Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 18, 1920)
LAUANTAlNA.jpUtUK. 1 , P.—SyjJBDAY. DEC. tf No. jsp —.«’I ' ------------ y»*.'!J t - v ----- ----------r— — 1— :n »ny ff1* ' ' " t r T T O V E R I lä mailmankulmalla ovat aivan vallankumousta. Ilmaisua “mail’ i Mutta silti taisteli työväen- pirunkaulalla. M uuta keinoa ei man vallankum ous” käytetään luokka. Eikä ollut se taistelu (T H E CO M RADE) The organ of the Finnish workers in olisi kuin lahjoa T u rk in nat- tässä lopullisesti, vailla kohtauksia ja piirteitä, the Western States. The only Finnish sionalistien johtajat, peruuttaa llliiliiu w i)lliilllii ’ jotka runoudelle innoitusta an- " s iitä hetkestä lähtien ei työ I Kaikille niille, jotka ovat kauttamme tilanneet Nuortevan Daily in the West. Published Daily, T urkin väkivaltaräuha ja m y ö n ! ■ z in rv i, tavat. M iesten toivekasta päät- enää ole oleva orjuutta. Siitä Sanakirjan, on se tänään postitettu tulemaan, except Sunday, at Astoria, Oregon, tää T urkille m uutam ia e t u i K A P I T A L I S M I N H E D E L * täväisyyttä, naisten jaloa sanka on sensijaan tuleva persoonalli- sing by the Western Workmen's Publish) «z- m i k k i u t suuksia. T ästä on kansainlii K A IK K I N E , M ÄT Society. ruutta, tyyntä harkintakykyä suuksien kehitys ja kasvu. Van ton kokouksessa keskusteltu, Vaikka elintarpeita on tuo- vaikcana hetkenä kaikkea ilme- hat siteet ovat poissa ja suku-* joilla ei vielä ole tätä parhainta Englantilais-Suomalaish Office Seventh and Commercial S t, kunta voi kulkea kohden uutta Sanakirjaa, tilatkoot sen nyt. ■«Min . i a b n » « . Ä !i„ k . enemmän kuin koskaan i1 .1: . . " “ *“ . " ? ',5la Z “ !senM h Opposite Post Office. loksiin ei ole päästy. Kuinka niin siitä huolim atta teisenä piirteenä. Paljon esiin päivää, kaikkien voimiensa va Phone: Office 3 0 , Editorial Dep't 632 olisikaan mahdollista enää turk ennen, aista aisuutta evätoivoa ma paaseen kehittym iseen. K IR J A L L IS U U S K O M IT E A T J A A S IA M IE H E T ! kilaisia lepyttää im perialistien kääntyy ihmisiä nälkääni. V aik- tyi orjam raukkam __ ja esun- Post Office Address: talaa raukkam aisuutta — esiip- E i vain yksityisten teollisuus n o iv .b .V e.* / e.n iu iv .an v,,;« ka vaatteita tuotetaan niin pal- t a . a. raukkam aisuutta — esiiu- TO VERI. Box 99, Astoria, Ora. he näkevät ainoan Turvansa lii Jon ctta kaikki varastohuoneet joukoissa ja johdossa. Ja laitoksien alalla tahi vain ra Lähettäkääpä tekin nyt tilauksia Nuortevan Sanakirjalle. ^r ssa k N iVnTn V ? ^ n ovat niitä täynnä, niin s iitä ' Slk’ * on myös sen taistelun ru- joitetussa m ittakaavassa toteute ED1T0R1AL STAFF T O V E R IN K IR JA K A U P P A , Neuvosto-Venäjän kans- huolim atta saav£t työläiset k äy. noudessa särkynyt sointu. Elis Sulkanen, Managing Editor, Salo tossa ta kansanvaltaisuutta. Se on Syvänen, Alex Sevo, Toivo A . Johnson. sa - ;<<a n i h t i i n marrac dä ryysyissä. V aikka hiiltä tuo- M utta se taistelu ei ole päät- ulotettava koko teollisuuden ja ... o o A. N. Koskela. Pariisissa io n S lo a ik ^ lla muuTn ko tetaan cnemmän kuin tarpeeksi, ä Jynyt. M aailmanlaajana se jat- kaupan alalle koko maassa ja 131JX A ASTORIA, ORt kuun tassa u u tk te n mukaan niin siitä huolim atta saa suurin kuu. Ja uusi henki puhaltaa kaikkiin maihin, eikä sen ole Entered as second-class mail matter jossa uutisten mukaan oga työläisistä k ärsiä vilua ' laP‘ työväenluokan. Se mikä käsitettävä vain työn johtoa ja puolella, eroitettiln virastaan — mi July-18, 1912, at the Post Office at kous, olisi kaikille kylliksi, oIi Prasta eilisessä taistelussa, jakoa, tuotantotapoja j. n. e., kä saattoi heidät liittym ään vallan- Astoria, Oregon, under the Act oi h V ö k S yarch 3, 16/9. iää tls tä a n K o k o u kse ssI oh m utta tuhansia työläisiä harhat- huomenna esiintyvä yleisenä vaan sen myöskin on määrättä-1 | kumouksellisiin. T ätä työtaistelua vä itse tuotannon laji, tuotan- seurasl «8e‘ta m uita lakkoja, jolloin läsnä AO e n tistä V en äjän duu k e kodittomana. Työläisiä oli- Pyyteenä. Kärsim ysten painon rn a rriä s e n tä o a ro o ^ W r^neeR n si tckemään t ö it ä /m u tta ku- alla, koettelem usten tulessa on non tarkoitus, sen voiton jako el ollut »anottavaa vaikutusta ylei- Uutta suojelusmuuria anjasenta. parooni W rangel n kaan ei halua hehä käyttää töis. erikoisesti Suomen tyoväen- j. n. c seen tilanteeseen. Työttöm äln ja Raivaaja, pyay omis« "lähettiläs” ja Kerenski. H ?"sä än . luokka oppinut tuntem aan it- Tällä tavalla järjestettynä, kun nälkäisten kansanjoukkojen olemas- suunnitellaan Venä den suunnitelm an nurkissasi asianajaja Kaikki tämä on seuraus ka- sensä ja toisensa voimistuvan, tuotantolaitokset eivät enää ole 8aol° tekee m ahdottom aksi am m atti- , «.» j ¡ n f. x "sosialisti” ^ io k ^ T ä h ä n saakka P'taH stisesta riistojärjestelm äs- ' oikenevan selkänsä. Pää koho- keskenään kilpailussa, vaan yh- taitoisten työläisten lakon. O saltaan jää vastaan Meidän toimituksemme ei pakottaa lapset kouluis- aa pystyyn ja katse tiukkenee teistyössä, tullaan luomaan t o - ; vaikuttaa tähän myös se, että am- sekaantua kaikenlaisiin juornta dellinen järjellinen tuötantota- m attitaitoa vaativa teollisuus on Ovat kuulem m a semmoisella kaaEir Niinkuin ennen on jo v iitat ulkopuolista sekaantum ista V e-i ,y °- ” samall‘ k?rtaa ¿ “."¡to itò n ta rm .in , h tu, epätoivoiseen tilaan jo u tu näjän asioihin, m utta joka nyt ,uhansla- satojatuhansia, tyolai- voitonvarmuus. pa, jota määräävät 'y h teisk u n - maassa v a s u varsin vähän kehitty- la. eta m ailm a saa puhua, mutta ¡¿t neet im perialistiset vallat ovat on astunut julkisesti ulos kuo- sia ,?aa olla ‘7 ? “ 01? 3“ -. ,Ka’ : nalliset näkökohdat eivätkä k e i- |Byt* vain kulkevat omaa tietään, silkin ................lumini » V älttäm ättöm äin tarvikkeiden ja t kun joku oikein rakkikoiran tapat suunnittelemassa uusia juonia testaan. K erenski raporteerasi P1 a ‘etinen järjestelm ä pakot-. Ei enää w w n , l rccM Cl X nottelupyrkim ykset. Neuv.-Venäjää vastaan. E ntinen kokoukselle matkastaan Ruma- ta a . naiset raatamaan pienillä T U O T A N N O L L I S E N E L A - tuoteta kapitalistisen riiston, kuva hinnannousu sodan aikana oli silla om inaisuuksilla kintuissa rihj. reuna-valtiorakenne on luhistu ’ niassa. Puolassa ja Tsekko-Slo- Palk° llla tehtaissa samalla ker-! vaan ihm isten tarpeen tyydyttä- i omiaan herättäm ään työläisten kes- see ja irvistelee, hymyilee arvoig MAN U U D ELLEEN n u t: Suomi, Viro, Latvia, Liet •' misen tähden. Kaikenlainen y - kuudessa kiihkeätä levottom uutta, toim itus ja Justiin vuorokausi sea ' Hänen selityksensä Ìaa kun .nu.or‘ t työkykyiset mie- JÄ R JEST EL Y vakiassa. lituotanto voidaan välttää, sa- Lakot 8eUrasivat toistaan pitkin maa- moisen ilm enem isen jälkeen u * tua. Puola ja Rumania eivät / ^ a n ' kaksi n ä i s t ä h e t savat kulkea työttöm inä, t täytä ä v t ä tarkotustaan t a r h a t u s t a a n reunavaltioi r r m n a v a lt in i- . _ u k a a n KaiCSI n a i s t a m a is t a , T . . m oinkuin tuotannon määrä ja ta- V iim eisten kolmen vuoden ku- taan* allekirjöttaneelle määräys » Joku aika sitten nim itti pre Meidän aikakautemme on mi na, ne ovat liian lahoja astinlau Rumania ja Puola, ottavat osaa sidentti laatu voidaan tarkalleen sovit- laessa on solidaarisuuden tunne s ä ä noa, m itä kohtauksesta ylimalkai- W ilson komissionin hyökkäykseen, jonka, pi- . ., • . ......