Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 17, 1920)
PERJANTAINA, JOULUK. 17_P.—FRIDAY, DEC 17 TOVERI (T H K COMRADE) T h * org an o f the F in n ish w o r k e r * in the W e s te rn S ta te *. T h e o n ly F in n ish D a ily in the W e s t. PnbUahed D a ily , except Sunday, a t A s to ria , O re g o n , by the W e s te rn W o rk m e n ’* P u b lish in g Society. min ärjyy se kaikkialla muualla i min Uihtaista rajoista imperU ja sitä hullummin hyökkää se iismin laajemmille ahteille. Sen- 7°Y .äenlirokkaan — , onaa v ä lt-U h d e n täytyi kapitalismin oo- täraitöntä seuralaistansa ja i vittautaa uusiin oloihin. Kapi- myöskin hävittäjäänsä vastaan talismin vanhemmassa muodos- tässä maassa. Kapitalismi esiin- sa hallitsevien kapitalistien pää tyy tänään kuten haavoittunut määränä ■ oli saada käsiinsä peto, joka haluaa tyydytyksek- - - maan finanssivaltuudet. Tähän seen tehdä mahdollisimman pal-j he pyrkivät perustamalla kes- jon tuhoa vielä viimeisellä hen- j kuspankin mikä kykeni hai li t- kensä vedollakin. Kapitalismi semaan pienempiä pankkeja tai tuntee saaneensa kuoleman tau- murskaamaan ne. Nyt käsite kin, ikuisesti parantumattoman tään, ettei kannata keskinäinen haavan sodassa ja sen jälkeen taistelu kotona, sillä mailman- alkaneissa yhteiskunnallisissa kaupan valtaamiseksi täytyy ol- vallankumouksissa; se epäilee j a yhteinen rintama ulospäin, ja se horjuu, mutta yhteiskun- Sentähden on reservipankkijär- nal listen järjestelmien synty- jcstelmä hyväksytty. Liittohal- raän, kehityksen ja kuoleman linnon avulla maan pankkisys- lain mukaan se ei poistu vapa- teemi keskitettiin. Sen kautta ehtoisesti. Tavattoman paljon poistettiin vähäpätöiset • riitai- pahaa, paljon kärsimystä ja tur- suudet ja kapitalismi yhdistet t ä työtä vaatii järjestelmän tiin lujaksi järjestöksi. Sen hautaus ja kallis on hintakin, kautta finanssipääomalle annet- joka siitä maksettava on, mut- tiin suuremmat vapaudet taiste- ta se on kuitenkin tehtävä, se lussa finanssiherruuden pystyt- on kuitenkin suoritettava. tämiseksi yli maailman. Selit- Venäjän työväenluokka on täessään liittohallinnon reservi- suorittanut raskaan hinnan, pankki-järjestelmän saavutuksia, . sc on Juuri sen kautta yksi Amerikan kuuluisimpia myöskin muodostunut maailman pankkiasiaintuntijoita, Paul M. työväestön ainoaksi ja suurim- Warburg, sanoo: “ Ensi ker maksi voiton hedelmäksi ja toi- ran historiassamme amerikalai- yöksi. Säteilevin kipinöin leis- set pankit ovat tunkeutuneet ai,IT an muihin maihin ja avanneet niis- kuvat säkeet ympäri : m® maailman valaisten, kehoittaen ja lo h d u t-__ __________ __ sä haara-pankkeja — Aasiassa taen. Epäileviä se innostaa, su- sekä Keski-” ja" E t e lä -A ^ iik is ” rullisia sc lohduttaa - ja - pelkää sa — kasvavan kauppamme o- via se rohkaisee. Se on luonut heen.” Liittohallinnon vara- uuden ajanjakson sosialistisen pankkien kautta ei ollut tarko- ymmärtämyksen, S S T k o ko tenr»etti«on te= S " I . _______ 1___ «_____ __________ iun vitsisimme itsekin näitä, sillä kenellä meikäläisistä on liikoja kulutettavana, mutta — pisnes on pisnestä. Yhdessä liittohal- linnon pankkilautakunnan kans sa, edellämainittu korporatsioni tulee pyrkimään ulkomaisille markkinoille. Se on vain yksi osasto Amerikan imperialismin “yhdestä isosta uniosta.” vattaen erikoista ammattiunio- ENNEN JA NYT nistista byrokratiaa. Se yrittää Satoja