Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 4, 1920)
jOULUiC 4 SATURDAY, DEC. 4 TOVERI vat tässäkin suhteessa paljon ovat häviämässä. Toisella puo kaupunkien vaikutusvaltaisille paremmat kuin joku vuosi sit len olevien toverien keskuu liikemiesten yhdistyksille, seu Kolmatta Internationalea vas määrältänsä — olevaa järjesty näkökannoille perustautuv*» taan. Siinä väitetään että Eu- neitä ja aikovan ottaa käytän oreetikot. Siihen ovat Tbe orgaa e f tbe Fiaaiab w orker* ta ten. Suomalaisen järjestön vel- dessa on muutamia kevytmieli roille ja liitoille. Puolustusliit ropan järjestynyt työväki ek- töön 8-tunnin työpäivin ja pois set innostuneita. Se on tbe Weetera States. T b * only Fiaaisb velvollisuus puoleltaan on koet siä johtajia, jotka ratsastelevat to on siis sodanaikaisesta toi- dottomasti vastustaa bolshevik taa urakkatyö. Etelämpänä o-jmätöntä, sillä työväi Daily ta tbe V es t. PaUtebed Daily, taa lähentää täi Iäistä yhteyttä. vanhoilla fraaseilla siten koet minnasta siirtynyt sodaajälkei- kien oppia, jonka julistus lai except Sunday. at Astoria, Oregon, levissä kaivoksissa on olosuh- nousevana luonnana täyty» by tbe Western Workmen's Publishing Niin tekevätkin osastomme mo taen ylläpitää joukoissa viha- seen toimintaan, pyrkien nyt; maa väkivaltaisuudeksi ja s,ii- m i e l i a t ä ' t i m n . H , . A d J . i ; , . , ; . . -------------- ----------- » a n . i v « u a i s u u u c & 5 i j a ^ i - ic c i s c u a is c i k . uin ne olivat onvar täs- tas- hota tiedollisessakin sub teet sellaiset kuin Society. nilla paikkakunnilla. Yhteis su o m a l iärUfriKS ia ,,i i yaPaehtol5*n^armeijan nuodos- hen aiheuttajaksi kun taas so- sä maassa 30 vuotta sitten — yläpuolelle vanhan järjen työskentelyn edessä ovat suu suomal järjestöä vastaan. Mut-itämiseen lakkojen murskaarai- sialismi on rauhan tuoja . Ju- Office Seventb and Commercial St . yhtiön myymälät, vaarallinen kannattajien. rimpana esteenä huomattavasti Opposite Post Office. ki ten SCkSx Sen virkamiesluettelos- listus jatkuu: Me syytänune kuumuus, kaivostyömiehet työs Siitä syystä itsec piskein kumoukselliset sen vasemmisto nyt tekee käy-,ta näemme, että virkailijoina Kolmannen - Internationalen kennellen alasti, sotilasvartiot Pbonei Office 363, Editorial Dep't 832 epäaosialistiset työläisten keskuudessa tiu aatevirtaukset niiden keskuu a n n b lltsta esimerkkiä rakenta- sima toimivat maan tunnetut johtajia työväestön siveellisten Post Office Addrees: estämässä rikasmetallisen mal- päivän järjestyksessä. Su^ dessa jotka ovat meistä erossa. vaan ja yhdistävään s u u n taan kapitalistit, sellaiset kuin W il- T O V E R I. Box 99. Astoria. Ore. käsitteiden höllentämisestä, V e-|m in varastamista. Nämä kaivos- tomasti käyttävät työläiset He luottavat vain taloudelliseen varmojen ja tinkimättömi liam Guggenheim, R Belmont, näjän kansan toivomusten ja miehet myöskin järjestyvät ja E D IT O R IA L S TA FF toimintaan. Mutta näiden to- en nergiaa itseopiskeluun Sen luokkataisteluperiaatteiden D. J. Hill, C. S. Fairchild, pyrintöjen sortamisesta sekä tulevat vaatimaan suuria uudis delmöittävä ja tietoa Ib* Eli* Saflcaaea, Managing Editor, Salo veriryhmien seassa on huomat p o h ja lla ja karttaa kaikkia pik- Charles J. Bonaparte ja Henry kansakunnan Syvänsä, Alex Sevo, Toivo A sortamisesta a tuksia kaikissa suhteissa kai- vaikutus on suurenmoinen tavasti niitä, jotka hyväksy kumaisuuksia yleisessä politii- B. Joy. A