Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 10, 1920)
PERJANT i- • . ■ että Aberdeenin perukalta tul Muistakaa: todennäköisesti! Sil netteli mikin luokka tai ryhmä « ka ik in porvaristoa laan ottamaan osaa kursseille. lä ma ilma on nyt niin konstik 1905, 1906, 19x7, 19x8?, M ullis politiikka, jo ka saattaa « yn n y ttts T Kursseille on ilmoittautunut kaalla päällä, ettei tiedä mitä tusten päivinä ne ovat kukin mabdnkMÖiaia tilanteita, myöskin jo huomattavasti tove mistäkin paikasta esille purkau elementissään. Ja joka niitä "työvienauahet** «aavat reita. Astoriassa on osaston ko tuu. Tämä Europakin on kuin noina taistelun päivinä tarkas ■ft parlam cnttun. Ja toUckn u * mitealla jo ilmoittautuneita hullujenhuone. ti, se pani merkille niistä jo my« « i t i . onko iban paruateetoa kymmenen, Portlandissa on niin vanan palko, o tti Työväen P.,oi Mutta hulluudellakin on la tain. ikään useita ja samaa kuuluu kiosa; ja joka tuntee sen psy Kaikille oli yhteistä se, että voi joutua “ UriaunBisten" muualtakin. Ilmoittautuneiden kologian, voi sen oikkuja jos niiden pyrkimykset kävivät •en alaiseksi. N yt niytt& i t„o nimet on lähetettävä keskusvi sain määrin arvata. Ihmiskun vuosi vuodelta yhä tietoisem ko naurettavalta*. Jyrkiltä rastoon t. k. 15 p:ään mennes taa hullut taa nyt epätoivo. Se miksi. Niiden esiintyminen ta on sinne pääsy kielletty. Eik^jL sä. Nyt on jo varma, että kurs yhteiskuntajärjestelmä, joka tä- päättävämmäksi. Ja jokainen puoluetta kontrolloivan ammattgb seille haluavia tulee olemaan hän asti on kansojen suurta e- i yhteentörmäys — jokainen suu- distysjobdon keskuudessa ole peilkg suuri joukko. Sillä monet il nemmistöä miten kuten pitänyt rempi lakkokin — päättyi e M acdopaldin tapaisia “sosialin^* moittautuvat vaste sitte kun hengissä, on mennyt sekasin.! nemmän tai vähemmän peitet vaan tel laisia (Clynea, Thoma» kurssien alkamisaika on jo hy Liikemieskielellään hokevat por tyyn uhkaan: odotahan kun en jotka eivät kalua peittää imper^ vin lähellä. Astoriasta yksin värilliset, että uhkaa vararikko. si kerran_____1 min palvelijanaam aanaa edes nu, voi tulla kursseille huomattava Ketä? — Kulassejako? K yl Tämä on historiat. Niin on risteelliaen poskim aalin taa kuin yj. joukko. Sikäli - kuin nyt, näin lä sota-ajan huijareita menee tähän asti ollut. Ajatelkoon lä on eaitetty. < l l i l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l i .» Mutta «tteafc,, Astoria, Oregon, under the A c t of n ia a r a y k s ia ja lakeja, jotka ei- edeltäpäin voi asiaa nähdä, tule pyllylleen. Menee vanhoja T yöväen P uolue — ae on koko E^. kukin itsekseen, tuleeko vielä March 3, 1879. vat voineet estää profiteerausta KALENTERI AMERIKAN vat nämä kurssit muodostumaan “vankkojakin” kapitalisteja. lännin ammattiybdistyaväki, kun olemaan. Mitä edellisiä edel ja kohtuuttom ia liikem enette- mielenkiintoisiksi ja kaikin Mutta ei ne sitä tuolla puheella lytyksiä on? Ja mitä uusia on (ty ö ttö m y y a ,' palkanpolkemiaet, w SUOMAL. TYÖVÄELLE, T J f _ lyjä vaan jotka ainoastaan ky- 1921, ON VALMISTUNUT puolin tarkoitustaan hyvin vas tarkota. Ne puhuvat “Venäjän kehittynyt? Missä asemassa on ret lakot, yleinen «yytymättön^,. 1 yO tiöIFiyyflen. ftirOHS kenevät saattamaan A m erikan I taaviksi. vararikosta”, “Saksan vararikos mikin luokka taloudellisesti ja panevat sen liikkeelle, silloin ----------- liike-elämän tuuliajolle ja ar- Suuri lähetys Kalenteria on ta”, “Englannin Irl^nti-politii- poliittisesti? . I ■IIIIIIIIIIIIIUIUIIIIIII ' Mitä se todella tuu hyvin helposti se. mitä Mscä». Työttöm yyden lisääntyesssä kailevaksi. Meidän on uudis- juuri saapunut. Kalenteri on kan vararikosta”, “Europan va ajattelee, mitä puhuu ja mitä nald nyt pitää raörköjuttuna: gg kauna nuun lähimmän tuleva!