r L K j a p u a n a , JV U L U K . 24 r .— FRIDAY, D E C 24
.?*»• a n
TOVERI
palkkojen ja lyhempien työtun- hän porvarillisen yhteiskunnan! ¡isyyttä tarjota jokaiselle oi- sanpetokoessa, jo ta k u ts u ta a n “ K a n - ta i h a llitu k s e lle ” . Baldesi p id ä ttä y ty i dotukaessa, jonka
oppositioni
(T H E C O M R A D E )
V it ^ ._ * nkv.l!n:1" en.-Aulee 81 loin tilalle yhteenliittymän,
joka keuden tehdä työtä tai olla •o je n lu to k a i” .
s en täh d en ä än estäm ästä 8 -tu n n in eo- sanotaan m. m. :
T h e org an o f the Fin n ish w o rk e rs in olemaan hyvin vaikeaa, mutta sulkee pois luokat vastakohti-
työttömänä hänen oman mielen H e r r a Jacob W id n e s, jo k a v a lit p i m uksesta. N iin on a s ia n la ita B al-
"Kuukausi
Lyonin
kon«
eikä enää ,uie ° ierau,n sä mukaan. Kas tässä on meillä tiin k o n feren ss iin ty ö lä is te n edu sta desin m u k a a n siinä k o h d e n , -jossa matkusti C. C. T :n Iäb ety,tö ^ j**
politikoitsijoihin
tulee varsinaista valtiollista valtaa, yksinkertainen ja työläistenkin
valtakirjaa,
huolln^
except Sunday, at Astoria, Oregon,
myös automaattisesti , katoa- koska juuri valtiollinen valta järjelle käsitettävissä oleva tun- ja n a ja n e u v o n a n ta ja n a , on eräässä W id n e s in m u k a a n s a a v u te ttiin “ s u u ri kongressin
by the Western Workmen’s Publishing
selostuksessa
la u su n u t
suu ren
ihas p e ria a tte e llin e n v o itto ” .
keskustelujen
hengestä,
maan
Society.
i-t
u ................. . on porvarillisessa yhteiskunnas- nussana: “ Ken ei tee työtä, hä- tuksensa kon feren ssista. H ä n lausuu
E i m y ö sk ää n h y v ä k s y tty B aldesin niin, ottaakseen osaa
Tyovaenluke
heraa silloin sa vallitsevan luokkavastakoh-
luokkavastakoh- i nen
n e n ei
e i pidä
n ir iä
i- m . m ., e ttä työ lä is et s a a v u ttiv a t “ suu esittää p ää tö s la u se lm a eh d o tu s ta , e tte i konferenssiin, jo n k a oli
syömäänkään”, ja
O ffic e Seventh a n d C o m m e rc ia l St-, Valtiolliseen
itsetietoisuuteen dan ilmaus
tämä tunnuslause on työvelvol ren p e ria a tte e llis e n v o ito n ” 8 -tu n n in 8 -tu n n in ty ö a ja n v o im a a n s a a tta m i- Kansojenliitto, tä m ä k a p . u l ä ^ /
O p p o site Post O ffic e .
luokka-asemastaan
ja joutuu
Ja nyt on vastakohta proleta- lisuuden perusperiaatteena. Jo tyd p äiväkysym yksessä, jo k a o li e p ä i-j nen a ih e u tta is i m in k ä ä n la is ia p ie n e n - v a ltio id e n uusi p y h ä allianssi,
Phone: Office 365, Editorial Dep't 832 | välttämättömästi
.
.
etsimään o- riaatin ja porvariston välillä kainen, joka elää työtätekevää le m ä ttä ko n feren ssin tä rk e in k y s y - n yk siä p alko issa. K u n J o u h a u x k o - tystö m a tk u s ti h allitu k s e n kust.», .
Post Office Address:
mintakeisesti
keinoja
vapautu-, luokan taistelua luokkaa vas- sä yhteiskunnassa, osottaa o- myä.
T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore.
missionissa
e sitti e h d o tu ks en , jo lla sella.
Se o tti osaa konferenssi^
miseksecn valtiollisesta ja yh- taan, taistelua, joka korkeim malla olemassaolollansa, että
On
m ie le n k iin to is ta
v e rra ta
W id - v a ia lausui a n o m u k se n tä h ä n s u u n lim a tta s iitä, e ttä ennen sotaa «J, p
teiskunnallisesta sorronalaisuu- paan huippuunsa kohotettuna hän on välttämätön tälle yhteis
ED ITO R 1A L 5 T A F F
ta a n , h y v ä k s y ttiin tä m ä ehdotus.
G.
Tm
jä rk k y m ä ttö m ä n ä
merkitsee kokonaista vallanku- kunnalle ja että hän siitä syystä nesin selostusta siihen, jo n k a Ita lia n
Elis Sulkanen, Ms ns gin g Editor, Sulo destaan.
Baldesi
esittää
ly
h
y
e
n
p
iirte
e
n
k
o
n
ta
is
te
lla
jo
k a is ta
osanottoa
a m m a ttijä rje s tö n e d u s ta ja , G in o B a l
Syvänen, Alex Sevo, Toivo A . Johnson.
llllllllllllllllllllilll •
mousta.
Onko
muuten
edes
ih-
saa
mitä
hän
tarvitsee
ruumiin
ferenssista,
jo
k
a
a
n
ta
a
v
ala
is
tu
k
se
n
desi, on lä h e ttä n y t.
