TOVERI
turm iota ehti Raivaajan epäre-< tä ei mikään luokka ole niin v ä-litse suorittaa muun. Ahvenaft-
kauhistuttam aan
hellinen, katala peli aikaansaa- hän ulkopuolisen tavaran varas- maan m iehittäm inen saksalaisti an lehdillä
jälkeen
tulevia
sukupolvia.
H eillä
on! la a i ^ joukoilla
tulisi
ratkaisevaa!
TH« organ of the Fmnieh wmfcere in d ' 2 1 “ tta .v arms,t lk in Ju ttu on sa kuin talonpojat.
synnyttävä
idässäkinvastavaiku-
asunto,
p
u
u
t
/
j
a
ruoka,’
voivat!i
u
t
U
m
a
a
n
^
u
o
m
^
^
T
s
a
k
i
Suomen
kansan
rehellisen it
(He Western State«. The only Finnish
senäisyystaistelun
parhaat mie
Daily in the West. Pnbliahed Daily, tuksensa siten, että Raivaajan valmistaa vaatteensa, tehdä työ-; san myöhempiin suhteisiini (Pv-
except Sunday, at Astoria, Oregon, koko katala annos on kimpoa- tä väliaikaisesti yksinkertaisen»- kälän loppuosaa ei H jelt julka^i- het viruvat porvariston vihan
by the Weetern Workmen'« Publishing
v . sitä itseään vastaan Olem- milläkin keinoilla. Se antaa niil- se. - Kuudennessa pykälässä uhreina vankiloissa vielä tänä
Society.
me varmat suta, että Idassa ole-; le tilaisuuden eristäytyä kau- pyydetään että S äk sfY v a a d s l kin päivänä, jolloin koko maail
rehelliset
työläisainekset, pungista. jos ne ovat sitä vas- F e n ä jT v ie r S S » pois joukkon man porvariston täytyy nähdä,
Office Seventh and Commercial St., vat
Opposite Poet Office.
että sen suojam uurin laitto, jo l
L .v d ' taan. M utta myös voivat ne sa Suomesta.)
J
la porvarillisen itsenäisen Suo
Phouei Office 365. Editori.1 D«i»’r « » i piHisyyden kautta harhaanjoh-¡ työväkeä auttaa, vaatim atta he-
7) Suomen eduskunnan tahol men luominen alotettiin, ei ole
Po«t Office Addre««i
detuiksi, ovat siksi rehellisiä, ti täy ttä korvausta, jos pitävät ta tapahtuva Suomen täydelli-
T O V E R I, Box 99, Aetoria, Ore.
kenellekään onnistunut, eikä tu
että he toisenkin kerran m ietti- vallankum ousta puolustettavana „
.« v u « » » ™ « , m u
ED ITO R IA L STAFF
vat asioita, eikä enaa muotoja, asian a kuten ovat V enäjällä voi saada tarpeellisen voiman le onnistumaan.
A ikanaan ei Suomen kansa
ne oppivat huomaamaan tehneet
i»
•
x voin^ n
Elia Sulkanen, Managing Editor, Sulo että
ym
m ärtänyt niitä juonia, mitkä
Alex Sevo, Toivo A.
Raivaajan opportunistisen kan-
J. Suurtalonpojat kyllä ovat Saksa sen tu M u sU a ?
’ 3° “
A N. Koefcol«.
kietoutuivat
v. 1917 jouluk. 6
nan eroavaisuuden marxilaisuu- vastaan ja tekevät kiusaa, m ut- Tämän esityksen pohjalla svn-
desta ja. «sen johdosta antavat , ta työväen on autettava jaloil- tyi* virallinen sopimus
jossa p:n päätösten ympärille.
Entered aa «econd-clas« mail matter
N yt se tuntee ne luissaan ja
sopimus, jossa
July 18, 1912, at the Poet O f fig«
figs at Raivaajan nykyiselle toim itus- ieen maaseudun työväki ja —
lihaksissaan
ja uhriensa m uis
Astone, Oregon, under the A c t of johdolle
asianmukaisen tuo- « v a ¿ ¿ â . ï u «
j
March 3. 1879.
X ö läisjJu k S ih a' ° i0H ritö n ‘dtàn Ä . kun slllä on
kasia kaan itsenäisyysjulistus. Sopi- tossa ja synkkänä katselee nii
tyoiaisjouKOuta.
tieid an
ta- saan, voi se pakottaa suurtalon- muksen
—
- pykälässä
-----H tä väkivallan voimien paraadeja
neljännessä
hanastisi ta
val.staj.ltaan
- poja, antamaan ylijääm ästään sanotaan: “Suomen täytyy olla joita pakkom ääräyksin toim een
Miljoonanmarkan
pannaan porvarien itsenäisyy
raivaajalaisilta — emme odota j a tukea köyhiä.
siinä tilassa, että se kykenee se- den muiston tehostam iseksi.
jaita
n u n v e V o ^ ^ P rf P£ Sr“ tiin ^ U*î'i
teho8,a™ an-, T äm i saa
(T H E
S.
COMRADE)
1 t F v 9 <? 6 *1
e Vv
n A
m
- m » -x.
