Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 8, 1920)
^ toveri olivat tuottaneet rahallisesti tajakokouksen itökseen täs- sien kokemusten ja opetuksien hyviä tuloksia samalla kuin sä asiassa, joka iu I u u seuraa- valossa,' mutta näyttää ailtä, et niissä levitettiin sosialistista vaati: Tke organ of tke Finaiak worker* tä järjestötoiminnan * terveen tks Western States. The only Finniak valistusta. mukaan alistuvat enem- Daily in the W o * Published Daily, “ Suhteessamme Am . Sosialis- Vastaiseen valistustyöhön tipuolueeseen päätettiin yh except Sunday, a t Astoria, Oregon, päätöksiin eivätkä ota by tke Western Workmen « Publishing nähden Kiinnitettiin uuden alue dä niistä itäläisista joh alueemme alustukseen, (Tä Society. T t V - komitean huomiota -erikoisesti alustus vaatii eroa sosialisti tajista, jotka suoraan kehotta siihen, että sen olisi saatava puolueesta ja on se julaistu To vat jäseniä hajottamaan kaiken Office Seventh and Commercial St., varsinainen tupa-agitaattori ja verin numerossa 271, marrask. toiminnan ja kaikki osastot, jos Opposite Poet Office. sanomalehtien levittäjä kiertä ig, p. — Toim.) alustuksessa heidän kantansa ei pääse voi Pkoaei Office 365, Editorini Dep't 832 mään alueelle aika aiottiin. mainittujen syiden lisäksi, ni tolle. Tämmöistä " uppiniskai Office j ex 99, Astoria. Ora. T O V E « . Box Suuret farmi ja kämppäseudut meämänä vielä sen, että sosia- suutta ja oikeastaan u h m a a v aa olisi joskus tämmöisessä tarkoi listipuolue ei ole tullut hyväk rifcoksellisuutta ei täällä ole ha- ED ITO R IA L STAFF tuksessa kierrettävä kokonaan. sytyksi Kolmanteen Kansain kyrvissä. Toivoa siis voi, että aluejärjestömme "tulee ylyfimie- Managing Editor, Sulo N iin ikään vaaditttiin alueko väliseen ja että se on käynyt Alex Sero. Toivo A . Johnson. miteaa ryhtymään erikoisiin sen vastaiseen taisteluun otta lisemmäksi itsenäisen järjestön A. N. Koskela. toimenpiteisiin kaikenlaisten malla osaa neljännnen perusta- perustamisen kautta' kufh mitä Entered as second-class mail matter työläisten yhdistyksien kehit mispuuhiln. Koska Raivaajan sen..on k iliin aisti’ ollut ja saa July 18, 1912, at tke Post Office at tämiseksi ja Toverin kannatus- taholta on alettu kypsyttää tästä uudellen suhteiden järjes Astoria, Oregon, nadar tke Act of renkaiden perustamiseksi sem toimintaenerkiaa e- maaperää järjestön hajaantumi tämiseltä Marek 3. 18/9. moisilla paikkakunnilla minne selle, joka seikka osottaa hei riemmln. Arnoa mätä tällä haa ei osastoja voi perustaa. Tämä e- dän tinkimätöntä oikeistolais- valla kaivataan on kiinteä yh Washifigton-Qregon västys perustuu siihen, että kantaa, katsoo tämä aluekokous teistoiminta ymmärtäväistä suh pienilläkin paikkakunnilla on mahdottomaksi saada _______ ______ heitä tai- tautumista toisiin osastoihin ia sosialistisen sanomalehdistön ja purnaan työskentelemään vìi- : työväenjoukfcoihin yleensä ja ahtehohoas kirjallisuuden levittäminen saa- dessä marxilaisen sosialismin! aluejärjestöjämme ovat suuret Ta hyväksi ja päättää, että edusta-1 mahdollisuudet edessään, Tämän alueen edustajakoko- tava järjestelmälliseksi. Samalla/ kerralla kuin kehi tys on asettanut ’ kaupunkilais- proletariaatin suhteesta maata viljelevään väestöön enemmis töksi, on myöskin lähentänyt maanomistajien lukumäärän suh teellisen vähenemisen kautta maanviljelysproletariaattia ta loudellisessa suhteessa kaupun- kilaisköyhälistön kanssa sa maan asemaan. • ' 1 «HUBÖHMIUHIIlllll ' kan, joiden viimeiset temput ruorissa ovat tuoneet eteen välttämättömän perikadon. Ranskan imperialismin ku kistumisen hetki on tullut. E i ole muuta jälellä kuin Vivia- nin ääni, mikä väritettynä ja viekkaana Rukoilee Genevessä muodostamaan Kansain Liiton armeijan, mikä jatkaisi Parii sin alottamia sotia. Joko on sodat käytävä loppuun asti — tai