Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 20, 1920)
a MAANANTAINA, JO U LU K .2 0 P.—MONDAY, DEC. 20 TO VÉRI Tavaratuotannon (s.o. myytä lä. Mutta se ei estä liikepulan tu misessa. Ja missä sotaväkeä on väksi* tuottamisen) täytyy ke loa vaan vieläpä sitä Jouduttaa- ilmestynyt lakkopaikOille, siellä (T H E COM RADE) Sillä se merkitsee voitto- on kokoontumis- ja puhevapaus Ths organ of the Finnish workers in hittyä sangen yleiseksi, ennen kin. Tuo heti kielletty. Tarvitsee the Western States. The only Finnish kuin aikakautisia liikepulia to prosentin - pienenemistä. vain Daily in the West. Published Daily, della voi esiintyä. Tosin esika- tannon laajeneminen kyllä edel- i viitata Garyn, West Virginian, eacept Sunday, at Astoria, Oregon, pitalistisenkin tavaratuotannon lyttää menekin . - ! Pensylvänian » (kulutuksen) ja _____ Arizonan viime by the Western Workmen's Publishing aikaan (käsityö ja talonpoikais-1 laajenemista, mutta milloin jäi- [ vuotisten työtaistelujen histo- Society. tuotannon kaudella) sattui pula • kimäisen laajeneminen työpalk-| riaan. Office Seventh and Commercial St., aikoja,’ mutta ne johtuivat sellai- ' käin kohoamisen kautta tekee Tällä hetkellä on sotaväkeä Opposite Post Office. sista satunnaisista syistä kuin mahdottomaksi voiton kohoami-; sijoitettu West Virginiaan, Phone:. Office 365, Editorial Dep’t 632 esim. kadon tai sotien takia. sen, niin ei kapitalisti enään Kenfuckyyn ja Alabamaan yllä Post Office Address: Siltä silloin oli vielä suurin osa laajenna tuotantoa. Työväen os pitämään järjestystä hiilimaina- TO VERI, Bos 99, Astoria, Ore. yhteiskunnan tuotantoa tuot tokyvyn pysyminen ylipäänsä rien lakkotaistelussa. Sotilas- tajan omaa tarvetta tyydyttä- liian pienenä tuotantoon verra- w määräyksessä No. 5, W est V ir- ED ITO R IA L STAFF väin tuotteiden valmistamista. i ten on kapitalistien tuotantota-1 ginian lakkoalueella oleville so- Elis Sulhanen, Managing Editor, Sulo :».» : muuttaa * ta- . van a . - yleinen » —• _ säännöllinen <i«s< Syvänen, Alas Sevo, Toivo A . Johnson. Vasta t kapitalismi ilmiö, ^ jo u k o ille ; luetaan seuraavaa: A. N. Koskela. varatuotannon yleiseksi tai ai tämän tuotantotavan pohja ja “ Säännöllisiä työkokouksia ta nakin lähes yleiseksi sekä si perusehto. Se on myös yksi. vanmukaisissa paikoissa salli- Entered as second-class mail matter ten saattaa tuottajat riipuvaisik- sellaisia yleisiä ehtoja, Joita taan, edellyttäen, että siitä il- July 16, 1912, at the Post Office at si markkinoista, tavarainsa me- ilman ei aikakautisia liikepulia motetaan sotilaille ja edellyttä Astoria, Oregon, under the Act of nekistä. Hajanaiset paikalliset voisi esiintyä, March 3. 1879. en ettej pidetä kiihottavia ja markkinat (myyntitilaisuudet) sytyttäviä puheita.” Tämä kuu IIIIVlIllIXIITIJIIIlllll laajenevat suuriksi maailman lostaa joltisenkin suopealta, mut Kapitalistinen tuotanto markkinoiksi joilla tapahtuvista LAKKOJEN TUKAHUTTA- ta käytännössä sotilaskomenta hintain vaihtelusta eivät syrjäi-* MINEN ASEVOIMIN YH ja tulkitsee määräyksen siten, ja liikepata setkään voi pysyä riippumatto että korkeintaan neljä mainaria DYSVALLOISSA mina. Ja yksinkertainen tava voivat kokoontua yhteen, ol Tiedetään, että kapitalistises ratuotanto on säännötöntä, kos- Sota-asiainsihteeri Newton koon kysymyksessä tavallinen sa järjestelmässä vaihtelee ku ka kukin tuottaja toimii omin Bakerin äskettäin antamasta ra- seuraelämä tai kokoontuminen koistus ja lamaannuskaudet painsä. Mutta nyt kapitalisti- portista ilmenee, että vuoden ai- kansalaisten asuntoihin. Näin (“ korkea’’ ja “alhainen konjunk- tuotannossa muuttuu tuo kana, viime vuoden kesäkuusta jyrkkä määräyksen tulkinta turi” ). Siirtyminen edellisestä säännöttömyys aivan anarkiak- tämän vuoden kesäkuuhun, Yh- halpaannuttaa ehdottomasti työ jälkimäiseen tapahtuu äkillises si; yksityisliikkeet tulevat täy- dysvaltain sotajoukkoja käytet- läisten järjestyneen toiminnan. ti. Jollain hetkellä kukoistus dellisesti riippuviksi markkina- tiin 20 tapauksessa “ ylläpitä- Kaivosomistajat ovat tämmöi kaudella esiintyy jossain tuo hintain vaihteluista. mään lakia ja järjestystä” . Kuu- seen “ puolueettomuuteen” san tannonhaaroissa menekin seisa Kolmannen yleisen