TIISTAINA, JOULUK. 28 P.— TUESDAY, DEC. 28
No. 302
TOVERI
M utta mailmantalous — sen ejaolle on . ratkaisevana n. s.' niiden jäsentensä puolesta, jot-
pystyttäminen on ihmiskunnan sta n d arttip aik a t; eri hyödyk- ka haluavat mennä oppimaan kaantunut ja suuri enemmistö! nnttKTittHnmnummuuu i Hini i i it fflffliiaitaamtnKnutnmni i iiHn i n i K g g ^
järjestyneestä työväestä hyväk-j
The organ of the Finnish worker* in nousun, elämään heräämisen e
ie*-
tuottarnin?n
vakiintuu;
agitaattorikursseille
ja
tämän
tbs Western States. The only Finnish dellytys
Ja kun sitä ei tee edullisim m ille p a i k o i l i r ^ ^ ^ ^ k T i
vUU ¿ y m ^ n syy kapitalistisen järjestelm än.
Vain pieni vähemmistö omak
Daily in the W est. Published Daily,
n un tekee a^tt työ-1 se ik k a » (valtiollisten, kansal- dollaria lahjaksi mukaan,
except Sunday, at Astoria, O regon, porvaristo,
väki.
k.;-| Kerrassaan rento päätös, kun suu soisalismin. Kapitalism i on
by the W estern W orkmen’s Publishing
’V
° va'
llste,n ) häiritsem ättä. M itä ka-
Kerrassaan rento päätös,
välittä« tilauksia ■
niin kaikkivaltias, että yhteis
tehtävät hyvin tärkeällä sijalla pitalism i siinä suhteessa saa ai- ottaa huomioon ettäP kyyti
Society.
kunnallinen vallankumous Eu-
TO VE R I
K U S T A N N U S Y H T IÖ
tyovaenvallan problenuen jou- kaan - johan
senkin talouspii- torian
torian ja
ja Eurekan
Eurekan välillä
välillä , mak- ropasa
f
•
:
järk
y
ttäisi
Y
hdysvaltoja
:
Office Seventh and Com m ercial St., kossa.
__ entä dollaria yh- samaan tapaan kuin R anskan!?,
U nkarilainen prof
prof. Var- rit iäriestvivät
ty ,T?>? valttrainicta
vaJl iraJ°lsta hi,»
huo saa toistakym m
Opposite Post O ffice.
aijotte tilata Suom en työväeniehtiä, valitkaa lehti allaolevatt*
ga on niitä käsitellyt kirjas lim atta — sitä jatkaa ja sen to - tä tie tä .
----- • vallankumous
•• ■
- nglantia;
-
» Kun
Phone: Office 3 6 ), Editorial Dep't 832 saan “Proletaarisen diktatuurin
luetteloita, liittäkää tiiauiraba m ukaan ja lähettäkää konttoriimme
suuri
E
teu ttaa nyt sosialismi. Kaivok
jo ita se toim itetaan perille viipym ättä.
Toivomme, että m ainitun o- 130 vuotta sitten. John Bullin!
Post Office Address:
talouspoliittisia
kysymyksiä”.
set, m etsät, vesivoimat, vilja saston jäsenet eivät ylenkatsoi- (E nglannin Jsilloista esim erk
TOVERI, Box 99, Astoria, Ora.
H än huomauttaa, että eristet vuua..y - m‘ taloudelliset seikat si osastonsa edullista tarjousta kiä noudattaen, Setä-Samuli tu-
Lehden nimi.
llm estym ii- Kuinka usein
vk. hinta I/, vk,
ED ITO R IA L STAFF
paikka.
ilm estyy.
ty työväenvaltio joutuu ympä maräävat, mitä missäkin tuote-: ja tulisivat kursseille niin mo- kisi rahoillaan ja ammukkeil-
Managing Editor, Sulo röivien kapitalististen valtioi taan.
Työm ies, H elsinki, 6 kertaa viikossa ...................................$ 1 2 .0 0 $6.00
Ja liikennesuhteista taas nilukuisina kuin on suinkin laan E uropan taaantum ukselli-
Ahot Sero, Toivo A .
Sosialistinen A ikakauslehti, H elsinki, 2 kertaa kk...............$ 2 .0 0 $|.00
den saartamaksi. Se m erkitsee rnppuu, mitkä standarttipaikat m ahdollista.
A N. Koskela.
sia. Osa A merikan työliäsistä
Vapaa Kansa, K uopio, 6 kertaa viikossa ..............................$ 6 .0 0 $3^0
lännen!
talouden kannalta sitä, että täy- m itäkin teollisuus- tai asuina- Toverit, . kautta _ laajan __
„___ tie ty sti panisi tätä vastaan vas
Pohjaa Kansa, Oulu, 6 kertaa viikossa ..............................$ 6 .0 0 $3,00
varustavat,
Entered as second-class mail matter tyy itse koettaa tuottaa sellaisia luetta
.luct5.a varustavat. Tämä edel-! M iksikä käyttäisitte työtöntä talauseensa; m utta kuinka hei
Vapaa Sana, Vaasa, 6 kertaa viikossa ............................. . $ 6 . 0 0
$3.00
July 18, 1912, at the Poet Office at hyödykkeitä, joita olisi edulli- lyttää tietenkin
Kansan Lehti, Tam pere, 6 kertaa viikossa .........................$ 6 .0 0 $3.00
kansainvälisiä aikaanne hukkaan silloin kuin dän vastalauseensa vaikuttaisi
Astoria, Oregon, under the Act of
H äm een Kansa, H äm eenlinna, 2 kertaa viikossa ............$ 3 .0 0 $1.50
sempi m uualta vaihtaa. M utta taloudellisia elim iä: neuvosto- teille avautuu tilaisuus hankkia se on eri asia, sillä Amerikan
March 3, 1879.
