LAUANTAlNA.jpUtUK. 1 , P.—SyjJBDAY. DEC. tf
No. jsp
—.«’I '
------------ y»*.'!J
t
- v ----- ----------r—
—
1—
:n »ny ff1* ' ' " t r
T
T O V E R I
lä mailmankulmalla ovat aivan vallankumousta. Ilmaisua “mail’ i Mutta silti taisteli työväen-
pirunkaulalla. M uuta keinoa ei man vallankum ous” käytetään luokka. Eikä ollut se taistelu
(T H E CO M RADE)
The organ of the Finnish workers in olisi kuin lahjoa T u rk in nat- tässä lopullisesti,
vailla kohtauksia ja piirteitä,
the Western States. The only Finnish sionalistien johtajat, peruuttaa
llliiliiu w i)lliilllii ’
jotka runoudelle innoitusta an- " s iitä hetkestä lähtien ei työ I Kaikille niille, jotka ovat kauttamme tilanneet Nuortevan
Daily in the West. Published Daily, T urkin väkivaltaräuha ja m y ö n !
■ z in rv i,
tavat. M iesten toivekasta päät- enää ole oleva orjuutta. Siitä Sanakirjan, on se tänään postitettu tulemaan,
except Sunday, at Astoria, Oregon,
tää
T
urkille
m
uutam
ia
e
t
u
i
K
A
P
I
T
A
L
I
S
M
I
N
H
E
D
E
L
*
täväisyyttä, naisten jaloa sanka on sensijaan tuleva persoonalli-
sing
by the Western Workmen's Publish)
«z- m i k k i u t
suuksia.
T
ästä
on
kansainlii
K A IK K I N E ,
M ÄT
Society.
ruutta, tyyntä harkintakykyä suuksien kehitys ja kasvu. Van
ton kokouksessa keskusteltu,
Vaikka elintarpeita on tuo- vaikcana hetkenä kaikkea ilme- hat siteet ovat poissa ja suku-*
joilla ei vielä ole tätä parhainta Englantilais-Suomalaish
Office Seventh and Commercial S t,
kunta voi kulkea kohden uutta Sanakirjaa, tilatkoot sen nyt.
■«Min
.
i
a
b
n
»
«
.
Ä
!i„
k
.
enemmän
kuin
koskaan
i1
.1:
.
.
"
“
*“
.
"
?
',5la
Z
“
!senM
h
Opposite Post Office.
loksiin ei ole päästy. Kuinka
niin siitä huolim atta teisenä piirteenä. Paljon esiin päivää, kaikkien voimiensa va
Phone: Office 3 0 , Editorial Dep't 632 olisikaan mahdollista enää turk ennen,
aista aisuutta
evätoivoa
ma paaseen kehittym iseen.
K IR J A L L IS U U S K O M IT E A T J A A S IA M IE H E T !
kilaisia lepyttää im perialistien kääntyy ihmisiä nälkääni. V aik- tyi orjam
raukkam
__ ja esun-
Post Office Address:
talaa
raukkam
aisuutta
—
esiip-
E
i
vain
yksityisten
teollisuus
n o iv .b .V e.* /
e.n iu iv .an v,,;« ka vaatteita tuotetaan niin pal- t a . a. raukkam aisuutta — esiiu-
TO VERI. Box 99, Astoria, Ora.
he näkevät ainoan Turvansa lii Jon ctta kaikki varastohuoneet
joukoissa ja johdossa. Ja laitoksien alalla tahi vain ra Lähettäkääpä tekin nyt tilauksia Nuortevan Sanakirjalle.
^r ssa k N iVnTn V ? ^ n
ovat niitä täynnä, niin s iitä ' Slk’ * on myös sen taistelun ru- joitetussa m ittakaavassa toteute
ED1T0R1AL STAFF
T O V E R IN K IR JA K A U P P A ,
Neuvosto-Venäjän kans- huolim atta saav£t työläiset k äy. noudessa särkynyt sointu.
Elis Sulkanen, Managing Editor, Salo tossa
ta kansanvaltaisuutta.
Se on
Syvänen, Alex Sevo, Toivo A . Johnson. sa
- ;<<a n i h t i i n marrac dä ryysyissä. V aikka hiiltä tuo-
M utta se taistelu ei ole päät- ulotettava koko teollisuuden ja
... o o
A. N. Koskela.
Pariisissa
io n S lo a ik ^ lla muuTn ko tetaan cnemmän kuin tarpeeksi, ä Jynyt. M aailmanlaajana se jat- kaupan alalle koko maassa ja 131JX A
ASTORIA, ORt
kuun
tassa u u tk te n mukaan niin siitä huolim atta saa suurin kuu. Ja uusi henki puhaltaa kaikkiin maihin, eikä sen ole
Entered as second-class mail matter
jossa uutisten mukaan oga työläisistä k ärsiä vilua ' laP‘ työväenluokan.
Se mikä käsitettävä vain työn johtoa ja puolella, eroitettiln virastaan — mi
July-18, 1912, at the Post Office at kous,
olisi kaikille kylliksi, oIi Prasta eilisessä taistelussa, jakoa, tuotantotapoja j. n. e., kä saattoi heidät liittym ään vallan-
Astoria, Oregon, under the Act oi h V ö k S
yarch 3, 16/9.
iää tls tä a n
K o k o u kse ssI oh m utta tuhansia työläisiä harhat-
huomenna esiintyvä yleisenä vaan sen myöskin on määrättä-1 | kumouksellisiin.