- te,tavatariffim m e ja.tällä ker- huolellisesti toimitettu, sisäl-l NYKYAJAN KYSYMYKSIÄ rarikosta”, “koko kulttuurin va voi panna puheensa ponneksi? se m yös sanelee tahtonsa puola*, suuden synkkänä irvistäessä taa erikoisella huolella Ameri- taen runsaan v a l ik o i m a n t ä r . rarikosta”. Siinä se on meidän historiam johdolle. Johan tässä syyskuussa aik m iljoonille työläisille, alkavat kan m aanviljelystä ja Ameri- keitä yhteiskuntataloudellisia - ^ anskalainen k irjailija H enri No niin hullusti eivät nyt asi kapitalistiset shakaalit riem u!-, kan tehtaita uhkaaviin uusiin valtiollisia ia historiallisia kir Barbusse on lausunut nykyises at ole, että koko ihmiskunnan me. Entisyyden valossa arvioi tiin, kuinka johtoherrat tansmg da tulevaisuutta. Entiset tais joukkojen pillin mukaan, kun jsa s in u lv o n ta a n Työttöm yyden vaaroihin nähden. Meidän täy- jotoksia, kosketellen tietysti tä tilanteesta m.m. seuraavaa: koottu kulttuuri olisi menossa telukokemukset kirkastaa uu- kot lainehtivat uhaten paennä E räät ystäväni, sanoo hän, ruum nnhaju hivelee suloisesti tyy uudellen sovitella veromme, | etupäässä ajan tärkeitä tapauk- nyt uudistu Rooman sien ohjeeksi — uusien, jo tka teilleen. Jo Marx aikoinaan heidan vainuaan. Täynnään, o -, vapautuaksemme sen asettam is-, sia. K uvitus on rikas ja moni- puhuvat mailman sivistyneistön häviö: M utta kapitalistinen; eivät ole samanlaiset kuin en- että levottom ina aikoina muuttg vat julkaisut kapitalististen ta- ta rasituksista luomisen tu o tta -1 puoiinen J kongressista. Se olisi hullua. M inkätähden halutaan loustieteilijäin” selostuksia nä- misen tahdolle, olkoonpa tämä ' v , / . , koota mailma on kyllä vararikossa j a t i s e t . K yllä sen joka sotatie- kansanjoukkojen mieliala äkkiä, psc. kyvistä merkeistä, jotka viit- tahto suurten korporatsionien . Ka entenosastossa koristavat “sivistyneistö” yhteen? Miksei sen aikana kootut kulttu u ririp - teilijä tietää, ettei se ensi sota lueet painuvat nopeasti vasemm»! taavat paluuta takaisin “nor- tai yksilöiden. M eidän tä y ty y fai.tee!llse! kuvat kuukausi-tau- tuoda työläisiä? N yt on aika peet voi pelastaa vain työväki, ¡viime sodan kopio ole. M utta ja uudet, jyrkem m ät, työntyvät««*, T uosta näkövinkkelistä asiaa silti hän sitä tu tk ii — ja koet- alalle. Lähiaika on osottava »ig maalioloihin.” Aikakausjulkai- antaa hallituksen avustusta ja .uJa Olkeanpuoleisella sarak- jolloin tarvitsem me ihmisiä, sussa “Forbes M agazine” kir- ' yhteistoim intaa liikem iehille, , « C - ° n .kronolo&incn 1^ luettelo e?tc.10 jotka kykenevät ajattelem aan katsoen näkee tä^sä hulluudes- taa arvailla m itä uusia piirteitä m äärin Englannin Työväen Puol* joittaa muuan n iistä “ekono- meidän tä y ty y suojella Am eri- •etenkin vnm e vuosien tarkeis- tosiasiain perusteeella, sivisty- sakin jotain järkeä. Kaiken se- on tuonut uusi t e k n i i k k a, uusi tulee tulkitsem aan työväen kumoti kan liike-elämä kotoisilta ja ui- fa’ . et.uPaassa työväenliikettä neistö rakentaa vain pilvilinno- kamelskan keskeltä työntyy e- arm eijanaines, uusi todennäköi sellisuutta, tai — mikä näyttää kg. m isteista Ja menes- tavam m alta — m illoin siellä on m**, “Työttöm yys alkaa vallita te- lo is ilta vaaroilta, lisäämällä j X e l n ?ir Naide" ja Työläiset, jotka tekevät sille tietoinen voima, joka p y r-jn e n taistelupohja. tyksellisin on se taistelujen joh- perä valmis kum ouksellisen puolusg ollisuuskeskuksissam m e; ja tä- kauppalaivastoamme ja palaut- ¿,vlia . f , , yiJ ^ e.nFa mailman jokapäiväistä työtä; o- ku luomaan järjestystä. ’ J , __’__,_____■ sivua yhteiskunta-taloudellisia _______ ji_ _____ :_ N yt on meillä siis kiinnekoh- taja, joka on läksynsä niin hy- esiintyä. Jokainen uusi kohaus E* vat myös parempia käsittele mä seikka vaikka sen on ¿nnet- tam a” a k a n sa la ille m m e kunni- tomuudeksi yksityisille, voi a»inen Amerikan suojelus siel- ^ 1^ ° ™ cn t/ mään maailman kysymyksiä. ta. On katsottava, m itkä voi- vin oppinut, että ne — on unoh- lännissä osottaa, kuinka tyhjät tus koitua siunaukseksi suurille lä* minne hyvänsä nämä mene- V iH o tn k c ^ tietolähteenä, Tänään, jatkoi Barbusse, työ mat tahtovat ja m itkä kykene- tanut, s. o. suurten ratkaisujen nussanat , ja silmänkääntö-ohjekss ...................................... joukoille. Se voi aiheuttaa per- vätkin oikeutetuille asioille.” ! v i n k i n a n • T 3 ’ .k u tC n läisiä kuljetetaan ja johdetaan. vat luomaan uutta järjestystä. hetkinä ei ajattele kaavoja, vaan m enettävät tehoaan ja luokit».» ^ Ja m itkä ovat vastaan. Sekä toim ii kehitetyn vaistonsa va lun todellisuus panee ratkaisevat ky soonallisia kärsimyksiä pienelle . Tassä tulevan hallituksen oh- valaiseva Huomenna he jo saavat uusia vähemmistölle, m itta se a u t-Je lm a lyhykäisyydessään. Lii- ? ™l a Y ö a ja n taloudel- kokemuksia, jotka tekevät ny mitkä ajelehtivat kum paistenkin rassa, ottaen ennakkoluulotto- sym ykset päiväjärjestykseen. . . i masti, avosilmäisesti huomioon taa työtehoisuuden kohoamista, ke-elämän etuja tullaan su o je -i, J arjcJ ^ J nen\ , 3^ kyisen riistojärjestelm än jatku liepeillä. I- siten h a lv e n ta ___ e n elink.istanm.V- lemaan — ainoastaan niitä. — ^ t e lo u d e i h n e n tutkielm a So- Ne ovat tietenkin luokkavoi- vain ju u ri sen taistelun edelly- ____________ ainoastaan niitä , , . . misen mahdottomaksi. Kats. mia ia. Ja niitä arvioidessa on tykset ia vaatim ukset. ‘«PX ähsm in: Venäjää, siellä työläiset oppi- sia ja kohottaen kansamme laa- Takaisin normaalioloihin — Ranskan rahataloudellinen entisyydestä' apua tuom arina M iten me- V’ h' t tten p?,lva" vat toimimalla. Ei ole .m uuta K—i. jojen joukkojen elinmukavuuk- työttöm yyteeen, alhaisiin palk- k i r i , v tila sien tasoa. Edelleen, monet niis- koihin, pitkiin työpäiviin — sii • • on ,ie tä - Kun ,ark astatt' asiaa E räässä R anskan lehdessä on jt-I tä, jotka nykyään ovat työttö- na kapitalistien kultainen m o t-' - a , ,se,.°®tus kapitalistisen n fin huomaatte, että sivistyneis kaistu kokonaan Ranskan edosuju i i n i , vain kärsivät r a n g a is tu t .«> tänä päivänä. Sanomatto- ° n ^ ^ u m i s e s - (tö on se osa kansaa> joka r iis . Brysselin konferenssille jättämä » | sen työmailla loikoilemisesta man köyhä. sisällyksetön ja _ _ _ a .IS °,r! vaI1ankumouk- ! taa toista kansan osaa. Koko lostus Ranskan rahataloudellisesti ti tai siitä, että pakottivat palkat tunkkainen on kapitalism in ' - • en .aY.a .a an y*?yt h isto -1 nykyinen järjestelm ä nojautuu lasta. Poimimme siitä tähän mut niin korkeiksi, ettei yleisö tah- henkinen olemus tällä hetkel- N n iv n X ' siihen, että monet tekevät työ tam ia tietoja. tonut ostaa heidän työnsä tu o t-1 ^a- Pelkkää synkkyyttä ja toi- i i ^ ? S‘ i°.' V e n u 2 ä ä yaS-aan, “ n ltä ja m uutamat hallitsevat, Valtion m enot olivat 1914 raota I saakka; k .rjo tu k ses-« Mikä on meidän todellinen teita.” vottom uutta se lupaa suorin sa- alkuajoilta elokuun 1 p :u ja 1918 vuoden mad sa a rja a n työkansan kom- asemamme? Me olemme kaikki Se “pieni vähemmistö”, josta P0?" ty 01«»81«»1 laajoille jou- raskuun 11 päivän välisenä af...,« muuni seiostellaan veljeskan- maailman kansalaisia — kaikki Kuinka työväen olisi pelas- kohottaisivat elintasoa ja edistäisivät noin 200 m iljaardia frangia. Nami tämä kirjo ittaja mainitsee, kä-{kO,Ile’ taiteellista käsiteollisuutta« *’joka y k sa m m e \ a Pa a n _ ^ euyosto vallan sellaisia, jotka otamme osaa sen tettava porvarillinen sittää jo 3,000,000 työtöntä menot suoritettiin seuraavalla tavai , . ja * IHIIIIIIilllllllllllllll» ' (syntyä, sen aluetta, luonnonrik työhön ja joiden pitää saada ol- sin voi ym päröidä ihm iset yksilölli- yhteiskunta la: verotuloilla 32, vakuutetulla b luku lisääntyy pelottavassa mää T ilatkaa ja levittäkää ou. kauksia, teollisuutta ja k e h i t ____ syydellä ja aistikkuudella.” A su n to la osollisina tuon työn tuloksis- rassa. Osottaakseen, «ttei ta s -;iukirjalIisuutta Työväen Ka- tym isen m ahdollisuuksista, ker- ta Maailman "örobleernTt^ nvZt . Tällai *ailainen n,m‘ ’ ° p , s ‘ P ^ ^ n u n J ja opetuskysym ykset järjestettäisiin. lim aisella lainalla 53.5, ulkomatec ---- - tk :^ J- Ramsay Macdonaldin kirjalle “Työ V altiokoneisto uudistettaisiin, niin et luoton avulla 31.5, lyhytaikaisilla lä sa maasa tule olemaan työläis- jent€ri, i 92i, hinta $1.00; Työ-' rassan m ielenkiintoinen esi-i telm ä; Amerikan suom alain - e r i Ä T v h Z ^ ’ tI2 ä Pu<,lu" " »'•“ k - - ' noilla 50 ja etuotollla pankeista Baa- puutetta tulevaisuudessa, r ^ fZ’ tä parlam entti tulisi todellisen toi vakuuttaakseen työnostajalle. 1 6 Ñ y k y á i k X Í le siirtoliaisväes.ölle erityisesti| ^ n ä e " ole v r i t t ä ä ^ t t ä ä ä I f° r ,l>e L*bout i“k* “ > que de F rance ja Banque de L’Alj TOVERI osuus mijcä sodan synnyttämällä (T H E C O M R A D E ) hyvänä aikana joutui työläisil The organ of the Finnish workers in le, on jo siirtynyt kapitalisteil the Western States. The only Finnish le, nämä voivat huolettomana Daily in the West. Published Daily, kestää pulakauden yli, mutta except Sunday, at Astoria, Oregon, työläinen, hänen täytyy alistua by the Weetern Workmen's Publishing leipälinjan kouluun. Ei siis Society. ■ mitään suremista kapitalistein Office Seventh and Commercial St-, le. Ja Samalla kuin työväestö Opposite Post Office. kurjistuu, täytyy poistaa kaik- Phone: Office 365, Editoria! Dep*t 832 kj sodanaikaiset asetukset, jot- T O V B ^ B ä f M.>Ä £ ’. O,.. ‘“i . . P*koIli*is‘ » syistä. jo»“ '" J määrin rajottivat keinottelua. ED ITO R 1A L 5 T A F F ¡Tässä sopii mainita virkaanvali- Elis Sulkanen, Managing Editor, Sulo tun presidendinehdokkaan, se- Syeänen, A lex Seoo, T o k o A . Johnson. naattori Hardingin, lääke Ame- A. N. Koskela. ¡rikalle: “ “ ~ “Meidän täytyy poistaa ja pe- kiirien kul tavarat käsittävät puolet mailman kultavarastos- ta, niin ei voida antaa luottoa sillä kulta joutuisi varastoista liikkeelle ja sen liikkeelle las keminen on epävarma niille, jot ka noita varastoja hoitavat. Kapitalisti istuu kultakaso- jen päällä, vaanii niitä kuten keskiajan luostarimunkki Kris tuksen luita. Tehtaat suletaan ja työttömyys levenee.. Mutta teollisuusherrat joutuvat teke mään pyhänkuvan noiden kul- takuninkaiden edessä joka mer kitsee sitä, että imperialistinen finanssikapitalismi kasvaa val lassaan pulan seurauksena. YHTEISKUNNALLISIA 1A VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA men elim eksi eikä olisi pelkkä pu- gerie 25 m iljaardia frangia. m ielenkiintoinen on kirjotus Ulläolevien puolesta Sitä on •’’’'•k'*“"» l92»- humispaikka. Säännölliset ja vakinaiset Taltioi i - lakk°m uistelm ia, jo tarpeeksi yritetty. Me eläm- sisältää mitä tyypilliuntä II :n inter a e ,,ä T " " “ ; taH « Ä ä n S k ,o a J ° î ” : Z J i T Kansalliset kysym ykset järjestäisit vuotuiset m enot ovat nyt 21,7« «f , u“7 ’ J° ka,sen my°- me täällä yhdessä ja meidän nationalen kannantulkintaa, esitettä Macdonaldin m inisteristä helposti. Joonaa frangia, josta kaikkien »t ty y . , . f arantUa . . - <y,on?