PERJANT
i-
• . ■
että Aberdeenin perukalta tul Muistakaa: todennäköisesti! Sil netteli mikin luokka tai ryhmä « ka ik in
porvaristoa
laan ottamaan osaa kursseille. lä ma ilma on nyt niin konstik 1905, 1906, 19x7, 19x8?, M ullis politiikka, jo ka saattaa « yn n y ttts T
Kursseille on ilmoittautunut kaalla päällä, ettei tiedä mitä tusten päivinä ne ovat kukin mabdnkMÖiaia tilanteita,
myöskin jo huomattavasti tove mistäkin paikasta esille purkau elementissään.
Ja joka niitä "työvienauahet** «aavat
reita. Astoriassa on osaston ko tuu. Tämä Europakin on kuin noina taistelun päivinä tarkas ■ft parlam cnttun. Ja toUckn u *
mitealla
jo
ilmoittautuneita hullujenhuone.
ti, se pani merkille niistä jo my« « i t i . onko iban paruateetoa
kymmenen, Portlandissa on niin
vanan palko, o tti Työväen P.,oi
Mutta hulluudellakin on la tain.
ikään useita ja samaa kuuluu kiosa; ja joka tuntee sen psy
Kaikille oli yhteistä se, että voi joutua “ UriaunBisten"
muualtakin.
Ilmoittautuneiden kologian, voi sen oikkuja jos niiden
pyrkimykset kävivät •en alaiseksi. N yt niytt& i t„o
nimet on lähetettävä keskusvi sain määrin arvata. Ihmiskun vuosi vuodelta yhä tietoisem ko naurettavalta*. Jyrkiltä
rastoon t. k. 15 p:ään mennes taa hullut taa nyt epätoivo. Se miksi.
Niiden
esiintyminen ta on sinne pääsy kielletty. Eik^jL
sä. Nyt on jo varma, että kurs yhteiskuntajärjestelmä, joka tä- päättävämmäksi. Ja jokainen puoluetta
kontrolloivan ammattgb
seille haluavia tulee olemaan hän asti on kansojen suurta e- i yhteentörmäys — jokainen suu- distysjobdon keskuudessa ole peilkg
suuri joukko. Sillä monet il nemmistöä miten kuten pitänyt rempi lakkokin — päättyi e M acdopaldin tapaisia “sosialin^*
moittautuvat vaste sitte kun hengissä, on mennyt sekasin.! nemmän tai vähemmän peitet vaan tel laisia (Clynea, Thoma»
kurssien alkamisaika on jo hy Liikemieskielellään hokevat por tyyn uhkaan: odotahan kun en jotka eivät kalua peittää imper^
vin lähellä. Astoriasta yksin värilliset, että uhkaa vararikko. si kerran_____1
min palvelijanaam aanaa edes nu,
voi tulla kursseille huomattava
Ketä? — Kulassejako? K yl
Tämä on historiat. Niin on risteelliaen poskim aalin taa kuin yj.
joukko. Sikäli - kuin nyt, näin lä sota-ajan huijareita menee tähän asti ollut. Ajatelkoon lä on eaitetty.
< l l i l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l i .»
Mutta «tteafc,,
Astoria, Oregon, under the A c t of n ia a r a y k s ia ja lakeja, jotka ei-
edeltäpäin voi asiaa nähdä, tule pyllylleen.
Menee
vanhoja
T
yöväen
P
uolue
—
ae
on koko E^.
kukin
itsekseen,
tuleeko
vielä
March 3, 1879.
vat voineet estää profiteerausta KALENTERI AMERIKAN
vat nämä kurssit muodostumaan “vankkojakin”
kapitalisteja.
lännin
ammattiybdistyaväki,
kun
olemaan. Mitä edellisiä edel
ja kohtuuttom ia liikem enette-
mielenkiintoisiksi
ja
kaikin Mutta ei ne sitä tuolla puheella lytyksiä on? Ja mitä uusia on (ty ö ttö m y y a ,' palkanpolkemiaet, w
SUOMAL.
TYÖVÄELLE,
T
J
f _
lyjä vaan jotka ainoastaan ky-
1921, ON VALMISTUNUT puolin tarkoitustaan hyvin vas tarkota. Ne puhuvat “Venäjän kehittynyt? Missä asemassa on ret lakot, yleinen «yytymättön^,.
1 yO tiöIFiyyflen. ftirOHS kenevät saattamaan A m erikan
I taaviksi.
vararikosta”, “Saksan vararikos mikin luokka taloudellisesti ja panevat sen liikkeelle, silloin
-----------
liike-elämän tuuliajolle ja ar-
Suuri lähetys Kalenteria on
ta”, “Englannin Irl^nti-politii- poliittisesti?
. I ■IIIIIIIIIIIIIUIUIIIIIII '
Mitä se todella tuu hyvin helposti se. mitä Mscä».
Työttöm yyden
lisääntyesssä kailevaksi. Meidän on uudis- juuri saapunut. Kalenteri on
kan vararikosta”, “Europan va ajattelee, mitä puhuu ja mitä nald nyt pitää raörköjuttuna: gg
kauna nuun lähimmän tuleva!- te,tavatariffim m e ja.tällä ker- huolellisesti toimitettu, sisäl-l NYKYAJAN KYSYMYKSIÄ rarikosta”, “koko kulttuurin va
voi panna puheensa ponneksi? se m yös sanelee tahtonsa puola*,
suuden synkkänä
irvistäessä taa erikoisella huolella Ameri- taen
runsaan v a l ik o i m a n t ä r .
rarikosta”.
