jOULUiC 4
SATURDAY, DEC. 4
TOVERI
vat tässäkin suhteessa paljon ovat häviämässä. Toisella puo kaupunkien
vaikutusvaltaisille
paremmat kuin joku vuosi sit len olevien toverien keskuu liikemiesten yhdistyksille, seu Kolmatta Internationalea vas määrältänsä — olevaa järjesty näkökannoille perustautuv*»
taan. Siinä väitetään että Eu- neitä ja aikovan ottaa käytän oreetikot.
Siihen ovat
Tbe orgaa e f tbe Fiaaiab w orker* ta ten. Suomalaisen järjestön vel- dessa on muutamia kevytmieli
roille ja liitoille. Puolustusliit ropan järjestynyt työväki ek- töön 8-tunnin työpäivin ja pois set innostuneita. Se on
tbe Weetera States. T b * only Fiaaisb velvollisuus puoleltaan on koet
siä johtajia, jotka ratsastelevat to on siis sodanaikaisesta toi- dottomasti vastustaa bolshevik taa urakkatyö. Etelämpänä o-jmätöntä, sillä työväi
Daily ta tbe V es t. PaUtebed Daily,
taa
lähentää
täi
Iäistä
yhteyttä.
vanhoilla fraaseilla siten koet minnasta siirtynyt sodaajälkei- kien oppia, jonka julistus lai
except Sunday. at Astoria, Oregon,
levissä kaivoksissa on olosuh- nousevana luonnana täyty»
by tbe Western Workmen's Publishing Niin tekevätkin osastomme mo taen ylläpitää joukoissa viha-
seen
toimintaan,
pyrkien
nyt;
maa
väkivaltaisuudeksi
ja
s,ii-
m
i
e
l
i
a
t
ä
'
t
i
m
n
.
H
,
.
A
d
J
.
i
;
,
.
,
;
.
.
--------------
-----------
»
a
n
.
i
v
«
u
a
i
s
u
u
u
c
&
5
i
j
a
^
i
-
ic c i s
c u a is c i k
. uin ne olivat
onvar täs-
tas- hota tiedollisessakin sub
teet
sellaiset
kuin
Society.
nilla paikkakunnilla.
Yhteis
su o m a l iärUfriKS
ia
,,i
i yaPaehtol5*n^armeijan nuodos- hen aiheuttajaksi kun taas so- sä maassa 30 vuotta sitten — yläpuolelle vanhan järjen
työskentelyn edessä ovat suu suomal järjestöä vastaan. Mut-itämiseen lakkojen murskaarai- sialismi on rauhan tuoja . Ju-
Office Seventb and Commercial St .
yhtiön myymälät, vaarallinen kannattajien.
rimpana esteenä huomattavasti
Opposite Post Office.
ki ten SCkSx Sen virkamiesluettelos- listus jatkuu:
Me syytänune kuumuus, kaivostyömiehet työs
Siitä syystä itsec piskein
kumoukselliset sen vasemmisto nyt tekee käy-,ta näemme, että virkailijoina Kolmannen -
Internationalen kennellen alasti, sotilasvartiot
Pbonei Office 363, Editorial Dep't 832 epäaosialistiset
työläisten
keskuudessa tiu
aatevirtaukset niiden keskuu a n n b lltsta esimerkkiä rakenta- sima toimivat maan tunnetut johtajia työväestön siveellisten
Post Office Addrees:
estämässä
rikasmetallisen
mal-
päivän järjestyksessä. Su^
dessa jotka ovat meistä erossa. vaan ja yhdistävään s u u n taan kapitalistit, sellaiset kuin W il-
T O V E R I. Box 99. Astoria. Ore.
käsitteiden
höllentämisestä,
V
e-|m
in
varastamista.
Nämä
kaivos-
tomasti käyttävät työläiset
He luottavat vain taloudelliseen varmojen
ja
tinkimättömi liam Guggenheim, R Belmont,
näjän
kansan
toivomusten
ja
miehet
myöskin
järjestyvät
ja
E D IT O R IA L S TA FF
toimintaan. Mutta näiden to- en
nergiaa itseopiskeluun Sen
luokkataisteluperiaatteiden D. J. Hill,
C. S. Fairchild, pyrintöjen
sortamisesta sekä tulevat vaatimaan suuria uudis delmöittävä ja tietoa Ib*
Eli* Saflcaaea, Managing Editor, Salo veriryhmien seassa on huomat
p o h ja lla ja karttaa kaikkia pik- Charles J. Bonaparte ja Henry kansakunnan
Syvänsä, Alex Sevo, Toivo A
sortamisesta a tuksia kaikissa suhteissa kai- vaikutus on suurenmoinen
tavasti niitä, jotka hyväksy kumaisuuksia yleisessä politii- B. Joy.