T ätä työtaistelua
vä
itse
tuotannon
laji,
tuotan-
seurasl
«8e‘ta
m
uita
lakkoja, jolloin
läsnä AO e n tistä V en äjän duu k e kodittomana. Työläisiä oli- Pyyteenä. Kärsim ysten painon
rn a rriä s e n tä o a ro o ^ W r^neeR n si tckemään t ö it ä /m u tta ku- alla, koettelem usten tulessa on non tarkoitus, sen voiton jako el ollut »anottavaa vaikutusta ylei-
Uutta suojelusmuuria anjasenta. parooni W rangel n kaan ei halua hehä käyttää töis. erikoisesti Suomen tyoväen- j. n. c
seen tilanteeseen.
Työttöm äln ja
Raivaaja, pyay omis«
"lähettiläs” ja Kerenski. H ?"sä än .
luokka
oppinut
tuntem
aan
it-
Tällä
tavalla
järjestettynä,
kun
nälkäisten
kansanjoukkojen
olemas-
suunnitellaan Venä den suunnitelm an
nurkissasi
asianajaja
Kaikki tämä on seuraus ka- sensä ja toisensa voimistuvan, tuotantolaitokset eivät enää ole 8aol° tekee m ahdottom aksi am m atti-
,
«.» j ¡ n f. x
"sosialisti” ^ io k ^ T ä h ä n saakka P'taH stisesta riistojärjestelm äs- ' oikenevan selkänsä. Pää koho- keskenään kilpailussa, vaan yh- taitoisten työläisten lakon. O saltaan
jää vastaan
Meidän toimituksemme ei
pakottaa lapset kouluis- aa pystyyn ja katse tiukkenee teistyössä, tullaan luomaan t o - ; vaikuttaa tähän myös se, että am- sekaantua kaikenlaisiin juornta
dellinen järjellinen tuötantota- m attitaitoa vaativa teollisuus on Ovat kuulem m a semmoisella kaaEir
Niinkuin ennen on jo v iitat ulkopuolista sekaantum ista V e-i
,y °- ” samall‘ k?rtaa ¿ “."¡to itò n ta rm .in ,
h
tu, epätoivoiseen tilaan jo u tu näjän asioihin, m utta joka nyt ,uhansla- satojatuhansia, tyolai- voitonvarmuus.
pa, jota määräävät 'y h teisk u n - maassa v a s u varsin vähän kehitty- la. eta m ailm a saa puhua, mutta ¡¿t
neet im perialistiset vallat ovat on astunut julkisesti ulos kuo- sia ,?aa olla ‘7 ? “ 01? 3“ -. ,Ka’ :
nalliset näkökohdat eivätkä k e i- |Byt*
vain kulkevat omaa tietään, silkin
................lumini »
V älttäm ättöm äin tarvikkeiden ja t kun joku oikein rakkikoiran tapat
suunnittelemassa uusia juonia testaan. K erenski raporteerasi P1 a ‘etinen järjestelm ä pakot-.
Ei enää
w w n , l rccM Cl X nottelupyrkim ykset.
Neuv.-Venäjää vastaan. E ntinen kokoukselle matkastaan Ruma- ta a . naiset raatamaan pienillä T U O T A N N O L L I S E N E L A - tuoteta kapitalistisen riiston, kuva hinnannousu sodan aikana oli silla om inaisuuksilla kintuissa rihj.
reuna-valtiorakenne on luhistu ’ niassa. Puolassa ja Tsekko-Slo- Palk° llla tehtaissa samalla ker-!
vaan ihm isten tarpeen tyydyttä- i omiaan herättäm ään työläisten kes- see ja irvistelee, hymyilee arvoig
MAN U U D ELLEEN
n u t: Suomi, Viro, Latvia, Liet •'
misen tähden. Kaikenlainen y - kuudessa kiihkeätä levottom uutta, toim itus ja Justiin vuorokausi sea
'
Hänen selityksensä Ìaa kun .nu.or‘ t työkykyiset mie-
JÄ R JEST EL Y
vakiassa.
lituotanto voidaan välttää, sa- Lakot 8eUrasivat toistaan pitkin maa- moisen ilm enem isen jälkeen u *
tua. Puola ja Rumania eivät / ^ a n ' kaksi n ä i s t ä h e t savat kulkea työttöm inä,
t täytä
ä v t ä tarkotustaan
t a r h a t u s t a a n reunavaltioi
r r m n a v a lt in i- . _ u k a a n
KaiCSI
n a i s t a m a is t a ,
T .
.
m oinkuin tuotannon määrä ja ta- V iim eisten kolmen vuoden ku- taan* allekirjöttaneelle määräys »
Joku
aika
sitten
nim
itti
pre
Meidän
aikakautemme
on
mi
na, ne ovat liian lahoja astinlau Rumania ja Puola, ottavat osaa sidentti
laatu
voidaan tarkalleen sovit- laessa on solidaarisuuden tunne s ä ä noa, m itä kohtauksesta ylimalkai-
W
ilson
komissionin
hyökkäykseen, jonka, pi- . ., •
. ......“ Koiius&iomn tä täydellisintä kansanvallan
daksi im perialistiseen hyökkä uuteen
täisi alkaa maaliskuun puolivä- tutklm aan työläisten oloja. Ta- teoreettista tunnustam ista ja tää kuluttajien tarpeen mukaan. ' uut 8uurta jalansijaa Intian proleta- »esti on ajateltu.
ykseen proletaarista tasavaltaa
On selvää, että kansanvalta ria a tin keskuudessa, m ikä ilmeni m.