on antauduttava. tat W rangeün tunnustamin^ Häpeämättömänä ja röyhkeää? Ranskan imperialismi v ie S K kykenee tuottamaan vahinko Neuvosto-V ena1* 11- mutt> set kautta Ranskalle tuleva vahh». ko on paljon suurempi. On »ei. väa, että Ranskan porvaristo d voi välttää perikatoaan”. IIIU IIIIIIIIIIU IIU IU PERIAATEVASTUSTAJAT VAPAUTETAAN K U K IS T U V A R A N S K A W ashingtonista tiedoteta»« K f V A V F fö &A Tällä tuskan hetkellä Rans että presidentti Wilson on vy •* 1 . « ated Pressin W ashing- kan porvarit ei voi tukkia edes pauttanut viimeiset periaatteel- tonin kirjeenvaihtaja on saanut korviaan vastakohtansa Neu liset sodan vastustajat vankilat, englantilaisista. lähteistä seu- vosto- Venäjän uhmaavalta ja ta. Tämä vapauttaminen ko». raavän todellisen analyysin ylväältä ääneltä, mikä Leon kee ainoastaan sellaisia henki, tällä hetkellä kuolevasta Rans Trotskin suun kautta kaikuu, löitä, jotka periaatteellisten v». kan imperialismista: kuuluen: kaumusten tähden vastustivat Ranskan kapitalismin haak “ Porvarillisen vallan ja porva sotaa ja sentähden joutuivat so. sirikosta olisi voitu jotain pe rillisten hallitusten kestavys on taoikeuksien tuomitsemina mj. lastaa, jos Pariisin hallitus koh enään vain pelkkä muisto men kä pitemmäksi mikä lyhemmäk- ta aselevon jälkeen olisi suos neiltä ajoilta. Tämä valta on si ajaksi vankilaan. Nämä tunut kompromissiin Neuvos tuomittu häviämään, sen ku kolmekymmentäkolme niitä e- to- Venäjän kanssa yhdeltä kistumisen hetki lähestyy no nää olikin — ovat nyt vapaa- puolen ja toiselta puolen tai peasti. Omistavat luokat tun tettu. Huomattavin puoli tassi kous pidettiin viime sunnuntai loudellisen työväenliikkeen e- jamme eivät saa mennä min auitfiiiiiiiiiu uiiifi * punut vastaanottamaan Saksal tevat sen, siitä johtuu heidän vapauttamisessa on se, että vj. distämisestä keskusteltiin myös käänlaisiin periaatteellisiin ei na Portlandissa. Edustettuina ta määrätyn sotakorvauksen, raivonsa. kin. Toverissa käskettiin mah kä käytännöllisiin toiminnan YHDYSVALTAIN PROLE olivat Portlandin, Woodlandin, pauttaminen toimeenpantiin va». minkä Saksa olisi kyennyt mak Raivohulluudessaan, jossa ter ta sitten kun jokainen oli jo Kalaman, Mont Solon, Astori- dollisimman tarkoin seurata ta myönnytyksiin Sosialistipuolu- TARIAATTI samaan. loudellista työväenliikettä ja roriin on yhdistynyt pelkoa, ne eessa pysymisen hyväksi, vaan an, Svensenin ja Seattlen osas tuomionsa kärsinyt melkein ko Yhdysvaltain kapitalismin*ke- Jos Ranska olisi tämän teh kiljuvat meidän muka voimat konaan — ja suuri osa jo tav. tot. Kokous ei edustuksen erikoisesti puutavarateollisuus- siinäkin tapauksessa, jos selväl Myös lä luokkataisteluohjelman kan hittyminen on nopeasti proleta- nyt, selittävät kritikot, niin oli- tomuudestamme. Harhaluulos- dellisesti “ palvellut” tuomioni puolesta ollut täydellinen ja unionismin kehitystä. Samalla kertaa ilmoitetaan prt. erikoisesti valitettiin sitä seik kin jätettiin aluekomitealle asi nalla olevat edustajat jäävät vä risoinut yhdysvaltalaisen ’työ si Ranska voinut tunnustaa vain saan he ovat surkuteltavia, vi- väenluokan. Viisikymmentä osittaisen vararikon ja voinut' hassaan halveksittavia. He ei- aksi katsoa mahdollisuuksia hemmistöksi järjestön edusta sidentin armahtaneen Fraiut kaa, että sellainen suuri suomal. työläiskeskus kuin Garys Har erikoisten puutavarateollisuus- jakokouksessa, eroamme me, ja vuotta sitten alkanut icapitalis- omata toisluokkaisen tai kol- vat kykene enää ketään harhaan von Rintelin nimisen saksalai- bor oli kokonaan poissa. Ko työläisten valistamista ja jär edustajiemme on heti jo järjes min suunnaton edistyminen on mannenluokan valtion aseman johtamaan. sen, joka tuomittiin pitkäaikai “ Me‘ kommunistien kansain seen vankilarangaistukseen sii kouksessa kummasteltiin miksi jestämistä