liikepuli- dessatoista tapauksessa oli ky gen tyytyväisiä. us, jonka johdosta hinnat äk en edellytyksen muodostaa ka- symyksessä lakkotaistelu. Työ- “Army and Navy Journalissa” kiä alenevat. Se on pula. Me pitalismi sen kautta, että se e- lakkojen kukistamiseen käytet- joulukuun <:ltä päivältä lue nekin seisaus ja hintain -lasku rottaa tuotannon kulutuksesta, tiin sotaväkeä seuraavissa pai- taan: “ Säännöllisen armeijan leviää nopeasti. Tuotantoa su Ne jotka tuotteen valmistavat koissa: Heinäkuulla 1919, Rayn, arvo siviilihäiriöiden. tukahutta- pistetaan, lamaannustilaa kes eivät enää saa sitä itselleen. Se Globen, Miamin ja Jeromen kai-; misessa on jälleen todettu tää sitten lyhemmän tai pitem mitä palkkatyöväki saa itselleen vosalueilla Arizonassa, aiheena Mingo-kauntissa, 1 West <»• Virgini män aikaa, hinnat ja voitot o- on vain se osa heidän luomaan- “ i. w. w :läisten toiminta” ; loka- assa . . . . . . . . Se on tarmokas vat alhaiset. Vähitellen kui sa arvoa, joka vastaa työvoiman kuulla, 1919, Garyssä, Indiana, laittomuuksien käsitteleminen tenkin alkaa tuotanto taas laa arvoa. Kapitalistit taas eivät aiheena teräsorjien nousu; mar- heti niiden puhjetessa, mikä tu- jentua, hinnat ja voitot kohota. valmistuta tuotteita sitä varten, raskuulla 1919 Wyomingin kai- tukahuttaa joukkotahdon, j.n.e. Tuotanto käy laajemmaksi kuin että ihmisten tarpeet tulisivat vosalueilla, aiheena hiililakko; Tällä tarmokkaan toiminnan koskaan ennen, kunnes jälleen tyydytetyiksi, vaan saadakseen samoihin aikoihin hiililakon ta- ylistyksellä tahdotaan viitata tapahtuu käänne. — Ennenkuin voittoa. Se merkitsee, että tuo- k ia myös: Utahissa, Brownsvil- West Virginian kuvernöörin tämän aikakausittain uusiintu tanto, sen laajuus, vähentäminen lesssä, P a .; Gallupissa, New äskettäin julkaisemaan sotilas- vien tapahtumain syitä voi täy tai lisääminen ei ratkaisevasti. Mexico; Ratonissa, New Mexi- julistukseen. Tämä julistus an sin käsittää, on tarkastettava riipu kulutuksesta ja sen kas- co; Baynessa, W ash.; Bogalu- nettiin heti kun työläisjoukot niitä yleisiä ehtoja, joiden val vamisesta, vaan voiton saannis- sassa. L a .; Pittsburgissa, K an .; kyllästyivät West Virginian litessa liikepula käy mahdolli ta. Tuotantoa laajennetaan ja McAllisterissa, O k ia .; ‘ Charlesto- kaivosyhtiöiden palkkamurhaa seksi. supistetaan sen mukaan, miten nissa, Beckleyssa ja Clothierissa, jiin ja sälapoliiseihin ja ryhtyi Jo rahan syntyminen muodos pääoman arvon lisääntymisen i W . V a .; Knoxvillessa, Term, se- vät omintakeisesti toimimaan. , . . . taa yleisen mahdollisuuden liike- mahdollisuus paranee tai huo- kä huhtikuulla, 1920, Buttessa. Turhaan olivat West Virginian pulan syntymiselle. Kun ei e- nonee. Tosin kapitalistisenkin Montana. mainarit siihen saakka anoneet nään vaihdeta tavaraa suoraan tuotantotavan aikakautena säi-i Siis useimmissa tapauksissa kuvernööriltä apua salapoliisi- toiseen tavaraan, vaan ensi kä lyy yleinen yhteys tuotannon käytettiin sotaväkeä lakkojen murhaajien ylläpitämän terrorin dessä rahaan, käy mahdollisek ja kulutuksen välillä, sillä sei- murskaamiseen. Suuria joukko- tukahuttamiseksi. Tämä oi si, että tavarairx kiertokulku vir lainenhan on kaikille yhteiskun •' häiriöitä sattui samaan aikaan vallinen esimerkki vain toteaa ta pysähtyy: rahaa voi vetää nanmuodoille yhteistä. Mutta monin paikoin maata, kuten ro sen tosiasian, että sotaväkeä kiertokulusta pois* kasata aar kulutus ei enään määrää tuotan- i tumellakoita, lynchauksia, jouk- lakkotaisteluissa aina käytetään teeksi, jolloin osa tavaroista toa, vaan päinvastoin tuotannon koterrorismia. j.n.e., mutta vain ylläpitämään' kpitalistien etujen jää myymättä. Yleistä menekin määrästä riippuu kulutus, ja harvassa tapauksessa käytettiin mukaista järjestystä. seisausta ei kuittenkaan voi käy uotannon • määrä taas riippuu sotaväkeä tämmöisten todellis- aiiiiMiiiiiniuiiiiiii * tännössä tapahtua vielä silloin, :ulloinkin ja kullakin alalla ten laittomuuksien ja epäjärjes- kun tavaroita yleensä ostetaan [ saavutettavissa olevan voitto- tyksen tukahuttamiseksi, koska MIKSI II INTERNATIONA- käteisellä rahalla. Vasta m ak-; prosentin korkeudesta. ¡työväki ei ollut mellakkain ai- LE ON KUOLLUT? sulyoton