PERJANTAINA, JOULUK. 17_P.—FRIDAY, DEC 17
TOVERI
(T H K
COMRADE)
T h * org an o f the F in n ish w o r k e r * in
the W e s te rn S ta te *. T h e o n ly F in n ish
D a ily in the W e s t. PnbUahed D a ily ,
except Sunday, a t A s to ria , O re g o n ,
by the W e s te rn W o rk m e n ’* P u b lish in g
Society.
min ärjyy se kaikkialla muualla i min Uihtaista rajoista imperU
ja sitä hullummin hyökkää se iismin laajemmille ahteille. Sen-
7°Y .äenlirokkaan — , onaa v ä lt-U h d e n täytyi kapitalismin oo-
täraitöntä
seuralaistansa
ja i vittautaa uusiin oloihin. Kapi-
myöskin hävittäjäänsä vastaan talismin vanhemmassa muodos-
tässä maassa. Kapitalismi esiin- sa hallitsevien kapitalistien pää
tyy tänään kuten haavoittunut määränä
■ oli saada käsiinsä
peto, joka haluaa tyydytyksek-
- -
maan finanssivaltuudet. Tähän
seen tehdä mahdollisimman pal-j he pyrkivät perustamalla kes-
jon tuhoa vielä viimeisellä hen- j kuspankin mikä kykeni hai li t-
kensä vedollakin.
Kapitalismi semaan pienempiä pankkeja tai
tuntee saaneensa kuoleman tau- murskaamaan ne. Nyt käsite
kin, ikuisesti parantumattoman tään, ettei kannata keskinäinen
haavan sodassa ja sen jälkeen taistelu kotona, sillä mailman-
alkaneissa
yhteiskunnallisissa kaupan valtaamiseksi täytyy ol-
vallankumouksissa; se epäilee j a yhteinen rintama ulospäin,
ja se horjuu, mutta yhteiskun- Sentähden on reservipankkijär-
nal listen järjestelmien synty- jcstelmä hyväksytty. Liittohal-
raän, kehityksen ja kuoleman linnon avulla maan pankkisys-
lain mukaan se ei poistu vapa- teemi keskitettiin. Sen kautta
ehtoisesti. Tavattoman paljon poistettiin vähäpätöiset • riitai-
pahaa, paljon kärsimystä ja tur- suudet ja kapitalismi yhdistet
t ä työtä vaatii järjestelmän tiin lujaksi järjestöksi.
Sen
hautaus ja kallis on hintakin, kautta finanssipääomalle annet-
joka siitä maksettava on, mut- tiin suuremmat vapaudet taiste-
ta se on kuitenkin tehtävä, se lussa finanssiherruuden pystyt-
on kuitenkin suoritettava.
tämiseksi yli maailman. Selit-
Venäjän työväenluokka on täessään liittohallinnon reservi-
suorittanut
raskaan
hinnan, pankki-järjestelmän saavutuksia,
. sc on Juuri sen kautta yksi Amerikan kuuluisimpia
myöskin muodostunut maailman pankkiasiaintuntijoita, Paul M.
työväestön ainoaksi ja suurim- Warburg, sanoo: “ Ensi ker
maksi voiton hedelmäksi ja toi- ran historiassamme amerikalai-
yöksi. Säteilevin kipinöin leis- set pankit ovat tunkeutuneet
ai,IT an muihin maihin ja avanneet niis-
kuvat säkeet ympäri : m®
maailman
valaisten, kehoittaen ja lo h d u t-__
__________
__
sä haara-pankkeja
— Aasiassa
taen. Epäileviä se innostaa, su- sekä Keski-” ja" E t e lä -A ^ iik is ”
rullisia sc lohduttaa - ja - pelkää sa — kasvavan kauppamme o-
via se rohkaisee. Se on luonut heen.”
Liittohallinnon vara-
uuden ajanjakson sosialistisen pankkien kautta ei ollut tarko-
ymmärtämyksen,
S S T k o ko tenr»etti«on
te= S " I . _______ 1___ «_____ __________ iun
vitsisimme itsekin näitä, sillä
kenellä meikäläisistä on liikoja
kulutettavana, mutta — pisnes
on pisnestä. Yhdessä liittohal-
linnon pankkilautakunnan kans
sa, edellämainittu korporatsioni
tulee pyrkimään ulkomaisille
markkinoille. Se on vain yksi
osasto Amerikan imperialismin
“yhdestä isosta uniosta.”
vattaen erikoista ammattiunio-
ENNEN JA NYT
nistista byrokratiaa. Se yrittää
Satoja vuosia kestäneessä sor-
säilyttää uniot vain työväen y li
mystön järjestöinä. Se pyrkii ronyössä, julmimman tyranniu-
säilyttämään vanhat säännöt, den alaisena, on Venäjän kansa
JUTUN JATKOA
jotka tekevät huonoimmin pal- saanut taistella vapauden puo-
Bolshevikit Honduras
katuille työläisille mahdotto- i Iestä. Venäjän jaloimpien mies
maksi pääsyn niihin järjestöi ten ja naisten sankarius ja uh
K yllähäa sen nyt ymm&rti^
O ffic e S eventh a n d C o m m e rc ia l S t.,
hin.