vuosia kestäneessä sor- säilyttää uniot vain työväen y li mystön järjestöinä. Se pyrkii ronyössä, julmimman tyranniu- säilyttämään vanhat säännöt, den alaisena, on Venäjän kansa JUTUN JATKOA jotka tekevät huonoimmin pal- saanut taistella vapauden puo- Bolshevikit Honduras katuille työläisille mahdotto- i Iestä. Venäjän jaloimpien mies maksi pääsyn niihin järjestöi ten ja naisten sankarius ja uh K yllähäa sen nyt ymm&rti^ O ffic e S eventh a n d C o m m e rc ia l S t., hin. Vanha ammattiunio-yli- rautuvaisuus onnettoman maan bolshevikit liikuskelevat kaii n ^ «^ O p p o site Post O ffic e . mystö koettaa edelleen korvata sa vapauttamiseksi orjuuttavas mantereen maissa, missä bol*u? P hone: O ffic e 3 6 $ , E d ito ria l D e p ’t 6 3 2 Tässä on osotettu, että Ame lakkotaistelut, jotka päivä päi ta despotismista, jonka alaisena kien pääpesä, Venäjä, on s t j a ^ T Poet O ffic e A d dress: Qn tiiviit*« asiaan _ nita .. T O V E R I, Box 9 9 , A s to ria , O re . rikka on siirtynyt kapitalismin vältä saavat yhä selvemmän por se huokui, tulevat aina olemaan | tSnvf Unyt Se V kuuluu lopulliselle asteelle. Ammatti- variston ja proletariaatin väli innostavana ja elävöittävänä e- aksemme. Sillä kuinkas sitä E D 1 T O R IA L S T A F F unionistinen liike tapaa vastas sen vallankumouksellisen taiste- simerkkinä kaikkien maiden va klksi Mannerheim taikka Sasu E li* S u lkan en , M a n a g in g E d ito r, Sulo saan kapitalistisen järjestön lun luonteen, kapitalistien kans-: paustaistelijoille. nanen olisivat mainetta nfittg^ Alex Se ro . T o iv o A . Johnson. ellei heillä olisi ollut bolshevZJ korkeimman ja kehittyneimmän sa käytävällä, pitkäaikaisilla Vuoden 1905 vallankumouk- A . N. Kosketa. muodon. Imperialismi on se tariffisopimuksilla, neuvottelu- sen kokemukset, köyhälistön sil pehmennettävänä taikka laiteZ? korkein muoto minkä kapitalis politiikalla, mikä mielettömän loisen nousuyrityksen armoton na? J a mistä Noske ta ik k a iZ E n tered ss second-claes m a il m a tte r July 16. 1 9 1 2 . at the Post O ffic e nt mi voi saavuttaa. Paikallisesti, hintainnousun perusteella jo on ja verinen tukahuttaminen, mi pan muut tunnetuimmat sosial A s to ria . O re g o n , u n d e r the A c t o f kansallisesti ja kansainvälisesti kadottanut kaiken merkityksen kä hetkiseksi verivirtorhin hu- kraatit olisivat huutoon tulle*t,T M a rc h 3 . 1 8 7 9 . se toimii yhtenä lujana voima sä. Se koettaa pakottaa työläi-I kutti Venäjän vapausliikkeen, lei bolshvikien kurissapitamls®*, na. Työväestön tehtävä nyt on siä omaksumaan politiikan, joka jäävät yhdeksi likaisimmaksi sillä eiväthän nuo herrat to k i^ tutkia sitä uutta kehitystä mikä saa ilmaisunsa paikallisissa am- i tahraksi yhteiskuntien histo- väreille pamppuaan paljasta. 7 ^ - ‘— on tapahtunut ja mukautua uu mattiunioneuvostoissa, kaiken- nain lehdille. mitenkäs sitä muuten voitalaiu U siin olosuhteisiin. L uja järjes laisissa yhtyneissä “ teollisuus- j Tuhansia Venäjän parhaimpia tää erinäisiä rauhanjuhlia, j tyminen yhdellä puolen edel neuvostoissa” ja kapitalistisen poikia ja tyttäriä raahattiin hal- sialidemokraaUt ja varsinaiset i»i “ Pyhät muinaistarut hälvene lyttää samaten lujaa järjesty ja valtion politikoitsijoiden a- ' ki Siperian loppumattomien jää- kokaartilaiaet yhdessä kiittävät vät, ja luonnonilmiöitten toisis taan eristäminen lakkaa sikäli mistä toisella puolen nykyises