kehittyminen liike-e- i Asiaa ei selitä se, että ilman heuttajina. Sotasihteeri Baker f -v -- lämässä liittää eri alain liik -• muuta sanotaan “ liikatuotannon” i ei tahdo myöntää, että sötavä Siksikö, että se oli hajanai keenharjoittajat sellaiseen ket-¡olevan liikepulan syynä; ei sit 1 keä käytettiin lakkojen tukahut nen ja heikko eikä kyennyt es juun keskenään, että kun jot- tenkään, vaikka lisätään että; tamiseen. Hän turvautuu sii- tämään sotaa? kut heistä eivät saa myydyksi kuluttajain täytyy olla maksu- sen tavanmukaiseen väitökseen, E i, ei sitä siitä voi syyttää. tavaroitaan eivätkä .,,,..1 ., sen takia kykyisiä, voidakseen tuotteita että armeija on puolueeton työ- : Voimain riittämättömyys on his- tlksi- säädä ja ia että lriin if-o ionn bcice»» Mutta tosiasiat1 ! «.^ .*>¿^11 .*« ^11.1.- VäikliS vot suorittaa maksusitoumuksi-; kun heidän vr»olx_ mak- ri riitaisuuksissa. toriallinen tosiseikka niin toiset, jotka ovat h eil-, sukykynsä ei ole tarpeeksi iso ,1 ovat hyvin yksinkertaiset, nkertaise1 eikä tietenkin voidaan keskustella ta saamassa, eivät voi taas suo- jää osa tuotteita mvvmättä. v a ik e a t tulkita. tn Urita siitä, käyttikö joku järjestö ole- myymättä. Min suinkaan vaikeat rittaa, maksu sitoumuksiaan k o i-1 kätähden on kuluttajain työvä- Lakko on jo silloin murskat- via voimiaan, vai hukkasiko his- mansille, joilta he ovat tavaroiden ostokyky liian pieni? M iks-jtu, kun työläisiltä kielletään ko-.torian antaman tilaisuuden, ta ostaneet, joten taas näiden ei se voisi kasvaa samassa suh koontumisoikeus tai heitä este- Sellainen olisi virhe, raskas maksukyvyttömyyden tähden teessä kun tuotantokin, niin et tään vapaasti liikkumasta ja pu- virhe. Voisi jossain tapauksessa joutuvat pulaan neljännet j.n .e .: tei liikepulaa voisi syntyä? To- humasta horjuville taisteluto- sanoa, että se oli petoskin. Mut- Osittainen, menekin seisaus saat-1 dellisuudessa usein työpalkatko vereilleen solidarisuuden v ä lt-1 ta jos olisi siitä kysymys, voi- taa täten käydä yleiseksi. ................... hoavatkin juuri liikepulan edel- j tämättömyydestä voiton hankki- simme sen asian väitellä lop- C t w t t t « n n : : : m i» t n » : n : ia n : : n n i: n n nnam «tm gnnn»n:nn YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA No- 296 puun ja päättää toisten olla tar miit työntämään vähän sivul- Joka tapauksessahan on tvön* kempia. Voisimme vaihtaa joh lemmekin ne julkeat opportu mat elätettävä. Ja on er^\^ toa. nistit, jotka pilaavat pelin, sel jolta työ ei lopu. Se on Mutta nyt ei ole kysymys sii laiset Ketoset. viljelys. Joka paikassa on tä. On kysymys kavalluksesta. Mutta työväki ei enää anna ' suuksia viljelysmaan Ja niii\monessa kohdassa: petkuttaa itseään. Se vaatii tun seen, maanparantamiseen, Oj: 1. Toisen Internationalen ko nustamaan väriä. Vaatii että tukseen, tientekoon, puutarfo suonkujn^ kouksissa oli edessä oleva sota tehdään selvemmät kontrahdit, muokkaukseen, seen, halontekoon. julistettu imperialistiseksi; sen että sanat vastaavat tekoja. N yt myös nähdään selvemmin Sellaiseen on mahdollisiin®,, puolueet valehtelivat sen kan pian pantava kaikki ne, ¿¡7 ne puolinaisuudet, epäselvyydet salliseksi. 2. O li oltu selvillä siitä, ettei ja aukot, jotka oli I I Interna joko ei ole ammattitaitoa tai 2 siinä suuressa sodassa ole rat tionalen päätöksissä. Nähdään, tilapäisesti ammattityötä, L? kaiseva kysymys “ hyökkääjistä” että osaksi olivat ne takaport ten jääneet virkamiehet, keinottelu» ja “ puolustajista” , mutta kaik teja, mutta että osaksi ei vielä syystyöntekijät, silloin voitu nähdä tarkemmin passaajat, poliisit y. m. s. Un£ kien maiden sosialistipatriotit tulevaisuuteen. N yt on eletty, rissa ei tartuttu tarmolla täha» puhdistivat omaa hallitustaan työväen silmissä ja shovinisti- nähty ja koettu. Eletty sotia; asiaan. Maksettiin laiskanvi^ sesti räykyttivät “vihollisia” — ja kansalaissotia, nähty porva-; ta palkkoja, elätettiin joutilain kansojakin, toisia työläisiä — rit ja sosialidemokratit ja koet-1 Ammattiyhdistysjohtajien opp«. tu myös, verisesti koettu. tumsmi tässä vaikutti, he h« vastaan. On siis täysi syy koota koke- eivät uskoneet kumoukseen » 3. Toisessa Internationalessa „ oli päätetty, ettei myönnetä so t_ mukset ja sanoa: me kuulumme sen takia tahtoivat selvitä iij$ yhteen jo nyt. Nuo — prole- mahdollisimman “ siististi" i tavaroja; ne myönnettiin. 