LI
• •
_ _
Valitessanne virkailijoita alkavalle vuodelle muistakaa et
tä kirjallisuuskomitea on jokaisessa osastossa kaikista toimi-
kunnista tärkein. Valitkaa siis tähän tärkeimpään toimikun.
taan tovereita joilla on sekä intoa että kykyä toimia työ
väenliikkeen eteen.
Useasti valitaan toimiin henkilöitä välittämättä lainkaan
pystyvätkö he täyttämään sen toimen johonka he valitaan.
Jos kirjallisuuskomiteaan valitaan tällä tavalla jäsenet, on
varniaa, että semmoinen menettely rankaisee pian itsensä.
•
OSASTON
TOIMINTA RAPPEUTUU
1
r
kaikkialla siellä missä eivät osaston nerokkaimmat lehtien
ja kirjallisuuden levittäjät ole kirjallisuuskomiteassa.
Siispä tähän tärkeimpään toimeen siihen parhaiten kyke-
nevat ja se merkitsee koko osastonne toiminnan elpymistä,
sillä se on toimikunta joka levittää sosialistista valistusta.
Se innostuttaa joukkoja. — LEVITYSOSASTO.
IlllllUUUUIllUUiltl
vilkas toim inta. Yksimpä P ietarissa Nexö (T an sk a); Ture Nerman (Root.
on välittöm ästi opiskolevain oppilait si) ja Arvid G. H ansen (Norja).
ten lukum äärä 12,000. Sam anlainen
TUT.
on suhde m uuallakin Venäjällä. Työ
Saksassa oli v. 1919 2,372 re Iäisten tiedekunnat toim ivat erino
kisteröityä osuuskauppaa ja ar m aisesti ja päästävät kohtapuoleen
vioidaan kaikkien osuuskauppo uutta kuuntelija-ainesta korkeim piin
K aivo sm u rh a. T . k. 21 p:nä tapa»,
jen jäsenmäärän olevan n. 3,2 oppilaitoksiin. Siellä tulevat opiske-
tul täällä n.s. “neljännessä mainism’
milj. K ulutusosuuskuntien K es-ilemaan
talonpojat,
kuslnttoon kuului 1,132,
m ista , K ansanvallstuskotnlssriaatln saava- i k*kBl, eri
„„
k™ H vuotta.
t.eto ja antaneita 1,088, m utta. tukset
„ va,|8tust„ |ml„ „ an „ ..Ita lia la in e n poika
Joutui ,a „ DUj „
kuului näihin osuuskauppoihini ,alla 0, at vhtä suuret Juuri tätä a. alle. saaden allmäuräpäykaeasa in».
n.
72
" 2,3
" ' m ilj. jäsentä eli n.
"
"■ laa on kapitalistinen yhteiskunta köli-
ia s ,m a M a ä liä n ä
pros. kaikkien osuuskauppojen Heilut tylysti, vieläpä syvimmän epä- “ kaksl mOTt* ml<!sti-
koko jäsenmäärästä.
luuloisesti. Tietoisuuden levittäm istä kesi jalka ja toiselta ruhjoutui lihak-
T ietoja antaneiden osuuskaup aikaisten työtätekeväin aivoihin piti set käsiv arresta hyvin pahoin.
pojen m yynti oli 1,076 milj. tsaarijärjestelm ä suurim pana rikok Ikävät joululahjat näillekin perheö-
Rmk., josta omaa tuotantoa 179 sena. M utta Ngtfeosto-Yenäjh aivau le. Nykyinen järjestelm ä mursina
milj. M yyntipaikkoja oli 5,631 päinvastoin on kiinnittänyt erikoises ja raatelee teollisuudessa lapsetkin,
ja keskusvarastoja 249.
ti huomiota pimeyden ja tietäm ättö ennenkuin pääsevät edes siihen i-
Saksan
kulutusosuuskuntien myyden poistam iseksi. K irjastojen, kään että voisivat koko miehuudel-
K eskusliitto, johon kuuluu suu klubien, lukutaidon opettam iskurs- laan o tta a O8aa tuotantoon, kuten
rin osa Saksan osuuskaupoista, sien, aikuisten koulujen ja lukusa- tässäkin kävi, kun 17-vuotias joutui
antaa_ Jäsen-osuuskauppojensai jjen tiheä verkko tä y ttää koko Neu m enettäm ään eläm änsä. Samalla ker-
tuotannollisesta toim innasta ja vosto-Tasavallan. H uolim atta paperi- taa työkykyiset m iehet ovat nälki-
henkilöluvusta seuraavia tieto ja kirjapulasta oli kirjastoja vuonna linjoilla, kun lapset raatavat heidän
tiloillaan teollisuudessa.
Onko tä
ja-
vaistoja ja siten vaistojen mut-) Oman valtansa ensi aikoina tavat Ylijäämän.
oikeuksista ja näihin maanpet- ' Saksan osuuskauppojen oman 1919 13,000, m utta v. 1920 jo 27,000. mä järjestelm ä olkea?
Mainiona puolena kansanvalistus-
ta ei asioiden perusteella saada ei työväki vielä saa aineellista
3‘ Maaseudun ja teollisuuden turisopim uksiin s itte n v yhtenä tuotannon
Itsem urha. Täällä lopetti päivän»
m yyntiarvo oli v. koraisariaatin toim innassa on ollut
itselleen kannatusta.
elinehtojaan paranemaan.— Sei- työväen kesken lujan liiton luo- ketjuna kuului Suomen itsenäi- 1919 Rmk. 178,6 m ilj. eli 16,6 taistelu alkuisten lukutaidottom uuden kansalainen M atti H erttiini ampu
Yhtenä suurimpana, tärkein»- laiseen tulokseen on tutkim uk- minen on kuitenkin paras kei- seksi julistam inen jouluk.
