TIISTAIN,
14 P.—TUESDAY, D EC 14
■y— —
BH5
a—
edistävää liittoa. Varotus on KRÄFT-UNH3N1SMIN KUR- talistien etujen suojelijoita, hil
Tällainen on venäläisen työ työläisille, joille yhteietoimin- s. S. Järjestön toimeenpanevan
seuraavasisältöinen :
(T H E C O IttA D E )
loin on maaperä valmis uudelle väenliikkeen taloudellinen puo la perustettujen varastohuonei tean Ja Massan ainejärjestön _
“Sellaiset henkilöt kuin Hen
Th« organ of the Finnish worker* in
Synkempää ja epätoivoisem toiminnalle. One Big Union li. Tätä edisti myöskin poliit den avulla myydään tuotteet il siä. Ja Jotka orat yksinomaanhan*
the Wertern State«. The only Finnish ry Weinberger, Farmer-Labor
▼ifta päätöksinä otettava huo^u?
Daily in the W .M- Published Daily, puolueesta; Leonard Mina, In paa vaikutusta luokkatietoiseen Canadassa on nyt yleisön vainon tinen puoli: Venäjällä “jumalan taan välikäsiä semmoisilla hin
except Sunday, at Astoria, Oregon,
työläiseen ei voitte tehdä mi alaisena, niin kapitalistien kuin kiitos” ei ole ollut parlamenttia. noilla "kuin tuotanto- ja kule- Ja Jollia voidaan välttää se
by the Western Workmen's.Publishing dependent Workers Leaguesta;
vanhoillisten unioiden taholta,
vaara, Joka nyt on uhkaama,
Edward I. Hanna, ja muut ra kään muu kuin se, että täytyy mutta se on ainoa järjestö, jo- Oli parlamentin penkkejä, joil tuskustannukset vaativat.
Society.
ta työläisedustajat jotenkin hel
Edustaja selittää myöskin, et ainoastaan Massan aloejärjestäg ?
dikaalit, jotka vastustivat Yh nähdä jonkun työläisten järjes
kä
todella
pyrkii
luomaan
työ-
posti
kelpasivat
pakkotöihin.
tä
maanviljelijät samoin kuin heyttä vaan koko s. s. järjestön «u
Office Seventh and Commercial St., dysvaltain etuja suursodassa, o- tön skääppäämässä toista jär
Iäisten
taloudellisen
yhtenäi-
Mutta
pakkotöihin
ei
ollut
vai-
Opposite Post Office.
työläisetkin Washingtonin val yttä.
vat epärehellisesti järjestyneen jestöä • vastaan. Skääppi-nimi- syyden
SVVdcn ja
ia hävittämään
hävittämään t<jX1äic_
__
•_
_____
työläis
kea päästä myöskin suoraa tie tiossa ovat sillä kannalla, että Samalla Massan aineen
Phone: Office 365, Editorial Dep't 832 työväen nimessä alkaneet tar tykseen sisältyy alhaisinta mi
ten
keskinäiset
riitaisuudet.
tä — ilman siirtoa istumapai valtion tulisi kontrolleerata rau- ns lausuu ankaran paheksun * ^
Poet Office Address:
mokkaan koko maata käsittävän tä työläinen saattaa kttvitella,
TOVERI, Box 99, Astoria, Ore.
kasta toiseen. Ja meidän työ- tatieliikkeen, määrätä rahtitak- niille edellä mainituille alueen
. i fiinuiifiniuimiiim *
propagandatyön
pakottaakseen mutta usein ovat tämän nimen
Yhdysvallat tunnustamaan Neu- ansainneet henkilöt henkisesti VENÄJÄN KUMOUKSEN läisemme kulkivat suoraa tie sat jne. He vaativat hallituk tajakokouksen edustajille, jotk,
ED ITO R IA L STAFF
tä, valitsivat muut menettelyta sen kontrollia myöskin kannu- vät itsensä syyllisiksi enemmistöjä
On syytä us tylsiä, tietämättömiä raukkoja,
Elis Sulkanen, Managing Editor, Sulo vossto-Venäjän.
__
_
_EN
vat. Ja seurauksena oli tosi tuslaitoksiin, teurastamoihin ja tösten halveksimiseen ja jotka
joita
täytyy
kurjuudessaan
sää
koa, että Venäjän kauppaa puo
Syvänen, Alses Seve, Torvo A . *
USTA
asia: “Alkaen vuodesta 1895 viljacjevaattoreihin ja uskovat toivat aiheen ainejärjestön kajaa^.
A. N. Koskela.
lustavaa liikettä tukevat ja ra liäkin. Mutta mitä täytyy aja
Venäjän kansankomissariaatin vuoteen 1916 oli Venäjän la hallituksen omistuksen näihin miseUe.
hastavat Lenin ja Trotski sekä tella järjestyneestä, tietoisesta
Toveruudella
Entsrsd • • socond-ckss mod msttor heidän agenttinsa tässä maassa, skääppäyksestä? Kielessä ei löy tilastotieteellisen
osaston jul koista 60 pros. puhtaasti köyhä- poistavan keinottelua ja suovan
July 18, 1912, at the Post Offico at
kaiseman
teoksen:
“Ainehisto
listön
valtiollisia
esiintymisiä
suurempia
mahdollisuuksia
se
Massan ainejärjestön edustaja
A s to ri., Oregon, under the A ct of
Paatarkotuka«na on hal- dy kyllin voimakasta sanaa si
Siinä
syy,
minkätähden
köy
kä
tuottajien
että
kuluttajien
koskeva
työn
tilastoa
esipu
tä
määrittelemään.