“ Koiius&iomn tä täydellisintä kansanvallan daksi im perialistiseen hyökkä uuteen täisi alkaa maaliskuun puolivä- tutklm aan työläisten oloja. Ta- teoreettista tunnustam ista ja tää kuluttajien tarpeen mukaan. ' uut 8uurta jalansijaa Intian proleta- »esti on ajateltu. ykseen proletaarista tasavaltaa On selvää, että kansanvalta ria a tin keskuudessa, m ikä ilmeni m. Iissä. Tsekko-Slovakiasta ei . män komissionin tutkim isen tu-i käytännöllistä sen kieltäm istä. Raivaaja m uistuttaa meitä useit vastaan. Kaikki nämä alueet o- rruiininnuV m itääm V iliä^Tsekko- Jokset ovat n y t julkaistu. Mut- Joka ainoa porvarillinen kynäi- teollisuuslaitoksiin nähden jo h - im Akhmedabadln kehrääm öjen työ- vat joko solmineet rauhan neu Slovakian joukkoja on mahdo. «'!> $Pak»htien ohella sanoo ko- lja kuvailee kirjoituksissaan taa sellaiseen yhteiskunnan ta r - :Iäi8ten lakossa, joka m uutam issa päi- Äsken se tiesi, että lännellä jokai vosto-vallan kanssa tai parhail ton saada m ihinkään sotilas- m ,ssl0? ‘. saaneensa selville seu- kansanvallan ihanuutta, m utta peen mukaiseen sosialisoituun v,ssä laaJeni valtaisaksi taisteluksi nen sosialisti on jo ottanut käytäfi- laan hierovat rauhaa. Ne näky seikkailuun V enäjää vastsaan,' raava">a's 'akm .‘ « k o h tia : ¡kieltää sen min pian kuin teh- tuotantoon ja vaihtoon, jossa ja sal Poliittisen m ielenosoituksen töön “oman itsenäisyytensä” ja ett» vät auttam attom asti luisuneen niin katkeroituneita ollaan siel- V uokram aanviljelijain luku daan johdonmukainen yritys to- tuotannollinen elämä ei enää lu°ntee°- m uuttuen nousuksi britti- täällä on kuollut kaikki toimliu. pois entente-im perialism in kon lä petoksen johdosta ionka u h -' Yhdysvalloissa lisääntyy ham- teuttaa sitä elämässä. ole taistelutanner, jossa otellaan lä,8tä hallitusta vastaan. R autatie S itte se näki semmoista unta, että V» __ ___ _________ ti v f v i i r ä t b n l i o t t o m o e t o a rv trollista mitä näiden alueiden reiksi tsekko slovakflaiset soti- mästyttävän nopeasti. Sosialismi vaatii täydellisen johdosta ja voitosta, vaan on laiset kieltäytyivät kuljettam asta so- Toverin toim itus kärsii siitä ka miesväestön käyttäm iseen tulee laat joutuivat Venäjällä Mut- T yöläiset saavat olla työttö- kansanvallan toteuttam ista, ei m uutettu rauhalliseksi työpai- tilasjunia; Junat Pysäytettiin, rauta osastot eivät ryhdy puolustama« sotilaallisessa hyökkäyksessä. na P u n la ^ ta U n k a r is ta ia P n m*na enemmän kuin viidennen- ainoastaan valtiollisessa elämäs- kaksi, jossa kaikki ottavat osaa telta räjähytettlin, sam alla kun ka sosialistipuolueesta eroamista. Siat ta r-uoiasia, u n k a ris ta ja k u - a ; nafil •« m utta myöskin tuotannossa, . . . . . _______ tuotannon johtoon ___ : ____ .... ninnivat iakkni»i<:Pt vnitn«ivnt Niiden alueiden väestö ei ha-' maniasta sä, ja missä tuo- P*noivat lakkolaiset valtasivat ase- R aivaaja sanoi, e ttä osastot eMt Kerenskin selostuksen osaa ajasta lua enempiä sotilasseikkailuja ---- o Sosialismi • pe- tanto tapahtuu yhteistyön mer- lnat Yk8imPä pikkullikkeen harjoit- välitä ottaa osaa edustajakokouk n voitaisiin kerätä 600 Rikkaat, kaksi prosenttia ko- teollisuudessa. ja tämän mielialan painostuk mukaan iehen armeija, näihin lu- ko kansasta omistaa 60 prosent- rustuu tuotannon yhteiskunnal- keissä. tajatkin olivat lakkolaisten puolella. seen, koska ne ovat kuolleita ja lii « m ** u ** a , . sesta ovat reunavaltioiden hal- 000 imehen Me olemme liitossa kaiken hy- Kuohunta on tuk ah u tettu m utta pro- te taas R aivaaja sanoi, että lännellä listuttam iselle ja vain sen kaut hiukset pakotetut .r»uh“ ohj‘ ^ i ,k sJ “ a|.c^ a? gE t "iä v j" K° lmaso*» työläisistä saa ra,s- saa tais- ta taloudellinen kansanvalta vän kehityksen ja kaiken run- Notariaatti ym m ärsi tällöin ensi ker on vilkas eläm ä ja osastoissa ta?nj maan. Samalla lisääntyy väes- äl-äI’täJ T ä m m ö in e n n li emm telIa jokapäiväistä puutetta vas käy mahdolliseksi. saan inhim illisen tiedon kanssa. ran Joukkojärjestöjen m erkityksen. on paljon “todellisia sosialisteja“ jj ton m yötätuntoisuus Neuvosto- najalta. Tämmöinen oh suun- taan. e ttä Sulkanen ei ole saanutkau