Vanha ammattiunio-yli- rautuvaisuus onnettoman maan bolshevikit liikuskelevat kaii n ^ «^
O p p o site Post O ffic e .
mystö koettaa edelleen korvata sa vapauttamiseksi orjuuttavas mantereen maissa, missä bol*u?
P hone: O ffic e 3 6 $ , E d ito ria l D e p ’t 6 3 2
Tässä
on
osotettu,
että
Ame
lakkotaistelut, jotka päivä päi ta despotismista, jonka alaisena kien pääpesä, Venäjä, on s t j a ^ T
Poet O ffic e A d dress:
Qn
tiiviit*« asiaan _ nita
..
T O V E R I, Box 9 9 , A s to ria , O re .
rikka on siirtynyt kapitalismin vältä saavat yhä selvemmän por se huokui, tulevat aina olemaan | tSnvf
Unyt
Se V
kuuluu
lopulliselle asteelle. Ammatti- variston ja proletariaatin väli innostavana ja elävöittävänä e- aksemme. Sillä kuinkas sitä
E D 1 T O R IA L S T A F F
unionistinen liike tapaa vastas sen vallankumouksellisen taiste- simerkkinä kaikkien maiden va klksi Mannerheim taikka Sasu
E li* S u lkan en , M a n a g in g E d ito r, Sulo
saan kapitalistisen
järjestön lun luonteen, kapitalistien kans-: paustaistelijoille.
nanen olisivat mainetta nfittg^
Alex Se ro . T o iv o A . Johnson.
ellei heillä olisi ollut bolshevZJ
korkeimman
ja
kehittyneimmän
sa
käytävällä,
pitkäaikaisilla
Vuoden
1905
vallankumouk-
A . N. Kosketa.
muodon. Imperialismi on se tariffisopimuksilla,
neuvottelu- sen kokemukset, köyhälistön sil pehmennettävänä taikka laiteZ?
korkein muoto minkä kapitalis politiikalla, mikä mielettömän loisen nousuyrityksen armoton na? J a mistä Noske ta ik k a iZ
E n tered ss second-claes m a il m a tte r
July 16. 1 9 1 2 . at the Post O ffic e nt
mi voi saavuttaa. Paikallisesti, hintainnousun perusteella jo on ja verinen tukahuttaminen, mi pan muut tunnetuimmat sosial
A s to ria . O re g o n , u n d e r the A c t o f
kansallisesti ja kansainvälisesti kadottanut kaiken merkityksen kä hetkiseksi verivirtorhin hu- kraatit olisivat huutoon tulle*t,T
M a rc h 3 . 1 8 7 9 .
se toimii yhtenä lujana voima sä. Se koettaa pakottaa työläi-I kutti Venäjän vapausliikkeen, lei bolshvikien kurissapitamls®*,
na. Työväestön tehtävä nyt on siä omaksumaan politiikan, joka jäävät yhdeksi likaisimmaksi sillä eiväthän nuo herrat to k i^
tutkia sitä uutta kehitystä mikä saa ilmaisunsa paikallisissa am- i tahraksi
yhteiskuntien histo- väreille pamppuaan paljasta. 7 ^
- ‘—
on tapahtunut ja mukautua uu mattiunioneuvostoissa, kaiken- nain lehdille.
mitenkäs sitä muuten voitalaiu U
siin olosuhteisiin. L uja järjes laisissa yhtyneissä “ teollisuus- j Tuhansia Venäjän parhaimpia tää erinäisiä rauhanjuhlia,
j
tyminen yhdellä puolen edel neuvostoissa” ja kapitalistisen poikia ja tyttäriä raahattiin hal- sialidemokraaUt ja varsinaiset i»i
“ Pyhät muinaistarut hälvene
lyttää samaten lujaa järjesty ja valtion politikoitsijoiden a- ' ki Siperian loppumattomien jää- kokaartilaiaet yhdessä kiittävät
vät, ja luonnonilmiöitten toisis
taan eristäminen lakkaa sikäli
mistä toisella puolen nykyises vulla asettaa esteitä lakkojen kenttien kaukaisiin erämaihin selmusta Ben johdosta, että sq ^
kuin tulemme ymmärtämään, et
sä teollisessa taistelussa — se tielle.