Iissä.
Tsekko-Slovakiasta
ei . män komissionin tutkim isen tu-i käytännöllistä sen kieltäm istä.
Raivaaja m uistuttaa meitä useit
vastaan. Kaikki nämä alueet o- rruiininnuV
m itääm V iliä^Tsekko- Jokset ovat n y t julkaistu. Mut- Joka ainoa porvarillinen kynäi- teollisuuslaitoksiin nähden jo h - im Akhmedabadln kehrääm öjen työ-
vat joko solmineet rauhan neu Slovakian joukkoja on mahdo. «'!> $Pak»htien ohella sanoo ko- lja kuvailee kirjoituksissaan taa sellaiseen yhteiskunnan ta r - :Iäi8ten lakossa, joka m uutam issa päi- Äsken se tiesi, että lännellä jokai
vosto-vallan kanssa tai parhail ton
saada m ihinkään sotilas- m ,ssl0? ‘. saaneensa selville seu- kansanvallan ihanuutta, m utta peen mukaiseen sosialisoituun v,ssä laaJeni valtaisaksi taisteluksi nen sosialisti on jo ottanut käytäfi-
laan hierovat rauhaa. Ne näky seikkailuun
V enäjää vastsaan,' raava">a's 'akm .‘ « k o h tia :
¡kieltää sen min pian kuin teh- tuotantoon ja vaihtoon, jossa ja sal Poliittisen m ielenosoituksen töön “oman itsenäisyytensä” ja ett»
vät auttam attom asti luisuneen niin katkeroituneita ollaan siel-
V uokram aanviljelijain
luku daan johdonmukainen yritys to- tuotannollinen elämä ei enää lu°ntee°- m uuttuen nousuksi britti- täällä on kuollut kaikki toimliu.
pois entente-im perialism in kon lä petoksen johdosta ionka u h -' Yhdysvalloissa lisääntyy ham- teuttaa sitä elämässä.
ole taistelutanner, jossa otellaan lä,8tä hallitusta vastaan. R autatie S itte se näki semmoista unta, että
V»
__
___ _________ ti v f v i i r ä t b n l i o t t o m o e t o
a rv
trollista mitä näiden alueiden reiksi tsekko slovakflaiset soti-
mästyttävän nopeasti. Sosialismi vaatii täydellisen johdosta
ja voitosta,
vaan
on laiset kieltäytyivät kuljettam
asta so- Toverin toim itus kärsii siitä ka
miesväestön käyttäm iseen tulee laat joutuivat Venäjällä Mut-
T yöläiset saavat olla työttö- kansanvallan toteuttam ista, ei m uutettu rauhalliseksi työpai- tilasjunia; Junat Pysäytettiin, rauta osastot eivät ryhdy puolustama«
sotilaallisessa
hyökkäyksessä. na P u n la ^ ta U n k a r is ta ia P n
m*na enemmän kuin viidennen- ainoastaan valtiollisessa elämäs- kaksi, jossa kaikki ottavat osaa telta räjähytettlin, sam alla kun ka sosialistipuolueesta eroamista. Siat
ta r-uoiasia, u n k a ris ta ja k u -
a ; nafil
•« m utta myöskin tuotannossa,
. . . . . _______ tuotannon johtoon
___ : ____
....
ninnivat iakkni»i<:Pt vnitn«ivnt
Niiden alueiden väestö ei ha-' maniasta
sä,
ja missä
tuo-
P*noivat lakkolaiset valtasivat ase- R aivaaja sanoi, e ttä osastot eMt
Kerenskin selostuksen osaa ajasta
lua enempiä sotilasseikkailuja
----
o Sosialismi • pe- tanto tapahtuu yhteistyön mer- lnat Yk8imPä pikkullikkeen harjoit- välitä ottaa osaa edustajakokouk
n voitaisiin kerätä 600
Rikkaat, kaksi prosenttia ko- teollisuudessa.
ja tämän mielialan painostuk mukaan iehen armeija, näihin lu- ko kansasta omistaa 60 prosent- rustuu tuotannon yhteiskunnal- keissä.
tajatkin olivat lakkolaisten puolella. seen, koska ne ovat kuolleita ja lii
« m ** u ** a
, .
sesta ovat reunavaltioiden hal- 000 imehen
Me olemme liitossa kaiken hy- Kuohunta on tuk ah u tettu m utta pro- te taas R aivaaja sanoi, että lännellä
listuttam iselle ja vain sen kaut
hiukset pakotetut .r»uh“ ohj‘ ^ i ,k sJ
“ a|.c^ a? gE t "iä v j"
K° lmaso*» työläisistä saa
ra,s-
saa tais- ta
taloudellinen
kansanvalta vän kehityksen ja kaiken run- Notariaatti ym m ärsi tällöin ensi ker on vilkas eläm ä ja osastoissa ta?nj
maan. Samalla lisääntyy väes- äl-äI’täJ T ä m m ö in e n n li emm telIa jokapäiväistä puutetta vas käy mahdolliseksi.
saan inhim illisen tiedon kanssa. ran Joukkojärjestöjen m erkityksen. on paljon “todellisia sosialisteja“ jj
ton m yötätuntoisuus Neuvosto- najalta. Tämmöinen oh suun- taan.
e ttä
Sulkanen ei ole saanutkau
Sosialisoiminen antaa kaikille, Me toteutam m e oppilauseet ih
•F + +
m arraskuun lopulla..