Siinä se on meidän historiam johdolle. Johan tässä syyskuussa aik
m iljoonille työläisille, alkavat kan m aanviljelystä ja Ameri- keitä
yhteiskuntataloudellisia - ^ anskalainen k irjailija H enri
No
niin
hullusti
eivät
nyt
asi
kapitalistiset shakaalit riem u!-, kan tehtaita uhkaaviin uusiin valtiollisia ia historiallisia kir Barbusse on lausunut nykyises at ole, että koko ihmiskunnan me. Entisyyden valossa arvioi tiin, kuinka johtoherrat tansmg
da tulevaisuutta. Entiset tais joukkojen pillin mukaan, kun jsa
s in u lv o n ta a n
Työttöm yyden vaaroihin nähden. Meidän täy- jotoksia,
kosketellen
tietysti tä tilanteesta m.m. seuraavaa:
koottu
kulttuuri
olisi
menossa
telukokemukset
kirkastaa uu- kot lainehtivat uhaten paennä
E räät ystäväni, sanoo hän,
ruum nnhaju hivelee suloisesti tyy uudellen sovitella veromme, | etupäässä ajan tärkeitä tapauk-
nyt
uudistu
Rooman
sien
ohjeeksi
—
uusien, jo tka teilleen. Jo Marx aikoinaan
heidan vainuaan. Täynnään, o -, vapautuaksemme sen asettam is-, sia. K uvitus on rikas ja moni- puhuvat mailman sivistyneistön
häviö:
M
utta
kapitalistinen;
eivät
ole
samanlaiset
kuin en- että levottom ina aikoina muuttg
vat julkaisut kapitalististen ta- ta rasituksista luomisen tu o tta -1 puoiinen
J
kongressista.
Se olisi hullua.
M inkätähden
halutaan
loustieteilijäin” selostuksia nä- misen tahdolle, olkoonpa tämä ' v , / .
,
koota mailma on kyllä vararikossa j a t i s e t . K yllä sen joka sotatie- kansanjoukkojen mieliala äkkiä, psc.
kyvistä merkeistä, jotka viit- tahto suurten korporatsionien . Ka entenosastossa koristavat “sivistyneistö” yhteen? Miksei sen aikana kootut kulttu u ririp - teilijä tietää, ettei se ensi sota lueet painuvat nopeasti vasemm»!
taavat paluuta takaisin “nor- tai yksilöiden. M eidän tä y ty y fai.tee!llse! kuvat kuukausi-tau- tuoda työläisiä? N yt on aika peet voi pelastaa vain työväki, ¡viime sodan kopio ole. M utta ja uudet, jyrkem m ät, työntyvät««*,
T uosta näkövinkkelistä asiaa silti hän sitä tu tk ii — ja koet- alalle. Lähiaika on osottava »ig
maalioloihin.”
Aikakausjulkai- antaa hallituksen avustusta ja .uJa
Olkeanpuoleisella sarak- jolloin
tarvitsem me ihmisiä,
sussa “Forbes M agazine” kir- ' yhteistoim intaa
liikem iehille, , « C - ° n .kronolo&incn 1^
luettelo
e?tc.10 jotka kykenevät ajattelem aan katsoen näkee tä^sä hulluudes- taa arvailla m itä uusia piirteitä m äärin Englannin Työväen Puol*
joittaa muuan n iistä “ekono- meidän tä y ty y suojella Am eri- •etenkin vnm e vuosien tarkeis- tosiasiain perusteeella, sivisty- sakin jotain järkeä. Kaiken se- on tuonut uusi t e k n i i k k a, uusi tulee tulkitsem aan työväen kumoti
kan liike-elämä kotoisilta ja ui- fa’ . et.uPaassa
työväenliikettä neistö rakentaa vain pilvilinno- kamelskan keskeltä työntyy e- arm eijanaines, uusi todennäköi sellisuutta, tai — mikä näyttää kg.
m isteista
Ja menes- tavam m alta — m illoin siellä on m**,
“Työttöm yys alkaa vallita te- lo is ilta
vaaroilta,
lisäämällä j X e l n
?ir Naide" ja
Työläiset,
jotka tekevät sille tietoinen voima, joka p y r-jn e n taistelupohja.
tyksellisin on se taistelujen joh- perä valmis kum ouksellisen puolusg
ollisuuskeskuksissam m e; ja tä- kauppalaivastoamme ja palaut- ¿,vlia
. f , , yiJ ^ e.nFa mailman jokapäiväistä työtä; o- ku luomaan järjestystä.
