Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 28, 1920)
TIISTAINA, JOULUK. 28 P.— TUESDAY, DEC. 28 No. 302 TOVERI M utta mailmantalous — sen ejaolle on . ratkaisevana n. s.' niiden jäsentensä puolesta, jot- pystyttäminen on ihmiskunnan sta n d arttip aik a t; eri hyödyk- ka haluavat mennä oppimaan kaantunut ja suuri enemmistö! nnttKTittHnmnummuuu i Hini i i it fflffliiaitaamtnKnutnmni i iiHn i n i K g g ^ järjestyneestä työväestä hyväk-j The organ of the Finnish worker* in nousun, elämään heräämisen e ie*- tuottarnin?n vakiintuu; agitaattorikursseille ja tämän tbs Western States. The only Finnish dellytys Ja kun sitä ei tee edullisim m ille p a i k o i l i r ^ ^ ^ ^ k T i vUU ¿ y m ^ n syy kapitalistisen järjestelm än. Vain pieni vähemmistö omak Daily in the W est. Published Daily, n un tekee a^tt työ-1 se ik k a » (valtiollisten, kansal- dollaria lahjaksi mukaan, except Sunday, at Astoria, O regon, porvaristo, väki. k.;-| Kerrassaan rento päätös, kun suu soisalismin. Kapitalism i on by the W estern W orkmen’s Publishing ’V ° va' llste,n ) häiritsem ättä. M itä ka- Kerrassaan rento päätös, välittä« tilauksia ■ niin kaikkivaltias, että yhteis tehtävät hyvin tärkeällä sijalla pitalism i siinä suhteessa saa ai- ottaa huomioon ettäP kyyti Society. kunnallinen vallankumous Eu- TO VE R I K U S T A N N U S Y H T IÖ tyovaenvallan problenuen jou- kaan - johan senkin talouspii- torian torian ja ja Eurekan Eurekan välillä välillä , mak- ropasa f • : järk y ttäisi Y hdysvaltoja : Office Seventh and Com m ercial St., kossa. __ entä dollaria yh- samaan tapaan kuin R anskan!?, U nkarilainen prof prof. Var- rit iäriestvivät ty ,T?>? valttrainicta vaJl iraJ°lsta hi,» huo saa toistakym m Opposite Post O ffice. aijotte tilata Suom en työväeniehtiä, valitkaa lehti allaolevatt* ga on niitä käsitellyt kirjas lim atta — sitä jatkaa ja sen to - tä tie tä . ----- • vallankumous •• ■ - nglantia; - » Kun Phone: Office 3 6 ), Editorial Dep't 832 saan “Proletaarisen diktatuurin luetteloita, liittäkää tiiauiraba m ukaan ja lähettäkää konttoriimme suuri E teu ttaa nyt sosialismi. Kaivok jo ita se toim itetaan perille viipym ättä. Toivomme, että m ainitun o- 130 vuotta sitten. John Bullin! Post Office Address: talouspoliittisia kysymyksiä”. set, m etsät, vesivoimat, vilja saston jäsenet eivät ylenkatsoi- (E nglannin Jsilloista esim erk TOVERI, Box 99, Astoria, Ora. H än huomauttaa, että eristet vuua..y - m‘ taloudelliset seikat si osastonsa edullista tarjousta kiä noudattaen, Setä-Samuli tu- Lehden nimi. llm estym ii- Kuinka usein vk. hinta I/, vk, ED ITO R IA L STAFF paikka. ilm estyy. ty työväenvaltio joutuu ympä maräävat, mitä missäkin tuote-: ja tulisivat kursseille niin mo- kisi rahoillaan ja ammukkeil- Managing Editor, Sulo röivien kapitalististen valtioi taan. Työm ies, H elsinki, 6 kertaa viikossa ...................................$ 1 2 .0 0 $6.00 Ja liikennesuhteista taas nilukuisina kuin on suinkin laan E uropan taaantum ukselli- Ahot Sero, Toivo A . Sosialistinen A ikakauslehti, H elsinki, 2 kertaa kk...............$ 2 .0 0 $|.00 den saartamaksi. Se m erkitsee rnppuu, mitkä standarttipaikat m ahdollista. A N. Koskela. sia. Osa A merikan työliäsistä Vapaa Kansa, K uopio, 6 kertaa viikossa ..............................$ 6 .0 0 $3^0 lännen! talouden kannalta sitä, että täy- m itäkin teollisuus- tai asuina- Toverit, . kautta _ laajan __ „___ tie ty sti panisi tätä vastaan vas Pohjaa Kansa, Oulu, 6 kertaa viikossa ..............................$ 6 .0 0 $3,00 varustavat, Entered as second-class mail matter tyy itse koettaa tuottaa sellaisia luetta .luct5.a varustavat. Tämä edel-! M iksikä käyttäisitte työtöntä talauseensa; m utta kuinka hei Vapaa Sana, Vaasa, 6 kertaa viikossa ............................. . $ 6 . 