tarkoittavien lento tön edustajakokouksen aikana saattanut aikaan näinä vuosi (Tässä sopii huomauttaa, että Hoquiamin osasto ei ollut lä lehtisten hankkiminen. Asiaa käytävä muodostamaan yhteis kymmeninä suuremman muu diplomaatit yleensä suhtautu välinen liitto, olemme kutsutut tä kun hän sota-aikana asetteli Neuvosto- Venäjään kuin kapitalististen hallitusten hau- pommeja niihin amerikalaisiia hettänyt edustajaa tämänlai tietysti katsottiin siltä pohjal toiminnan pohjaa muiden So toksen köyhälistön Tuokkape- vat A C» • 1 1 S 1 - 1V a m A a 1 J _ - 1 • « > rusteissa kuin niitä mikään ensiluokkaiseen valtaan) S O - il ta, että meille on erikoisen tär dankaivajiksi. Me täytämme laivoihin, jotka kulettelivat e- seen kokoukseen. Poissa oli sialistipuolueesta eronneiden a- Ainoastaan me lintarpeita y. m. tarpeita liitto- myöskin edustaja Raymondista, keä näille työläisjoukoille so lueiden ja osastojen edustajien historiallinen kehityskausi mis loin tosin olisi tyytymättömien tehtävämme. vallan säilymme ja olemme voittamat- laismaille. Hänet on, kuten si Ilwacosta, Deep Reveriltä, sialismin esittäminen ja kan kanssa, jonka yhteistoiminnan sään maassa on aiheuttanut lu arvopaperienomistajien kuunottamatta vallankumous-' kumous voinut syntyä. tamme julkituominen, jotta he tomia niin sodassa kuin rau -n ottu , myöskin vapautettu vau pohjan muodostaa tinkimätön Marsfieldistä ja joiltakin muil Säilyttääkseen ensiluokkaisen i hassakin”. ________ takin pienemmiltä paikkakun tulisivat kykeneviksi johtamaan marxilainen luokkataisteluoh- kausia tai itse vallankumous kilasta. _______ Mutta *____ poliittisia van- vuosia. vallan aseman, täytyi Ranskan Ranskasta erikoisesti lausuu! keja, ke ja, sellaisia jotka uskalsivat nilta. Joku näistä osastoista unionistisen liikkensä sosialis- jelma. Vain sellaisen amerika- Tänä vuonna kootut tilastot kiskoa Saksalta niin paljon Trotski: “ Ranska on uupunut; käyttää • hyväkseen ---- -------- perustuslait sijaitsee pitemmän matkan ta- S hengessä. Aluekomitea laisen puolueen ja niiden kie kana, josta kyytikulut, vaikka käskettiin myöskin heti ryhtyä liryhmien kanssa, jotka hyväk osottavat, että Yhdysvaltairi vä kuin mahdollista ja kaikki tsaa- se saavutti voiton ainoastaan kaikille asukkaille takaamaa pu ne suoritetaankin aluejärjestön toimenpiteisiin kesäjuhlien val syvät tämän ohjelman, voimme estöstä asuu 51 prosenttia kau rinaikaiset saatavat Venäjältä. sentähden, että Englanti ja A- hevapautta ilmaistessaan mieli- kassasta, tulisivat kalliiksi, mistamiseksi eri paikkakunnille käytännösssä toimia näiden pe pungeissa, joiden väkiluku on Turhassa toivossa periä V e merika niin tahtoivat. Kapita-i piteensä sodasta, ei presidentti ____ Ranskaa __ , ________________ _ w hyväksi „ ___ mutta toiset olisivat tämänkin yhdessä osastojen kanssa alueen riaatteiden toteennuttamiseksi”. 2,500 tai enemmän. Kaupunki- näjän saatavansa. Ranska on listista lykätään ____________ kau- ole ______ nähnyt vapauttaa. VVY •VA »5 e? taustalle. ” ly Ranska: 1 ■ ■ . - » __ _ ■ • «aa laisväestö muodostaa siis valta- agitatsionivarojen kartuttami jatkuvasti sotinut Venäjää vas- emmas Tätä Eugene D ebsviruu* edeHeenS seikan takia helposti voineet Sanomalehtien arvostelussa , van enemmistön väestöstä. Maa taan aselevon jälkeen, ja myös-¡auttaa fraaseilla ja julistuksilla, ’ '* ’ * edustajan lähettää. Hoquia seksi. vankilassa. Lukemattomia i. w hyväksyttiin tyytyväisyydellä Lännen luentokursseja var Toverin ja Työmiehen toimi seutu on menettänyt tässä suh- kin käynyt kalliita sotia Vä-; jotka ovat pelkkää lorua, vailla w .’ Iäisiä viruu vankilassa ja tois min osasto menetteli huonosti valtansa. hässä Aasiassa ja muualla sa- poliittista merkitystä tai histo- kun se ei lähettänyt edustajaa. ten oli komitea aikaisemmin tustapa, sekä yhdyttiin Raivaa teessa vaikuttavan ten tuomiot, sellaisten jotka o- s u u rte o lli maan aikaan. nallista perspektiiviä. Ranskan vat olleet takuilla vapaana, on Siitä kärsii koko alueen toimin päättänyt antaa kaksi stipen jaa koskevissa alustuksissa nii Maanviljelyksen Nähtyään mahdottomaksi päänä on vanha Molieren luo hiljattain vahvistettu. Ei Deh Komitean päätös näiden hin, jotka siinä vaativat perus suudeksi muodostumisen ja te ta ja sellainen erikoisesti on diä. ollisuuden kehittymisen seura neuvotella vanhan liittolaisen- ma klassillinen tyyppi: itsera enempää kuin i. w. w Jäisetif-^ omiaan vieroittamaan koko mai jakamisesta ja hakuajan edel teellista muutosta ja toimittaji- uksena tämä on tapahtunut. :. sa kanssa, irtaantuivat Englan- kas nousukas, joka kahden vuo nitun seudun pois aluejärjes- leen jatkamisesta hyväksyttiin en erottamista. Edustajakoko-' Sota-ajan . vuodet erikoisesti 1 nin imperialistit Ranskasta jo sisadan ajan on pyrkinyt aris ole asetelleet pommeja ameri- tön toiminnasta. Sellaista ei jä käskettiin sihteeri toimimaan kalaisiin rahtilaivoihin. Ainoa menevä edustaja velvoi-¡ estöä. vielä lisäsivät ’ — kaupunkilaisvä- saa enää tapahtua. Jokaisen o- siten, että kaikille aluejärjes- ukseen " Superio-j ................ ... k ^ T J U Ä tokraatiksi, ja nyt, päästyään mitä he ovat tehneet on se, et t «eniin a ttiin l kannattamaan zannof 1 saston on oltava mukana alue-! tön sekä myöskin osastojen lu valtaan, pyrkii alistamaan mail tä ovat uskaltaneet puhua to- Manviljelyksesn suurteolli- neet keinottelijat uskaltaneet järjestön toiminnassa ja jokai paamille stipendeille saadaan t xiä°S? StOn alustHst* £ ? rJal.an työläisten avustamiseksi ja käs- suudeksi muodostumista kuvaa kaikkensa P u o la n ,.. Krimin man tahtonsa alle. Ranska on tuutta sellaisena kuin ovat sen sen osaston on seurattava alue käyttäjät. kettnn hänen vaatia, että toi- vielä se seikka, että johtavissa Kreikan ja Turkin seikkailui- uupunut, ja kuitenkin sähkösa-! käsittäneet. Sentähden he nyt komitean ja järjestön työtä Järjestössä esillä olevissa menpiteisnn alustuksessa esi- maanviljelysvaltioissa, kuten II- j hin nomat joka päivä kertovat sen saavat olla lukkojen takana, ja me voimme faada suuntakysvmyksissä oli kokous tettyyn suuntaan ryhdytään he linoisissa, Iowassa,* Texasissa, ihmeellisestä uudelleenrakenta- siitä johtuu myöskin se että Surkeassa avuttomuudessaan misesta ja ennalleenpalauttami- heitä ei vapauteta. Pomminheit- järjestötoimintamme tarkoituk-1 yksimielisesti edistysmielisellä ti. Oklahomassa sen mukaiseksi kannalla. Suurimmat osastot annetaan armoa, mutta Kaikissa suunta Tämän epäkohdan toteamisen kuten Astorian, Portlandin, Se kokous oli niin työläisille ei ati| ____ jälkeen voimme sanoa kokous attlen ja muutkin osastot oli Työm. 4 pro- Pariisin ta hyvin onnistuneeksi. Ei vat tehneet päätöksen, että he c.!teL m’taan taPPelua edes nais- 'valtioissa suuremmankin W lp äil« T o k io ; joulut paljon mitään vakavampaa ol kannattavat järjestön eroa van ^ o H « nÓnn toverIka. 8 p. — Laivasto- tovereita, toisissa kokonaisluvusta, lut huomauttamista tänä vuon hoillisesta ixs k . ‘ , Tilasto • ,.. - t , .ei aan Parei™nalle puolelle joutu- sen kanssa. Ranska yhä uupuu m inisteriö on p äättän y t lisätä veä sosialistipuolueesta enemmän toisissa ; . ... . vähemmän,| tässä suhteessa ole vielä valmis, nutta Englantia vastaan, leima- ia vaioaa perääntyen vhä kau taso-osastoja kahdesta viiteentoid». na toiminnassa olleen aluekomi ja puolustavat itsenäistä suoma jotka vielä ovat taipuvaiset luot mutta jo voidaan lausua, että ten sen valtiomiehiä “om anvol ¿mmas iaSstaHe 7 n" Y tean ja sihteerin toimintaa vas laista järjestöä. Edustajat oli- taustalle näyttämöltä. Joten Japanin laivastolla tulee ob enk?n kkai' luku nousee tonpyyteisiksi vehkeilijöiksi", Tähän