Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 24, 1920)
r L K j a p u a n a , JV U L U K . 24 r .— FRIDAY, D E C 24 .?*»• a n TOVERI palkkojen ja lyhempien työtun- hän porvarillisen yhteiskunnan! ¡isyyttä tarjota jokaiselle oi- sanpetokoessa, jo ta k u ts u ta a n “ K a n - ta i h a llitu k s e lle ” . Baldesi p id ä ttä y ty i dotukaessa, jonka oppositioni (T H E C O M R A D E ) V it ^ ._ * nkv.l!n:1" en.-Aulee 81 loin tilalle yhteenliittymän, joka keuden tehdä työtä tai olla •o je n lu to k a i” . s en täh d en ä än estäm ästä 8 -tu n n in eo- sanotaan m. m. : T h e org an o f the Fin n ish w o rk e rs in olemaan hyvin vaikeaa, mutta sulkee pois luokat vastakohti- työttömänä hänen oman mielen H e r r a Jacob W id n e s, jo k a v a lit p i m uksesta. N iin on a s ia n la ita B al- "Kuukausi Lyonin kon« eikä enää ,uie ° ierau,n sä mukaan. Kas tässä on meillä tiin k o n feren ss iin ty ö lä is te n edu sta desin m u k a a n siinä k o h d e n , -jossa matkusti C. C. T :n Iäb ety,tö ^ j** politikoitsijoihin tulee varsinaista valtiollista valtaa, yksinkertainen ja työläistenkin valtakirjaa, huolln^ except Sunday, at Astoria, Oregon, myös automaattisesti , katoa- koska juuri valtiollinen valta järjelle käsitettävissä oleva tun- ja n a ja n e u v o n a n ta ja n a , on eräässä W id n e s in m u k a a n s a a v u te ttiin “ s u u ri kongressin by the Western Workmen’s Publishing selostuksessa la u su n u t suu ren ihas p e ria a tte e llin e n v o itto ” . keskustelujen hengestä, maan Society. i-t u ................. . on porvarillisessa yhteiskunnas- nussana: “ Ken ei tee työtä, hä- tuksensa kon feren ssista. H ä n lausuu E i m y ö sk ää n h y v ä k s y tty B aldesin niin, ottaakseen osaa Tyovaenluke heraa silloin sa vallitsevan luokkavastakoh- luokkavastakoh- i nen n e n ei e i pidä n ir iä i- m . m ., e ttä työ lä is et s a a v u ttiv a t “ suu esittää p ää tö s la u se lm a eh d o tu s ta , e tte i konferenssiin, jo n k a oli syömäänkään”, ja O ffic e Seventh a n d C o m m e rc ia l St-, Valtiolliseen itsetietoisuuteen dan ilmaus tämä tunnuslause on työvelvol ren p e ria a tte e llis e n v o ito n ” 8 -tu n n in 8 -tu n n in ty ö a ja n v o im a a n s a a tta m i- Kansojenliitto, tä m ä k a p . u l ä ^ / O p p o site Post O ffic e . luokka-asemastaan ja joutuu Ja nyt on vastakohta proleta- lisuuden perusperiaatteena. Jo tyd p äiväkysym yksessä, jo k a o li e p ä i-j nen a ih e u tta is i m in k ä ä n la is ia p ie n e n - v a ltio id e n uusi p y h ä allianssi, Phone: Office 365, Editorial Dep't 832 | välttämättömästi . . etsimään o- riaatin ja porvariston välillä kainen, joka elää työtätekevää le m ä ttä ko n feren ssin tä rk e in k y s y - n yk siä p alko issa. K u n J o u h a u x k o - tystö m a tk u s ti h allitu k s e n kust.», . Post Office Address: mintakeisesti keinoja vapautu-, luokan taistelua luokkaa vas- sä yhteiskunnassa, osottaa o- myä. T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore. missionissa e sitti e h d o tu ks en , jo lla sella. Se o tti osaa konferenssi^ miseksecn valtiollisesta ja yh- taan, taistelua, joka korkeim malla olemassaolollansa, että On m ie le n k iin to is ta v e rra ta W id - v a ia lausui a n o m u k se n tä h ä n s u u n lim a tta s iitä, e ttä ennen sotaa «J, p teiskunnallisesta sorronalaisuu- paan huippuunsa kohotettuna hän on välttämätön tälle yhteis ED ITO R 1A L 5 T A F F ta a n , h y v ä k s y ttiin tä m ä ehdotus. G. Tm jä rk k y m ä ttö m ä n ä merkitsee kokonaista vallanku- kunnalle ja että hän siitä syystä nesin selostusta siihen, jo n k a Ita lia n Elis Sulkanen, Ms ns gin g Editor, Sulo destaan. Baldesi esittää ly h y e n p iirte e n k o n ta is te lla jo k a is ta osanottoa a m m a ttijä rje s tö n e d u s ta ja , G in o B a l Syvänen, Alex Sevo, Toivo A . Johnson. llllllllllllllllllllilll • mousta. Onko muuten edes ih- saa mitä hän tarvitsee ruumiin ferenssista, jo k a a n ta a v ala is tu k se n desi, on lä h e ttä n y t. H e r r a W id n e s ty ö lä is te n p u o le lta sellaisiin A. N. Koskela. T F D X ctpdi v a i t F j me^e^^väkään sitä, että luokka- sa