A H. Koskela.
sellisella hirmuvallalla, Bolshe- vostenomistajilta.
seopiskelun luonteesta ja
vät marxilaisuuden mielessään. kassa, niin epäilemättä vanhoi-
“Miten valmistua” on niraei- vikit yrittävät julistuksillaan
“W
right
kertoo,
heidän
vie
hyödyllisyydestä
lausuu
tyytymät-
Entered as second-class mail matter Ja ns ovat • ilmaisseet
•
u i a - , u " ¡“ a riitoihin perustuvat kuk- tään kirjanen, missä; sama puo- saada koko maailman työväen
July 18, 1968, at tbe Post Office at
railunsa
aikana
tapahtuneen
opettajamme
K.
Marx
tomyytensa esim. heidän lehte-, koilijat menettävät menestymis-, lustusliitto antaa lähempiä la
Astoria, Oregon, under tbe A c t of
Moskovaan. Tämän
Jokainen jalka valla tavalla:
aan vastaan tuntuvasti viime ai- mahdollisuutensa.
Tämmöinen konsärkem isohjeitt. Siiriä seli- liittymään
tapainen m in e tte ìy on vanhat rautatielakon.
March 3. 1879.
__ ____ „ __________tasavallan rautateistä julistet -
koina. Jos me luotamme katso rakentava politiikka op järjes
Itseopiskelu antaa he
tetaa
n
nuten
voimalaitoksissa,
ajan
tsaarilaisuutta
eikä
uuden
¡tiin
lakkotilaan,
mutta
presi-
kouluutusta,
joka on
muksiimme,
täytyy
meidän tölle tarpeen ja se palvelee
laito
k sissa
sissa. , kaasulaitok-
k a a su la ito k - maailman
m o ailm .n sosialismia.
__ xx: n
___ x _ _1
______
7? ai-
•
ra
itio
tie
la
ito
k
Samalla•
dentti
Huerta
sai
.
nopeasti
Suomalaisten työläis myöskin luottaa siihen, että työväestön parhaimpia etuja , . 818^** bsnomalehden kirjapai-' tehdään julistuksessa hyökkä- kaan sovinnon ja lakko lopetet- kaampi kuin tiedot ja se »|
antaa kyvyn järjestää ja i
niin erikoisessa asemassa kuin
Itsenäisellä järjestöllä
ovat noissa, j. n. e. voi puhjeta yleis- yksiä myöskin pääomaa vastaan t!in 5-tunnin kuluttua.
ten valistustyö
tää hyväksi hankitut tiedot
me siirtolaisjoukkona yleensä suurimmat mahdoHiauuiet hai?
Meksikon työväenliiton yleis kä alistaa oman luomistor
olemmekin min katsomuksem- joittaa asiallista ja järkiperäistä ko yhteiskunnallisen
' ' I <-**r? anat kun meinasivat jää-
M _
_ _ . * •
toimin- dä aivan rauhaan) ja selitetään sihteeri Luis .Morones johtaa tansa
____
_______
____
itsekritiikin
alai
Saada Hsää S°,5ialistista
va.
listustyötä Arne- nan. Sentähden tulisi vapaeh-
Näinä aikoina on kysymyk ^aen„TtyÖS? in
ratkaisevan
taistelun
maail-i
kaikkia
sotatarpeita
tuottavia
Järjestetyn
kouluutuksen
sessä itsenäisen suomalaisen so kannatusta
ns a ja
ia niiden täytyy rikan suomalaisten keskuudes- toisten harjotella täyttämään
n^ ” . kaPitaIisinil1
ja sosialismin
M asioiden nykyisessä vaihees ; tärkeimmät paikat tämmöisissä! välillä
alkaneen JKnlrn
“marik tehtaita. Hän asetti ne siviili- ei pääasiassa ole tietojen
sialistisen
agitatsioni järjestön voittaa.
valvonnan alle ja on saaiiut kimista, vaan henkisten
perustaminen. Se on nyt esil-
Mutta ei »ole samantekevä sagpllen, ja se voi paremmin ra- laitoksissa suurlakon varalta (ma n iu x „ !i.e tx ö u -u
1
lä toisen kerran lyhyen ajan si-¡minkälaisessa asemassa ja suh - kentaa parhainta avustusta y- Samalla varotetaan ettei van a 1
e^°ltctaan. J° mieftet
miehet täydellisesti järjest
järjestäyty- jemme muodostamista
säliä. Ja jos emme kokonaan 1 teessä me itse olemme eri liik- leiselle amerikalaiselle työväen- ehtoisien ydinjoukkoja pitäisi k issa1
? aan ja . suunnittclJ e nyt “U-; «u ksen ja tiedon, metodisen
vaarin ymmärrä, tulee sellainen! keisiin ja puolueisiin nähden, liikkeelle kuin mikään muu asettaa toimiin liia J aikaisin
vihollista (k etä.) denaikaisia . terveydenhoitolait-; jattelun ja asiallisen arvo»
asettaa toimiin liian aikaisin, vastaan
teitä vanhojen tilalle. Suuria aseiksi:
keinoksi helpc
muodostumaan välttämättömyy-i Meidän suhteemme yanhoilli- muodostuma.