prosessiin nä taan. Päinvastoin todetuksi tu vat evästetyt tältä pohjalta, tvTkykyyn51^ 81^ nähden ovat Olaan 280 lentokonetta. Parhaill«« selevy a ,yya si„]u e n X t ? van-' ± , i v i e " ' " Ä Ä S iK „ u h k a u k s e t p a li, että agitatsionityö on ollut Kokous yhtyi yksimielisesti enem m än v a n l miefavi-r. 1...... j •. l v i < . • ” ---------- -------- ’ ---- - Ja Valheet yh- lÄ ivaatom inisterfö ra ke nn u tta a noilh en.mman van- m «tavien maanviljelijöiden lu- 'liikettä Irlannissa. Huonot ta-'tä voimattomat kuin Puolalle ^okoneiiie " ä itiia iv a a ’. josta tuki reippaalla kannalla. Kesäjuhlat Minnesotan rauta-alueen edus- han tavan kuin viimeisten vuo- kumäärästä. vat PaIJastavat nyt miesten tus-: lähetetyt kannatussähkösanomat! englantilaism allinen. M m in n u iiiijn iiiiH H iiH i miui u unitmn t YLEISMAAILMALLINEN TALOUDELLINEN PULA mimiiimiimmumm m u titittt» :; 1 mut » n n n : 1 11 ¡ 1 A m erikasta ja Englannista saapuu linen eläm ä on vakavassa järkky- Yleensä luulen voitavan sanoa, e ttä jossa asuu paljon sellaisia, jotka elä lakkaam atta tietoja hintojen putoaml m istilassa. Työttöm yyskysym yksen ollessa e Norjan asem a kansainvälisesti katso- vät yksistään kalastuksella, on kä sillä Englannin parlamentissa, eriä sesta, pienempien ja suurem pien ta Lehti on kääntynyt eräiden johta en on tällä hetkelfä kyllä epäsuotui- lastua m uuttunut vaikeiden taloudel lojen m aksujen tA niifani.a» k*. * lakkauttam « k , , isesta .. vlen Pankklm iesieu puoleen, ja tie- sa, m utta m itään v aaraa läheiselle listen olojen vuoksi aivan k an n atta porvariedustaja, ollen itse juuri tj» antaja, laski julki muutamia kapit«- tömvvden ° Iisa*6 » yi? l8e»iÄ tyot' du3tanut heidän m ielipidettään tilan- kriisille el pankinjohtajan m ielestä Nyt me seisomme jättiläism äisen M utta nyt jo nähdään suuremmoisia m attom aksi elinkeinoksi, syystä, että listinsuusta harvinaisestl lähteviä to tomyyden lisääntym isestä. M utta teista . v, tt - 1 pulakauden ovella. Jonka ensim älset työttöm ien mielenosoituksia, ei ai ollut olemassa. m enot m ainitun am m atin alalla ovat distuksia. kuinka voim akkaasti kriisi on koh- i Kysymykseen, onko odotettavissa enteet jo ovat nähtävissä, kirjoittaa noastaan Vienissä ja Berliinissä, 4- -j- 4« kohonneet sietäm ättöm än korkeallo. Hän sanoi, e ttä hallitusta, työlaiiu venäläinen tutkija J. Steklovv Ja ja t vaan myöskin Lontoossa. Tämä Lon dannut Europan m antereen valtioita, pikaista taloudellista pulaa, lausui! Mitä taas kalan vientiin tulee, on se ja työnantajia voidaan syyttää, ms: osoittaa tieto Ranskasta, jossa ty ö t-} pankinjohtaja Patrick Volkmar. e ttä Saksagta kirjoittaa Englannin Riip- kaa edelleen: Sota sinänsä on Jo toon työttömien liike näyttää siltä, viime aikoina miltei kokonaan py ta hän tahtoo erikoisesti käsitellä tällaista pula-alkaa. Mutta se on ikään kuin se ei olisi kaivosmiesten tÖrnyjs ,.on kasvanut Teloittavassa j Norjan olosutehteet ovat riippuvaisia Pumattom an Työväenpuolueen lehdes- m äärässä. Sangen vakava on tilan-1 kansainvälisestä taloudellisesta tila n -! sä The s Pcialist Review” Vilfred sähdyksissä. Tähän saakka on Tans työnantajia. Työnantajain suurin li keinotekoisesti peittänyt asian tilaa lakon kanssa yhteydessä, m utta mo kalla ollut parhaat kalam arkkinapai- mobilisoimalla väkivaltaisesti miljoo lemmilla on yhteiset periaatteet. Tä ne erittäinkin vapautetuilla a lu eilla.! teestä. Useilla teollisuusaloilla. ku - ' W ellock’ e ttä n taloudellinen tilan- kat Saksassa, m utta nyt on vienU ka on niiden ahneus — halu rik»»- i tua. nia työläisiä ja m uuttaen enimmän mä lähestyvä, tai jos niin tahdotaan Polijois-Ranskan kutom atehtaissa o- ten rauta-, teräs-, kummi- ja puuvilla- ne on Versaillesin sopimuksen alaise- Saksaan tyyten lam assa, joka seikka ' “Me kaikki tiedämme, että