Venäjää kohtaan näissä raja nitelma
kantaansa
vallitsevaksi osastoilla,
Köyhien lapsia kuolee suh- jotka työskentelevät tuotannos- m isoikeuksista ja siirrämme ne
K ansainliiton kokouksesta saa
Intian
proletaarisen
vallankum
ouk
maissa.
sillä Kähkösen Pekka oli kirjottuna
puneiden uutisten mukaan jou- teellisesti ,kolme kertaa enem- sa yhtä suuren vaikutusvallan taloudellisellekin alalle; sen si sen toteuttam ism enettytavat eivät o- R aivaajaan kirjotuksen, jossa sanot
Erehdyksiensä
kautta D ulaan!,uisiva<
jaan
kuin
meillä
tähän
asti
on
BaiJeri )a saksalainen
kuin rik k aiden lapsia,
tuotantoon. Tämä ei m erkitse
im perialistit joutuneet pulaan. T
,
J
_
_
Noin
20
prosenttia
kouli
prosenttia
koululap-
kaaosta
eikä sekasortoa, samoin- ollut ulospäin nähden kansan le vielä tarkalleen m ääritellyt. Maan tiin “asia naulan päälle" kuten IV
^¡Itävalta
myös
uusien
puskuri-
Ei mikään näytä estävän ase
oro.o nälkää.
kuin ei sekään, että kaikilla on vallan nimellä koristettu, m utta vallankum ouksellisista el ole vleiä kan tapa m uuten on ja joka sini
joukkoon. Nämä o- sista saa kärsiä
maa yhä huonontum asta Neu valtioiden
vat siis ne maat joiden sotavä-
T alkls.la syytöksiä kapitalis- yhtäläinen äänioikeus kunnassa, sisäänpäin täydellistä talo u d el jä rjestäjik si ja yhteiskunnallisen ku todisti, e ttä täällä lännellä on sea-
vosto Venäjän vaikutusvallan li keen entente vielä luottaa. Es- ? Sta JarJestelrnaa vastaan ladel- m erkitse sekasortoa.
Se että lista sortoa ja harvainvaltaa e mouksen ohjaajiksi. H eiltä puuttuu tään toim intakykyisiä sosialiiteji
sääntyessä.
M utta im perialis panja, Ruotsi, Norja,
Baijeri,
‘
n ,----------
.
a
^ a . V* 1 laan
kapitalistisen
hallituksen kaikilla
on yhtäsuuri
vaikutus- dustava vale-demokratia. P o r yhtä paljon teorian tuntem usta kuin suuret joukot, m utta jotka eivät kui
min olemus pakottaa uusiin itävalta,* U nkari."P uoia 7a Ru- ?ma,n .ko.missi.°.ili ” taholta vaik- valta tuotannon johtoon, ei jner- varillinen dem okratia on ollut järjestöllistä kokem ustakin. M utta tenkaan tule olemaan edustettuni
vaarallisiin edesottam isiin. L uu
iinä muuri, jota nyky- ka kuinka Pl.tkalle- K apitalis- kitse että kaikki johtavat, ettei kuin kalkittu hauta, joka on si suuret kansanjoukot h eräävät: talou edustajakokouksessa, sillä sinne ■
lisi, että Neuvosto-Venäjän vi mania, sima
astellaan
’
tlsen rn s tojarjestelm an jäljet yleensä mitään suunnitelm alli- säänsä kätkenyt riistännän sii delliset suhteet työntävät heitä kapi m äärätty vain Oravainen ja Varpt
ään
valmistellaan
holliset ovat saaneet riittävän
naan hallitusvaltaa vastaan. Ja en nen.
..
,
tihkuvat työläisten verestä. Sen suutta eikä iohtoa tule olemaan vottom uuden.
utta rakennusainekset ovat murhaavalta kädeltä
«an« « l L • • ? ?
.. ..
,a a n ’
opetuksen
kuluneen
kolmen h a M
nenkaikkea on m uodostettu kurilll-
Ja R aivaaja tietää etteivät nau
u r a ita
Norjasta ia Fsnania« murtiaavaita kädeltä ei säily e- ettei asiantuntem us eikä kun-
Se voitokas armeija, joka on nen, keskitetty, todellinen vallanku-
vuoden aikana sotilaallisen se nauraita. N orjasta ja1 Espanjaa nempaa vanhukset kuin nuoret toisuus pääse oikeuksiinsa
m
iehet
edusta joukkojen tahtoa, j
suorittava
tämän
uuden
taiste- 1 mouspuolue, joka kerää lippunsa
jo kuulunut uhkaavia h n s p t k a a n
»r
1
« ‘« -cu n su n b a.
kaantumisen
hyödyttöm yydes v ta a s ta on
,
,
,
,
.
sehän
on
selvä. Y minärtäähan «ä 1
la u s e ita
.« a lapsetkaan. be usuttaa kansat
Terve kansanvaisto sanoo, et- itn kansanvaltaisuudesta, on Juure„a kalkkl proleurlaa,ln Ja va.
tä, m utta E uropasta saapuvat varma aaa,Ua . n ^ p e " k « ° J m u t { Z X e e ? ’
0 “« ”^
m' *aikki,. ‘uolann? " alalIa
jo nim estäkin, e ttä ne saattavat ko
työväenliike itse. Sen muodos- raUomaln talonpoikain joukot ja jo- kouksen laittom aksi aivan kuu
viestit vain vahvistavat, että he
va piene aja maalla ja kau- ka on läheisessä, suunnitelm anm ukal- M assan aluekokouksessa kävi.
