v. 1917, eli ennen lokakuun seen ja kansallisuuteen katsom atta ja vihamiehiUe, toivoo vallankum ousta oli Venäjän 26 lää tärkeän vetoomuksen avustaa Nuori- ? n. T***cnkm ju u n , kengät, huonekalut, lasitavarat siinä valtioiden sarjassa, joka toiminnan työkoulu. Järven poika. nissä 38,000 koulua 940 miljoonan y. so-Internationalen toim intaa kaikin Siellähän on vielä y m. Mutta kyllä niitä vietiin muodostaa Europassa suojamuu Myöskin kouluikää aikaisemman«* menoerällä. voimin ja varoin. xUJ^ ix ‘i<^ nattaVa > oukko» maalTekin. Talonpojille annet- rin itää vastaan. ja koulun ulkopuoliselle valistustoi- Lukuvuonna 17—18. ts. välittöm äs — ' Kansainvälisen työväen letam attaan on joutginut. p a la tu n elintarpeita vastaan suolaa,' 4) Suomen erottam iseksi Ve- minaalle, joka tsaarin hallituksen ai- M iehet ja naiset! P eru stak aa kal liikkeen aallot käyvä» yhä ko1' ti itsevaltiuden kukistam isen jälkeen t k S X i t ^ aiV“ Jan ° PP°rtUniS- E X ° £ e a i ank3lta’ vUVia’ Vii‘ näjäStä ° lisi toivottavinta, e t t a ^ » « ¿H kokonaan laiminlyöty, oli kissa m aissa ja kaikilla paikkakun tista kantaa. .katteita, lapioita, ja oli aikomus saksalaisia joukkoja laskettai- J a tk e tta v a uudet peruskivet E rittäln- oli 52,000 koulussa oppilaita yli 4 nilla kom iteoita liinavaatteiden, pääl keampina. Ne ulottuvat valu- Nyt miljoonanmarkan ju ttu kehittää edelleen sitä järjestel- siin maihin Suomessa ja se jo h -ik«n korkeimpien oppilaitosten mut»*- miljoonan. Lukuvuonna 1918—19 oli lysvaatteiden ja raha-avun keruuta istuim iin saakka ja jo uhka«' vat palatseja, joiden muurit O^ t t ° PU«lh # e 8 tI , 5 a tk a iS tU * . S5 . M utta kun Sltcn suurta- taisi suoraan päämäärään. Sil- Uutisessa kansan käytettäväksi on jo 62,000 koulua ja lukuvuonna 1919 osotti asian ratkenngen ju u r i, lonpojat saivat tavaraa ja köy- loin tapahtuisi jo valm isteltu kansanvalistnskomisariLtin luova ™- —20 laskettiin 88,000 koulussa oppi- varten. V ahvistakaa kehoitustam m e P .^ y a t tulvivasta virrasta. 1* liittäm ällä nimemme täm än julistuk rientävien laiden lukum äärä 5 miljoonaksi. joukkojen kasva«« joukkojen määräämällä tavalla.; ha t jäivät ilman, loukkasi se kansannousu ja suomalaiset toi- ky Ja tarm o tuUut ttml sen alle. Tehkää kalkki tuottaag- hätä ja työttöm yys on vain k««' M iljoona markkaa on nyt Suo- naita. Olisi pitänyt antaa niil- misivat yhdessä saksalaisten Loppuvedon tekem inen on mahdo- Kouluikää nuorem pia lapsia varten men työväestön käsissä, palvel-t le lin rahalla, m utta ei ollut kanssa. ton , «täkin syystä e n T .iv U ty ^ m on p erustettu 3,600 laitosta, joissa $enae pikaista apua U nkarin vanki naatin yhä kiivaampaan kaoip' on enemm än kuin 200,000 lasta. Kor loissa viruville nälkäisille Ja rääkä pailuua. Axel Danielson. en sitä Amerikan suamalaisen m in paljoa. Ja lisäksi vielä 5) Ellei joukkojen maihin J» tieteistä näkv^ät tulokset tyille. r keimpia pedagookisia oppilaitoksia oli työväestön määräämällä tavalla suurtalonpojat pitivät valtion ar laskeminen Suomen rannikolla, myöhemmin, ja että k X n «ude^ tsaarlvallan aikana 2. Neuvosto-Ve Maxim’ Gorklj (V enäjä), Max Bar n ^ l u i e n SkaSu ti2 " TyovÄen [ ^ l” tola korkeina ja tuottivat voisi sodan yleisen tilanteen ’«en muokkaam iseksi tarvitaan —- K evytm ielisen naisen boo- näjä on koroittacut luvun 5»:een. thel, Bruno Schölank. A lexander puolueen kautta. tavaraa salakauDassa ii!Vnmaif», mVc. ___»- • -n_: _ ___ _ R aivaa iän k atalat sa la v iitta i ( uIk° ^ LaiIta vuoksi käydä päinsä, olisi Suo- sikymmenfä. K ansanvalistuskom isari Joissa opiskelee 34,000 henkeä. Ly doirissa, naisten huoneessa, saat Moissi. K äthe Kollvitz (S ak sa); Hen lut ovaT s iis S u u t u i t t S i ^ e t L t a v a C C n tU in tä r k c ä tä ’ e « ä A h - aatin pääansio on siinä, että tiede on taa tavata vaikka kuinka paljon hytaikaisia opettajain vaim istuskurs- riette Roland-Holst (H ollanti); H en rU llic^ ti ? kehittää.