i esim. lakonalaisiin sanomaleh-l
osa
armeijaa
on
hajoitettu
ja
selvitä
ilmiöiden
koki
dellä. Sitä ei voida enää estää, seen ja opportunistiseen sosia-
riiilfllH IIItffllllU U U J IH I'
iilili<llifii(iiU!iiiiii »
tiin, koska liiallinen hätiköinti-’
upseerit ovat menneet kotiin ja ajatusten keskellä. Its
Meidän järjestömme politiikka listipuolueeseen
estää
meitä
“s—
My^s
P£ l MEKSIKON NYKYISISTÄ työskennelläkseen farmeilla.
nut voi kylläkin päästä
on viimeisen pari vuotta johta-, saamasta kannatusta. Työväen
OLOSUHTEISTA
Obregon selitti heille, että asteelle, mutta vain jos
nut tälläiseen välttämättömyy-! järjestöllä täytyy olla itsenäi
KAAMAAIN LA K K O JA
hotetaan työläisten maksukote-
Meksikossa vallitsee nykyään ! ^ äila luottamuk8«lla ®°lem- ensi yrityksensä liioda
seen.
| nen asema voidakseen menes-
Sodan aikana toimi
tässä;loihin
sisällyttämään pieniä]
Me emme parhaalla tahdollani! tyksellisesti toimia.
E r ittä in ¡täys* lausunto- paino- ja ä o -; myBtä ratkaista ystävällisesti näisesti joutuvat ankaran,
maassa American Defensce So- ProPa8andalehtisiä.
mekään
voi
nähdä
tässä
mitään
ta rakastavan arvostelun
karnaLaa * mitat« \
n
Mut.ta eikö tama sittc Per“8* c»ety- niminen seura, jonka e -> °P ivana
propagandalauseenai koontumisvapaus ja sen halli
amerikalaisten
öljykoperatioi-
seksi joka saa hänet pit
♦ hirvittävää ja tu vain kansalliselle näkökan-, rikoistehtävänl oli innostuttaa työläisiIle suositetaan seuraa- tus rohkaisee nykyään nopeaa
den kanssa.
itsensä kurissa.”
Sisäpoliittiselta
näkökohdalta.
____
i______ ___
--».v«
Itseopiskelu
on vaikeaa.
kurisstii tehdä tästä asiasta kan n a ta sotavarustelun välttämät- ^ y 8^
“Oletko tarkoittamatta- « « t ä .
kiinnitti
vierailijoita
uudessa
nenmoiset
vastustukset
ko!
suhtautua niin, että se samassa, salliskysymystä silloin kuin on
si bolshevismin ystävä ”
| Tälläisen tiedon ’’Fereratfed
tömyyttä.
Kaikkialla
näki
tä
Siinä «
pelkillä sanoilla ilman minkään- kysymys siitä miten jonkun __ ____ __ _
Hirveästi siis pelätään jois- Pressille” on antanut
James hallituksessa enimmän tarmok- vat opiskelijaa.
mä seura saksalaisia vakoojia,
kaiden
ja
valveilla
olevien
so-
paljon
valaiseva
esitys
ja
laisia todennäköisiä perustelui-l kansallisuuden keskuudessa par niitä
olivat saksalaiset työmie- sak‘n piireissä bolshevismin pö- Lord, Amerikan Federation of
noralaisten
vaikutus
hallituk-1
jääminen.
Sitä
varten
juuri
ta, julistetaan mahdottomaksi, j haiten voitaisiin tehdä sosialis- het, ja Saksan keisarin palve- Pöa* j ° ka nähdäan työläisten Laborin kaivos-osaston presi-
Koko järjestömme toiminta ei tista valistustyötä sosialistisen luksessa olivat myös korkeiden Pienimmissäkin liikahduksissa, dentti ja Chester M. Wrigth, seen. Sonoran maakunnan en-i sialistit toimeenpanevat k
tähänkään asti ole muuta ollut periaatteiden mukaisesti.
Me elintarpeiden hintojen ja pien-lunioiden toiminnassa, lakoissa, ¡uton
julkaisutoimitsija, pa tinen kuvernööri kenraali Cal- laisia valistustilaisuuksia
les on sotaministerinä. Hän on
kuin
vain suomal. työläisten emme ole milloinkaan kuvitel
farmarien tyytymättömyydessä, lattuaan vierailuilta, jolla ajal mies joka pakoitti Greene Ca- tokursseja ja kouluja.