’
J
,
__’__,_____■
sivua
yhteiskunta-taloudellisia
_______
ji_
_____
:_
N
yt
on
meillä
siis
kiinnekoh-
taja, joka on läksynsä niin hy- esiintyä. Jokainen uusi kohaus E*
vat myös parempia käsittele
mä seikka vaikka sen on ¿nnet- tam a” a k a n sa la ille m m e kunni-
tomuudeksi
yksityisille, voi a»inen Amerikan suojelus siel- ^
1^
° ™ cn t/ mään maailman kysymyksiä.
ta. On katsottava, m itkä voi- vin oppinut, että ne — on unoh- lännissä osottaa, kuinka tyhjät tus
koitua
siunaukseksi
suurille lä* minne hyvänsä nämä mene- V iH o tn k c ^
tietolähteenä,
Tänään, jatkoi Barbusse, työ mat tahtovat ja m itkä kykene- tanut, s. o. suurten ratkaisujen nussanat , ja silmänkääntö-ohjekss
......................................
joukoille. Se voi aiheuttaa per- vätkin oikeutetuille asioille.” ! v i n k i n
a n • T
3 ’ .k u tC n läisiä kuljetetaan ja johdetaan. vat luomaan uutta järjestystä. hetkinä
ei ajattele kaavoja, vaan m enettävät tehoaan ja luokit».» ^
Ja
m
itkä
ovat
vastaan.
Sekä
toim ii kehitetyn vaistonsa va lun todellisuus panee ratkaisevat ky
soonallisia kärsimyksiä pienelle . Tassä tulevan hallituksen oh-
valaiseva
Huomenna he jo saavat uusia
vähemmistölle, m itta se a u t-Je lm a lyhykäisyydessään. Lii- ? ™l a
Y ö a ja n taloudel- kokemuksia, jotka tekevät ny mitkä ajelehtivat kum paistenkin rassa, ottaen ennakkoluulotto- sym ykset päiväjärjestykseen.
.
.
i masti, avosilmäisesti huomioon
taa työtehoisuuden kohoamista, ke-elämän etuja tullaan su o je -i,
J arjcJ ^ J nen\ , 3^ kyisen riistojärjestelm än jatku liepeillä.
I-
siten h a lv e n ta ___
e n elink.istanm.V-
lemaan
—
ainoastaan
niitä.
—
^
t
e
lo
u
d
e
i
h
n
e
n
tutkielm
a
So-
Ne
ovat
tietenkin
luokkavoi-
vain ju u ri sen taistelun edelly-
____________
ainoastaan niitä
,
, .
. misen mahdottomaksi.
Kats. mia
ia. Ja niitä arvioidessa on tykset ia vaatim ukset.
‘«PX ähsm in: Venäjää, siellä työläiset oppi-
sia ja kohottaen kansamme laa- Takaisin
normaalioloihin
—
Ranskan rahataloudellinen
entisyydestä'
apua
tuom
arina
M iten me-
V’ h' t tten p?,lva" vat toimimalla. Ei ole .m uuta
K—i.
jojen joukkojen elinmukavuuk- työttöm yyteeen, alhaisiin palk- k i r i , v
tila
sien tasoa. Edelleen, monet niis- koihin, pitkiin työpäiviin — sii
• • on ,ie tä - Kun ,ark astatt' asiaa
E räässä R anskan lehdessä on jt-I
tä, jotka nykyään ovat työttö- na kapitalistien kultainen m o t-'
- a , ,se,.°®tus kapitalistisen n fin huomaatte, että sivistyneis
kaistu kokonaan Ranskan edosuju
i i n i , vain kärsivät r a n g a is tu t .«> tänä päivänä.
Sanomatto-
° n ^ ^ u m i s e s - (tö on se osa kansaa> joka r iis .
Brysselin konferenssille jättämä » |
sen työmailla loikoilemisesta man köyhä. sisällyksetön ja _ _ _
a .IS °,r! vaI1ankumouk- ! taa toista kansan osaa. Koko
lostus Ranskan rahataloudellisesti ti
tai siitä, että pakottivat palkat tunkkainen
on
kapitalism in ' - • en .aY.a .a an y*?yt h isto -1 nykyinen järjestelm ä nojautuu
lasta. Poimimme siitä tähän mut
niin korkeiksi, ettei yleisö tah- henkinen olemus tällä hetkel- N n iv n X
' siihen, että monet tekevät työ
tam ia tietoja.
tonut ostaa heidän työnsä tu o t-1 ^a- Pelkkää synkkyyttä ja toi- i i ^ ? S‘ i°.' V e n u 2 ä ä yaS-aan, “ n ltä ja m uutamat hallitsevat,
Valtion m enot olivat 1914 raota I
saakka; k .rjo tu k ses-« Mikä on meidän todellinen
teita.”
vottom uutta se lupaa suorin sa- alkuajoilta
elokuun
1 p :u ja 1918 vuoden mad
sa
a rja a n työkansan kom- asemamme? Me olemme kaikki
Se “pieni vähemmistö”, josta P0?" ty 01«»81«»1 laajoille jou-
raskuun 11 päivän välisenä af...,«
muuni
seiostellaan veljeskan- maailman kansalaisia — kaikki Kuinka työväen olisi pelas- kohottaisivat elintasoa ja edistäisivät noin 200 m iljaardia frangia. Nami
tämä kirjo ittaja mainitsee, kä-{kO,Ile’
taiteellista käsiteollisuutta« *’joka y k
sa m m e \ a Pa a n _ ^ euyosto vallan sellaisia, jotka otamme osaa sen
tettava porvarillinen
sittää jo 3,000,000 työtöntä
menot suoritettiin seuraavalla tavai
,
. ja
* IHIIIIIIilllllllllllllll» '
(syntyä, sen aluetta, luonnonrik työhön ja joiden pitää saada ol-
sin voi ym päröidä ihm iset yksilölli-
yhteiskunta
la:
verotuloilla 32, vakuutetulla b
luku lisääntyy pelottavassa mää
T ilatkaa ja levittäkää ou. kauksia, teollisuutta ja k e h i t ____
syydellä ja aistikkuudella.”
