Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 14, 1920)
TIISTAIN, 14 P.—TUESDAY, D EC 14 ■y— — BH5 a— edistävää liittoa. Varotus on KRÄFT-UNH3N1SMIN KUR- talistien etujen suojelijoita, hil Tällainen on venäläisen työ työläisille, joille yhteietoimin- s. S. Järjestön toimeenpanevan seuraavasisältöinen : (T H E C O IttA D E ) loin on maaperä valmis uudelle väenliikkeen taloudellinen puo la perustettujen varastohuonei tean Ja Massan ainejärjestön _ “Sellaiset henkilöt kuin Hen Th« organ of the Finnish worker* in Synkempää ja epätoivoisem toiminnalle. One Big Union li. Tätä edisti myöskin poliit den avulla myydään tuotteet il siä. Ja Jotka orat yksinomaanhan* the Wertern State«. The only Finnish ry Weinberger, Farmer-Labor ▼ifta päätöksinä otettava huo^u? Daily in the W .M- Published Daily, puolueesta; Leonard Mina, In paa vaikutusta luokkatietoiseen Canadassa on nyt yleisön vainon tinen puoli: Venäjällä “jumalan taan välikäsiä semmoisilla hin except Sunday, at Astoria, Oregon, työläiseen ei voitte tehdä mi alaisena, niin kapitalistien kuin kiitos” ei ole ollut parlamenttia. noilla "kuin tuotanto- ja kule- Ja Jollia voidaan välttää se by the Western Workmen's.Publishing dependent Workers Leaguesta; vanhoillisten unioiden taholta, vaara, Joka nyt on uhkaama, Edward I. Hanna, ja muut ra kään muu kuin se, että täytyy mutta se on ainoa järjestö, jo- Oli parlamentin penkkejä, joil tuskustannukset vaativat. Society. ta työläisedustajat jotenkin hel Edustaja selittää myöskin, et ainoastaan Massan aloejärjestäg ? dikaalit, jotka vastustivat Yh nähdä jonkun työläisten järjes kä todella pyrkii luomaan työ- posti kelpasivat pakkotöihin. tä maanviljelijät samoin kuin heyttä vaan koko s. s. järjestön «u Office Seventh and Commercial St., dysvaltain etuja suursodassa, o- tön skääppäämässä toista jär Iäisten taloudellisen yhtenäi- Mutta pakkotöihin ei ollut vai- Opposite Post Office. työläisetkin Washingtonin val yttä. vat epärehellisesti järjestyneen jestöä • vastaan. Skääppi-nimi- syyden SVVdcn ja ia hävittämään hävittämään t<jX1äic_ __ •_ _____ työläis kea päästä myöskin suoraa tie tiossa ovat sillä kannalla, että Samalla Massan aineen Phone: Office 365, Editorial Dep't 832 työväen nimessä alkaneet tar tykseen sisältyy alhaisinta mi ten keskinäiset riitaisuudet. tä — ilman siirtoa istumapai valtion tulisi kontrolleerata rau- ns lausuu ankaran paheksun * ^ Poet Office Address: mokkaan koko maata käsittävän tä työläinen saattaa kttvitella, TOVERI, Box 99, Astoria, Ore. kasta toiseen. Ja meidän työ- tatieliikkeen, määrätä rahtitak- niille edellä mainituille alueen . i fiinuiifiniuimiiim * propagandatyön pakottaakseen mutta usein ovat tämän nimen Yhdysvallat tunnustamaan Neu- ansainneet henkilöt henkisesti VENÄJÄN KUMOUKSEN läisemme kulkivat suoraa tie sat jne. He vaativat hallituk tajakokouksen edustajille, jotk, ED ITO R IA L STAFF tä, valitsivat muut menettelyta sen kontrollia myöskin kannu- vät itsensä syyllisiksi enemmistöjä On syytä us tylsiä, tietämättömiä raukkoja, Elis Sulkanen, Managing Editor, Sulo vossto-Venäjän. __ _ _EN vat. Ja seurauksena oli tosi tuslaitoksiin, teurastamoihin ja tösten halveksimiseen ja jotka joita täytyy kurjuudessaan sää koa, että Venäjän kauppaa puo Syvänen, Alses Seve, Torvo A . * USTA asia: “Alkaen vuodesta 1895 viljacjevaattoreihin ja uskovat toivat aiheen ainejärjestön kajaa^. A. N. Koskela. lustavaa liikettä tukevat ja ra liäkin. Mutta mitä täytyy aja Venäjän kansankomissariaatin vuoteen 1916 oli Venäjän la hallituksen omistuksen näihin miseUe. hastavat Lenin ja Trotski sekä tella järjestyneestä, tietoisesta Toveruudella Entsrsd • • socond-ckss mod msttor heidän agenttinsa tässä