6 pros. koko m yynnistä. T uotan
malla itsensä kuoliaaksi kotonani*,
pänä vaistojen kiihottam is- ja isissään tu llu t prof. Varga, Un- no: Simoin maaseudun työväki päivänä. Se oli vain edellytys, to on aikaisempina vuosina ol poistam iseksi. Suurem m oisesta saa farm illa. H änellä on farmi täällä
joukkojen
pettäm isvälineenä karin neuvostovallan Taloùsneu edistaa yhteisviljelystä eikä sul jonka piti aukaista tie saksa- lut suhteellisesti suurempi, e- vutuksesta puhuvat seuraavat nume lähellä. Syytä itsem urhann ei tun
rot: P ietari on kokonaan lopettamui-
.
i
• « •
• Maata-
>
UpllHlI e^koisasem
Pfl lm , cocarMn*»»,
V. —
. ! I laiselle
I I
2 __ saat-
Raivaaja käytti « n. 0 s. m iljoonan _ voston
puheenjohtaja.
k5udu
aän. Sen he-
imperialismille _ ja
dellisenäkin vuonna 22,4 pros. sillaan taistelun. Seuraavana vuonna neta, vaan lienee sen aiheuttanut
mar kan juttua. Raivaaja varsin louden työväki kyllä voi saada rattam iseks‘ ja
valistamiseksi taa Suomi onnettomaksi milita- myynnistä. T uotantopuolen hen
korpiroju, sillä vainaja oli kovasti
hyvin käsitti, mitenkä raha asi ravinnonlisää, m utta kaupun- on voimakkaasti
toim ittava, ristiseksi suojam uuriksi Venä- kilökuntaa on kaikkiaan 5,000 el m eillä tule löytym ään lukutaido juoptellut viime a j a t Hänet hau
at ovat kaikista arimpia kohtia geissa en vaikeuksia. Unkaris- kankittava sille lehtiä, kirjaili- jällä ensiksi noussutta kansan ja tulee tuotannon arvosta 35,- tonta. Tsherepovltshin läänissä on d attiin toisena joulupäivänä täältä
joukkoliikkeessä, ja jos joukko- sa, jossa suurtilain pakkaluo- suu.t ta seka muita kulttuurin työtätekevien luokkien
valtaa 000 Rmk. kutakin työläistä koh opiskellut 58,000 aikuista, Ivanovo Red Lodgesta.
jen keskuudessa saadaan horju- vuttam inen tu o tti työväenvallan antim ia» niin että se todella J a sosialismin vaikutusta vas- ti ja 77 Rmk. jokaisen jäsenen Voshnesenskin läänissä 50 tuhatta.
Ollut ja mennyt. Joulu se on sltte
Novo-Sybgovissa on koko västö 10
tettua luottoa puoluetoim itsijoi- käsiin 40__50 pros. maaperästä, tuntee saaneensa vallankum ouk-, taan.
osalle.
taas täälläkin ollut ja mennyt Iloi
hin . raha asioissa, niin sen kautta ja
1= n»'-««**
l i : elintarve-
-iL * .____ ’ seita
v Vieraille
;
Iffv v n tin u o le tt
h IrilK ln ♦ Ikävuoteen asti jä rje stää n opetetuin. neen ja touhuineen. Monella eri tn-
parasta maata, oli
sclia intain-
jo tain: määräämisvaltaa
voimille antamiaan
jo puoliksi
puoliksi ratk
ratkaT
stl .,. neA
,v° st° jen . . kautta.
maata . vil- lupauksia seuraten, työnteki-
oli 1919 läh es^ ö ,0 0 0 ^ 0 ^ 3 ^ ^ ! Hsn^komi^ru h P i ! rtfeitjä kansanv . a '
horjutetaan koko järjestöä ja kysymys
kysymys jo
a istu
.....
. .
--------. —-
valla sltft täälläkin vastaan otettiin.
___xi
___
x-x Jellakscen
lellakseen ia
i v i s t v s v ä l i n e i i ä ; la
in m
lr e u lr e ia n peljäten
s lia » * » ja . viha-1
. I rin ___
,• naisia
• . ; | listu
vaistojen
kiihotuksen avulla Jotenkin rauhallisesti
saatet-
ja s sivistysvälineitä,
jäin
oikeuksia
osa eli o 87 _ ____
pros. J oli
IrtV v sk om isariaatm
„ , toim in n asta seka Ne, joilla oli syntikuorm a liian pai
paljon kannatusta kaikelle sille tiin odottaa, kuinka talonpojat Sl!®n JarJestyy sekin työväen-; ten, on Suomen porvaristo te - , H enkilökunta
oli edellisestä^ T ,”“ val,a"kun;oukflen v“ikut«k- navaksi käynyt, saivat taas kuuik
opportunistiselle politikalle, jo
— alkaisivat suhtautua.
vallan vaikeus.
hostanut omaa itsenäisyyttäänI vuodesta lisääntynyt 5
;lla sesU kansanva,,8t«k8een- ~ V , apaus. suom alaista evankelium ia, sillä mv
ta Raivaaja edusti.