soda osan tuottajistoa kuluttajiksi, jotka sanoa, jo alkanutkin teollisuuden pu vat työnseisaukset sangen huoruutta-1 teollisuuksissa on tapahtunut suuria na mahdoton, ja 2) yhteiskunnalli- jolituu Saksan kurjasta v a lu u tta h a n - ( aikana työnantajille oli äärettomä, Seinen hallintopiirissä on 40 hinnanalennuksia. Rauta- ja puuvil- nen vatJankumous on näinä vuosina elävät entisten varastojen ja tuleva* lakausi on olemassa. Yhdet se heit vat. teestä. K alanvienti Englantiin on helppoa tehdä vähällä vaivalla Ja uä suurien hyvinvoinnin laskuun. Sota tää suoraan kadulle tarpeettom ina, pros automobiiliteollisuuden työläi- lateollisuuden asem a on tällä hetkel- k*ertäm ätön. Edellisen väitteensä to niinikään m elkein pysäyksissä. Sin- - Tauksella suuria omaisuuksia. Syyri sistä työttöm änä, samoin on yhtä pal- lä kaikkea . , m uuta . kuin hyvä' - .................. Auto- <^ ateck8i kertoo hän kalliista ajasta, |On väliaikaisesti peittänyt kapitalis- toisille se ei anna tilaisuutta pitää ^ s e n järjestelm än elimelliset puut elinehtojansa entisellä tasolla. Kal- jon työttöm iä työläisiä kirjateollisuu teollisuudessa Am erikassa vallitsee ' Joka yhä karJi»tyy. Ruoka käy yhä ne viedään tä tä nykyä vain m ä ä rä tty -' siihen oli kaikkien tarveaineiden pu* ja kalalajeja ja niitäkin ainoastaan te ja työnantaja, joka voi tuolta* > *t. m utta se el ole voinut niitä hi- vostyömiehet koettavat saada viral.i- den alalla. Nahkateollisuuden alalla kriisi, joka myöskin vaikuttaa nikke- niakernmaksi J» v aatteista ei ole toi- vähässä m äärin. 75 »teollisuuteen ja sam alla myöskin voakaan- Polttoaineitten laita on sa- takin tavaraa, sai vaatia siitä tuink» Ittää. Se on siirtänyt pulakauden sesti palkkojensa korotusta, m utta ot- tyoskentelevistä on työttöm inä hinnan haiusi. pros. Vakavg Ulanne vallitsee myös koskee Norjaa. Sitäpaitsi on useissa i n ia °S a Porvareista toivoo Englan- tuonnemmaksi, m utta tällä se on teh taeu huomioon välttäm ättöm ien ta r Asiain näin ollen ei ole lainkaan : vaatetus- ja korlsteteolli^uuden aloil- m aissa esiintynyt lakkoja ostajien ' n,n tu,evaa järk iin sä ja auttavan A m attiyhdistykset esittivät niedk nyt hetken yhä enemmän kärjisty, vikkeiden pysähtym ättom än hinnan ihm eteltävää, jos k alastajilta on lop. la. Loircn alueella käraivät « h ik . .... Saksaa — pelastaakseen itse vallan* ^ Qeena kärBiTät r a u tl’ keskuudessa ja säästäväisyysliike on | . - _____ _____ punut kärsivällisyys, joten he ovat palkankorotusvaatim uksia. Me k» neoksi siihen m ennessä, jolloin pula nousun, on näiden vaatim usten taka i ja siIkkiteoIKsuus. samoin Rhonen , saanut jalansijaa kaikkialla Mutta kumouksesta. Ja “F reih eit” tuo esiin väksyimme ne ja Jos tuotantoko* on alkava. Sodan jälkeen on alka na Itse asiassa pyrkimys pysähdyttää suurem m assa m äärin alkaneet siirtyä alueella automobiiliteollisuus. sellainen liike ei voi luonnollisesti oi- Saksan ^'»H öm yyttä, erään kirjoituk- muihin maihin. Joissa heille ta rjo u -! tannukset sen takia kohosivat. P*' nut lyhyt teollisuuden koboamisjak- realismi työpalkan alentumisen. + + + Tarve ilmaisee tavalla: so, m ulta se ei voinut kauan jatkua ■ j 1 la - pitkäaikainen. , — -— — v v sen yh tey^essä seuraavalla — — — t itu parem m at elinm ahdollisuudet nimine sen kuluttajain maksettava!»! Nykyinen taloudellinen pulakausi Kööpenham inasta ilm otetaan. e ttä pian jälleen ja ^iin on tapahtunut- TyönväHtysvir^ston m ietelm ä selo s-, kuin Tanskassa. ja vähän lisää itseäm m e varten. 