maassa, skääppäyksestä? Kielessä ei löy tilastotieteellisen osaston jul koista 60 pros. puhtaasti köyhä- poistavan keinottelua ja suovan July 18, 1912, at the Post Offico at kaiseman teoksen: “Ainehisto listön valtiollisia esiintymisiä suurempia mahdollisuuksia se Massan ainejärjestön edustaja A s to ri., Oregon, under the A ct of Paatarkotuka«na on hal- dy kyllin voimakasta sanaa si Siinä syy, minkätähden köy kä tuottajien että kuluttajien koskeva työn tilastoa esipu tä määrittelemään. Siihen syy- lituksemme kukistaminen ja kokouksen puolesta: Morch 3, Il hälistön tehtävä ja merkitys ve hyvinvoinnille. Suurien omis heessa vastaa teoksen toimitta päät ainekset ovat kurjempia vallankumouksen punaisen val Einar Erickson, Emu Pike, (puheenjohtaja). (kirjuri/ lan perustaminen. Amerikan pettureita ja lurjuksia, kuin ta ja Stromilin seuraavalla tavalla näläisen vallankumouksen luon- tajien veroitusta vaaditaan niin tähän kysymykseen: Venäjä on tccseen ja kohtaloon nähden ei ikään ja pikkutuottajien ja vä Venäjän kaupan vas Puolustusliitto kehottaa teitä valliset skääpit. takapajulla olevista' oI.® määriteltävä silmällä pitä- häväkisten veroista vapautta neuvomaan sanomalehtiä vaiti- Columbia Federatio- yksi eniten Yleisöltä ---1 i Europan maista ku lttu u ri suh- mällä tämän köyhälistön luku mista. tustaminen ja Ame ! ossanne estämään tämän kata- j nist B ritish kertoo ruman tapauksen Tämmöisissä pyrintöperissä lan ja vaarallisen Amerikan vi- tämmöisestä työväenjärjestöjen t ®c,s sa- ° n etupäässä maata- määrää, vaan sen om inaisuutta rikan edut ja siinä syy m inkätähden se — uUrastelee valtion maanviljeli H iukan vaatinette “ Industrial!«* hollisten propagandan. Ilolla skääppäämisestä toisen järjes- v? ^ .^ cva maa- Teollisuusköyhä- 288 num erossa olleeseen nimimerkj a h - autamme järjestäm ään kansa- tön taholta. Joku viikko sitten muodostaa siinä työtäteke- esiintym isen aikaan nähden vii jäin liitto. Se perustuu luon- oIIee*eeB “American Labor Alliance Uiskomiteoita _ _ historian nollisesti kapitalistisen järjes- jotuJ/lpn taistelem aan täs-i olivat One Big U nioniin k u u lu -ivan väestön vähäpätöisen vä meisenä esiintynyt for Trade Relations W ith sä "tärkeänä' “a s i ----- asi . , ’, . Pe itti Rus-1 K us-1 -s vat siitatyöläiset ja paaluttajat ^ emrn^st ° n'.. J a kuitenkin on näyttäm ölle, kaikkein vähälu telm än säilyttäm iseen kaikessa,1 ..p. m utta tarkoittaa saada « i n ä ! A,tori*“ & S sia on useampien yleismaallis- kuisin kansainvälisen köyhälis hallituksen varvin rakennustöis- tämä köyhälistö, joka on luku Klubin näyttäm öllä. Klrjotuksen 1« ten työväenjärjestöjen muodos- “Me pyydämme apuanne täs- sä Vancouverissa. H eitä vaa ¡m äärältään muutama kerta määrä,tään v-rta hei k .; tön joukko — ensimäisenä roh mahdollisia reform eja työläisil tija valehtelee m itä törkeämmt, J . ta ma liitto, jonka tarkotuksena h a' d i,tiin ‘yötä lauantai- kompi kuin Saksan, Englannin keasti o tti vallan känsäisiin le ja ennen kaikkea m aanvilje noessaan näytelm än sisältöä mu»«. * on valistaa yleisöä kaupankäyn- V m ,nka‘a,n' n iltapäivisin, joten m iehet unien tai A merikan köyhälistö, on ot kouriinsa, ja jo kolme vuotta lijöille. Monessa tapauksessa > nin edullisuudesta Venäjän kans mieliala kaupunkinne väestön miehinä vaativat lisäpalkkaa yli tanut vallan käsiinsä. Minkä- niin lujasti pitää sitä näissä tämä taistelu ei kuitenkaan tu o TUn. “K appaletta tunteva" ei silloin näytelm ää ensinkään (t*l g] . sa. L iitto on toim inut melkoi keskuudessa vallitsee tässä a s i - työstä. .......... — y tähden on tämä valta niin h e i-! ka.s issaän» ctta temmata sitä ta tuloksia. Kun vaatim uksesta kiel nakin on unohtanut sen