ten
palkkojen
takia
lakkoutu-
herättämistä, sitä tarkoittavien leet suomal. työläisaineksella
Lännen työläisillä on nyt
j. n. e. Nämäkin kiertokirjeet la he kulkivat enemmän kuin
talojen, lehtien ja laitoksien olevan valtioHisesti enempää neet työläiset yleensä. Sodan ja lentolehdet ovat päivätyt 4000 mailia Meksikon rautatie nanean kaivokset varustamaan laisuus päästä osalliseksi lr
päättymisen jälkeen alkaneet
ylläpitämistä. Ei itsenäisen jär ku.in ...taloudeIli8estikaan .. mää-.radikaaHvainot
voidaan myös New Yorkissa^ 116 East 24 th tä ja Upasivat väliaikaista pre uimaljunmikot työläisilleejn. Tä tokurssien opetuksesta
hänen käsitystään talven aikana. Kurssit alei
jestön muodostaminen itse asi raavaa osaa täm än maan lukkeis suoranaisesti johtaa tämän seu- Street, mutta lähettäjät ovat
tua
presidentti
Obregonia
ja
n-
‘«
“
“
“
“‘
Pulmien
käsittelystä, Astoriassa tammikuun lop
assa muuta eikä saata minkään^ sa. Vaan me olemme kaiken ran ansioksi.
pitäneet .työtään niin hire\|sän
laista
vallankumousta
^jkaan
ja kestävät ne viisi viil
t * i n t u i i i i i i i i i u i i i n t t i i * -
...
. ,
.
a
, aikaa perustautuneet'siihen, et-
Seura ei ole vieläkään toimin- tarkeäna ja salap eräisesi, et seita muita Meksikon hallitus-1
meidän jokapäiväisessä tehtä- tä meidän velvollisuutemme on uansa lakkauttanut. Hiljattain ta JuIkaisut on pantu postiin viraston jäsesniä. Myöskin kes
Opiskeluaika on seitsemän
ITSEOPISKELU
väissämme.
Me voimme har-, valistaa itseämme ei ainoastaan i on seuran toimesta jätetty kier- Ind*anapolissa.
tia päivässä.
Tärkeimpiä
Mu (ta homma kustelivat he useitten Meksi
joittaa valistustyötä aivan ku- itseämme varten mutta että m e!
“1 • •
JÄ ,5 7 -
unionien
virkailijoiden
todistaa, että porvarit kummin kon
Työläisillä ei ole ollut suuria 1 ; teiskunnallistän tietojen
«en tähänkin » U J . mc voin, kykenisimme o k X n a ^ c r iS i
ä ? " ! ,,0" 3
K u rs sit ovat
mahdollisuuksia
koulunkäyn- kasjte^aan
kanssa
eri
ammateista
ja
teol
me n taas J° j:;.kino
yhdistyä elimelliseksi
__
u i ja^oX^ktdskataan*
J*
*pHsworth
toi kin ovat alati valveilla etujensa
yhdistyä
elimelliseksi I laixelU
laiselle työväenliikkeelle
mah
~
^
dO'li5imman
suuraksi
m*m.
lisuuksista.
puolesta.
1 ..m
,
.
ti*11’ Lapsesta pitäen on täy-p *^ .'
...
. ,
. . .
Ne ovat kunnollista jouk- tynyt raataa palkkatyössä. A i-! . ^ ufsseille .tulee ilmoitta
IfllU llU IIH H H IU III ’
■ccxoen, joki osotua suurem-
Ja me voimme olla suurempa-
koa , päätteli Lord. “Työväes- neellisen niukkuuden ja myös-
~ .?* P :an. mennessä.
paa elinvoimaiasuutta kuin mi- na apuna jos me'onnistuisimme
VALLANKUMOUS
ON
AL-
tö
saa
siellä
oikeutta
siinä
mää-
kin
puutteellisten
kouluolojen
ta
. sus ,lrao‘ttautumaan,
mieltä, että tuleva talvi on ole
tä sosialistipuolue nyt tekee.
koota järjestöömme mahdQlli- va merkitykseltään ratkaiseva
KANUT
rin nykyään, että hallitus on takia suurin osa Amerikan suo 18astolssa on valittu komit.
Suomalaisten työläisten kes simman suuria työläisjoukkoja.
, tehdä PolitiikkF sa te’ malaisesta siirtolaisväestöstä on j° tka•välittävät tämänlaiiii
kuudessa olisi saatava suurem Saattaa olla, että itsenäinen jär- sovietismin voittoon tai tappi-1 Tuli se sittenkin, se maail-
ettc
nyt ° “ aan toimes- jäänyt vaille alkeellistakin kou-! m° 1\uksia tai
massa määrässä solidarisuutta jestö ei tuo mitään merkillisem oon nähden. Pyydämme apu- manvallankumous, josta porva- sa ° aa 51
suodessa
tapaamaan
tällit
maan yhdistämiseksi täydel-j luopetusta.
anne valmistuksiin
punaisten t rit ovat nähneet niin monta ka-
vallitsevaksi sosialistisen
« ..
a : —
___________
agi pää nousukautta, eikä nuorekas ehkä
komiteain
jäseniä,
iit
viimeistä hyökkkäystä vas malaa näkyä. Kyllä nyt lyö-
Ainoa vaara heillä on
Itse työläisten täytyy k o u -!,0”
tatsionityön menestymiseksi ja ta alkuperäistä
Sii- taon”
_*__ _ ♦««_
x : s _ _i.-u
. ...... .