vulla asettaa esteitä lakkojen kenttien kaukaisiin erämaihin selmusta Ben johdosta, että sq ^ kuin tulemme ymmärtämään, et sä teollisessa taistelussa — se tielle. Taistelun ratkaisevim- viettämään loppuikänsä sanoin bolshevikit ovat myöntäneet it«| tä muutamat suuret luonnonlait on: luokkataistelussa. Jos ta- pina hetkinä tämä byrokratia kuvaamattomassa kurjuudessa etuisuuksia rauhanjuhlia viettäijJ liittävät yhteen ja sääntelevät loudelliset pakottavat riis- kylvää eripuraisuutta ja sekaan-j Tuhansia heitettiin tsaarin van- maiden kapitalisteille. Taikka ko^o maailmankaikkeudessa val täjiä yhä pitemmälle lujitta- nusta työläisjoukkojen keskuu kiluoliin elävänä mätänemään ja pois päin. litsevan moninaisuuden”. Näin maan järjestoään, kuinka pal- ¡teen ja estää eri työalain työ- tuhansia ------- toisia marssitettiin Mutta että Bolshevikit retke lausuu oppinut luonnontutkija hirttolavalle suorittamaan sen sellaisiinkin maihin, joiden ok yhteenlittymistä ylei s^sii^pT ^ttaa6 työläisiä” ujitta- Iäisten Girard ja Moleschott lisää: “ Ne seen luokkataisteluun. Tässä hinnan, minkä tuhannet muut olosta tuskin tiedetäänkään, maan järjestömuotoaan ? ajat ovat menneet, jolloin ihm i s e n pyrkimyksessä tukevat suuret taistelijat ovat saaneet esim. Keski-Amerikan valtioihia, Suuret työläisjoukot tuijotta sitä vanhat ammattiin perus- maksaa. nen haaveksi aineesta riippuma vadoriin, Guatemalaan ja Hondat^ vat kauhuissaan pääoman valta tuvat järjestöt, jotka jakavat i Kaiken tämän tapahtuessa ei niin pakkaa se jo vähän niij tonta henkeä. Menneitä ovat nekin ajat, jolloin luultiin sen vaa yhtymää, joka omistaa teh- saman teollisuushaaran työläiset yksikään mailman hallituksista ihmetyttämään. Ja jos ne niM taat, kaivannot j n e He tun alentavan henkisyyden arvoa, eri ammattiryhmiin, huolimatta kohottanut ääntään vastalau kummallisissa maissa kävi täyt? tsaarin verihallitusta verihanitus,. vas vas- jos se ilmenisi ainoastaan ai siitä, että ^Pitalisdnen kapitalistinen riisto- riisto- seeksi tsaarin niinkuin muutkin ihmiset, eiri* neen välityksellä.” suuren i koneisto kytkee heidät yhteen, taan. Eivät kapitalististen sa olisi aina koiruus mielessä, niis J sen lokiigan alalla. Se on kas keja, vaän — niinkuin Warburg tin ja muiden trustien Muinaistarut ovat hävinneet vattanut uuden vallankumouk ______ voiman, ja usein tuntuu heistä Se nojautuu perintätavan voi- nomalehtien raportterit silloir sanoo . . . Jos pelaamme kort taistelu teollisen vapauden puo malla vanhan työväen ylimys- matkustaneet Venäjälle selvit- täs sanomista siinäkään olisi. Mtt todellakin. Victor Hugon kan ta, että menneisyydellä ei ole sellisen sielun raatajistoon ja timme oikein, ja sota päättyy lesta epätoivoiselta. Mutta tön ideologiaan, joskin tämä y - ; tääkseen mailmalle, mitä siellä mitä vielä. Sen sijaan että acuä vat kulien rauhassa raataa 25 «gy panssaroittanut heidän sydä- j kohtuullisen ajan kuluessa, pi- oikeutta hallita nykyisyyttä, al käyttäkäämme kehityshistoriaa limystö säännöllisesti heikkenee tapahtuu. Eivät intelektuaalit- päiväpalkalla sokeriruoko- ja mensä ikuisesti särkymättömäl- ■ täisi meistä muodostua mailmaa kaa olla voittanut. Enää ei jou vertauskuvana. Tertiäärikau- niiden työväeuryhmien etuoi-kaan silloin käyttäneet lahjo-! valnioilla . sliaan „„nnVQ, _ Kun , ,, luun liity salaperäisiä mysteri a taistelun psykologialla. Se hallitseva