ylläpitoon tältä yhteiskun sanoo Baldesistsa, " e ttä h än, sen t a r siitä p a re m m in k u in p itk ä selostus. aiin. O tta m a lla h u om ioon, että 1 c K A o I K U b l l N V A L T A vastakohdille perustuva yhteis- nalta. Tämä johtaa seuraavaan E n tered sa second-class m a il m a tte r a lle k irjo itta m is e n m a ttiy h d is ty s liik e , jo k a perustua 1#T m o k k a a n ja v a lp p a a n k r it iik in jo h R a u h a n s o p im u ks en July 18, 1 9 1 2 , a t the Post O ffic e at Muistettanee vielä miten e-! kunta Päättyy jyrkkään ristirii- johtopäätökseen: “ Sinä elät, dosta, jo k a ilm e n i hän en tekem issään v u o s ip äivä s attu i k o n feren ss in a ik a n a . k a ta is te lu lle ja internationalism i!^ Ästoris, Oreaon, under the A ct of rään suuren seattlelaisen laiva-1 ta?n* yhteentörmäykseen mies sinä syöt, sinä saat mitä tarvit ehdotuksissa, o li kon feren ssin e tu a la n E n g la n n in k u n in g a s Y r jö o li m ä ä rä n v o i o m istaa p a ik k a a Amsterds^ M e rc h 3 . I ö / 9. rakennusyhtiön täytyi keskeyt-'mi.esta vastaan lopullisena rat- set yhteiskunnalta — siis sinun m ie h iä ’. S itä m ie le n k iin to is e m p a a on n y t, e ttä tä tä p ä iv ä ä ju h litta is iin kes- kansallisessa In te rn a tio n a lessa, „ . . . . , . , taa töimintanasa sentähden, et-, täytyy tehdä työtä.” Siitä syys tu tu s tu a B aldesin käs ity k se en k o n fe -l k e y ttä m ä llä k a ik k i ty ö t k o lm e n m i p u h e e n jo h ta ja n a on A ppleton ja — lo v e n Cl ilmesty nuo- tä teräsyhtiö ei tahtonut myy-' 4 ’koön sanottako, että yhteis- tä ei ole edes menshevikeillä, renssista. n u u tin a ja k s i, jo n k a kuluessa k a ik k i ra p u h e c n jo h ta ja n a Jouhaux ja i '**•*'' joulupäivänä. :^ ..t..Mx :..x .x dä sjjje terästä, eivätkä in ^ .k u n n a llia e n M ke sulkee pois jotka niin kiivaasti vastustavat mennä, kongressi liittyä Baldesi, jo k a sivu m en n en s a n o ttu ih m is e t m u is te lis iv at " v o ito n pu o lesta tens, p ä ä ttä ä miehet antaa lainoja. • Tämä °^c poliittista työn militarisoimista, kyllin k a a tu n e ita " . K om issionissa e h d o ttiv a t < la n k u m o u k a e llis e e n ammattijärisaas, laivarakennusyhtiö oli katsonut Rikettä, joka samalla ei olisi rohkeutta vastustaa tätä periaa na k u u lu u ita lia n a m m a ttiy h d is ty s liik e ^a * n -a g ** la 1 o h s« *1 e a « t S A L . a * * — S _ _ A A _ _ _ n tila is e t e ttä tä tä k e h o tu s ta nou-1 M oskovassa, keen m a ltillis e e n sivustaan, a lk a a se Luokkalainlaadintaa edulliseksi ohjelmaksi olla so- y hteiskunnallinenkin. tetta työn velvoillisuudesta. lostuksensa h u o m a u tta m a lla , että hän d a te tta is iin . A m s te rd a m in Internationale, I Vain vinnossa union työläisten kana-; V a ’" sellaisen asiantilan val Työvelvollisuuden perustus on B aldesi k e rä ä arvo aelu n sa k o n fe - jo alusta p itä e n o li la u su n u t k ä s ity k saa v o im an s a läheisestä liitosta U I litessa, jossa ei enää ole luok- sa. Siitä johtui boikotti. Tunnettua on piiten kapita New Yorkin rakennushuijausta k*a e*kä luokkavastakohtaa, lak- siis siinä, että työläisten valtio sensä kon feren ssista. K a n s a in v ä lin e n , renseista s a n o ih in , a t t t se ’ e i o llu t Äainv»li»en ty ö to im is to n kanssa. * listiset politikoitsijat vastusta tutkivan Lockwoodin komitean kaavat yhteiskunnalliset kehi sanoo: “ Me emme voi tarjota ty ö jä rje s tö — sanoo hän — s yn tyi m u u ta k u in n ats io n a lis tien k o k o u s ” , ta a tä te n , e ttä se k ä ä n tä ä seiso vat luokalleen vastenmielisiä la kuulustelussa on nyt tullut il- tykset olemasta valtiollisia val itsellemme nautintoa elättää ve- v o ito k k a id e n e n te n te h a liitu s te n halus- Balde#,n « « « ä m ä n selostuksen W a s h k a ta is te lu lle ja on p ila ku v a ty o ^ ^ kiesityksiä m. m. sillä syytök mi seikkoja, jotka osottavat, et- }ankumouksia. Siihen asti on telehtijöitä, me emme voi yh ta osottaa ty ö lä is ille , e tte i v a r s in a !