^ m utta toi : venanmaan saaret m iehitettäi oppineitten ahtaitten kam m ioitten al- enemmän kunniallisuutta ku’fl dellisesti perättömiksi. Paljon seita puolen on muistettava, et-‘sun. Suomi kenties voisi sitten ^puolelta s n t n kansan syvien rivien seja toimii tätä nykyä V enäjällä n o ia jry Barbusse (R an sk a); Bernard jonkun pankkiirin liikekontto- 300. Korfcetam isee oppi laitoksissa on Shaw (E n g lan ti); M artin Andersen- S. S. Järjestön keskuudessa ilmenneen riitakysymyksen, jo dän johdonm ukaisesti tulevan rakad ° 1,S1 tulAu t’ m utta talon- panoa tarkoittavain valmistelu- ka koski marxilaisen ja oppor- ; jatkam aan vilppi- ja petospoli- P° jat 77 sen sVaan etta ollslvat J,en av,Jila • ~ V lldennessä koh- tunistisen m aailm ankatsom us tilkkaansa vaikkakin taas uusis- ottaneetx. lahjana vastaan,) dassa luvattiin: “A rm eijan yli sen jyrkkää eroa, käänsi oppor- sa muodoissa, uusien asioiden pitZvat Jitä neuvostohallituksen johto tulee jatkam aan jo alo- tunistista suuntaa palveleva yhteydessä. Sekin kyllä tulee heikkouden m erkkinä ja saivat tettua aseiden hankintaa y.m.s. Raivaaja tahallaan, vilpillisissä taas aikoinaan paljastumaan sa- y Pyk.ct.tä vastarinnalleen. P arem ^ a lähettäm ään jo luvatun aselä- tarkotuksissa vain muotokysy- manlaiseksi kuin miljoonanmar- p i ° !ls* ?}}ut ^ erotJaa tuntuvasti hetyksen jälkeen toisia. Lisäk- mykseksi. Tarkotuksena sillä kankin valheet, m utta etteivät n ilta’ J0*1^ ° " rahaa, ja vaatia si on suomalainen jääkäripatal- oli se, että siten joukot eivät joukot uudelleen joutuisi kul- myÖS veroJa luonnossa. Jo o n a kuljetettava Suomeen, o- tulisikaan huomaamaan sen op kemaan vilpillisyyden ja vää- Pakko-otto arvotonta ra- saksi pienim pinä ryhm inä Ruot- portunistista kantaa, vaan u s -¡rien valttien perässä, toivomme haa vastaan ej o,e . hyvä tapa, silL.Ja Hiidenmaan kautta.” , koisivat senkin olevan marxilai- joukkojen alkavan yhä laaiem- m utta Jos rekvisioitaessa anne- Tällainen on porvarien itse- sella pohjalla ja että ristiriita massa määrässä ajattelem aan ia -aan erikoisia todisteita, joilla näisyyspäivän teksti. Työläi- olisi syntynyt vain joistakin vä- käsittämään, että kysymyksessä Jonk? n aJan Paasta alkaa saada sille se puhui äärettöm än pal- hempiarvoisista muotokysymyk- ei ole Raivaajan e s it tä m ä t m u n teollisuustuotteita, voi se viedä jon. Se kertoo kuinka porvaris- - i — Väli- to rikkoi samoja lakeja, joiden sistä, eikä asiain todellisesta si • toseikat, vaan a sS t k X S X hyydyttävään tulokseen säilöstä. ne sosialistipuoluetta tai mitä 31 , ? SeStl taytyy kylla käyttää nojalla tuhansia veljiämme ja si- Niinpä Raivaaja kaiken aikaa hyvänsä. Sen vuoksi, irti op- Pakko o ttoa, m in tekee jokai- sanamme omia luokka- ja kat on ■ selitellyt vain muotoasioita, portunism ista pikkuporvarini- nen maata polustava hallltus* 1 slmy stovereitamme tuhottiin vilkutellen periaatekysym ysten sesta maailmankatsomuksesta c) Jos suurtalonpojat ryhty-i porvarillisen Suomen itsenäi- asemasta joukoille pyhäinkuvaa .......................... vat kapinaan tai muuhun vasta- syyden “tehostam iseksi.” Se iiiiiiiiiiiiimiiiiiift rintaan. On ne katsottava me kertoo, kuinka lyhytnäköinen Sosialistipuolueen mubdossa — Muotoasioihin tarttuessaat» Rai TYÖVÄENVALLAN ELIN- nettäneen maansa ja annettava porvaristo vieraan vallan kans- TARVFVAlkTFI IR C T se tilattom ien osuuskuntien vil-isa teki Suomen maa- vaajalla oli myös tarkotuksena ____ _____ irt*'vnvrtinr.uuc.1 .xxu 1____x -----x_ kauppaa • - - sen __,____ kiihottaa joukkojen pelkkiä *<-»** ▼«-▼rwA«w*^vr*zc.i jeltäväksi, ehdolla että luovut- kamarasta ja kansan riisto- va a o ic a SAKSAN OSUUSKAUPPA LIIKE 1919 Red Lodge, Mont. m YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA UtKOMAlUA VENÄJÄN VALLANKUMOUKSEN VAIKU TUS KANSANVALISTUKSEEN rissa. — H einrich Heine.