H. Koskela. sellisella hirmuvallalla, Bolshe- vostenomistajilta. seopiskelun luonteesta ja vät marxilaisuuden mielessään. kassa, niin epäilemättä vanhoi- “Miten valmistua” on niraei- vikit yrittävät julistuksillaan “W right kertoo, heidän vie hyödyllisyydestä lausuu tyytymät- Entered as second-class mail matter Ja ns ovat • ilmaisseet • u i a - , u " ¡“ a riitoihin perustuvat kuk- tään kirjanen, missä; sama puo- saada koko maailman työväen July 18, 1968, at tbe Post Office at railunsa aikana tapahtuneen opettajamme K. Marx tomyytensa esim. heidän lehte-, koilijat menettävät menestymis-, lustusliitto antaa lähempiä la Astoria, Oregon, under tbe A c t of Moskovaan. Tämän Jokainen jalka valla tavalla: aan vastaan tuntuvasti viime ai- mahdollisuutensa. Tämmöinen konsärkem isohjeitt. Siiriä seli- liittymään tapainen m in e tte ìy on vanhat rautatielakon. March 3. 1879. __ ____ „ __________tasavallan rautateistä julistet - koina. Jos me luotamme katso rakentava politiikka op järjes Itseopiskelu antaa he tetaa n nuten voimalaitoksissa, ajan tsaarilaisuutta eikä uuden ¡tiin lakkotilaan, mutta presi- kouluutusta, joka on muksiimme, täytyy meidän tölle tarpeen ja se palvelee laito k sissa sissa. , kaasulaitok- k a a su la ito k - maailman m o ailm .n sosialismia. __ xx: n ___ x _ _1 ______ 7? ai- • ra itio tie la ito k Samalla• dentti Huerta sai . nopeasti Suomalaisten työläis myöskin luottaa siihen, että työväestön parhaimpia etuja , . 818^** bsnomalehden kirjapai-' tehdään julistuksessa hyökkä- kaan sovinnon ja lakko lopetet- kaampi kuin tiedot ja se »| antaa kyvyn järjestää ja i niin erikoisessa asemassa kuin Itsenäisellä järjestöllä ovat noissa, j. n. e. voi puhjeta yleis- yksiä myöskin pääomaa vastaan t!in 5-tunnin kuluttua. ten valistustyö tää hyväksi hankitut tiedot me siirtolaisjoukkona yleensä suurimmat mahdoHiauuiet hai? Meksikon työväenliiton yleis kä alistaa oman luomistor olemmekin min katsomuksem- joittaa asiallista ja järkiperäistä ko yhteiskunnallisen ' ' I <-**r? anat kun meinasivat jää- M _ _ _ . * • toimin- dä aivan rauhaan) ja selitetään sihteeri Luis .Morones johtaa tansa ____ _______ ____ itsekritiikin alai Saada Hsää S°,5ialistista va. listustyötä Arne- nan. Sentähden tulisi vapaeh- Näinä aikoina on kysymyk ^aen„TtyÖS? in ratkaisevan taistelun maail-i kaikkia sotatarpeita tuottavia Järjestetyn kouluutuksen sessä itsenäisen suomalaisen so kannatusta ns a ja ia niiden täytyy rikan suomalaisten keskuudes- toisten harjotella täyttämään n^ ” . kaPitaIisinil1 ja sosialismin M asioiden nykyisessä vaihees ; tärkeimmät paikat tämmöisissä! välillä alkaneen JKnlrn “marik tehtaita. Hän asetti ne siviili- ei pääasiassa ole tietojen sialistisen agitatsioni järjestön voittaa. valvonnan alle ja on saaiiut kimista, vaan henkisten perustaminen. Se on nyt esil- Mutta ei »ole samantekevä sagpllen, ja se voi paremmin ra- laitoksissa suurlakon varalta (ma n iu x „ !i.e tx ö u -u 1 lä toisen kerran lyhyen ajan si-¡minkälaisessa asemassa ja suh - kentaa parhainta avustusta y- Samalla varotetaan ettei van a 1 e^°ltctaan. J° mieftet miehet täydellisesti järjest järjestäyty- jemme muodostamista säliä. Ja jos emme kokonaan 1 teessä me itse olemme eri liik- leiselle amerikalaiselle työväen- ehtoisien ydinjoukkoja pitäisi k issa1 ? aan ja . suunnittclJ e nyt “U-; «u ksen ja tiedon, metodisen vaarin ymmärrä, tulee sellainen! keisiin ja puolueisiin nähden, liikkeelle kuin mikään muu asettaa