4. O li hyljätty ministeriso- taarit — tulevat kyllä mukaam- Tämä edellyttää tietenkin h. Mutta noita v herroja emme : vää yhteishenkeä, ja se edelly*. sialismi; mutta mentiin kilvan me. — ----- *‘-----------•------------------------------------- *“r tarvitse — ne aikovat mennä v i- ! tää myös selvää suunnitelmalij- hallituksiin u*” :---------- 1‘ ” ‘ suutta järjestäjiltä, niin ettei 5. O li luvattu kaikin voimin hollisen puolelle, Ja viimemainitut ne ovat voida syyttää siinä tapahtuma pyrkiä sotaa lopettamaan; mut- ta asiallisesti autettiin hallitus- 11 Internationale. Siksi se on puolueellisuutta ja suosikki®». _______ et.' __ ____ _______ ♦■vrXvraÄ työväelle llÄ Irii/tlliit- kuollut. ciinffa suutta. Kaikkien pitää nähdä - ta “ kestämään voittoon asti ( Illlllf lt llllllllU IIt llll r vaikkeivat kaikki heti myönti. 6. O li luvattu käyttää sodan | luomaa tilannetta kapitalismin TYÖVOIMAN SIJOITTA. ! sikaan — että näin on välttämä ’ tontä ja näin on oikein. kukistamiseen; mutta sitä on aa-i MISKYSYMYS TYÖVÄEN- L Oikeisto sosialidemokraatit mojen puolueiden voimilla kai VALLAN AIKANA ■sanovat, että tämä on “työ». naloista kannatettu. He muka puolta»» 7. O li uhkailtu vallanku-! Kapitalismi sijottaa ihmisiä I juutta” . “ vapaata työtä”. Eivätkö fe näkökannan mouksella, mutta esiinnyttiin voitonkiskonnan sen vastustajina. ; mukaan. Muu ei liikuta sitä. tunne kapitalismin “vapaata" Kyllähän se nähtiin, ennen so- Sen kyynnillisimmät teoreeti- työtä! On kuin yön ja päivää taakin, että Toisen Internatio kot sanovat suoraan, että jouta ero kapitalismin ihmissijotuk- nalen puolueissa oli aineksia, jot vat kuolla pois ne, joilla ei ole sella pakkotyöhönsä ja nälkä ka eivät kaikkia noita päätöksiä paikkaa luonnon (lue pääoman) kuolemaan sekä sosialismin työ hyväksyneet, mutta ne taipuivat ruokakauppojen luona. Kun ka velvollisuudella kokonaisuutta niihin, olivatpa itsekin niitä te- pitalismi kuitenkin itse aika a- etua silmällä pitäen. Tietenkin on laitettava niin, kemässä. Heidän puoleltaan ta- join tarvitsee enemmän ja aika pahtui kavallus jo silloin. He ajoin vähemmän väkeä, on täy- työtä tekevillä joka paikas- syöttivät työväelle fraaseja, joi- tynyt laittaa vaivaishoitoja ja sa olisi mahdoTlisimmassa mää. ta eivät aikoneetkaan täyttää, vakuutuksia, aina tietenkin niin, r^n samat elin- ja kulttuurien Elok. alkupäivinä 1914 ne vain että työssä olevat saavat e lä t-! Mutt^ siitäkin saa tavallisesti saivat tilaisuuden, sotatilan tur- ¡ tää nekin, joiden ei anneta teh- asianomainen ‘‘armeija’’ itse pi r____• . • ' dä f työtä. . r tää huolen tietysti yhteiskunnas vin olla rehellisiä _ reformisteja, patriootteja, ministerillisiä. Kapitalismin ihmistensijotus i asianomaisten elimien avulla Eivätkä ne sitä kadu. Päin- i on hyvin järjetön. Se rääkkää Järjestää klubeja, lukusaleja, vastoin. Ovat valmiita teke-j työssä alaikäisiä ja sairata, mut näytäntöjä, oppikursseja, asua mään sen toistenkin. Paraikaa ta makuuttaa laiskana terveitä tojen sisustamisia y. m. s. — si tekevät. Ei heille enää ole ole- loisia, pitää työttöminä tai il tä varten on oleva erikoisasas j tot. Ja kyllähän kokemus opet taa, kun siihen saakka päästään.! sialismia vastaan. Toisen In- keata kunnon työtä. Siksi täy- Nyt on tärkein luottamus, etu I ternationalen lontoolaiset johta- tyykin yhteiskunnan uudistua se käy, eikä haittaa pieni ajat jät ovat avoimia porvarillisen niin, että nykyistä nälkää tor- j telukaan, kuinka se käy, vaikka järjestelmän ja Englannin mail- jumaan mobilisoidaan kaikki lähinnä onkin sen harkitsem — i-1 nen, miten siihen päästään. mansortojärjestelmän kannatta- terveet voimat. Ihmiskunnan e- jia. He voivat olla oppositsio- lämä vaatii sitä. Ja sen voi — Lontoossa vallitsevaa työn» nissa jotain hallitusta vastaan, I suorittaa vain työväenvalta. myyttä kuvaa hyvin seuraavt 1» mutta ovat itse valmiit mene- Sen ensimmäisiä tehtäviä on mään hallituksessa edustamaan koko maan työvoimain luette-! paus: t Eräs kahvilaliike ilmotti lehdes«- j samaa järjestelmää vain luvaten | loiminen. Unkarissa — kertoo hiukan muuttaa politiikkaa. prof. Varga — oli jo suunnite! että hyvätnaineiset entiset »otilMj Tämä julkeus ci miellytä nii-jtuna työkortti joka ihmiselle, i saavat lyötä »eh liikkeessä. 