Sosialisoiminen antaa kaikille, Me toteutam m e oppilauseet ih •F + + m arraskuun lopulla.. Venäjää kohtaan näissä raja nitelma kantaansa vallitsevaksi osastoilla, Köyhien lapsia kuolee suh- jotka työskentelevät tuotannos- m isoikeuksista ja siirrämme ne K ansainliiton kokouksesta saa Intian proletaarisen vallankum ouk maissa. sillä Kähkösen Pekka oli kirjottuna puneiden uutisten mukaan jou- teellisesti ,kolme kertaa enem- sa yhtä suuren vaikutusvallan taloudellisellekin alalle; sen si sen toteuttam ism enettytavat eivät o- R aivaajaan kirjotuksen, jossa sanot Erehdyksiensä kautta D ulaan!,uisiva< jaan kuin meillä tähän asti on BaiJeri )a saksalainen kuin rik k aiden lapsia, tuotantoon. Tämä ei m erkitse im perialistit joutuneet pulaan. T , J _ _ Noin 20 prosenttia kouli prosenttia koululap- kaaosta eikä sekasortoa, samoin- ollut ulospäin nähden kansan le vielä tarkalleen m ääritellyt. Maan tiin “asia naulan päälle" kuten IV ^¡Itävalta myös uusien puskuri- Ei mikään näytä estävän ase oro.o nälkää. kuin ei sekään, että kaikilla on vallan nimellä koristettu, m utta vallankum ouksellisista el ole vleiä kan tapa m uuten on ja joka sini joukkoon. Nämä o- sista saa kärsiä maa yhä huonontum asta Neu valtioiden vat siis ne maat joiden sotavä- T alkls.la syytöksiä kapitalis- yhtäläinen äänioikeus kunnassa, sisäänpäin täydellistä talo u d el jä rjestäjik si ja yhteiskunnallisen ku todisti, e ttä täällä lännellä on sea- vosto Venäjän vaikutusvallan li keen entente vielä luottaa. Es- ? Sta JarJestelrnaa vastaan ladel- m erkitse sekasortoa. Se että lista sortoa ja harvainvaltaa e mouksen ohjaajiksi. H eiltä puuttuu tään toim intakykyisiä sosialiiteji sääntyessä. M utta im perialis panja, Ruotsi, Norja, Baijeri, ‘ n ,---------- . a ^ a . V* 1 laan kapitalistisen hallituksen kaikilla on yhtäsuuri vaikutus- dustava vale-demokratia. P o r yhtä paljon teorian tuntem usta kuin suuret joukot, m utta jotka eivät kui min olemus pakottaa uusiin itävalta,* U nkari."P uoia 7a Ru- ?ma,n .ko.missi.°.ili ” taholta vaik- valta tuotannon johtoon, ei jner- varillinen dem okratia on ollut järjestöllistä kokem ustakin. M utta tenkaan tule olemaan edustettuni vaarallisiin edesottam isiin. L uu iinä muuri, jota nyky- ka kuinka Pl.tkalle- K apitalis- kitse että kaikki johtavat, ettei kuin kalkittu hauta, joka on si suuret kansanjoukot h eräävät: talou edustajakokouksessa, sillä sinne ■ lisi, että Neuvosto-Venäjän vi mania, sima astellaan ’ tlsen rn s tojarjestelm an jäljet yleensä mitään suunnitelm alli- säänsä kätkenyt riistännän sii delliset suhteet työntävät heitä kapi m äärätty vain Oravainen ja Varpt ään valmistellaan holliset ovat saaneet riittävän naan hallitusvaltaa vastaan. Ja en nen. .. , tihkuvat työläisten verestä. Sen suutta eikä iohtoa tule olemaan vottom uuden. utta rakennusainekset ovat murhaavalta kädeltä «an« « l L • • ? ? .. .. ,a a n ’ opetuksen kuluneen kolmen h a M nenkaikkea on m uodostettu kurilll- Ja R aivaaja tietää etteivät nau u r a ita Norjasta ia Fsnania« murtiaavaita kädeltä ei säily e- ettei asiantuntem us eikä kun- Se voitokas armeija, joka on nen, keskitetty, todellinen vallanku- vuoden aikana sotilaallisen se nauraita. N orjasta ja1 Espanjaa nempaa vanhukset kuin nuoret toisuus pääse oikeuksiinsa m iehet edusta joukkojen tahtoa, j suorittava tämän uuden taiste- 1 mouspuolue, joka kerää lippunsa jo kuulunut uhkaavia h n s p t k a a n »r 1 « ‘« -cu n su n b a. kaantumisen hyödyttöm yydes v ta a s ta on , , , , . sehän on selvä. Y minärtäähan «ä 1 la u s e ita .