Siihen
syy-
lituksemme
kukistaminen
ja
kokouksen puolesta:
Morch 3, Il
hälistön
tehtävä
ja
merkitys
ve
hyvinvoinnille.
Suurien
omis
heessa
vastaa
teoksen
toimitta
päät
ainekset
ovat
kurjempia
vallankumouksen punaisen val
Einar Erickson,
Emu Pike,
(puheenjohtaja).
(kirjuri/
lan perustaminen.
Amerikan pettureita ja lurjuksia, kuin ta ja Stromilin seuraavalla tavalla näläisen vallankumouksen luon- tajien veroitusta vaaditaan niin
tähän kysymykseen: Venäjä on tccseen ja kohtaloon nähden ei ikään ja pikkutuottajien ja vä
Venäjän kaupan vas Puolustusliitto kehottaa teitä valliset skääpit.
takapajulla olevista' oI.® määriteltävä silmällä pitä- häväkisten veroista vapautta
neuvomaan sanomalehtiä vaiti-
Columbia Federatio- yksi eniten
Yleisöltä
---1
i
Europan
maista
ku lttu u ri suh- mällä tämän köyhälistön
luku mista.
tustaminen ja Ame ! ossanne estämään tämän kata- j nist B ritish
kertoo ruman tapauksen
Tämmöisissä
pyrintöperissä
lan ja vaarallisen Amerikan vi- tämmöisestä työväenjärjestöjen t ®c,s sa-
° n etupäässä maata- määrää, vaan sen om inaisuutta
rikan edut
ja
siinä
syy
m
inkätähden
se
—
uUrastelee valtion maanviljeli H iukan vaatinette “ Industrial!«*
hollisten propagandan.
Ilolla skääppäämisestä toisen järjes- v? ^ .^ cva maa- Teollisuusköyhä-
288 num erossa olleeseen nimimerkj
a h -
autamme järjestäm ään kansa- tön taholta. Joku viikko sitten
muodostaa siinä työtäteke- esiintym isen aikaan nähden vii jäin liitto. Se perustuu luon-
oIIee*eeB
“American Labor Alliance Uiskomiteoita
_ _
historian nollisesti kapitalistisen järjes- jotuJ/lpn
taistelem aan täs-i olivat One Big U nioniin k u u lu -ivan väestön vähäpätöisen vä meisenä esiintynyt
for Trade Relations W ith
sä "tärkeänä' “a s i -----
asi
. , ’,
.
Pe
itti Rus-1
K us-1 -s
vat siitatyöläiset ja paaluttajat ^ emrn^st ° n'.. J a kuitenkin on näyttäm ölle, kaikkein vähälu telm än säilyttäm iseen kaikessa,1 ..p.
m
utta
tarkoittaa
saada
«
i
n
ä
!
A,tori*“
& S
sia on useampien yleismaallis-
kuisin
kansainvälisen
köyhälis
hallituksen varvin rakennustöis- tämä köyhälistö, joka on luku
Klubin
näyttäm
öllä.
Klrjotuksen
1«
ten työväenjärjestöjen muodos-
“Me pyydämme apuanne täs- sä Vancouverissa. H eitä vaa ¡m
äärältään muutama kerta
määrä,tään
v-rta hei
k .; tön joukko — ensimäisenä roh mahdollisia reform eja työläisil tija valehtelee m itä törkeämmt, J
. ta ma liitto, jonka tarkotuksena
h a' d i,tiin
‘yötä lauantai- kompi kuin Saksan, Englannin keasti o tti vallan känsäisiin le ja ennen kaikkea m aanvilje noessaan näytelm än sisältöä mu»«.
* on valistaa yleisöä kaupankäyn-
V
m ,nka‘a,n' n iltapäivisin, joten m iehet unien tai A merikan köyhälistö, on ot kouriinsa, ja jo kolme vuotta lijöille. Monessa tapauksessa
> nin edullisuudesta Venäjän kans mieliala kaupunkinne väestön miehinä vaativat lisäpalkkaa yli tanut vallan käsiinsä. Minkä- niin lujasti pitää sitä näissä tämä taistelu ei kuitenkaan tu o TUn. “K appaletta tunteva" ei
silloin näytelm ää ensinkään (t*l g]
. sa. L iitto on toim inut melkoi keskuudessa vallitsee tässä a s i - työstä.
.......... —
y
tähden on tämä valta niin h e i-! ka.s issaän» ctta temmata sitä ta tuloksia.
Kun vaatim uksesta kiel
nakin on unohtanut sen sisällön «
sella menestyksellä, onnistuen assa. Ei milloinkaan ennen ole täydyttiin poistuivat paaluttajat posti ja niin palautum attom an niistä käsistä eivät voi maail-
tä asti kun on sen lukenut) b
1 poistamaan paljon sitä ennakko- ollut tärkeämpää hetkeä kuin ja puutyöntekijät työstä puo luonnollisesti langennut sen kä- ¡,tnan imperialismin kaikki voi-
S.