Siinä,
että
ek sim ä ä n luuttaa' itsensä.
Tx_-ixiiu
suoraan
Jari
mfiHä v . innostusta.
. v t3- SIT
taan”' Edelleen jatketaan:
“So- tiin
selvä _«.fc
ohjelma” työläisien
8”
na’ '«
a tullaan k keksimäänj
Itse pitää __ op- »aa
kaa ,SU
<?raan. itsestänne
,tacsta
voimistuttamiseksi.
Ja meistä Sa
cesl
Muna ™ la ° le kokemuk; dan aikana jokainen antoi avus- eteen vihdoinkin. Asia on tä- JA° ku
Joka saa heidätjpia elämän läksyt ja itse pitää! tO*i kesku6V.*
rasutoon-
näyttä siltä, että suurimmat siä. Mutta me tiedämme, että Rustaan ruveten semmoisiin toi- mä:
.Amerikan
hyökkä- selittää itselleen tiellään eteen , . Älkaa Ja
tta k o u
jattak?
Amerikan sotilaallisen hyökkä
mahdollisuudet tässä suhteessa
__
Työväenlqo-: heväksenne n a ita hyvin jarj
^ " / ““’¿ le n e h '’ Pa^ ite" “
—
............. tqimisto
............. ilmoittaa,
.............. yksen alaiseksi. Jos “interven tulevat pulmat.
Reuterin
ovat itsenäisellä järjestöllä. Ei
tien
i”
tuiee,
ei
se
tule
siksi,
ka'n
'’sivistyk7e‘
n
ja
^ i ^ j T n o tCUyjä n j i S , , . , . . ,
vielä näytä olevan suuria mah Lausuimme, että solidarisuus veltui. Oletteko valmis astu- että Toisen Internationalen toi tehtVhV ritaks^0 sen^k “ ° i kasvaa..51tä. mukaa: kui.n . työ!ai* ~ Ontarion färmarihallic
dollisuuksia siihen, että voitai suomal. työläisryhmien keskuu maan vapaehtoiseen palveluk-1 meenpaneva komitea on ko-
unnia
, set pääsevät käsittämään jär- sen toimittamat tutkinnot
siin yhdistää eri paikkakunnil dessa on paranemaan päin. Ja seen, jos lakkolukkeet ja vai- koontanut Lontoossa Arthur sesta välttämiseRtä ”
puheenjohdolla.
K ävdesxään Cahiiila hT b- ‘ Jeste^man ristiriitoja ja oman lituksen metsävarkauksista
la olevia riiteleviä ryhmiä yh näyttää sitä, että vanhat per lankumous astuvat kaupunkiin- Hendersonin
o m a n s a yhteiskunnassa. Yh- teavat sen vanhan lausepir
,
On julkaistu manifesti, jonka v o i s s a fa e d ± n n" !
teen kuin muutamilla harvoilla soonalliset vihan tunteet, pik n e' .. ..
voks
ssa
ja
edempänä
olevissa
.
teiskuntatiec|e on työväenluo- ! että “pienet varkaat istuvat
Tama vetoomus ei ole tehty sisältö muodostaa mitä anka-
paikkakunnilla, mutta asiat o- kumainen kukkoilu halu j.A.e.
metalhkaivoksissa
havaitsi
Lord,
kan
tiede. \ i t ä selittävät tai- n a s s a k a t t a su^vaikaat
yleiselle
kansalle, vaan e ri rim m an h y ö k k ä y k sen L e n in in ( h iile n k a iv a ia in
CA
” tie .
. b Ita s e littä v ä t ta i- jn a s s a m d tta su,
--------------- ----------------------------- niiienkaivajam — 50,000 luku- tavammin juuri työväenluokan van alla i a l a l l a ”
g» m»rn w«»»»nitt»««t»»»»t»m«nw!
...... .— —
; ----------------------------- ----------- -----------------,
jaiau a .
.intnm
(THE COMRADE) '
’» »
«»
I • M M M
__
a a - aa
A
__
m
m m
politiikan ovat tosiasiat Jo kumon-! ei vol johUa proletariaatin välutö.
älonilla Ja valistustyöllä näiden jouk- voi ilman muuta o„a
oh.
neet.
Että 98 pros. kansasta on iis
_ . . .
. , mään voittoon, mutta voi sen kautta kojen keskuudessa niiden järjestöis
a ou eilisen ja poliittisen tai»-
kokoaa joukot yhteen sekä saat-
jelmana, koska sen toteuttamisina»- ] maata ja 95 pros ilman miatii
lelun yhteleyydeetä - eikä. että mo-
ne niku„eseen. oi, j , u kuBlout. sä. ja toiselta puolen taas, ja oleel dollisuus riippuu paikaJlisista ja am- j laista pääomaa?
lisemmin, taistelun käytännöllisesaä mattisuhteista.
j j^tä kapitalistin toimettomin» I
lemmet ovet . . . . . Humoueuletebiu | liikkeen korkeempln muotoihin.