«aj.lle hettäkää tiiauksenRe ajoissa taha? • m.a ahan ..,.s.aaP,u' täytyy elää tai kuolla yhdessä, köön siitä pari näytettä. Dom inionit (Canada, A ustralia) sai-1 tiovelkaln kustannuksia on 11, S - « m ä k irjo ittaja edelleen sa osotteella; T o v e r i , Box Kirjan pääajatus sisältyy lausee illlUlillllillllllluinlllllP • 99. ncelle suomalaiselle työläiselle,; sivat kehittää edelleen om aa uiko- ( m iljoonaa frangia. Valtion menojet noo, että siirtolaisia saepuu ny- A storia Ore joka ei lähemmin tunne senai- c m t i c v v c t i t i c v a t c h i seen: "‘Labour Party tarjoo kansa kuisia liikkeeilemme tärkeitä ^ D E N O P E ^ A N A politiikkaansa. Egypti saisi itsenäi- Jft talojen tasapainon saavuttamlai kyisin Yhdysvaltoihin noin 80,- kunnalle edistyksen ilman vallanku syyden. iiiiPiiiiiiiiiinHiiii > Intian itsehallintoa kehitet 8l on m äärätty uusia veroja 7JUI ooo kuukaudessa ja että luku tapauksia, on tämä historialli- mousta ja m uutoksen ilman romah- täisiin edelleen "hyvällä tahdolla.” miljoonaa fr., tullen veroja nyt k» E™??“« 11 v ¡¡8aantyy sa5aantu l TERÄSTRUSTIN VOITOT nen ^atsaus h y ö d y llin en '” ^ ! - ! Kuinka fv n u ; MXJel u n ham een. Vallitseva työttöm yys V V I I V I tavaksi Näiden oheHa Qn u I ........... ........... ,°,n m ahdollista, että du.ta (k a ta stro fia ).” Keinona p äris Irlannin itsenäisen tasavallan pyrki takin R anskan asukasta kohti 574 li I täväksi. Naiden ohella on u- työväenluokka monessa maassa mentti. "Labour Party tunnustaa ja su u n siirtolaistulva yhdessä Työttöm yys levenee maassa.! seampia muita hyviä kirjotuk- on joutunut ja joutuu tilantee- parlamentarisen koneiston puutteet, mys on huolestuttava, mutta suhteel 129 frangin asem asta v. 1913. Maan yleinen tilanne oli 1918 ti »| uoyat pian suunnattom an työt- Huono aika on ovella. M utta s*a — joku toisarvoisem pikin, seen, jolloin sen on ilman aat- j mutta se ei mitenkään hylkää parla- lisesti valittu kansalliskokous kyllä den m arraskuun 11 p:nä seurani takaisi sellaisen ratkaisun, joka to tornien ylijäämän tyonostajien suuret korporatsionit silti niit- Ja lopussa on pitkä katsaus eri teellista ja ■<* teoreettista icoreeiusia vaimis- men.ti- u t valmis- sydämen ilostuttam iseksi. ,ävät entistä suurem pia v o itto ja.! ^ ¡ d e n työväen taloudellisiin tusta astuttava ihan uuteen ta is -‘ »l>t.,.k»nn.„ Julk,.e„ ,iä. della lopettaisi näiden maiden on net L ukuunottam atta mleshukkaa, tiytji män polttopisteenä, kansalaisten e- tom at suhteet. k estää 10 varakkainani V arovaisuuden vuok Ranskan Samassa julkaisussa on use- on m uuten niin tavallista, liikkeisiin, teluun? o _ • u* ... ••a.- aa. • i dustajana, eikä yleistä m ielipidettä si lisää M., että "kansallisuuden si departm enttinsa hävitys Meneteflfj ampia kirjotuksia maan tunne- c^ a tuntuu vanhalta jo tämän j Runoja on useita, niinpä Si Se johtuu Silta ettei . ole otet- kestävän „u* • u . . • x . yhteiskunnallisen muutok- veellisiä ja henkisiä vaatim uksia ei oli: 3,731,000 hehtaarin tuhottu mx- teiltä teollisuudenharioittaiilta Työttö- monkin runosuonesta on taas tu entisyyden opetuksia var- |üoj, n a.. irio ittajilta as,an mainitseminen. voida täysin tunnustaa aseissa o le alue, joka on 7 pros. Ranskan keto ja finanssim iehiltä. ________ . . ja pulakausi . juuri lisää tip p u nut muutamia näytteitä, teen. O li’ kyllä luettu historiaa, Eräs heis- _ myys Mutta pinta-alasta; 4,757,000 asukkia aen yleisen m ielipiteen” vassa m aailm assa” . Ja kuten jo sanoimme on ku- m utta ei oltu luettu oikein. Oli tä k irjo ttaa: suurien korporatsionin VQittoja, väestö, joka oli 12 pros. Hanski’ vitus kauttaaltaan rikas ja mo- hypelty yli todellisten koke- 8aam,’ek8, T*0***0 Puolueen