sisällön « sella menestyksellä, onnistuen assa. Ei milloinkaan ennen ole täydyttiin poistuivat paaluttajat posti ja niin palautum attom an niistä käsistä eivät voi maail- tä asti kun on sen lukenut) b 1 poistamaan paljon sitä ennakko- ollut tärkeämpää hetkeä kuin ja puutyöntekijät työstä puo luonnollisesti langennut sen kä- ¡,tnan imperialismin kaikki voi- S. S. Järjestön asioita väittää sisältöä vääristellyn, g«« • luuloa, mitä Neuvosto-Venäjän nyt ryhtyä vastatoim intaan ra lelta päivin ja saapuivat maa siin ja mankätähden on se kyen mat. llllllIlL U h lJJIIlllIil ole totta. N äytelm ässä ei tehty typerät viholliset ovat jo kolme dikaaleihin nähden tässä maas nantaina jälleen työhön. T yös nyt pitämään sitä niin lujasti MASSAN ALUEEN EDUSTAJAKO ta m uutoksia, paitsi nimitys vuotta kasvattaneet. Jokainen sa, jotka yllyttävät bolshevis- tä poistuneet kuitenkin erotet hallussaan? MAANVILJELIJÄIN YH- KOUKSEN JULISTUS S.S.JÄR- man teollisuustyöläisten järjestö’ , kansainvälisiä kauppasuhteita m ia”. Silmäillessämme talouselämän tiin parin päivän aikana. Ero- TEISTOIMINTA WASH- JESTÖN MASSAN ALUEEN m uutettiin kuuluvaksi: “Mailnm vähänkin tunteva liikemies ja Jos mitään, niin tämmöistä te ttu je n tilalle otettiin attten kehityksen historiaa ja luok- INGTONISSA työläisten jä rje stö .’’ Että asia J OSASTOILLE . tehtailija käsittää, että .... sellaisen i y l . llytystä voisi union jäseniä ja ja n ä-! k»en taistelua, voimme me täs- • . »» i , ; . ... p itä ä epaameri- * u , shipw right «g».», uiiauai jasciiict s n n r ^ n m o o r» I z n i n V > n a i o n a n o K a lU lt^ fia 1a t a m o n 0 J J niinkuin sanon, todistan asettaman, W ashingtonin m aanviljelijät suuren maan kuin Venäjän eris- kalaisena ja tämän maan "etu- ’ mä .. suostuivat skääppäämään, «ä suhteessa m erkille panna ku- Koska ^V orcesterissa 'pidetyssä taminen mailmankaupasta ? n |»a vahingoittavana varsinkin hyvin tietäen, että urakoitsija-1 vaavia ominaisuuksia. Ensimäi- ja palkkatyöläiset turvautuvat Massan alueen edustajakokouksessa näytelm än “Phoenix” Klubin kaiy. j mahdotonta. että sellainen eris- yt un Englanti, V anderlipin yhtiö oli kieltäytynyt maksa- nen kuvastuu taloudellisen elä- yhteistoim intaan entistä lujem joidenkin edustajain häikäilem ättö paan nähtäväksi roolineeu ja töine,! tys loppukädessä koituu onnet- m enestyksestä kateellisena, o n g a s t a toisille lisäpalkkaa lau -'m än alalla. Se on min poistaakseen painajaisensa m ällä provoseerauksella aiheutettiin e ttä “K appaleen tuntija’’ ja “Cm) käyvät tarkastanut — pankkiirien ja keinottelijoi hajaannus edustajakokouksessa, niin , No. . 272510” minuudeksi juuri m ille maille, I kiirehtinyt kauppasopimukseen an tai-illan ylityöstä. Kun paa- talouden korkealle , .. , jotka itsepmtaisemmin ovat vas-j Venäjän kanssa, ennättaäkseen lu t,ajien lähetystö kävi skääp- keskittäm inen. Se todistaa; et den voimat niskoiltaan. H ei täm än johdosta katsoo edustajakoko-1 ’ 8 te e tt^ Ren’ Jo" °** Valta tehdä muutakin V* '“ *ehdi‘ tustaneet kauppaa Venäjän kans ennen Y hdysvaltoja hyötymään päaviä kräfti-unionisteja puhut- « venäläinen nuori kapitalis dän yhteistoim intansa tarkoit- us tarpeelltoekai lalidä alueen o » , - ! ** näytelm ään oli allekirjottaueell« J sa. Yksi naita maita ovat Yh- Venäjän kaupasta. Venäjän ., ? « mi ei lainkaan ole • 7 • u o n U d - U an i luoda voimakkaan taloudel- töille tiedoksi täm än vakavan tila n dysvallat. H allituksen myötä- kauppaa puolustava työväenliit- seksi ,että ’ “business-agentti” 3 3U on liian takapajulla oleva lisen ja finanssiaalisen yhdis teen, Joka uhkaa nyt aikaansaada kljältä, m utta tä tä oikeutta ei kii vaikutuksella ei täällä ole tah- to