A su n to
la osollisina tuon työn tuloksis-
rassa. Osottaakseen, «ttei ta s -;iukirjalIisuutta
Työväen Ka- tym isen m ahdollisuuksista, ker- ta
Maailman "örobleernTt^ nvZt . Tällai
*ailainen n,m‘ ’ ° p , s ‘ P ^ ^ n u n J ja opetuskysym ykset järjestettäisiin. lim aisella lainalla 53.5, ulkomatec
---- -
tk :^
J- Ramsay Macdonaldin kirjalle “Työ V altiokoneisto uudistettaisiin, niin et luoton avulla 31.5, lyhytaikaisilla lä
sa maasa tule olemaan työläis- jent€ri, i 92i, hinta $1.00; Työ-' rassan m ielenkiintoinen
esi-i
telm
ä;
Amerikan
suom
alain
-
e
r
i
Ä
T
v
h
Z
^
’
tI2
ä
Pu<,lu" " »'•“ k - - '
noilla 50 ja etuotollla pankeista Baa-
puutetta
tulevaisuudessa,
r ^ fZ’
tä parlam entti tulisi todellisen toi
vakuuttaakseen
työnostajalle.
1 6 Ñ y k y á i k X Í le siirtoliaisväes.ölle erityisesti| ^ n ä e " ole v r i t t ä ä ^ t t ä ä ä I f° r ,l>e L*bout
i“k* “ >
que de F rance ja Banque de L’Alj
TOVERI
osuus mijcä sodan synnyttämällä
(T H E C O M R A D E )
hyvänä aikana joutui työläisil
The organ of the Finnish workers in le, on jo siirtynyt kapitalisteil
the Western States. The only Finnish le, nämä voivat huolettomana
Daily in the West. Published Daily, kestää pulakauden yli, mutta
except Sunday, at Astoria, Oregon,
työläinen, hänen täytyy alistua
by the Weetern Workmen's Publishing
leipälinjan kouluun.
Ei siis
Society.
■ mitään suremista kapitalistein
Office Seventh and Commercial St-, le.
Ja Samalla kuin työväestö
Opposite Post Office.
kurjistuu, täytyy poistaa kaik-
Phone: Office 365, Editoria! Dep*t 832 kj sodanaikaiset asetukset, jot-
T O V B ^ B ä f M.>Ä £ ’. O,..
‘“i . . P*koIli*is‘ » syistä. jo»“ '"
J määrin rajottivat keinottelua.
ED ITO R 1A L 5 T A F F
¡Tässä sopii mainita virkaanvali-
Elis Sulkanen, Managing Editor, Sulo tun presidendinehdokkaan, se-
Syeänen, A lex Seoo, T o k o A . Johnson. naattori Hardingin, lääke Ame-
A. N. Koskela.
¡rikalle:
“ “
~
“Meidän täytyy poistaa ja pe-
kiirien kul tavarat
käsittävät
puolet mailman kultavarastos-
ta, niin ei voida antaa luottoa
sillä kulta joutuisi varastoista
liikkeelle ja sen liikkeelle las
keminen on epävarma niille, jot
ka noita varastoja hoitavat.
Kapitalisti istuu
kultakaso-
jen päällä, vaanii niitä kuten
keskiajan luostarimunkki Kris
tuksen luita. Tehtaat suletaan
ja työttömyys levenee.. Mutta
teollisuusherrat joutuvat teke
mään pyhänkuvan noiden kul-
takuninkaiden edessä joka mer
kitsee sitä, että imperialistinen
finanssikapitalismi kasvaa val
lassaan pulan seurauksena.
YHTEISKUNNALLISIA 1A VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
men
elim eksi
eikä
olisi
pelkkä
pu-
gerie 25 m iljaardia frangia.
m ielenkiintoinen on kirjotus Ulläolevien puolesta
Sitä on
•’’’'•k'*“"» l92»-
humispaikka.
Säännölliset ja vakinaiset Taltioi i
- lakk°m uistelm ia, jo tarpeeksi yritetty. Me eläm- sisältää mitä tyypilliuntä II :n inter
a
e ,,ä T " " “ ; taH « Ä
ä n S k ,o a J ° î ” : Z J i T
Kansalliset
kysym ykset järjestäisit vuotuiset m enot ovat nyt 21,7« «f
, u“7 ’ J° ka,sen my°- me täällä yhdessä ja meidän nationalen kannantulkintaa, esitettä Macdonaldin
m inisteristä
helposti. Joonaa frangia, josta kaikkien »t
ty y . , . f arantUa . . - <y,on?«aj.lle hettäkää
tiiauksenRe ajoissa
taha? • m.a ahan ..,.s.aaP,u' täytyy elää tai kuolla yhdessä, köön siitä pari näytettä.