finanssivalta. della — joku 20,000,000 vuotta keuksien lakkaamisen kautta, jaan tsaarin epäinhimillisiä te- vikit näille, että mitäs jo6 ‘ * oita. henkisiä salaisuuksia eikä * . * f maailman historiaa jossa rauha on tehty, tulisi meidän takaisin käsin — troopillisen i l - , minkä kapitalismin yleinen rap- koja pal jastaakseen, H . G . vaatisitte esim. 250 senttiä päi» ennakkoluulojen tarumaaihna, kä* ^ lä mUU csuntyy aineena sen hallita kolme välttämätöntä eh- maston lämmössä kylpevä maa-! pio aiheuttaa, työväenluokan a- W ells (englantilainen intelek- ja lyhentäisitte työpäiväänne n . toa’ jotka tarjoavat meille stra- pallo synnytti rehevän kasvulli- seman tasoittumisen ja aikui tuali) loisti silloin poissaolol- jotka meitä hallitsivat vielä puolella elikkä noin 12^ tunnilla,! . ai.tsl. volJ toa tarumaailmojen teegisesti horjumattoman kaup- suuden ja lukuisan jättiläise- muutamia vuosikymmeniä sit sesti lisääntyvän hädän ja epä- J aan- Finanssimiehetkään eivät plantaasien omistajat vielä sittesQ ic u c .n a a ei salaperäinen nen- aarilla^ mvöski^^voritn VenTiän Pa aser" a? n*m. raaka-aineet, ten. Enää ei hen läinten sukukunnan, jolle run varmuuden kautta. Tällä tavoin rahastaneet retkikuntia kukista- ki tai mielikuva saa oikeutta uai i ,nv „ mA1.v e. eM J kauppalaivaston ja kullan ” Tä- sas kasvullisuus tarjosi vaivat pirstoo ammattiunio-byrokratia maan tsaarin itsevaltiutta ja ty- tulisivat saamaan erinäisiä ! vallankumouksessa, män lausunnon teki tämä finans- ta runsaan ravinnon. Nämä oli työväenliikkeen vahaisen vir- ranniutta. Silloin ei taisteltu prosentteja haukkumisen ja pm johtaa kohtaloltamme kuten __________ viuhottamisen vaivannäöstä. Tm siekspertti elokuulla, 1918, joten vat jättijäiskokoisia dinosauruk ran pieniksi puroiksi, asettaa “demokratian menneinä aikoina. Ihmiset ei- t _________ __ r tapaan turisevat bolshevikit Jub»< puolesta. v5t enää alistu taikauskon k o -1 i " X K Ä JÌ S jt Vän ,a sia. Sota kehitti teollisuuksia liikkeen sosialistisen päämäärän Venäjän vapaussankarit näkivät mennettavaksi eikä virallisen kunnallisella alalla. Meidän leh- sioita silloin kun finanssiasiat ja antoi suuremman vallan Arne- tilalle reformistiset pikkuvaati- miten liittolaisvallat antoivat sevatpa vielä sanomalehteäkin, v»»j temme ja laitoksemme ovat pys- ovat kysymyksessä. ka tuskin yksikään työläinen kirkon pimitettäväksi. Mennei tytetyt rikan kapitalisteille. Maailman- mukset, ja ylipäänsä vaikuttaa lainoja tsaarille, jotta tämä voi- kasvattamaan Amerikan main osaa lukea, kirjottainisesU; tä ovat ajat, jolloin hirtettiin suomalaisen raatajiston mielipi V.1913 nykyinen hallitus kiel- kaupan päivänpaisteessa kapi- : häiritsevästi proletariaatin tais- s* ylläpitää veristä valtaansa, humattakaan. mutta bolshevikit 1 “ hengen” pilkkaamisesta ja jol teitä. Toveri on työläisten leh- täytyi osallisuudesta niin kut tailstit kasvoivat suuriksi ja telun koko kehitykseen kapita- Mutta tsaarit, keisarit, kunin loin järjettömyyden jumaloimi ti. Meidän osastomme ovat työ- suttuun Vkuuden-vallan” lainaan voimaKKai*si voimakkaiksi runsailla runsailla ja ja vai- vai- Iismin ’---------- ' ' - tarkoittavak- « • • « kaat — -- ----- . ., j ™ hlrvoin,“ b i k X X J u i l J kumoamisia ja muut - hallitsijat eivät nen muodosti kaunistuksen ja läisten yhdistyksiä — työläisten Kiinalle. Tästä tehtiin kaunis | ^^millaan