8* siitä syystä, että kapitalistisen jär-1 joka pian on vahaava koko m aail Ianskan kuukautinen kauppabalans- kin. E räänä valonkohtana on. että taa lyöttö,»yyden laaju u tta Saksassa tahtoo sanoa, e ttä jos hän voi om «- jestelm an tuotantovoim at ovat perin man. kehittyy kokonaan entisestä e- hocial-Demokraten" on kääntynyt taa, e ttä noiden pallojen ammattiin sivajaus kasvaa huim aavasti. K esä-! raham arkkinat Yhdysvalloissa ovat hyvin selvästi. _ _ _________ ______ K uukausikertomuk- pohjin rappeutuneet m aailm ansodas roavien olosuhteiden vallitessa. Pu Jäyk- sen num erot kohdistuvat vain avus- iam,in huolestuttavan kysymyksen tojen takia kustannukset ovat ko* sa. Ja »e, mikä oli välttäm ätöntä, hum attakaan siltä, että se tulee 0I3- ja heinäkuussa oli se 100 milj. kr., nykyään parem m alla kannalla. elokuussa 130 mllj. Syyskuussa noU3i i kyys on jonkunverran laim entunut tusta n a u ttiviln, jota vastoin mietel- J° 1 ° 8.^ Tanskan kalastajayhdistyk- m attavasti kohonneet, niin luocnolh- joka ilman sotaa olisi tullut ehkä en maan laajem p ja tuntuvampi, sillä vajaus jo 160 m ilj.' Tämä lisäytymi-1 Taloudellisen lam aan tu m ien “ ä an taa yleiskuvan tvön etsiiäin 8en s?hteerin. hra Videbackin p uo-' sestl hän lisää voitto-osinkoon vissil lisäytym i-; Taloudellisen lam aantum isen kansain- ma aDtaa yleiskuvan työn etsijäin nemminkin, esiintyy nyt monta ker se esiintyy koko painollaan joukko leen. jolloin täm ä on lausunut tilan- lä prosentilla ja pistää taskuunsa es Saksassa. Täm ä taa suuripiirtaisem päna ja enemmän jen kannettavana. Jotka Ilman sitä nen saa selityksensä osaksi sen kaut- välistä Jatkoa ei ole siis odotettavis- •p to .n ä ^ lu v u sta ta e tt^ kivihiilen tuonti m aahan on sa. Ja m itä tulee Oversjöiske-yhtiön ‘Yönetaijäin luku nousi heinäkuussa teestä miltei samaa, m itä yllä on jo kä 6 puntaa sen sijaan, e tu enne« Kärjistyneenä. kin ovat maailmansodan uuvuttamia, viime kuukausina lisääntynyt. M ut-! konkurssiin, on se pelkästään keinot- 1920 yhtft«QBa 1,118.912. N äistä oli esitetty. H änkin painosti erityisesti sai 1 punnan.” Vielä äskettäin oli puute työläisiä kohtaa se nyt työväenluokan. joka*on sitä seikkaa, että kurja taloudellinen ! Edelleen hän sanoi, että tvonant» ta yleinen kauppatilanne Tanskassa teluliike, ollut epd5Uui€*28Sa epäsuhteissa 834«731 ' 7 m‘«stä J ja 284,181 uaiouj. naista. n Hei- tä. nyt on kaikkialla huom attavissa perinpohjaisesti m uuttunut ja vapau ; . “ • joka on vilut ei- tilanne» -1,4 2 k — »uuu«, — on tä tä nykyä hyvin synkkä. Tämän ” yhtiön «varallisuuteen. Minä luulen. nakuU8*a kärjistyi jälleen talo u sp u la,; ! j ja la rikastum isen halu turmelee <7* kasvavaa työU öm yyt||. J a näin ei tunut entisestä alistuvaisuudesta ja seurauksena, e ttä työnetsi- ilmiöihin kuin m itä nykyään on huo- Iäiset ja s a a tu a teollisuuden v«a- ainoastaan voitetuissa maissa, nöyryydestä. Jopa tästä pulakaudet} vuoden yhdeksänä ensi kuukautena ettei sillä ole m inkäänlaista vaikutus- i° 8ta tekee tuonti 1.000 milj. kruunua e- valtaa. ei myöskään niihin p a n k k r/ Jäin tu,va lYönvällaty^toimietoihin oli m attavissa Tanskan kaiastajaväen raan. T yöntekijät eivät halua tto kuten Itävallassa ja Saksassa, m utta ta johtuvat ristiriitaisuudetkin tule keskuudessa. H uom attavat m äärät ■ tantoa lisätä yksityisen voitot- itse Englannissakin, joka on sodas vat olemaan huom attavia laajuutensa nemmän kuin vienti ja erittäinkin hin nähden, jotka ovat taanneet uu- erity,Ken suuri. E tsijöitä oli 677,017 Tanskan kalastajista m uuttaa pois M anchesterin koulun mukaan, »e * Köpenhaminan vapaasatam assa on henkeä. E rityisesti huom autetaan, den osakkeiden merkinnän. sa enimmän voittanut. Sen jälkeen Ja kärjistyneisyytensä tähden. Muk- Mitään vaaraa taloudelliselle luhis- ettÄ 3uurl Joukko näistä työttöm istä t” a a .ta a se ttuen pääasiallisesti Eng- tä ty ö n a n u jä lla on U ito tehdä ene» kirjottaja erottaa Yhdysvallat sellai- ta täm ä kaikki on vielä vähän. Nä mahdottomia m ääriä tavaroita, jotka Jo pitemmän ajan ovat odottaneet lum iselle ei siis ole olem assa’ jo P“ emmän aikaa odottavat saada ! " n,n , Kanaa,ln varrella sija itse v iin ; pi rahaa kuin työntekijällä, oikea’- sckiH maaksi, jossa pulaa ei vielä ola mä taistelut tulevat vulttämättömäs- \ ‘e“ Ua\ Sik8‘lM i el otekaan ihmetel- Minä en usko sitä. Taloudellinen to ,n ta- Ede»een painostetaan e tte i-! 