Taistelun ratkaisevim- viettämään loppuikänsä sanoin bolshevikit ovat myöntäneet it«|
tä muutamat suuret luonnonlait
on: luokkataistelussa. Jos ta- pina hetkinä tämä byrokratia kuvaamattomassa
kurjuudessa etuisuuksia rauhanjuhlia viettäijJ
liittävät yhteen ja sääntelevät
loudelliset
pakottavat riis- kylvää eripuraisuutta ja sekaan-j Tuhansia heitettiin tsaarin van- maiden kapitalisteille. Taikka
ko^o maailmankaikkeudessa val
täjiä yhä pitemmälle lujitta- nusta työläisjoukkojen keskuu kiluoliin elävänä mätänemään ja pois päin.
litsevan moninaisuuden”. Näin
maan järjestoään, kuinka pal- ¡teen ja estää eri työalain työ- tuhansia
-------
toisia
marssitettiin
Mutta että Bolshevikit retke
lausuu oppinut luonnontutkija
hirttolavalle
suorittamaan
sen sellaisiinkin maihin, joiden ok
yhteenlittymistä
ylei
s^sii^pT ^ttaa6 työläisiä” ujitta- Iäisten
Girard ja Moleschott lisää: “ Ne
seen luokkataisteluun.
Tässä hinnan, minkä tuhannet muut olosta tuskin tiedetäänkään,
maan järjestömuotoaan ?
ajat ovat menneet, jolloin ihm i
s e n
pyrkimyksessä
tukevat suuret taistelijat ovat saaneet esim. Keski-Amerikan valtioihia,
Suuret työläisjoukot tuijotta sitä vanhat ammattiin perus- maksaa.
nen haaveksi aineesta riippuma
vadoriin, Guatemalaan ja Hondat^
vat kauhuissaan pääoman valta tuvat järjestöt, jotka jakavat i Kaiken tämän tapahtuessa ei niin pakkaa se jo vähän niij
tonta henkeä. Menneitä ovat
nekin ajat, jolloin luultiin sen
vaa yhtymää, joka omistaa teh- saman teollisuushaaran työläiset yksikään mailman hallituksista
ihmetyttämään.
Ja jos ne niM
taat, kaivannot j n e
He tun
alentavan henkisyyden arvoa,
eri ammattiryhmiin, huolimatta kohottanut
ääntään vastalau kummallisissa maissa kävi täyt?
tsaarin verihallitusta
verihanitus,. vas
vas-
jos se ilmenisi ainoastaan ai
siitä, että ^Pitalisdnen
kapitalistinen riisto-
riisto- seeksi tsaarin
niinkuin muutkin ihmiset, eiri*
neen välityksellä.”
suuren i koneisto kytkee heidät yhteen, taan. Eivät kapitalististen sa olisi aina koiruus mielessä, niis J
sen lokiigan alalla. Se on kas keja, vaän — niinkuin Warburg tin ja muiden trustien
Muinaistarut ovat hävinneet vattanut uuden vallankumouk ______
voiman, ja usein tuntuu heistä Se nojautuu perintätavan voi- nomalehtien raportterit silloir
sanoo . . . Jos pelaamme kort taistelu teollisen vapauden puo malla vanhan työväen ylimys- matkustaneet Venäjälle selvit- täs sanomista siinäkään olisi. Mtt
todellakin. Victor Hugon kan
ta, että menneisyydellä ei ole sellisen sielun raatajistoon ja timme oikein, ja sota päättyy lesta epätoivoiselta.
Mutta tön ideologiaan, joskin tämä y - ; tääkseen mailmalle, mitä siellä mitä vielä. Sen sijaan että acuä
vat kulien rauhassa raataa 25 «gy
panssaroittanut
heidän
sydä-
j
kohtuullisen
ajan
kuluessa,
pi-
oikeutta hallita nykyisyyttä, al
käyttäkäämme kehityshistoriaa limystö säännöllisesti heikkenee tapahtuu. Eivät intelektuaalit- päiväpalkalla sokeriruoko- ja
mensä
ikuisesti
särkymättömäl-
■
täisi
meistä
muodostua
mailmaa
kaa olla voittanut. Enää ei jou
vertauskuvana.
Tertiäärikau- niiden työväeuryhmien etuoi-kaan silloin käyttäneet lahjo-! valnioilla
.
sliaan „„nnVQ, _
Kun , ,,
luun liity salaperäisiä mysteri a taistelun psykologialla. Se hallitseva finanssivalta.
della — joku 20,000,000 vuotta keuksien lakkaamisen kautta, jaan tsaarin epäinhimillisiä te- vikit näille, että mitäs jo6 ‘ *
oita. henkisiä salaisuuksia eikä * . * f maailman historiaa jossa rauha on tehty, tulisi meidän takaisin käsin — troopillisen i l - , minkä kapitalismin yleinen rap- koja pal jastaakseen, H . G .
vaatisitte esim. 250 senttiä päi»
ennakkoluulojen
tarumaaihna, kä* ^ lä mUU csuntyy aineena sen hallita kolme välttämätöntä eh-
maston lämmössä kylpevä maa-! pio aiheuttaa, työväenluokan a- W ells (englantilainen intelek- ja lyhentäisitte työpäiväänne
n
.
toa’ jotka tarjoavat meille stra- pallo synnytti rehevän kasvulli- seman tasoittumisen ja aikui tuali) loisti silloin poissaolol-
jotka meitä hallitsivat vielä
puolella elikkä noin 12^ tunnilla,!