Venäjälläkin on todettu, että
illllllHUlllIllillliiKI
¡7" m ut*a ei suinkaan Suomen | M yyntim äärästä tulee m yynti-
m alainen pappi oikein palvoi ptho-
käyttämään
- . l Ryhtyessään
, '; , , x '„
n»--------- tätä yhteiskunnallisten
suurtilain o . i n y p i u P A D v a d j c n ! rr kansan ^senäisyyttä, tavalla, jo - ! puolen kunkin henkilön osalle Unkarin työläisten kauhea laisen juonia täällä olevassa kirkon-
ahajuttua paavalttinaan, Rai-; varassa tuntee työväenvalta o RUUMEN PORVARIEN IT- ka vuosituhansia tulee histori-J 12,000 Rmk.
sa moneen eri otteeseen. Jotrnb
kidutus
vaajan toim itus ymmärsi, että j evansa turvattu.
Siis sikäli
SENÄISYYDEN PERUS
sananrieskaa ja hunajaa oli siitä sor
tällaisen suuren summan siirtä- kuin saadaan m aataloustuotan
Europalaisissa lehdissä julaistaan tista tarjolla yllin kyllin. Ja sitten,
KIRJA
n o n valkoisen Suomen m arx i-jnon painopiste siirtym ään suur-
T , ,
kaikilla kielillä seuraava kehotus:
jonka kurkua kuivasi, niin viinaa j*
laisille aineksille ei ollut niin- t iloin e> lakkaa taJonpoikain mo-
Joulukuun 6. päivänä vietti
U nkarista saapuu järk y ttäv iä tieto “kuu n p aistetta” oli varattu kylääm
kaan helppo tehtävä, vaan että nopoii elintarpeitten
tuottajina Suomen porvaristo “itsenäisyy-
ja.
Siellä nääntyy keskitysleirien me loppum attom at varastot. Paljon
snhen
sisältyi kaikenkaltaisia Mutta alussa on työväki tuntu- tensa” kolmivuotis-juhlaa. Kol-
piikkilanka aitojen takana, vankila näkyikin juopuneita liikkeellä.
vaaroja joka taholla.
Näiden vasti n i|den varassa ja on siis me vuotta oli kulunut siitä het-
j a kuritushuonem uurfen takana vielä
No niin, m itäpä tuosta kuinka ku
vaarojen johdosta oli luonnol-j tärkeä keksiä sopiva tapa tolia kestä’ kun Suom«n porvarit ka
tänään tuhansia kom m unisteja ja so kin joulunsa vietti, m utta olivatpa
-a sialisteja, miehiä, naisia, nuorisoa ja
lisesti varovaisuus tarpeen jär- ne saadaan luovuttamaan vii- valsivat
-----------
Saksan
veU31Vitl isänmaansa
järjesty n eet työläisctkin hommanneet
jeston toimeenpanevan kom ite-1 jäämänsä.
junkkereille myöden sen y h -,
vieläpä lapsiakin. S adat ovat jo heit hauskan aattoillan vieton Worker»
an taholta ja sen vuoksi se e i] '
j
............. deksi renkaaksi
saksalaiselle!
tän eet henkensä ala-arvoisen ravin haalille. Siellä oli joulukuusi, jonlo
voinut tehdä rahastosta yksi-l
.
°.1? Pldettaya VO1‘ imperialismille.
Kirjassaan
non
ja puutteellisesta hoidon, pahoin-« juurelle olivat työläiset kantaneet
tyiskohtaista selkoa ennen kuin
vuVaminnn3 1
“V aiherikkailta vuosilta”3 tekee
pitelyn
ja rääkkäyksen johdosta ja sa joululahjansa.
Väkeä oli keräänty
ju ttu oli täydellisesti selvitetty
• M n ta professori H jelt laajasti ja ver
toja hirtetään ja am m utaan kuoliaak nyt haali täyteen Ja ohjelmaa oli
Suomen työläisten kanssa. Ei auktoriteetTst^ ^ m is s ä “ määrin rattai” avomi«lis^ i selkoa nois- Loppuvedon
.