rikkauksillaan, si. Sosialistien velvollisuus on VO1 tukahuttaa vapaudenkaipuu- 1 h. hyveiden uhrialttarin. « ^ .u n m a t le h ,..,,« kasvatustarkoituksessa pystytet- vaalipuhvi vuoden 1916 vaaleis- Kapitalistit ovat kahdenkymme taistella dnioissa tällaista lopul- ta. Vuoden 1905 vallankumouk- mlu Ihmismieli on vapautettu en- tyjä ja rakerinettuja. Mekin o- sa- Liberaalit ylistivät tätä nen vuosisadan ihmis-dinosau lu etti aina kapitalismia tukevaa sen seurauksena oli vain se, et- \ No, lrvauhan ruksia. “ Ei mitään uutta au ‘ aä - , Y en i Ja n !IO?'h a h t tO . e n tls ta tä tulee. Kullkin on buu , t a purretta vastaan. nakkoluuloisuuden kahleista, lemme jokapäiväisen elämän kieltäytymistä edistysaskeleena ringon alla”. Jättiläiskokoisil- mutta ei sorron kahleista. Vuo- koulussa valistettuja __________ paattavaisempana ryhtyi tyos- ,hnllnen. Ja j(„ uUksMB kansanvaltaisen dip- . I IIIIIIIIIIIIIII1 IIU I!IIII * M ainakin I _ __ ' • paljon, -l ymmärtä- • että ... I 1 taistelussa T T - . L a. _ la dinosauruksilla ei riittänyt kentelemaan suuren päämäärän- tuu hänestäkin esiin rekkuloiu > situhantiset orjuuden siteet o - ' mään niin lomätiän puolesta. Kuitenkin ------- n_ kuin .__-i----- vat tiukemmalla koskaan I tunnemme rikokseksi velttouden saman hallituksen aikana Tho- ijäti hyvää^aikaa, vastoinkäymi VERONKANNON “REFOR- sä puolesta; tsaarin äärimmäi Jäisen hahmo. Kuli aikaa arveUif set teot vain lietsoivat uutta in -1 tä taitaa 25 senttiä eJ/a Uin v i ennen. Suurin osa ihmiskuntaa den ja välinpitämättömyyden ° ;as Lamont, Yhdysvaltain set alkoivat, ja lihansyöjäeläin- MEERAUSTA »» ten — meidän tiikerimme, hye- on “vapaa” muodostaakseen it näissä yhteiskunnallisissa asi- finanssikapitaalin edustaja, me- Liittovaltaln rahastonsihteeri “ ° n? ? i 9’ 7 .V enaj in hän, kun taas 25-tuntinen tyojiiti selleen uuden elämänymmärryk- oissa. Ja siitä syystä heikoilla ni Kiinaan ja solmi lainasopi- naimme, susiemme ja kettujem- pyytää kongressin säätämään j I : halisto joukkotoimmrialJaan ku liian paljon j.n.e. J a sitten kiw sen, uuden luonnontieteellisen voimillaan ponnistelee pieni siir- suksen. Ja edelleen, hallitus me edeltäjien — ensimäisten muutamia “ uudistuksia” veron kisti tsaarihallituksen ja pys maan ja sitten lakkoilemaan! Äj katsomuksen, mutta sama enem tolaisjoukkomme mukana yleis- tulee määräämään valtiodepart hyökkäysten jälkeen alkoi di kantoa koskeviin lakeihin. Mer tytti tilalle neuvosto-hallituk että käy kuin Salvadorissa, tunsit sen. mistö on sidottu yhteiskunnal maailmallisessa proletaarisessa mentin (ulkomonisteriön) oh- nosauruksien ahdinko-aika, „. ne . killisella avomielisyydellä o v L H H itu a y v u e u d : lau- au- , ¡enää tahdota saada työväkeä ai menettivät valta-asemansa eläin listen orjuuden siteillä taantu liikkeessä, joka tarkoittaa va- j elmaR amerikalaisten pankkii- taan tehdyssä raportissa, että ‘^ ^ " ^keija,sanoma- kuän 25 työmaal,e koko! r*en to’mia vastaaviksi Kiinas- kunnassa ja kuolivat sukupuut hallituksen tuloja olisi nyt suu- mukseen, onnettomuuteen ja pi- pautta työväenluokalle ja ________ tCr17 ht? y hstellen K e -1 Ja entäs Hondurassa? Siellä » • «V. • cl*«. a* ^11^ O * • . sa- C O ' Tämä I' o A *• ly « 4 A M sitä, 2 4.22 että toon. Järjestyksen ja kasvatuk meyteen — kapitalismiin. , ihmiskunnalle. Suuriarvoista merkitsee rennettava vähäväkisten ja pie-j k^nS Lenin . & ankumousta’ . vaan