.
ai.tsl.
volJ
toa
tarumaailmojen
teegisesti horjumattoman kaup- suuden ja lukuisan jättiläise-
muutamia vuosikymmeniä sit
sesti lisääntyvän hädän ja epä- J aan- Finanssimiehetkään eivät plantaasien omistajat vielä sittesQ
ic
u
c
.n
a
a
ei
salaperäinen
nen-
aarilla^
mvöski^^voritn
VenTiän
Pa
aser"
a?
n*m.
raaka-aineet,
ten. Enää ei
hen
läinten sukukunnan, jolle run varmuuden kautta. Tällä tavoin rahastaneet retkikuntia kukista-
ki tai mielikuva saa oikeutta uai i ,nv „ mA1.v e. eM
J
kauppalaivaston ja kullan ” Tä- sas kasvullisuus tarjosi vaivat pirstoo ammattiunio-byrokratia maan tsaarin itsevaltiutta ja ty- tulisivat saamaan erinäisiä
! vallankumouksessa,
män lausunnon teki tämä finans- ta runsaan ravinnon. Nämä oli työväenliikkeen vahaisen vir- ranniutta. Silloin ei taisteltu prosentteja haukkumisen ja pm
johtaa
kohtaloltamme
kuten
__________
viuhottamisen vaivannäöstä. Tm
siekspertti elokuulla, 1918, joten vat jättijäiskokoisia dinosauruk ran pieniksi puroiksi, asettaa “demokratian
menneinä aikoina. Ihmiset ei-
t _________
__ r tapaan turisevat bolshevikit Jub»<
puolesta.
v5t enää alistu taikauskon k o -1 i " X
K
Ä
JÌ S jt
Vän
,a sia.
Sota kehitti teollisuuksia liikkeen sosialistisen päämäärän Venäjän vapaussankarit näkivät
mennettavaksi eikä virallisen kunnallisella alalla. Meidän leh- sioita silloin kun finanssiasiat ja antoi suuremman vallan Arne- tilalle reformistiset pikkuvaati- miten liittolaisvallat antoivat sevatpa vielä sanomalehteäkin, v»»j
temme ja laitoksemme ovat pys- ovat kysymyksessä.
ka tuskin yksikään työläinen
kirkon pimitettäväksi. Mennei tytetyt
rikan kapitalisteille. Maailman- mukset, ja ylipäänsä vaikuttaa lainoja tsaarille, jotta tämä voi-
kasvattamaan Amerikan
main
osaa lukea, kirjottainisesU;
tä ovat ajat, jolloin hirtettiin suomalaisen raatajiston mielipi
V.1913 nykyinen hallitus kiel- kaupan päivänpaisteessa kapi- : häiritsevästi proletariaatin tais- s* ylläpitää veristä valtaansa,
humattakaan.
mutta bolshevikit 1
“ hengen” pilkkaamisesta ja jol teitä. Toveri on työläisten leh- täytyi osallisuudesta niin kut tailstit kasvoivat suuriksi ja telun koko kehitykseen kapita-
Mutta tsaarit, keisarit, kunin
loin järjettömyyden jumaloimi ti. Meidän osastomme ovat työ- suttuun Vkuuden-vallan” lainaan voimaKKai*si
voimakkaiksi runsailla
runsailla ja
ja vai-
vai- Iismin ’----------
' ' - tarkoittavak-
« •
• « kaat
—
-- -----
. ., j ™ hlrvoin,“ b i k X X J u i l J
kumoamisia
ja
muut - hallitsijat eivät
nen muodosti kaunistuksen ja läisten yhdistyksiä — työläisten Kiinalle. Tästä tehtiin kaunis |
^^millaan rikkauksillaan, si. Sosialistien velvollisuus on VO1 tukahuttaa vapaudenkaipuu-
1 h.
hyveiden uhrialttarin.
« ^ .u n m a t le h ,..,,«
kasvatustarkoituksessa pystytet- vaalipuhvi vuoden 1916 vaaleis- Kapitalistit ovat kahdenkymme taistella dnioissa tällaista lopul- ta. Vuoden 1905 vallankumouk-
mlu
Ihmismieli on vapautettu en- tyjä ja rakerinettuja. Mekin o- sa- Liberaalit ylistivät tätä nen vuosisadan ihmis-dinosau lu etti aina kapitalismia tukevaa sen seurauksena oli vain se, et- \ No, lrvauhan
ruksia.