-! in * toh kon feren ssista o n h y v ä k s y n y t! j n te rn a tio n a le g la - J o u h a u x in o n n istu i yhdessä |Lw. sellä, että tämmöiset esitykset tä terästrusti on harjottanut jokaisen yleisen yhteiskunnan teiskunnassa, jossa kaikki pe nen m a a ilm a n s e lk k a u s o llu t k o k o n a a n *ta *,an a m m a ttijä rje s tö n jo h to , jo k a rustuu työläisten valtaan, sallia sam alla k iit te li B aldesia h än e n työs-1 k a n h a llitu k s e n e d u stajan kan n , h y ö d y ttä ty ö v ä e n lu o k a lle , e ttä " u u s i, muka ovat luokkalainlaadintaa, tällaista puristusta yli maan sei- uudistuksen aattona yhteiskun- itsellemme nautintoa, että jo a ik a k a u s i" n y t k o itta is i. H u o lim a t t a ! tknaa mikä rajottaa elinkeino- ja liik laisiin liikkeisiin nähden, jotka tatieteen viimeinen sana aina o- c . _ konferenssissa, , . da A Ib e r t T h o m a s kansainvälisen hi. I kainen tekee työtä tai ei tee siitä, e ttä o ltiin selvillä tästä h u m Sekä Ita lia n että E s p a n ja n ä m m ät-1 to im i8 to n jo h ta ja k s i. Jou h s„ J keenharjotusvapautta jonkinyh- jo h ta ja k s i. raudan \a teräksen käsittelyssä J e\a: työtä niinkuin häntä itseään hu tijä rje s tö t o va t teh n ee t p esäero n A m - j teiskunnallisen luokan vahin ovat pitäneet union työläisiä. p u u k is ta , p ä ä tti Ita lia n a m m a ttijä r ra u h an ko n feren ssissa m inisteri 1 ^ I ‘Taistelu tai kuolema; veri- vittaa.” In te rn a tio n a le n kanssa Ja h e u rin , s ä h k ö tru s tin jo h taja n , apuU goksi. Tämmöinen on vallan ta jestö lä h e ttä ä B aldesin k o n feren ss iin » te rd am in Maan mahtavimpaan pääomayh nen sota ta^ olemattomuus. Niin Missä työ vallitsee, siellä täy Sen jo h d o s ta , että hän osanotollansa u u teen A m m a tillis e e n In - ! n en, J o u h a u x on v ih d o in julkisen Ui- vallista täällä Yhdysvalloissa, tymään kuuluvana järjestönä on kysymys kiertämättömästi tyy kaikkien tehdä työtä. Jos k o n feren ssiin on saanut tila isu u d en ! *® « *a tio n a le e n . jo k a m u o d o s te ttiin toksen , "C o n s e il econom ique d« L “ kansanvaltaisuuden” maassa, terästrusti suuren teräslakon asetettu". tämä periaate on oikea, jos se ju lk is e s ti p a lja s ta a tä m ä n , sentähden, ' K o m m u n i,ti’ cn In te rn a tio n a le n y h te y - j „ ¡ ¡ v , ySn talo u d ellis en jossa laajoissa kerroksissa vielä neuvoston, I jälkeen vietti voiton juhliaan, on välttämätön edellytys sosia m u tta m y ö sk in v ain sen täh d en , on dessä. illt lH IIIIIIIIlU U lllII » kuvitellaan lainsäädäntö ja oi C . G. T :n y leiss ih te eri, tuon Uitot lismille, täytyy meidän tästä Baldesi ilo in e n m atkastan sa. keuden jako puolueettomaksi vannoen hävittävänsä työväen T Y Ö N M I L I T A R I S O I M I on seivästi porvanllmen. R an skan a m m a ttijä rje s tö s s ä kasvaa sen, jo k a __ järjestöt kaikilta niiltä työaloil näkökulmasta lähien ymmärtää kaikkiin yhteiskunnan jäseniin Baldesi k e rto o sitten to iv o tto m is ta I v a s ta rin ta sen n y k y is tä jo h ta ja a Jou- Se i,m e n e e k y llin selvästi siitä, ett«, ta, joissa terästä ja rautaa käsi SESTA ja yksinkertaisesti selittää it p onnistuksistansa konferenssissa k o o - h a u x ia vastaan ja on v ain a ja n k y - v ä t ede8 o ikeistoso sialistit halu, työ». nähden. Tämän harhaluulon tellään. Keksittiin semmoinen; sellemme työn militarisoimisen ta työ lä is ed u stajat yhtenäiseen selvään j sy m y s m illo in m y ö sk in R a n s k a n a m -j k en n ellÄ ’ **" *• Er8Äaa* avoimen, hr- vallassa oleviin ihmisiin luon sotasuunnitelma, että terästä v. amAa" ‘>'h- välttämättömyyden perusperi esiintym iseen. Ensiksi k o e tti h än m a ttiy h d is ty s liik e lu o p u u A m s te rd a - j eeaaS J o u h a u x ille lu o p u i siten LsuMt, nollisesti on kapitalististen po- rakennusaineena käyttävinä T ° mS‘ aatteesta. litikoitsijain edellämainitulla liikkeiltä, jotka ovat Gnioiden hvökkäJkset in tj’ Työväenluokan voimien pon saada h eid ä t y k s im ie lis y y te e n e rin ä i- m istä. K r it iik k i W a s h in g to n in osan- tu n n e ttu re fo rm is tin e n ammattiyhdi»-1 lauseella vaikutuksensa. Y li kanssa tehneet sopimuksia, kie! „ y° kkay „ J ° ‘ k a ,. . ‘,ekdaan nistaessa ylenmäärin, aikakau sissä p ääkysym yksissä, e rittä in k in k y - otosta, jossa jo u h a u x v a littiin v a ra jty s m ie s ja oikeistososialisti, paikasta». päänsä lukeutuu näihin ainek letään rakennusaineet. Että ™ t " an E T nP, a™ ' della, jolloin vanhan yhteiskun symyksessä m a a ilm a n ra a k a -a in e id e n p u h e e n jo h ta ja k s i, on o llu t m y ö sk in sa C . G . T :ssä. H ä n oli turlu*« siin pikkuporvareja ja keski- v a ltiu d e s ta , jo sta kysym yksestä te rä v ä ä . Useissa paikallisissa a m tn a - k o e tta n u t saada toteutetu ksi mitä v*». L “ ? aÄ ‘ « ‘ “ J aaia!