H e r r a W id n e s
ty ö lä is te n
p u o le lta
sellaisiin
A. N. Koskela.
T F D X ctpdi
v a i t F
j me^e^^väkään sitä, että luokka- sa ylläpitoon tältä yhteiskun sanoo Baldesistsa, " e ttä h än, sen t a r siitä p a re m m in k u in p itk ä selostus. aiin. O tta m a lla h u om ioon, että
1 c K A o I K U b l l N V A L T A
vastakohdille perustuva yhteis- nalta. Tämä johtaa seuraavaan
E n tered sa second-class m a il m a tte r
a lle k irjo itta m is e n m a ttiy h d is ty s liik e , jo k a perustua 1#T
m o k k a a n ja v a lp p a a n k r it iik in jo h R a u h a n s o p im u ks en
July 18, 1 9 1 2 , a t the Post O ffic e at
Muistettanee vielä miten e-! kunta Päättyy jyrkkään ristirii- johtopäätökseen:
“ Sinä elät, dosta, jo k a ilm e n i hän en tekem issään v u o s ip äivä s attu i k o n feren ss in a ik a n a . k a ta is te lu lle ja internationalism i!^
Ästoris, Oreaon, under the A ct of rään suuren seattlelaisen laiva-1 ta?n* yhteentörmäykseen
mies sinä syöt, sinä saat mitä tarvit ehdotuksissa, o li kon feren ssin e tu a la n E n g la n n in k u n in g a s Y r jö o li m ä ä rä n v o i o m istaa p a ik k a a Amsterds^
M e rc h 3 . I ö / 9.
rakennusyhtiön täytyi keskeyt-'mi.esta vastaan lopullisena rat- set yhteiskunnalta — siis sinun m ie h iä ’. S itä m ie le n k iin to is e m p a a on n y t, e ttä tä tä p ä iv ä ä ju h litta is iin kes- kansallisessa In te rn a tio n a lessa,
„
. . . .
, .
, taa töimintanasa sentähden, et-,
täytyy tehdä työtä.” Siitä syys tu tu s tu a B aldesin käs ity k se en k o n fe -l k e y ttä m ä llä k a ik k i ty ö t k o lm e n m i p u h e e n jo h ta ja n a on A ppleton ja
— lo v e n Cl ilmesty nuo- tä teräsyhtiö ei tahtonut myy-' 4 ’koön sanottako, että yhteis- tä ei ole edes menshevikeillä, renssista.
n u u tin a ja k s i, jo n k a kuluessa k a ik k i ra p u h e c n jo h ta ja n a Jouhaux ja
i
'**•*'' joulupäivänä.
:^ ..t..Mx :..x .x
dä sjjje terästä, eivätkä in ^ .k u n n a llia e n M ke sulkee pois jotka niin kiivaasti vastustavat
mennä,
kongressi liittyä
Baldesi, jo k a sivu m en n en s a n o ttu ih m is e t m u is te lis iv at " v o ito n pu o lesta tens, p ä ä ttä ä
miehet antaa lainoja. • Tämä
°^c poliittista työn militarisoimista,
kyllin
k a a tu n e ita " . K om issionissa e h d o ttiv a t < la n k u m o u k a e llis e e n
ammattijärisaas,
laivarakennusyhtiö oli katsonut Rikettä, joka samalla ei olisi rohkeutta vastustaa tätä periaa na k u u lu u ita lia n a m m a ttiy h d is ty s liik e ^a * n -a g ** la
1
o
h
s«
*1
e
a
«
t
S
A
L
.
a
*
*
—
S
_
_
A
A
_
_
_
n
tila
is
e
t
e
ttä
tä
tä
k
e
h
o
tu
s
ta
nou-1
M
oskovassa,
keen m a ltillis e e n sivustaan, a lk a a se
Luokkalainlaadintaa edulliseksi ohjelmaksi olla so- y hteiskunnallinenkin.
tetta työn
velvoillisuudesta. lostuksensa h u o m a u tta m a lla , että hän d a te tta is iin .
A m s te rd a m in
Internationale,
I
Vain
vinnossa union työläisten kana-; V
a ’" sellaisen asiantilan val Työvelvollisuuden perustus on
B
aldesi
k
e
rä
ä
arvo
aelu
n
sa
k
o
n
fe
-
jo alusta p itä e n o li la u su n u t k ä s ity k
saa v o im an s a läheisestä liitosta U I
litessa, jossa ei enää ole luok-
sa. Siitä johtui boikotti.
Tunnettua on piiten kapita New Yorkin rakennushuijausta k*a e*kä luokkavastakohtaa, lak- siis siinä, että työläisten valtio sensä kon feren ssista. K a n s a in v ä lin e n , renseista s a n o ih in , a t t t se ’ e i o llu t Äainv»li»en ty ö to im is to n kanssa. *
listiset politikoitsijat vastusta tutkivan Lockwoodin komitean kaavat yhteiskunnalliset kehi sanoo: “ Me emme voi tarjota ty ö jä rje s tö — sanoo hän — s yn tyi m u u ta k u in n ats io n a lis tien k o k o u s ” , ta a tä te n , e ttä se k ä ä n tä ä seiso
vat luokalleen vastenmielisiä la kuulustelussa on nyt tullut il- tykset olemasta valtiollisia val itsellemme nautintoa elättää ve- v o ito k k a id e n e n te n te h a liitu s te n halus- Balde#,n « « « ä m ä n selostuksen W a s h k a ta is te lu lle ja on p ila ku v a ty o ^ ^
kiesityksiä m. m. sillä syytök mi seikkoja, jotka osottavat, et- }ankumouksia. Siihen asti on telehtijöitä, me emme voi yh ta osottaa ty ö lä is ille , e tte i v a r s in a !-! in * toh kon feren ssista o n h y v ä k s y n y t! j n te rn a tio n a le g la -
J o u h a u x in o n n istu i yhdessä |Lw.
sellä, että tämmöiset esitykset tä terästrusti on harjottanut jokaisen yleisen yhteiskunnan teiskunnassa, jossa kaikki pe nen m a a ilm a n s e lk k a u s o llu t k o k o n a a n *ta *,an a m m a ttijä rje s tö n jo h to , jo k a
rustuu
työläisten
valtaan,
sallia
sam
alla
k
iit
te
li
B
aldesia
h
än
e
n
työs-1
k
a
n
h a llitu k s e n e d u stajan kan n ,
h y ö d y ttä ty ö v ä e n lu o k a lle , e ttä " u u s i,
muka ovat luokkalainlaadintaa, tällaista puristusta yli maan sei- uudistuksen aattona yhteiskun-
itsellemme
nautintoa,
että
jo
a ik a k a u s i" n y t k o itta is i.