;nilc r rikokset
i i m i n ovat kaikki sen don ltunnollisimmista ammatti
yhä salassa hautova, uusia hyök I den « kokemuksista
u » c . „ u k s , 8 u , ja
ja näkyy
n a s y y ole
oie juus
kayssuunnitelm ia otollisen ti- ! van taipuvainen rauhaan Vena- s e u ra n k o
°
an}m attl pungissa, metsissä ja merellä, sessa kosketuksessa niiden kanssa.
M utta Raivaja lohduttaa itieiii
miehistä, ja antavat tälle hallin- kaikki ne, jotka tietävät, että
laisuuden varalta.
Intiassa on monia tällaisen puo- sillä, e ttä lännellä on ystäviä, joida
__ •_ ,______11- 1-1,-•
...
.
. .
S : s S ;
Sitä tarkptusta varten on kan
vaikutusta ei näy, sillä Pekka »
lc n n r a llis tn t i 1
.
. -----------
’
avu iiiacti U d in isv d iid
sainliitto kokoontunut Gene-1 mäpisteeseen
sopivia aineksia.
Monet kansallis- noo, e ttä Toveri harjottaa sensui
kapitalismi on sen syöksemässä. tarvitsee ollessaan
=
“
IÍí kkeÍSsS valtankumouksethsetkia, jotka v aka-
veen Sveitsiin.
Vilnan
-! «««
lanhaltioita
ö v e itsn n .
v iin a n kysy
kysy-1
h ««««™
lukuunottam atta. on sosialismi
T völäiset iär
* iv
i 1 ------------
y
ria. Toim itus ei suostu seliitamaii
mystä pohdittaessa kansaiiilii- Ranskan. Englannin ja
j?e s ,y n X ä v™ iankumoukM lliaen « ^ k ! n , e l e e n i
a ,i° kSSeSSa t - ' k'f veellaan hakkaava, syn
i-x«,«.«
1
.
•
vasti haluavat kansan vapautusta, suhdettaan tähän asiaan minun kaut
♦nn
UAlrn.ilrsAccn laadittiin suun sotilaiden
e ttä m in
en V
enä. L / t ......
Kumouksellisen työskenteleville.
¡kassa
kassa korvessa tai
ta. raivaavat ka
ka- lllttyvät kernaa8ti vallaakum„uk8e,„. tani, m utta v iitaa vain siihen, että
sotilaiden läh
lähettäm
inen
Venä
ton kokouksessa
sosialismin
lipun
alle,
on
se
voi-
ia
u
c
ei
voi
runa
ir
vsvmvirifpn
.
,
.
.
.
.
i
Tämä
kansanvaltaisuus
sisäl-lru
a
maata.
surooh
- „„„
, ..
. . .
a..
Kaikki
he
kokoon-
jälle
ei
voi
tulla
kysymykseen.
nitelma, jonka mukaan lähetet Näin hhiirubi
•
■
ma’
J°ka
voi
ja
joka
tuleekin
täkäsin,
tahi
ios
niin
tahdotaan
tuvat
tähän
valtavaan
taict»ln,,n
°n
Proletariaatin ja talonpoikain me lahjotam m e, jos tarpeelliseksi a-
'ra k e in e “ » kukistamaan
riis- ' sanoa. älhaa.A käsin s‘e « ‘“ n L an T an v a^ b n "p u X ta. Hr
M“‘T " - kalkk‘ ™ aa UlrlotuhM-t
täisiin kansainvälinen sotavoi s u c f e l u s m ™
ma Vilnaan
poliisipalvelusta man
tnvno
,2
, , ,
ta
T ä s tä
h e tk e s tä m allU ;?JarJestelman. Senpatahden on- vallankum ouksellistuttava tuo- to
v a t n nnic
n is c o r b m n o U
la on
on tarvis
tarvis johtajaa,
J°htaJa a , on
on tarvis
tarvis m
m > > vaajalle perustautuen tässä jaloon
tovat
pois
sorron alta , kahden raaliata
ja rahalli3la
tukea.
suorittam aan plebisiitin aikana.
¿ t n n / u ? J?331« - km jokaisen työläisen velvol- tantoelämän
lisessä lahjotuksessa siihen iho’»-
kaikkien
Tähän sotavoimaan on ehdotet jite tta n ma h k ^ t L H i t t i t ä , ^ a ^ ^ i a ^ u t a s t u T s r i h ^ r ^ a 5? ^ ’ vainval-la st,a ja suurte" joukko- kansan itsehallintoa,
u -u i
•
H indulaisen proletariaatin elämis- ystävälliseen näkökantaan, ett* w
ihlehditt
tu Espanjan, Ruotsin ja Norjan
P « » ° ehdot ovat kurjat. Sen lyösuhtee. saa tta v at tu o ttaa Raivaajan toimit
nallisten
kykyjen
arm eijoita. M uut ”
vapaaseen viheliäiset. T ehtaissa ja verstaissa tajille paljon toivon Ja Johdutulla
kasvuun.
ovat sodan rasituksista
IV
on työaika 10—11 tuntia, ja palkat aih etta lännen oloista- ja sosialisti«
yhteen taistelem aan kapitalisti
nääntyneet, että niiden v ä e stö k ä ä n saadaan kokoon
surkean alhaiset. M atka työpaikoil m ielipiteistä täällä. Välimäen *rk*
sen riistojärjestelm än kukista-'e-
ei suostu enää kantamaan soti
Illllllllllllllllltlllll -
miseksi.
le tekee monin paikoin toistakym m entit kaipaavat vahvistusta ja tä
laallisten seikkailujen rasituk
m entä kilom etriä, ja on se taivallet män k autta n iitä ehkä parhan«
sia, m utta on eräitä maita Eu- E N G L A N N I N T Y Ö V Ä E N
tava kahdesti päivässä jalan, rauta- kyetään saam aan.