0 0 $3.00 July 18, 1912, at the Poet Office at hyödykkeitä, joita olisi edulli- lyttää tietenkin Kansan Lehti, Tam pere, 6 kertaa viikossa .........................$ 6 .0 0 $3.00 kansainvälisiä aikaanne hukkaan silloin kuin dän vastalauseensa vaikuttaisi Astoria, Oregon, under the Act of H äm een Kansa, H äm eenlinna, 2 kertaa viikossa ............$ 3 .0 0 $1.50 sempi m uualta vaihtaa. M utta taloudellisia elim iä: neuvosto- teille avautuu tilaisuus hankkia se on eri asia, sillä Amerikan March 3, 1879. Sosialisti, Turku, 6 kertaa viikossa ....................... $ 8 .0 0 $4.00 osaksi niitä ei ehkä ole ollen-¡Ja* teknillisiä ja tilastokontto- lu o k k a ta iste lu lle tarpeellista kapitalism i on sukupolven edel Kansan Voim a, Sortavala, kerta viikossa ..............................$ 3 .0 0 $1.50 kaan (m ineraaleja, kumia, puu- reita, teollisuus; ja varastokes- tietoa ja taitoa. T ulkaa kurs- lä Europan kapitalism ia kun Kansan T yö, Viipuri, 5 kertaa viikossa ..............................$ 8 .0 0 $4.00 Kulutta jäin Lehti, H elsinki, kerta viikossa ..............................$ 2 .0 0 $1.00 villaa, öljyä, toisen ilmanalan fu ksia y. m. s. seille oppimaan. Mailmantalous taas työväenluokka on sukupol T yöväen U rheilulehti, H elsinki .....................................................$ 2 .0 0 $L00 kasveja j.n.e.), osaksi puuttuu ...N n n . ka“ an. kuin taistelu kes- Täällä Astoriassa ei maksa ven jälesssä europalaisia vel V iesti, ilm estyy Ruotsissa kerran kuukaudessa .............. $ 2 .0 0 $ I 00 Ennen sotaa oli olemassa jon koneita tai kemiakalioita, jo i- ltaa* määräävät sen vaatim ukset ruokanne eikä asuntonne enem- jiään. Uusi A ika, Pori ................................................................................. $ 6 .0 0 $3*00 kinlainen mailmantalous. Ei se den tuottam istapakin on toises-i puhtaasti taloudellisen seikkai- pää kuin omalla paikkakunnal- Työn Voim a, Jyväskylä ..................................................................$ 6 .0 0 $3.00 Tämä eriskum m allisuus ei Ylimääräisiä kus- ollut tietoisesti järjestetty, kau sa maassa olevan kapitalismi- *UP edellä. M utta vähitellen ne lannekaan. Eteenpäin, Kotka .............................................................................. $ 6 .0 0 $3.00 ’ohdu mistään sattum asta, sa kana siitä. Sokeat kilpailuvoi ryhmän liikesalaisuutena. Sala- väistyvät. Maa toisensa jälkeen tannuksia aiheuttaa siis ainoas- noo Man. Se on selitettävissä A siam iehille m yönnäm m e näistä hinnoista 10 pros. alennuksen. mat olivat sen luoneet. Ja ylen kuljetuksellakin voi asiaa vain kiertyy uuteen liittoon. E n ti- ta a n tänne matkustaminen. O- historiallisilla ja p s y k o lo g is il Tilatkaa osotteella: ! siirtom aat eivät enää ole sastojen velvollisuus olisi avus huonosti se täy tti tehtävänsä: vaillinaisesti auttaa. la syillä, yhdessä Amerikan ka-' On kyllä m ahdollisuuksia r 4 sto/ ^ ti?1id<n kapitalistikop- taa jäseniään kursseille, korvaa toim ittaa työn jalostam at luon pitalism in om ituisen kehityk TOVERI, Box 99, Astoria, Ore. nontuotteet ihmisten nau titta saada aikaan kauppasuhteita ka-! ain kilpailuperaisia nylkyaluei- malla edes osan heidän kyyti- sen kanssa. Kaksi syytä on ym viksi. Lopulta sen sisäiset ris pitalististen maiden kaassaa. Se ta- vaan proletaarinen kustannuksistaan. m ärrettävä ennenkuin voidaan nähden ensi ker tiriid at purkautuivat imperia rippuu, paitsi proletaarivaltion mail^ a Ilm ottautum isaikaa kursseille selittää Amerikan työväenliik listiseksi sodaksi, joka tuhosi poliittisesta voimasta, myös sii-, r,a?1.todelIl1sc?? ?