Sosialisti, Turku, 6 kertaa viikossa .......................
$ 8 .0 0 $4.00
osaksi niitä ei ehkä ole ollen-¡Ja* teknillisiä ja tilastokontto- lu o k k a ta iste lu lle
tarpeellista kapitalism i on sukupolven edel
Kansan Voim a, Sortavala, kerta viikossa ..............................$ 3 .0 0 $1.50
kaan (m ineraaleja, kumia, puu- reita, teollisuus; ja varastokes- tietoa ja taitoa. T ulkaa kurs- lä Europan kapitalism ia kun
Kansan T yö, Viipuri, 5 kertaa viikossa ..............................$ 8 .0 0 $4.00
Kulutta jäin Lehti, H elsinki, kerta viikossa ..............................$ 2 .0 0 $1.00
villaa, öljyä, toisen ilmanalan fu ksia y. m. s.
seille oppimaan.
Mailmantalous
taas työväenluokka on sukupol
T yöväen U rheilulehti, H elsinki .....................................................$ 2 .0 0 $L00
kasveja j.n.e.), osaksi puuttuu ...N n n . ka“ an. kuin taistelu kes-
Täällä Astoriassa ei maksa ven jälesssä europalaisia vel
V iesti, ilm estyy Ruotsissa kerran kuukaudessa .............. $ 2 .0 0 $ I 00
Ennen sotaa oli olemassa jon koneita tai kemiakalioita, jo i- ltaa* määräävät sen vaatim ukset ruokanne eikä asuntonne enem- jiään.
Uusi A ika, Pori ................................................................................. $ 6 .0 0 $3*00
kinlainen mailmantalous. Ei se den tuottam istapakin on toises-i puhtaasti taloudellisen seikkai- pää kuin omalla paikkakunnal-
Työn Voim a, Jyväskylä ..................................................................$ 6 .0 0 $3.00
Tämä
eriskum m allisuus ei
Ylimääräisiä kus-
ollut tietoisesti järjestetty, kau sa maassa olevan kapitalismi- *UP edellä. M utta vähitellen ne lannekaan.
Eteenpäin, Kotka .............................................................................. $ 6 .0 0 $3.00
’ohdu mistään sattum asta, sa
kana siitä. Sokeat kilpailuvoi ryhmän liikesalaisuutena. Sala- väistyvät. Maa toisensa jälkeen tannuksia aiheuttaa siis ainoas- noo
Man. Se on selitettävissä
A siam iehille m yönnäm m e näistä hinnoista 10 pros. alennuksen.
mat olivat sen luoneet. Ja ylen kuljetuksellakin voi asiaa vain kiertyy uuteen liittoon. E n ti- ta a n tänne matkustaminen. O- historiallisilla
ja
p
s
y
k
o
lo
g
is
il
Tilatkaa osotteella:
!
siirtom aat eivät enää ole sastojen velvollisuus olisi avus
huonosti se täy tti tehtävänsä: vaillinaisesti auttaa.
la
syillä,
yhdessä
Amerikan
ka-'
On
kyllä
m ahdollisuuksia r 4 sto/ ^ ti?1id<n
kapitalistikop- taa jäseniään kursseille, korvaa
toim ittaa työn jalostam at luon
pitalism in om ituisen kehityk
TOVERI, Box 99, Astoria, Ore.
nontuotteet ihmisten nau titta saada aikaan kauppasuhteita ka-! ain kilpailuperaisia nylkyaluei- malla edes osan heidän kyyti- sen kanssa. Kaksi syytä on ym
viksi. Lopulta sen sisäiset ris pitalististen maiden kaassaa. Se ta- vaan
proletaarinen kustannuksistaan.
m ärrettävä ennenkuin voidaan
nähden ensi ker
tiriid at purkautuivat imperia rippuu, paitsi proletaarivaltion mail^ a
Ilm ottautum isaikaa kursseille selittää Amerikan työväenliik
listiseksi sodaksi, joka tuhosi poliittisesta voimasta, myös sii-, r,a?1.todelIl1sc?? ?^!tajana’ talou-!on jatk ettu tammikuun 5 päi
suhteellinen
heikkous. kataistclu kieltäm ättä olisi ke-f löllisellä yritteliäisyydellä. Nyt
senkin vaivaisen mailmantalou- tä, mitä tavaroita se voi tarjota c ,sena kehittäjänä, korkeam -, vään, siis ensiviikon keskiviik- keen
Nämä
ovat:
ensinnäkin
siirto h itty n y t aivan toisenlaiseksi, i he ovat samassa asemassa kuin
den.
vastikkeeksi. Jos ne ovat har-!11?3” t^ ^ n ta k u lttu u r in tuojana, koon asti. Ilm ottautukaa siihen
laisten
suuri
lukumäärä
työvä
Nyt tuntevat eräät porvarit, vinaisuuksia, täytyy kapitalis-' “ pistäjänä.