« a lapsetkaan. be usuttaa kansat Terve kansanvaisto sanoo, et- itn kansanvaltaisuudesta, on Juure„a kalkkl proleurlaa,ln Ja va. tä, m utta E uropasta saapuvat varma aaa,Ua . n ^ p e " k « ° J m u t { Z X e e ? ’ 0 “« ”^ m' *aikki,. ‘uolann? " alalIa jo nim estäkin, e ttä ne saattavat ko työväenliike itse. Sen muodos- raUomaln talonpoikain joukot ja jo- kouksen laittom aksi aivan kuu viestit vain vahvistavat, että he va piene aja maalla ja kau- ka on läheisessä, suunnitelm anm ukal- M assan aluekokouksessa kävi. ;nilc r rikokset i i m i n ovat kaikki sen don ltunnollisimmista ammatti yhä salassa hautova, uusia hyök I den « kokemuksista u » c . „ u k s , 8 u , ja ja näkyy n a s y y ole oie juus kayssuunnitelm ia otollisen ti- ! van taipuvainen rauhaan Vena- s e u ra n k o ° an}m attl pungissa, metsissä ja merellä, sessa kosketuksessa niiden kanssa. M utta Raivaja lohduttaa itieiii miehistä, ja antavat tälle hallin- kaikki ne, jotka tietävät, että laisuuden varalta. Intiassa on monia tällaisen puo- sillä, e ttä lännellä on ystäviä, joida __ •_ ,______11- 1-1,-• ... . . . S : s S ; Sitä tarkptusta varten on kan vaikutusta ei näy, sillä Pekka » lc n n r a llis tn t i 1 . . ----------- ’ avu iiiacti U d in isv d iid sainliitto kokoontunut Gene-1 mäpisteeseen sopivia aineksia. Monet kansallis- noo, e ttä Toveri harjottaa sensui kapitalismi on sen syöksemässä. tarvitsee ollessaan = “ IÍí kkeÍSsS valtankumouksethsetkia, jotka v aka- veen Sveitsiin. Vilnan -! ««« lanhaltioita ö v e itsn n . v iin a n kysy kysy-1 h ««««™ lukuunottam atta. on sosialismi T völäiset iär * iv i 1 ------------ y ria. Toim itus ei suostu seliitamaii mystä pohdittaessa kansaiiilii- Ranskan. Englannin ja j?e s ,y n X ä v™ iankumoukM lliaen « ^ k ! n , e l e e n i a ,i° kSSeSSa t - ' k'f veellaan hakkaava, syn i-x«,«.« 1 . • vasti haluavat kansan vapautusta, suhdettaan tähän asiaan minun kaut ♦nn UAlrn.ilrsAccn laadittiin suun sotilaiden e ttä m in en V enä. L / t ...... Kumouksellisen työskenteleville. ¡kassa kassa korvessa tai ta. raivaavat ka ka- lllttyvät kernaa8ti vallaakum„uk8e,„. tani, m utta v iitaa vain siihen, että sotilaiden läh lähettäm inen Venä ton kokouksessa sosialismin lipun alle, on se voi- ia u c ei voi runa ir vsvmvirifpn . , . . . . i Tämä kansanvaltaisuus sisäl-lru a maata. surooh - „„„ , .. . . . a.. Kaikki he kokoon- jälle ei voi tulla kysymykseen. nitelma, jonka mukaan lähetet Näin hhiirubi • ■ ma’ J°ka voi ja joka tuleekin täkäsin, tahi ios niin tahdotaan tuvat tähän valtavaan taict»ln,,n °n Proletariaatin ja talonpoikain me lahjotam m e, jos tarpeelliseksi a- 'ra k e in e “ » kukistamaan riis- ' sanoa. älhaa.A käsin s‘e « ‘“ n L an T an v a^ b n "p u X ta. Hr M“‘T " - kalkk‘ ™ aa UlrlotuhM-t täisiin kansainvälinen sotavoi s u c f e l u s m ™ ma Vilnaan poliisipalvelusta man tnvno ,2 , , , ta T ä s tä h e tk e s tä m allU ;?JarJestelman. Senpatahden on- vallankum ouksellistuttava tuo- to v a t n nnic n is c o r b m n o U la on on tarvis tarvis johtajaa, J°htaJa a , on on tarvis tarvis m m > > vaajalle perustautuen tässä jaloon tovat pois sorron alta , kahden raaliata ja rahalli3la tukea. suorittam aan plebisiitin aikana. ¿ t n n / u ? J?331« - km jokaisen työläisen velvol- tantoelämän lisessä lahjotuksessa siihen iho’»- kaikkien Tähän sotavoimaan on ehdotet jite tta n ma h k ^ t L H i t t i t ä , ^ a ^ ^ i a ^ u t a s t u T s r i h ^ r ^ a 5? ^ ’ vainval-la st,a ja suurte" joukko- kansan itsehallintoa, u -u i • H indulaisen proletariaatin elämis- ystävälliseen näkökantaan, ett* w ihlehditt tu Espanjan, Ruotsin ja Norjan P « » ° ehdot ovat kurjat. Sen lyösuhtee. saa tta v at tu o ttaa Raivaajan toimit nallisten kykyjen arm eijoita. M uut ” vapaaseen viheliäiset. T ehtaissa ja verstaissa tajille paljon toivon Ja Johdutulla kasvuun. ovat sodan rasituksista IV on työaika 10—11 tuntia, ja palkat aih etta lännen oloista- ja sosialisti« yhteen taistelem aan kapitalisti nääntyneet, että niiden v ä e stö k ä ä n saadaan kokoon surkean alhaiset. M atka työpaikoil m ielipiteistä täällä. Välimäen *rk* sen riistojärjestelm än kukista-'e- ei suostu enää kantamaan soti Illllllllllllllllltlllll - miseksi. le tekee