^!tajana’ talou-!on jatk ettu tammikuun 5 päi suhteellinen heikkous. kataistclu kieltäm ättä olisi ke-f löllisellä yritteliäisyydellä. Nyt senkin vaivaisen mailmantalou- tä, mitä tavaroita se voi tarjota c ,sena kehittäjänä, korkeam -, vään, siis ensiviikon keskiviik- keen Nämä ovat: ensinnäkin siirto h itty n y t aivan toisenlaiseksi, i he ovat samassa asemassa kuin den. vastikkeeksi. Jos ne ovat har-!11?3” t^ ^ n ta k u lttu u r in tuojana, koon asti. Ilm ottautukaa siihen laisten suuri lukumäärä työvä Nyt tuntevat eräät porvarit, vinaisuuksia, täytyy kapitalis-' “ pistäjänä. Ilm an tätä vara venttiiliä vuo- E uropan työväki. Todellinen mennesssä keskusjärjestöön. estön keskuudessa ja toiseksi; sisadan aikan työväenliike olisi luokkataistelu on siis kynnyk- että jos ei sitä m ailm antaloutta Ä Ä i “ pro3“ S S ........................HU.,. • ne m ahdollisuudet . mitä . länteen . . .paljon kehittyneem pi kuin mitä sellä. saada rakennetuksi ennalleen, k o ih ^ T a a k k a " antanut VIukutsn H .n yky' sln tode!la . on- Ra)a' ' Ilm an "ä itä historiallisia syi- nen valtio ju u ri s e n X - °» harppa-askelin lisääntyvä’ TYÖLÄISTEN LUOKKA- seuraa romahdus. He Thdottele- le Amer“ kan tvö"«sH le ' seu? ut vet,vat alatl Puol« nsa tä, jo tk a yhä vieläkin vangit». H ätätilassa kansanopetVkscn . nopeaan levi* vat varsin radikaalisia keinoja riraha ei kelpaa. TIETOISUUS YHDYS „ ... a vu?' „ . , P roletanatin tarm okkaim m at ja vat A m erikan kansaa individui- kin: sotalainojen poispyyhki- voi se uhrata jonkun alueen amisen» kulttuurin yleisen ko- VALLOISSA Tyovaenluokka Yhdysvallois- älykkäim m ät ainekset. N iin lism illa, luokkataistelu Ameri. mistä. Saksan kapitalism in pi vuokralle kapitalism ille, niin- hoämisen, ta.oudellisen anarki- M inkätähden Amerikan työ- sa on ollut jakaantuneena kah-j kaun kuin neitseellistä maata kassa tänäpäivänä voisi olla io kaista jaloilleen auttam ista, hii kuin se rauhanteossa on pako- an akSaamisen, kaikkien luon- järjestelm ällisen lais« luokkatietoisuudessa ja teen . eri . . . . osaan: .... ... ja oli saatavissa ------------- ei - , proletaarista .......... .......... nykyisin yhtäläistä kuin Euro- oppineisiin len ja raudan yhteensaattam ista te ttu suostumaan voimasuhteft- !’? nvo,mlen ten määräämään poliittiseen ra- ka> ,,on Ja tuotteiden kansainvä- kumouksellisuudessa ovat m in ; am m attitaitoisiin, enimmäkseen liikettä europalaisessa merki- passa. s. o. koneteollisuuden nopeaa ja a n . linen m ailm antaloudellisten suuresti jälellä Europan työläi- ’ maassa syntyneitä, jotka am- tyksessä voinut syntyä. Jokai nostam ista huolim atta “vihollis- J ’ — ------------------ ________________________________ 2 _____ S lS tä v n ilz lr n V k rl t r e i r i l 1 — I T I Ä 1 1 111 TY 1 n 1 H n c o V a n tfo ! b»x» — _2 - »« • suhteista” j. n. e. Eureka, Calif. M utta im perialistiset risti risen O sastom m e kokouksessa sunnun- riidat eivät salli — ja vain nai- vähillä markkinahinta, olojen m ukaan ^ u t t a . Lyhyessä ajassa saavu "en taloustieteilijä H enri de ka-aseman verrattuna siirtolais- mään itsenäisem pää asemaa Iän- taina, joulukuun 19 p., lopullisesti vit liberaalit (naivim pina niis ’« ---- - te taan sellainen tuotannon kehi- Man> joka hiljattain kävi Yh- ten s suuriin u u r i in joukkoihin, i n iik k m h m ia *a_ t — « --------- m-------- --------- . .— »,— .... ja ta- neltä. Joskaan lännen asuttajat hyväksyttiin osastom m e evästykset Määräävänä on tä sosialidem okratit uskovat sovellettuna. kapitalistisella puolella liike ty ?,’ etta se takaa kaikille kan- dysvalloissa luentomatkalla, lu- vallisnn karkeistyöntekijöihin, eivät löytäneet rikkauksia, löy- S. S. Järjestö n edustajakokoukselle, että kapitlismia enää voisi olla ilman imperialismia. Ei Rans-f proletaarisella yleinen hyöty’. kaikllla proletaarikerrok-i « ^ i d e n muun muassa Seattlen jotka ovat enimmäkseen uiko- sivät hen kum m inkin enemmän — P ä ätettiin m aksaa