Dom
inionit
(Canada,
A
ustralia)
sai-1 tiovelkaln kustannuksia on 11, S
- « m ä k irjo ittaja edelleen sa osotteella; T o v e r i , Box
Kirjan pääajatus sisältyy lausee
illlUlillllillllllluinlllllP •
99. ncelle suomalaiselle työläiselle,;
sivat kehittää edelleen om aa uiko- ( m iljoonaa frangia. Valtion menojet
noo, että siirtolaisia saepuu ny- A storia Ore
joka ei lähemmin tunne senai- c m t i c v v c t i t i c v a t c h i
seen: "‘Labour Party tarjoo kansa
kuisia liikkeeilemme
tärkeitä ^ D E N O P E ^ A N A
politiikkaansa.
Egypti saisi itsenäi- Jft talojen tasapainon saavuttamlai
kyisin Yhdysvaltoihin noin 80,-
kunnalle edistyksen ilman vallanku syyden.
iiiiPiiiiiiiiiinHiiii >
Intian
itsehallintoa kehitet 8l on m äärätty uusia veroja 7JUI
ooo kuukaudessa ja että luku
tapauksia, on tämä historialli-
mousta ja m uutoksen ilman romah- täisiin edelleen "hyvällä tahdolla.” miljoonaa fr., tullen veroja nyt k»
E™??“« 11 v ¡¡8aantyy sa5aantu l TERÄSTRUSTIN VOITOT nen
^atsaus
h y ö d y llin en '” ^ ! - !
Kuinka
fv n u ;
MXJel
u n
ham een. Vallitseva työttöm yys
V V I I V I tavaksi
Näiden
oheHa
Qn u I ...........
........... ,°,n m ahdollista, että du.ta (k a ta stro fia ).” Keinona p äris Irlannin itsenäisen tasavallan pyrki takin R anskan asukasta kohti 574 li I
täväksi. Naiden ohella on u- työväenluokka monessa maassa mentti.
"Labour
Party tunnustaa
ja su u n siirtolaistulva yhdessä
Työttöm yys levenee maassa.! seampia muita hyviä kirjotuk- on joutunut ja joutuu tilantee- parlamentarisen koneiston puutteet, mys on huolestuttava, mutta suhteel 129 frangin asem asta v. 1913.
Maan yleinen tilanne oli 1918 ti »|
uoyat pian suunnattom an työt- Huono aika on ovella. M utta s*a — joku toisarvoisem pikin, seen, jolloin sen on ilman aat- j mutta se ei mitenkään hylkää parla- lisesti valittu kansalliskokous kyllä
den
m arraskuun 11 p:nä seurani
takaisi
sellaisen
ratkaisun,
joka
to
tornien ylijäämän tyonostajien suuret korporatsionit silti niit- Ja lopussa on pitkä katsaus eri teellista ja
■<* teoreettista
icoreeiusia vaimis-
men.ti- u t
valmis-
sydämen ilostuttam iseksi.
,ävät entistä suurem pia v o itto ja.! ^ ¡ d e n työväen
taloudellisiin tusta astuttava
ihan uuteen
ta is -‘
»l>t.,.k»nn.„ Julk,.e„ ,iä. della lopettaisi näiden maiden on net L ukuunottam atta mleshukkaa, tiytji
män polttopisteenä, kansalaisten e- tom at suhteet.
k estää 10 varakkainani
V arovaisuuden vuok Ranskan
Samassa julkaisussa on use-
on m uuten niin tavallista, liikkeisiin,
teluun?
o _ • u* ...
••a.- aa. • i
dustajana, eikä yleistä m ielipidettä si lisää M., että "kansallisuuden si departm enttinsa hävitys
Meneteflfj
ampia kirjotuksia maan tunne- c^ a tuntuu vanhalta jo tämän j Runoja on useita, niinpä Si
Se johtuu
Silta ettei . ole
otet- kestävän „u*
• u
.
. •
x
.
yhteiskunnallisen muutok- veellisiä ja henkisiä vaatim uksia ei oli: 3,731,000 hehtaarin tuhottu mx-
teiltä teollisuudenharioittaiilta
Työttö- monkin runosuonesta on taas tu
entisyyden opetuksia var-
|üoj, n a..
irio ittajilta as,an mainitseminen.
voida täysin tunnustaa aseissa o le alue, joka on 7 pros. Ranskan keto
ja finanssim iehiltä. ________
. . ja pulakausi . juuri lisää tip p u nut muutamia näytteitä, teen. O li’ kyllä luettu historiaa,
Eräs heis- _ myys
Mutta
pinta-alasta;
4,757,000
asukkia
aen
yleisen
m
ielipiteen”
vassa m aailm assa” .
Ja kuten jo sanoimme on ku- m utta ei oltu luettu oikein. Oli
tä k irjo ttaa:
suurien korporatsionin VQittoja,
väestö,
joka
oli
12
pros.