on vastannut tuohon tarko- kieltänyt poistum asta työpai tyksen, joka kykenee rahasta vakavia häiriöitä aluejärjestön toi- tetty. Seuraavassa muutamia num e-l____ _ A storia, Ore., 13 p :nä joulukuu dottu ottaa kuuleviin korviin tukseltaan häm äräperäiseen va- kalta vaikka kuka siihen kehot maan _______________ m aanviljelijöitä ja _ heidän nunnassa 1920. . f . Hynki roit ja tosiasioita. Teollisuus- i yrityksiään niin, että yksityi- asiantuntijain selityksiä kau- j rotukseen, lähettäm ällä kirjel- taisi. Kohta edustajakokouksen alussa laitoksissa joissa työssä on pääl-i nen pääoma ja pankit voitaisiin pankäynnin alkamisen väittä- j män kaikille kuvernööreille ja Tämmöinen on surullinen il le 20 henkeä, työskenteli * ^ k ! s iv u u ^ ^ .~ T ä Ila is e n 'la u s u n n o n y rittivät kolm annen vaalipiirin edus mättömyydestä Venäjän kanssa. osottaen, että mikään ei voi ol miö Eriäville, Idaho työväenliikkeessä. Asema sa ssa 4,5 milj., Yhdysvalloissa antoi valtion m aanviljelijäin yh- tajat useam m illa keinoilla h äiritä ko Europan maista on Venäjä ny la “epä-amerikalaisempaa kuin kyään ostokykyisin — sillä on tuommoinen Yhdysvaltain etu on sellainen, että yleismaallinen 5 6 milj. Venäjällä 2—3 milj., distyksen edustaja kansallisen kouksen työtä, ja tehdä kokousta Ettavillen s. s. osaston kanta: 1- am m attijärjestö, joka alkuaikoi epäviralliseksi, vaikka kokous oli kai m utta suurissa teollisuuslaitok- m aanviljelijäin tieuvoston ko- tarjottavana mailmalle kipeästi ja polkeva propaganda”. Enavillen s. s. osaston jäseniii ki: na on osaltaan myös saanut kat- •• S1SS^, <Päällc kin puolin sääntöm ääräisessä jä rje s natam m e, että järjestö eroaa g. p». is i * ty ö n te k ijä ä ): kouksessa, W ashingtonissa, D. kaivattuja raaka-aineita suun Yhdysvaltain väestö ei vielä o u o k sta X i i t u s k i n 655,000, Y h -lc ., jonka yhteyteen valtion tyksessä kokoon kutsuttu, jonka to lueesta. nattom at määrät ja se itse ta r tällä hetkellä aavista kuinka puolesta, astuu polkemaan tois-! dysvalloissa 1—1,25 milj., Ve disti sekin, että kokous 19 äänellä Kan otam m e huomioon vitsee suunnattom at määrät suunnattom assa määrässä sitä m aanviljelijäin liitto kuuluu v. 1014 PaaI1e päälle 1,3 mili. tuontitavaroita taloudellisen e- petetään propaeandalla’ iokZ ten työläisten vaatimuksia, työ- ? näjällä ajalla v- M milj.¡ Valtion urangen G rangen” edusti edustaja 3 vastaan tuom itsi kokousta provo- luee88a on ajna ja kaikk|al!a ...... . i --------- , ---- i m ainitulla yhdis- seeraavien m enettelyn. Siitä hgoK- ty m ä s si kaksi suuntaa, ninaoi. työläisten keskiluku^^oli Saksas- tyksellä on jo seitsemänkym- m atta vähem m istönä olevien taholta j vallankun>oukf!eilinen ja v asU W su u n itse am m attijärjestö itse on sa 1980 työläistä, Yhdysvallois- mentä m arkkinapaikkaa ja va ja tk e ttn n sam aa m enettelyä. Ja kun kumouksellinen, niin kannate» tavaroitaan muille Europan vaikutusvalta Englannin in tres maille, koska näissä maissa ei seillä on tämän maan sanoma vaatl.r?ut ,toisilia työaloilla. Täm-; sa 1940 työläistä, Venäjällä jo rastohuonetta eri osissa val- kokous paatti evästää Massan alueen ; e ttä järjestön lehtien on aina j* > moisiin luonnottom uuksiin joh- f vuonna 1902 2,490 työläistä. ole kysyntää muulle tavaralle lehdistöön. tiota, jotka ovat tuottaneet edustajat s| s. järjestön edustajako- n im e s ti kannatettava ja edeauto A m erikalaisuuden taa vanhoillisen ammattiunio- Siis työmiesten keskittäm inen m aanvilieliiöille ^noin "kvnime- koukseen kannattam aan Clevelandin va vallankum ouksellista suuntaa 1 kuin ruokatavaroille ja raaka- nimessä tällä hetkellä h a jo te . n ^ ;_?.U JJie}ltUneisUus J^_..n n ^ en sudriin teollisuuslaitoksiin on nen miljoonaa dollaria viime osaston »’«»tusta, koskien s. s. Jär- e ttä järjestön lehtien toimitubtes s aineille. Venäjä on ainoa maa, taan suunnatonta vahinkoa Yh Lae n 'UÄ . , , P„UUt' \ . TämmÖi iaii ak,in- kak5i kertaa korkeampi vuonna. ............ . Suunnitelm ia yl jonne Yhdysvallat voisi myydä dysvaltain väestölle. yhä ke- jestön suhdetta Am erikan sosialisti- aina taivuttava joukkolahdon b Järkeviä I S * t . „ „ ,, suun - puolueeseen, niin silloin vähem m is ä kaan. •,fU*okseen. , j ° htaa myös saksalaista ja korkeampi ameri- hitetään. Nykyään ollaan tehdastuotteitaan suunnattom at ja ajattelevia mustataan kaikil- I- vanhoillisten uniojohtajien ope- kalaisiakin • ^ y sy a a n ouaan määrät ja seurauksena tästä ¡a ke.inoilla; Tosiasia on, että ä ¡tus nittelem assa laajakantoista o- tönä olevat seuraavat ed u stajat il- R aivaajaan nähden olemme »to H .c »«.X ______ __________ ? _ työn « ja pääoman sopttsoin-| Edelleen. Kuta luonnollisesti olisi nykyisen suurempi on suustoim innallista liikettä maan- m ottlvat poistuvansa kokouksesta ja m ieltä, e ttä se on suorasti ja epä« k le lu y ty » a n .a tunnustam asta koko- ra8l, e s h u n y t m ielipiteita. Jolla , työttöm yyden ja liike9eisahduk- uksen paatoksia virallisiksi. K o k » jon Ua „ n a ,u u u t Suomen. V ie», sen asemasta vilkas teollinen Venäjän neuvostovallan kanssa, netta, : S “ ' ? " - , 5 “ « 5 S - - S uksesta po stm v at: F. J. Syrjälä, SakM n ja y „ d).sva,taln toim inta. Monet järkevämmät vaan se toim ii puhtaasti om in t letur Annala. Lauri Moilanen, A. E. ,ueM sa Blu , uun,aa jo u y |u - 1 pääoman edustajat Yhdysval takeisesti, tämän maan väestön venäläisen lakkoliikkeen liike on äskettäin alettu Seati- Laen,us Otto K ortelainen. Tli. Suo-1 tu ja, a m alaaa ninilu,laa„ v>sUl,aa, loissa ovat tämän jo aikoja sit valistamiseksi käsittämään etun X u n l T l l e ed“ " . lu.°kkaetujen sen K atkeria opetuk- historiasta; keskimäärin on 16 lessa $250,000 pääomalla ionka m nen. Isak R ustar O. Ponsell, K ., „„m o u k sellt.ek .l. Enavillen .M l ten oivaltaneet ja näihin lukeu sa. Järjestö edustaa 600,000 työ yläpuolelle. siä ovat nama työläisille, m utta vuoden kuluessa pienten teolli- ovat lunastaneet palkkatyöläi- tuu länsirannikon kapitalisti- läistä Suur-New Yorkissa, jo t niin eDatOlvoisen onen a a me a. kannattaa Ja vaatii, että lasti liina k ilv a n b -.iln _____________________________ , . paiKxaiyoiai- kuvan .. k“ in suuslaitosten lakkoliiketarm o oi- set ja mTanvUjeliiäT*'jotenkin ryhmä, joita W ashington Van- ka kaikki käsittävät, että täy \ ähem m istön kokouksesta poistu R aivaaja on toim itettava jyrkän M- derlip edustaa. Kaukonäköise dellinen lamaannus valtaa maan, ku.in suu- tasäväkisesti. Pienem piä haa minen oli todiste ulille uhkauksilla, katalsteluperiaatteen mukaige«ti. E .. .. luokka-ase- ; rimmissa laitoksissa, ja jos ve- rapankkeia perustetaan v m n ä ri joita vähem m istön taholta oli aika- leivät nykyiset toim ittajat voi tfh» nä liikemiehenä Vanderlip ryh • . •• • « , työttöm J j w T ta v e yys leviää tavattoman tyi toim enpiteisiin, jonka tu- laajaasi, tehtaat jäävät setso- mansa ymmärtämisessä, on niis- näläisen työmiehen lakkoliike- valtion. Toinen suurempi7 pa^nk- sem m in tehty, e ttä he eivät tule tun- vä&nsä todella täyttää, ne on erot lokset nyt tunnetaan. V ander maan, köyhyys ja kurjuus li sa kuitenkin se hyvä puoli, että tarmon laskemme 100, niin on iki perustetaan piakkoin Spoka nustam aan kokouksen päätöksiä, s i tava toim estaan armotta. ne opettavat vhä laaierrmia tv ö - a m i-rilrs ls i« ,« _L ? V, aan Plak.koln apoka- lipin kauppasopimus Venäjän sääntyy, sanalla sanoen: ti