I voi tora ja riidan sinapinsiemeni Siitä johtuu rauhan juhlan työmme ei kaiketi ole. Mutta hallitus tulee menemään niin sen kautta työväenluokka kyke nien tulojen verotuksen korot- n astu, Kerenskin saap- rek„ Eria„ a 8otPrH, nee valtaamaan mailman tehdas- ka,ik k i k a P i,t aii< sJ «‘lkö? ensin'v tarkoituksettomuus, rauhan iro- heikkoutemmekin ymmärtäen, pitkälle kuin on tarpeellista lai laitosten ain muutama, kontroli^ V aihetta-1 ! amis' lia- NY‘ ei soPiai e" aä £ £ ¿hakaalit X " a . ulvo» ni«, sen pilkka.ja häpeä. Siitä me kuitenkin ihastumme työ nan suojelemisessa, vaikka siinä maan kapitalisti™ sukupuut-i tU ' ,anM - H enkilöt,' jotka ylpeili- pitää vihaa. Mutta m u . u , sieltä .„-.u, “reirätlj ™™. johtuu koko porvarillisen yh Iäisten edistymisestä ja kärsim- 'tarv’ittaisiin kansalaisten veren Ylimääräinen vorttovero _________ A Kitaa ttorit lakon muille tv, maiiM teiskunnan täyttävä myrsky — me työläisten tappioista. Arne- vuodattamista Kiinan maaperäl- toon häviämisen kapitalisteina,' on kokonaan vät vapaamielisistä traditsio- poistettava esityk- i Ceiban »atnmaarkin. p.ri ..12— 4.’ Ua « • * pa *** La VVlUtM l »«Luultu elämän taistelu, sota ja terrori. rikan ja koko maailman työ- la ®iinä tapauksessa, jos Kiina r iis t ä jin ä • y l lS ‘ ,V a t n?a a n s a k u °> - drttäen tuonnin Ja vie sen mukaan nnin ja Tervehtikäämme ^ ¡t a lis t ie n " a ^ i a * Ä d h Yhteiskunnalliset liikkeet o- väenluokan surut ovat Ameri- täytä sopimuksen pykäliä kir- taeu työttömäksi kaksitoista imakkaita järjestöjä lanestoiä tvöväes- . Kuniais.V ..«orporatsiom - huulillaan julistivat työväes- - J ¿ X “" ,7 la * o ri vat tänään tulisemmassa käymis kan suomalaistenkin työläisten j a’mellisesti. Tämän muutok- voimakkaita Itsensä raie8t." Eikähän tällaista tilassa kuin milloinkaan ennen suruja ja niiden voitot ovat mei- sen ulkopolitiikassa on pakot- Butte Bulletin. , , arin tu]oiUe w oa martmvat katuojaan viskatak- pahtua hyvin järjestetyssä ylite koko maailman historiassa. Tais dänkin voittojamme. tanut kansallisesta kapitalismis- tolia. nassa, minkä takia sata maas täyV: telu täyttää maailman. Mielet Vaikka meidän työmme onkin ta siintyminen imperialismiin, tiiiiinnnmtiiitnii ------------ tettava kahdella prosentilla, ja v ™ * ------- paall5’. , J,o tk ' a lähettää sotaiaiva ja 500 miesurf ovat jännittyneitä, hermot kiih pieniarvoista, kannattaa se kui- Hiljattain on sanomalehdissä mikä vielä enemmän vaikuttaa / Cnajan yapaushikkeen kaväkeä. Mutta lakko on Riita i» AAMATnuraOlDEN dyksissä ja katseet tuijottavat tenkin tehdä. Meidän _______ on __ _____ kas- kuulutettu pidettäväksi finans- työläisiin ja kuluttajiin, vaadi • ■ ^ 5 ^ : k « w u k äyn n J.sl yhä „ d i BYROKRATIA edessä oleviin tehtäviin, jotka I vaiettava kanssatyöläisemme so- simiesten, kauppiaiden, maatilo taan raportissa laajaperäistä ku- kailBnl . p o lll,“ s,.a “ ■ ’¡ surkeinta on s«, «ta "nione, ' bm nnnnvA,^,.„ . tapaisella — :__n_ __ luonnonvoimien ra sialisteiksi ja yhdistettävä hei- i en # omistajien ja teollisuuden- Kaikkialla on havaittavissa lutusesineiden verottamista i U i «maiset ovat h«omattav‘asti juudella pakoittavat koko maa dät toimintaamme. Muuta vei- hajottajien edustajien konvent- vanhojen ammattrunioiden tai niitä nyt koskevan verotaksan amfr,..i,i,.