Hanski’
vitus kauttaaltaan rikas ja mo- hypelty yli todellisten koke- 8aam,’ek8, T*0***0 Puolueen puolelle
V älittöm ästi olisi kansallistutettava
"Työ on saatava tasotetuksi Viin^nvttää
’
koko väestöstä; 10 pros. Hanska
että tämä saisi käsiinsä sekä
musten.
kaivokset, rautatiet ja voim alähteet
ennenkuin voidaan päästä oike-
Tulaict.. r sa" . syvia riveJa- , nipuolinen.
r
Julaistu raportti osottaa, että
K alenteri on arvokas, suoraan
Ainahan niitä erehdyksiä ta- parlamentin enem m istön että halli- ja ilman byrokratiaa järjestettävä nii koko m aataloustuotannosta; 74 pr0-
kuin i r v i t t ä i s i i n H ^ e i^ /n io ia ?fhdy8Valtain terästrustin voi sanoen välttäm ätön, jokaiselle pantuu. jo s mieli uskoa jälki-
« « .i a ennax-
Ranskan kivihiili- ja malinituot»
pahtuu. Jos mieli uskoa j ä l k i - on vo,tettava
ennak- den hallinto.
n
o sta ; 92 pros. rautatuotannosta, ’•
työläisten
iseksi täs- tO\ -taman
kolmannelta
Se : arvostelijoita, on ihmiskunnan tk°.uuJo,\
<jrviaao(.c/j vakuuttam
v«Muui(*rrrjsejKxi
i . vuoden
-
------- 1 suomalaiselle
i
. . työläiselle.
~
.. ...) , ... Ens,k’,kin: kykeneekö
Näin laskettaisiin laiva vesille” ,
tä asiasta Se mitä nvt ta o a h nclJanneksselta nousevat $48,- on arvokas joulu- tai uudenvuo- taisteluiden historia ollut mil- tyovakl hallitsem aan? K okonaisessa kehasee Macdonald lopettaessaan o h pros. valutuotannosta; 60 pros r»
ta- ja terästuotannosta; SO pros dlj
todistelee Macdonald, kuin-
tuu
oli odotettavissa;
minä
sei-
Tämä
jelm ansa, joka on pelkkiä latteuksia lateolllsuustuotannosta, 70 pro». P^I
b M bä vzlä
OviUkVlldVl OO4X « Mil
II d 2>
C 1 ~ ° 5I"54o:nn.
f A*)
* * on puhdasta dcn,ahja tuttavalle tai sukulai- tei pelkkää erehdvsten h i s t n - luvus,a
vaati odotin sitä. Paras asia tu
•
f , a’ J.°lsta on ot5 t_ sille tässä maassa ja Suomessa. riaa. Ja kuitenkin ovat ne oi- ka huonoA porvariston ammattipoli- sosialiseksi
(valtiokapitalistiseksi) vlllatuotannoata; 50 pros. lankatael
hallituspaikoille otetut lii- itseään koristelevan "radikaalisen” li
m uuten mikä m ahdollisesti saat m -n f, .
eraaliverot, yhtiön K irja on kokoonsa nähden ri- leet sen eteenpäin
------ r — työntävä
----- — voi-
--- t,,kot
toi syntyä. Tosin se merkitsee
tuotar*tokustannuksiin ja kas tietolähde, jota voi käyttää ma. “V allankum oukset ovat his- kem,ehet hall.tsevat, ja kuinka työ beralismin fraasikokoelm istaa. Ja hä- tannosta, 50 pros. hamppu- ja P*J
.....................
bondien
korot.
T ältä viisi ajalta
■ hyväkseen
keskusteluissa,
väit-
vetureita”, sanoi kai VÄen,‘»ke on kehittänyt uusia kyky vittaäkseen viim eisenkin epäilyksen, lavakangastuotannosta sekä 30 p*
U v ^ ko L u ,hr nE n , ^ % Ä s X
° n 1UI___
,äheS
j.
e. > torian
a a t u V v n i n
ttn
••
f s l u ^
i a ¡ c q i i - e .y
L i s s - a . i kirjo.uksissa,
: ________________
1
_
____
..
J 1
liinavaate-, puku- ja vaan tii>:uota»J
Marx.
z
am m attiyhdistyssihteerejä ja par joka vielä estää kosittavaa keskiluok
nosta.
tyä siitä, eikä meidän pitäisi
dollaria suurempi k u in , H inta on $1.00. Tilataan Tove-
M utta palataanpas vertausten ,amentl«»a sekä
muualla työväen kaa
uskom asta
“ työväenjohtajain”
kirjakaupasta, osotteella: mailmasta
kovaan todellisuu- kom missa olevaa intelligenssia, joiden käsiin Englannin m ailmanvallan p e R anskan, jonka tuotanto ’ imen R j
I koettaakaan jos
voisim m ekin. iä n n e k ^ J ifä ° n
m a n n e it a n e L n n
Box 99, Astoria, Ore.
teen.
Suomenkin työväki o l i l ,‘**ksi hän odottaa apua eri alojen räsintä, uskottelee hän “äärim m äis taa riitti tyydyttäm ään maan
> on sekä tarpeellista että pa-
,
peet, täytyi suuressa m. i . i
|
♦ * *
fenematonta.”
Taman vuoden kolmen ensi-
saanut
.. .
.
ö eräitä opettavia varotuk-
- - - ------- -- parhailta asiantuntijoilta.
.
Hän ko- ten
taholta uhkaavan vaaran m ität
■ ¿N iin hävyttömiä kuin tuom
neljänneksen
voiton
Työmiehcn Joulu" ja “Las sia: Suurlakko 1905, Viaporin koaa viisautensa seuraavaan ponteen: töm äksi. Pikkuporvareita näet arve tua ulkomaihin. Kauppabalanssi f '
|
Aoiaet
lohdutukset
ovatkin. ™ at t r u « ? ’ ™ - " “ --'--0.'-.0-“'; ten Jo u lu ” ovat myös arvokkai- päivät 1906.