malla uhaten vaikuttaa osastoihin, Työm iehen Ja Toverin on myoit? kanssa herätti tavatonta huo- maa painuu Europan maiden e ttä nekin lähtevät heidän m uka selostettava enemmän ja kiinte» miota muissa maissa. Englan , sou e nopeassa tahdissa naan tuolle sääntövastaiselle tielle. ' min industriaalisen uniotiismin a* nissa ja Ranskassa, ja seurauk- lannetta heti koriata a • • . m aaannaisyy- nen venäläinen työmies vastaa tiolojen järiestäm ise Sik»1 Massan alueen edustajakokous kltystä käytännöllisessä luokkain* sena oli. että Englanti kiirehti ja teollisuutta ia kannnaa 1 Cn p3 ri^tlr.1*taisu? ^ en, ja kun lakkotarmoonsa nähden kolmea toim innallinen liike päätti kehottaa kaikkia osastoja py lussa. valmistamaan kauppasopimuk J^ ta v U e s te itä .J ?P a i k a l a i s t a tahi kuutta sak- m yym iseksi uloteta myymiseksi ulotetaan hyötyä symään rauhallisina ja sääntöm ääräi Vila olevasta selviää osastoBS eivät enää ole muita kuin kapi- salaista. sen Neuvosto-Venäjän kanssa. tuottavaksi myöskin ostajille — sellä tavalla edelleen noudattam aan I mielipide ìtt i tuniinttHUm i H i m ininnH» M utta tässä maassa näyttää zsxt » » » » H i n i m tn n im iii ii tttK tii-n iii i n g t n m ttfn itfn ffn i riiiH tn iriit u fttg olevan vissejä salakähmäisiä töm änä keinona kapitalistisen luok Marx su la tai siitä sanoi, ollakseni- maan porvariston luokkavallan Täs- . m utta vaikutusvaltaisia voimia, Venäjän vallankumo kavallan m usertam iseksi. Onko tässä olem assa ristiriita Marx sanoo kirja?«* me kunnon marxilaisia. Todetkaam- tä on Lenin tehnyt täysin oikeutetun Marxin esittäm ien taloudellisten ke- lannista. jotka amerikalaisuuden nimellä Bolshevismissa ei näin ollen ole me vain aluksi, että bolshevismi, ' johtopäätösen. e ttä tällä" hetkenä L uokkataistelut Ranskassa 1»»- uksen aatteellinen oikeastaan näkyvät pyrkivän tu hityslakien kanssa? Ei m issään ta-j 1850” ; “Porvaristoruumlln jsh*» m arxilaista ainoastaan se puhtaas*i joka on om aksunut marxilaisuuden köyhälistön diktatuuri kahduttam aan tämän maan etu I pauksessa. Tosin on aina juuri syntyyvat luonnollisesti ensin»* sisältö sovlullsilpon puiiipäur». Johon «„ p y . H i r t ä n ja p m j , " X s? “ te„‘ a a « o,2 h n““ m arxilaisuuden kannalta narodnikoja valtalset nousut \ ia jonkun toisen maan hyväksi I eikä sen sydän«* kli, vaan myös se tieteellinen pohja, m arxilaisen metodin, ei yhdessä ai- vostoJäriestelm än nnhi in m u • — tarkotamme tietysti “maan johon se toim intansa perustaa ja ne noassakaan kohdin kiellä m estarini m«m tt 1 » P J »kaan pilkattu, mihin tietysti on ollut a i-¡s illä siellä ovat tasoituksen , a,,l„ ll,s<.„a ,„ k. , n e ,)ppeia vaan " j ” ”" * X cl vonu olla «nenimän lettak in sikäli kuin he olivat haa- lisuudet suurem m at. Toiselta p«* Sos. Aikakauslehdessä kirjottaa I. muodot. Joihin . etuja" porvarien käsityksen mu- L. m.m. seuraa vaa: keunä pukeutuu. , „ M L ' ? »'P"»olnuuSM marxllainuuden hengen vecll siä, kansallism ielisiä ro m an tik -. on se ase, jossa mannermaan f kaan. T unnettua on, että E ng sa se niistä eroaa, on ainoastaan kanssa. A settakaam m e hetkeksi venäläisen lannin pääomalla on suuri vai oja, jotka runoilivat Venäjän yh- moukset vaikuttavat Biglantiil. s» Mutta bolshevismi ________ on ______ m arxilaisuut-' - sam assa hengessä tehtyjä Myöskin __________ eräässä toisessa sangen teiskunnaihsia lakeja. M utta M arxil-‘ läm pöm ittarina, josta n ä k e e ,« * kutus tämän maan y le ise n m ie - Ixilshevismin tieteen saaren uusiasi n • lipiteen muokkaamisessa, sillä alle ja tutkikaam m e mitä aineosia ta toisessakin, tieteellisem m ässä mie- UU8’a keksintöjä ja johtopäätöksiä tärkeässä suhteessa on bolshevismil- ei k a