‘ i' nan selkäranka luhistuu ko k h a e rra säätyläisiä, mutta ikävä kyllä “ »e ik k i m u u t ty ö v ä e n k y s y m y k s e t o vat tiilisissä konferensseissa on h y v ä k s y t tim a tto m in ta sosialisoimisehdotusu. on käynyt ilmi Lockwoodin • r ? • , kin, suuri osa työläisiäkin on komitean oikeistomiel kuulustelussa. Puris Kaikkl O1keistom.eliset ainek koon auttaakseen vaikeata ta ti suuressa m ä ä rin riip p u v a is ia . A p p le - ty v o im a k k a ita vastalausepäätö slau sel- H ä n o li työssänsä toimistossa, udoo I loudellista romahdusta — joka saman harhaluulon vallassa. tukseen joutuneiden liikkeiden set, jotka J £ ka J kätkevät ™ “ Poyvarl1 on imperialistisen sodan seura to n , jo k a o h jasi ty ö v ä e n lä h e ty s tö je n m ia. N iin p ä h y v ä k s y ttiin lo u n aisd e- h än , tu llu t h u o m a a m a a n , ettei E»a| Kapitalistisen lainlaadinnan on täytynyt valita terästrustin u. L . US, — ymmärtää työväenluokka! yilte‘” a k o k o u k s ia , on n istu i saada k y -, p a rte m e n tin konferenssissa Bien nessa voisi ja tk a a siellä työtänsä "kiehä- ja politikoimisen taitoon sisäl ehtojen ja varat,kon välillä. E- L i “ ? m ä ttä sosialism in alkeellisim pia p<n.J . ! £ 0'S_,,Set , Ja sen suurimpana tehtävänä ko- sym m y y ö ö h h e e m m p p ä ä ä ä n n p yk»en ly ly k k k k ä ä ä ä m m is is e e n n "m p äätöslau äätöslau selm selm a, a, jossa jossa m. m. sano- ko k • y o m k o yksen tyy taito salata kapitalistisen raan suuren u k s e e n ” . M u tta sellaista k o k o u s- j taa n : a a tte ita *. Ja m itä enemmän on hä, J hottaa tuotantoa, maan tuotta valtion ja lainlaadinnan luokka- esimies on todistanut, että sen ta ei k u ts u ttu m illo in k a a n k o o lle . B ai- tu llu t tu n te m a a n Jouhauxia, oli ku sä kommunistisen puolueen ta via voimia, ohjata tuotantoa uu desi p ro testeerasi täysi-istunnossa h e M a tk u s ta m a lla W a » h in g to n iin h a i- k ä s ittä n y t, e ttä o p p ositio n i häntä ns-1 luonne. Kapitalistisen talouden sille, sosialistisille urille. ± .!>a- k u s ta n n u k s e lla ja o le m a lla taa n am m attiyhdistysliikkeessä «{ vastaan normaalioloissa tämä salaami- kotuksesta joutui ti sitä selostusta vastaan , jo n k a jä r - litu k s e n käyttämään *«*»«.<»««» siellä yhteistyössä ty ö n a n ta ja in j a 1 täysin o ik e u te ttu a . ’T e toimitte pe ^tvrivni- H a . rillta to,menP1 teita vastaan. je s tö k o m ite a esitti, koska siinä oli nen onnistuu paremmin. Mutta unioon kuulumatonta työvoi- i ! *,"1’ M u tta I h allitu sten e d u s ta ja in kanssa, on C . ria a tte id e n m ukaan — sanoo ku murroskausien sattuessa, sellai- maa. maa kallistuivat k a llia tn iv e r ryhtynyt raiu tällä alai useita m a h d o tto m ia k o h tia . rakennuskus- Joihin se on *ynrynyt Ammattinnionismin jossa tyoväenluokh nen kuin mikä nyt on kohdan tannukset puolellam.ljoonalla ^ „ 7 ° , " m,1,tar,so" n'a' n «uo- p ro te s tia ei o te ttu en sin kään h u o m i G. T . e h d o tto m a s ti lo u k a n n u t n i i t ä 1 J o u h a u x ille — nut kapitalistista järjestelmää dollarilla p e ria a tte ita , jo tk a enn en sotaa o liv a t! ci v o i seu ra ta te itä " . nnrmaaHiea.cx««.,!, mitsemiseen. Työn militarisoi oon. H ä n v a a ti 8 -tu n n in ty ö p ä iv ä - dollarilla normaalikustannuk kansainvälisestä minen esitetään useasti tietä- yli maailman, jolloin kapitalis kysym yksessä h eti äänestystä p a k o t- ! tu n n u »tu ksellisia R an s ka n a m m a ttiy h - T y ö n talo u d ellis en toimiston