S.
Järjestön
asioita
väittää sisältöä vääristellyn, g««
• luuloa, mitä Neuvosto-Venäjän nyt ryhtyä vastatoim intaan ra lelta päivin ja saapuivat maa siin ja mankätähden on se kyen mat.
llllllIlL U h lJJIIlllIil
ole totta. N äytelm ässä ei tehty
typerät viholliset ovat jo kolme dikaaleihin nähden tässä maas nantaina jälleen työhön. T yös nyt pitämään sitä niin lujasti
MASSAN
ALUEEN
EDUSTAJAKO
ta
m uutoksia, paitsi nimitys
vuotta kasvattaneet. Jokainen sa, jotka yllyttävät bolshevis- tä poistuneet kuitenkin erotet hallussaan?
MAANVILJELIJÄIN
YH-
KOUKSEN
JULISTUS
S.S.JÄR-
man
teollisuustyöläisten järjestö’
, kansainvälisiä
kauppasuhteita m ia”.
Silmäillessämme talouselämän
tiin parin päivän aikana. Ero-
TEISTOIMINTA
WASH-
JESTÖN MASSAN ALUEEN
m
uutettiin
kuuluvaksi:
“Mailnm
vähänkin tunteva liikemies ja
Jos mitään, niin tämmöistä te ttu je n tilalle otettiin attten kehityksen historiaa ja luok-
INGTONISSA
työläisten jä rje stö .’’ Että asia J
OSASTOILLE
. tehtailija käsittää,
että ....
sellaisen i y l . llytystä
voisi
union
jäseniä ja
ja n ä-! k»en taistelua, voimme me täs-
• . »»
i , ; .
... p itä ä epaameri-
* u
, shipw right
«g».»,
uiiauai jasciiict
s n n r ^ n m o o r» I z n i n V > n a i o n a n o
K a lU lt^ fia
1a t a m o n
0
J
J
niinkuin sanon, todistan asettaman,
W ashingtonin m aanviljelijät
suuren maan kuin Venäjän eris- kalaisena
ja
tämän maan "etu- ’ mä .. suostuivat
skääppäämään,
«ä suhteessa m erkille panna ku-
Koska
^V orcesterissa 'pidetyssä
taminen mailmankaupasta ? n |»a
vahingoittavana varsinkin hyvin tietäen, että urakoitsija-1 vaavia ominaisuuksia. Ensimäi- ja palkkatyöläiset turvautuvat Massan alueen edustajakokouksessa näytelm än “Phoenix” Klubin kaiy. j
mahdotonta. että sellainen eris- yt un Englanti, V anderlipin yhtiö oli kieltäytynyt maksa- nen kuvastuu taloudellisen elä- yhteistoim intaan entistä lujem joidenkin edustajain häikäilem ättö paan nähtäväksi roolineeu ja töine,!
tys loppukädessä koituu onnet- m enestyksestä kateellisena, o n g a s t a toisille lisäpalkkaa lau -'m än alalla. Se on
min poistaakseen painajaisensa m ällä provoseerauksella aiheutettiin e ttä “K appaleen tuntija’’ ja “Cm)
käyvät tarkastanut
— pankkiirien ja keinottelijoi hajaannus edustajakokouksessa, niin , No. . 272510”
minuudeksi juuri m ille maille, I kiirehtinyt kauppasopimukseen an tai-illan ylityöstä. Kun paa- talouden korkealle
, ..
,
jotka itsepmtaisemmin ovat vas-j Venäjän kanssa, ennättaäkseen lu t,ajien lähetystö kävi skääp- keskittäm inen. Se todistaa; et den voimat niskoiltaan. H ei täm än johdosta katsoo edustajakoko-1
’ 8 te e tt^ Ren’ Jo" °**
Valta
tehdä muutakin
V*
'“ *ehdi‘
tustaneet kauppaa Venäjän kans ennen Y hdysvaltoja hyötymään päaviä kräfti-unionisteja puhut- « venäläinen nuori kapitalis dän yhteistoim intansa tarkoit- us tarpeelltoekai lalidä alueen o » , - ! **
näytelm
ään
oli
allekirjottaueell«
J
sa. Yksi naita maita ovat Yh- Venäjän
kaupasta.
Venäjän
., ? « mi ei lainkaan ole
• 7 • u o n U d - U an i
luoda voimakkaan taloudel- töille tiedoksi täm än vakavan tila n
dysvallat.
H allituksen myötä- kauppaa puolustava työväenliit- seksi ,että ’ “business-agentti”
3 3U on liian takapajulla oleva
lisen ja finanssiaalisen yhdis teen, Joka uhkaa nyt aikaansaada kljältä, m utta tä tä oikeutta ei kii
vaikutuksella ei täällä ole tah- to on vastannut tuohon tarko- kieltänyt poistum asta työpai
tyksen, joka kykenee rahasta vakavia häiriöitä aluejärjestön toi- tetty.