H u o lim a t t a ! tknaa
mikä rajottaa elinkeino- ja liik laisiin liikkeisiin nähden, jotka tatieteen viimeinen sana aina o-
c . _ konferenssissa,
,
.
da A Ib e r t T h o m a s kansainvälisen hi. I
kainen tekee työtä tai ei tee siitä, e ttä o ltiin selvillä tästä h u m
Sekä Ita lia n että E s p a n ja n ä m m ät-1 to im i8 to n
jo h ta ja k s i.
Jou h s„ J
keenharjotusvapautta jonkinyh-
jo h ta ja k s i.
raudan
\a
teräksen
käsittelyssä
J
e\a:
työtä
niinkuin
häntä
itseään
hu
tijä
rje
s
tö
t
o
va
t
teh
n
ee
t
p
esäero
n
A
m
-
j
teiskunnallisen luokan vahin ovat pitäneet union työläisiä.
p u u k is ta ,
p ä ä tti
Ita lia n
a m m a ttijä r
ra u h an ko n feren ssissa
m inisteri 1 ^ I
‘Taistelu tai kuolema; veri- vittaa.”
In te rn a tio n a le n
kanssa Ja h e u rin , s ä h k ö tru s tin jo h taja n , apuU
goksi. Tämmöinen on vallan ta
jestö lä h e ttä ä B aldesin k o n feren ss iin » te rd am in
Maan mahtavimpaan pääomayh nen sota ta^ olemattomuus. Niin
Missä työ vallitsee, siellä täy Sen jo h d o s ta , että hän osanotollansa
u u teen
A m m a tillis e e n
In - ! n en, J o u h a u x on v ih d o in julkisen Ui-
vallista täällä Yhdysvalloissa, tymään
kuuluvana järjestönä on kysymys
kiertämättömästi tyy kaikkien tehdä työtä. Jos k o n feren ssiin on saanut tila isu u d en ! *® « *a tio n a le e n . jo k a
m u o d o s te ttiin toksen , "C o n s e il econom ique d« L
“ kansanvaltaisuuden”
maassa, terästrusti suuren teräslakon asetettu".
tämä periaate on oikea, jos se ju lk is e s ti p a lja s ta a tä m ä n , sentähden, ' K o m m u n i,ti’ cn In te rn a tio n a le n y h te y - j „ ¡ ¡ v , ySn talo u d ellis en
jossa laajoissa kerroksissa vielä
neuvoston, I
jälkeen
vietti
voiton
juhliaan,
on välttämätön edellytys sosia m u tta m y ö sk in v ain sen täh d en , on dessä.
illt
lH
IIIIIIIIlU
U
lllII
»
kuvitellaan lainsäädäntö ja oi
C . G. T :n y leiss ih te eri, tuon Uitot
lismille, täytyy meidän tästä Baldesi ilo in e n m atkastan sa.
keuden jako puolueettomaksi vannoen hävittävänsä työväen T Y Ö N M I L I T A R I S O I M I
on seivästi porvanllmen.
R an skan a m m a ttijä rje s tö s s ä kasvaa sen, jo k a
__
järjestöt
kaikilta
niiltä
työaloil
näkökulmasta lähien ymmärtää
kaikkiin yhteiskunnan jäseniin
Baldesi k e rto o sitten to iv o tto m is ta I v a s ta rin ta sen n y k y is tä jo h ta ja a Jou- Se i,m e n e e k y llin selvästi siitä, ett«,
ta,
joissa
terästä
ja
rautaa
käsi
SESTA
ja yksinkertaisesti selittää it p onnistuksistansa konferenssissa k o o - h a u x ia vastaan ja on v ain a ja n k y - v ä t ede8 o ikeistoso sialistit halu, työ».
nähden.
Tämän harhaluulon
tellään.
Keksittiin
semmoinen;
sellemme
työn militarisoimisen ta työ lä is ed u stajat yhtenäiseen selvään j sy m y s m illo in m y ö sk in R a n s k a n a m -j k en n ellÄ ’ **" *• Er8Äaa* avoimen, hr-
vallassa oleviin ihmisiin luon sotasuunnitelma,
että terästä
v. amAa" ‘>'h-
välttämättömyyden
perusperi esiintym iseen. Ensiksi k o e tti h än m a ttiy h d is ty s liik e lu o p u u A m s te rd a - j eeaaS J o u h a u x ille lu o p u i siten LsuMt,
nollisesti on kapitalististen po- rakennusaineena
käyttävinä
T ° mS‘ aatteesta.
litikoitsijain
edellämainitulla liikkeiltä, jotka
ovat Gnioiden hvökkäJkset
in tj’
Työväenluokan voimien pon saada h eid ä t y k s im ie lis y y te e n e rin ä i- m istä. K r it iik k i W a s h in g to n in osan- tu n n e ttu re fo rm is tin e n ammattiyhdi»-1
lauseella vaikutuksensa.
Y li kanssa tehneet sopimuksia, kie! „ y° kkay
„ J ° ‘ k a ,. . ‘,ekdaan nistaessa ylenmäärin, aikakau sissä p ääkysym yksissä, e rittä in k in k y - otosta, jossa jo u h a u x v a littiin v a ra jty s m ie s ja oikeistososialisti, paikasta».
päänsä lukeutuu näihin ainek letään rakennusaineet.
Että ™ t " an E
T nP,
a™ ' della, jolloin vanhan yhteiskun symyksessä m a a ilm a n ra a k a -a in e id e n p u h e e n jo h ta ja k s i, on o llu t m y ö sk in sa C . G . T :ssä. H ä n oli turlu*«
siin pikkuporvareja ja keski-
v a ltiu d e s ta , jo sta
kysym yksestä te rä v ä ä .