tekem inen tuloksista omaisuudeksi. Tiede ei nykyään Ve si. Turhaan ovat am m attiyhdistys-
m yöskään
v o itu
s e lit tä ä
n i i t ä ta lo n D o ja t g i l ,L
ta itsenäisyyden konikaupoista, on ennenaikaista pääasiallisesti kar- näjällä palvele kourallista rikkaita, internationalen ja m iljoonat siihen varattu rudsaasti. Sitä kai jäi Joi
ohjeita
ja toivomuksia, joita n S ^ o i v a t teks^ä keinn/a j ° iden tarkotuksena oli Suomen- - ’ai-sodan vaikuttam ista syistä. Koi-
takin num eroita esittäm ättäkin ajaa
vaan on kaikkien työtätekevien yh- liittyneet työläiset koettaneet Hor- lyhyyden vuoksi. Suurimman osan
Suomen toverit s iitä antoivat.! p jjiottavat eivat t t
•
J ’ työväen vereen hukuttam inen. raena kansallissodan vuotena ovat teisom aisuutena. KansanvaUstuskomi- tyn Utakarin saarrolla vapauttaa van
ohjelm asta suorittivat lapset Lasten
Sehan luonnollisesti oli tehtävä {jseissa maissa on talon
pro
Jo k a te
k i vi_
voimat
«
. t Se oli ik
ävä f'
ä . Aijtii, JUnd
IC&l
V I " kansanval,stUfikomisariaa
------
« u u d
i m n
r o i m a t sariaatin suuri ansio on siinä, että
gitut ja turhaan ovat he koettaneet antam a ohjelm a oli hyvin valikoitui,
suoritettu* kUn a9Ìa OlÌ 1OppUUn'I ärZytetty työväkeä°v a s ia a n Pe ik ä ralH sC n k u m a r r u s m a tk a n
S a k - ja Xykenevimmät
osastot,
kaikki se on viitoittanut pääsuunnan kan-
pelastaa kärsiviä. K ärsim ykset ovat siinä oli opettavaista ohjelmaa osal
suurtalonpoikain ia valtaluok San . paamajassa m arrask u u n 26 maan Parhaim m at luovat kyvyt ja Ranvalistustoiminnalle, pitäen johto ■kasvaneet, kurjuus on tänään suu ta ja to iset num erot pitivät humoe
Jokainen, joka ymmärtää jär- .käin suhtumieta nallea
p:nä, 1917, ja S v in h u fv u d in vai- koko taloudellinen elämä olleet va- naan suurten kom m unistiopettajain rempi kuin milloinkaan Vielä elos-
* * * • V g I * • 1 ® . ä ** •
rlsta hyvän huolen, pitäen aikuis*
jestettyä joukkoliikettä ja sen esiintvvkö tvöväehalHtn«« —U«a’ tuuttam ana hän esitti s ie llä o- ,i8tUiitoil,linnan alalta vedetyt soti- oppia ja lähtökohtana eläm än suuria
saolevia
odottaa
hirveät
piinat.
Pian
to im ii
s i m id e n tehtäviä,
te h tä v iä
k ä s it ti i , ! 7 uumsc-sii
. ,in.iyyK
O tyovaehallttus muo man kirjansa mukaan seuraaviin K allisiin ponnistuksiin. Lisäksi juuri
hilpeällä tuulella. Olipa oikein !trt»
toim
itsijoiden
käsitti
, •
vaatim uksia proletariaatin diktatuu alkavan talven täytyy k ärjistää hei ka katsoa kun työläiset lapset p*-‘
tämän.
Ja
sen
käsitti
Raivaa-
dolhscstI
tämän. Ja sen käsitti Raivaa-
ammattivhdietvehaiiiti3!^"186 Pons*in päättyvän asiakirjan kan8anvali8tuki5ena la lla o u 8 u o rite ttu ' rin aikakaudella.
dän kärsim yksiään sietäm ättöm iin nestä alkaen ovat kiintyneet oradu
jän toim ituskin m utta se myös
ncT o St o ^
j ° ka n y t ™ “ a
e n s ik e r r a n 1-rinpohjaisin vanhan hajottam inen,
K aikista vaikeuksista ja seurauk saakka. Puute vallitsee riittäm ättö joukkoihinsa.
H eistä voidaan odot
käsitti, että kaikesta tasta h u < ^ i ® ” °*alta" a’ k» kkea n« ju lk aistu:
Tämä ja uuden luominen on tapahtu-
sista huolim atta voidaan e sittää muu m ästä ravinnosta, m utta ennenkaik
taa tulevaisuudessa kunnollisia luoä-
lim atta ju tu lla oli mainio tilai-j
__ . __. y . ava
1) Suomi on saksalaisystäväl- nut
olosuhteissa. T ässä sa- tam ia rinnakkaisvertailuja. Ensimäi-
kea alusvaatteista ja läm pim istä vaa kataistelijoita. Lapsien esitys
suus pelata joukkojen vaistoilla
R tr o ö u u s iis
hnen ja on maailmansodan ai- inaoin ku*n taloudellisen eläm än paran sen sivisty s tilaston mukaan, vuodelta
teparsista. L iikutettuna rääkättyjen oikein hyvin.
om,«„ «arko.uuper.un« puolen- “ai„ tuRk«PnPUUpoS
kana Palv' llu'
‘‘^ u n v a lto ja , '«»">«■•-* «» - » « . »«.Juu.uu « u paifi.
He esittivät kaikki
1886 laskettiin Venäjällä olleen lähes hät.¿huudosta on Nuoriso-lnternatio- osat niin kuin vanhat taiteilijat. Il
r 1" 1'
vain
- iia ta- ka proletariaatin omiin m ahtaviin voi- 23,000 koulua, joissa oppilaita noin nalen toim eenpaneva kom itea päättä
ta kului hauskasti, kunnes Joulupuk*
raiin.
fco .,i joukkojen vaisioja. hera,
O ' Suomi «ah«oo ir.aan.ua ja Tieto ja tieteet oli kapitalistinen 1,140,000. Koulu ikäisistä kävi koulua nyt alkaa avustustyön vangittujen hy ki tuli viimein jakam aan lahjat lap
poikia 30 pros. ja ty ttö jä 3 pros.
epäluottam usta järjestön to.-
" ' uv<" lova" a“ a ,
se on välttäm ättä irrotettava rKtetakunt. varan„„, yk»i„„maa„ O pettajia oli 37,000, jo ista pappis- väksi, kaikissa m aissa tullaan kom sille, lasten suureksi iloksi. Lahjat«
m unististen puolueiden ja nuoriso jaettu a lähti kukin kotiaan hilpeaiÄ
enpMtevaa komiteaa vastaan. kaf e“ a’ 1“ aan seuraavat ke.- Venäjästä ja muodostettava it- kouralliselle valtaapitäviä. Koko slvis-
opettajia 13,000. Kutakin 14 kylää järjestöjen avulla kerääm ään vangi mielellä joulua vastaan ottamaan.