C. C.I u nDannod„ ' n? ° tSka täy,yi palka tinen riistolaiva on heikko lii ta taakseen kon feren ssin o so ttam aan t o - , ^*a^y*l**kkeelle. M itä tu lee A m s te r- toi- politiikasta paljon taitamatonta väkeä • y J T : n te h tä v ä n ä on säilyttää kapitah-l toksissaan, joudutaan äärimmäi tottuneiden unionistien tilalle dellisen luonteensa. M u tta — sanoo • d am ,n In te rn a tio n a le e n , on se liitto u - j ° ka kohdistuu tiset p e r ia a tte e t: yksityisen omistus«-[ siin toimenpiteisin. E i joude Tämä on yhtenä syynä minkä-' ' hän — m u id en k an sallisu u ksien ty ö - t u rnaHa k an sa in v älise n ty ö to im is to n k eu d en , p e rin tö o ik e u d e n ja raj«tts i E r ittä in opettavaisessa a rtik k e lis a r de, jolla on antisosialistinen läised u stajat e ivä t y m m ä rtä n e e t tai kanssa o so tta n u t, että sen ta rk o itu k - ta luokkalakejakaan peittämään , tähden ^’rakentami m m a a n n halhaaa hallutfssr-l jassa käsittelee N o rja n "S o cial D em o e ivä t ta h to n e e t y m m ä rtä ä ; tosiasia on. «cna ulkokultaisuuden kiillolla. Jou laik 07na hTim ääva^rkam stunm ’ UOnne ja tk u v a s ti h a r jo itta a sitä p o - ! L a tto 7 m a n y k s ity y is .p p a ä a ä o o m dutaan tekoihin, joissa luokka- j selitti tämä todistaja (Geor ^°S lähemmin tutkisivat; kraten" a m m a ttiy h d is ty s liik k e e n suh- e ttä äänestys o li e p ä su o tu isa ". A s e te t- j E tiik k a a , jo k a jo h ti v uo d en 1 9 1 4 v o i - 1 i. , P,ta ,st,en sucnn.fr o ............................................. ............ ................................... . ¡k a n s a n ta lo u d e llis e s ta yhteistoinuu» yhteistoiminBM-1 sorto räikeästi on näkyvillä. Fuller Cnnstmn-inr. r / k y s y m y s t ä siirtymiskauden detta K a n s a in liitto o n ja n. s. työ to i- •i;____ tiin e riko isk o m iss io n i 8 -tu n n in t y ö p ä i- ! ,n a tto m u u te e n t e ttä tä m ä In te rn a tio -! ta on v ain ta rk o itu k s e n a luoda suun I O ta m m e tässä m u u ta m ia väsop im u ksen Tämmöinen räikeä, alaston! sidentti, Paul Starret) C J“ ontecsta sosialistisen kumo m istoon. käsittelam iseksi. O s o t- nale, jo n k a etunenässä on mies, j o k a j ta m a llin e n tu o ta n to tru s ti työUutra | uksen jälkeen tulisivat kaikki o t*cita k irjo itu k s is ta . luokkasorron näyte on senaatis ta u tu i, että enem m istö tässä k o m is k o k o sodan a ja n on o llu t maassansa j saadessa v a in näennäisesti otti* «- Eikä trustin sormet ulottu- ^hdöttornasti siihen johtopää- K esku stelu n kuluessa s u u rk ä rä jillä Hn jUi rÌk hyvakay,,>’ Po'nd' xte | neet' äinM M M n WräkUn “Lulle’ natsionalistisen p sionissa o li p ä ä ttä n y t, e tte i ae suostu 8- m iiiifa L ..' L o litiik a n - tu k i, e ** i ole ° ' ° k en osaa, jä rje s te lm ä , jota ei kapi- tökseen, että työn militarisoi- NoTj^n liittym ise stä K a n s a in liitto o n tu n n in ty ö p ä iv ä n ja 4 8 -tu n n in ty ö m u u ta k u in irv ik u v a ty ö v ä e n In te rn a - , 1 . , , , On ilmennyt, e „ ä trus.i tah stien s u in k a a n tarv itse pelätä, vmb | *e,mas> a m m a ttijä rje s tö n p u h e e n jo h ta - v iik o n ” p eriaa tte es ee n . Baldesi eh- r o h k _, l X ' yyd’’" “ “ i h i ¡ » f h . o ik e in k i„ „ .d . b o . jossa valtoidenvälistä kauppaa syylÄnen New Y o r k in k u l i e t . i s rn .’ n e n ? n *:r a s kaikkein väittä- vä . . „ „ „ k . , . , ,« • i v „ h o |lu . „ u o ,k , u , „ „ M l,..« k .| häiritsevät ja keskeyttävät työ- työläisten unioiden sä rk e m icv m att0 m im rn ista keinoista to i a o ,e ° - L ia n ly h ye sti ja sattuvasti doMi sillo in työ lä is ed u stajille , että he ro h k e u d e n - „ , , tm o n - » ______ h itto a k a p ita lis tie n kan sain väliseksi u h k a is iv a t k o m is s io is ta e ro a m is e lla ,! ta n y k y in e n tila n n e v a a tii” . riitaisuudet kielletään ankaran ritykseen viime kesänä «sillä C' tuottaaksemme tehtäviämme ja liittoa k a p ita lis tie n k a n s a in v ä lis i v a rjo lla ja voidakseen siten jsliuuj rangaistuksen uhalla. Lakkou- tize n s T ra n a n n rfa tio r. ’ ♦ välttämätön edellytys työn mi- »alaliito