kyytikulut e- ka vain ilkeyttään Saksalle kos Työväenvaltio ostaakin siksi Slllc sellais«u elintason, johon tyoJ aentalolla’ koet,tka an,ta.a maalaisia ja joiden kielentaita- itsenäisyyttä. U utisviljelijän destakaisln ja a n taa lisäksi kymme- mattomuus, valtiollisesti oikeu vain tarpeellisia tavaroita, ka- ennen sotaa oli Päässyt vain kysymykseen vastauksen belgi- ja prospektorien elämä saattoi nen dollaria avustusta niille jasenä- ta; sen kapitalismi koettaa pe deton asema sekä melkeinpä pitalisteille kelpaa ylellisyys- tyovaen y hm ystö« Samalla ta- alaisessa Le Peuple lehdessä, olla ankaraa ja kovaa, täynnä le. jotka m enevät Astoriassa pidet- lastua rosvosaaliilla, viimeisellä taloussuhteet kan- J os muutamat m aterialistisen täydellinen ulossulkeminen a- seikkailuja ja vaarojakin; m utta taville agitaattorikursseille. — Osa;- keinollaan. Sama henki kaikki kin (kulta- ja hopea-esineet, jalokivet, ylellisyyshuonekalut’ »ainvälisesti. Tälle pohjalle ra- historiankäsityksen tulkitsijat, | ristokraatisista am m attiunioista,'näm ä olivat ju u ri niitä im inai-|ton virkailijoita seuraavalle alla: kapitalistikoplat (Kansan- , ... . . ■ , . . - -----. v ----- ---------- • — --------- »----- ----- — « toimin- matot k o riste et) P roletaari’ kentuu sitten suusi yleinen, arvelee Man, ovat oikeastaan muodostavat heistä maininn 1 ^ 1 ,- , -------- . . takaudelle ... neista mainion suuksia, jotka vetivät ----- puoleensa1 el . saatu kaikkia valittu, valtioiden ja niiden ryhm itys työläisreservin kapitalistiselta henkilöitä, jotka muussa ta p a u k ! vaan täytyi jä ttä ä valinta täyttämät’ ten turvin) pyrkivät pelastu valtiossa olevat ulkolaiset arvo- joka ihmisen O ta v is s a oleva siina- että sosialismi on hei- näkökannalta. ’ paperit, jotka ovat io u tu n e e t H ^ m a n k u lttu u r i: aineellisista P ° 'mmm toteuttavissa korkeim- Naiden siirto- sessa olisivat voineet kehittyä* torniksi jääneisiin toimiin seuraa- maan noudattam alla kilpailu- iaftion haltuun, t u l e v i tällöin huolis*a vapautuneen ihmiskun- s ille e n kehittyneisssä teolli- laisten lakkaamaton maihin in vir-f v i r - ! työväestön f _: ~ i 2 o _ h i . t _ a ____ •__ , . taisteleviksi vaan kokoukseen. Kokouksessa oli kapitalism in vanhaa periaatet on jiksi. nan vaPaa valtakunta.” suusmaissa, niin pitäisi Yhdys- taaminen reservijoukoiksi, ja t olivat niin väsyneitä, että monet ta : rohkea rokan syö. Ne syö myös käytäntöön ’ I—i. • 1 valloissa tänä päivänä olla ma antanut tietoisem m ille prole-j Viim eiset vuodet kumminkin eivät jak san eet o ttaa minkäänlaista vät toisiaan voimatta edes kä-l M utta selvää on, että tälläiset ilman lujin, yhtenäisin ja kehit taareille m ahdollisuuksia ko-jovat kaiken tämän m uuttaneet, tointa vastaan tahi eivät halunneet sittaa’ .etta 8amalla kaatavat ko-1 vaihtosuhteet ovat vain väliai- iiiii'iiiiiiiuuuiii!i » tynein työväenliiike ja sosialis- houtumiseen teolliseen valta- K apitalistinen kilpailu • ei ole ottaa. ko järjestelm änsä. Ei sitä kaa-jkaisia. Kun syntyy useita pro- min aamun pitäisi silloin jo s a -p RENTO PÄÄTÖS . u°hkaan _ . päättynyt rikkauksien tasottu- da V Versaillesin poli k ta arisia valtioita, pyrkivät ne Ihanneliitto joku aika sitten päätti ria a r a a illa a in Tyksin F n £( i n a ; , aa ’ . . . Toinen tärkeä varaventtiili miseen vaan niiden monopoliin. tiikka — silloinhan todella voi tietenkin e ttä Kure kassa el saa tjj o a vuobw V aih u v a, erikois,uo,«ei- Ä ^ l a i ^ 7 aXaVin« ka“ %. ^ « " P i taloudellisiin suhtei toriassa alkavien si pelastua siitä luopumalla — siin. jääd ä yhtään kotia ilman Luieg pyrki kapinaan Joulua ja päätti an taa yhden kappa- vaan on se vain yksi sen kaa taan. Luonnollisena vaihtope- kurssien saamiseksi °tarkotus- sä kapitalismi on saavuttanut sille