Länsi on m»
ropassa,
jotka
neutraalistaa!
PUO LUEEN UU SI O H
TYÖVÄENLUOKAN
ja raitioteitä kun on ani harvassa. ten R aivaajaa kohtaan siinä asen»
säästyivät sodan suoranaisilta
JE L M A L U O N N O S
Työläiset asuvat kylissä, 15—20-hen- sa, e ttä osastot järjestelniallisei i
RUNOUS
rasituksilta. Sodan kauhut ei
kinen ryhm ä aina yhdessä pienessä hylkäävät sen kannan. Ovatpa r f l
vät tunnu näiden maiden väes
Se suunnitelm a uudeksi puo
Me elämme ’historiallista ai-
m ajassa, jossa ei ole valoa eikä Il el kaikki osastot vielä sitäkin niil
töihin niin läheisesti kuin mui- lueohjelmaksi, jonka Englannin kaa *. Sellaiseksi sanotaan ih-
jallaan pitkin m aata. Proletariaatiin m aa’ Ja maalal8ri'öläisten eläm ä on tä, e ttä sosialistipuoluen johdon F
Kumousliike Intiassa
den Europan maiden väestöi- Independent Labour P artyn kes miskunnan elämässä niitä lyhyi-
kuuluvat nekin monet m iljoonat maa- sitäkin surkeam pi. Näiden palkka on J ltiik k a teke mahdottomaksi tahi»
hin. Tämmöisiä maita ovat juu- kusvaliokunta on äskettäin lä- tä vuosia, jolloin tapahtuu niin
M aanviljolysvaestoon verraten on ] työläi8et> jotka eivät oniisU init
pienempi kuin teollisuustyöläisten. puolueeseen
edelleen
kuulunut
ri
Espanja
ja Skandinavian hettänyt
paikallisosastoillensa, paljon sellaista, mikä ei unoh- teollisuusproletariaatin lu k u m ääräin
’ .......................... ......
Vain joku yksilö siellä täällä on öi
maat, ja tätä erikoisuutta silv o n suurim erkityksellinen. Puo- du. Ei unohdu mukana-elänei tiassa varsin vähäinen. B ritannian —
u i i H o i a i u u i d , K U K U I lU lS ia
___
mieltä, m utta suurin erehdys on si
mällä pitäen kansainliiton ka ’ lueen . keskuudessa
. .
-
tullaan toi- den
mielestä, eikä jälkipolven, hallituksen häpeäm ätön m enettely on kuntia käsittävillä suurtiloilla. Näil- 8a k,,rian kurjissa olosuhteissa. Teh- tenkin luulo, e ttä ne olisivat Kaivi*
valat diplom aatit olettavat nii-j mittamaan äänestys siitä, kutsu- sillä niiltä ajoilta jää perinniik- saattanut melkein koko Intian maan- lä viljelevät he m aata ja käsivät n ä l-: ^*v* vallkirjan nojalla on he myyty jän kannalla, ne harvatkaan, je*-»'1
«en
suostuvan miehittämään taanko kokoon erikoinen kon- si kirjallisia tuotteita, jotka ei- viljelysen rappiolle. Toiselta puoletf kää 3amaan aikaan, kun heidän työn kuin i u,ldat teevainioille, kautsukkl- täällä eivät mahdollisesti vielä
tinan.
Tämä olisi uhkaroh * ferenssi harkitsemaan tätä uut- vät kuole. Tosin eivät “klassil ovat esteet, jotka kohtaavat nykyai
sa runsaat hedelm ät viedään pois työm aille taikka englantilaisiin siir puolueesta eroam isen tarpv»lliiuB(1*
ka
leikkiä, sillä jos Venäjä ta ohjelmaa ja uutta Internatio- lisct” k irjat aina synny suoraan haisten työvälineiden tuom ista In- m aasta. Vieläpä vietiin -maasta sie- toloihin. Nämä orjaehdot synnyttä-
Niin e ttä -turhaan Raivaaja b<P
entisen lupauksensa
nale-kysymystä.
» teuttaa
.
•
.
.
.
...
J
V
uujvooa,
luutta
JU
IV
C
l
’
----
V
V
V
«
«
xuuoonu
tl
A
,
taistelujen
ahjossa,
m
utta
joka
,iaai>
-
aiheuttaneet,
että
m
aassa
on
nienviijaltin
juuri
kauheim
m
an
nälän-
vät
toi8inaan
kuohuntaa.