k si k a ik k ien m aid en ty ö lä e llei päästöstä m u u te tta is i. M u tta I T o s in ei v a s ta rin ta s a a v u tta n u t i-ui_____ nzens transportation Commit- u f. , r;cr,;rv,;«..ii^ _______ • • .. - • v ä ä rin k ä y tö k s iä ä n . lu o k k a a v as ta an ". N iitä v a ltio ita , j o t k a u k a n a siitä, e ttä se olisi h e rä ttä n y t i n em m istö ä O rle a n s in m ,« “ aS.,amlkä kongressissa. O n to tta , että Jouhaux, Albert Tho, ka o va t täm ä n kan sain välisen s a la lii ihastusta, sai täm ä ehdotus vastaansa M u tta se sai to k i 691 ä ä n tä e n e n i- : mas ja — M ille ra n d ovat todellima- - ' » e u v o U t Ä " to“ ? u X a 2 yö- ton jä se n iä, k e h o ite ttiin lä h e ttä m ä ä n vah va n väh em m istö n . “ Ja tulos jä i m istön 1 ,4 8 2 ä ä n tä vastaan. N o in dessä v e lje k s iä sosialipolitiikua-l täisiin aina x> vuoden vankeus trustin loijari W alter F. ¿'rëw' ''e<v0’ * suud' n voimaansaatta- ! edu«ta j ‘a n. s. W a s h in g to n in " ty ö - r p i e l l rä i ti io la skin ih ak si, ää - ,aU’ UU Ba,de#i - 700 a m m a ttiy h d is ty s tä , n iid e n jo u - J o u h a u x a n ta a T h o m as ille p -.ks .C . , väen ko n feren ssiin . K o nferen ssin misen perustama. rangaistuksella ja $15,000 sa »ula jo s k in äänestystä kom i.s.o nissa i kossa s u u n lu k u is im m a t. tu o m its iv a t neven to.m .stossa ja Millerand - Valtava e on , siis terästrustin . s y u itx ia ic il v kolia. Tämä määräys koskee voima Työläisten valtio, joka siir- du* ta ia t n im itti n äiden v a ltio id e n hai- o sittain m u u te ttiin , s uo stu ttiin k o m p - , .e n p o litiik a n , jo k a jo h ti W a .h in g to - o n n itte lu k ä y n n illä ' sosialismiin , l,tu kset ja m a tk u s tiv a t he yleisellä kus- rom issiin ja 8 -tu n n in sopim us ei ole n u n ja G en eveen . Edellisessa k o n - H e ti sen jä lk e e n Thomasin lue» 2 ? . ^ ’ it . . i a.. 2 JydVä' " S i eS_,? i a- « « n '“työläiae. ‘J " " * '™ « ™ » » ----- — u , k un Thomas oil Mutta rautateiden liikkeenhoi kivaltiaan tahtonsa alle, vaan koettaa hävittää riistäjäin mah-| ta n n u k »ella. O li »elvää alusta a lk a e n , ta i tu le k ä y ttö k e lp o is e k s i m u u te n k u in S««” ' ” 0 L . yO n ” ’ a . eai v a «t«»tu» v ain . ------- a s e ttu n u t v irk a a n s a , saapui Ransk.«[ tajille ja virkailijoille, jotka jo itsenäisten teollisuushar jo h taji din, ei voi sallia itsellensä y le l-ietta konferenssi o li n iv e l siinä* k an - missä ja m illo in se sopii ty ö n a n ta jille ä ä n tä . S iin ä p ää tö s ia u se lm a eh - m im sterinreairlen»», L »v n ni||e Ges' I tenkin salaliittoutuvat valtioi- enkin täytyy vavistuksella nou- de" välis,a . kauPPaa P/Myttä- dattaa Mn ehdotonta , ahtoa o mäan, määrätään vain kuuden va;n v u_; -... , Juutalaisten kansainvälisen vehkei kaan on haudottu yhdenkään maan ____1--......... ..................vain y Rsi mahti sitä voimak- suudesta Neuvosto-Venäjälle, jossa kuukauden vankeusrangaistus ja kaampi, mikä kykenee katkaise Rouva Sheridan ei ole bo!hbe»äi,J lyn viimeiset tulokset ovat nyt pal työväenluokkaa vastaan." bolshevikit ottivat hänet, hänen su -; mutta hänen mielestään nvkntal $500 sakko! Siis samasta syy jastuneet Venäjällä. Antakaamme Tämä on jo hyvin paksua vasta kulaisuudestaan huolimatta, erittäin johtajia on liiaksi panetelin. töksestä rangaistaisiin tämän maan sen monihaaraiset lonke rot ja saattaa sen voimattomak historioitsija Dalylle puheenvuoro: vallankumouksellista propagandaa. lain nojalla työläisiä ja työn Tämä voima vasta raottelee "Tämä tosiasia on selvä: bolshe- .Ryssän mustasotnialafset lahtarit ei .'stavaiijsesti vastaan. Katm nev jä r -' järjestyvät kun vain saarto lo(9»q jeäti hänen matkansa. antajia näin eri tavalla. Joten si. unisia silmiään. vät voisi paksumpaa keksiä. Itse Israeli i»tuu tsaarin istuimet- i,“ ‘ T ,i"”ula">« »’ « p "> kin kouraantuntuvaa luokka Rouva Bheridaa on ensimäinen tai , I 1 , nalla. He hallitsevat Venäjää, sa asiassa se on vaaratonta, sillä työ llIlIllliiMHHIllillil * lainlaadintaa. la , s e l ä n . moin kuin omistavatkin sen. He o- läiseen yleensä