Ilm an tätä vara venttiiliä vuo- E uropan työväki.
Todellinen
mennesssä keskusjärjestöön.
estön keskuudessa ja toiseksi; sisadan aikan työväenliike olisi luokkataistelu on siis kynnyk-
että jos ei sitä m ailm antaloutta Ä
Ä
i “
pro3“
S S ........................HU.,. •
ne m ahdollisuudet . mitä . länteen
. . .paljon kehittyneem pi kuin mitä sellä.
saada rakennetuksi ennalleen,
k o ih ^ T a a k k a " antanut VIukutsn H .n yky' sln tode!la . on- Ra)a' ' Ilm an "ä itä historiallisia syi-
nen
valtio
ju
u
ri
s
e
n
X
-
°»
harppa-askelin
lisääntyvä’
TYÖLÄISTEN
LUOKKA-
seuraa romahdus. He Thdottele-
le Amer“ kan tvö"«sH le
' seu? ut vet,vat alatl Puol« nsa tä, jo tk a yhä vieläkin vangit».
H ätätilassa kansanopetVkscn . nopeaan levi*
vat varsin radikaalisia keinoja riraha ei kelpaa.
TIETOISUUS YHDYS
„ ... a
vu?'
„ . , P roletanatin tarm okkaim m at ja vat A m erikan kansaa individui-
kin: sotalainojen poispyyhki- voi se uhrata jonkun alueen amisen» kulttuurin yleisen ko-
VALLOISSA
Tyovaenluokka Yhdysvallois- älykkäim m ät ainekset.
N iin lism illa, luokkataistelu Ameri.
mistä. Saksan kapitalism in pi vuokralle kapitalism ille, niin- hoämisen, ta.oudellisen anarki-
M inkätähden Amerikan työ- sa on ollut jakaantuneena kah-j kaun kuin neitseellistä maata kassa tänäpäivänä voisi olla io
kaista jaloilleen auttam ista, hii kuin se rauhanteossa on pako- an akSaamisen, kaikkien luon-
järjestelm ällisen lais« luokkatietoisuudessa
ja teen . eri
. . . . osaan:
....
... ja oli saatavissa
------------- ei
-
, proletaarista
.......... .......... nykyisin yhtäläistä kuin Euro-
oppineisiin
len ja raudan yhteensaattam ista te ttu suostumaan voimasuhteft- !’? nvo,mlen
ten
määräämään
poliittiseen
ra-
ka>
,,on
Ja
tuotteiden
kansainvä-
kumouksellisuudessa
ovat
m
in
;
am
m
attitaitoisiin,
enimmäkseen
liikettä
europalaisessa
merki- passa.
s. o. koneteollisuuden nopeaa
ja
a
n
.
linen
m
ailm
antaloudellisten
suuresti
jälellä
Europan
työläi-
’
maassa
syntyneitä,
jotka
am-
tyksessä
voinut
syntyä.
Jokai
nostam ista huolim atta “vihollis- J
’
— ------------------ ________________________________
2 _____
S lS tä
v n ilz lr n
V k rl t r e i r i l 1
— I T I Ä 1 1 111 TY 1 n 1 H
n c o
V a n tfo
!
b»x»
—
_2
-
»« •
suhteista” j. n. e.
Eureka, Calif.
M utta im perialistiset risti risen
O sastom m e
kokouksessa sunnun-
riidat eivät salli — ja vain nai- vähillä
markkinahinta,
olojen
m
ukaan
^
u
t
t
a
.
Lyhyessä
ajassa
saavu
"en
taloustieteilijä
H
enri
de
ka-aseman
verrattuna
siirtolais-
mään
itsenäisem
pää
asemaa
Iän-
taina,
joulukuun
19 p., lopullisesti
vit liberaalit (naivim pina niis
’«
----
-
te
taan
sellainen
tuotannon
kehi-
Man>
joka
hiljattain
kävi
Yh-
ten
s suuriin
u u r i in joukkoihin,
i n iik k m h m
ia
*a_
t
—
«
---------
m--------
---------
.
.—
»,—
....
ja ta- neltä. Joskaan lännen asuttajat hyväksyttiin osastom m e evästykset
Määräävänä on
tä sosialidem okratit
uskovat sovellettuna.
kapitalistisella
puolella
liike
ty
?,’
etta
se
takaa
kaikille
kan-
dysvalloissa
luentomatkalla,
lu-
vallisnn
karkeistyöntekijöihin,
eivät löytäneet rikkauksia, löy- S. S. Järjestö n edustajakokoukselle,
että kapitlismia enää voisi olla
ilman imperialismia. Ei Rans-f proletaarisella yleinen hyöty’.
kaikllla proletaarikerrok-i « ^ i d e n muun muassa Seattlen jotka ovat enimmäkseen uiko- sivät hen kum m inkin enemmän — P ä ätettiin m aksaa kyytikulut e-
ka vain ilkeyttään Saksalle kos Työväenvaltio ostaakin siksi Slllc sellais«u elintason, johon tyoJ aentalolla’ koet,tka
an,ta.a maalaisia ja joiden kielentaita- itsenäisyyttä.