toimiin liia J aikaisin vihollista (k etä.) denaikaisia . terveydenhoitolait-; jattelun ja asiallisen arvo» asettaa toimiin liian aikaisin, vastaan teitä vanhojen tilalle. Suuria aseiksi: keinoksi helpc muodostumaan välttämättömyy-i Meidän suhteemme yanhoilli- muodostuma. i esim. lakonalaisiin sanomaleh-l osa armeijaa on hajoitettu ja selvitä ilmiöiden koki dellä. Sitä ei voida enää estää, seen ja opportunistiseen sosia- riiilfllH IIItffllllU U U J IH I' iilili<llifii(iiU!iiiiii » tiin, koska liiallinen hätiköinti-’ upseerit ovat menneet kotiin ja ajatusten keskellä. Its Meidän järjestömme politiikka listipuolueeseen estää meitä “s— My^s P£ l MEKSIKON NYKYISISTÄ työskennelläkseen farmeilla. nut voi kylläkin päästä on viimeisen pari vuotta johta-, saamasta kannatusta. Työväen OLOSUHTEISTA Obregon selitti heille, että asteelle, mutta vain jos nut tälläiseen välttämättömyy-! järjestöllä täytyy olla itsenäi KAAMAAIN LA K K O JA hotetaan työläisten maksukote- Meksikossa vallitsee nykyään ! ^ äila luottamuk8«lla ®°lem- ensi yrityksensä liioda seen. | nen asema voidakseen menes- Sodan aikana toimi tässä;loihin sisällyttämään pieniä] Me emme parhaalla tahdollani! tyksellisesti toimia. E r ittä in ¡täys* lausunto- paino- ja ä o -; myBtä ratkaista ystävällisesti näisesti joutuvat ankaran, maassa American Defensce So- ProPa8andalehtisiä. mekään voi nähdä tässä mitään ta rakastavan arvostelun karnaLaa * mitat« \ n Mut.ta eikö tama sittc Per“8* c»ety- niminen seura, jonka e -> °P ivana propagandalauseenai koontumisvapaus ja sen halli amerikalaisten öljykoperatioi- seksi joka saa hänet pit ♦ hirvittävää ja tu vain kansalliselle näkökan-, rikoistehtävänl oli innostuttaa työläisiIle suositetaan seuraa- tus rohkaisee nykyään nopeaa den kanssa. itsensä kurissa.” Sisäpoliittiselta näkökohdalta. ____ i______ ___ --».v« Itseopiskelu on vaikeaa. kurisstii tehdä tästä asiasta kan n a ta sotavarustelun välttämät- ^ y 8^ “Oletko tarkoittamatta- « « t ä . kiinnitti vierailijoita uudessa nenmoiset vastustukset ko! suhtautua niin, että se samassa, salliskysymystä silloin kuin on si bolshevismin ystävä ” | Tälläisen tiedon ’’Fereratfed tömyyttä. Kaikkialla näki tä Siinä « pelkillä sanoilla ilman minkään- kysymys siitä miten jonkun __ ____ __ _ Hirveästi siis pelätään jois- Pressille” on antanut James hallituksessa enimmän tarmok- vat opiskelijaa. mä seura saksalaisia vakoojia, kaiden ja valveilla olevien so- paljon valaiseva esitys ja laisia todennäköisiä perustelui-l kansallisuuden keskuudessa par niitä olivat saksalaiset työmie- sak‘n piireissä bolshevismin pö- Lord, Amerikan Federation of noralaisten vaikutus hallituk-1 jääminen. Sitä varten juuri ta, julistetaan mahdottomaksi, j haiten voitaisiin tehdä sosialis- het, ja Saksan keisarin palve- Pöa* j ° ka nähdäan työläisten Laborin kaivos-osaston presi- Koko järjestömme toiminta ei tista valistustyötä sosialistisen luksessa olivat myös korkeiden Pienimmissäkin liikahduksissa, dentti ja Chester M. Wrigth, seen. Sonoran maakunnan en-i sialistit toimeenpanevat k tähänkään asti ole muuta ollut periaatteiden mukaisesti. Me elintarpeiden hintojen ja pien-lunioiden toiminnassa, lakoissa, ¡uton julkaisutoimitsija, pa tinen kuvernööri kenraali Cal- laisia valistustilaisuuksia les on sotaministerinä. Hän on kuin vain suomal. työläisten emme ole milloinkaan kuvitel farmarien tyytymättömyydessä, lattuaan vierailuilta, jolla ajal mies joka pakoitti Greene