Että ne ainekset jotka m uodostavat luttaa epäilys, että “ vaikka Labour 1918 osotti 19 m iljaanl n
ruista
tuonnin
enemmyyttä.
täytyy panna m erkille näiden *•’ " " 6U.’ " d„„ k? ko" aiatu!oik,s i i “ i ulkaisuj?- j° ‘en Kalenteria! Eihän nuo nyt niin mailmaa T,ö.ä«„
„ „ jirj. . t8t P. rly y,eenU u. koo
31 päivään roenn*j
lausuntojen röyhkeä rehellinen kee’n2mi??ai;n
J° Sta osak ; ^’Jättäessä ei pidä unohtaa nai- ^ ^ h s ta y ia olleet. M utta nyt ««ähävät ne kyvyt, tiedot ja koke- ’« n edistykseen, se itse asiassa on «a Viime
« n heinäk.
1
---
---
AMlllDnaU
YUI ,tl°n
I lUII varolt
I a •
suorasukaisuus ja peittelem ät-
e °?. Jaettu 82,- ta. Nämä kolme julkaisua on jalestapäin
aatelien m uistuu m uksen, jotka oleellisesti kuuluvat äärim m äisten ............
“ IU n "'<an va
käsissä, jotka jollain ¡h- te tty hävitettyjen alueiden kunto* |
tömyys. M illoinkaan ei ameri j? 5 „ E ; ? . V “ , n 81Ita heil- saatava jokaiseen kotiin. “Työ- mieleen yhtä ja toista, mikä oli- maan luottam usta pyytävälle halli- m eellisella tavalla voivat pakottaa ( teittamlsekBl noin 20 miljaardia &
kalainen kapitalism i ole puhu-
dollaria osaketta miehen Joulun” hinta on 40 c. 8J oll*t syytä panna merkille, tukseile näinä aikoina.” la kahdes tahtonsa puolueelle
Mutta Macdo- , josta
yli
10 m iljaardia kulu«* j
ja “Lasten Jou lu n ” 25 c.
V arsinkin sitten kun tuli maa- «a luvussa kuvailee hän havainnoin, naldin m ielestä on
nut peittelemättömämmin. Hän
etta puo-j vuonna.
T ästä on m m johtaa*
hskuun varotus 1917, sekä vii- .e sti, miltä näm ä' ty övien n u eh et , lue voittonsa , hetkenä vaite’
CIIIIIIUIIIIIIIIIIIX1II
tuntee itsensä kaikki kaikeksi,
l i i i i u i i n n îr i i ü i t i i i
olisi - p a k o te ttu , ! e --------
ttä 77 - pro», hävitetyistä t*‘ollh‘BS‘"
,
äärettöm ästi rikastuneena ja sii-;
LÄNNEN LUENTOKURSSIT m a i ^ k u u s s a ^ 8 S3man VU° den
i#ivät m,ni)tteriPaiko‘11“- K«n om aksum aan periaatteita . ja m
--------
enette- laitoksista On Jälleen pantu
teollisuuspulan
tä johtuvasta vallasta tietoisena
• 1
.... „
meillä on sota eläviä kuvia (T ok oi, ’y taP°Ja' jotka se tähän asti on hyl- tiln, joko kokonan tai osaksi, s*** j
SYITÄ
hän arvostelee päivän polttavia
K ursseille
osaa Ottaminen, h o k e v a t v h ä e r ä ä ? S ea a n
, l l .n 1*So,ke. B ranting), ei meidän tarvitse »jänny* •
naurettavaa laprikamaripe e ttä viljelyskelpoisesta maa al»*ta *
7 ?""
'
kysymyksiä omalla m ittapuut-
______ eri ta « ipendien jakaminen ja muut" £ £ £ $ , ? “ J ?
lottelua : Olkaa kiltit tai bolshevikki
K äsittelevät porvarit
1,757,000 hehtaaria saatetta
laan, tilik irjo janaa tulopuolella, valla. Häikäilem ättöm än o rja '
v ie !”
asiaan
liittyvät
seikat
ovat
vilk-
io
h
to
n
ä
ä
tö
k
c
iä
s
u
u
♦
li
l
1
I
f«
A
—
_
leen viljelyskuntoon. Kaupunki« >j
» .•
, .
— johtopäätöksiä. Sillä tuollaise-
Työläisten elämä, onni, toi- v o u tia selitys kuuluu yksinker- i
A ito liberaalisella
Hauska on M acdonaltin suunnite!-
ylim ielisyydellä kylien jälleenrakentam ista sitä vt?
alaisena
nyky-
naan
on
se
lause
pelkkä
fraasi.
m eentulo ei ole mikään tekijä taisesti: me tarvitsemme pulan aan osastoissa ja toveripiireissä. Ihan y h tä ' t'o 7 i" '(t2 ' vH hij*“ n
. . . hän, että ne ää nm m aieet ovat toin on tuskin vielä alotettu. Af*
'i T “ "'.' m‘"“ selittää
yhteiskunnallisen elämän pro- jo tta voimme nujertaa työläiset Useat ossastot ovat päättäneet lause,
touh.oita
joiden m eteli kyllä pelot- topula. joka on johtunut 59«>/KX> ’■> |
"»‘°n k-< kuninkaalliseksi valtaistuin
Ä
i ¿ayn 'n S." nk *•“ *
T
, j ^ ‘ ruokaraha“, Ä
S
k e r ^ n n n e t " t e “ i * h “ ic tn r;-. U a / i ____ le —
«'
Ä a
X"v j^
taa vanhoja a ik o ja ja häiritsee eräi- lon hävittäm isestä, josta
* |
den itsekylläisten rauhaa, mutta vii
kokonaan tuhottu, ”
saasti
valjastettuina
vastuunlaiseen
Viime heinäk. 31 p.nä oli
tehtävään kyllä vetävät kuorm aansa.