U utisviljelijän destakaisln ja a n taa lisäksi kymme-
mattomuus,
valtiollisesti
oikeu
vain
tarpeellisia
tavaroita,
ka-
ennen
sotaa
oli
Päässyt
vain
kysymykseen
vastauksen
belgi-
ja prospektorien elämä saattoi nen dollaria avustusta niille jasenä-
ta; sen kapitalismi koettaa pe
deton
asema
sekä
melkeinpä
pitalisteille
kelpaa
ylellisyys-
tyovaen
y
hm
ystö«
Samalla
ta-
alaisessa
Le
Peuple
lehdessä,
olla ankaraa ja kovaa, täynnä le. jotka m enevät Astoriassa pidet-
lastua rosvosaaliilla, viimeisellä
taloussuhteet
kan-
J
os
muutamat
m
aterialistisen
täydellinen
ulossulkeminen
a-
seikkailuja ja vaarojakin; m utta taville agitaattorikursseille. — Osa;-
keinollaan. Sama henki kaikki kin (kulta- ja hopea-esineet,
jalokivet,
ylellisyyshuonekalut’
»ainvälisesti.
Tälle
pohjalle
ra-
historiankäsityksen
tulkitsijat,
|
ristokraatisista
am
m
attiunioista,'näm
ä olivat
ju u ri niitä im inai-|ton virkailijoita seuraavalle
alla: kapitalistikoplat (Kansan-
, ...
. .
■
, .
.
- -----. v ----- ---------- • — --------- »----- ----- —
« toimin-
matot
k
o
riste
et)
P
roletaari’
kentuu
sitten
suusi
yleinen,
arvelee
Man,
ovat
oikeastaan
muodostavat
heistä
maininn
1
^
1
,-
, -------- . . takaudelle
...
neista mainion suuksia, jotka vetivät -----
puoleensa1
el . saatu kaikkia valittu,
valtioiden ja niiden ryhm itys
työläisreservin
kapitalistiselta henkilöitä, jotka muussa ta p a u k ! vaan täytyi jä ttä ä valinta täyttämät’
ten turvin) pyrkivät pelastu valtiossa olevat ulkolaiset arvo- joka ihmisen O ta v is s a oleva siina- että sosialismi on hei- näkökannalta. ’
paperit,
jotka
ovat
io
u
tu
n
e
e
t
H
^
m
a
n
k
u
lttu
u
r
i:
aineellisista
P
°
'mmm
toteuttavissa
korkeim-
Naiden
siirto- sessa olisivat voineet kehittyä* torniksi jääneisiin toimiin seuraa-
maan noudattam alla
kilpailu- iaftion haltuun, t u l e v i tällöin huolis*a vapautuneen ihmiskun- s ille e n
kehittyneisssä teolli- laisten lakkaamaton maihin
in vir-f
v i r - ! työväestön
f
_: ~ i 2 o _ h i . t _ a ____
•__ ,
.
taisteleviksi
vaan kokoukseen. Kokouksessa oli
kapitalism in vanhaa periaatet
on jiksi.
nan vaPaa valtakunta.”
suusmaissa, niin pitäisi Yhdys- taaminen reservijoukoiksi,
ja t olivat niin väsyneitä, että monet
ta : rohkea rokan syö. Ne syö myös käytäntöön
’ I—i.
•
1 valloissa tänä päivänä olla ma antanut tietoisem m ille prole-j Viim eiset vuodet kumminkin eivät jak san eet o ttaa minkäänlaista
vät toisiaan voimatta edes kä-l M utta selvää on, että tälläiset
ilman lujin, yhtenäisin ja kehit taareille m ahdollisuuksia ko-jovat kaiken tämän m uuttaneet, tointa vastaan tahi eivät halunneet
sittaa’ .etta 8amalla kaatavat ko-1 vaihtosuhteet ovat vain väliai-
iiiii'iiiiiiiuuuiii!i »
tynein työväenliiike ja sosialis- houtumiseen teolliseen valta- K apitalistinen kilpailu • ei ole ottaa.
ko järjestelm änsä. Ei sitä kaa-jkaisia. Kun syntyy useita pro-
min aamun pitäisi silloin jo s a -p
RENTO
PÄÄTÖS
. u°hkaan
_ .
päättynyt rikkauksien tasottu-
da V
Versaillesin
poli k ta arisia valtioita, pyrkivät ne
Ihanneliitto joku aika sitten päätti
ria
a r a a illa a in Tyksin
F
n
£(
i
n
a
;
,
aa
’
.
.
.
Toinen
tärkeä
varaventtiili
miseen
vaan
niiden
monopoliin.
tiikka — silloinhan todella voi tietenkin
e
ttä
Kure kassa el saa tjj o a vuobw
V aih
u v a, erikois,uo,«ei-
Ä
^ l a i ^
7 aXaVin«
ka“ %. ^ « " P i
taloudellisiin
suhtei toriassa alkavien
si pelastua siitä luopumalla — siin.
jääd ä yhtään kotia ilman Luieg
pyrki
kapinaan Joulua ja päätti an taa yhden kappa-
vaan on se vain yksi sen kaa taan.