on ollut, melkein nykypäi-j keskiluokka, tumisen ilmaus. rusteena olisi tällöin tuottei- taan vastaavaksi eivät hetikään korkeimman kehityksensä. T uo viin asti lännen asuttam inen. A- Rooseveltin ja W oodrow W il- teen m ainittua julkaisua vapani m erikan asutun alan läntinen sonin ensimäisen hallituskauden jokaiseen kotiin, jossa on lapsi*, Eivät kapitalistit voi a ja tu k -|siin sisältyvä työaika. ’ M una kaikki llnnn7n" osastot tantotekniikka on siellä kehit raja siirty i alati länteen käsin,! aikana. He voittivat m uutam ia Mutta jo» joku jä ä saam atta «iti, sissaankaan nousta oman jär- kun työn tuottavaisuus on eri neet parastansa, vaikkakin siitä tynein; teollisuuskontrolii kes ? 1l en__- kuite*}kiin |2 sittai8ia J a tilapäisiä voittoja; niin ilm o tu k a a siitä jollekin ihanne jestelm änsä yläpuolelle ja sieltä maissa erilainen, täytyy vaihto- on useasti huom autetttu U h ___ kittynein ja m aanviljelys jär- maan poliittisten rajojen sisäl- m utta heidän taistelunsa koko- liittolaiselle. kasin nähdä sen todellista t i - 1 hyödykkeitä arvioidessa aluksi dessämme. K . .111^2^1__ _ « a • ♦. « « .... — _ laa. Sillä silloinhan he kohoni-' s6viulla. Myös säilyvät ’ vTeTä M utta on ainakin vksi o s a s to ' S X s Z ? " tehdasm aiseksi, lä Vyöhyke osotti kuinka pit- naisuudessaan päättyi surkeaan Kaupunkim m e ja kauntin poliisi- sivat sosialistiseen ajatteluun, toistaiseksi valtioitten raiat a ioka kelDaa e s im e r k ik s i töceä’ t? uotannoksi kuin missään kalle valkoihoiset uutisasukkaat tappioon. Sodan sanotaan syn- laitos yhdessä n ä y ttiv ä t mihin ne k a .it,äi,iv a, etta H eid i, järjes- . iuejaon * p « » au X ^ V a s u ia ik iiu '.’^ . ekan.' c i m X S t v k s e s t T huo,“ nyltäneen 18,000 uutta ntiljo/ee- .... , ..... . - - - r------------- j ------- pystyvät, kun vangitsivat neljätoista p ± L SaH°n -.'.UhOOn , ,UOun ,i,' U ' kUn '5'öv?‘ nva*'a ° " useissa lif. s.s. osasto. K irjeenvaihto- u l o s k i n oni m em ässä a H o X m etsästysalueille ---------------------------- ja villiin k o r-'ria Yhdysvalloissa, m utta se viinanm yyjää joulukuun 15 päivää Eivätkä he »*«en enaa jakasaisi maissa vakiintunut, muodostuu jamme ilmoittaa, että m ainittu kaan maata, missä ssosialismin peen. Tällä siirtym isellä on o i-1 köyhdyttää samalla hitaasti 8o iltana. Tuollainen lauma liikemie muuta. T ru stit ja hiä vangittuna m erkitsisi jollakin sitä puolustaakaan (sellainen niistä yhtenäinen taloudellinen osasto kokouksessaan teki sei- toteuttam inen D rof M a n n in lut ratkaiseva m erkitys Yhdys- miljoonaa wPiireint en jOll° in kanS?,H lai? n pää,Ök?en- e,tä o ^ S T ^ i ä ä ^ a n Ä vakain yhteiskunnallisessa his- suuret pankkilaitokset ovat voi- muulla paikkakunnalla täydelliiti psy- milloinkaan la viimeisillä suuskysym ykset viinatrokauksen pysähtym istä air*- •• mohiljaaneillla , auusnysym yasci vasta ratkea- maksaa kyytikustannukset e- min to te u te tta v ia nvi™ «n toriassa ja sen n- kansallisen • n --------J 7 makkaimmat ------m m v iu K d d n kuin 'nnuiroKauK sen pysähtym istä ain. JoUta hautautuvat järjestelmän-1 va, tpdellisten kielisuhteiden destakaisin, E urekasta A sto -'k u in Y hdvsvalfniX ny kyaan koloniassa ja kirjallisuudessa. J ennen. Tänäpäivänä ei Ameri-lkln vähäksi alkau. m utia lihlla Es aa raunioihin). perustalla. Taloudelliselle alu- riaan ja päin vastoin kaikkien Tvöväenliik» ivrhä.,1 i . “ ‘"y™ *«3 kan työväenluokalla ole m itään rekassa el ,„„«ta vM giu.,u,l«.u niiiiiiiiiiiiiiimimiiiimmm.... mm,, ■ m ........... ....... ...........................................................................'