Ca- tokursseja ja kouluja. ten palkkojen takia lakkoutu- herättämistä, sitä tarkoittavien leet suomal. työläisaineksella Lännen työläisillä on nyt j. n. e. Nämäkin kiertokirjeet la he kulkivat enemmän kuin talojen, lehtien ja laitoksien olevan valtioHisesti enempää neet työläiset yleensä. Sodan ja lentolehdet ovat päivätyt 4000 mailia Meksikon rautatie nanean kaivokset varustamaan laisuus päästä osalliseksi lr päättymisen jälkeen alkaneet ylläpitämistä. Ei itsenäisen jär ku.in ...taloudeIli8estikaan .. mää-.radikaaHvainot voidaan myös New Yorkissa^ 116 East 24 th tä ja Upasivat väliaikaista pre uimaljunmikot työläisilleejn. Tä tokurssien opetuksesta hänen käsitystään talven aikana. Kurssit alei jestön muodostaminen itse asi raavaa osaa täm än maan lukkeis suoranaisesti johtaa tämän seu- Street, mutta lähettäjät ovat tua presidentti Obregonia ja n- ‘« “ “ “ “‘ Pulmien käsittelystä, Astoriassa tammikuun lop assa muuta eikä saata minkään^ sa. Vaan me olemme kaiken ran ansioksi. pitäneet .työtään niin hire\|sän laista vallankumousta ^jkaan ja kestävät ne viisi viil t * i n t u i i i i i i i i i u i i i n t t i i * - ... . , . a , aikaa perustautuneet'siihen, et- Seura ei ole vieläkään toimin- tarkeäna ja salap eräisesi, et seita muita Meksikon hallitus-1 meidän jokapäiväisessä tehtä- tä meidän velvollisuutemme on uansa lakkauttanut. Hiljattain ta JuIkaisut on pantu postiin viraston jäsesniä. Myöskin kes Opiskeluaika on seitsemän ITSEOPISKELU väissämme. Me voimme har-, valistaa itseämme ei ainoastaan i on seuran toimesta jätetty kier- Ind*anapolissa. tia päivässä. Tärkeimpiä Mu (ta homma kustelivat he useitten Meksi joittaa valistustyötä aivan ku- itseämme varten mutta että m e! “1 • • JÄ ,5 7 - unionien virkailijoiden todistaa, että porvarit kummin kon Työläisillä ei ole ollut suuria 1 ; teiskunnallistän tietojen «en tähänkin » U J . mc voin, kykenisimme o k X n a ^ c r iS i ä ? " ! ,,0" 3 K u rs sit ovat mahdollisuuksia koulunkäyn- kasjte^aan kanssa eri ammateista ja teol me n taas J° j:;.kino yhdistyä elimelliseksi __ u i ja^oX^ktdskataan* J* *pHsworth toi kin ovat alati valveilla etujensa yhdistyä elimelliseksi I laixelU laiselle työväenliikkeelle mah ~ ^ dO'li5imman suuraksi m*m. lisuuksista. puolesta. 1 ..m , . ti*11’ Lapsesta pitäen on täy-p *^ .' ... . , . . . Ne ovat kunnollista jouk- tynyt raataa palkkatyössä. A i-! . ^ ufsseille .tulee ilmoitta IfllU llU IIH H H IU III ’ ■ccxoen, joki osotua suurem- Ja me voimme olla suurempa- koa , päätteli Lord. “Työväes- neellisen niukkuuden ja myös- ~ .?* P :an. mennessä. paa elinvoimaiasuutta kuin mi- na apuna jos me'onnistuisimme VALLANKUMOUS ON AL- tö saa siellä oikeutta siinä mää- kin puutteellisten kouluolojen ta . sus ,lrao‘ttautumaan, mieltä, että tuleva talvi on ole tä sosialistipuolue nyt tekee. koota järjestöömme mahdQlli- va merkitykseltään ratkaiseva KANUT rin nykyään, että hallitus on takia suurin osa Amerikan suo 18astolssa on valittu komit. Suomalaisten työläisten kes simman suuria työläisjoukkoja. , tehdä PolitiikkF sa te’ malaisesta siirtolaisväestöstä on j° tka•välittävät tämänlaiiii kuudessa olisi saatava suurem Saattaa olla, että itsenäinen jär- sovietismin voittoon tai tappi-1 Tuli se sittenkin, se maail- ettc nyt ° “ aan toimes- jäänyt vaille alkeellistakin kou-! m° 1\uksia tai massa määrässä solidarisuutta jestö ei tuo mitään merkillisem oon nähden. Pyydämme apu- manvallankumous, josta porva- sa ° aa 51 suodessa tapaamaan tällit maan yhdistämiseksi täydel-j luopetusta. anne valmistuksiin punaisten t rit ovat nähneet niin monta ka- vallitsevaksi sosialistisen « .. a : — ___________ agi pää nousukautta, eikä nuorekas ehkä komiteain jäseniä, iit viimeistä hyökkkäystä vas malaa näkyä. Kyllä nyt lyö- Ainoa vaara heillä on Itse työläisten täytyy k o u -!,0” tatsionityön menestymiseksi ja ta alkuperäistä Sii- taon” _*__ _ ♦««_ x : s _ _i.