Seuraavassa muutamia num e-l____
_
A storia, Ore., 13 p :nä joulukuu
dottu ottaa kuuleviin korviin tukseltaan häm äräperäiseen va- kalta vaikka kuka siihen kehot
maan _______________
m aanviljelijöitä ja _ heidän
nunnassa
1920.
.
f . Hynki
roit ja tosiasioita. Teollisuus- i yrityksiään niin, että yksityi-
asiantuntijain selityksiä kau- j rotukseen, lähettäm ällä kirjel- taisi.
Kohta
edustajakokouksen
alussa
laitoksissa
joissa
työssä
on
pääl-i
nen
pääoma
ja
pankit
voitaisiin
pankäynnin alkamisen väittä- j män kaikille kuvernööreille ja
Tämmöinen on surullinen il le 20 henkeä, työskenteli * ^ k ! s iv u u ^ ^ .~ T ä Ila is e n 'la u s u n n o n y rittivät kolm annen vaalipiirin edus
mättömyydestä Venäjän kanssa. osottaen, että mikään ei voi ol miö
Eriäville, Idaho
työväenliikkeessä. Asema sa ssa 4,5 milj., Yhdysvalloissa antoi valtion m aanviljelijäin yh- tajat useam m illa keinoilla h äiritä ko
Europan maista on Venäjä ny la “epä-amerikalaisempaa kuin
kyään ostokykyisin — sillä on tuommoinen Yhdysvaltain etu on sellainen, että yleismaallinen 5 6 milj. Venäjällä 2—3 milj., distyksen edustaja kansallisen kouksen työtä, ja tehdä kokousta
Ettavillen s. s. osaston kanta: 1-
am
m
attijärjestö,
joka
alkuaikoi
epäviralliseksi,
vaikka
kokous
oli
kai
m utta suurissa teollisuuslaitok- m aanviljelijäin tieuvoston ko-
tarjottavana mailmalle kipeästi ja polkeva propaganda”.
Enavillen s. s. osaston jäseniii ki:
na on osaltaan myös
saanut
kat- •• S1SS^, <Päällc
kin puolin sääntöm ääräisessä jä rje s natam m e, että järjestö eroaa g. p».
is
i
*
ty
ö
n
te
k
ijä
ä
):
kouksessa,
W
ashingtonissa,
D.
kaivattuja raaka-aineita suun
Yhdysvaltain väestö ei vielä
o u o k sta X
i i t u
s
k
i n
655,000, Y h -lc ., jonka
yhteyteen
valtion tyksessä kokoon kutsuttu, jonka to lueesta.
nattom at määrät ja se itse ta r tällä
hetkellä aavista kuinka puolesta,
astuu
polkemaan
tois-!
dysvalloissa
1—1,25
milj.,
Ve
disti sekin, että kokous 19 äänellä
Kan otam m e huomioon
vitsee
suunnattom at
määrät suunnattom assa määrässä sitä
m aanviljelijäin liitto kuuluu
v. 1014 PaaI1e
päälle 1,3
mili.
tuontitavaroita taloudellisen e- petetään
propaeandalla’ iokZ ten työläisten vaatimuksia, työ- ? näjällä
ajalla v-
M milj.¡
Valtion
urangen
G rangen” edusti
edustaja 3 vastaan tuom itsi kokousta provo- luee88a on ajna ja kaikk|al!a
......
.
i --------- , ---- i m ainitulla yhdis- seeraavien m enettelyn. Siitä hgoK- ty m ä s si kaksi suuntaa, ninaoi.
työläisten keskiluku^^oli Saksas- tyksellä on jo seitsemänkym- m atta vähem m istönä olevien taholta j vallankun>oukf!eilinen ja v asU W
su u n itse am m attijärjestö
itse
on
sa
1980 työläistä, Yhdysvallois- mentä m arkkinapaikkaa ja va ja tk e ttn n sam aa m enettelyä. Ja kun kumouksellinen, niin kannate»
tavaroitaan
muille
Europan vaikutusvalta Englannin in tres
maille, koska näissä maissa ei seillä on tämän maan sanoma vaatl.r?ut ,toisilia työaloilla. Täm-; sa 1940 työläistä, Venäjällä jo rastohuonetta
eri osissa val- kokous paatti evästää Massan alueen ; e ttä järjestön lehtien on aina j* >
moisiin
luonnottom
uuksiin
joh-
f
vuonna
1902
2,490
työläistä.
ole kysyntää muulle tavaralle lehdistöön.
tiota, jotka ovat tuottaneet edustajat s| s. järjestön edustajako- n im e s ti kannatettava ja edeauto
A m erikalaisuuden taa vanhoillisen ammattiunio-
Siis
työmiesten
keskittäm
inen
m
aanvilieliiöille ^noin "kvnime- koukseen kannattam aan Clevelandin va vallankum ouksellista suuntaa 1
kuin ruokatavaroille ja raaka- nimessä tällä hetkellä h a jo te
.
n
^
;_?.U
JJie}ltUneisUus
J^_..n
n
^
en
sudriin
teollisuuslaitoksiin
on
nen
miljoonaa dollaria viime osaston »’«»tusta, koskien s. s. Jär- e ttä järjestön lehtien toimitubtes s
aineille. Venäjä on ainoa maa, taan suunnatonta vahinkoa Yh
Lae n 'UÄ . , , P„UUt' \ . TämmÖi iaii ak,in- kak5i kertaa korkeampi vuonna.