-......” ” ' rkäati > ^.vaam ä,tornille alueille luok-j keinoja päästä asemastaan yksi- liike kärsin,-, o,lem uan. Ja Ml v (THE COMRADE) SUOMEN TYÖVÄEN LEHDILLE a v o a t un i um i i Rnnn harkitun suunnitelman mukaan. Siten Järkiperäisesti toim itettu tehiait- Reessä ja suurliikkeessä on kuin tahi vasta jälestäpäin tullakseen va natsionalisoim inen ei ole pääm äärä otetaan uusia tuotantolaitoksia perus- ten kokonaistuttam inen toisiaan seu 1: 2; 4. da “persoonallista alotpoikeutuuo’ hingosta viisaaksi. - nämme. Täm ä tulisi useim m issa ta kuuluville. tettaessa ja vanhoja laajennettaessa raavine tuotannon asteineen merkit- On itsestään selvää, ettei tvc h U O m iO O n k ä l k k i n p n Ä k r ilr n h /lQ f I r v i. e n o f o v n f n o f n T,etM” ja tai,Mn P ,Ä to"n,a pauksissa m erkitsem ään vain työn iyleisön kanssa yhteiblyössä, jotta voi antajan vaihdosta. Ale näemm e ni- Siksi onkin täydet perusteet uslux. ka tarkoittavat tuotannon ja työläis- tä sam alla kuin siitä johtuu suuria kijöillä o le ' suurempi kuin pienliik^ u. taisiin o ttaa huomioon kaikki näkö- e ttä kun näitä järjestöm uotoja ka* I m ittain, e ttä “tulo- ja menoarvion Un paraste seM lJaan, e ttä nyt ovat sä ä stö jä = keidenkään. Tulos riippuu yksin- Myöskin tuotettujen tavaroiden ja kohdat laatuun ja aistikkaaseen teko-f raukaiset” näkökohdat tekevät sen. san valtaistutettuina seurataan, >iä- suhteet PU taaF * persoona,,iset Saksalaisten kartellien suhteen teli omaan kaikista niistä teknillisistä tapaan nähden ja sopivassa m äärin j e ttä valtio ja kunta aina koettaa daan suorittaa yhteiskunnan hy»W kautum iaessa pitää tarpeen olla mää TuotantqUUtoksen paikalla on tie 4yt tutkimukBet ovat o so itta -' helpotuksista ja säästöistä, jot- myös persoonalliset erikoistoivom uk-' saada mahdollisimman suuren ylijää räävänä. Monilapsisella perheellä on kylliksi ja tyydyttävästi työtä. T» voidaan saavuttaa suurteollisuu- set. tietystikin suurem pi tarve kuin yksi tysti mitä suurin m erkitys tuotan neet mitä etu ja kokonaistuttam inen eläm än trnstiutumio«0 män liikkeistään. Täälläkin on liike- ioudellisen nälsellä Ihmisellä. Eikä ostokyky. * toon, edullislmplen kuljetusraahdolli-iO“ tU° nUt rautate« » i«u’“’eHe. Kun | deaiia; Tieteellinen työnjohto kuuluu voitto-järjestelm ä tunnustettu ja käy- i kausanvaltaisessa ja yhteiskunnalh- hankkimiseen, työläisten rautatelldas ja ▼»te»»»»«« on liite tty , Jok ainoalla teollisuusalalla voi- myöskin suunnitelm anm ukaiseen tuo tetty. raha säkki saa olla m äärääjänä siitä, »uuksien sessa hengessä on senvuoksi sh , mi missä m äärin ihm iset saavat välttä terveyteen ja viihtymiseen nähden. ' yhteen’ n,ln e tta vuissilaitos saa rau- * daan paas‘a laajaan suunnitelm an tantoon. Siten voidaan puhua Tay Sen lisäksi veisi kansallistuttam i- hin on pyrittävä sosialisoimi.MSK*. dan sulana suoraau rau tateh taasta m ukaiseen tuotannon standardisoimi- lorin järjestelm än käyttäm isestä, jo mättömän asunnon, ruuan ja vaattei Tälle, viimeiselle tekijälle on annet- nen saadun kokem uksen m ukaan tuo 5 htelsk u n tatru stin demokraattinen js tava arvonsa siten että hankitaan ! 8aavuUitaan säÄ8töä 4 mk. tonnilta see» 1a tTPisoimiseen, yhtenäisten ka nykyisissä tuotantosuhteissam m e den tarpeensa tyydytetyiksi. Sl(ä tantoeläm än virkavaltaistuuiiseeu. ja am m atillinen itsehallinto yhteisin®- ’ . ‘ (rauhanaikainen hinta). R ahtim ak-, mallien ja tyyppien käyttöön. Siten on ristiriidassa työläisten etujen yh teisk u n n alle hyödyllistä tehtävää, .................................... työläisille valoisia ja hauskoja koteja tätähän me juuri tahdomme koettaa nan kontrollin alaisena on tuleva e- inka vanhem m at ottavat tehtäv&g- seudulla, jossa on tilaisuus vaihto- sdsääötök8i j e t t i i n . 1 mk. - l ; 5 0 . 