Useissa paikallisissa a m tn a - k o e tta n u t saada toteutetu ksi mitä v*».
L “ ? aÄ ‘ « ‘ “ J aaia!‘ i'
nan selkäranka luhistuu ko k h a e rra
säätyläisiä, mutta ikävä kyllä “ »e
ik k i m u u t ty ö v ä e n k y s y m y k s e t o vat tiilisissä konferensseissa on h y v ä k s y t tim a tto m in ta
sosialisoimisehdotusu.
on käynyt ilmi Lockwoodin
• r ?
• ,
kin, suuri osa työläisiäkin on komitean
oikeistomiel
kuulustelussa. Puris Kaikkl O1keistom.eliset
ainek koon auttaakseen vaikeata ta ti suuressa m ä ä rin riip p u v a is ia . A p p le - ty v o im a k k a ita vastalausepäätö slau sel- H ä n o li työssänsä toimistossa, udoo I
loudellista romahdusta — joka
saman harhaluulon vallassa.
tukseen joutuneiden liikkeiden set, jotka
J £ ka J kätkevät
™
“
Poyvarl1 on imperialistisen sodan seura to n , jo k a o h jasi ty ö v ä e n lä h e ty s tö je n m ia. N iin p ä h y v ä k s y ttiin lo u n aisd e- h än , tu llu t h u o m a a m a a n , ettei E»a|
Kapitalistisen
lainlaadinnan on täytynyt valita terästrustin
u. L
.
US, — ymmärtää työväenluokka! yilte‘” a k o k o u k s ia , on n istu i saada k y -, p a rte m e n tin konferenssissa Bien nessa voisi ja tk a a siellä työtänsä "kiehä-
ja politikoimisen taitoon sisäl ehtojen ja varat,kon välillä. E- L i “ ?
m ä ttä sosialism in alkeellisim pia p<n.J
. ! £
0'S_,,Set , Ja sen suurimpana tehtävänä ko- sym
m y y ö
ö h
h e
e m
m p
p ä
ä ä
ä n
n p
yk»en ly
ly k
k k
k ä
ä ä
ä m
m is
is e
e n
n "m
p äätöslau
äätöslau selm
selm a,
a, jossa
jossa
m.
m.
sano-
ko k • y o m k o yksen
tyy taito salata kapitalistisen raan suuren
u k s e e n ” . M u tta sellaista k o k o u s- j taa n :
a a tte ita *.
Ja m itä enemmän on hä, J
hottaa tuotantoa, maan tuotta
valtion ja lainlaadinnan luokka- esimies on todistanut, että sen
ta ei k u ts u ttu m illo in k a a n k o o lle . B ai-
tu llu t tu n te m a a n Jouhauxia, oli ku
sä kommunistisen puolueen ta via voimia, ohjata tuotantoa uu desi p ro testeerasi täysi-istunnossa h e
M a tk u s ta m a lla W a » h in g to n iin h a i- k ä s ittä n y t, e ttä o p p ositio n i häntä ns-1
luonne. Kapitalistisen talouden
sille, sosialistisille urille.
±
.!>a-
k u s ta n n u k s e lla
ja
o le m a lla taa n
am m attiyhdistysliikkeessä
«{
vastaan
normaalioloissa tämä salaami- kotuksesta joutui
ti sitä selostusta vastaan , jo n k a jä r - litu k s e n
käyttämään
*«*»«.<»««»
siellä
yhteistyössä
ty
ö
n
a
n
ta
ja
in
j
a
1
täysin
o
ik
e
u
te
ttu
a
.
’T
e
toimitte
pe
^tvrivni-
H
a
.
rillta
to,menP1
teita
vastaan.
je
s
tö
k
o
m
ite
a
esitti,
koska
siinä
oli
nen onnistuu paremmin. Mutta unioon kuulumatonta työvoi- i ! *,"1’
M u tta I h allitu sten e d u s ta ja in kanssa, on C . ria a tte id e n
m ukaan
—
sanoo ku
murroskausien sattuessa, sellai- maa.
maa kallistuivat
k a llia tn iv e r
ryhtynyt raiu
tällä alai
useita
m a h d o tto m ia
k o h tia .
rakennuskus- Joihin se on *ynrynyt
Ammattinnionismin
jossa tyoväenluokh
nen kuin mikä nyt on kohdan tannukset puolellam.ljoonalla ^ „ 7 ° , " m,1,tar,so" n'a' n «uo-
p ro te s tia ei o te ttu en sin kään h u o m i G. T . e h d o tto m a s ti lo u k a n n u t n i i t ä 1 J o u h a u x ille —
nut kapitalistista järjestelmää dollarilla
p
e
ria
a
tte
ita
,
jo
tk
a
enn
en
sotaa
o
liv
a
t!
ci
v
o
i
seu
ra
ta
te
itä " .
nnrmaaHiea.cx««.,!,
mitsemiseen.
Työn
militarisoi
oon.
H
ä
n
v
a
a
ti
8
-tu
n
n
in
ty
ö
p
ä
iv
ä
-
dollarilla
normaalikustannuk
kansainvälisestä
minen esitetään useasti tietä-
yli maailman, jolloin kapitalis
kysym yksessä h eti äänestystä p a k o t- ! tu n n u »tu ksellisia R an s ka n a m m a ttiy h -
T y ö n talo u d ellis en toimiston C. C.I
u nDannod„ ' n? ° tSka täy,yi palka
tinen riistolaiva on heikko lii ta
taakseen kon feren ssin o so ttam aan t o - , ^*a^y*l**kkeelle.
M itä tu lee A m s te r-
toi-
politiikasta
paljon taitamatonta väkeä
•
y
J
T : n te h tä v ä n ä on säilyttää kapitah-l
toksissaan, joudutaan äärimmäi tottuneiden unionistien tilalle
dellisen luonteensa.