-u . ...... . Siinä, että ek sim ä ä n luuttaa' itsensä. Tx_-ixiiu suoraan Jari mfiHä v . innostusta. . v t3- SIT taan”' Edelleen jatketaan: “So- tiin selvä _«.fc ohjelma” työläisien 8” na’ '« a tullaan k keksimäänj Itse pitää __ op- »aa kaa ,SU <?raan. itsestänne ,tacsta voimistuttamiseksi. Ja meistä Sa cesl Muna ™ la ° le kokemuk; dan aikana jokainen antoi avus- eteen vihdoinkin. Asia on tä- JA° ku Joka saa heidätjpia elämän läksyt ja itse pitää! tO*i kesku6V.* rasutoon- näyttä siltä, että suurimmat siä. Mutta me tiedämme, että Rustaan ruveten semmoisiin toi- mä: .Amerikan hyökkä- selittää itselleen tiellään eteen , . Älkaa Ja tta k o u jattak? Amerikan sotilaallisen hyökkä mahdollisuudet tässä suhteessa __ Työväenlqo-: heväksenne n a ita hyvin jarj ^ " / ““’¿ le n e h '’ Pa^ ite" “ — ............. tqimisto ............. ilmoittaa, .............. yksen alaiseksi. Jos “interven tulevat pulmat. Reuterin ovat itsenäisellä järjestöllä. Ei tien i” tuiee, ei se tule siksi, ka'n '’sivistyk7e‘ n ja ^ i ^ j T n o tCUyjä n j i S , , . , . . , vielä näytä olevan suuria mah Lausuimme, että solidarisuus veltui. Oletteko valmis astu- että Toisen Internationalen toi tehtVhV ritaks^0 sen^k “ ° i kasvaa..51tä. mukaa: kui.n . työ!ai* ~ Ontarion färmarihallic dollisuuksia siihen, että voitai suomal. työläisryhmien keskuu maan vapaehtoiseen palveluk-1 meenpaneva komitea on ko- unnia , set pääsevät käsittämään jär- sen toimittamat tutkinnot siin yhdistää eri paikkakunnil dessa on paranemaan päin. Ja seen, jos lakkolukkeet ja vai- koontanut Lontoossa Arthur sesta välttämiseRtä ” puheenjohdolla. K ävdesxään Cahiiila hT b- ‘ Jeste^man ristiriitoja ja oman lituksen metsävarkauksista la olevia riiteleviä ryhmiä yh näyttää sitä, että vanhat per lankumous astuvat kaupunkiin- Hendersonin o m a n s a yhteiskunnassa. Yh- teavat sen vanhan lausepir , On julkaistu manifesti, jonka v o i s s a fa e d ± n n" ! teen kuin muutamilla harvoilla soonalliset vihan tunteet, pik n e' .. .. voks ssa ja edempänä olevissa . teiskuntatiec|e on työväenluo- ! että “pienet varkaat istuvat Tama vetoomus ei ole tehty sisältö muodostaa mitä anka- paikkakunnilla, mutta asiat o- kumainen kukkoilu halu j.A.e. metalhkaivoksissa havaitsi Lord, kan tiede. \ i t ä selittävät tai- n a s s a k a t t a su^vaikaat yleiselle kansalle, vaan e ri rim m an h y ö k k ä y k sen L e n in in ( h iile n k a iv a ia in CA ” tie . . b Ita s e littä v ä t ta i- jn a s s a m d tta su, --------------- ----------------------------- niiienkaivajam — 50,000 luku- tavammin juuri työväenluokan van alla i a l a l l a ” g» m»rn w«»»»nitt»««t»»»»t»m«nw! ...... .