puolelle V älittöm ästi olisi kansallistutettava "Työ on saatava tasotetuksi Viin^nvttää ’ koko väestöstä; 10 pros. Hanska että tämä saisi käsiinsä sekä musten. kaivokset, rautatiet ja voim alähteet ennenkuin voidaan päästä oike- Tulaict.. r sa" . syvia riveJa- , nipuolinen. r Julaistu raportti osottaa, että K alenteri on arvokas, suoraan Ainahan niitä erehdyksiä ta- parlamentin enem m istön että halli- ja ilman byrokratiaa järjestettävä nii koko m aataloustuotannosta; 74 pr0- kuin i r v i t t ä i s i i n H ^ e i^ /n io ia ?fhdy8Valtain terästrustin voi sanoen välttäm ätön, jokaiselle pantuu. jo s mieli uskoa jälki- « « .i a ennax- Ranskan kivihiili- ja malinituot» pahtuu. Jos mieli uskoa j ä l k i - on vo,tettava ennak- den hallinto. n o sta ; 92 pros. rautatuotannosta, ’• työläisten iseksi täs- tO\ -taman kolmannelta Se : arvostelijoita, on ihmiskunnan tk°.uuJo,\ <jrviaao(.c/j vakuuttam v«Muui(*rrrjsejKxi i . vuoden - ------- 1 suomalaiselle i . . työläiselle. ~ .. ...) , ... Ens,k’,kin: kykeneekö Näin laskettaisiin laiva vesille” , tä asiasta Se mitä nvt ta o a h nclJanneksselta nousevat $48,- on arvokas joulu- tai uudenvuo- taisteluiden historia ollut mil- tyovakl hallitsem aan? K okonaisessa kehasee Macdonald lopettaessaan o h pros. valutuotannosta; 60 pros r» ta- ja terästuotannosta; SO pros dlj todistelee Macdonald, kuin- tuu oli odotettavissa; minä sei- Tämä jelm ansa, joka on pelkkiä latteuksia lateolllsuustuotannosta, 70 pro». P^I b M bä vzlä OviUkVlldVl OO4X « Mil II d 2> C 1 ~ ° 5I"54o:nn. f A*) * * on puhdasta dcn,ahja tuttavalle tai sukulai- tei pelkkää erehdvsten h i s t n - luvus,a vaati odotin sitä. Paras asia tu • f , a’ J.°lsta on ot5 t_ sille tässä maassa ja Suomessa. riaa. Ja kuitenkin ovat ne oi- ka huonoA porvariston ammattipoli- sosialiseksi (valtiokapitalistiseksi) vlllatuotannoata; 50 pros. lankatael hallituspaikoille otetut lii- itseään koristelevan "radikaalisen” li m uuten mikä m ahdollisesti saat m -n f, . eraaliverot, yhtiön K irja on kokoonsa nähden ri- leet sen eteenpäin ------ r — työntävä ----- — voi- --- t,,kot toi syntyä. Tosin se merkitsee tuotar*tokustannuksiin ja kas tietolähde, jota voi käyttää ma. “V allankum oukset ovat his- kem,ehet hall.tsevat, ja kuinka työ beralismin fraasikokoelm istaa. Ja hä- tannosta, 50 pros. hamppu- ja P*J ..................... bondien korot. T ältä viisi ajalta ■ hyväkseen keskusteluissa, väit- vetureita”, sanoi kai VÄen,‘»ke on kehittänyt uusia kyky vittaäkseen viim eisenkin epäilyksen, lavakangastuotannosta sekä 30 p* U v ^ ko L u ,hr nE n , ^ % Ä s X ° n 1UI___ ,äheS j. e. > torian a a t u V v n i n ttn •• f s l u ^ i a ¡ c q i i - e .y L i s s - a . i kirjo.uksissa, : ________________ 1 _ ____ .. J 1 liinavaate-, puku- ja vaan tii>:uota»J Marx. z am m attiyhdistyssihteerejä ja par joka vielä estää kosittavaa keskiluok nosta. tyä siitä, eikä meidän pitäisi dollaria suurempi k u in , H inta on $1.00. Tilataan Tove- M utta palataanpas vertausten ,amentl«»a sekä muualla työväen kaa uskom asta “ työväenjohtajain” kirjakaupasta, osotteella: mailmasta kovaan todellisuu- kom missa olevaa intelligenssia, joiden käsiin Englannin m ailmanvallan p e R anskan, jonka tuotanto ’ imen R j I koettaakaan jos voisim m ekin. iä n n e k ^ J ifä ° n m a n n e it a n e L n n Box 99, Astoria, Ore. teen. Suomenkin työväki o l i l ,‘**ksi hän odottaa apua eri alojen räsintä, uskottelee hän “äärim m äis taa riitti tyydyttäm ään maan > on sekä tarpeellista että pa- , peet, täytyi suuressa m. i . i | ♦ * * fenematonta.” Taman vuoden kolmen ensi- saanut .. . . ö eräitä opettavia varotuk- - - - ------- -- parhailta asiantuntijoilta. . Hän ko- ten taholta uhkaavan vaaran m ität ■ ¿N iin hävyttömiä kuin tuom neljänneksen voiton Työmiehcn Joulu" ja “Las sia: Suurlakko 1905, Viaporin koaa viisautensa seuraavaan ponteen: töm äksi. Pikkuporvareita näet arve tua ulkomaihin. Kauppabalanssi f ' | Aoiaet lohdutukset ovatkin. ™ at t r u « ? ’ ™ - " “ --'--0.'