S-0.1
koulussa,
taloudellisessa taistelussa •
ilmaisumuotoja
10. Kummassakaan tapauksessa ei kitaan rurisaimmilla tuloilla kui«
rea pollitUaeu ja ‘a m ^ t l u X ” £
j k^ *
J S 0"" ,yO“ "'ke’ “
taistelun pidä olla pelkästään jär-i Että vuosittain 708.000 kuolle
jeatolliaeu
yhteyden
välttämattö.
M btten ,iltä katM atotaM ulIll.
k ’ b’ pääoman
rokra' ‘» ¥ha
ilmeleetnmln
aa- Je8tj;“ öodo11; 8^ -
tuu
puolelle
sekä myös
Tämä ammatilll-i on 620,000 köyhää?
nenkin taistelu on alistettava kor-i Että 80.000 henkeä jättää n
tä Taloudellinen liike on vain yksi ea_x^_,vx.x_. ,
.... .
M
vu
Jo sellaisten toimenpiteiden
Puolueen.
valtiollisen järjestön. nlve, joukkojen yhteisliikkeessä. hyl- järjestötaistelussa itseään tätä byro koamman tarkotuksen alaiseksi ja j tain perinnöksi kaiken, mitä F
ku,n tuntlPa,*an alentamisen, työ-
kratiaa vastaan.
kohotettava joukko tämän taistelun j nöksi jää. nimittäin Ko.OOO.ä# f
_________
a^an Jatkamisen, urakkatyön taa» teh avana on koota työväen edistyk- m puolue ne tä y d e llis e n taistelun
Tämä tehtävä ja tämä taistelu
selhsimmat
ainekset
puolueen
ohjel-,
muodot,
jotka
eivät
ole
joukkotoi-
ka?.Ua
korkeamrual,e asemansa vat-1 taa ja 4.000 näistä jättää kakri
Saksalais-ltävalian työläisten vai-
'äntöonoton y.m.s. vastustaminen
'“™
=
\
rjM
IÖ„
,ehuyk„
.
^
’"
lir
~
^
i
E
Me,obB,d“ roa,t—
—
- -
lankumoukselllsen puolueen 3:nnessa on *iaPita,ismiHe kuolettavaa.
Voi-
tasolle.
Tällöin on käytävä peri : 250.000.000 puntaa?
neuvottelukokouksessa on hyväksyt-
elää täytyy »en riistää tln-
on
koota
koko
työväestö,
jota
ka
aatteellista
taistelua "puhtaan ta-j Että sodan aikana 340.c<* W
ty senraava päätöslauselma:
kemmin kuin tähän asti.
•„ nona. joka yrittää korvata joukko- den joukkojen kanssa eivätkä livis
pitalismi riistää.
loudelliseu
’
taistelun am m atillista, löe lisäsi
omaisuuttaan yh««
liikkeen yksilöllisellä teolla, mutui tä sieltä pois. Puolue pitää sellaie-
1. Jos oli ]o sodan edellä pää
2- Hyvin tuntien nämä tosiasiat
Poliittisen järjestön perustana on
feOr,.a a
käirtänt‘»a vastaan, join 4.180,000,000 punnalla?
omien kasvu ja keskittyminen, nti- 9° porvaristo jo aikaa sitten lakau- yhteinen tahto pyrkiä määrättyyn j
, ta ykei.Oo eroatntsu u k o n .. Jok, hylkää valtiollisen liikkeen (kuten i Että H8 henkilöllä tässä
den yhtyminen Ja yhtenäinen Johto nut ‘ puhumasta “puhtaasti taloudel-
, t
■
“
"hätien u r y l t m u t ^ n r ^ X h ” 1“^ ' 1“ ” '
ammattiyhdistyskongressi on päättä- on yli 100.000 punnan tulot
trusteissa, synndikaxtetssa Ja työn- hm^ta” taisteluista eikä jätä valtio-
nyo7
U?
on
,
Olevan
t
a
l
o
S
X
"
t
Z
“
^
]
~
antaja järjestöissä nostanut seinän valtaa n.s. puolueettomana sivulle.
N
iiden
taistelujen
tarkotus
on
siis
Että 800 henkilöllä on yli M
ammattiyhdistysten
pikkureformi-, Näihin asti tehtyään sitä enimmäk
PnllHtu.n
1-
i
.