— — ; ----------------------------- ----------- -----------------, jaiau a . .intnm (THE COMRADE) ' ’» » «» I • M M M __ a a - aa A __ m m m politiikan ovat tosiasiat Jo kumon-! ei vol johUa proletariaatin välutö. älonilla Ja valistustyöllä näiden jouk- voi ilman muuta o„a oh. neet. Että 98 pros. kansasta on iis _ . . . . , mään voittoon, mutta voi sen kautta kojen keskuudessa niiden järjestöis a ou eilisen ja poliittisen tai»- kokoaa joukot yhteen sekä saat- jelmana, koska sen toteuttamisina»- ] maata ja 95 pros ilman miatii lelun yhteleyydeetä - eikä. että mo- ne niku„eseen. oi, j , u kuBlout. sä. ja toiselta puolen taas, ja oleel dollisuus riippuu paikaJlisista ja am- j laista pääomaa? lisemmin, taistelun käytännöllisesaä mattisuhteista. j j^tä kapitalistin toimettomin» I lemmet ovet . . . . . Humoueuletebiu | liikkeen korkeempln muotoihin. S-0.1 koulussa, taloudellisessa taistelussa • ilmaisumuotoja 10. Kummassakaan tapauksessa ei kitaan rurisaimmilla tuloilla kui« rea pollitUaeu ja ‘a m ^ t l u X ” £ j k^ * J S 0"" ,yO“ "'ke’ “ taistelun pidä olla pelkästään jär-i Että vuosittain 708.000 kuolle jeatolliaeu yhteyden välttämattö. M btten ,iltä katM atotaM ulIll. k ’ b’ pääoman rokra' ‘» ¥ha ilmeleetnmln aa- Je8tj;“ öodo11; 8^ - tuu puolelle sekä myös Tämä ammatilll-i on 620,000 köyhää? nenkin taistelu on alistettava kor-i Että 80.000 henkeä jättää n tä Taloudellinen liike on vain yksi ea_x^_,vx.x_. , .... . M vu Jo sellaisten toimenpiteiden Puolueen. valtiollisen järjestön. nlve, joukkojen yhteisliikkeessä. hyl- järjestötaistelussa itseään tätä byro koamman tarkotuksen alaiseksi ja j tain perinnöksi kaiken, mitä F ku,n tuntlPa,*an alentamisen, työ- kratiaa vastaan. kohotettava joukko tämän taistelun j nöksi jää. nimittäin Ko.OOO.ä# f _________ a^an Jatkamisen, urakkatyön taa» teh avana on koota työväen edistyk- m puolue ne tä y d e llis e n taistelun Tämä tehtävä ja tämä taistelu selhsimmat ainekset puolueen ohjel-, muodot, jotka eivät ole joukkotoi- ka?.Ua korkeamrual,e asemansa vat-1 taa ja 4.000 näistä jättää kakri Saksalais-ltävalian työläisten vai- 'äntöonoton y.m.s. vastustaminen '“™ = \ rjM IÖ„ ,ehuyk„ . ^ ’" lir ~ ^ i E Me,obB,d“ roa,t— — - - lankumoukselllsen puolueen 3:nnessa on *iaPita,ismiHe kuolettavaa. Voi- tasolle. Tällöin on käytävä peri : 250.000.000 puntaa? neuvottelukokouksessa on hyväksyt- elää täytyy »en riistää tln- on koota koko työväestö, jota ka aatteellista taistelua "puhtaan ta-j Että sodan aikana 340.c<* W ty senraava päätöslauselma: kemmin kuin tähän asti. •„ nona. joka yrittää korvata joukko- den joukkojen kanssa eivätkä livis pitalismi riistää. loudelliseu ’ taistelun am m atillista, löe lisäsi omaisuuttaan yh«« liikkeen yksilöllisellä teolla, mutui tä sieltä pois. Puolue pitää sellaie- 1. Jos oli ]o sodan edellä pää 2- Hyvin tuntien nämä tosiasiat Poliittisen järjestön perustana on feOr,.a a käirtänt‘»a vastaan, join 4.180,000,000 punnalla? omien kasvu ja keskittyminen, nti- 9° porvaristo jo aikaa sitten lakau- yhteinen tahto pyrkiä määrättyyn j , ta ykei.Oo eroatntsu u k o n .. Jok, hylkää valtiollisen liikkeen (kuten i Että H8 henkilöllä tässä den yhtyminen Ja yhtenäinen Johto nut ‘ puhumasta “puhtaasti taloudel- , t ■ “ "hätien u r y l t m u t ^ n r ^ X h ” 1“^ ' 1“ ” ' ammattiyhdistyskongressi on päättä- on yli 100.000 punnan tulot trusteissa, synndikaxtetssa Ja työn- hm^ta” taisteluista eikä jätä valtio- nyo7 U? on , Olevan t a l o S X " t Z “ ^ ] ~ antaja järjestöissä nostanut seinän valtaa n.s. puolueettomana sivulle. N iiden taistelujen tarkotus on siis Että 800 henkilöllä on yli M ammattiyhdistysten pikkureformi-, Näihin asti tehtyään sitä enimmäk PnllHtu.n 1- i . S - vastustus on nykyisin työväen luon- 'vallankumouksellinen sahotaas^^.T. kakf'ln,llnen: j puntaa vuodessa? palkanparannus-, Urlffisoplmus- ja seen salavihkaa ja peitetysti, astu- Poliittisen järjestön tehtävänä o n ; nollista Itsepuolustusta, ollen se ra-.'Jo päässyt niin v a a r a l l i s e t ” .s 7 n’Ur.'