Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 17, 1920)
7- T_5 a T ì ì » . S ^ M I K l^ , TOVERI g f-W C p .. , NOV, £ «9. x Ituja, puoleksi hävitettyjä nustam asta Curzon-linjaata, Itä- n ettu r^tsuväkiosaston komentg- $usgland in der W irk lich k eit” K irjo ittaja kertoo tunteneen-! n. e. Galizian jäälessä sen länsipuo ja Puolan (T H E C O M R A D E ) ìolan rjntaipalla, rintam alla, on men- — yhdistää om ituisesti “kan- sa sekä su ru a että .raivoa näh Edelleen ovat huomiotani her n y t valkoisten puolelle, pat- W'” P?1 vomisen ja inteUigens- dessään V enäjän intelligenssin, puoieue, on p*t- The organ of the Finnish worker« in lelle. neet Pietarin lasten erinomaia^ the Western State*. The only Finnish K erta kaikkiaan : lausuu | tänyt Ncuvosto-Vpnäjän. 'enäjän. föer- ------ — _ .. . r-------, r , .T<, .— ^ . sin ylivallan aatokset. “$ansa- lakim iesten, insinöörien, k irjai terve ulkonäkö, näille lapsiin Daily in the West. Pubhshed Daily,, tämän johdosta “Die Rote Fah- ti uutinen, jossa iuvattii luvattiin suuri kunnan aivoilla” on oikeus rat- lijain katukauppiaina, samaan byCX w « u r n Worlin’enT Publuhmg ne” leht» — valkoinen Puola py- palkinto hänen päästään. H alki kaista sen kohtalot, m ääritellä aikaan kun V enäjän tidous me P IE T A R I T A R V IT S E E 20JM0 TYÖ nähtävästi uhrataan huomaav*t^* Sieiety. ' ®yy entisenään, se pysyy tä y sis-; maiden, n iitty je n ja salojen sa- talonpoikain vapautuksen kei ni hajalle. ta ja varoja. Meidän työläUtea LÄISTÄ. j ' r f ....... - j s - , ------------ ' = • — sä varustuksissaan Neuvosto- moilee kuitenkin tuo joukko e- not. “Suurin osa Venäjän in- silla ei ole nijn tervettä ulkoa “M utta kansa ei vastannut in “Krasnaja Gaseta” kertoo, että eivät ole puetut niinkuin Office Seventb «nd Commercial St., j Venäjän kupeella ja sen impe- telään m eren rannalle ja m iten telligenssistä katsoi kansanjouk telligenssin h ä tä h u u to o n ... O- Opposite Post Office. rialistinen sudennälkä tulee Ve- olikin tuon huhun laita, m itä se kojen vapautuksen tapahtuvan min voimin vahvistivat bolshe- Pietari tarvitsisi ehdottomasti 20,000 lapset, eivät ole niin huoletti i . . , , .. » — i työläistä. On katsottu välttämättö- iloisia kuin Pietarin työläisten Phonet Office 365, Editoria! Dep 1 632 näjän kansallisruum iin kustan- tark o itti ja m itä ikänä se oli- vallankum ouksen yleisen kehi vtkit valtaansa ja kohdistivat mäksl sllrtÄä ammattitaitoiset työläi- Ir b*«» imvMaä aseensa sabotee- ' a J o S Ore u k s e lla ravituksi. kin palvelemassa, luonto ikään- tyksen kautta, vain pieni osa UAimft set” voimakkaimmat ------------- - *, - -------- 1 Maailman porvarillinen sano- kuin piruuttaakseen W rangelia näki sen tapahtuvan vallanku raavaa intelligenssia vastaan. set nykyisiltä työpaikoiltaan niille Lopuksi huomauttaa tov. EDiTORIAL 3TAFF malehdistö käytti tilaisuutta lähetti. aikaisen pakkasen noille mouksen vauhdin äärimmäisen E ikä heidän valtansa ollut ohi aloille, joilla heitä kipeimmin tarvi että hän ou saapunut Neuvosto.»] Elis Suikan««, Mana gin g Editor, Sulo tyväkseen. Se ennusti Neuvos- eteläisille maille ja jääd y tti joet joudutuksen kautta”. Ja kum menevä p oliittinen ilmiö, tila taan. Sikäli kuin tehtaita oli aikai näjälle. oppiakseen venäläiseltä semmin suljettu,. siirtyivät metalli hälistöltä mitenkä tulee uutta eli Syvänen, Alex Sevo, Toivo A . Johnson. to-Venäjän sotilaallista onnetto- Ja lahdet niin, että B udjennyn pikin astui toistaan vastaan a- päinen päällekarkaus, vaan rea- työläiset ttilUUM*Yt?