............ . Suunnitelm ia yl
jonne Yhdysvallat voisi myydä dysvaltain väestölle.
yhä ke- jestön suhdetta Am erikan sosialisti- aina taivuttava joukkolahdon b
Järkeviä I S
*
t
.
„
„
,,
suun - puolueeseen, niin silloin vähem m is ä kaan.
•,fU*okseen.
,
j
°
htaa
myös
saksalaista
ja
korkeampi
ameri-
hitetään.
Nykyään
ollaan
tehdastuotteitaan suunnattom at ja ajattelevia mustataan kaikil-
I-
vanhoillisten
uniojohtajien
ope-
kalaisiakin
•
^
y
sy
a
a
n
ouaan
määrät ja seurauksena tästä ¡a ke.inoilla; Tosiasia on, että ä ¡tus
nittelem assa laajakantoista o- tönä olevat seuraavat ed u stajat il-
R aivaajaan nähden olemme »to
H .c »«.X
______ __________
? _
työn « ja pääoman
sopttsoin-|
Edelleen. Kuta
luonnollisesti
olisi nykyisen
suurempi on suustoim innallista liikettä maan- m ottlvat poistuvansa kokouksesta ja m ieltä, e ttä se on suorasti ja epä«
k le lu y ty » a n .a tunnustam asta koko- ra8l, e s h u n y t m ielipiteita. Jolla ,
työttöm yyden ja liike9eisahduk-
uksen
paatoksia virallisiksi. K o k » jon Ua „ n a ,u u u t Suomen. V ie»,
sen asemasta vilkas teollinen Venäjän neuvostovallan kanssa, netta,
:
S
“
'
?
"
-
,
5
“
«
5
S
-
-
S
uksesta
po stm v at:
F. J. Syrjälä, SakM n ja y „ d).sva,taln
toim inta. Monet järkevämmät vaan se toim ii puhtaasti om in
t letur Annala. Lauri Moilanen, A. E. ,ueM sa Blu , uun,aa jo u y |u - 1
pääoman
edustajat Yhdysval takeisesti, tämän maan väestön
venäläisen
lakkoliikkeen liike on äskettäin alettu Seati- Laen,us Otto K ortelainen. Tli. Suo-1 tu ja, a m alaaa ninilu,laa„ v>sUl,aa,
loissa ovat tämän jo aikoja sit valistamiseksi käsittämään etun X u n l T l l e ed“ " . lu.°kkaetujen sen
K atkeria opetuk- historiasta; keskimäärin on 16 lessa $250,000 pääomalla ionka m nen. Isak R ustar O. Ponsell, K ., „„m o u k sellt.ek .l. Enavillen .M l
ten oivaltaneet ja näihin lukeu sa. Järjestö edustaa 600,000 työ yläpuolelle.
siä
ovat
nama
työläisille, m utta vuoden kuluessa pienten teolli- ovat lunastaneet palkkatyöläi-
tuu länsirannikon kapitalisti- läistä Suur-New Yorkissa, jo t niin eDatOlvoisen
onen a
a me a.
kannattaa Ja vaatii, että lasti liina
k ilv a n
b -.iln
_____________________________
,
.
paiKxaiyoiai-
kuvan .. k“
in suuslaitosten
lakkoliiketarm o oi-
set ja
mTanvUjeliiäT*'jotenkin
ryhmä, joita W ashington Van- ka kaikki käsittävät, että täy
\ ähem m istön kokouksesta poistu R aivaaja on toim itettava jyrkän M-
derlip edustaa. Kaukonäköise dellinen lamaannus valtaa maan,
ku.in suu- tasäväkisesti. Pienem piä haa minen oli todiste ulille uhkauksilla, katalsteluperiaatteen mukaige«ti. E
.. ..
luokka-ase- ; rimmissa laitoksissa, ja jos ve- rapankkeia perustetaan v m n ä ri joita vähem m istön taholta oli aika- leivät nykyiset toim ittajat voi tfh»
nä liikemiehenä
Vanderlip
ryh
• .
••
•
«
, työttöm
J
j w
T
ta v e
yys
leviää
tavattoman
tyi toim enpiteisiin, jonka tu- laajaasi, tehtaat jäävät setso- mansa ymmärtämisessä, on niis- näläisen työmiehen lakkoliike- valtion. Toinen suurempi7 pa^nk- sem m in tehty, e ttä he eivät tule tun- vä&nsä todella täyttää, ne on erot
lokset nyt tunnetaan. V ander maan, köyhyys ja kurjuus li sa kuitenkin se hyvä puoli, että tarmon laskemme 100, niin on iki perustetaan piakkoin Spoka nustam aan kokouksen päätöksiä, s i tava toim estaan armotta.
ne opettavat vhä laaierrmia tv ö - a m i-rilrs ls i« ,«
_L ?