“
Ei
mitään
uutta
au
‘
aä
-
,
Y
en
i
Ja
n
!IO?'h
a
h
t
tO
.
e
n
tls
ta
tä
tulee.
Kullkin
on
buu , t a
purretta
vastaan.
nakkoluuloisuuden
kahleista, lemme jokapäiväisen elämän kieltäytymistä edistysaskeleena
ringon
alla”.
Jättiläiskokoisil-
mutta ei sorron kahleista. Vuo- koulussa valistettuja __________
paattavaisempana ryhtyi tyos- ,hnllnen. Ja j(„ uUksMB
kansanvaltaisen dip-
. I IIIIIIIIIIIIIII1 IIU I!IIII *
M ainakin
I
_ __
' • paljon,
-l ymmärtä-
• että ... I 1 taistelussa
T
T - . L
a. _ la dinosauruksilla ei riittänyt
kentelemaan suuren päämäärän- tuu hänestäkin esiin rekkuloiu >
situhantiset orjuuden siteet o - ' mään
niin
lomätiän puolesta.
Kuitenkin
------- n_ kuin .__-i-----
vat tiukemmalla
koskaan I tunnemme rikokseksi velttouden saman hallituksen aikana Tho- ijäti hyvää^aikaa, vastoinkäymi VERONKANNON “REFOR- sä puolesta; tsaarin äärimmäi Jäisen hahmo. Kuli aikaa arveUif
set teot vain lietsoivat uutta in -1 tä taitaa 25 senttiä eJ/a Uin v i
ennen. Suurin osa ihmiskuntaa den ja välinpitämättömyyden ° ;as
Lamont, Yhdysvaltain set alkoivat, ja lihansyöjäeläin-
MEERAUSTA »»
ten
—
meidän
tiikerimme,
hye-
on “vapaa” muodostaakseen it näissä yhteiskunnallisissa asi- finanssikapitaalin edustaja, me-
Liittovaltaln rahastonsihteeri
“ ° n? ? i 9’ 7 .V enaj in
hän, kun taas 25-tuntinen tyojiiti
selleen uuden elämänymmärryk- oissa. Ja siitä syystä heikoilla ni Kiinaan ja solmi lainasopi- naimme, susiemme ja kettujem- pyytää kongressin säätämään j I : halisto joukkotoimmrialJaan ku liian paljon j.n.e. J a sitten kiw
sen, uuden luonnontieteellisen voimillaan ponnistelee pieni siir- suksen. Ja edelleen, hallitus me edeltäjien — ensimäisten muutamia “ uudistuksia” veron kisti tsaarihallituksen ja pys maan ja sitten lakkoilemaan! Äj
katsomuksen, mutta sama enem tolaisjoukkomme mukana yleis- tulee määräämään valtiodepart hyökkäysten jälkeen alkoi di kantoa koskeviin lakeihin. Mer tytti tilalle neuvosto-hallituk että käy kuin Salvadorissa, tunsit
sen.
mistö on sidottu yhteiskunnal maailmallisessa proletaarisessa mentin (ulkomonisteriön) oh- nosauruksien ahdinko-aika, „. ne . killisella avomielisyydellä
o v L H H itu a y v u e u d
: lau-
au-
,
¡enää tahdota saada työväkeä ai
menettivät
valta-asemansa
eläin
listen orjuuden siteillä taantu liikkeessä, joka tarkoittaa va- j elmaR amerikalaisten pankkii-
taan tehdyssä raportissa, että
‘^ ^ " ^keija,sanoma- kuän 25
työmaal,e
koko! r*en to’mia vastaaviksi Kiinas- kunnassa ja kuolivat sukupuut hallituksen tuloja olisi nyt suu-
mukseen, onnettomuuteen ja pi- pautta työväenluokalle ja ________
tCr17 ht? y hstellen K e -1 Ja entäs Hondurassa? Siellä »
• «V. • cl*«. a* ^11^
O
*
• . sa-
C O ' Tämä
I' o
A *• ly « 4 A M sitä,
2 4.22 että toon. Järjestyksen ja kasvatuk
meyteen — kapitalismiin.
, ihmiskunnalle.