*.£huppuiuia elintarvekauppolhin lu/yjiK* myyjiä rakentaa. Tätä varten — sanoi . • •« •••• 1 «v j LJUIÄiööL A. N. Koskela. m uutta, se ilakoi voittajana ja joukot voivat jäitse kulkea en- seenaan terrori. ’ Jo k i uhka- -• se luki tuom iota koko Venäjän s*n yl> D nieperin ja sitten yli — olen minä päättänyt henkilö K irjoittaja on bolshevikkien Entered s» second-class mail matter ni uil ta aloilta ammattitaitoiset työläi o k a n vallalle. Sivash-lahden Krim in niemi- vastustaja. Sitä suurem m alla July 18, 1912, at the Post Office at t 'ö y c v ä . a e e n n lu iuukan v a h alle Ja sitten vasta — kuukausien set jokainen pyrkien sinne, mistä taisestl tarkastaa kaikkea, tunk kaikkialle, oppia kaikki tuntea Astoria, Oregon, under the A ct oi M utta ilo oli ennen aikainen, Ja ,s *t*n pääsivät W ran- huomiolla kannattaa lukea seu- nälän ja sisäisten taisteluiden March 3. 1879. Vaikka Puolan onnistui saada Se“ n joukkojen taakse, joka si- r aavat rivit. T yöväelle ei siinä jälkeen — alkoivat “lakkolaiset” luuli parhaiten saavansa elintarpeita- saadakseni mahdollisimman su hyötyä saksalaiselle köyhälistölle. edulliset välisopim ukset ei se ten l ou^uj sotilaallisessa suh- enää uutta ole, m utta eräille tulla töihin. E nsin pikkuvirka- WELLS MAXIM GORKJJN VIE seikka kuitenkaan voinut vah- teessa mitä ilkeämpään asemaan, “vähäväkisiin” kuuluville ainek miehet. S itten liikemaailmassa RAANA. vistaa Puolan m ilitarism in ja K annaksella olevien suurem- sille, Varsinkin varattom alle s i palvelleita. Lopuksi “kerm a”. Saavuttuaan Pietariin englantilai “77 77“ .. . arm eijan voiman ja voiton tun- m° istcn vallihautaketjujen ja vistyneistölle, “intelligenssille”, M utta ensin ta rv ittiin kokouk Jokohan olisi niin, että impe- netta. Se tiesi paremmin kuin varustuksien m erkitys kävi näin luulisi siinä olevan hieman ajat sia ja selityksiä ja sopim uksia nen kirjailija Wells, kertoo "Krasna- Venäjän Neuvostotasavallan ja Gaaeta”, Jdel,täytyl ajettumasta a- rialistit sodassaan Venäjän työ- mitä eUropalaisissa ja amerika- m itättöm äksi ja W rangel jouk- telemisen. aihetta. “ehdoista” y. m. matta vuosipäivää vietettiin t väen luokan valtaa vastaan jou- laisissa sanom alehtirenkituvissa koinccn joutui tuhon omaksi, “EttarboU hevistinen vallanku M utta niin voimakas oli kan sumaan kolmannen internationalen p. Dreamland Iting-pa viillon tuisivat asemaan, jossa niiltä ka- aavisteltiin. Puolan arm eij/n K aikki tämä kävi muutaman mous tapahtui m itä laajim pain sanjoukkojen viha ja en n a k k o -, taloon, johon jo sitä ennen oli varat- San F ran cisco ssa Oikein teki b, mala ja hävittävä verenvuodat- komentajien täytyi tuntea die viikon kuluessa, nopeasti. W ran- joukkojen kieltäm ättöm ällä o- luulo näitä “kansakunnan