M u tta — sanoo • d am ,n In te rn a tio n a le e n , on se liitto u -
j ° ka kohdistuu
tiset p e r ia a tte e t: yksityisen omistus«-[
siin toimenpiteisin. E i joude Tämä on yhtenä syynä minkä-' '
hän —
m u id en k an sallisu u ksien ty ö - t u rnaHa
k an sa in v älise n
ty ö to im is to n
k eu d en , p e rin tö o ik e u d e n ja raj«tts i
E
r
ittä
in
opettavaisessa
a
rtik
k
e
lis
a
r
de, jolla on antisosialistinen
läised u stajat
e ivä t
y m m ä rtä n e e t
tai kanssa o so tta n u t, että sen ta rk o itu k -
ta luokkalakejakaan peittämään , tähden ^’rakentami
m
m a a n
n halhaaa
hallutfssr-l
jassa käsittelee N o rja n "S o cial D em o e ivä t ta h to n e e t y m m ä rtä ä ; tosiasia on. «cna
ulkokultaisuuden kiillolla. Jou laik 07na hTim ääva^rkam stunm ’ UOnne
ja tk u v a s ti h a r jo itta a sitä p o - ! L a tto
7 m a n y k s ity y is .p p a ä a ä o o m
dutaan tekoihin, joissa luokka- j selitti tämä todistaja (Geor
^°S
lähemmin tutkisivat; kraten" a m m a ttiy h d is ty s liik k e e n suh- e ttä äänestys o li e p ä su o tu isa ". A s e te t- j E tiik k a a , jo k a jo h ti v uo d en 1 9 1 4 v o i - 1 i.
,
P,ta ,st,en sucnn.fr
o .............................................
............ ...................................
. ¡k a n s a n ta lo u d e llis e s ta
yhteistoinuu»
yhteistoiminBM-1
sorto räikeästi on näkyvillä.
Fuller Cnnstmn-inr. r / k y s y m y s t ä
siirtymiskauden detta K a n s a in liitto o n ja n. s. työ to i- •i;____
tiin e riko isk o m iss io n i 8 -tu n n in t y ö p ä i- ! ,n a tto m u u te e n t e ttä tä m ä In te rn a tio -!
ta
on
v
ain
ta
rk
o
itu
k
s
e
n a luoda suun I
O ta m m e
tässä
m u u ta m ia väsop im u ksen
Tämmöinen räikeä, alaston! sidentti, Paul Starret)
C J“ ontecsta sosialistisen kumo m istoon.
käsittelam iseksi.
O s o t- nale, jo n k a etunenässä on mies, j o k a j ta
m a llin e n
tu o ta n to tru s ti työUutra |
uksen jälkeen tulisivat kaikki o t*cita k irjo itu k s is ta .
luokkasorron näyte on senaatis
ta u tu i, että enem m istö tässä k o m is k o k o sodan a ja n on o llu t
maassansa j saadessa v a in näennäisesti otti* «-
Eikä trustin sormet ulottu- ^hdöttornasti siihen johtopää-
K
esku
stelu
n
kuluessa
s
u
u
rk
ä
rä
jillä
Hn jUi rÌk hyvakay,,>’ Po'nd' xte | neet' äinM M M n WräkUn “Lulle’
natsionalistisen
p
sionissa
o li p ä ä ttä n y t, e tte i ae suostu 8- m
iiiifa L ..'
L o litiik a n - tu k i, e
** i ole
° ' ° k en osaa, jä rje s te lm ä , jota ei kapi-
tökseen,
että
työn
militarisoi-
NoTj^n
liittym ise stä
K a n s a in liitto o n tu n n in ty ö p ä iv ä n ja 4 8 -tu n n in ty ö m u u ta k u in irv ik u v a ty ö v ä e n In te rn a - , 1 .
,
,
,
On ilmennyt, e „ ä trus.i
tah stien s u in k a a n tarv itse pelätä, vmb |
*e,mas> a m m a ttijä rje s tö n p u h e e n jo h ta - v iik o n ” p eriaa tte es ee n . Baldesi eh- r o h k _, l X
' yyd’’" “
“ i h i ¡ » f h . o ik e in
k i„ „ .d . b o .
jossa valtoidenvälistä
kauppaa syylÄnen New Y o r k in k u l i e t . i s rn .’ n e n ? n *:r a s kaikkein väittä-
vä
. . „ „ „ k . , . , ,« • i v „ h o |lu .
„ u o ,k , u , „ „
M l,..« k .|
häiritsevät ja keskeyttävät työ- työläisten unioiden sä rk e m icv m att0 m im rn ista
keinoista
to i a o ,e ° - L ia n ly h ye sti ja sattuvasti doMi sillo in työ lä is ed u stajille , että he ro h k e u d e n - „ , , tm o n - » ______
h
itto
a
k
a
p
ita
lis
tie
n
kan
sain
väliseksi
u
h
k
a
is
iv
a
t
k
o
m
is
s
io
is
ta
e
ro
a
m
is
e
lla
,!
ta
n
y
k
y
in
e
n
tila
n
n
e
v
a
a
tii”
.
riitaisuudet kielletään
ankaran ritykseen viime kesänä «sillä C' tuottaaksemme tehtäviämme ja liittoa k a p ita lis tie n
k a n s a in v ä lis i
v a rjo lla
ja voidakseen siten jsliuuj
rangaistuksen uhalla.
Lakkou- tize n s T ra n a n n rfa tio r. ’
♦ välttämätön edellytys työn mi- »alaliito k si k a ik k ien m aid en ty ö lä
e llei
päästöstä m u u te tta is i.
M u tta I
T o s in ei v a s ta rin ta s a a v u tta n u t
i-ui_____
nzens transportation Commit- u f. , r;cr,;rv,;«..ii^
_______
•
•
..