V, aan Plak.koln apoka-
lipin kauppasopimus Venäjän sääntyy, sanalla sanoen: ti
malla uhaten vaikuttaa osastoihin,
Työm iehen Ja Toverin on myoit?
kanssa herätti tavatonta huo- maa painuu Europan maiden
e ttä
nekin lähtevät heidän m uka selostettava enemmän ja kiinte»
miota muissa maissa. Englan , sou e nopeassa tahdissa
naan tuolle sääntövastaiselle tielle. ' min industriaalisen uniotiismin a*
nissa ja Ranskassa, ja seurauk- lannetta heti koriata
a
• •
. m aaannaisyy- nen venäläinen työmies vastaa tiolojen järiestäm ise
Sik»1 Massan alueen edustajakokous kltystä käytännöllisessä luokkain*
sena oli. että Englanti kiirehti ja teollisuutta ia kannnaa
1 Cn p3 ri^tlr.1*taisu? ^ en, ja kun lakkotarmoonsa nähden kolmea toim innallinen liike
päätti
kehottaa kaikkia osastoja py lussa.
valmistamaan
kauppasopimuk J^ ta v U e s te itä .J
?P
a i k a l a i s t a tahi kuutta sak- m yym iseksi uloteta
myymiseksi
ulotetaan
hyötyä
symään rauhallisina ja sääntöm ääräi
Vila olevasta selviää osastoBS
eivät enää ole muita kuin kapi- salaista.
sen Neuvosto-Venäjän kanssa.
tuottavaksi myöskin ostajille — sellä tavalla edelleen noudattam aan I mielipide
ìtt i tuniinttHUm i H i m ininnH»
M utta tässä maassa näyttää
zsxt » » » » H i n i m tn n im iii ii tttK tii-n iii i n g t n m ttfn itfn ffn i riiiH tn iriit u fttg
olevan
vissejä salakähmäisiä
töm änä keinona kapitalistisen luok Marx su la tai siitä sanoi, ollakseni- maan porvariston luokkavallan Täs-
. m utta vaikutusvaltaisia voimia, Venäjän vallankumo kavallan m usertam iseksi.
Onko
tässä olem assa ristiriita
Marx sanoo kirja?«*
me kunnon marxilaisia. Todetkaam- tä on Lenin tehnyt täysin oikeutetun Marxin esittäm ien taloudellisten ke- lannista.
jotka amerikalaisuuden nimellä
Bolshevismissa ei näin ollen ole me vain aluksi, että bolshevismi, ' johtopäätösen. e ttä tällä" hetkenä
L uokkataistelut Ranskassa 1»»-
uksen aatteellinen
oikeastaan näkyvät pyrkivän tu
hityslakien kanssa? Ei m issään ta-j 1850” ;
“Porvaristoruumlln jsh*»
m arxilaista ainoastaan se puhtaas*i joka on om aksunut marxilaisuuden köyhälistön diktatuuri
kahduttam aan tämän maan etu I
pauksessa.
Tosin
on
aina
juuri
syntyyvat
luonnollisesti ensin»*
sisältö
sovlullsilpon puiiipäur». Johon «„ p y . H i r t ä n
ja p m j , " X
s? “ te„‘ a a « o,2 h
n““ m arxilaisuuden kannalta narodnikoja valtalset nousut
\ ia jonkun toisen maan hyväksi I
eikä sen sydän«*
kli, vaan myös se tieteellinen pohja, m arxilaisen metodin, ei yhdessä ai- vostoJäriestelm än nnhi in
m u
•
— tarkotamme tietysti “maan
johon se toim intansa perustaa ja ne noassakaan kohdin kiellä m estarini m«m tt 1 »
P J
»kaan pilkattu, mihin tietysti on ollut a i-¡s illä siellä ovat tasoituksen
, a,,l„ ll,s<.„a ,„ k. , n e ,)ppeia vaan
" j ” ”" * X
cl vonu olla «nenimän lettak in sikäli kuin he olivat haa- lisuudet suurem m at. Toiselta p«*
Sos. Aikakauslehdessä kirjottaa I. muodot. Joihin
. etuja" porvarien käsityksen mu-
L.
m.m.
seuraa
vaa:
keunä
pukeutuu.
,
„
M
L
'
?
»'P"»olnuuSM
marxllainuuden
hengen vecll siä, kansallism ielisiä ro m an tik -. on se ase, jossa mannermaan
f kaan. T unnettua on, että E ng
sa
se
niistä
eroaa,
on
ainoastaan
kanssa.
A
settakaam
m
e
hetkeksi
venäläisen
lannin pääomalla on suuri vai
oja, jotka runoilivat Venäjän yh- moukset vaikuttavat Biglantiil. s»
Mutta bolshevismi
________ on ______
m arxilaisuut-'
-
sam assa hengessä tehtyjä
Myöskin
__________
eräässä toisessa sangen teiskunnaihsia lakeja. M utta M arxil-‘ läm pöm ittarina, josta n ä k e e ,« *
kutus tämän maan y le ise n m ie - Ixilshevismin tieteen saaren uusiasi n
• lipiteen muokkaamisessa, sillä alle ja tutkikaam m e mitä aineosia ta toisessakin, tieteellisem m ässä mie- UU8’a keksintöjä ja johtopäätöksiä tärkeässä suhteessa on bolshevismil-
ei k a p ita lis m i suinkaan ollut kan- ? m äärin näm ä kumoukset todelhtf
lessä.