-.0-“'; ten Jo u lu ” ovat myös arvokkai- päivät 1906. Että ne ainekset jotka m uodostavat luttaa epäilys, että “ vaikka Labour 1918 osotti 19 m iljaanl n ruista tuonnin enemmyyttä. täytyy panna m erkille näiden *•’ " " 6U.’ " d„„ k? ko" aiatu!oik,s i i “ i ulkaisuj?- j° ‘en Kalenteria! Eihän nuo nyt niin mailmaa T,ö.ä«„ „ „ jirj. . t8t P. rly y,eenU u. koo 31 päivään roenn*j lausuntojen röyhkeä rehellinen kee’n2mi??ai;n J° Sta osak ; ^’Jättäessä ei pidä unohtaa nai- ^ ^ h s ta y ia olleet. M utta nyt ««ähävät ne kyvyt, tiedot ja koke- ’« n edistykseen, se itse asiassa on «a Viime « n heinäk. 1 --- --- AMlllDnaU YUI ,tl°n I lUII varolt I a • suorasukaisuus ja peittelem ät- e °?. Jaettu 82,- ta. Nämä kolme julkaisua on jalestapäin aatelien m uistuu m uksen, jotka oleellisesti kuuluvat äärim m äisten ............ “ IU n "'<an va käsissä, jotka jollain ¡h- te tty hävitettyjen alueiden kunto* | tömyys. M illoinkaan ei ameri j? 5 „ E ; ? . V “ , n 81Ita heil- saatava jokaiseen kotiin. “Työ- mieleen yhtä ja toista, mikä oli- maan luottam usta pyytävälle halli- m eellisella tavalla voivat pakottaa ( teittamlsekBl noin 20 miljaardia & kalainen kapitalism i ole puhu- dollaria osaketta miehen Joulun” hinta on 40 c. 8J oll*t syytä panna merkille, tukseile näinä aikoina.” la kahdes tahtonsa puolueelle Mutta Macdo- , josta yli 10 m iljaardia kulu«* j ja “Lasten Jou lu n ” 25 c. V arsinkin sitten kun tuli maa- «a luvussa kuvailee hän havainnoin, naldin m ielestä on nut peittelemättömämmin. Hän etta puo-j vuonna. T ästä on m m johtaa* hskuun varotus 1917, sekä vii- .e sti, miltä näm ä' ty övien n u eh et , lue voittonsa , hetkenä vaite’ CIIIIIIUIIIIIIIIIIIX1II tuntee itsensä kaikki kaikeksi, l i i i i u i i n n îr i i ü i t i i i olisi - p a k o te ttu , ! e -------- ttä 77 - pro», hävitetyistä t*‘ollh‘BS‘" , äärettöm ästi rikastuneena ja sii-; LÄNNEN LUENTOKURSSIT m a i ^ k u u s s a ^ 8 S3man VU° den i#ivät m,ni)tteriPaiko‘11“- K«n om aksum aan periaatteita . ja m -------- enette- laitoksista On Jälleen pantu teollisuuspulan tä johtuvasta vallasta tietoisena • 1 .... „ meillä on sota eläviä kuvia (T ok oi, ’y taP°Ja' jotka se tähän asti on hyl- tiln, joko kokonan tai osaksi, s*** j SYITÄ hän arvostelee päivän polttavia K ursseille osaa Ottaminen, h o k e v a t v h ä e r ä ä ? S ea a n , l l .n 1*So,ke. B ranting), ei meidän tarvitse »jänny* • naurettavaa laprikamaripe e ttä viljelyskelpoisesta maa al»*ta * 7 ?"" ' kysymyksiä omalla m ittapuut- ______ eri ta « ipendien jakaminen ja muut" £ £ £ $ , ? “ J ? lottelua : Olkaa kiltit tai bolshevikki K äsittelevät porvarit 1,757,000 hehtaaria saatetta laan, tilik irjo janaa tulopuolella, valla. Häikäilem ättöm än o rja ' v ie !” asiaan liittyvät seikat ovat vilk- io h to n ä ä tö k c iä s u u ♦ li l 1 I f« A — _ leen viljelyskuntoon. Kaupunki« >j » .• , . — johtopäätöksiä. Sillä tuollaise- Työläisten elämä, onni, toi- v o u tia selitys kuuluu yksinker- i A ito liberaalisella Hauska on M acdonaltin suunnite!