8atam akau0unke‘hln. Siellä he har- taa hänet olemaan toisen iho!*1 nähtäviäsi. 81ini hän kuitenkin e- tl m uuttum aan poliittisiksi koko pro tavaa, jos itse vanhoillisim m at kaup- pulahan on jo vallinnut pitem m än ai- v4t näm ä num erot anna täydellistä U vat kaIastUsta Ia m yyvät s a i - 1 herra. Sodan Jälkeen, uskoi hän. <* rohtyy. Yhdysvallat ovat asiallisesti letariaatin taisteluksi kapitalistista piaatkin vaativat nykyään kauppayh- kas. On ollut ttliasuoritusatkakausi lraTBa työttöm yydestä sillä m onet f ”ekÄ 08tavat sitten ansaitse- tästä teoriasta luovuttava kokoa**«- miltei sam assa asem assa Europan järjestelm ää vastaan kokonaisuudes tyden alkam ista N euvosto-V eaäjän' K urssit oval laskeneet niin alhaalle^ tyÄläf8et « e ltä y ty rä t käyttäm ästä m illään rahoilla tarvikkeita. - S .......I ie llä ! - On luovuttava ottam asta kaikkea. » maiden kanssa. Täällä on jo miljoo saan. Palkka paikoin tulee taistelu kanssa. että ne tuskin voivat joutua alem- h-TT4k8een virallisia työnvälityspaik- saavat he useita tarveaineita paljon tä voidaan toisilta ottaa, haa neo* n ia työttöm iä ja niiden luku lisään alkam aan suoraan työlälsluokan + + + m aksi Ja kriisi on kokonaisuudessa ko^a näm ä kun eivät kuitenkaan voi halvem m alla kuin Tanskassa. Niin- kapitalisteja. tyy arv^lnttavasaa m äärässä näinä hyökkäyksellä porvarillisen yhteif- • orjan Social Demokraten" kertoo kulunut ilman suurem pia Järkähdvk- lählm m ässä ajassa työtä hankkia pa kerrotaan, e ttä esim. petroleum i | N iitä on kyllin kapitalisteissa** aikoina. M arkkinoiden huonosta ti kunnan perustuksia vastaan. t.-l viime viima aikoina allrnln. on X-__> ____ > • ! 1 siä. _ ... e ttä N orjassa il- Nämä num erotiedot eivät siis käsitä on siellä halvem paa kuin Tanskassa, jotka k äsittävät, että kapitalisti* lasta valittaa am erikalaineu k a p it1- + + + m^nnyt m erkkejä, että m aassa tulee N orjan keskuspankin jo h taja Dahl nUt* iotkA onila 9atn ty ö tä e ts iv ä t jossa sen rauhanaikuinen hinta 18— viimeisen päivän eläm ä johtaa vri» listi aivan samoin kuin europalainen- “Freiheitlssa" k irjoitetaan: Koko vallitsem aan ennen pitkää taloudelli- ’ selitti, että kr. tynnyriltä on noussut 150 ’ sen pikaisem paan romahdukseen > kin. on epävarm aa lausua asi- kapitalistista maailmaa järk y ttyä tä nen kriisi. + + + kruunuun tynnyri. la p u k si lausui koettavat saarnata ’’kohtuutta“, o 91' Laskeva valuutta, vuori- asta m ielipidettä. Alhaisempi valuut- Köpenhaminan T ässä m aassa el vielä ole näkyviä tä’ nykyä vaikea taloudellinen kriisi, Social-Demokra- ra teollisuuden seisaus, epäonnistuneet takurssi idebaack, ettei kalastus miten-! ta moniko kapitalisti näille r»ro:rn*- on kyllä ollut edullinen pie ten ” kirjoittaa huolestuneessa ääai- sä työttöm ien mielenoeot uksia kuten vieläpä niitäkin maita, joissa k ap iu - kalastukset ja nyt vihdoin O versjöis kaan kannata Tanskassa niillä e h -! sille korvansa kallistaa Europa.**, m utta g. a. "soppalinja” I listinen koneisto ou pysynyt aivan ke-yhtiön komea konkurssi, kaikki nemmUle teollisuuksille, esim. pape- lajissa siitä, mihin vaikea taloudelli- doilla ja niissä oloissa, m itä nyky-) “ Kenen jum alat tahtovat kuki*»* on Jo m uodostunut e ri kaupungeissa. ' koskemattomana. Pohjois- Ja Eteiä- viittaavat siihen, että maan taloudel- nnvMsnuiUe. m utta n y t n äy ttää siltä, nen tilanne johtaa maan kalastusta ään on vallalla. ; 8en , y 6 v lt K>keode,u ~ kcul* e ttä siinäkin tapahtuisi pysähdys, harjoittavan väestön. Tanskassa, **■ *5* “j* i vanha, usein toteutunut sanacparti-