8aavut«taan tavattom an suuria työka- kanssa ja jota ei sentähden void i välttää. distäm ään tuotantoeläm än nopeata m lastensa kasvattam isessa, pitää lunn työnteossa, esim. että annetaan voimasäästök&i käyttäm ällä uunikaa- lu-len ->a työvoiman säästöjä ja arvaa- nyt toteuttaa. laajenem ista. E rityisesti tulee vuo yhteiskunnan huojentaa ja tu k e a 1 tilaisuus • pienviljelykseen tai ka?a< *Ua voimanki,hittärai8een 1:10. sääs- niaton tuotannon yksiukertaistuttam i- Sosialisoim isella tahdotaan löytää rovaikutus eri alojen trustien välillä T ätä järjestelm ää, joka m erkitsee Sen perheelle vihamielisen politiikan, tukaeen teollisuustyön ohella. töksi yhteiskustannuksissa 1:75 ja nm» J a helpoitukala tuotteiden käy- tavattom an suurta tuotannon y k sin -* 6ellai“et ja rjestöm uodot, jotka suovat saam aan aikaan sen, etU edistys jon jota tähän asti on seurattu pitää lop-j Työläisten terveys viihtyminen on joitakiu Pros<mtteja valikaupan tÖHsa ->a vaihdossa. Esim erkki va- kertaistum ista ja lisäystä, tullaan so- raaildollisuuden kehitykseen ja sovel-' kin tru stin alalla vie heti toisetkin pua,. Yksinäisten varakkaiden ih -! tuotannon ja samoin koko vhteiskun- p o lrtam ise,ta- Y hteensä on tällä jär- la h o o n tä tä : Yhden ainoan Solin- sialisoidussa yhteiskunnassa käyttä- tuva*8uuden uusiin oloihin. H allin m ukaansa. misten ei pidä saada hankkia Itsel-Jnan menestymisen kaikkein tärkeim jestelm äI,a saavutettu 20 prosentin «®nin veitsitehtaan on täytynyt teil mään työläisten ja kuluttajien liyväk- non pitää voida ja helposti soveltua dä 3,00(1 eri lajia veistä saadakseen si, sensijaan kuin sitä nykyään käy tarpeen m ukaiseksi ja sisältää man- Sensijaan voi kansallistuttaHiiaen- leen suurem m an ostokykynsä tähden pla tekijöitä. tarpeettom an suuria m ääriä väittä Samoin pitää liikeyrityksen suu- SilaPa it8i huom autetaan tutkimuk- tyydytettyä kaikkien kauppayhtey- tetään vain liikevoiton lisääm iseksi. dollisuus m itä laajim paan yksinker nationalisolm inen, helposti vaikutta», taistum iseen ja tarkkuuteen. V irki- e t u koko tuotantoeläm ä jaykntyv m ättom yystarvikkeitä vaikeuttaak- ru u a Ja kehitysmahdollisuudet tarkan 16essa’ mikä tavattom an suuri merki- dessä olevien toiveet ja voidakseen Sosialisoidussa tuotantotoim innassa yaltaisuuden ja toim itsijavailan pape- yksitoikkoisiin ja kehityksestä köy - - - - 1 tys on sillä, e ttä yksityiset tuotanto- m ä ttä ä riittävän suuren valikoiman seen siten vähemmän oetokykvisten suunnitelm an mukaan sovelluttaa c- - --------------------- _ — -------------- . ----- perheiden huolehtijoin välttämättä-1 m aa ta rp e e m m e ia v ie n tita v a ro itte m laitok-et ovat riittävän suuria. Siinä tuotteitaan, jo tk a eroavat kokonaan ( '* . ° e ™ltaan liikesalaisuuksia. Siten j rim ylly perin pieniosaiaeksl jaot e tt ui- hiin muotoihin yhden ylimmän, vas m im pien tarpeiden tyydyttäm istä, i me tarpeenm ukaiseksi, tavaroin ‘m u ta a n : “ T erästehtaassa on jä r - (toisten samalla alalla k ilp ailev ien ; \Uae joka,nfen ^ “ ‘»tustapojen pa-^ne vastuuvelvollisuuksineen tulee tuuttom an yhteisballfnnon alaisena- Tuotteiden Jakaantum isen täytyy ra joita ulkomaisessa vaihtokuinac > j®ste lty kokonaan koneellinen työn- tuotteista. Tämä tekee ensiksikin ’ jnUB< ->a Jokainen uusi keksintö käy- j kansallistuttam isen suuresta rakea- - - - - - ----- ..... »<»jun,A.aupassi, Tuotantoeläm än itsehallinto se s* ti»n t0k0, ja tarvitaan yhtä paljon lyövä- asiantuntem attom alle yleisölle rnali-1 ' ettavaksi kyaeesaäolevan alan k a i-' nuksesta. V irkam ieslaitos tekee kun- kentua uudelle oikeusperusteelle, jo- tarvitaan tuontitavaroitten maksuksi u juuri on tekevä mahdolliseksi tajdsp dottomaksi valita parhain parhain ja ja sopivin sopivin 8itCQ Paraniam aan. j1 k»n virkailijan erottam attom aksi il ka antaa jokaiselle ihmiselle oikeu sekä oikeaan suhteeseen raaka ainel- - plenessa kuin suuressakin Hik Hik dottom aksi valita den ja