M uistakaamme aina, että . alkuPerä,8een oppirakenteeseen.
Nä- la juurensa venäläisessä m aaperässä,
"
---- -------- --
, se on onnistunut saamaan mel siinä on ja m istä ne ovat kotoisin.
sallinen vaan kansainvälinen ilmiö, J käyvät käsiksi porvarillisiin eli»*
m arxilaisuus ei ainoastaan ole mää- L” 8. . U,U?,i.StUkSei ovat kaikki niistä Bolshevikit ovat, näennäisessä risti-
koisen
määräysvallan tämän
ja joutuisim m e järjettöm yyksiin, jos l töihin.”
Joka vähänkin tuntee sosialistista rätty oppisisältö, vaan myöskin oma- h f
® ?Si,Sa oloRuhte|sta johtuneita, riidassa Marxin oppien kanssa, lähte-
• maan sanomalehdistössä ja mo-
kirjallisuutta ja spsialismin historiaa laatuinen. tieteellinen m enettelytapa, J° l8Sa bo,phev,sml on päässyt voi- Deet sam oilta edellytyksiltä kuin ve- olettaisim m e, e ttä m ikään kansa voi
• nessa “isänm aallisuuden” ja “a- eikä
Muuta m ittapuuta ei ole olen»*
si päästä sosialism iin ilman, e ttä sen
tahdo puoluetaktillisista syistä
Vu taan ’
näläiset n. k. narodnikit (“kansan-
• m erikalaisuuden" nimessä toi kieltää ilmeisiä tosiasioita, ei voi oi oppimetodi. Se opettaa meille, kuin- “ 1 /"
on täytynyt kulkea aivan sam ojen kapitalism in “kypsyysasteen*'
ka pitää m arxilaisesti ajatella, arvi-
° shpv,smi on ensiksikin saanut m iehet”), jotka 1870-luvulla julisti-
mivassa seurassa. Ju u ri nyt kun
la toteam atta, että bolshevistisen op oida tosiasioita ja niiden mukaan ™,kutt01ta Puhtaasti venäläisistä eri- vat, e ttä sosialismi V enäjällä tulee kehitysasteiden läpi kuin suuret si itse historialliset tosiasiat. Ei t*^
Vanderlip
kauppasopimuksel
filosofia eikä uskonto voi
vistyskansat Keski- ja _______ei
Länsi-Europas-
, !St8‘ Vaikka köyhälistön dik toteutum aan yksinkertaisem paa, vä- sa. Kylläpä olisi m aailm a silloin lii-! e tu käteen kertoa, koska kapiuli***
laan raivaa tietä suurille mah pirakenteen pääsisällön, sellaisena toimia, eikä meille suinkaan ole i
kuin sen ovat esittäneet ennen kaik kaikki ajateltu valmiiksi. M arxiisi-! U U F D 88te ° nk,n Puhtaasti niarxi- littöm äm pää tietä kuin vanhoissa sl-
dollisuuksille Yhdysvaltain kau kea
t
---------r— Livia nuiu
BP meellinen, jos sosialistisen Europan on Pa k ko v äisty i työväen valt**
Lenin. Trotski. Sinovjew, Radeit suus on tieteellistä ja k ä y tä n n n iu c i i laipen>
bolshevismi kuitenkin vistysm
visfvcm•!«<.<>
---- -— ,— kan- rinnalla tulisi vielä monia vuosisato- nan e<^e ,ta - Se riippuu ko««*2
V Kigg niin OD
D bol8hev,8mi
aissa. Kiitos venäläisen
pan ja teollisuuden laajentam i
seksi, juuri nyt kun Vanderli- ja Buharin, muodostaa puhdasveri realism ia, joka aina o ttaa historial kehittanyt sitä eteenpäin julistam alla, sanluonteen. jolle kommunismin aate ja eläm ään kapitalistinen Aasia. Ja ^ ^ u b t e i s t a . Ei voi sanoa: &
pin menestys Venäjällä näyttää nen marxilainen sosialismi.
liset erikoistekijat huomioon ja hai- että nykj isissä historiallisissa olo- on mir-Iaitoksen ja artellien k autta m uistakaam m e, e ttä Marx itse piti ha,iato nousee sosialistiseen v»8*
rakas ja kiitos myöskin Ve suurvaltoja “kypsinä” työväenvallau- kumoukseen koska aika on M»*
vaikuttavan
käänteentekevästi 1 Bolshevismin aatteellisena lähtö- voksii ksikkos haaveilua ja porva- suhteissa tam a diktatuuri voi toteu- tuttu - ja ____
rillistä
aatteellisuutta.