“ b<rok™«h" "ar-1 B uä kukaan näistä, el t> t o osuustolmlntapolitlikan eteen, niin h r o t a Z t ? ! i “yH sllura»" h"1111“ »«" taistelun Johto. Täutau vinoon vähennyksen ilmaus, sodan - U vastaan on tarpeen ryhtyä välit I U,oudel,,8en U lstelun sabo- saltse tulojaan’ on tämä politiikka Itävallan impe sen 0.1,l i i o i n ! . 7 “ rlisUm l' voi ratkaista vähemmistö taasi. Ja nälän luoma yhteiskunnallinen il- J torniin toimiin. Puolue kehottaa v _, , ®tU tässä maassa noin rialism in luhistumisen kautta ja a- »en palvelijoina. Ja missä tahansa kin. »en van-i ’ B,,,,’*e8tI: J°htaa työväen joukot, nauttii köyhäinavustusta? sekä oikeutettu hätäkeino ruu- takia taisteluun tätä byrokratiaa * ± £ r " v .* I ! in ^ . m L . ,,n‘e.h.UI_ P“ n,nUakseen ,a " ThloudeHisen Järjestön tehtävä on miilusta sielullista * uupumusta i taan. tarkotuksella eristää »T jou-' tomyi^egm Vahnpitamit'i Että lip itä « » » ! pakottaa Ja työn välillä käynyt ihan tulok- j loudellteu asemaansa, ilmestyvät itsensä taistelun suorittaminen; tä j vastaan, , j koisu. Sitä varten liittyvät kom-1 tOmyyde8ta J& heikkoode«ta. I n,n io henkeä päivittäin it aettomaksi. Sodan tuoma talouden f an,mattiyhdi8tyssihteerit paikalle. män tehtävän voivat ratkaista vain Mutta ei se ote mikään sellainen munistit ammatillisissa -paikallisin-! P „ haan? tuho. sietämätön velkataakka koti- Ensinnä rauhotushovineuvoksioa ju yhtyneet työväen joukot. lino. tela käv»ts»,.iia . x_,— , K a D lt& lts m in Ir t m a v » . Etta henkinen ja ruumiilliD« ja ulkomaille, rahan arvottomaksi a- listamaan sitä viisautta, että valtion, YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA Itävallan taloudelliset- rv',i'imT“ ri'i'oa ta liikkeestä Ttothd.Hi.U.e Jhrjestöme , , e e r . .T t Z ö Z ^piU lum in kyp. yy. lännissä leneminen. mahdottomuus Järkiperäi- tämän kapitalistisen Saksalais-Itavai on kaiken rikkauden lähde? Päinvastoin kuin sekä käyvät taistelua ammattiyhdis kentamisen aikakaudella erittäin vai- lakko, josta voi nousta mietenoso- sesti hankkia puuttuvia raaka ainei-1 ,a® edut eivät salli niiden vaatimus Labour Leaderisea. Englannin työ- p _ a ___ • • » • ■ .» • - - » keita tehtäviä; poliittinen puolue ei t«s. vallankumouksellinen liike ja tyksissä tai jos on tarpeen niin ul ta, reaalipalkan alenemissa luoma i ten täyttämistä. Jos ei tämä auta, kopuolella. väenpuoiueen S . 7 Petom aisia kidutuksia omin voimin voi niitä ratkaista. paa-äänenkannattajassa, | S. Tästä pents-eroavaisuudesta 1 ’ « välttämättömyys kohottaa rahapalk- j Ri*n uhataan törkeästi kialtää elin nin vankiloissa julkaistaan otsakkeella “Tosiasioita j kaa Ja painattaa yhä uusia seteiei- > tarpeet u i käyttää vielä kovempaa fyu- i yhtenäisesti suljetut kokonaisuudet, ei-sosiaiistien harkittavaksi** muuta tuu myös suhtautuminen ammatti- tymään sellaista nousua ja johtaa < kuten vuori Daily Heraldissa" k-rrot**®- tä ja aiheuttaa kruunun arvon lisä-; väkivaltaa kapitalismin palvelukses- yhdistyksiin. se siten itsestään taloudellisten tais- (Donawltsissa.