- ylim ielisyydellä kylien jälleenrakentam ista sitä vt? alaisena nyky- naan on se lause pelkkä fraasi. m eentulo ei ole mikään tekijä taisesti: me tarvitsemme pulan aan osastoissa ja toveripiireissä. Ihan y h tä ' t'o 7 i" '(t2 ' vH hij*“ n . . . hän, että ne ää nm m aieet ovat toin on tuskin vielä alotettu. Af* 'i T “ "'.' m‘"“ selittää yhteiskunnallisen elämän pro- jo tta voimme nujertaa työläiset Useat ossastot ovat päättäneet lause, touh.oita joiden m eteli kyllä pelot- topula. joka on johtunut 59«>/KX> ’■> | "»‘°n k-< kuninkaalliseksi valtaistuin Ä i ¿ayn 'n S." nk *•“ * T , j ^ ‘ ruokaraha“, Ä S k e r ^ n n n e t " t e “ i * h “ ic tn r;-. U a / i ____ le — «' Ä a X"v j^ taa vanhoja a ik o ja ja häiritsee eräi- lon hävittäm isestä, josta * | den itsekylläisten rauhaa, mutta vii kokonaan tuhottu, ” saasti valjastettuina vastuunlaiseen Viime heinäk. 31 p.nä oli tehtävään kyllä vetävät kuorm aansa. valtiovelka 235,741 miljoonaa, j*® Jopa. hän im artelee niitä "m aan su o vakautettua oli 124.430, maäräai*»* ( laksi ja sen hiivaksi” , tienraivaajiksi, ta 34,032 sekä etuottoja pauke®0 rempi. Sitä pikemmin päästään u k sessap a hän\ e l h t Y ''e ttä ^ u o " ' cfscon Ös7to “o T ö ä ä t t ä ^ V3t’ kertaantuvat taistelut en- jotka eivät pysy arm eijassa, vaan “norm aaliin” ja sitä halvemmat ton liiallisesta päättänyt antaa tistä kovempina. Ln,on h**kkoa — Luvattaisiin seikkailevat edellä kulkevissa tiedus Banque de France ja Banque ® I LAlgerie 25,930 milj. fr. Kulu*1 la voidaan sitä ostaa voittojen johtuu pula, m utta myönsi P o rtlan d in 3 osato ^ n ° t a r ^ n l . ? ° n k o v a ' 2P e tlls - M u t t a ° Maa ent” et viholIiae‘ »»ken Liittoon telujoukoissa. ... • va»kka bän n ä in ‘ vuoden 7 ensim äisen kuukauden* jauhamiseen. Sillä nyt on so- laisen rahatalouden hoitamisen i niin ikään xtioendiä a i L kuka uskaltaa väittää sitä vai- ?a antBa *”* .««ääräta sääntönsä pilaakin .a r .m m s u u verrattain vaa-. kana on koko valtiovelka lisi/t«* t ^ e i n c e l u lo p p u n u .i naan.y- kanna.,a S K? k,7 USkaItaa » ^ 2 7 rattom ins, ei hän tietenkään jätä' 16,350 miljoonaa, josta vakau'-»-'® n yt Europa et enaa kykene os- män. Pankkim iehet eivät lai- tä sieltä ain ak in J tulee m u u t a , i H? . *y°va.e,lle* e t t a . terävien ‘o.meenpanoehmenä.” — käyttäm ättä vanhaa keinoa tam aan; nyt on jälleen kiris- naa teollisuuden h ario ittaiille mia tovereita knrcceiiu ; w uJ en aika on °*11 — edes( Raul» n*»p'mus korjattaisiin, nouda Ia niillä vanhoillisia, etteivät antaisi velka 15,085 ja määräaikainen i > tettava voittoja e n i n maan työ- koska yritykset ovat epävarmo Klubi m v ö s k i J i < Ct? ’ taJ U„ kertaa” ’ ju,ki#to “’k^kti.kkaa j . miU- fr. tuulta kum ouksellisten purjeisiin, Iäisten selkänahasta. Sentäh- ja m arkkinoilla vallitsevan epä- an ta a a v u stu sta tn v ^ v iii SCSU M K y 3 nU ta -o n !c lla isiak in . harrastettaisiin aseHten riisumista, vaan laskisivat “k eh ityk selliself v oi Ulkomainen velka oli viime hei**- 31 p ;n ä 34 m iljardia fr., jaì»uí* l, den ovat leiofcliniat ta r n e e ll i- e edullisen d u llis e n ttla n t» « » takia K a s s e lla in e n ti 1T n * •• ^°S ^ U tta on paras jättää ne omaan Ta't*vana finanssipolitiikalla selvittäi- den ovat leipälinjat tarpeelli- tilanteen Kas sellainen ta rp e e llise lta n äy t-- arvoonsa. Sen sijaan on Dalina »Un rataveloi.ta verotuksilla. ” ,lm .n mat rauhallisesti uudistam aan y h Yhdysvaltain, Ison Britannian. M* set. sillä al,,tuvai.uut« nai ka ruoska opettaa tässä s e l . i j | t ^ ä ä ” N vt eF * asiasta’ SC” siJaan on Pah ° a >iin *°tavcl0“ teiskuntaa. «yöväkea nP S«!ty , V oikea .1H » finanssiherran V h ^ v a . U l " H^ Ä nin. Espanjan, Ruotsin, Norjaa. Hr] ja kansaa kiinnitettäisiin K uten näkyy on kakai kxria, joille lännin, Sveitsin, Argentinaa j* | ne uusiutuvat, maahan. Työväen kohoavat tulot M acdonaldiiam en laiva kolahtaa. En- guayn kesken. »¡eno- k u r d i n « sebi haluaville tovereille, "iai» e1 ... ..................... sen oh sitä sota on saattanut Euro- jälkeisen politiikan e- V enäjään nähden "°udaU“ u* 1 Pollt“kk.« j . K ansa,n - ' — »)■