Tässä
suh-
hlÄ
a
’noastaan
neuvostojärjestelm
ää
näjän
heikon,
vähälukuisen porvaris-
Yhdysvaltain mielipiteeseen, on i kohtana on “Kommunistinen mani
kumoukselle jo 1848 ja e ttä hän ea ° D «anottava: aika on kypsä
American Defence Society-ni- j festi ”. s e tunnustaa Marxin keksi teessa on nykyaikainen bolshevism i., 8d' . arx,n kirjoissa emme tapaa sa ton. voi Venäjä, ennustivat narodnl- nusti, e ttä sosialistinen vallankumous köyhälistö on noussut valla*»
minen liitto ryhtynyt innokkaa , mu taloudelliset kehityslait, tunnus- jolle luokkataistelu on ehdoton ja ° aafcaan neuvostoaatteestä, ja koko kit, p äästä sosialismiin käym ättä oit- alkoi, ei kapitalism in sydäm essä, mouk8een. Tämä ja ainoattaan '■*
m enettelytaval-, käaikaisen kapitalistisen kehityksen vaan sen jaloissa. Tällöin hän juu-
SC.e n. Pr0PaSan<^aan tämmöisen taa sosialismin kapitalistisen talous tinkim ätön alku ja loppu, toim innas a“ en
osoittaa, e ttä kypsyysaste on *
ieefi
oli
juuri
om
inaista,
ettei hän läpi.
m ielipiteiden muutoksen estä- Järjestelm än jatkoksi ja perijäksi saan ja yhteiskunnallisten ilmiöiden
ri lähinnä ajattell Venäjää. O vathan vut®ttu -
miseksi
keskitetyn suurtuotannon järjestäjä- ■ arv *°imi8e8saan enemm än marxilai- tahtonut käsitellä asioita, joista oli j Samojen edellytysten pohjalla ovat seka Engels e ttä K autsky lausuneet
'M arxilaisuus ei suosittele e r ^ ä
Sanotun liiton toim esta on In* 8en itsensä synnyttäm ällä uudel- ’ suuden hengen mukainen kuin mi- m ahdotonta etukäteen arvata sitä tai bolshevikitkin ryhtyneet tinkimättö- sam anlaisia arveluja, pitäen Venäjän kaisia ja valmistumattomia »*!*■*
J an.n , JOtka tu,iElvat r «PP«maan mään taisteluun sosialismin puolesta
lähetetty valtioiden kuvernöö-t13 perustalla, s.o. yhteiskunnallisena ; k iä n muu sosialistinen liike tällä
historia
lisistä tekijöistä.
Bo.shevi- Venäjällä. Lenin. Radek ja Buharin kansaa juuri m ir-laitoksena. aatteel- mouksia. M utta ae tunnustaa
reille varotus kavahtaa kaikkea tuotantona, joka ei tunne riistäjää ' h etkellä.
hsuutensa, uhrautuvaisuutensa Ja lu- sen jo tapahtuneen vallan kumo#**
kit tekisivät neuvostojärjestelm än o- f ovat täydessä sopusoinnussa narod-
V enäjän kauppaa puolustavia *ikä riistettyjä. Se käsittää luokka-
kem attom issa vallankum ouksissa saa- oikeutetuksi!
Marx vastusti fV'j
Ei siis ole täm än marxilaisuuden
vaHankumoushistoriassaan niklen kanssa julistaneet, että nykyi-
propagandisteja. jotka leima - t#i8telun luonteen proletaariseksi hengen kanssa laisinkaan ristiriid as “ »«sa
yutetun kokem uksensa ja taisteluin- sin Kommunia ennenkuin »e ok «*
taan edesvastuuttom iksi, “Leni- ; Joukkoliikkeeksi. Hyväksyen kaikis- sa. että bolshevismi sisältää yhtä ja Lenfnkin arveli aluksi täm än olevan sissä olosuhteissa sosialistisen vai- tonsa vuoksi m äärättynä sosialisti- pahtunut, m utta hyväksyi sen kua •
vain venäläisen erikoisilmiön. m utta lankum ouksen täytyi alkaa, el vält-
nin ja T rotskin rahoilla” to im i-1“ suhteissa Marxin valtioopin. aset
sen
m aailm anvallankum ouksen a ’. -!oii jo historiallisena tosiasi*1*-
viksi radikaaleiksi. Varotus o n ; taa se tämän joukkoliikkeen ensimai-
kuunpanijaksl. M utta myöskin vain i m asta syystä hän “Kommunisti**4
lähetetty sähkösanomana ja e ri-; 8*ksi suureksi pääm ääräksi valtlo-
a Kuunpanijaksl. Sillä tunnustaahan m anifestissa” kehoitti kommui»»*"3
koisesti mustataan siinä yllä- ¡ Tal,an
vallottamisen.
Puhtaasti
Leninkiä avoimesti, e ttä maailman- “kannattam aan kaikkialla
m ainittua
työväenyhdistysten • marxilainen on vihdoin sen oppi
vallankum
ouksen lopullinen kohtalo kum ouksellista liikettä olen»
---- --- 1
vu
bail
muodostamaa Venäjän kauppaa* köyhälistön diktatuurista välttämät- vit8isimme vain o ttaa selvää,
m itä j vallankumouksen voittoja ja
\ r lpu Viena^ Btä’
lännen si- kunnallisia ja valtiollisia ok>>
TOVERI
aw
i I in o in
1-
A. f I t i
»
■
«
__
m userta-iO n juuri Venäjän köyhälistö o llu t
vistysvalloista, ennen
kaikkea
Eng- ta a n ”.