monin paikoin toistakym m entit kaipaavat vahvistusta ja tä laallisten seikkailujen rasituk m entä kilom etriä, ja on se taivallet män k autta n iitä ehkä parhan« sia, m utta on eräitä maita Eu- E N G L A N N I N T Y Ö V Ä E N tava kahdesti päivässä jalan, rauta- kyetään saam aan. Länsi on m» ropassa, jotka neutraalistaa! PUO LUEEN UU SI O H TYÖVÄENLUOKAN ja raitioteitä kun on ani harvassa. ten R aivaajaa kohtaan siinä asen» säästyivät sodan suoranaisilta JE L M A L U O N N O S Työläiset asuvat kylissä, 15—20-hen- sa, e ttä osastot järjestelniallisei i RUNOUS rasituksilta. Sodan kauhut ei kinen ryhm ä aina yhdessä pienessä hylkäävät sen kannan. Ovatpa r f l vät tunnu näiden maiden väes Se suunnitelm a uudeksi puo Me elämme ’historiallista ai- m ajassa, jossa ei ole valoa eikä Il el kaikki osastot vielä sitäkin niil töihin niin läheisesti kuin mui- lueohjelmaksi, jonka Englannin kaa *. Sellaiseksi sanotaan ih- jallaan pitkin m aata. Proletariaatiin m aa’ Ja maalal8ri'öläisten eläm ä on tä, e ttä sosialistipuoluen johdon F Kumousliike Intiassa den Europan maiden väestöi- Independent Labour P artyn kes miskunnan elämässä niitä lyhyi- kuuluvat nekin monet m iljoonat maa- sitäkin surkeam pi. Näiden palkka on J ltiik k a teke mahdottomaksi tahi» hin. Tämmöisiä maita ovat juu- kusvaliokunta on äskettäin lä- tä vuosia, jolloin tapahtuu niin M aanviljolysvaestoon verraten on ] työläi8et> jotka eivät oniisU init pienempi kuin teollisuustyöläisten. puolueeseen edelleen kuulunut ri Espanja ja Skandinavian hettänyt paikallisosastoillensa, paljon sellaista, mikä ei unoh- teollisuusproletariaatin lu k u m ääräin ’ .......................... ...... Vain joku yksilö siellä täällä on öi maat, ja tätä erikoisuutta silv o n suurim erkityksellinen. Puo- du. Ei unohdu mukana-elänei tiassa varsin vähäinen. B ritannian — u i i H o i a i u u i d , K U K U I lU lS ia ___ mieltä, m utta suurin erehdys on si mällä pitäen kansainliiton ka ’ lueen . keskuudessa . . - tullaan toi- den mielestä, eikä jälkipolven, hallituksen häpeäm ätön m enettely on kuntia käsittävillä suurtiloilla. Näil- 8a k,,rian kurjissa olosuhteissa. Teh- tenkin luulo, e ttä ne olisivat Kaivi* valat diplom aatit olettavat nii-j mittamaan äänestys siitä, kutsu- sillä niiltä ajoilta jää perinniik- saattanut melkein koko Intian maan- lä viljelevät he m aata ja käsivät n ä l-: ^*v* vallkirjan nojalla on he myyty jän kannalla, ne harvatkaan, je*-»'1 «en suostuvan miehittämään taanko kokoon erikoinen kon- si kirjallisia tuotteita, jotka ei- viljelysen rappiolle. Toiselta puoletf kää 3amaan aikaan, kun heidän työn kuin i u,ldat teevainioille, kautsukkl- täällä eivät mahdollisesti vielä tinan. Tämä olisi uhkaroh * ferenssi harkitsemaan tätä uut- vät kuole. Tosin eivät “klassil ovat esteet, jotka kohtaavat nykyai sa runsaat hedelm ät viedään pois työm aille taikka englantilaisiin siir puolueesta eroam isen tarpv»lliiuB(1* ka leikkiä, sillä jos Venäjä ta ohjelmaa ja uutta Internatio- lisct” k irjat aina synny suoraan haisten työvälineiden tuom ista In- m aasta. Vieläpä vietiin -maasta sie- toloihin. Nämä orjaehdot synnyttä- Niin e ttä -turhaan Raivaaja b<P entisen lupauksensa nale-kysymystä. » teuttaa . • . . . ... J V uujvooa, luutta JU IV C l ’ ---- V V V « « xuuoonu tl A , taistelujen ahjossa, m utta joka ,iaai> - aiheuttaneet, että m aassa on nienviijaltin juuri kauheim m an nälän- vät toi8inaan kuohuntaa. M u tu lait iuspuuhissaan tänne asti yrittää. P* insn ti-i 1 * ■ e m _• ▼Tinan valtaamisesta takaisin j Yleinen määritelmä sosialis- tapauksessa niissä sykkii taiste- iuskin lainkaan kaupunkilaisproletaa- hädän vallitessa. liset työsopim ukset ovat hallituksen rasta on kun pysyy siellä kotinf- L iettualta, syntyisi luonnolli-, teista sellaisena kun se on esi- lujen tunto — joko niiden edel- reJa- Jotkut teollisuushaarät eivät Kuten