p ita lis m i suinkaan ollut kan- ? m äärin näm ä kumoukset todelhtf lessä. M uistakaamme aina, että . alkuPerä,8een oppirakenteeseen. Nä- la juurensa venäläisessä m aaperässä, " ---- -------- -- , se on onnistunut saamaan mel siinä on ja m istä ne ovat kotoisin. sallinen vaan kansainvälinen ilmiö, J käyvät käsiksi porvarillisiin eli»* m arxilaisuus ei ainoastaan ole mää- L” 8. . U,U?,i.StUkSei ovat kaikki niistä Bolshevikit ovat, näennäisessä risti- koisen määräysvallan tämän ja joutuisim m e järjettöm yyksiin, jos l töihin.” Joka vähänkin tuntee sosialistista rätty oppisisältö, vaan myöskin oma- h f ® ?Si,Sa oloRuhte|sta johtuneita, riidassa Marxin oppien kanssa, lähte- • maan sanomalehdistössä ja mo- kirjallisuutta ja spsialismin historiaa laatuinen. tieteellinen m enettelytapa, J° l8Sa bo,phev,sml on päässyt voi- Deet sam oilta edellytyksiltä kuin ve- olettaisim m e, e ttä m ikään kansa voi • nessa “isänm aallisuuden” ja “a- eikä Muuta m ittapuuta ei ole olen»* si päästä sosialism iin ilman, e ttä sen tahdo puoluetaktillisista syistä Vu taan ’ näläiset n. k. narodnikit (“kansan- • m erikalaisuuden" nimessä toi kieltää ilmeisiä tosiasioita, ei voi oi oppimetodi. Se opettaa meille, kuin- “ 1 /" on täytynyt kulkea aivan sam ojen kapitalism in “kypsyysasteen*' ka pitää m arxilaisesti ajatella, arvi- ° shpv,smi on ensiksikin saanut m iehet”), jotka 1870-luvulla julisti- mivassa seurassa. Ju u ri nyt kun la toteam atta, että bolshevistisen op oida tosiasioita ja niiden mukaan ™,kutt01ta Puhtaasti venäläisistä eri- vat, e ttä sosialismi V enäjällä tulee kehitysasteiden läpi kuin suuret si itse historialliset tosiasiat. Ei t*^ Vanderlip kauppasopimuksel filosofia eikä uskonto voi vistyskansat Keski- ja _______ei Länsi-Europas- , !St8‘ Vaikka köyhälistön dik toteutum aan yksinkertaisem paa, vä- sa. Kylläpä olisi m aailm a silloin lii-! e tu käteen kertoa, koska kapiuli*** laan raivaa tietä suurille mah pirakenteen pääsisällön, sellaisena toimia, eikä meille suinkaan ole i kuin sen ovat esittäneet ennen kaik kaikki ajateltu valmiiksi. M arxiisi-! U U F D 88te ° nk,n Puhtaasti niarxi- littöm äm pää tietä kuin vanhoissa sl- dollisuuksille Yhdysvaltain kau kea t ---------r— Livia nuiu BP meellinen, jos sosialistisen Europan on Pa k ko v äisty i työväen valt** Lenin. Trotski. Sinovjew, Radeit suus on tieteellistä ja k ä y tä n n n iu c i i laipen> bolshevismi kuitenkin vistysm visfvcm•!«<.<> ---- -— ,— kan- rinnalla tulisi vielä monia vuosisato- nan e<^e ,ta - Se riippuu ko««*2 V Kigg niin OD D bol8hev,8mi aissa. Kiitos venäläisen pan ja teollisuuden laajentam i seksi, juuri nyt kun Vanderli- ja Buharin, muodostaa puhdasveri realism ia, joka aina o ttaa historial kehittanyt sitä eteenpäin julistam alla, sanluonteen. jolle kommunismin aate ja eläm ään kapitalistinen Aasia. Ja ^ ^ u b t e i s t a . Ei voi sanoa: & pin menestys Venäjällä näyttää nen marxilainen sosialismi. liset erikoistekijat huomioon ja hai- että nykj isissä historiallisissa olo- on mir-Iaitoksen ja artellien k autta m uistakaam m e, e ttä Marx itse piti ha,iato nousee sosialistiseen v»8* rakas ja kiitos myöskin Ve suurvaltoja “kypsinä” työväenvallau- kumoukseen koska aika on M»* vaikuttavan käänteentekevästi 1 Bolshevismin aatteellisena lähtö- voksii ksikkos haaveilua ja porva- suhteissa tam a diktatuuri voi toteu- tuttu - ja ____ rillistä aatteellisuutta. Tässä suh- hlÄ a ’noastaan neuvostojärjestelm ää näjän heikon, vähälukuisen porvaris- Yhdysvaltain mielipiteeseen, on i kohtana on “Kommunistinen mani kumoukselle jo 1848 ja e ttä hän ea ° D «anottava: aika on kypsä American Defence Society-ni- j festi ”. s e tunnustaa Marxin keksi teessa on