6 tä, joita sanotaan 2*4 internatio- Siinä oli merkittynä persoonal- raavana aamuna jo ennen liitt«i nalisteiksi. He käsittävät, että liset lääkärintodistus ja työm er-, avaamista alkoi muodostua p»iu» se vie hemmettiin, Pitäsi pala- kinnät. Sairaskassoista jaettiin , etsijöistä Jono Ja se kasvoi nopesdi ta takasin fraasien aikaan. He myös työttömyysavustus. nh n suureksi, että häiritsi koko li- laskevat ovelasti, ettei sitä so -, Ylipäänsä ei työväenvalta tun- i henteen sillä kadulla. Kaikltiai taa nyt taas vähiin aikoihin t u - , ne mitään työttömyyttä — m uu-! ^»ketään jonossa olleen mia» le ; sitä Voi siis “vastustaa”. He ta kuin lailliset lomat, joitten puolesta taistelleita työttömiä tate- eivät luota vallankumoukseen, pitentäminen, s. o. vapaan työn kunta ja paikkoja oli liikkeessä va uskaltavat siis leikkiä sillä sa -; tilaisuuksien luominen, on koko — kuudelle, nekin inahdoIlisiEM» nalla, sanoa: että jos se tulee, yhteiskunnan tarkotus, kunnes alhaisella palkalla 2Vs puntaa viik Pääministeri lupasi luoda Etif!-?1 niin kyllä m e k in ... vaikka tie-¡koko työnteko muuttuu vapaak tysti tavallaan, (Kautskyn ta- si. Sitä varten täytyy laittaa ni8ta “ maan sopiva urhoille’ valla). työtilaisuuksia, vaikka ne kan -! sotilaat voittavat sodan. Ja sellainen on se maa nyt, jooli Siten he nyt luulevat ty y d y t-; nattavaisuuslaskelmien mukaan piti olla “ sopiva urhoille’’. tävänsä työväkeä. Ovatpa vai- eivät olisikaan “ kannattavia” . I mn»n»»»B»iH»»»n i: a . — v ira s to je n h y v ä n te k e v ä is y y s la ito k s ia , i Y llä m a in ittu je n p e ria a tte id e n pe- e ikä sadasosakaan m o n im iljo o n a is e s ta ,' rusteella on T y ö v ä e n ja T a lo n p o ik a in sattuessa o ikeus la in m u k a a n saada k a ik e lla is ta lä ä k ä rin a p u a : äkillisissä a p u a ta rv its e v a n jo u k o n lu t ty y d y te ty k s i. tapauksissa sen h o id o n Lokakuun tarp eesta v a lla n k u m o u k s e n tu l- h a llitu s k e h ittä n y t la a ja n y h te is k u n n a llis e n h u o llo n jä lk e e n to im in n a n a la lla . T y ö lä is te n ja h eid än p erh e itte n sä y h te is k u n n a llin e n h o ito . nousi työ v äe n ja ta lo n p o ik a in h a lli tuksen eteen s uu n n ato n te h tä v ä y h Y k te is k u n n a llis e n •y n ty m in e n jo h ta a den a lk u u n . Kapit«6isti»essa h u o lto laito kften k ap italistisen yhteiskunnassa työ- ja p e rh e ille , jo tk tl a o liv a t n etäneet e lättäjän sä. K a p ita lis tin e n tu o ta n to , m e- ja lle a in o a n a o m aisu u ten a on ¡ ta i jos hän ja a ty ö ttö m ä k s i, — n iin hän m e n että ä k a ik k i olem assaolon k e i- n ot ja jo u tu u k u rju u te e n . T l n * seikka jo k a p ita lis m in Kapitalistisessa yhteiskunnassa o liv a t ta v a lla ta i työ n te o n toisella tu lle e t ra tta is ta . pois ta N iin , jo oleellisia tulo ksia. E rittä in h u onosti o liv a t työ v äe n va- X \ lllun sataluvun lo p u lla E n g la n n it- f kuutusasiat V e n ä jä llä . Sekä ts a a rin sa m uodostut ’ ’T o v e ris e u ro ja ’’, R an s la in m u k aa n v j t a 1 91 2 e ttä m yös kassa “ K es kin ä is iä a p u y h d is ty k s iä " , s o v itte lija h a llitu k s e n la in m u ta a n v :l’.a jo tk a a n to iv a t jä se n ille e n ap u a h u o lto on o le- keu d eksi. A lo te ttiin p a i- taistelu la is k o tte lu a ja rik k a id e n lu o k k ie n palveluksessa va v a ltio o llu t p a k o te ttu työ v äe n saras nostuksesta o tta m a a n k ä y tä n tö ö n vai taessa p an i ty ö v ä e n jä rje s tö t tu r v a a tio n v a k u u tu ks en , m u tta täm ä on oi m a a n n iiden > toverien sa h u o lta , jo tk a lut vain h elp o itu s lä ä k k e e n ä , a n ta m a t- h e ite ty k s i ty ö k y v y ttö m ie n ja den omis sosialistisille on om a työ , 30 ja jä lk e e n sotii»» * m enetettäessä pros. m aksetaan yksi destä e läk ke e stä. Jos vähem m än 15 —3 0 lid iie n e lä k k e e n 1125 ruplaan ’ viidesosa tä y - dessa; ta n rm ik . 