^* Seegrabenissa Jide8i’ n^**,^nklinto,Kla ♦aloudelllsta tie- J ten petomaisella tavalla g^n alanem isu — kaikki tämä pakottaa 8* olevain asestettujen Järjestyksen * kuten rautateillä ’ 1°^ Bnglapnin o jis ta . Julkaisija nlt” ovat kohdelleet Irlannin Tehtäväkään tietoinen poliittinon telujen mataloitumiseeu toiselta puolen porvaristoa jännittä valvojain avulla. to U « .. etu .mmättlyhdl- txlouskolZ X d. , ” U^ ° !n ’ Z 's ’'"*'’ " T”’ 1« “ »f-i toto. viret-I. Binn.,ei„.r..i.x puolue saattoi syntyä siten, että «-• , ’• mään työväen riistämisen äärimmil 3- Eikä vain siksi, j^ u ä porva » H * * ? • " » « " « ' * • I * « » S S yhteen. y „ ,d ..n w , mainitsee, että nämä kidutuk** leen Ja panee toiselta puolen por risto nyt käy jokaista taloudellisia stalidemokraattisesta puolueesta ja u koko maan yhteisomalsuus vät voiton keskiaikai»i»ta h*1®' variston taloudellisen aeeman »ellai taistelua valtiollisilla keinoilla, ain^ on la vastakumoukaen « elk n l. el o- 1 hän tnlntelnna yhdistää tai.telu un- j Itä-Afrikan oikeudet muodostivat oman puolueen; edessä- le JnrJe.Mky.ynty., M ,^ n k u v a .u a Iden tyoptikotUInen JarJeetömuodon ^ ’ 'J0®’000*000 Puntaa? seksi. etU Jokainen tämän äärim joukkoampumlseen asti. vaan sa olevain lilkehtimisten LIU 10 prosenttia maan asukkaista Utsevlsta tutkintotavoista Ku monia ulkokohtaisilla perusteilla J oli siltä h u o lia p a Ja ^ u t r i ^ X d ^ ä t puole8ta- NÄiesä E n o s t a a n mäisen riistämisen ehkäisemisyrlty« moilla ulkokohtaisilla jätti- 1 omistaa »0 pros. tästä omaisuudesta? sen näistä petomaisuuksista <* kuin porvaristo tietää työväkikin.! mahdollinen. J s ik s i! 81vat vte,a ^ aaaeet selville luok- läistalousksissa. uhkaa romahduttaa koko kapitalisti u. Että siis 90 prosenttia omistaa valu tanut eräs Corktn vanki Us** ,a , . . kaasemastaan eikä sen muuttamisen sen Ulouajärjestelmnn. Jokainen «<U Jokainen taloudellinen taistelu Muita edistyneempien ainesten er-, keinoista, lyhyesti sanoen vallanku ammatit yhteen, ei työpaikkajärjes- 10 prosenttia koko omaisuudesta? ------- sinn-feiner Thomas Hale» yritys työväen aseman panmtami- Qyt ei ole vain peliitttneu, vaan vat kaneminen työväen taloudellisesta mookseu olemuksesta ja päämääräs täytyminen merkitsee pelkkää uutta Etta maan vuotuiset tulot. s. o . ; itse on ollut noiden kidutsite» seksi: työajan lyhenny», reaalipalkan Unkumouksellinen. koska se. tahtoi järjestemuotoa, vaan- kohotus, turvan hankinta työttömyy-1 »L uhkaa reväistä kapitalistisen! koTX ^U tetel^voim aa Ottaisi*1 J u r ’ IS L preletariaatin henkisen as-j paikkajärjestö myös on tämä työ- korot, voitot, palkat, tekevät yhteen-' lainen Ja samalla mvös »¡¡o11 välittömästi 81 ’ ’J0000®.4*® puntaa? jin ä Hän oh ollut päällikkö d .n .ru r.n k .1 . « „ « « n . » h k .. kä- J»rJ..t.luän h.J.11, A m nt.itlyhdl,-! ' k ä X i n ^ n 1, • £ £ £ , ? i “ **■ « - M . « « » . pitalismin elämiä. Vielä enemmän. Voidakseen edel leen elää oa kapitalismi pakotettu te sen huonontamaan työväen asemaa ja ki- tiellisen ttä yksi yhdeksäs osa väestöstä < savaltalaisessa armeijsss ja 001 Mutta muissa tapauksissa, jolloin saa enemmän kuin puolet näistä vuo- kyään Pentonvillen vankila*** ammatit ovat hajautuneet useille työ aX f ta massa kahden vuoden tuouiot** seen. puolueettomuuden ja vaL «. Taloudellinen liike ei yksin voi paikoille. kuten lJJkenpetyöliUset, Että siis kahdeksan yhdeksättä o- Kun HaJes oli vangittu Tämä muutos saadaan aikaan toi puutyöläiset. osaksi suurlakon “hylkäämisen suorittaa vallankumouksen työtä. Se m etallityö saa väestöstä saa vähemmän kun | maatilalla, oli hänet ensin selta puolen uupumattomalla agita;- läiset, ei tämä järjestö muoto puolet? | rääaeen ulkorakennukseen.