edelläesitetyt num erot o so it-! rnonoP°^na* Ja pidetään ne voimassa kissaan ja antaa slivomnialle J» ** sesti yhteentörm äyksiä P u n ai-itetty tässä luonnoksessa on täaavistus tai jälkikokemus. kuitenkaan viimeisten 25 vuoden Ini tavat, on työläisten lukum äärä, a8eidpn avulla. A lkuasukasarm eija tuudenm ukaisem m alle näkukaUtflk sen armeijan sotilaiden ja "jär-'luonnollisesti sama kuten en Suurten ristiriitain runtelem an luessa ole sitä vähemmän kehitty jotka voisivat muodostaa vallanku- varvatääQ väestön kurjim m ista, nälän tilaa, suhtautum isessaan edes ta®** jestysjoukkojen välillä. Sota- nenkin. Suuri muutos on siinä, sydämen tuskanhuuto sen sär- neet’ niin eRä työläisten lukum äärä mouspuolueen, varsin huom attava. ja hiestytyksen kuohuttam ista väes kaukaisen lännen asioihin. On “‘k’ tila syntyisi silloin autom aatti-, että pyrkimyksen lisäksi “teh- kyessä, tai sen riemulaulu, kun eräissä piirikunnissa nousee lähes M utia kansanjoukkojen järjestäm is- tökerroksista. T ästä syystä kallistu lestäm m e energian haaskausta sesti Neuvosto-Venäjän ja näi-.dä loppu nykyisestä kapitalisti- ristiriidat haihtuvat ja selkene- 5 miljoonaan. Nämä jakautuvat » aate, sanan nykyisessä mielessä, on vatkin intialaiset sotilaat kernaasti kea ja valehdella Raivaajan lukU®^ ,®n. uus*en puskurim aiden vä-,sesta järjestelm työ- valaisee va- raaville am m attialoille: Intiassa vielä varsin vähän levinnyt. puo^ueen puolelle, jonka tunnuslau- le kaikkia ristiriitaisia ja hullunt* _-• ästä ja tulee . sen pää- .... misen . aam uaurinko . Iillä K ansainliitto silloin kes ! Iäisten ri istunnasta” pautuksen tien — sitä on suuri _ Enemmän kuin 100.000 työskente Maan ensim m äisen työväenjärjestön 8eena on: Kaikki maa työläisille! risia ju ttu ja Toverista ja sen k*3 kinaisen suojeluksen pohjalla, maali “tehdä loppu kaikenlai- runous. lee Intian eteläisten piirikuntien vil- Punjab, m issä tä tä nykyä on m a nasta. Se alkaa olla tämä asia *-rt j muodostivat v a s u kolme vuotta J t- joutuisi täytäntöönpanem aan sista perinnöllisistä ja taloudel- Työväenluokan suuri runous ’ankehruutehtaissa ja kutomoissa pa:- jte n M adrasin raitiotielälset, jä rje s joitettuna suuria soUväen osastoja, sillä tavalla, e ttä vaikka Kai«** K.an.M in . on soPimuksia ja niin lisistä etuoikeuksista”. Siten on on vielä vain vähässä määrässä kallisen kapitaalin palveluksessa, ty e n am m atillisesti. Sen jälkeen on on varsin suotuisa uuden puolueen M ossuineen on kovasti viisas ja viil' olisi uusi sota valmis. Niin : siis tehty muutos perinnäisestä paperilla. Ei siksi että siltä o- 700 000 työskentelee teevainioilla, v ll-iam m aUiyhdistvkKiä kum ouksellisten aatteiden levittäm is- ka he ovat niin paljon nähneet vai kuin sanottu olisi ta m a uhka- valtiososialistisesta teoriasta työ iisi p uuttunut tuskan aihetta. valm istaen ja pakatn teetä, i varsin * ,JeUu perUBtaa -1 •• S tr ' • ----------- « ' ' ------- -------i-tu a tu runsaasti, hallituksen Dahan- paikka. Myös läheisen kosketuksen- vaa noiden ’viisauksien jakamisekä rohkeaa miperia ! väen kontrolliin is te n V erta Ja CAacfras + i li tr ---- li Am on mm pää- O (In " «»eitä lUslHta fpuhlun U a asseja. i cooio lismi on leikkiä, ioutunut m utta eoätoivoiseen k o n t r o lH n X lll r ia t ^ t v ° ö lä la‘Ste,n tihkuen teeplantU Joisaä SU0pai8UadeaU ja istä Rä u . sa k autta ulkopuoliseen m aailm aan kuten Mooses juuri präntatvsaä 1 nsmt on joutunut epätoivoiseen kontrollin ohella erikoisten teol- oma maailmaan tullut. Ja on- työskentelee jopa 15—20 tu h atta työ- ta h u o lin u tta ert i nn ♦ °n täm än m aakunnan väestö «olin 4kkelissa sanoo ja jonka me erikoi « ttti j> SUlloSt«« kìikkènsÌT'vh 'kaiklden^teolliM en , ehdo," ‘ an k?n s,1,ä a)al,a .joku r u n o u d e k s i t y i t u i s t ä on B oa«alin nitut tunnustam asta. Työväen vaa- tisestl vaIPPaa“ Paa ja