Luonnollisena vaihtope- kurssien saamiseksi °tarkotus- sä kapitalismi on saavuttanut sille on ollut, melkein nykypäi-j keskiluokka,
tumisen ilmaus.
rusteena olisi tällöin tuottei- taan vastaavaksi eivät hetikään korkeimman kehityksensä. T uo viin asti lännen asuttam inen. A- Rooseveltin ja W oodrow W il- teen m ainittua julkaisua vapani
m erikan asutun alan läntinen sonin ensimäisen hallituskauden jokaiseen kotiin, jossa on lapsi*,
Eivät kapitalistit voi a ja tu k -|siin sisältyvä työaika. ’ M una kaikki llnnn7n" osastot
tantotekniikka on siellä kehit raja siirty i alati länteen käsin,! aikana. He voittivat m uutam ia Mutta jo» joku jä ä saam atta «iti,
sissaankaan nousta oman jär- kun työn tuottavaisuus on eri neet parastansa, vaikkakin siitä tynein; teollisuuskontrolii kes
? 1l en__- kuite*}kiin |2 sittai8ia J a tilapäisiä voittoja; niin ilm o tu k a a siitä jollekin ihanne
jestelm änsä yläpuolelle ja sieltä maissa erilainen, täytyy vaihto- on useasti huom autetttu U h
___
kittynein
ja
m
aanviljelys
jär-
maan
poliittisten
rajojen sisäl- m utta heidän taistelunsa koko- liittolaiselle.
kasin
nähdä
sen todellista
t i - 1 hyödykkeitä
arvioidessa
aluksi dessämme.
K
.
.111^2^1__
_
«
a
•
♦.
«
«
....
—
_
laa. Sillä silloinhan he kohoni-' s6viulla. Myös säilyvät ’ vTeTä
M utta on ainakin vksi o s a s to ' S X s Z ? "
tehdasm aiseksi, lä Vyöhyke osotti kuinka pit- naisuudessaan päättyi surkeaan
Kaupunkim m e ja kauntin poliisi-
sivat sosialistiseen
ajatteluun, toistaiseksi
valtioitten raiat a ioka kelDaa e s im e r k ik s i töceä’ t?
uotannoksi kuin missään kalle valkoihoiset uutisasukkaat tappioon. Sodan sanotaan syn- laitos yhdessä n ä y ttiv ä t mihin ne
k a .it,äi,iv a, etta H eid i, järjes- . iuejaon
* p « » au X
^ V a s u ia ik iiu '.’^ .
ekan.' c i
m X S t v k s e s t T huo,“
nyltäneen 18,000 uutta ntiljo/ee-
....
,
.....
. -
-
- r------------- j ------- pystyvät, kun vangitsivat neljätoista
p ± L SaH°n -.'.UhOOn , ,UOun ,i,' U ' kUn '5'öv?‘ nva*'a ° " useissa lif. s.s. osasto. K irjeenvaihto- u l o s k i n oni m em ässä a H o X m etsästysalueille ----------------------------
ja villiin k o r-'ria
Yhdysvalloissa, m utta se viinanm yyjää joulukuun 15 päivää
Eivätkä he »*«en enaa jakasaisi maissa vakiintunut, muodostuu jamme ilmoittaa, että m ainittu kaan maata, missä ssosialismin peen. Tällä siirtym isellä on o i-1 köyhdyttää samalla hitaasti 8o iltana. Tuollainen lauma liikemie
muuta.
T ru stit ja hiä vangittuna m erkitsisi jollakin
sitä puolustaakaan (sellainen niistä yhtenäinen taloudellinen osasto kokouksessaan teki sei- toteuttam inen
D rof
M a n n in lut ratkaiseva m erkitys Yhdys- miljoonaa
wPiireint en jOll° in kanS?,H lai? n pää,Ök?en- e,tä o ^ S T ^ i ä ä ^ a n Ä
vakain yhteiskunnallisessa his- suuret pankkilaitokset ovat voi- muulla paikkakunnalla täydelliiti
psy-
milloinkaan
la viimeisillä
suuskysym ykset
viinatrokauksen
pysähtym istä air*-
•• mohiljaaneillla , auusnysym
yasci vasta ratkea- maksaa kyytikustannukset e- min to te u te tta v ia
nvi™ «n toriassa ja sen n- kansallisen
• n --------J
7 makkaimmat
------m m v iu K d d n kuin
'nnuiroKauK
sen pysähtym
istä ain.
JoUta hautautuvat järjestelmän-1 va, tpdellisten kielisuhteiden destakaisin,
E urekasta A sto -'k u in Y hdvsvalfniX
ny kyaan koloniassa ja kirjallisuudessa. J ennen. Tänäpäivänä ei Ameri-lkln vähäksi alkau. m utia lihlla Es
aa raunioihin).
perustalla. Taloudelliselle alu- riaan ja päin vastoin kaikkien
Tvöväenliik»
ivrhä.,1 i .