S
-
vastustus
on
nykyisin
työväen
luon-
'vallankumouksellinen
sahotaas^^.T.
kakf'ln,llnen:
j
puntaa
vuodessa?
palkanparannus-, Urlffisoplmus- ja seen salavihkaa ja peitetysti, astu-
Poliittisen järjestön tehtävänä o n ; nollista Itsepuolustusta, ollen se ra-.'Jo päässyt niin v a a r a l l i s e t ” .s 7
n’Ur.'“ b<rok™«h" "ar-1 B uä kukaan näistä, el t> t o
osuustolmlntapolitlikan
eteen, niin h r o t a Z t ? ! i “yH
sllura»" h"1111“ »«" taistelun Johto. Täutau
vinoon vähennyksen ilmaus, sodan - U vastaan on tarpeen ryhtyä välit I
U,oudel,,8en U lstelun sabo- saltse tulojaan’
on tämä politiikka Itävallan impe sen 0.1,l i i o i n !
.
7 “ rlisUm l'
voi ratkaista vähemmistö
taasi.
Ja
nälän
luoma
yhteiskunnallinen
il-
J
torniin
toimiin.
Puolue
kehottaa
v
_,
, ®tU tässä maassa noin
rialism in luhistumisen kautta ja a- »en palvelijoina. Ja missä tahansa kin.
»en
van-i
’
B,,,,’*e8tI:
J°htaa
työväen
joukot,
nauttii köyhäinavustusta?
sekä
oikeutettu
hätäkeino
ruu-
takia
taisteluun
tätä
byrokratiaa
* ± £ r " v .* I ! in
^ . m L . ,,n‘e.h.UI_ P“ n,nUakseen ,a " ThloudeHisen Järjestön tehtävä
on
miilusta
sielullista
*
uupumusta
i
taan.
tarkotuksella
eristää
»T
jou-'
tomyi^egm
Vahnpitamit'i
Että lip itä « » » ! pakottaa
Ja työn välillä käynyt ihan tulok- j loudellteu
asemaansa,
ilmestyvät itsensä taistelun suorittaminen; tä j vastaan,
,
j
koisu.
Sitä
varten
liittyvät
kom-1
tOmyyde8ta
J&
heikkoode«ta.
I
n,n
io henkeä päivittäin it
aettomaksi. Sodan tuoma talouden f an,mattiyhdi8tyssihteerit
paikalle. män tehtävän voivat ratkaista vain
Mutta ei se ote mikään sellainen munistit ammatillisissa -paikallisin-!
P
„
haan?
tuho. sietämätön velkataakka koti- Ensinnä rauhotushovineuvoksioa ju
yhtyneet työväen joukot.
lino.
tela
käv»ts»,.iia
.
x_,—
,
K a D lt& lts m in Ir t m a v » .
Etta henkinen ja ruumiilliD«
ja ulkomaille, rahan arvottomaksi a- listamaan sitä viisautta, että valtion,
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
Itävallan taloudelliset- rv',i'imT“ ri'i'oa
ta liikkeestä
Ttothd.Hi.U.e Jhrjestöme , , e e r .
.T t Z ö Z
^piU lum in kyp. yy.
lännissä
leneminen. mahdottomuus Järkiperäi- tämän kapitalistisen Saksalais-Itavai
on kaiken rikkauden lähde?
Päinvastoin kuin sekä käyvät taistelua ammattiyhdis
kentamisen aikakaudella erittäin vai- lakko, josta voi nousta mietenoso-
sesti hankkia puuttuvia raaka ainei-1 ,a® edut eivät salli niiden vaatimus
Labour Leaderisea. Englannin työ- p _ a ___ • •
» • ■ .» • - - »
keita tehtäviä; poliittinen puolue ei t«s. vallankumouksellinen liike ja tyksissä tai jos on tarpeen niin ul
ta, reaalipalkan alenemissa luoma i ten täyttämistä. Jos ei tämä auta,
kopuolella.
väenpuoiueen
S . 7 Petom aisia kidutuksia
omin
voimin
voi
niitä
ratkaista.
paa-äänenkannattajassa, |
S. Tästä pents-eroavaisuudesta
1 ’
«
välttämättömyys kohottaa rahapalk- j Ri*n uhataan törkeästi kialtää elin
nin vankiloissa
julkaistaan otsakkeella “Tosiasioita j
kaa Ja painattaa yhä uusia seteiei- > tarpeet u i käyttää vielä kovempaa
fyu- i yhtenäisesti suljetut kokonaisuudet, ei-sosiaiistien harkittavaksi** muuta
tuu myös suhtautuminen ammatti- tymään sellaista nousua ja johtaa < kuten vuori
Daily Heraldissa" k-rrot**®-
tä ja aiheuttaa kruunun arvon lisä-; väkivaltaa kapitalismin palvelukses- yhdistyksiin.
se siten itsestään taloudellisten tais- (Donawltsissa.^* Seegrabenissa Jide8i’
n^**,^nklinto,Kla ♦aloudelllsta tie- J ten petomaisella tavalla g^n
alanem isu — kaikki tämä pakottaa 8* olevain asestettujen Järjestyksen
* kuten rautateillä
’ 1°^ Bnglapnin o jis ta .
Julkaisija nlt” ovat kohdelleet Irlannin
Tehtäväkään tietoinen poliittinon telujen mataloitumiseeu
toiselta puolen porvaristoa jännittä valvojain avulla.
to U « .. etu .mmättlyhdl- txlouskolZ X d.