-
•
v ä ä rin k ä y tö k s iä ä n .
lu o k k a a v as ta an ". N iitä v a ltio ita , j o t k a u k a n a siitä, e ttä se olisi h e rä ttä n y t i n em m istö ä
O rle a n s in
m ,« “ aS.,amlkä
kongressissa.
O n to tta , että Jouhaux, Albert Tho,
ka o va t täm ä n kan sain välisen s a la lii ihastusta, sai täm ä ehdotus vastaansa
M u tta se sai to k i 691 ä ä n tä
e
n
e
n
i-
:
mas
ja
— M ille ra n d ovat todellima-
- ' » e u v o U t Ä " to“ ? u X a
2 yö- ton jä se n iä, k e h o ite ttiin lä h e ttä m ä ä n vah va n väh em m istö n . “ Ja tulos jä i
m istön
1 ,4 8 2 ä ä n tä vastaan.
N o in dessä
v e lje k s iä
sosialipolitiikua-l
täisiin aina x> vuoden vankeus trustin loijari W alter F. ¿'rëw' ''e<v0’ * suud' n
voimaansaatta- ! edu«ta j ‘a n. s. W a s h in g to n in " ty ö - r p i e l l rä i ti io la skin
ih ak si,
ää -
,aU’ UU Ba,de#i -
700
a m m a ttiy h d is ty s tä ,
n iid e n
jo u - J o u h a u x a n ta a T h o m as ille p -.ks .C .
,
väen
ko
n
feren
ssiin
.
K
o
nferen
ssin
misen perustama.
rangaistuksella ja $15,000 sa
»ula jo s k in äänestystä kom i.s.o nissa i kossa
s u u n lu k u is im m a t.
tu o m its iv a t neven to.m .stossa ja Millerand -
Valtava e on , siis terästrustin
.
s y u itx ia ic il
v
kolia.
Tämä määräys koskee voima
Työläisten
valtio, joka siir- du* ta ia t n im itti n äiden v a ltio id e n hai- o sittain m u u te ttiin , s uo stu ttiin k o m p - , .e n p o litiik a n , jo k a jo h ti W a .h in g to - o n n itte lu k ä y n n illä '
sosialismiin , l,tu kset ja m a tk u s tiv a t he yleisellä kus- rom issiin ja 8 -tu n n in sopim us ei ole n u n ja G en eveen . Edellisessa k o n - H e ti sen jä lk e e n Thomasin lue»
2 ? . ^ ’ it . . i a.. 2 JydVä' " S i eS_,? i a- « « n '“työläiae.
‘J " " * '™ « ™ » »
-----
— u , k un Thomas oil
Mutta rautateiden liikkeenhoi kivaltiaan tahtonsa alle, vaan koettaa hävittää riistäjäin mah-| ta n n u k »ella. O li »elvää alusta a lk a e n , ta i tu le k ä y ttö k e lp o is e k s i m u u te n k u in S««” ' ” 0 L . yO n ” ’ a . eai v a «t«»tu» v ain . -------
a s e ttu n u t v irk a a n s a , saapui Ransk.«[
tajille ja virkailijoille, jotka jo
itsenäisten teollisuushar jo h taji din, ei voi sallia itsellensä y le l-ietta konferenssi o li n iv e l siinä* k an - missä ja m illo in se sopii ty ö n a n ta jille
ä ä n tä .
S iin ä p ää tö s ia u se lm a eh - m im sterinreairlen»»,
L »v n ni||e Ges' I
tenkin salaliittoutuvat valtioi- enkin
täytyy vavistuksella nou-
de" välis,a . kauPPaa P/Myttä- dattaa Mn ehdotonta , ahtoa o
mäan, määrätään vain kuuden va;n v u_;
-...
,
Juutalaisten kansainvälisen vehkei kaan on haudottu yhdenkään maan
____1--.........
..................vain
y
Rsi
mahti
sitä
voimak-
suudesta Neuvosto-Venäjälle, jossa
kuukauden vankeusrangaistus ja kaampi, mikä kykenee katkaise
Rouva Sheridan ei ole bo!hbeȊi,J
lyn viimeiset tulokset ovat nyt pal työväenluokkaa vastaan."
bolshevikit ottivat hänet, hänen su -; mutta hänen mielestään nvkntal
$500 sakko! Siis samasta syy
jastuneet Venäjällä.
Antakaamme
Tämä on jo hyvin paksua vasta kulaisuudestaan huolimatta, erittäin johtajia on liiaksi panetelin.
töksestä rangaistaisiin tämän maan sen monihaaraiset lonke
rot ja saattaa sen voimattomak
historioitsija Dalylle puheenvuoro:
vallankumouksellista
propagandaa.
lain nojalla työläisiä ja työn
Tämä voima vasta raottelee
"Tämä tosiasia on selvä: bolshe- .Ryssän mustasotnialafset lahtarit ei .'stavaiijsesti vastaan. Katm nev jä r -' järjestyvät kun vain saarto lo(9»q
jeäti hänen matkansa.
antajia näin eri tavalla. Joten si.
unisia silmiään.
vät
voisi
paksumpaa
keksiä.
Itse
Israeli
i»tuu
tsaarin
istuimet-
i,“
‘
T
,i"”ula">«
»’
«
p
">
kin kouraantuntuvaa luokka
Rouva Bheridaa on ensimäinen tai
,
I 1 ,
nalla. He hallitsevat Venäjää, sa asiassa se on vaaratonta, sillä työ
llIlIllliiMHHIllillil *
lainlaadintaa.
la , s e l ä n .
moin kuin omistavatkin sen. He o- läiseen yleensä se ei mene. Noske teilija, joka on matkustanut Venä Kansainliiton sikaant mak
samatta
Näin väitetään tällä kertaa aivan vat Venäjän todellisia herroja ja val- laiset ja scheidemannilaiset ovat täs jälle v. 1917 marraskuun jälkeen..
i,ys. voi
u i T Y Ö V Ä E N c L
OK
päistä alahuoneessa M juuri
tämän
i U
riai
ie A N kut - odottamattomalta taholta.