Suuriarvoista
merkitsee
rennettava vähäväkisten ja pie-j k^nS Lenin . & ankumousta’ . vaan I voi tora ja riidan sinapinsiemeni
Siitä johtuu rauhan juhlan työmme ei kaiketi ole. Mutta hallitus tulee menemään niin sen kautta työväenluokka kyke nien tulojen verotuksen korot-
n astu, Kerenskin saap- rek„
Eria„ a 8otPrH,
nee valtaamaan mailman tehdas-
ka,ik k i k a P i,t aii< sJ
«‘lkö? ensin'v
tarkoituksettomuus, rauhan iro- heikkoutemmekin
ymmärtäen, pitkälle kuin on tarpeellista lai laitosten
ain muutama,
kontroli^ V aihetta-1 ! amis' lia- NY‘ ei soPiai e" aä £ £ ¿hakaalit X " a . ulvo»
ni«, sen pilkka.ja häpeä. Siitä me kuitenkin ihastumme työ nan suojelemisessa, vaikka siinä maan kapitalisti™ sukupuut-i
tU ' ,anM - H enkilöt,' jotka ylpeili- pitää vihaa. Mutta
m u . u , sieltä
.„-.u, “reirätlj
™™.
johtuu koko porvarillisen yh Iäisten edistymisestä ja kärsim- 'tarv’ittaisiin kansalaisten veren
Ylimääräinen vorttovero
_________ A
Kitaa ttorit lakon muille tv, maiiM
teiskunnan täyttävä myrsky — me työläisten tappioista. Arne- vuodattamista Kiinan maaperäl- toon häviämisen kapitalisteina,' on kokonaan
vät vapaamielisistä
traditsio-
poistettava
esityk-
i
Ceiban
»atnmaarkin. p.ri
..12—
4.’ Ua
« • * pa
*** La VVlUtM
l »«Luultu
elämän taistelu, sota ja terrori. rikan ja koko maailman työ- la ®iinä tapauksessa, jos Kiina r iis t ä jin ä
• y l lS ‘ ,V a t n?a a n s a k u °> - drttäen tuonnin Ja vie
sen
mukaan
nnin ja
Tervehtikäämme ^ ¡t a lis t ie n " a ^ i a * Ä
d
h
Yhteiskunnalliset liikkeet o- väenluokan surut ovat Ameri-
täytä sopimuksen pykäliä kir-
taeu
työttömäksi
kaksitoista
imakkaita järjestöjä
lanestoiä tvöväes-
. Kuniais.V
..«orporatsiom
- huulillaan
julistivat
työväes- - J ¿ X
“"
,7 la
* o ri
vat tänään tulisemmassa käymis kan suomalaistenkin työläisten j a’mellisesti.
Tämän muutok- voimakkaita
Itsensä raie8t." Eikähän tällaista
tilassa kuin milloinkaan ennen suruja ja niiden voitot ovat mei- sen ulkopolitiikassa on pakot-
Butte Bulletin.
, , arin tu]oiUe
w oa
martmvat katuojaan viskatak- pahtua hyvin järjestetyssä ylite
koko maailman historiassa. Tais dänkin voittojamme.
tanut kansallisesta kapitalismis- tolia.
nassa, minkä takia sata maas täyV:
telu täyttää maailman. Mielet
Vaikka meidän työmme onkin ta siintyminen imperialismiin,
tiiiiinnnmtiiitnii
------------
tettava kahdella prosentilla, ja
v ™ * ------- paall5’. , J,o tk ' a lähettää sotaiaiva ja 500 miesurf
ovat jännittyneitä, hermot kiih pieniarvoista, kannattaa se kui-
Hiljattain on sanomalehdissä
mikä vielä enemmän vaikuttaa
/ Cnajan yapaushikkeen kaväkeä. Mutta lakko on Riita i»
AAMATnuraOlDEN
dyksissä ja katseet tuijottavat tenkin tehdä. Meidän
_______ on
__ _____
kas- kuulutettu pidettäväksi finans-
työläisiin ja kuluttajiin, vaadi • ■
^ 5 ^ : k
« w u
k äyn n J.sl yhä „ d i
BYROKRATIA
edessä oleviin tehtäviin, jotka I vaiettava kanssatyöläisemme so- simiesten, kauppiaiden, maatilo
taan raportissa laajaperäistä ku- kailBnl
. p o lll,“ s,.a “ ■
’¡ surkeinta on s«, «ta "nione, '
bm nnnnvA,^,.„ . tapaisella
— :__n_ __
luonnonvoimien
ra sialisteiksi ja yhdistettävä hei- i en # omistajien ja teollisuuden-
Kaikkialla on havaittavissa lutusesineiden verottamista
i U
i «maiset ovat h«omattav‘asti
juudella pakoittavat koko maa dät toimintaamme. Muuta vei- hajottajien edustajien konvent- vanhojen ammattrunioiden tai
niitä nyt koskevan verotaksan amfr,..i,i,.-a
m a a ra t ’ v,smiiD taipuvaisia, joten k
pallon kansat selittämään ei ju- vollisuutta ei meille voidakaan sioni< käsittäen 40 valtiota. Ko- pumus
terveen
• . .. estää
. . työläisten
:
--------- suurentamista. Makeisille, tu- kaa? “ k • U ’ ta.” kkeJa’ r? y rkky- tioneilla ja yksityisillä henkii«
_2
_ 2 ____ •
malaisia ilmiöitä, ei piruja, ei asettaa. Paljon on vielä teke- kous pidetään Chicagossa ja tar- ^ . i e3” 2 - ! k k ? i U.n te c n , p ä a se - P a k a lle j. n. «. vaaditaan lisää
i™ !
s o t a v a h ? c i t a - jotka eivät ole samaa mieltä, on <
helvettia. ei taivasta, mutta yk mättä. paljon ponnistelua ja a- kotuksena on perustaa $100,000.- mästä kontrolloimaan taloudel-
-
• veroa.