, ” U^ ° !n ’
Z 's
’'"*'’ " T”’ 1« “ »f-i toto. viret-I. Binn.,ei„.r..i.x
puolue saattoi syntyä siten, että «-• , ’•
mään työväen riistämisen äärimmil
3- Eikä vain siksi, j^ u ä porva
» H * * ? • " » « " « ' * • I * « » S S yhteen. y „ ,d ..n
w ,
mainitsee, että nämä kidutuk**
leen Ja panee toiselta puolen por risto nyt käy jokaista taloudellisia
stalidemokraattisesta puolueesta ja
u koko maan yhteisomalsuus vät voiton keskiaikai»i»ta h*1®'
variston taloudellisen aeeman »ellai taistelua valtiollisilla keinoilla, ain^
on la vastakumoukaen « elk n l. el o- 1 hän tnlntelnna yhdistää tai.telu un-
j
Itä-Afrikan oikeudet
muodostivat oman puolueen; edessä- le JnrJe.Mky.ynty., M ,^ n k u v a .u a Iden tyoptikotUInen JarJeetömuodon ^ ’ 'J0®’000*000 Puntaa?
seksi. etU Jokainen tämän äärim joukkoampumlseen asti. vaan sa
olevain
lilkehtimisten
LIU 10 prosenttia maan asukkaista Utsevlsta tutkintotavoista Ku
monia
ulkokohtaisilla
perusteilla J oli siltä h u o lia p a Ja ^ u t r i ^ X d ^ ä t
puole8ta- NÄiesä E n o s t a a n
mäisen riistämisen ehkäisemisyrlty« moilla
ulkokohtaisilla
jätti-
1
omistaa
»0 pros. tästä omaisuudesta? sen näistä petomaisuuksista <*
kuin
porvaristo
tietää
työväkikin.!
mahdollinen.
J
s
ik
s
i!
81vat
vte,a
^
aaaeet
selville
luok-
läistalousksissa.
uhkaa romahduttaa koko kapitalisti
u.
Että
siis
90 prosenttia omistaa valu tanut eräs Corktn vanki Us**
,a
,
. . kaasemastaan eikä sen muuttamisen
sen
Ulouajärjestelmnn.
Jokainen «<U Jokainen taloudellinen taistelu
Muita edistyneempien ainesten er-, keinoista, lyhyesti sanoen vallanku ammatit yhteen, ei työpaikkajärjes- 10 prosenttia koko omaisuudesta?
-------
sinn-feiner Thomas Hale»
yritys työväen aseman panmtami- Qyt ei ole vain peliitttneu, vaan vat
kaneminen työväen taloudellisesta mookseu olemuksesta ja päämääräs täytyminen merkitsee pelkkää uutta
Etta maan vuotuiset tulot. s. o . ; itse on ollut noiden kidutsite»
seksi: työajan lyhenny», reaalipalkan Unkumouksellinen. koska se. tahtoi
järjestemuotoa, vaan-
kohotus, turvan hankinta työttömyy-1
»L uhkaa reväistä kapitalistisen! koTX ^U tetel^voim aa Ottaisi*1 J u r ’ IS L
preletariaatin henkisen as-j paikkajärjestö
myös on tämä työ- korot, voitot, palkat, tekevät yhteen-' lainen Ja samalla mvös »¡¡o11
välittömästi 81 ’ ’J0000®.4*® puntaa?
jin ä Hän oh ollut päällikkö
d .n .ru r.n k .1 . « „ « « n . » h k .. kä- J»rJ..t.luän h.J.11,
A m nt.itlyhdl,-!
' k ä X i n ^ n 1, • £ £ £ ,
?
i
“ **■ « - M . « « » .
pitalismin elämiä.
Vielä enemmän. Voidakseen edel
leen elää oa kapitalismi pakotettu te sen
huonontamaan työväen asemaa ja ki- tiellisen
ttä yksi yhdeksäs osa väestöstä < savaltalaisessa armeijsss ja 001
Mutta muissa tapauksissa, jolloin
saa enemmän kuin puolet näistä vuo- kyään Pentonvillen vankila***
ammatit ovat hajautuneet useille työ aX f ta
massa kahden vuoden tuouiot**
seen.
puolueettomuuden ja vaL
«. Taloudellinen liike ei yksin voi
paikoille.
kuten
lJJkenpetyöliUset,
Että
siis
kahdeksan
yhdeksättä
o-
Kun HaJes oli vangittu
Tämä muutos saadaan aikaan toi puutyöläiset. osaksi
suurlakon “hylkäämisen suorittaa vallankumouksen työtä. Se
m etallityö saa väestöstä saa vähemmän kun | maatilalla, oli hänet ensin
selta puolen uupumattomalla agita;- läiset, ei tämä
järjestö muoto puolet?
| rääaeen
ulkorakennukseen.