Miehensä
kuoltua
mailniansodasaa
Fordin lottajia. Kansakunnan hallinto, so tä suhtessa paljoa vaarallisempia,
Se Kansainliitto. Joka V« r»*llk®i
räikeyden takia. Voi niinkin'
□uM Ub
Heikki ci ole ainoa radikaali, joka takoneisto,
raha-asiat ja teollinen silä heidän propagandansa on kava- hän kehitti kuvanveistotalpumuksi-1 sa orgnnisecrattiln uudelleen rsR
käydä. Myöskiri on selvää, et- (Marxin kirjan "Filosofian kur- tänsä maasKa on tehnyt aen keksfn-
aan; nyt hän tahtoi koetella
I valta on ehdottomasti heidän käsis lampaa ja hiotumpaa.
vo1' Uma^n kapitalistista mailmax,
k»*
tä järjestynyt työväki, rauta-
juus"
loppulause.)
n iia a n :
h än e n
tu li n im it t ä n n m o .
.» r a ...- « - .- -«
niin.
Eräs
toveri
on
lähettänyt
näh-
• i
„
.
»•*»» luvun ou runettanyi nau- sään ; vallankumouksellisten valepu
vailla Leninin, Trotskin ja Dnher- , “ “ ‘' h
'“H
liberaaleihri« act
i, " • ? ? rvari
Sorrettu luokka on jokaisen täväksemme Spokanen L . W. I. U :n vussa on heistä tullut hallitsijoita. "Me tiedämme, että tuplajuulaisiin
" f “ 1 ^ k'' “
'
manaa Uin » « , « , » m ^ an VI° y |aokkava,,ak° hda!le perustuvan oa»’ io No. 120 vllkkopalletUnin m ar-jSllonl voittaa. Iaraoll latoo tsaarin joukkoihin el mene tuollainen sotku. »hlnakin m u o to k o .... Ne c a t ny.
yksiupa
valmiit
ja
V
,le
u
a
n
Englannla”
j
k«"'“
'«'a
'"‘
«
’■
‘“
"a
Inhoten
hylkäävät
he
tuolaliset
apos
™ o n o l e u t t X r i X X v La |y h v » k u n n .n elinehto. Sorre- maltoon 27 päiväpä. jMNl erä. « 'valtoiatnlmelia.-
tolit.
I. W . W. liittoa järjestönä ninillä on niihin yksinoikeus Venä-! samat torni a sikaa rl laskuja —
koisestl rT tm .eiäi.U n
'“ ,Oltan Vap?US
Ualy a)a" «alimoaten mokalauat, on1
illattakaan suuremmista vasioksk**
ei
voitane
pitää silta edesvastuussa. jäilä. rouva Sheridanilla
katsoen aith.n
' **u i • ! 5,l.s , va ttarna*t®rnast* uuden yh my<*s ottanot asiakseen tehdä "hls- Htstorioitisijamme luo sitten terä
muualla
E
uropa.».,
_
T
ro
u
k
i
8 ,k w >
j
Hyvin
tiedetään
kuinka
vaikeissa
o-
to k ^
t . ° ' 7 U a7 itC ,S l‘ Unnan lu o m ia' a
J o « a sor torialllaen „n a i, vain ' polaevt.mla II- hän katseensa Venäjän historiaan.
desta,
Keski-Europan
Meille annetaan tietää, että keski lolssa järjestö nykyisin toimii, niin Ihastuttava. hän oli kärsivällinen ja
le ili. . 7
tapauk. rettu luokka voisi vapautua on mkm U ittam iseksi.
ajan
feodallherrat, maaorjien omis- että jäsenistöllä ei ole tilaisuutta ja istui mallinani tuntikausia. Teimme | läheisen ja kaukaisen idän kysy®.'*
S
?
7 g' n.
J? " *11
OllU‘ saayut« « ' ' a kehitysaste, Polaheviami. aamatea koin amerl-
isistä ja bolshevismin kumniituk«*3,
mahdollisuutta estää kaikkien sotku- työtä iltasin, kello 8:sta
kohdistaa
U k , k 7 .t .y k ™ . . ] ?." -
1° —
k« .........
* ! « ja y " « »auis«iinvaimea
‘ tuotanto- kalainen
Kaoiia- tidat’
J . kansainvälinen
o,tvat “ punaisia
kap it..
vallankumo-
Leoin
„1,
vähemmän^Unoa-!
............... .
mestarien
tuotteita
julkltulemasta.
yöhön
l . . e . k t . . lakko,a.Pa“ k’ ., n; y ! voimat ja vallitsevat yhteiskun-i lismi. on yhden häpeämättomän ia uks<,lllBla ' — ainakin Venäjällä, »tot
Myöskään ei ole sanottu onko sa tunut taiteesta, mutta myös sangen
eensa ja rangaista johtajia kym- nalliset laitokset eivät enää voi roiatomaisen kaosaliisooden. Joota- U l>“ huk<,0,1 taaB historioitsija:
“ Belgian haMitus on Juuri jättiä
S#« 1
» a A lit,.
A
■ a
t, I
I-
S a «■ a
» 4a a
fl» ■ La* n
a«
K-
- * a. * 1 . . 1 1
_
a •
»
a a
JUTUN JATKOA ]
m tärkotettu
S
s I Ä
läpäisemään
e h - - t u o t a n m v ^ '^ 'l U n k ^ m o u ^ £ £
työväe^vastarim^an ^ k s e n Ä
jmeste
k u in
virlraan actn va unet h a lli, i
__________________________________
odottaa J lakkovastaisia lakeia e r i i n
.ie«m m ä,sa tai täikeämmas^ä k,en ’ Ä
Ä 1
11
». 1
-i» •
« s H Okk,ae k ^ : „ n 1,Oi napt“aO, - X
votmakkMn koteiaton -
.uksen
kmtssa.
h a is ta , perustettiin
“
en
" a- ^
S° “
Ä m * ,“
‘
kCT7 * “ ’ m" ™
tama P'“ ' » Paikkaus Leninin hah
i *av a l» .«.t Amerikan vallanko- Hiukseen nähden. Silmiemme edes
T
o" K‘,v u ' ” k w l « » » « « C W O - , r t sekin luodaan sotilasvoimalta
'
‘ ', l 'ä,e,lyat
'Tät™
'yohna määrää olkeo
'
m“ tta keU'nle'ät juu .den' on ajatus, jolle bolshevismi pe-
alaiset keplottelivat voiton hedelmät rustuu. niin kuin varmasti republi-
■"yiis kaaismi perustuu. Ainoa mitä Ve
°" l i
Internatlonalelta, on joukko roistoja.