vallankumouk- sesti alleviivaam m e ja todistuksekä d“ , , 1.J0,,rtlun kva^ „ k*lkkenM y h ‘ ^ ey,ys r . . . vT , ! Ä “ — » -au m px viittaam m e niihin lukuisiin lau®26 ............. „ H Pa flan}cntista eri- nyt. M utta tulkitsem attom aan ,000 palvelee englantilaisissa käsissä taan Englannin Intiassa kumoukset. JabilaI8ten päästessä tietoisuuteen töihin ja “todellisen sosialismin' läm m öistä tuumaa hautovat kotselle järjestyneitten tuotta- tuskaan ovat m ykistyneet mil- Sevilla rautateillä, joko korjauspa- iisena. luokkaetujensa yhteisyydestä on heis rian m ukaisiin klrjotuksiin, Jo«* * lm penahstiset sa .a ju o n itte lija t/jie n ja kuluttajien eduskunnal- joonat raatajat — miehet, naiset j° ,S8a taikka rautatieläisinä. Enem- tä muodostuva Intian proletaariar- nottlin, e ttä sosialistin» n hallitus o» + + -r m utta dessa on paljon soyitta-Ue. Vaikeudet ylim enokautena ja lapset. Ei ollut keinoja tuo- man kuin 200.000 työskentelee hlili- m eijan ja kumouks*elli6ten voim ain mahdoton hallitsem aan Venäjällä 1 mattomia ristiriito ja. Puskuri- vältetään vain välittävän systee- da julki. Eikä vapauden kajas- kaivoksissa, jotka ovat osin kotimais- Lakkoliikkeen kehitys Intiassa a n - ; ydin. että bolshevikit ovat kovasti valtiot etelässä ovat myös havi- mm hyväksymisellä, joka lähen- tuskaan kirkastanut riistännän ten, osaksi englantilaisten kapitalis- saitsee oman luknsa. Ensim m äinen Kommunistinen Puolue, joka käy tyneet ja että ylensä sosialistien ® tetyt, Aserbedshan, Arm enia ja tää lopullista sosialistista maa- yötä ►tä. tien käaissä. Yli 50,000 henkilöä pal- huom attavam pi lakko puhkesi ▼. 1906, järjestelm ällistä taistelu a porvarillis- lisi vallankumouksessa hyväksy* ka- Georgia eivät enää täytä sitä lia, m utta mitään ei sanota sii- Ja kun sitten tulivat suuret velee viiden suurim m an kau- radan työläiset politiikkaa vastaan ja a la T urlrln n s ;««•. »s u. • ö - ---- » u u i c i i ------ maan — »..«e» o««.uiiitiitu nau- jolloin ------ Itäisen .auou ¿ /u i« « » ja vir- kansallista Kansallista pottuikkaa ia Jo- io koom ushallittuperiaate, niin k*ik*® l i ,,i , ovat1 liitona. T -i” uusi ilma tä y tti pu»äi" "■itlo.eit.i Tl, M««, työ,, k.llija, p y y ,lv « palkanko,»,u. u k . Johtaa kansanjoukkoja kohu u tä stä huolim atta maailma alkaa listit ovat liitossa Neuvosto- omaisuudesta maksetaan tai keuhkot, sydän sykki nopeassa kentelee niinikään paperitehtaissa. H allitus ryhtyi heti m itä ankrim piin loudeliista ja yhteiskunnalU stä va- la niin kiittäm ätön, että se V enäjän kanssa. Kreikka on maksetaanko siitä ollenkaan, tahdissa kirkastuneen « k . a « i- . kirjapainoissa Ja kirjansitom oissa, ( toim jo h tajat vangittiin ittää a lip lipnum vm nZ t ä D iru llisu u d e stin n tie ti t v o ----- • ------------------ ---------- — J ja “ J enpiteisiin; U v a u g u u in j ja a p pautuata. a m u s ia , r ryhm y n m ttta p u n s a a vinoa- _ a 1 _v?Pa. . u d' M ' t ’ - j —................. Cib Art/T — _ — .ä aa iiiä iit a . i »okahuMtol ’ « U . . . . . U»J81 _ « n kukistlm allä ontenten i t ä ? H » » «M!«:>«kko , akl, ^ . teln. Ukel. rllle kalkkl * taniän „aMtIon!all / aäl ja jat|aä c Ea , sen kukistam alla ententen isiä- riaate hyväksytään ja samanai- maa, — niin silloin painoi ru- k» 55.ooo hallituksen am pum atarve-‘ ta satoja pappisluokkaan kuuluvia so rretu t luokat. — Bulletin Commu- sat opettajansa ja “teoreetikko®** - miehen Veniaelos m. Asiat sil- kaisesti « vaaditaan « sä n —— — j__ alas raskas pettymys, ¡tehtaissa. ---------- ------------ i......................................... rauhallista ----- nouden Muuta työläiset ovat ha henkilöitä, jotka olivat olleet lakon nistessa, alkuasukas — Roy. m r1* S^XV?keehTyäaljai^(“4 läÄcfys Nuortevan Sanakirjoja saapui JUTUN JATKOA YHTEISKUNNALLISIA IA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA Tämmöistä se on Ullia