Historia tulee kertomaan tämän gen vähan vaikutUHta lakkoIaW
ulhK jl
sinkertaisesti vain inhimillisen hertelua vielä tarvitaan. Nyt 000 korporatsioni.
Väitetään lisissä järjestöissä. Kapitalisti- ; Ehdotetuilla “reformeilla” ot* » ,ustuksen menestyksestä. Koi- mulhin rauhanhäiritsij<„ hin
j - . j c . j<, aoxeniuKsen porissa larvntawnn sitä enemmän kuin «rpcccm sensi tämmöisen
kor-; sen riistämisen seurauksena t y > vain yksi tarkoitus ia vksi Jr i me vuotta kestäneen taistelun,
Ina "aunan,,d,,HSR"
Jo s olisi kysymyksessä olkeä
askartelevia asioita, omia yhteis- koskaan ennen.
Velttous on poratsionin perustaminen
sen-, Iäiset pakoittuvat lakkoihin, joi- kutus- ne vapauttavat s u u ria katkerimman taistelun jälkeen,
ni
hätäkös t is s i olisi.
•ai.oudelhsia J ? / a !- rikos
Väimpitämättömyys on ¿a^ . en-..etta on olemassa suuri iden johtoon vanhat uniotkin kapitalistien liikevoitto ia v i mitä mikaan maa
koskaan t.( kun niin.
..
, “ ' toiais-hai'i' uka' ‘ -----
“j o a X a
tiollisia suhteita — yksinker köyhälistön kavaltamista. Pois “ Forila tuotteita siitä määrästä, joutuvat, mutta ne eivät käytä roista ia a s e tta v a t « i n r F m n b k Ä e s tä n e t -
paisesti vain kysymystä; miten veltot vetelehtijät ja sijaan as kuin mitä tarvitaan kotimaiseen, tätä tilaisuutta työväenluokan^ veroia työläisten
P hnu“ « vOlva, parhaiten elää ja
m.e_ hu u r u k i n
Arvioiden
! deHeen kehiuä^iseksi ja T y ö -!Ä
Ä
Ä
vallan kukittamisen toiTO^on '
lw,BProml“wr>“ -
vaativat
pikaista
vaatimustem
menestyä.
’
-ohoav’en
niin
niikäK
siinä
Kapitalistinen
kerran
konsa yl
Iäisten
Joaluartikkeli
ihmiskunta' vikseen. Ja koko sosialistinen
vapauteen ja rauhaan vieläkin liike odottaa heitä. Kouluutta-
korkeammalle kehittyneen ym- kaamme itsestämme reippaita
märryksea ja tiedon avulla. Työ-1 työn tekijöitä köyhälistön liik-
väenluokka on kutsuttu suorit-, keen voittoon viemiseksi. Se
tamaan loppuun asti se työ m in-. on tämän päivän uusin kysy-
kä kapitalismi on alkanut: ¡h -! my s.
miskunnan saattamisen luonnon
nnimunminiiiiii »
herraksi.
Mutta esteenä on vanha pe yhdysvaltain kapita .
riato, syvien rivien ennakkoluu LISMIN KEHITYS IMPE
lo. epäilys, pelkuruus, tietämät
RIALISMIKSI
tomyys ja idtottimaisuus. Työ
Vuonna
viekoteltiin
väenluokka on tuuditettu luot maanviljelijöitä
äänestämään!
tamaan kapitalismiin ja kapita presidentiksi Wilsonia toista
lismin voimat ovat suunnatto miseen uskottamalla heille, et
mat. Sillä on yhä paljon kei- tä liittohallinnon
---..va. A
reservipankin
▼ 4 ¿1 1II
noja henkisen sorron yön jatka perustaminen tulee olemaan siu-
mi seksi ja sillä on paljon voi- naukseksi maanviljelijöille N vt
maa taloudellisen herruuskau- tiedämme, että maanviljelijät
tensa sailjrttämiseksi. Vasta yk eivät hyötyneet liittohallinnon
si kansa on vapautumassa siitä pankkiuudistuksesta.