Phy lls.sse tarkon .kses«. e .A jotka tulevat käyttäm iin Amertkän
nottu sepustus lainkaan l.w.w: Iäisel
tä taholta lähtenyt — sitä emme tah
toisi uskoa — sillä bulletiini on
koneella kirjotettu ja vailla minkään
laista virallisti leimaa. Onhan I. W.
W.-järjestössä kyllä harjotettu Kol
matta Internationalea
vastustavaa
propagandaa — ja myöskin puolusta
vaa — mutta uskomattomalta tun
tuu, että virallisissa asiapapereissa
voidaan mennä noin pitkälle.
Englantilainen taiteilijatar
Neuvosto-Venäjästä
i r v a Paiitl; ksen man * • » * * • « Johdon, ja . sen kautta f "K un Industrial Workers of the Vanderlipin seurassa palasi äsket
täin Venäjältä eräs englantilainen
Ä
’ kot " ^
“
" » n T ä :^ ^
,a,w' 7
. i ‘ jesiyascn, vapautuksen edel- jebfäneet ’ T kansainvälisen
halli-!
”” ^
• H O -—
, m i”
voimakkuutta joka tapauksessa täytyminen luokkani . ¿ I l ’ T
>e osottaa mihin republikaani- ,ää e«ä o?at ?alm .,w ’n e « 1 %
nen kongressi, mikä tuli Väli- S ne tuoUntovoh?7
1
tuksi W ilson-vastaisen m ie li ' o L ä n L o v « 3 ? 7 . . , ' J h u Z il
alan hyökyaallon mukana, tulee ia n h an v h ,e i .h ? 7 , * . k? h ltty a
Vai\ . s yht?'?ku” nan helmassa.
lainlaadinnasaa
gresaiin valitut pyrkimään.
uudet e d Kon
u s t a - i v a X n ^ X U k t l T t , ’ “ir*-«*.” *
gr ovat « ™ u k « , . i , i , työ- ^
lat
Ä
^
i e v . ^
,
S
i virkaanastuva
«sten
julkivihollisia samoin- j luokkavalta, jonka huippuna
uusi halli-luusi v.W o'ljin.«"'v,‘i,";i*'“ p‘:
”
!
S2 *""4
Työtätekevä luokka on kehi-ieläm«.
Korkeamptem«yksen kuluessa asettava van-ltroväenluokan
kapitalis- selle
V " ? '“
h ho
X inVn
j - X T ,: ™
. n t :
n iin
"
kuvanveistäjätär, Mrs. Sheridan. jo
ka kuuluu Englannin korkeimpaan
ylhäisöön.
Hän on Neuvosto-Venä
jän suurimman pilkkaajan ja vihol
lisen VInston Churchillin serkku.
Mrs Sheridan el ole bolsevikien
vihollinen, päinvastoin. Kaksi kuu
kautta sitten matkusti hän uteliai-
rakastettava. Dshershinski, salaisen Kansainliitolle 80.000 Iranein '- ‘•1
poliisin pelätty päällikkö, jota kuva- lamattoman sikaarilaskun. Lasi»
taan niin verenhimoiseksi, oli rouva ‘ sanotaan:
‘Bri maiden edos®
Sherfdanfsta
lempeä ja hiljainen, j Span konferenssissa joko H
Hän on saanut kärsiä paljon, ollut tai kuljettivat pois tämän *»
11 vuotta vankilassa ja hänen o u ' arvosta Sikaareja,
vaikea olla kova ja ankara.
"Tämä konferenssi pidettiin b***
Taide Neuvosto-Venäjällä? Mosko
kuulla
Ja siinä olivat osallisina J*
van museot olivat avoinna kuten en-!
j
si
ylineuvoston
jäseniä, myö*
nenkin.
Futuristinen taide rehotti
yhä, mutta kuvanveiston alalla oll I , san hallitukeen edustajat.
Kansainliiton sihtert on il
luoto ihania teoksia, esim. Gogol ja
Dostojewski oli hakattu suuriin vai- nut
puuttuvan rahaa. > * ’
keihin marmorilobkarelhin.
" V e n ä - 1 k i e l t ä y t y y hän vasta*»«*'
Jäilä ei ollut paljon ruokaa ruumiil-j y,tneuvoston veloista
le, mutta sitä enemmän sielulle."; "Belgian
'Belgian hallitus
hallitus vi
vä itää. ett*
aideteatterissa ja Suuressa Ooppe konferenssi muodosti osan
rassa sai Ihailla esittämtstaidon ih- Hiton toiminnasta,
meitä, sekä lausunnollisessa, soitan-
________ asti on ylineuvosfc‘i fyj
Täkän
nollisessa. mfimillisessä että plastil-■ tetty imperialistisesta suur«* voaH
llaeaaa s u h te « ea.
,
mut[a o , «
Ruuan vähyydestä, puiden, vaat-; vihjaus, eli melkeinpä syytös. «R
te den ja kenkien puutteesta kertoi se on myös syyllinen tavalJ*«
rouva Sheridan samaa kuin muutkin pikku näpistelyyn — Belgian
> enäjällä käyneet.
ituksen sikaarlen poiskuJettatn»*^