se ei mene. Noske teilija, joka on matkustanut Venä Kansainliiton sikaant mak samatta Näin väitetään tällä kertaa aivan vat Venäjän todellisia herroja ja val- laiset ja scheidemannilaiset ovat täs jälle v. 1917 marraskuun jälkeen.. i,ys. voi u i T Y Ö V Ä E N c L OK päistä alahuoneessa M juuri tämän i U riai ie A N kut - odottamattomalta taholta. Miehensä kuoltua mailniansodasaa Fordin lottajia. Kansakunnan hallinto, so tä suhtessa paljoa vaarallisempia, Se Kansainliitto. Joka V« r»*llk®i räikeyden takia. Voi niinkin' □uM Ub Heikki ci ole ainoa radikaali, joka takoneisto, raha-asiat ja teollinen silä heidän propagandansa on kava- hän kehitti kuvanveistotalpumuksi-1 sa orgnnisecrattiln uudelleen rsR käydä. Myöskiri on selvää, et- (Marxin kirjan "Filosofian kur- tänsä maasKa on tehnyt aen keksfn- aan; nyt hän tahtoi koetella I valta on ehdottomasti heidän käsis lampaa ja hiotumpaa. vo1' Uma^n kapitalistista mailmax, k»* tä järjestynyt työväki, rauta- juus" loppulause.) n iia a n : h än e n tu li n im it t ä n n m o . .» r a ...- « - .- -« niin. Eräs toveri on lähettänyt näh- • i „ . »•*»» luvun ou runettanyi nau- sään ; vallankumouksellisten valepu vailla Leninin, Trotskin ja Dnher- , “ “ ‘' h '“H liberaaleihri« act i, " • ? ? rvari Sorrettu luokka on jokaisen täväksemme Spokanen L . W. I. U :n vussa on heistä tullut hallitsijoita. "Me tiedämme, että tuplajuulaisiin " f “ 1 ^ k'' “ ' manaa Uin » « , « , » m ^ an VI° y |aokkava,,ak° hda!le perustuvan oa»’ io No. 120 vllkkopalletUnin m ar-jSllonl voittaa. Iaraoll latoo tsaarin joukkoihin el mene tuollainen sotku. »hlnakin m u o to k o .... Ne c a t ny. yksiupa valmiit ja V ,le u a n Englannla” j k«"'“ '«'a '"‘ « ’■ ‘“ "a Inhoten hylkäävät he tuolaliset apos ™ o n o l e u t t X r i X X v La |y h v » k u n n .n elinehto. Sorre- maltoon 27 päiväpä. jMNl erä. « 'valtoiatnlmelia.- tolit. I. W . W. liittoa järjestönä ninillä on niihin yksinoikeus Venä-! samat torni a sikaa rl laskuja — koisestl rT tm .eiäi.U n '“ ,Oltan Vap?US Ualy a)a" «alimoaten mokalauat, on1 illattakaan suuremmista vasioksk** ei voitane pitää silta edesvastuussa. jäilä. rouva Sheridanilla katsoen aith.n ' **u i • ! 5,l.s , va ttarna*t®rnast* uuden yh my<*s ottanot asiakseen tehdä "hls- Htstorioitisijamme luo sitten terä muualla E uropa.»., _ T ro u k i 8 ,k w > j Hyvin tiedetään kuinka vaikeissa o- to k ^ t . ° ' 7 U a7 itC ,S l‘ Unnan lu o m ia' a J o « a sor torialllaen „n a i, vain ' polaevt.mla II- hän katseensa Venäjän historiaan. desta, Keski-Europan Meille annetaan tietää, että keski lolssa järjestö nykyisin toimii, niin Ihastuttava. hän oli kärsivällinen ja le ili. . 7 tapauk. rettu luokka voisi vapautua on mkm U ittam iseksi. ajan feodallherrat, maaorjien omis- että jäsenistöllä ei ole tilaisuutta ja istui mallinani tuntikausia. Teimme | läheisen ja kaukaisen idän kysy®.'* S ? 7 g' n. J? " *11 OllU‘ saayut« « ' ' a kehitysaste, Polaheviami. aamatea koin amerl- isistä ja bolshevismin kumniituk«*3, mahdollisuutta estää kaikkien sotku- työtä iltasin, kello 8:sta kohdistaa U k , k 7 .t .y k ™ . . ] ?." - 1° — k« ......... * ! « ja y " « »auis«iinvaimea ‘ tuotanto- kalainen Kaoiia- tidat’ J . kansainvälinen o,tvat “ punaisia kap it.. vallankumo- Leoin „1, vähemmän^Unoa-! ............... . mestarien tuotteita julkltulemasta. yöhön l . . e . k t . . lakko,a.Pa“ k’ ., n; y ! voimat ja vallitsevat yhteiskun-i lismi. on yhden häpeämättomän ia uks<,lllBla ' — ainakin Venäjällä, »tot Myöskään ei ole sanottu onko sa tunut taiteesta, mutta myös sangen eensa ja rangaista johtajia kym- nalliset laitokset eivät enää voi roiatomaisen kaosaliisooden. Joota- U l>“ huk<,0,1 taaB historioitsija: “ Belgian haMitus on Juuri jättiä S#« 1 » a A lit,. A ■ a t, I I- S a «■ a » 4a a fl» ■ La* n a« K- - * a. * 1 . . 1 1 _ a • » a a JUTUN JATKOA ] m tärkotettu S s I Ä läpäisemään e h - - t u o t a n m v ^ '^ 'l U n k ^ m o u ^ £ £ työväe^vastarim^an ^ k s e n Ä jmeste k u in virlraan actn va unet h a lli, i __________________________________ odottaa J lakkovastaisia lakeia e r i i n .ie«m m ä,sa tai täikeämmas^ä k,en ’ Ä Ä 1 11 ». 