-a m a a ra t ’ v,smiiD taipuvaisia, joten k pallon kansat selittämään ei ju- vollisuutta ei meille voidakaan sioni< käsittäen 40 valtiota. Ko- pumus terveen • . .. estää . . työläisten : --------- suurentamista. Makeisille, tu- kaa? “ k • U ’ ta.” kkeJa’ r? y rkky- tioneilla ja yksityisillä henkii« _2 _ 2 ____ • malaisia ilmiöitä, ei piruja, ei asettaa. Paljon on vielä teke- kous pidetään Chicagossa ja tar- ^ . i e3” 2 - ! k k ? i U.n te c n , p ä a se - P a k a lle j. n. «. vaaditaan lisää i™ ! s o t a v a h ? c i t a - jotka eivät ole samaa mieltä, on < helvettia. ei taivasta, mutta yk mättä. paljon ponnistelua ja a- kotuksena on perustaa $100,000.- mästä kontrolloimaan taloudel- - • veroa. Historia tulee kertomaan tämän gen vähan vaikutUHta lakkoIaW ulhK jl sinkertaisesti vain inhimillisen hertelua vielä tarvitaan. Nyt 000 korporatsioni. Väitetään lisissä järjestöissä. Kapitalisti- ; Ehdotetuilla “reformeilla” ot* » ,ustuksen menestyksestä. Koi- mulhin rauhanhäiritsij<„ hin j - . j c . j<, aoxeniuKsen porissa larvntawnn sitä enemmän kuin «rpcccm sensi tämmöisen kor-; sen riistämisen seurauksena t y > vain yksi tarkoitus ia vksi Jr i me vuotta kestäneen taistelun, Ina "aunan,,d,,HSR" Jo s olisi kysymyksessä olkeä askartelevia asioita, omia yhteis- koskaan ennen. Velttous on poratsionin perustaminen sen-, Iäiset pakoittuvat lakkoihin, joi- kutus- ne vapauttavat s u u ria katkerimman taistelun jälkeen, ni hätäkös t is s i olisi. •ai.oudelhsia J ? / a !- rikos Väimpitämättömyys on ¿a^ . en-..etta on olemassa suuri iden johtoon vanhat uniotkin kapitalistien liikevoitto ia v i mitä mikaan maa koskaan t.( kun niin. .. , “ ' toiais-hai'i' uka' ‘ ----- “j o a X a tiollisia suhteita — yksinker köyhälistön kavaltamista. Pois “ Forila tuotteita siitä määrästä, joutuvat, mutta ne eivät käytä roista ia a s e tta v a t « i n r F m n b k Ä e s tä n e t - paisesti vain kysymystä; miten veltot vetelehtijät ja sijaan as kuin mitä tarvitaan kotimaiseen, tätä tilaisuutta työväenluokan^ veroia työläisten P hnu“ « vOlva, parhaiten elää ja m.e_ hu u r u k i n Arvioiden ! deHeen kehiuä^iseksi ja T y ö -!Ä Ä Ä vallan kukittamisen toiTO^on ' lw,BProml“wr>“ - vaativat pikaista vaatimustem menestyä. ’ -ohoav’en niin niikäK siinä Kapitalistinen kerran konsa yl Iäisten Joaluartikkeli ihmiskunta' vikseen. Ja koko sosialistinen vapauteen ja rauhaan vieläkin liike odottaa heitä. Kouluutta- korkeammalle kehittyneen ym- kaamme itsestämme reippaita märryksea ja tiedon avulla. Työ-1 työn tekijöitä köyhälistön liik- väenluokka on kutsuttu suorit-, keen voittoon viemiseksi. Se tamaan loppuun asti se työ m in-. on tämän päivän uusin kysy- kä kapitalismi on alkanut: ¡h -! my s. miskunnan saattamisen luonnon nnimunminiiiiii » herraksi. Mutta esteenä on vanha pe yhdysvaltain kapita . riato, syvien rivien ennakkoluu LISMIN KEHITYS IMPE lo. epäilys, pelkuruus, tietämät RIALISMIKSI tomyys ja idtottimaisuus. Työ Vuonna viekoteltiin väenluokka on tuuditettu luot maanviljelijöitä äänestämään! tamaan kapitalismiin ja kapita presidentiksi Wilsonia toista lismin voimat ovat suunnatto miseen uskottamalla heille, et mat. Sillä on yhä paljon kei- tä liittohallinnon ---..va. A reservipankin ▼ 4 ¿1 1II noja henkisen sorron yön jatka perustaminen tulee olemaan siu- mi seksi ja sillä on paljon voi- naukseksi maanviljelijöille N vt maa taloudellisen herruuskau- tiedämme, että maanviljelijät tensa sailjrttämiseksi. Vasta yk eivät hyötyneet liittohallinnon si