.näen sille kavaltajan ja ros- not- Joita Varga arviot:
senäiseksi valtioksi, joka liittyy
®tll yleensä lähtökohdakseen sor-
kohti oli keskim äärin yksi koulu, tuille liinavaatteita, lämpimiä vaate
von
leiman.
Kiihottam
alla
tä
Postin jakam inen on täällä olid
i x Taloudellisia
keinoja:
a)
läheisesti Saksaan.
Tämä
hyväk-
x_„ „«:_xxxx •
j
ui
i •
i_ •
----------
J
' -------------
vuaaii.
l a n t a voi-
v u i- taa enemmistöä
....... ......... • » .•■ c - v vähemmistön
- u iiö h iii
nyvaa-1
jo issa joissa
noin noin
ali oppilasta
50 oppilasta. Valtion kan- parsia Ja rahaa sellaisen hankintaan.
hirveän
kehnoa viime aikoina. &
1 vä!
epäluuloja Osto rahaa vastaan voi käydä daan saavuttaa ainoastaan Sak- sL Neuvostopolitiikkaa johtaa periaa | sansivistysm enot olivat
vuonna
1891
Tämä
toim
inta
ei
voi,
eikä
sen
ta
r
sim. Toveria el ole välistä «ml«
aikaan, „ käytti Raivaaja täten
s u o r a n a is e n te>
te - etta
e ttä tasa-arvoisten yhteiskunnas 23 m in i o n oc
. i siellä
. missä
.. talonpojat eivät ole san taholta tulevan suoranaisen
23 milj., 1911 28 milj. ja 1916 196
syntynyttä tilaisuutta saattaak- sodan aikana koonneet suuria tai välillisen avustuksen nojal sa tQl€e sivistyksen koko laajuudes milj. ruplaa. K utakin Venäjän asu- vitsekaan h erättää vain kom m unistis moneen aikaan, ja sltte sitä t«*®*
ten ja sosialististen järjestöjen mie- monen viikon num erot samalla ker
seen järjestön riidan päakysy- papenrahakassoja. • Unkarissa la.
saan joutaa kaikkien käytettäväksi
kasta kohti tekivät sivisiysm enot ken- j lenkiintoa. tässä el ole enää kysy- ralla. En tiedä missä vika on. v«*>
myksen. periaatteen, samanlai- eivät ne enää niitä huolineet,! 3) Suomen erottam inen Venä- Missa luokkajako hävitetään, sieUe
kim äärin 44 kopekkaa vuodessa. S a -' m yksessä puoloeasia kaikkien, koko eiköhän siihen ole yhtenä syyn* J®-"
seen valoon sikäli kuin yasem ^kun ei millä voinut ostaa. b> jästä ja sen itsenäisyys on kä-
olla puhetta kansakouluista ja
mistolaiset olivat kysym yksessa. M aataloustuotteiden vaihtamis- sityksemme mukaan myöskin ^ " a in opistoista. On ollut mentävä maan aikaan olivat Kanadan menot ihm iskunnan täytyy kuulla täm ä huu- lukilreet postitoim istossa, mutta huo
V aistoihin vetoamisen kautta y- ta teollisuustavaralla koetettiin. Saksalle tärkeätä, poliittisesti, f»U°a syvemmällekin kuin koulifhen- 6 rupiaa, ts. 14 k ertaa suurem m at to. Me otamme vastaan Nuoriso-In- noa se on joka tapauksessa.
ja Englannin 4
r., ta. kym m enker ternationalen kehoituksen ja suun
H auskaa vuoden loppua ja onne
rttettiin saada joukot samalla M utta työväenvallan alkuaikoi- taloudellisesti ja sivistykselli- *ea muuttamiseen.
V iisastelevasta
taiset
V
enäjään
verraten.
Syyskuun taam m e naisille ja miehille puoluee lista u u tta vuotta kaikille ystäville
nielasemaan R aivaajin opportu- na tarvitaan pienet varastot ki- sesti. Suomi muodostaisi niin « E tis e s tä , m uistitietojen päähän-
ismin. Tässä Raivaaja osaksi, peasti kaupungeissa: kankaat, ollen pohjoisimman
renkaan ¡»attäi ly koulusta oli tehtävä luovan 1 p .n ä v. 1917, eli ennen lokakuun seen ja kansallisuuteen katsom atta ja vihamiehiUe, toivoo
vallankum ousta oli Venäjän 26 lää tärkeän vetoomuksen avustaa Nuori-
? n.
T***cnkm ju u n , kengät, huonekalut, lasitavarat siinä valtioiden sarjassa, joka toiminnan työkoulu.