“ ‘"y™ *«3 kan työväenluokalla ole m itään rekassa el ,„„«ta vM giu.,u,l«.u
niiiiiiiiiiiiiiimimiiiimmm.... mm,, ■ m ........... ....... ...........................................................................'-......” ” ' rkäati > ^.vaam ä,tornille alueille luok-j keinoja päästä asemastaan yksi- liike kärsin,-, o,lem uan. Ja Ml v
(THE COMRADE)
SUOMEN TYÖVÄEN LEHDILLE
a v o
a
t un i um i i Rnnn
harkitun suunnitelman mukaan. Siten
Järkiperäisesti toim itettu tehiait- Reessä ja suurliikkeessä on kuin
tahi vasta jälestäpäin tullakseen va natsionalisoim inen ei ole pääm äärä
otetaan uusia tuotantolaitoksia perus- ten kokonaistuttam inen toisiaan seu 1: 2; 4.
da “persoonallista alotpoikeutuuo’
hingosta viisaaksi. -
nämme. Täm ä tulisi useim m issa ta kuuluville.
tettaessa ja vanhoja laajennettaessa raavine tuotannon asteineen merkit-
On itsestään selvää, ettei tvc
h U O m iO O n
k ä l k k i n p n Ä k r ilr n h /lQ f
I r v i. e n o f o v n f n o f n
T,etM” ja tai,Mn P ,Ä to"n,a pauksissa m erkitsem ään vain työn
iyleisön kanssa yhteiblyössä, jotta voi antajan vaihdosta. Ale näemm e ni-
Siksi onkin täydet perusteet uslux.
ka
tarkoittavat
tuotannon
ja
työläis-
tä
sam
alla
kuin
siitä
johtuu
suuria
kijöillä
o
le
'
suurempi
kuin
pienliik^
u.
taisiin
o
ttaa
huomioon
kaikki
näkö-
e
ttä
kun näitä järjestöm uotoja ka*
I
m
ittain,
e
ttä
“tulo-
ja
menoarvion
Un paraste seM lJaan, e ttä nyt ovat sä ä stö jä
= keidenkään.
Tulos riippuu yksin-
Myöskin tuotettujen tavaroiden ja
kohdat laatuun ja aistikkaaseen teko-f raukaiset” näkökohdat tekevät sen. san valtaistutettuina seurataan, >iä-
suhteet
PU taaF * persoona,,iset
Saksalaisten kartellien suhteen teli omaan kaikista niistä teknillisistä
tapaan nähden ja sopivassa m äärin j e ttä valtio ja kunta aina koettaa daan suorittaa yhteiskunnan hy»W
kautum iaessa pitää tarpeen olla mää
TuotantqUUtoksen paikalla on tie 4yt tutkimukBet ovat
o so itta -'
helpotuksista ja säästöistä, jot- myös persoonalliset erikoistoivom uk-' saada mahdollisimman suuren ylijää
räävänä. Monilapsisella perheellä on
kylliksi ja tyydyttävästi työtä. T»
voidaan saavuttaa suurteollisuu- set.
tietystikin suurem pi tarve kuin yksi tysti mitä suurin m erkitys tuotan neet mitä etu ja kokonaistuttam inen
eläm än
trnstiutumio«0
män liikkeistään. Täälläkin on liike- ioudellisen
nälsellä Ihmisellä.
Eikä ostokyky. * toon, edullislmplen kuljetusraahdolli-iO“ tU° nUt rautate« » i«u’“’eHe. Kun | deaiia;
Tieteellinen
työnjohto
kuuluu voitto-järjestelm ä tunnustettu ja käy- i kausanvaltaisessa ja yhteiskunnalh-
hankkimiseen, työläisten rautatelldas ja ▼»te»»»»«« on liite tty , Jok ainoalla
teollisuusalalla
voi- myöskin suunnitelm anm ukaiseen tuo tetty.
raha säkki saa olla m äärääjänä siitä, »uuksien
sessa hengessä on senvuoksi sh , mi
missä m äärin ihm iset saavat välttä terveyteen ja viihtymiseen nähden. ' yhteen’ n,ln e tta vuissilaitos saa rau- * daan paas‘a laajaan suunnitelm an tantoon. Siten voidaan puhua Tay
Sen lisäksi veisi kansallistuttam i- hin on pyrittävä sosialisoimi.MSK*.
dan sulana suoraau rau tateh taasta m ukaiseen tuotannon standardisoimi- lorin järjestelm än käyttäm isestä, jo
mättömän asunnon, ruuan ja vaattei
Tälle, viimeiselle tekijälle on annet-
nen saadun kokem uksen m ukaan tuo 5 htelsk u n tatru stin demokraattinen js
tava
arvonsa
siten
että
hankitaan
!
8aavuUitaan
säÄ8töä 4 mk. tonnilta see» 1a tTPisoimiseen, yhtenäisten ka nykyisissä tuotantosuhteissam m e
den tarpeensa tyydytetyiksi.
Sl(ä
tantoeläm än virkavaltaistuuiiseeu. ja am m atillinen itsehallinto yhteisin®-
’ .
‘
(rauhanaikainen hinta).