M
u
tu
lait
iuspuuhissaan tänne asti yrittää. P*
insn ti-i 1 * ■ e m
_•
▼Tinan valtaamisesta takaisin j Yleinen määritelmä sosialis- tapauksessa niissä sykkii taiste- iuskin lainkaan kaupunkilaisproletaa- hädän vallitessa.
liset työsopim ukset ovat hallituksen rasta on kun pysyy siellä kotinf-
L iettualta, syntyisi luonnolli-, teista sellaisena kun se on esi- lujen tunto — joko niiden edel- reJa- Jotkut teollisuushaarät eivät
Kuten edelläesitetyt num erot o so it-! rnonoP°^na* Ja pidetään ne voimassa kissaan ja antaa slivomnialle J» **
sesti yhteentörm äyksiä P u n ai-itetty
tässä
luonnoksessa on täaavistus
tai
jälkikokemus. kuitenkaan viimeisten 25 vuoden Ini tavat, on työläisten lukum äärä, a8eidpn avulla. A lkuasukasarm eija tuudenm
ukaisem m alle
näkukaUtflk
sen armeijan sotilaiden ja "jär-'luonnollisesti sama kuten en Suurten ristiriitain runtelem an luessa ole sitä vähemmän kehitty jotka voisivat muodostaa vallanku- varvatääQ väestön kurjim m ista, nälän
tilaa, suhtautum isessaan edes ta®**
jestysjoukkojen välillä. Sota- nenkin. Suuri muutos on siinä, sydämen tuskanhuuto sen sär- neet’ niin eRä työläisten lukum äärä
mouspuolueen,
varsin huom attava. ja hiestytyksen kuohuttam ista väes kaukaisen lännen asioihin. On “‘k’
tila syntyisi silloin autom aatti-, että pyrkimyksen lisäksi “teh- kyessä, tai sen riemulaulu, kun eräissä piirikunnissa nousee lähes
M utia kansanjoukkojen järjestäm is- tökerroksista. T ästä syystä kallistu lestäm m e energian haaskausta
sesti Neuvosto-Venäjän ja näi-.dä loppu nykyisestä kapitalisti- ristiriidat haihtuvat ja selkene- 5 miljoonaan. Nämä jakautuvat »
aate, sanan nykyisessä mielessä, on vatkin intialaiset sotilaat kernaasti kea ja valehdella Raivaajan lukU®^
,®n. uus*en puskurim aiden vä-,sesta järjestelm
työ-
valaisee va- raaville am m attialoille:
Intiassa vielä varsin vähän levinnyt. puo^ueen puolelle, jonka tunnuslau- le kaikkia ristiriitaisia ja hullunt*
_-• ästä ja tulee
. sen pää-
.... misen
. aam uaurinko
.
Iillä
K ansainliitto silloin kes ! Iäisten ri istunnasta”
pautuksen
tien
— sitä on suuri _
Enemmän kuin 100.000 työskente Maan ensim m äisen työväenjärjestön 8eena on: Kaikki maa työläisille!
risia ju ttu ja Toverista ja sen k*3
kinaisen suojeluksen pohjalla, maali “tehdä loppu kaikenlai- runous.
lee Intian eteläisten piirikuntien vil-
Punjab, m issä tä tä nykyä on m a nasta. Se alkaa olla tämä asia *-rt j
muodostivat
v
a
s
u
kolme
vuotta
J
t-
joutuisi
täytäntöönpanem aan sista perinnöllisistä ja taloudel-
Työväenluokan suuri runous ’ankehruutehtaissa ja kutomoissa pa:-
jte n M adrasin raitiotielälset, jä rje s joitettuna suuria soUväen osastoja, sillä tavalla, e ttä vaikka Kai«**
K.an.M in . on soPimuksia ja niin lisistä etuoikeuksista”. Siten on on vielä vain vähässä määrässä kallisen kapitaalin
palveluksessa,
ty e n am m atillisesti. Sen jälkeen on on varsin suotuisa uuden puolueen M ossuineen on kovasti viisas ja viil'
olisi uusi sota valmis. Niin : siis tehty muutos perinnäisestä paperilla. Ei siksi että siltä o- 700 000 työskentelee teevainioilla, v ll-iam
m aUiyhdistvkKiä
kum ouksellisten aatteiden levittäm is- ka he ovat niin paljon nähneet vai
kuin sanottu olisi ta m a uhka- valtiososialistisesta teoriasta työ iisi p uuttunut tuskan aihetta.
valm istaen ja pakatn teetä, i varsin
*
,JeUu perUBtaa
-1 •• S
tr
' •
----------- «
'
' ------- -------i-tu a tu runsaasti, hallituksen Dahan- paikka. Myös läheisen kosketuksen- vaa noiden ’viisauksien jakamisekä
rohkeaa
miperia ! väen
kontrolliin
is te n V erta Ja CAacfras +
i li tr ----
li Am on
mm pää- O
(In " «»eitä
lUslHta fpuhlun
U a asseja.
i cooio
lismi
on leikkiä,
ioutunut m utta
eoätoivoiseen
k o n t r o lH
n X lll
r ia t ^ t v ° ö lä
la‘Ste,n
tihkuen
teeplantU
Joisaä SU0pai8UadeaU ja
istä
Rä u . sa k autta ulkopuoliseen m aailm aan kuten Mooses juuri präntatvsaä
1
nsmt on joutunut epätoivoiseen kontrollin ohella erikoisten teol- oma maailmaan tullut. Ja on- työskentelee jopa 15—20 tu h atta
työ- ta h u o lin u tta ert i
nn
♦ °n täm än m aakunnan väestö «olin 4kkelissa sanoo ja jonka me erikoi
« ttti j> SUlloSt«« kìikkènsÌT'vh 'kaiklden^teolliM en , ehdo," ‘ an k?n s,1,ä a)al,a .joku r u n o u d e k s i t y i t u i s t ä on B oa«alin nitut tunnustam asta. Työväen
vaa- tisestl vaIPPaa“ Paa ja vallankumouk- sesti alleviivaam m e ja todistuksekä
d“ , , 1.J0,,rtlun kva^ „ k*lkkenM y h ‘
^ ey,ys r . . . vT , ! Ä “
— » -au m
px
viittaam m e niihin lukuisiin lau®26
............. „
H
Pa flan}cntista eri- nyt. M utta tulkitsem attom aan ,000 palvelee englantilaisissa käsissä taan Englannin Intiassa kumoukset. JabilaI8ten
päästessä tietoisuuteen töihin ja “todellisen sosialismin'
läm m öistä tuumaa hautovat kotselle järjestyneitten tuotta- tuskaan ovat m ykistyneet mil- Sevilla rautateillä, joko korjauspa- iisena.