Järven poika.
nissä 38,000 koulua 940 miljoonan y. so-Internationalen toim intaa kaikin
Siellähän on vielä y m. Mutta kyllä niitä vietiin muodostaa Europassa suojamuu Myöskin kouluikää aikaisemman«*
menoerällä.
voimin ja varoin.
xUJ^ ix ‘i<^ nattaVa > oukko»
maalTekin. Talonpojille annet- rin itää vastaan.
ja koulun ulkopuoliselle valistustoi-
Lukuvuonna 17—18. ts. välittöm äs
— ' Kansainvälisen
työväen
letam attaan on joutginut. p a la tu n elintarpeita vastaan suolaa,' 4) Suomen erottam iseksi Ve- minaalle, joka tsaarin hallituksen ai-
M iehet ja naiset! P eru stak aa kal liikkeen aallot käyvä» yhä ko1'
ti
itsevaltiuden
kukistam
isen
jälkeen
t k S X i t ^ aiV“ Jan ° PP°rtUniS- E X ° £ e a i ank3lta’ vUVia’ Vii‘ näjäStä ° lisi toivottavinta, e t t a ^ » « ¿H kokonaan laiminlyöty, oli
kissa m aissa ja kaikilla paikkakun
tista kantaa.
.katteita, lapioita, ja oli aikomus saksalaisia joukkoja laskettai- J a tk e tta v a uudet peruskivet E rittäln- oli 52,000 koulussa oppilaita yli 4 nilla kom iteoita liinavaatteiden, pääl keampina. Ne ulottuvat valu-
Nyt miljoonanmarkan ju ttu kehittää edelleen sitä järjestel- siin maihin Suomessa ja se jo h -ik«n korkeimpien oppilaitosten mut»*- miljoonan. Lukuvuonna 1918—19 oli lysvaatteiden ja raha-avun keruuta istuim iin saakka ja jo uhka«'
vat palatseja, joiden muurit
O^ t t ° PU«lh # e 8 tI , 5 a tk a iS tU * . S5
. M utta kun Sltcn suurta- taisi suoraan päämäärään. Sil- Uutisessa kansan käytettäväksi on jo 62,000 koulua ja lukuvuonna 1919
osotti asian ratkenngen ju u r i, lonpojat saivat tavaraa ja köy- loin tapahtuisi jo valm isteltu kansanvalistnskomisariLtin luova ™- —20 laskettiin 88,000 koulussa oppi- varten. V ahvistakaa kehoitustam m e P .^ y a t tulvivasta virrasta. 1*
liittäm ällä nimemme täm än julistuk rientävien
laiden lukum äärä 5
miljoonaksi.
joukkojen kasva««
joukkojen määräämällä tavalla.; ha t jäivät ilman, loukkasi se kansannousu ja suomalaiset toi- ky Ja tarm o tuUut ttml
sen alle. Tehkää kalkki tuottaag- hätä ja työttöm yys on vain k««'
M iljoona markkaa on nyt Suo- naita. Olisi pitänyt antaa niil- misivat
yhdessä
saksalaisten Loppuvedon tekem inen on mahdo- Kouluikää nuorem pia lapsia varten
men työväestön käsissä, palvel-t le lin rahalla, m utta ei ollut kanssa.
ton , «täkin syystä e n T .iv U ty ^ m on p erustettu 3,600 laitosta, joissa $enae pikaista apua U nkarin vanki naatin yhä kiivaampaan kaoip'
on enemm än kuin 200,000 lasta. Kor loissa viruville nälkäisille Ja rääkä pailuua.
Axel Danielson.
en sitä Amerikan suamalaisen m in paljoa. Ja lisäksi vielä
5) Ellei joukkojen maihin J» tieteistä näkv^ät tulokset
tyille.
r
keimpia
pedagookisia
oppilaitoksia
oli
työväestön määräämällä tavalla suurtalonpojat pitivät valtion ar laskeminen Suomen rannikolla, myöhemmin, ja että k X n «ude^
tsaarlvallan aikana 2. Neuvosto-Ve
Maxim’ Gorklj (V enäjä), Max Bar
n ^ l u i e n SkaSu ti2
" TyovÄen [ ^ l” tola korkeina ja tuottivat voisi sodan yleisen tilanteen ’«en muokkaam iseksi tarvitaan
—- K evytm ielisen naisen boo-
näjä on koroittacut luvun 5»:een. thel, Bruno Schölank. A lexander
puolueen
kautta.
tavaraa
salakauDassa
ii!Vnmaif»,
mVc.