valtiovelka 235,741 miljoonaa, j*®
Jopa. hän im artelee niitä "m aan su o
vakautettua oli 124.430, maäräai*»* (
laksi ja sen hiivaksi” , tienraivaajiksi,
ta 34,032 sekä etuottoja pauke®0
rempi. Sitä pikemmin päästään u k sessap a hän\ e l h t Y ''e ttä ^ u o " ' cfscon Ös7to “o T ö ä ä t t ä ^
V3t’ kertaantuvat taistelut en-
jotka eivät pysy arm eijassa, vaan
“norm aaliin” ja sitä halvemmat ton liiallisesta
päättänyt antaa tistä kovempina.
Ln,on h**kkoa —
Luvattaisiin seikkailevat edellä kulkevissa tiedus Banque de France ja Banque ® I
LAlgerie 25,930 milj. fr. Kulu*1
la voidaan sitä ostaa voittojen johtuu pula, m utta myönsi
P o rtlan d in 3 osato ^ n ° t a r ^ n l . ?
° n k o v a ' 2P e tlls -
M u t t a ° Maa ent” et viholIiae‘ »»ken Liittoon telujoukoissa.
...
•
va»kka
bän
n
ä
in
‘
vuoden 7 ensim äisen kuukauden*
jauhamiseen. Sillä nyt on so- laisen rahatalouden hoitamisen i niin ikään xtioendiä
a i L
kuka uskaltaa väittää sitä vai- ?a antBa *”*
.««ääräta sääntönsä
pilaakin
.a
r
.m
m
s
u
u
verrattain
vaa-.
kana on koko valtiovelka lisi/t«*
t ^ e i n c e l u lo p p u n u .i naan.y- kanna.,a
S
K? k,7 USkaItaa » ^ 2 7
rattom ins, ei hän tietenkään jätä' 16,350 miljoonaa, josta vakau'-»-'®
n yt Europa et enaa kykene os- män.
Pankkim iehet eivät lai- tä sieltä ain ak in J tulee m u u t a , i H? . *y°va.e,lle* e t t a . terävien
‘o.meenpanoehmenä.” — käyttäm ättä vanhaa keinoa
tam aan; nyt on jälleen kiris- naa teollisuuden h ario ittaiille mia tovereita knrcceiiu ;
w
uJ en aika on °*11 — edes( Raul» n*»p'mus korjattaisiin, nouda Ia niillä vanhoillisia, etteivät antaisi velka 15,085 ja määräaikainen i >
tettava voittoja e n i n maan työ- koska yritykset ovat epävarmo Klubi m v ö s k i J i < Ct? ’ taJ U„ kertaa” ’
ju,ki#to “’k^kti.kkaa j .
miU- fr.
tuulta
kum ouksellisten
purjeisiin,
Iäisten selkänahasta.
Sentäh- ja m arkkinoilla vallitsevan epä- an ta a a v u stu sta tn v ^ v iii SCSU M K y 3 nU ta -o n !c lla isiak in . harrastettaisiin aseHten riisumista, vaan laskisivat “k eh ityk selliself v oi Ulkomainen velka oli viime hei**-
31 p ;n ä 34 m iljardia fr., jaì»uí* l,
den
ovat leiofcliniat
ta r n e e ll i- e edullisen
d u llis e n ttla
n t» « » takia
K a s s e lla in e n
ti
1T n *
•• ^°S ^ U tta on paras jättää ne omaan Ta't*vana finanssipolitiikalla selvittäi-
den ovat
leipälinjat tarpeelli-
tilanteen
Kas sellainen ta rp e e llise lta n äy t-- arvoonsa. Sen sijaan on Dalina »Un rataveloi.ta verotuksilla. ” ,lm .n mat rauhallisesti uudistam aan y h Yhdysvaltain, Ison Britannian. M*
set. sillä al,,tuvai.uut«
nai ka ruoska opettaa
tässä
s e l . i j | t ^ ä ä ” N vt eF * asiasta’
SC” siJaan on Pah ° a >iin *°tavcl0“
teiskuntaa.
«yöväkea
nP S«!ty
, V oikea
.1H » finanssiherran
V h ^ v a . U l " H^
Ä
nin. Espanjan, Ruotsin, Norjaa. Hr]
ja kansaa kiinnitettäisiin
K uten näkyy on kakai kxria, joille lännin, Sveitsin, Argentinaa j*
|
ne uusiutuvat, maahan. Työväen kohoavat tulot M acdonaldiiam en laiva kolahtaa. En-
guayn kesken.
»¡eno- k u r d i n «
sebi
haluaville tovereille,
"iai» e1 ... .....................
sen oh
sitä
sota on saattanut Euro-
jälkeisen politiikan e-
V enäjään
nähden
"°udaU“ u* 1 Pollt“kk.« j . K ansa,n
- ' — »)■