1 9 1 9 korotti tt ty ö k y k y ä m e - ¡ 3 0 0 0 ru p la a n vuodessa ja loksk«1 k u in i 5 pro s., ei »e on e lä k e ttä - m a ks eta. e iv ä tk ä k ä y tä Työ läiset ovat pe te h ty yhtäsu u reksi a rm e ija la is te n n a ). e lä k e kuin (katso ai« S a m a lla ta v a lla on k o r n t e ’ :u '‘rJ h än a rm e ija n tap e tu n sotamiehen heen e lä k e ttä . T arn in ik .'.Hin ’l I o li se n ostettu 15 0 0 ruplaan voe yks in äis e lle leskelle, 2 0 0 0 rupi*«» M k e lle , jo lla on 1— 2 lasta )« " j osan ansiostaan, ta il E lä k e v o i m yös p ie n e tä , jo s e lä k - ru p la a n jos leskellä on kolme ’’M jo ita in m u ita tu lo ja , k ee llä o le va n taloudellisessa asem a enem m än ja lokakuussa ssa ta i taan , jo k a o li p e s iy ty n y t v a n h a n p o r- H e id ä t asetetaan sillä ta v a lla p a n tiin e lä k e samaksi kuin p«»1"' n iin tä m ä sum m a lasketaan pois e lä k - on ta p a h tu n u t m uutos, jo s h än en a n - v ä rijä rje s te lm ä n a ik a n a . H u o lto o n o i- ty ö n te k ijä in rin n a lle . keestä ta i avustuksesta. S illä ta v a lla sionsa on k o h o n n u t ta i h än on a l- m e ija la is te n p erh e en eläke. keus o li tu n n u s te ttu a in o a lta a n ty ö - O ik e u d e n h u o lto o n a n ta v a t uuden h u o llo n alaisena on vaan ty ö k y v y ttö k a n u t saada m u ita tu lo ja . P u n aisen a rm e ija n sotamiehet k y v y ttö m ille , jo illa ei o llu t m u ita to i- la in m u k a a n k a ik k i ne tap a u k s e t, jo l- m yys ja o m is ta m a tto m u u s. E lä k k e e n s aa n tiin v a a d ita a n scu- h eid ä n p erheid ensä eläkettä ko*f m e e n tu lo lä h te itä . Jokaisen terv ee n ih - loin m e n että ä to im ee n tu lo k ein o n s a jo - T y ö k y v y n v äliaik aise sti m e n että m is ra a v ie n e d e lly ty s te n o le m in e n : e tte i asetus on a n n e ttu 7 p äivän* misen tulee tehdä ty ö tä . K u k a a n h u o l- < k o v ä lia ik a is e n ty ö k y v y ttö m y y d e n j o i l tapauksessa ta i ru u m iin v a m m a n sat- om ista v a ro ja to tm e e n tu lla k s e e n , 1 9 1 8 . T y ö k y v y n menetyksen cil le tta va ei asem ansa p eru s tee lla o le , dosta, jo k a on a ih e u tu n u t tavallisesta j tuessa m aksetaan m e n e ttä m ia ta p a u k - paitsi k u o lle e n pu o lesta saatua y llä - täy d ellise n säädettiin puna armeip o ik e u te ttu h u o lto o n . E n tis te n a le n ta - m itä p ä ä ttä v in ° v a t loiseläm ää vaa-; k y ,’ et t s a i-¡ 1 9 1 7 to im e e n tu lo lä h te e n ä m enettäessään hen p e rh e k a ik k ia a n 48 vuodessa. Työväen ja talonpoldj h a llitu s k o r o tti h eti kohta lokit* pros. m a ks etaa n p u o le t tä y d e s tä ; v a lla n k u m o u k s e n eläk ke e stä n että ä m a ks etaa n neljäsosaa L ä ä k ä rin apu a a n n e ta a n n iin k a u a n vierasta ty ö v o im a a . |,.uin gitä t a r v ;ta a n . E lä k e m a ks etaa n k o k o sen a ja n , h u o lto n a laisia r iip p u -) p a ils i ¡Jm aista ira sh o ito a, on j o - ¡ k u n ty ö k y v y ttö m y y s kestää. Jos t y ö Y h te is k u n n a llin e n h u o lto on ju lis - j m a tta B,‘tä ty ö s k e n te le v ä tk ö he v a i - ’ työ läiseltä, jo k a ’ suhteen ta p a h tu u i m e n että - k y v y ttö m y y s a s te e n te ttu ei h yv än te k e v ä is y y d e k s i ja a r - j l *on» kansallistetuissa, yksityisissä, y h - n y t ansionsa tai oi osan siitä ty ö k y v y n m uutos, n iin e lä k e vastaavasti suure- m eliaisu u d eksi, vaan jo k a is e n ty ö lä i- > ^ » k u n n a llis is s a liikkeissä, laitoksissa m en etyksen ta i tvö , m en etyksen ta i ty ö ttö m y y d e n johdos nee ta i p ienen ee, jo ta v a rte n m ä ä rä - ta i talouksissa, yksityisen h e n k ilö n ta, oikeus saada apu a tai e lä k e . T ä i- a ik o in a to im ite ta a n sen, jo k a on m e n e ttä n y t fy ö k y k y is y y in v a lid ie n u u d el- tensä ja jo u tu n u t tarpeeseen. oi- lu o n a ta i itenäisesti. H u o llo n a la i.e n a lö in. j o . ty ö k y v y n m e n e ttä n y t ta im e e n tarkastu s. 1 ta m a tto m ic n h i l l i t - [ rusteille. ty ö n h ä lo m a n riiston kanssa, syn n yttää suun- nen työ voim an sa. Jos hän »en me- ■ atto m asti s aira u tta , ty ö k y v y ttö m y y t- , n e t t iä sairauden, ta p a tu rm a n , tä ja kuo lem aa työ läisten keskuudes- hu u den , ty ö k y v y ttö m y y d e n t ä h d e n ,' sa. tniehqri asettaa ty ö k y v y s tä on k o lm e täydestä e läk k e e s tä , 45 leen, T s a a rin ja sovittelijain ii*a| te k i in v a lid is o id a a n ja hänen p *| asuu, k e s k im ä ä rä in e n p ä i-! heensä täysi e läk e kaikkiaan M 25 p ä iv ä ltä . M enettäessä ru p la a vuodessa ja tapetun noish * n y ty sa vu n , sairasho id o n , lä ä k ä rin h o i-; 4 5 — 6 0 pros. don k o to n a , k y lp y la ito s s a n itä ä rih o id o n e lä k e ttä , jo k a ja lä ä k e -a in e e t, lis ä ra v in n o n , lä ä k e - T y ö v ä e n ja ta lo n p o ik a in v a lta on ta rp e e t ja a p u n e u v o t, jo tk a o v a t v ä lt teis ku n n a llis en h u o llo n a la lla . O li v ä lttä m ä tö n tä to te u tta a työ lä is te n tä y - a n ta n u l asetuksen työ läisten yhteis- tä m ä ttö m ä t p a ra n tu m is e lle ja h elp o t- d ellin en y h te is k u n n a llin e n h u o lto . O li kun n allisesta h u o llo sta. T ä m ä asetus ta v a t sairaid en ja ru u m iin v a m m a n m ä t, jo tta olisi vo itu an ta a tod ellista v ä lttä m ä tö n tä särkeä k o k o van h a " k y - ul ° ttaa y h te is k u n n a llis e n h u o llo n p o ik - seu rauksia (s ilm ä la s it, k ain a lo s a u v a t, apua ty ö k y k y n s ä m e n le e tt ttä i n e ille ty ö - v än tek ev äisy ys " jä rje s te lm ä ja sen « . j k eu ka e tta k a ik k iin ty ö n te k ijö ih in , jo i te k o ja la t j.n .e .) k a u Iäisille täy d ellise ks i, y h tä suu reksi sen p a ik k a k u n n a n , missä e lä k - ensim äisen, a m b u la to o r i-‘ kee n s a aja k a ik illa e rik o is a lo illa , s y n -! v ä p a lk k a , YMeitkunnallinen liuotta Nauvo,to-Venäjälli 1. ra ta an k u in työ lä is en j * * « " * * ’ Jo tk a • p erh e en ty ö k y - i I 8aira# ä l y t t ä ä h o ita * * 1 k o t,ta - jVs h än e llä on • i ---------- — — — —— «»«.«• «e.« » • » • i» v ..ii.» M m U m rv H avua- w n v u o i u in e n e lä n e v ak u u tu s u lo te ttii in v a in työ läis- vien a rm o p a lo je n ; h yv ä n te k e v ä is y y d e n desta ja syn n ytyksestä ta i m yös p y- terv e e k s i, ty ö k y k y n s ä m e n e ttä n e e n n yt v iera s ta ty ö v o im a a ja k u o lle e n suuruiseksi. 2 1 0 0 ruplaksi tyäi kr rau d en , ty ö ttö m y y d e n . van h u u d e n ! ten pieneen osaan a * * « * ■«— »sa »»v a f t a i a , , * , • aa * _ S Ä a 52 1 a a •* » ' »• a saa» rm e lia is u u d e n sijaan on asetettu syväisen ty ö k y v y ttö m y y d 1 e n (in v a lid i h e n k ilö n p a lk a n suuruisena. etupäässä suu r- ja p erh e en jä se n te n ty ö k y v y ttö m y y s , alentues 70— 100 pros., I 12 | 0« sattuessa, a n to iv a t tu k e a jä ä n e e lle ten tehdaslaitosten työ lä is iin . V m 1 9 1 2 jä rk ip e rä in e n y h te is k u n n a llin e n avus- te e tin ) jo h d o sta, jo n k a on a ih e u tta - R askaus ja syn n ytysapu a a n n e ta a n E lä k k e e n suuruus m ä ä rä tä ä n seu raa- läksi — alenem isen ollessa 4 p e rh e e lle j.n .e . la m 'm u k a a n jo u tu i k o lm e viidesosaa tus: ta p a tu rm a n k o h d a n n u tta p it ä ä : n ut rae ja n k k o is u u s , sairaus, van h u us saman suuruisena 8 v iik k o a ennen v a lla ta v a lla : y h d e lle h e n k ilö lle e lä k e * p ro s. ja 4 5 0 ru p laksi — a le n * K u n s yn tyi ty ö v ä e n a m m a ttiliitto ja , ja sr:n 191 7 lain m u k a a n p u o let m a k - p a ra n ta a , v aru staa k e in o te k o is illa j ä - ! j.n .e . S itä p aits i h u o lto o n 28 P1 . v i . , v. . . 1 n . ! ... . ' . . . o ik e u d e n a n - ja 8 v iik k o a jä lk e e n syn n ytyk s en h en - m ä ä rä tä ä n 6 0 p ro s e n tik s i sen p a ik 15— 4 - 0 - r prosenttia c----- — - , ollessa — - - - n u n työ lä is te n h u o lto te h tä v ä t s iir t y i- . suista teo llisu u styöläisten k a n n e tta v a k - seniliä ja o p etta a h än e lle jo k in am - taa m yös to im e e n tu lo k e in o je n m en e- ' ' k ilo ille , jo tk a o va t ruu m iillisessa työs- k a k u n n a n m in im ip a lk k a ta riffis ta ( e - i h u h t i k . täm ä eläk e asetetuin v ä t n ä ille liito ille . K u m m in k a a n e iv ä t j si. K äskyläiset, p a lv e lija t, k u lje tu s - m a tti, jo tta hän voisi taas työ s ke n - tys ty ö ttö m y y d e n jo h d o s t a, jo k a ei sä ja 6 v iik o n a ik a n a