___»-
•
-n_:
_
___
_
R aivaa iän k atalat sa la v iitta i (
uIk° ^ LaiIta vuoksi käydä päinsä, olisi Suo- sikymmenfä. K ansanvalistuskom isari Joissa opiskelee 34,000 henkeä. Ly
doirissa, naisten huoneessa, saat
Moissi. K äthe Kollvitz (S ak sa); Hen
lut ovaT s iis S u u t u i t t S i ^ e t L t a v a
C C n tU in tä r k c ä tä ’ e « ä A h - aatin pääansio on siinä, että tiede on
taa tavata vaikka kuinka paljon
hytaikaisia
opettajain
vaim
istuskurs-
riette
Roland-Holst (H ollanti); H en
rU llic^ ti
? kehittää.^ m utta toi : venanmaan saaret m iehitettäi oppineitten ahtaitten kam m ioitten al-
enemmän kunniallisuutta ku’fl
dellisesti perättömiksi. Paljon seita puolen on muistettava, et-‘sun. Suomi kenties voisi sitten ^puolelta s n t n kansan syvien rivien seja toimii tätä nykyä V enäjällä n o ia jry Barbusse (R an sk a); Bernard jonkun pankkiirin liikekontto-
300. Korfcetam isee oppi laitoksissa on Shaw (E n g lan ti); M artin Andersen-
S. S. Järjestön keskuudessa
ilmenneen riitakysymyksen, jo dän johdonm ukaisesti tulevan rakad ° 1,S1 tulAu t’ m utta talon- panoa tarkoittavain valmistelu-
ka koski marxilaisen ja oppor- ; jatkam aan vilppi- ja petospoli- P° jat 77 sen sVaan etta ollslvat J,en av,Jila • ~ V lldennessä koh-
tunistisen
m aailm ankatsom us tilkkaansa vaikkakin taas uusis-
ottaneetx. lahjana vastaan,) dassa luvattiin: “A rm eijan yli
sen jyrkkää eroa, käänsi oppor- sa muodoissa, uusien asioiden pitZvat Jitä neuvostohallituksen johto tulee jatkam aan jo alo-
tunistista
suuntaa palveleva yhteydessä. Sekin kyllä tulee heikkouden m erkkinä ja saivat tettua aseiden hankintaa y.m.s.
Raivaaja tahallaan, vilpillisissä taas aikoinaan paljastumaan sa- y Pyk.ct.tä vastarinnalleen. P arem ^ a lähettäm ään jo luvatun aselä-
tarkotuksissa vain muotokysy- manlaiseksi kuin miljoonanmar- p i ° !ls* ?}}ut ^ erotJaa tuntuvasti hetyksen jälkeen toisia. Lisäk-
mykseksi. Tarkotuksena sillä kankin valheet, m utta etteivät n ilta’ J0*1^ ° " rahaa, ja vaatia si on suomalainen jääkäripatal-
oli se, että
siten joukot eivät joukot uudelleen joutuisi kul- myÖS veroJa luonnossa. Jo o n a
kuljetettava Suomeen, o-
tulisikaan huomaamaan sen op kemaan vilpillisyyden ja vää-
Pakko-otto arvotonta ra- saksi pienim pinä ryhm inä Ruot-
portunistista kantaa, vaan u s -¡rien valttien perässä, toivomme haa vastaan ej o,e . hyvä tapa, silL.Ja Hiidenmaan kautta.” ,
koisivat senkin olevan marxilai- joukkojen alkavan yhä laaiem- m utta Jos rekvisioitaessa anne-
Tällainen on porvarien itse-
sella pohjalla ja että ristiriita massa määrässä ajattelem aan ia -aan erikoisia todisteita, joilla näisyyspäivän teksti.
Työläi-
olisi syntynyt vain joistakin vä- käsittämään, että kysymyksessä Jonk? n aJan Paasta alkaa saada sille se puhui äärettöm än pal-
hempiarvoisista muotokysymyk- ei ole Raivaajan e s it tä m ä t m u n teollisuustuotteita, voi se viedä jon. Se kertoo kuinka porvaris-
- i
—
Väli- to rikkoi samoja lakeja, joiden
sistä, eikä asiain
todellisesta
si • toseikat, vaan a sS t k X S X hyydyttävään tulokseen
säilöstä.
ne sosialistipuoluetta tai mitä 31 , ? SeStl taytyy kylla käyttää nojalla tuhansia veljiämme ja si-
Niinpä Raivaaja kaiken aikaa hyvänsä. Sen vuoksi, irti op- Pakko o ttoa, m in tekee jokai- sanamme omia luokka- ja kat
on ■ selitellyt vain muotoasioita, portunism ista
pikkuporvarini- nen maata polustava hallltus* 1 slmy stovereitamme
tuhottiin
vilkutellen periaatekysym ysten sesta maailmankatsomuksesta
c) Jos suurtalonpojat ryhty-i porvarillisen Suomen
itsenäi-
asemasta joukoille pyhäinkuvaa
..........................
vat kapinaan tai muuhun vasta- syyden “tehostam iseksi.”
Se
iiiiiiiiiiiiimiiiiiift
rintaan. On ne katsottava me kertoo, kuinka lyhytnäköinen
Sosialistipuolueen mubdossa —
Muotoasioihin tarttuessaat» Rai TYÖVÄENVALLAN ELIN- nettäneen maansa ja annettava porvaristo vieraan vallan kans-
TARVFVAlkTFI
IR C T
se tilattom ien osuuskuntien
vil-isa teki
Suomen
maa-
vaajalla oli myös tarkotuksena
____ _____
irt*'vnvrtinr.uuc.1
.xxu 1____x
-----x_ kauppaa
• - - sen
__,____
kiihottaa
joukkojen pelkkiä
*<-»** ▼«-▼rwA«w*^vr*zc.i
jeltäväksi, ehdolla että
luovut- kamarasta
ja
kansan riisto-
va
a
o
ic a
SAKSAN OSUUSKAUPPA
LIIKE 1919
Red Lodge, Mont.
m
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA UtKOMAlUA
VENÄJÄN VALLANKUMOUKSEN VAIKU
TUS KANSANVALISTUKSEEN
rissa. — H einrich Heine.