luokkaetujensa yhteisyydestä on heis rian m ukaisiin klrjotuksiin, Jo«* *
lm penahstiset sa .a ju o n itte lija t/jie n ja kuluttajien eduskunnal- joonat raatajat — miehet, naiset j° ,S8a taikka rautatieläisinä. Enem-
tä muodostuva Intian proletaariar- nottlin, e ttä sosialistin» n hallitus o»
+ + -r
m utta dessa on paljon soyitta-Ue.
Vaikeudet ylim enokautena ja lapset. Ei ollut keinoja tuo- man kuin 200.000 työskentelee hlili-
m eijan ja kumouks*elli6ten voim ain mahdoton hallitsem aan Venäjällä 1
mattomia ristiriito ja. Puskuri- vältetään vain välittävän systee- da julki. Eikä vapauden kajas- kaivoksissa, jotka ovat osin kotimais- Lakkoliikkeen kehitys Intiassa a n - ; ydin.
että bolshevikit ovat kovasti
valtiot etelässä ovat myös havi- mm hyväksymisellä, joka lähen- tuskaan kirkastanut riistännän ten, osaksi englantilaisten kapitalis- saitsee oman luknsa. Ensim m äinen
Kommunistinen Puolue, joka käy tyneet ja että ylensä sosialistien ®
tetyt, Aserbedshan, Arm enia ja tää lopullista sosialistista maa- yötä
►tä.
tien käaissä. Yli 50,000 henkilöä pal- huom attavam pi lakko puhkesi ▼. 1906, järjestelm ällistä taistelu a porvarillis- lisi vallankumouksessa hyväksy* ka-
Georgia eivät enää täytä sitä lia, m utta mitään ei sanota sii-
Ja
kun
sitten
tulivat
suuret
velee
viiden
suurim m an kau-
radan työläiset
politiikkaa vastaan ja
a la T urlrln n s ;««•. »s
u. •
ö - ----
» u u i c i i ------ maan
—
»..«e» o««.uiiitiitu
nau- jolloin
------ Itäisen .auou
¿ /u i« « » ja vir- kansallista
Kansallista pottuikkaa
ia Jo-
io koom ushallittuperiaate, niin k*ik*®
l i ,,i ,
ovat1 liitona.
T -i”
uusi ilma tä y tti pu»äi" "■itlo.eit.i Tl, M««, työ,, k.llija, p y y ,lv « palkanko,»,u. u k . Johtaa kansanjoukkoja kohu u tä stä huolim atta maailma alkaa
listit
ovat liitossa Neuvosto- omaisuudesta
maksetaan
tai keuhkot, sydän sykki nopeassa kentelee niinikään paperitehtaissa. H allitus ryhtyi heti m itä ankrim piin loudeliista ja yhteiskunnalU stä va- la niin kiittäm ätön, että se
V enäjän kanssa. Kreikka on maksetaanko
siitä
ollenkaan, tahdissa
kirkastuneen « k . a « i-
. kirjapainoissa
Ja kirjansitom oissa, ( toim
jo h tajat vangittiin
ittää a lip
lipnum
vm nZ t ä D iru llisu u d e stin n tie ti
t
v
o
----- • ------------------
---------- — J ja
“
J enpiteisiin;
U
v a u g u u in j ja
a p pautuata.
a m u s ia , r ryhm
y n m ttta
p u n s a a vinoa-
_ a 1 _v?Pa.
. u d' M ' t ’ - j —.................
Cib Art/T —
_ — .ä aa
iiiä iit
a
.
i »okahuMtol
’ « U . . . . . U»J81
_
« n kukistlm allä ontenten i t ä ? H » »
«M!«:>«kko
, akl, ^ . teln. Ukel. rllle
kalkkl * taniän „aMtIon!all / aäl ja
jat|aä c Ea
,
sen kukistam alla ententen isiä- riaate hyväksytään ja samanai- maa, — niin silloin painoi ru- k» 55.ooo hallituksen am pum atarve-‘ ta satoja pappisluokkaan
kuuluvia so rretu t luokat. — Bulletin Commu- sat opettajansa ja “teoreetikko®** -
miehen Veniaelos m. Asiat sil- kaisesti « vaaditaan
« sä n ——
—
j__ alas raskas pettymys, ¡tehtaissa.
----------
------------
i.........................................
rauhallista -----
nouden
Muuta työläiset
ovat ha henkilöitä, jotka olivat olleet lakon nistessa, alkuasukas — Roy.
m r1*
S^XV?keehTyäaljai^(“4 läÄcfys Nuortevan Sanakirjoja saapui
JUTUN JATKOA
YHTEISKUNNALLISIA IA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
Tämmöistä se on Ullia