kansa on vapautumassa siitä pankkiuudistuksesta. Reservi Vasta Venäjä on saavuttanut pankki järjestelmän käytäntöön voiton omasta vi hoi Itsestään, o -: ottamisella tunnustettiin vain masta painajaisestaan — kapita-’ se tosiasia, että Yhdysvallat o- 1 ismistä. Mutta tuhatta tulisem- li astunut kansallisen kapitalis-< • • a • köyhälistöltä olojen kehittämi edes “ normaalitilaan’ _ nen _ . .. ’ se oli' ta o u d X aan,' m*2“ '2 äjä TYÖTTÖMYYS-MIETTEITÄ T y ö ttö m ie n h irv ittä v ä k u rju u s h ätä T o iv o tto m u u s elo h u u ta a , on. m ie le t p u u ta a , k u ih tu u * k u o lo h o n . N ä lk ä , v ilu k äs ity k sin Työt ei riitä , köyh* on m a am m e, v a ra t kesken lo p p u v a t, m in k ä v o im m e, k a ik k i ja a m m e ” , tee sk en n e lle n Tiedossa on tek ee tu h o tö itä n sä , lapset, ä id it » ylity ks in y k s in p ä itk e in v ie v ä t osan v ie ttä ä öitänsä. p u h u v a t. jo O m illa a n sentään rik k a a t toiset k y lm ä v e ris in ä u h re in o h i astelee; toista, joss’ loista, tu n n u s te ta la is in k a a n , jossa to in e n k u o le e n ä lk ä ä n , o r jie n : ei ih m is y y ttä enään u u p u u k esken a ik o ja a n , k ö y h ie n . • Isät k u lk e e k o d ito n n a , to in e n T o is te n nälk* on toisten le ip ä, h e r k k u io illa hekum a ja T o is te n k u lk u \ a h d it P e rh e , y h te is k u n ta m o in e n ih a n te e k s o ik e in P o vellan sa k u o lo n k a n ta a k in se kansan ohjaksissa a a rrc a itta in , o lija t, syitä, estehiä la it ta m h ä tä ä n jä ttä ä a n o ja t. toisten o n n i, k u rju u s te itä sadoin k e rro in työstänsä. on. jossa to istaan syöpi to in en k u te n p e to tu n n o to n . — • a u rip k o . Irv ik u v a k s i irv ik u v a k a tta a jo k a p äivä p ö ytän sä, la in v a rjo in p a ik a n o tta a a rm o p a lo in eläen , p e rin p o h jin o n n eto n n a täh d en v a im o n , lapsien. n a u tin to . se k e lp a a , ei Ja p a lu in « -1”»' “ jossa toiset ry ö v ä re in ä n y lk e e , re p ii, ra a te le e , ei särkevällä valituksella: niit'’“** kehittää kapitaalia? m illo in k a a n . k a lp a a p a rh a a lla a n . — Id— s M S° r PU työ hji ' ov. M"“* K » lm l.h e .lk « tessa. Mutta jos mailman ì nennl,Ì ± k2 «7 £ Sel," n »' “ o®-*"’ *« ” 5C “ .somaan Vena- hi,laml„ n malM on mpac!lu iuttaPm a™ S“ ' " " " kaM“ iT ' täst edes pitämään S t a L t t " « ” ? " ” ” " el,,S S mällä oman maan haUUusta ! r,UOme“ a' 2* estääkseen kaikki yritykset I*,” “ 0,1 » iotlca a ’ Iu i jttkJMUunalla laitua ntta. jo tk a tähtäävät neuvosto-vallan työnantajat saavat esteittä kukistamiseen. kapit&aliaan — Henkipatto- Kauppasuhteiden avaaminen j ____________ __ Venäjän kanssa ei johdu kapi-' — “ Pebalea” mukaan tuJ« ’ talistien tahdosta, vaan pakko- *öan pellavateollisuugkriisi ¡tilasta. Mustat pilvet ovat ha- kealuontoiaemmaksi Yli 6-**’ | joamassa, ja nyt, kun kapitalis- niattavhnpien tehtaiden ' min välttämätön kukistaminen t työskentelee vain 30—4ö unh» voidaan nähdä ja luokkatietoi- koesa. Kaikkiaan on suoden kasvu tuntea, ei ole päi , ".000 työläistä. 5.400 on vä kaukana, jolloin mailman »ä työssä. Lehtien kertoo«51** köyhälistö liittää kätensä yh-jbaaB ovat Borinagen kiviidiN teen, kansainvälisen solidarisuu- ten ylityötä tekevät tyoi*oe! den sitomana, ja toimivat kaik- taneet työssä. Beiäuäa, s kien tuottajien hyödyksi. | työläiset liittyvät heihin