jokaiselle yhteiskunnan hyö- den saantiin. !k eessa- Tuotannon vähentyessä tu- es*ne. Toiseksi saa se aikaan laajan suurentam aan ja halventam aan tuo- man lain ja tuomion m ukaan selvi- lisen yhteistyön kaikkien tuottavie* Suunnitelm allisesti voidaan tettv ä viran väärinkäyttöä. Täydel- voimien kesken. Pääoma valtatein- dylliselle jäsenelle vakuuden m äärät- j Liikkeiden ja tehtaitten talous voi levat kaikissa olosuhteissa tavaran j® tarpeettom an monim utkaisen tuo- tantoa. janä on katoava, edustakoon sitä sit tyyn toimeentulominimiin koko yh- daan kohottaa tähän asti aaristam t tU0ttami8ku8taunukfiWt nousem aan”, tannon sadankertaisine työkalujen ja tehda vertailuja eri teh taitten välillä 1 lisesti toteutettu dem okratia vasta M t a m tuoum iostä. ’t o c a n j ä r t i p ^ m t 0 > | On selvää, e ttä , uou n o o n yhteen-1 ja saada selville, miksi toinen tuottaa voi poistaa U raan. K ansanvalta ta- ten yksityishenkilö, valtio tai yhteis halvem maila parem pia tavaroita tai Jondeilisessa toim innassa virkavai- kunta. TuoU ntotoim innassa edusta* Tarpeen tyydyttäm inen siis — eikä tentolaitosten kokonaistuttam iseila, liittäm isellä saadaan itse tuotantotoi- taa tuotteen hintoja tnä kohot enemm an tavaroita kuin toinen. Ja taisuuden vastakohtana tulee esta- työU eläm ä, ajattelevat ja tuntevd liikevoiton tavoittelu - tulee so sia-' °D nopeaniInak8L P a ltii toisiaan, A siantuntijoiden avulla pitää väli- - , ° u „ ° ------------------- na„uS^!VlUä ?I? t . epakohtiin Ja m ään kelvottom an henkilön valinnan ihm iset —— pääom aa BiUvastoin kuol lisoidus&s yhteiskunnassa ensimmäi- kuljetusten ja tarpeet •< seuraa vien tuotantoasteitten yhteen- ta sopiva lukum äärä n a rh a im n iu i» valta tehdä m uutoksia, voidaan ns U i “viranylennyksen” vaikutusvaltai leet esineet, kuten rakennukset, ma*, ..W perusperlaetteekal. ! i “i“ •*■’* “ “* n. .„Ten äo- -koneet ja raaka-aineet. On sen vuok I m ä ä r i t . u n n » n , u ^ 5e l ^ n n ä . e - plenlhääeiden U räoiiukeennm äalnen ,lilUä Ueinoln . “ k L a lia ,e h dä » X l ke’ !“ ' “ '“ ■ « » k s e n paikkaa ja ko- seen toimeen ja saa aikaan, e ttä hau si luonnollisU , e ttä työn pitää oli* milloin hyvänsä voidaan ero ttaa sel s t u U k k in i U U iuää M a n u a n i« !-ia . k a u la lla ,* raak a a i n e « « alkaen yhlen 111,täriUnen pääom an haltijana. T äU ei saa ee veistoa tahi sen johtoa jh työoloja. suuriksi tuotanto- parannuksia. jolUa voidaan korvata laisesta. aan « H a tayäellialm uan suiuiailel- valmllaaen kä» ItoMlneMeen yksiköiksi te» sekään, e t u yksityiset henkii» vanhentuneet muodot. nuuunukaisuuden toteuttam isen talou- Sosialisoimisen pääehto on se, e t j ksityiskapitahstiset su u rjärjesto t i tai valttolaitokset pä«nman Oonsta> a a U U n « . « * « * « * U , « aykyäan M^ n ' V ^ n i e n lukum äärän tä tuotanto vapautetaan pääomanko- kuten M ustit ja kartellit ja yksityi- oa a se tta v a t työn pääoman palveli* " j y g " . ’ » » O k « » « .,/v ä r j ä ä « . ykniMää yääakei lu k k « k Si. tä l y u « . . , ^ tuotan,o k y Z 'o n “n e £ ' W k k X 'k T n “ i““' " r o s u . J o t u tuotantovälineet voitai set jättiläisliikkeet työskentelevät ja jaksi. siin sanoa yhteiskunnan om aisuudek m iU hoidetaan m itä s u u ri nymaH-i Pääoma vallan lopetU m m en ja kan- si pitää ne senvuoksi dekapiulisoida, helppoudella yksityisetujen palveluk sanvaltaistutU m inen merkitsevät si vapauttaa pääoman vallasta. sessa, ilm an että yksityisen kapita tä, e t u koko tuoU ntoeläm a siirtyy T uountoväiineitten ottam inen val listin. jolla on etuja liikkeessä ta rv it tion haltuun, “k an sa llistu tu m in e n ” * » see u i ilman e t u hän edes voi saa itsehallinnolliseksi yhteiskunnan f>* m aisuudeksi eikä valtio-omaisuudeksi» T aotannon sosialisoi- miskysymys — a . ______ »