m u ille . la n to m in im is ta ), missä e lä k k e e n saa- r i k u in ty ö in v a iiid ie n . s. o. ¡o» m a im tu t keskin äiset a p u y h d istyk se t. teo llisu u styöläiset. m aatalo u s ty ö lä ise t n eliä e ik ä olisi ta a k k a n a v a ltio lle , aih eu d u ty ö ttö m ä n om asta syystä. Im e ttä v ä t ä id it h eid än avustuksensa ja asuu, k a h d e lle h e n k ilö lle 75 pro- v y n m e n e ttä m in e n on yh e iv ä tk ä a m m a ttiliito t v o in e e t ra tk a is - — o liv a t v a illa v a k u u tu s e tu ja . A v u s - sairau d en , jo illa ei ole h u o lto a , tu lee T ä llä m aksu n la k k a u tta m is p ä iv ä s tä , syn- sentiksi, k o lm e lle ta i u seam m alle h e n - määrätään täysi eläke, joka o» L_____________ . m « a S ks ettiin s. ain o a s ta an ta p a tu r- saada . jä rk ip e rä is tä a p u a sairaaloissa, h u o llo n kaikenlaisissa ty ö k y v y n m e- h u o lto k y s y m y s n»* tä kovo työ - v äe n I . tästä n y ttä jin ä , saavat 9 :nnen ku u kau d en « k ilo lle 100 p ro se n tiks i. E lä k e s u m m a t- s u o ri k u in sen paikkakunnan lu o k k a a v a rte n , k a ik k iin ty ö tä te k e v iin i m an sattuessa ja sairau d en a ik a n a , sanatorioissa j.n .e . A v u tto m ie n in v a - netyksissä — sairau d en , ta p a tu rm a n , lo p p u u n a p u ^ , jo k a o n neljäsosa tä y ta la sk eta an pois tu lo t, a vu stu ks e t, [ p ä iv ä p a lk k a . missä eläkkeen n äh d en ja kaikissa ty ö k y v y n ja a n - ■ T y ö k y v y ttö m y y s , v an h u us ja ty ö ttä - lid ie n tu lee saada tu r v a p a ik k a in v a lid i- ' in v a lid ite e tin , van h u u d e n , » y n n y ty k - destä syn n ytysavu sta. ansiot ja myös luontaisavun suuruus, i asuu, menettäessä työkykyä 4J «on m en ettam istap au ksiasa J myys jättivät työläisten ilman huol- kodeissa, turvattomat lapset, ovat si n ja myös työttömyyden sattuessa. T y ö k y v y ttö m y y d e n sattuessa a n n e pros-, kolme neljäsosaa täyd««14 m m st Ammattiliitot ja keskinäiset spuyh- distyks^t käsittivät vain kaikista par haiten palkatun työväen luokan osan. jättäen syrjään työväen laajat jou kot. Sitä paitsi ammattiliittojen varat, jotka olivat kootut yksinomaan työ läisten varoista, olivat liian mitättö* toa. joitettavat lastenseimiin. lastenkotei- Sitäpaitsi uusi laki työläisten yh- ta a n a p u a ty ö h ö n ry h ty m is p ä iv ä ä n P s re m m in e ivä t o lle e t asiat lo k a - h in , ä itiy d e n ja lasten s u o je lu s ko tei- teisku n n allisesta hu o llo sta elv^ it taa a in a k in asianom aisen p a ik k a k u n n a n kuun edellisellä a ik a k a u d e lla m yös- h in , missä he v o iv a t saada h o ito a , y h te is k u n n a llis e n h u o llo n e lim e t m yös ta r iffin suuruisena. k ä ä n n. s. k ö y h ä in h o id o n suhteen, kasvatusta ja o petusta ; ty ö k y k y n s ä ry h ty m ä ä n e h k ä is e v iin to im e n p ite is iin Työkyvyn p ysyvän m en ettäm isen K e is a riv a lla n a ik a n a väestön k ö y h im - m e n e ttä n e ille ja sen o h ella m u u t Hi s a ira u tta , ö ra a ja rik k o is u u tta , ty ö k y v y t- sattuessa lira u d e n , ru u m iin v a m m a n . m an osan avustuksen jä rje s tä m is e k s i lolähteensä m e n e ttä n e ille tulee m ä ä- j tö m y y ttä y . m . vastaan, s. o. työ n v an h u u d e n y . # m . täh d en m a ks etaa n oli saatu a ik a a n M a ria F eo d o ro vv n an : rätä e lä k e , jo k a on e la n to m in im in suojelem iseen. e lä k e ttä . Jos ty ö k y v y n m e n e ttä m in e n - I l&m isystävälii! sen seuran ja muiden * suuruinen j.n.e. j K u lla k in työ lä is ellä on sairauden nousee yli 60 pros. niin eläke mää- Vanhan ja punasen armeijan soriini keestä, m enettäessä 30— 45 P*1 «ien ja heidän perheidensä i tia , p u o le t täydestä eläkkeesi* , huolto. netettäessä 15— 3 0 pros., yk** T s a a rin h a llitu s ja so- osa täydestä eläkkeestä. p a lk its iv a t k e n - K a a tu n e id e n , kuolleiden ;a* k o r k e illa e iä k - to rn iin h äv in n eid e n puna »n»« m itä ttö m iä a lm u ja ten p e rh e e t saavat svustust*- I®* ja heidän perheil- heessä on y k s i työ kyvytö n ) * * * v itte lija h a liitu s , jo tk a ra a te ja ja u p se ere ja k e illä , v isk as iv at sotilas-invaliideille K e re n s k in