R ahtim ak-, mallien ja tyyppien käyttöön. Siten on ristiriidassa työläisten etujen
yh teisk u n n alle hyödyllistä tehtävää, ....................................
työläisille valoisia ja hauskoja koteja
tätähän me juuri tahdomme koettaa nan kontrollin alaisena on tuleva e-
inka vanhem m at ottavat tehtäv&g- seudulla, jossa on tilaisuus vaihto- sdsääötök8i j e t t i i n . 1 mk. - l ; 5 0 . 8aavut«taan tavattom an suuria työka- kanssa ja jota ei sentähden void i välttää.
distäm ään tuotantoeläm än nopeata
m lastensa kasvattam isessa, pitää lunn työnteossa, esim. että annetaan voimasäästök&i käyttäm ällä uunikaa- lu-len ->a työvoiman säästöjä ja arvaa- nyt toteuttaa.
laajenem ista. E rityisesti tulee vuo
yhteiskunnan huojentaa ja tu k e a 1 tilaisuus • pienviljelykseen tai ka?a< *Ua voimanki,hittärai8een 1:10. sääs- niaton tuotannon yksiukertaistuttam i-
Sosialisoim isella tahdotaan löytää rovaikutus eri alojen trustien välillä
T ätä järjestelm ää, joka m erkitsee
Sen perheelle vihamielisen politiikan, tukaeen teollisuustyön ohella.
töksi yhteiskustannuksissa 1:75 ja nm» J a helpoitukala tuotteiden käy- tavattom an suurta tuotannon y k sin -* 6ellai“et ja rjestöm uodot, jotka suovat saam aan aikaan sen, etU edistys jon
jota tähän asti on seurattu pitää lop-j Työläisten terveys viihtyminen on
joitakiu Pros<mtteja valikaupan tÖHsa ->a vaihdossa. Esim erkki va- kertaistum ista ja lisäystä, tullaan so- raaildollisuuden kehitykseen ja sovel-' kin tru stin alalla vie heti toisetkin
pua,.
Yksinäisten varakkaiden ih -! tuotannon ja samoin koko vhteiskun- p o lrtam ise,ta- Y hteensä on tällä jär- la h o o n tä tä : Yhden ainoan Solin- sialisoidussa yhteiskunnassa käyttä- tuva*8uuden uusiin oloihin.
H allin m ukaansa.
misten ei pidä saada hankkia Itsel-Jnan menestymisen kaikkein tärkeim jestelm äI,a saavutettu 20 prosentin «®nin veitsitehtaan on täytynyt teil mään työläisten ja kuluttajien liyväk- non pitää voida ja helposti soveltua
dä 3,00(1 eri lajia veistä saadakseen si, sensijaan kuin sitä nykyään käy tarpeen m ukaiseksi ja sisältää man-
Sensijaan voi kansallistuttaHiiaen-
leen suurem m an ostokykynsä tähden pla tekijöitä.
tarpeettom an suuria m ääriä väittä
Samoin pitää liikeyrityksen suu-
SilaPa it8i huom autetaan tutkimuk- tyydytettyä kaikkien kauppayhtey- tetään vain liikevoiton lisääm iseksi. dollisuus m itä laajim paan yksinker nationalisolm inen, helposti vaikutta»,
taistum iseen ja tarkkuuteen. V irki- e t u koko tuotantoeläm ä jaykntyv
m ättom yystarvikkeitä
vaikeuttaak- ru u a Ja kehitysmahdollisuudet tarkan 16essa’ mikä tavattom an suuri merki- dessä olevien toiveet ja voidakseen
Sosialisoidussa tuotantotoim innassa yaltaisuuden ja toim itsijavailan pape- yksitoikkoisiin ja kehityksestä köy
-
-
-
-
1
tys
on
sillä,
e
ttä
yksityiset
tuotanto-
m
ä
ttä
ä
riittävän
suuren
valikoiman
seen siten vähemmän oetokykvisten suunnitelm an mukaan sovelluttaa c-
- ---------------------
_ — --------------
. -----
perheiden huolehtijoin välttämättä-1 m aa ta rp e e m m e ia v ie n tita v a ro itte m laitok-et ovat riittävän suuria.
Siinä tuotteitaan, jo tk a eroavat kokonaan ( '* . ° e ™ltaan liikesalaisuuksia. Siten j rim ylly perin pieniosaiaeksl jaot e tt ui- hiin muotoihin yhden ylimmän, vas
m im pien
tarpeiden
tyydyttäm istä, i me
tarpeenm ukaiseksi, tavaroin
‘m u ta a n :
“ T erästehtaassa on jä r - (toisten samalla alalla k ilp ailev ien ; \Uae joka,nfen ^ “ ‘»tustapojen pa-^ne
vastuuvelvollisuuksineen
tulee tuuttom an yhteisballfnnon alaisena-
Tuotteiden Jakaantum isen täytyy ra joita
ulkomaisessa vaihtokuinac > j®ste lty kokonaan koneellinen työn- tuotteista.
Tämä tekee ensiksikin ’ jnUB< ->a Jokainen uusi keksintö käy- j kansallistuttam isen suuresta rakea-
- - -
- -
----- .....
»<»jun,A.aupassi,
Tuotantoeläm än itsehallinto se s*
ti»n
t0k0,
ja
tarvitaan
yhtä
paljon
lyövä-
asiantuntem
attom
alle yleisölle rnali-1 ' ettavaksi kyaeesaäolevan alan k a i-' nuksesta. V irkam ieslaitos tekee kun-
kentua uudelle oikeusperusteelle, jo- tarvitaan tuontitavaroitten maksuksi u
juuri
on tekevä mahdolliseksi tajdsp
dottomaksi
valita parhain
parhain ja
ja sopivin
sopivin
8itCQ Paraniam aan. j1 k»n virkailijan erottam attom aksi il
ka antaa jokaiselle ihmiselle oikeu sekä oikeaan suhteeseen raaka ainel- -
plenessa kuin suuressakin Hik
Hik dottom
aksi valita
den ja jokaiselle yhteiskunnan hyö- den saantiin.