nykyaikainen bolshevism i., 8d' . arx,n kirjoissa emme tapaa sa ton. voi Venäjä, ennustivat narodnl- nusti, e ttä sosialistinen vallankumous köyhälistö on noussut valla*» minen liitto ryhtynyt innokkaa , mu taloudelliset kehityslait, tunnus- jolle luokkataistelu on ehdoton ja ° aafcaan neuvostoaatteestä, ja koko kit, p äästä sosialismiin käym ättä oit- alkoi, ei kapitalism in sydäm essä, mouk8een. Tämä ja ainoattaan '■* m enettelytaval-, käaikaisen kapitalistisen kehityksen vaan sen jaloissa. Tällöin hän juu- SC.e n. Pr0PaSan<^aan tämmöisen taa sosialismin kapitalistisen talous tinkim ätön alku ja loppu, toim innas a“ en osoittaa, e ttä kypsyysaste on * ieefi oli juuri om inaista, ettei hän läpi. m ielipiteiden muutoksen estä- Järjestelm än jatkoksi ja perijäksi saan ja yhteiskunnallisten ilmiöiden ri lähinnä ajattell Venäjää. O vathan vut®ttu - miseksi keskitetyn suurtuotannon järjestäjä- ■ arv *°imi8e8saan enemm än marxilai- tahtonut käsitellä asioita, joista oli j Samojen edellytysten pohjalla ovat seka Engels e ttä K autsky lausuneet 'M arxilaisuus ei suosittele e r ^ ä Sanotun liiton toim esta on In* 8en itsensä synnyttäm ällä uudel- ’ suuden hengen mukainen kuin mi- m ahdotonta etukäteen arvata sitä tai bolshevikitkin ryhtyneet tinkimättö- sam anlaisia arveluja, pitäen Venäjän kaisia ja valmistumattomia »*!*■* J an.n , JOtka tu,iElvat r «PP«maan mään taisteluun sosialismin puolesta lähetetty valtioiden kuvernöö-t13 perustalla, s.o. yhteiskunnallisena ; k iä n muu sosialistinen liike tällä historia lisistä tekijöistä. Bo.shevi- Venäjällä. Lenin. Radek ja Buharin kansaa juuri m ir-laitoksena. aatteel- mouksia. M utta ae tunnustaa reille varotus kavahtaa kaikkea tuotantona, joka ei tunne riistäjää ' h etkellä. hsuutensa, uhrautuvaisuutensa Ja lu- sen jo tapahtuneen vallan kumo#** kit tekisivät neuvostojärjestelm än o- f ovat täydessä sopusoinnussa narod- V enäjän kauppaa puolustavia *ikä riistettyjä. Se käsittää luokka- kem attom issa vallankum ouksissa saa- oikeutetuksi! Marx vastusti fV'j Ei siis ole täm än marxilaisuuden vaHankumoushistoriassaan niklen kanssa julistaneet, että nykyi- propagandisteja. jotka leima - t#i8telun luonteen proletaariseksi hengen kanssa laisinkaan ristiriid as “ »«sa yutetun kokem uksensa ja taisteluin- sin Kommunia ennenkuin »e ok «* taan edesvastuuttom iksi, “Leni- ; Joukkoliikkeeksi. Hyväksyen kaikis- sa. että bolshevismi sisältää yhtä ja Lenfnkin arveli aluksi täm än olevan sissä olosuhteissa sosialistisen vai- tonsa vuoksi m äärättynä sosialisti- pahtunut, m utta hyväksyi sen kua • vain venäläisen erikoisilmiön. m utta lankum ouksen täytyi alkaa, el vält- nin ja T rotskin rahoilla” to im i-1“ suhteissa Marxin valtioopin. aset sen m aailm anvallankum ouksen a ’. -!oii jo historiallisena tosiasi*1*- viksi radikaaleiksi. Varotus o n ; taa se tämän joukkoliikkeen ensimai- kuunpanijaksl. M utta myöskin vain i m asta syystä hän “Kommunisti**4 lähetetty sähkösanomana ja e ri-; 8*ksi suureksi pääm ääräksi valtlo- a Kuunpanijaksl. Sillä tunnustaahan m anifestissa” kehoitti kommui»»*"3 koisesti mustataan siinä yllä- ¡ Tal,an vallottamisen. Puhtaasti Leninkiä avoimesti, e ttä maailman- “kannattam aan kaikkialla m ainittua työväenyhdistysten • marxilainen on vihdoin sen oppi vallankum ouksen lopullinen kohtalo kum ouksellista liikettä olen» ---- --- 1 vu bail muodostamaa Venäjän kauppaa* köyhälistön diktatuurista välttämät- vit8isimme vain o ttaa selvää, m itä j vallankumouksen voittoja ja \ r lpu Viena^ Btä’ lännen si- kunnallisia ja valtiollisia ok>> TOVERI aw i I in o in 1- A. f I t i » ■ « __ m userta-iO n juuri Venäjän köyhälistö o llu t vistysvalloista, ennen kaikkea Eng- ta a n ”.