Reservi
Vasta Venäjä on saavuttanut pankki järjestelmän käytäntöön
voiton omasta vi hoi Itsestään, o -: ottamisella tunnustettiin vain
masta painajaisestaan — kapita-’ se tosiasia, että Yhdysvallat o-
1 ismistä. Mutta tuhatta tulisem- li astunut kansallisen kapitalis-<
•
•
a
•
köyhälistöltä olojen kehittämi
edes “ normaalitilaan’
_ nen
_
. ..
’ se
oli' ta o u d X aan,' m*2“
'2 äjä
TYÖTTÖMYYS-MIETTEITÄ
T y ö ttö m ie n
h irv ittä v ä
k u rju u s
h ätä
T o iv o tto m u u s
elo
h u u ta a ,
on.
m ie le t
p u u ta a ,
k u ih tu u * k u o lo h o n .
N ä lk ä ,
v ilu
k äs ity k sin
Työt
ei riitä , köyh* on m a am m e,
v a ra t kesken lo p p u v a t,
m in k ä v o im m e, k a ik k i ja a m m e ” ,
tee sk en n e lle n
Tiedossa on
tek ee tu h o tö itä n sä ,
lapset, ä id it » ylity ks in
y k s in p ä
itk e in
v ie v ä t osan
v ie ttä ä
öitänsä.
p u h u v a t.
jo
O m illa a n
sentään
rik k a a t
toiset k y lm ä v e ris in ä
u h re in o h i astelee;
toista,
joss’
loista,
tu n n u s te ta la is in k a a n ,
jossa to in e n k u o le e n ä lk ä ä n ,
o r jie n :
ei
ih m is y y ttä
enään
u u p u u k esken a ik o ja a n ,
k ö y h ie n .
•
Isät
k u lk e e
k o d ito n n a ,
to in e n
T o is te n
nälk*
on
toisten
le ip ä,
h e r k k u io illa
hekum a
ja
T o is te n
k u lk u
\ a h d it
P e rh e , y h te is k u n ta m o in e n
ih a n te e k s
o ik e in
P o vellan sa
k u o lo n
k a n ta a k in
se
kansan
ohjaksissa
a a rrc a itta in ,
o lija t,
syitä, estehiä la it ta m
h ä tä ä n jä ttä ä a n o ja t.
toisten
o n n i,
k u rju u s te itä
sadoin
k e rro in
työstänsä.
on.
jossa to istaan syöpi to in en
k u te n p e to tu n n o to n .
—
•
a u rip k o .
Irv ik u v a k s i
irv ik u v a
k a tta a
jo k a p äivä p ö ytän sä,
la in v a rjo in p a ik a n o tta a
a rm o p a lo in eläen ,
p e rin p o h jin o n n eto n n a
täh d en v a im o n , lapsien.
n a u tin to .
se k e lp a a ,
ei
Ja
p a lu in
«
-1”»' “
jossa toiset ry ö v ä re in ä
n y lk e e , re p ii, ra a te le e ,
ei
särkevällä valituksella: niit'’“**
kehittää kapitaalia?
m illo in k a a n .
k a lp a a
p a rh a a lla a n .
— Id—
s M
S° r PU työ
hji ' ov.
M"“* K » lm l.h e .lk «
tessa.
Mutta jos mailman
ì nennl,Ì ± k2 «7 £ Sel," n
»' “
o®-*"’ *«
” 5C “ .somaan Vena- hi,laml„ n malM on mpac!lu
iuttaPm a™ S“ '
" " " kaM“
iT '
täst edes pitämään S t a L t t " « ” ? " ” ” " el,,S
S
mällä oman maan haUUusta ! r,UOme“ a'
2*
estääkseen
kaikki
yritykset I*,” “
0,1
»
iotlca
a
’ Iu i
jttkJMUunalla laitua ntta.
jo tk a tähtäävät neuvosto-vallan
työnantajat saavat esteittä
kukistamiseen.
kapit&aliaan — Henkipatto-
Kauppasuhteiden
avaaminen j
____________ __
Venäjän kanssa ei johdu kapi-' — “ Pebalea” mukaan tuJ«
’ talistien tahdosta, vaan pakko- *öan pellavateollisuugkriisi
¡tilasta. Mustat pilvet ovat ha- kealuontoiaemmaksi Yli 6-**’
| joamassa, ja nyt, kun kapitalis- niattavhnpien tehtaiden '
min välttämätön kukistaminen t työskentelee vain 30—4ö unh»
voidaan nähdä ja luokkatietoi- koesa.
Kaikkiaan on
suoden kasvu tuntea, ei ole päi , ".000 työläistä. 5.400 on
vä kaukana, jolloin mailman »ä työssä. Lehtien kertoo«51**
köyhälistö liittää kätensä yh-jbaaB ovat Borinagen kiviidiN
teen, kansainvälisen solidarisuu- ten ylityötä tekevät tyoi*oe!
den sitomana, ja toimivat kaik- taneet työssä. Beiäuäa,
s kien tuottajien hyödyksi.
| työläiset liittyvät heihin