!k eessa- Tuotannon vähentyessä tu- es*ne. Toiseksi saa se aikaan laajan suurentam aan ja halventam aan tuo- man lain ja tuomion m ukaan selvi- lisen yhteistyön kaikkien tuottavie*
Suunnitelm allisesti voidaan tettv ä viran väärinkäyttöä. Täydel- voimien kesken. Pääoma valtatein-
dylliselle jäsenelle vakuuden m äärät- j Liikkeiden ja tehtaitten talous voi levat kaikissa olosuhteissa tavaran j® tarpeettom an monim utkaisen tuo- tantoa.
janä on katoava, edustakoon sitä sit
tyyn toimeentulominimiin koko yh- daan kohottaa tähän asti aaristam t tU0ttami8ku8taunukfiWt nousem aan”, tannon sadankertaisine työkalujen ja tehda vertailuja eri teh taitten välillä 1 lisesti toteutettu dem okratia vasta
M t a m tuoum iostä.
’t o c a n
j ä r t i p ^ m t 0 > | On selvää, e ttä , uou n o o n yhteen-1
ja saada selville, miksi toinen tuottaa voi poistaa U raan. K ansanvalta ta- ten yksityishenkilö, valtio tai yhteis
halvem maila parem pia tavaroita tai Jondeilisessa toim innassa virkavai- kunta. TuoU ntotoim innassa edusta*
Tarpeen tyydyttäm inen siis — eikä tentolaitosten
kokonaistuttam iseila, liittäm isellä saadaan itse tuotantotoi- taa tuotteen hintoja
tnä kohot
enemm an tavaroita kuin toinen. Ja taisuuden vastakohtana tulee esta- työU eläm ä, ajattelevat ja tuntevd
liikevoiton tavoittelu - tulee so sia-'
°D
nopeaniInak8L P a ltii toisiaan, A siantuntijoiden avulla pitää väli- - , ° u „ ° -------------------
na„uS^!VlUä ?I? t . epakohtiin Ja m ään kelvottom an henkilön valinnan ihm iset —— pääom aa BiUvastoin kuol
lisoidus&s yhteiskunnassa ensimmäi-
kuljetusten ja tarpeet •< seuraa vien tuotantoasteitten yhteen- ta sopiva lukum äärä n a rh a im n iu i» valta tehdä m uutoksia, voidaan
ns U i “viranylennyksen” vaikutusvaltai leet esineet, kuten rakennukset, ma*,
..W perusperlaetteekal.
!
i “i“
•*■’* “ “*
n. .„Ten äo-
-koneet ja raaka-aineet. On sen vuok
I m ä ä r i t . u n n » n , u ^ 5e l ^ n n ä . e - plenlhääeiden U räoiiukeennm äalnen ,lilUä Ueinoln . “ k L a lia ,e h dä » X l ke’ !“ ' “ '“ ■ « » k s e n paikkaa ja ko- seen toimeen ja saa aikaan, e ttä hau si luonnollisU , e ttä työn pitää oli*
milloin hyvänsä voidaan ero ttaa sel
s t u U k k in i U U iuää M a n u a n i« !-ia . k a u la lla ,* raak a a i n e « « alkaen yhlen 111,täriUnen
pääom an haltijana. T äU ei saa ee
veistoa
tahi
sen
johtoa
jh
työoloja.
suuriksi
tuotanto-
parannuksia.
jolUa
voidaan
korvata
laisesta.
aan « H a tayäellialm uan suiuiailel- valmllaaen kä» ItoMlneMeen
yksiköiksi
te» sekään, e t u yksityiset henkii»
vanhentuneet muodot.
nuuunukaisuuden toteuttam isen talou-
Sosialisoimisen pääehto on se, e t
j ksityiskapitahstiset
su u rjärjesto t i tai valttolaitokset pä«nman Oonsta>
a a U U n « . « * « * « * U , « aykyäan
M^ n ' V ^ n i e n
lukum äärän
tä tuotanto vapautetaan pääomanko- kuten M ustit ja kartellit ja yksityi- oa a se tta v a t työn pääoman palveli*
" j y
g
"
. ’ » » O k « » « .,/v ä r j ä ä « . ykniMää yääakei lu k k « k Si. tä l y u « . . , ^ tuotan,o k y Z 'o n “n e £ ' W k k X 'k T n “
i““' " r o s u . J o t u tuotantovälineet voitai
set jättiläisliikkeet työskentelevät ja jaksi.
siin sanoa yhteiskunnan om aisuudek m iU hoidetaan m itä s u u ri nymaH-i
Pääoma vallan lopetU m m en ja kan-
si pitää ne senvuoksi dekapiulisoida, helppoudella yksityisetujen palveluk
sanvaltaistutU
m inen merkitsevät si
vapauttaa pääoman vallasta.
sessa, ilm an että yksityisen kapita tä, e t u koko tuoU ntoeläm a siirtyy
T uountoväiineitten ottam inen val listin. jolla on etuja liikkeessä ta rv it
tion haltuun, “k an sa llistu tu m in e n ” * » see u i ilman e t u hän edes voi saa itsehallinnolliseksi yhteiskunnan f>*
m aisuudeksi eikä valtio-omaisuudeksi»
T aotannon sosialisoi-
miskysymys
— a . ______ »