1 -i» • « s H Okk,ae k ^ : „ n 1,Oi napt“aO, - X votmakkMn koteiaton - .uksen kmtssa. h a is ta , perustettiin “ en " a- ^ S° “ Ä m * ,“ ‘ kCT7 * “ ’ m" ™ tama P'“ ' » Paikkaus Leninin hah i *av a l» .«.t Amerikan vallanko- Hiukseen nähden. Silmiemme edes T o" K‘,v u ' ” k w l « » » « « C W O - , r t sekin luodaan sotilasvoimalta ' ‘ ', l 'ä,e,lyat 'Tät™ 'yohna määrää olkeo ' m“ tta keU'nle'ät juu .den' on ajatus, jolle bolshevismi pe- alaiset keplottelivat voiton hedelmät rustuu. niin kuin varmasti republi- ■"yiis kaaismi perustuu. Ainoa mitä Ve °" l i Internatlonalelta, on joukko roistoja. Phy lls.sse tarkon .kses«. e .A jotka tulevat käyttäm iin Amertkän nottu sepustus lainkaan l.w.w: Iäisel tä taholta lähtenyt — sitä emme tah toisi uskoa — sillä bulletiini on koneella kirjotettu ja vailla minkään laista virallisti leimaa. Onhan I. W. W.-järjestössä kyllä harjotettu Kol matta Internationalea vastustavaa propagandaa — ja myöskin puolusta vaa — mutta uskomattomalta tun tuu, että virallisissa asiapapereissa voidaan mennä noin pitkälle. Englantilainen taiteilijatar Neuvosto-Venäjästä i r v a Paiitl; ksen man * • » * * • « Johdon, ja . sen kautta f "K un Industrial Workers of the Vanderlipin seurassa palasi äsket täin Venäjältä eräs englantilainen Ä ’ kot " ^ “ " » n T ä :^ ^ ,a,w' 7 . i ‘ jesiyascn, vapautuksen edel- jebfäneet ’ T kansainvälisen halli-! ”” ^ • H O -— , m i” voimakkuutta joka tapauksessa täytyminen luokkani . ¿ I l ’ T >e osottaa mihin republikaani- ,ää e«ä o?at ?alm .,w ’n e « 1 % nen kongressi, mikä tuli Väli- S ne tuoUntovoh?7 1 tuksi W ilson-vastaisen m ie li ' o L ä n L o v « 3 ? 7 . . , ' J h u Z il alan hyökyaallon mukana, tulee ia n h an v h ,e i .h ? 7 , * . k? h ltty a Vai\ . s yht?'?ku” nan helmassa. lainlaadinnasaa gresaiin valitut pyrkimään. uudet e d Kon u s t a - i v a X n ^ X U k t l T t , ’ “ir*-«*.” * gr ovat « ™ u k « , . i , i , työ- ^ lat Ä ^ i e v . ^ , S i virkaanastuva «sten julkivihollisia samoin- j luokkavalta, jonka huippuna uusi halli-luusi v.W o'ljin.«"'v,‘i,";i*'“ p‘: ” ! S2 *""4 Työtätekevä luokka on kehi-ieläm«. Korkeamptem«yksen kuluessa asettava van-ltroväenluokan kapitalis- selle V " ? '“ h ho X inVn j - X T ,: ™ . n t : n iin " kuvanveistäjätär, Mrs. Sheridan. jo ka kuuluu Englannin korkeimpaan ylhäisöön. Hän on Neuvosto-Venä jän suurimman pilkkaajan ja vihol lisen VInston Churchillin serkku. Mrs Sheridan el ole bolsevikien vihollinen, päinvastoin. Kaksi kuu kautta sitten matkusti hän uteliai- rakastettava. Dshershinski, salaisen Kansainliitolle 80.000 Iranein '- ‘•1 poliisin pelätty päällikkö, jota kuva- lamattoman sikaarilaskun. Lasi» taan niin verenhimoiseksi, oli rouva ‘ sanotaan: ‘Bri maiden edos® Sherfdanfsta lempeä ja hiljainen, j Span konferenssissa joko H Hän on saanut kärsiä paljon, ollut tai kuljettivat pois tämän *» 11 vuotta vankilassa ja hänen o u ' arvosta Sikaareja, vaikea olla kova ja ankara. "Tämä konferenssi pidettiin b*** Taide Neuvosto-Venäjällä? Mosko kuulla Ja siinä olivat osallisina J* van museot olivat avoinna kuten en-! j si ylineuvoston jäseniä, myö* nenkin. Futuristinen taide rehotti yhä, mutta kuvanveiston alalla oll I , san hallitukeen edustajat. Kansainliiton sihtert on il luoto ihania teoksia, esim. Gogol ja Dostojewski oli hakattu suuriin vai- nut puuttuvan rahaa. > * ’ keihin marmorilobkarelhin. " V e n ä - 1 k i e l t ä y t y y hän vasta*»«*' Jäilä ei ollut paljon ruokaa ruumiil-j y,tneuvoston veloista le, mutta sitä enemmän sielulle."; "Belgian 'Belgian hallitus hallitus vi vä itää. ett* aideteatterissa ja Suuressa Ooppe konferenssi muodosti osan rassa sai Ihailla esittämtstaidon ih- Hiton toiminnasta, meitä, sekä lausunnollisessa, soitan- ________ asti on ylineuvosfc‘i fyj Täkän nollisessa. mfimillisessä että plastil-■ tetty imperialistisesta suur«* voaH llaeaaa s u h te « ea. , mut[a o , « Ruuan vähyydestä, puiden, vaat-; vihjaus, eli melkeinpä syytös. «R te den ja kenkien puutteesta kertoi se on myös syyllinen tavalJ*« rouva Sheridan samaa kuin muutkin pikku näpistelyyn — Belgian > enäjällä käyneet. ituksen sikaarlen poiskuJettatn»*^