aivo- tu asUQt° KUra SetUnille. W ells vaikutuksen — ainakin ensiker tamismahdollisuus loppuisi. vansa voitettu “voittajanakin”. S f1 odotti apua m utta sai pa- j osanotolla ja välittöm ällä myö- ja ” vastaan, että L enin y. m. Ma*im G o rk in asuntoon, seen — nähdessä noin suuren Kaikki m erkit eivät vielä ole Ja heidän täytyi tietää, että vä- • ^*” ta vastustusta. Hän hätään- tävaikutuksella, se täytyy tun ovat saaneet nähdä paljon vai- GorklJn ®«ura»8a lian myöskin kävi kokoontuneena juhlim aan tuota vahvistamassa optim istisinta kä- lisopioiuksen heille edulliset ty? K unnioittaakseen suojat- nustaa, jos ei ole poliittinen vaa osottaakseen, kuinka ta r - j tutU8tuma8Sa erllai8i»a laitoksiin ja klpälvää. Huone ei ollut kyliä ai« sitystä tästä. Tulee muistaa, et- kohdat palvelivat erästä toista tejaan hän tarjoaa ylipäällik- härkäpää eikä tahallaan sulje peellinen maan talouden, ja ar- teattereihin, täynnä, m utta oli siellä useampia tä im perialistien sotien sarjassa tark o itu sta: W rangelin kukista- kyytta englantilaiselle komenta- silmiään totuudelta. M utta Ve meijan, pystyttäm iselle on sivis- : Klarg Zetjön. hausia kum m inkin. Berkeieyn Venäjaä vastaan on vilpillisyys, mista. Jallc, ylipäällikkyyttä tiety sti näjän intelligenssin enem m istö tyneistön am m attitaito. Ja yhä Hän kertoi kuinka heti saapuessaan o. soittokunta aluksi kajautti petoksellisuus ja kataluus esiin- Sotilaalliselta kannalta katso- surkeuteen ja onnettom uuteen hän otaksui, ettei näiden p oljet vielä toimeen otettuina, jopa e- Venäjälle voi todeta jä rjesty stä, ku- ssinvälisen, joka yleisuu vaatia tynyt niin huomattavassa mää- en Puolan lahtarien täytyi tun- johtam isessa ja luonnollisesti tujen ja osattom ien joukkojen rikoisetuja nauttien, varsin mo- rinpitoa ja väestön rohkeaa mielia- sesta oli soitettava kahteen ker rässä, ettei rauhan tekijöiden tea m itä syvintä m asennusta jo myosktn jätteidenpä siivoami- olisi pitänyt itse ratkaista koh “sPe ts it” (spesialistit) ovat laa. “K aikkialla rautat. varrella näin Senjälkeen astui puhujalavalle taloaan, vaan että pelastuksen käyttäneet asemaansa sab o tee-. minä, jos kohta ei ylellisesti, niin paikallinen toveri tekemään hyvään tahtoon ole suinkaan siinä, että heidän täytyi jättää sc^ a Krimiltä. luottamista. M erkille pantava vastaamatta W rangelin agent- Neuvosto-Venäjä tämän kaut- resepti oli sen, intelligenssin raukseen. kuitenkin puhtaasti puettuja ihm isiä, lilan m erkityksestä, jonka jäiia on kuinka esim. Suomen valkoi- tien pyyntöön sodan jatkamises-1 t.a tolv°o voittavansa rauhan, käsissä. K uinka uskalsivat nä "M utta vihdoin on Venäjällä terveen näköisiä lapsia, ilomielin töi hän esitti puhum aan erään veo sissa lehdissä pienellä p e tty - ; ta, ja valtiolliselta kannalta hei- o®..yk®JP» ilman europalai- mä kapinoivat o rjat (K erenskin m uodostunut T yötä Tekevän tään suorittavia työläisiä, erinom ai sen. joka on ollut mukana vt myksellä otettiin vastaan rau- dän täytyi tuntea sitäkin suu- köyhälistön m erkitseväin lause) omata oman m ielipiteen Intelligenssin L iitto (Gorki, sesti jä rje ste tty jä ryytim aita j. n. e. mous- ja sen «jälkeen puolustasii hän solmiaminen. M uutamat leh- rempaa masennusta sen takia, alu stu sta kyennyt lyömään sä, kuulem atta itsevaltiaitaan, prof. B echterev), joka käsittää Itse Pietarissa, täytyy minun tun luissa, joita siellä yhä vieläkin det ovat ikäänkuin tyydytystä että heidän oli m ahdotoin saa- Vlho lsei?sa Ja on syyta uskoa, odottam atta pelastussuunnitel varsin laajoja piirejä. Se aset- ! nustaa, minua hieman ihmetytti kau- dään? P u h e tta en ymmärtänyt, sodan kaipuulleen hakemassa da maan hallintoasioita sellai- etta vihdoin vapautuu sotaan man lopullista valmistumista, tuu neuvostohallituksen käytet- pungin elämän valtimon lyönti. Mi- siitä tosiasiasta, että rauhanso- seen kuntoon, että se olisi teh- Pak°ittavista vihollisistaan. To- josta oli keskusteltu lukuisissa täväksi aktiivisessa ja v ilp ittö nä vertasin Berliniä ja minun täytyy katsoen siihen, että venäjän ym m ärtävien taholta hän sai pimus kuitenkin joutuu e d u s-1 nyt sodan jatkam isen sillä ker- sin ° ^ aan solmiamassa Bulga- komitean istunnoissa ja kdkouk- mässä työssä. sanoa, e ttä vertaus kallistui P ietarin seen m yrskyisiä suosiono3oitu kunnan ratifioitavaksi maan pe- taa mahdolliseksi. Puolan peto rian» Rumanian ja Kreikan liit- siSsa? Ja kaikkea, kuinka us “Parem pi myöhään kuin ei eduksi. Meillä B erlinissä ei sähkö voi päättää, e ttä puhe oli hyvä rustuslain mukaan. Valkoiset tunsi olevansa revitty. Petok- toa’ tarkoitukseksi muutamissa kalsivat nämä joukot astua esil milloinkaan, sanoo sananlasku. valo __ ___________ __ ____________ _ rasi soittoa. Sen perästä illan m onessa kaupunginosassa to im i,! lähettiläät Tartossa valittelevat sellinen veri tihkui koko Puo- P.!.l.rcissa selitetään sota Venä- le alistuneisuudestaan ja juosta V aikkakin Venäjän intelligenssi m utta P ietaarissa annetaan sähköä ainainen puhuja, Wm. Duncan, Bi vastuksiaan, joiden perusteen lan valkoisen yhteiskunnan ruu- Jaa .v ast^ an; ..^h olemassa muu- tämän intelligenssin “kuonan”, °n tu llu t järltiinsä vähän rtiy ö -ijo k a ilta klo yhteen yöllä, Bulletin in toim ittaja, esiintyi pu muodosti se seikka, että Suomi miista. Se kaappasi m itä se sai tamia jä tteitä siellä täällä^lou- tämän seikkailijajoukkion, tä häänkin ja hukaten suostuisia Etenkin ihm etytti m inua saarilla jän paikalla. H eti voi huomata, ei ollut saanut merkisevää so- ' ja suostui sitte välirauhaan. naisella rajalla , ja Ukrainassa, män pienen radikaalin vähem hetkiä, niin on kuitenkin toivot- sijaitsevat lepokodit, joissa m iuä tä- tilaallista voittoa. A lituinen He saavat k iittä välirauhan J ° tka ovat toim innassa ja niille m istön leiriin, noiden jotka kar tava, että se rehellisellä tunnol- nätin kävin. Ei kukaan tiennyt tu hän on voim akas puhuja. Hän viittailem inen tällaisiin n äk ö -¡eh to ja W rangelin esiintym ises- kai avustusta maailman impe- keilla saappaillaan polkivat rik lisella ja sitkeällä työllä kom- ; lostaui ja silmieni eteen kuvastui nä- koi hyvin hiljaa, m utta varo kantoihin on mitä ilmeisimpänä tä. Tämän suuren seikkailijah A lis t it toivoisivat sen jälkeen ki demokratian lipun? biäin m unistisenkin V enäjän maalla ky, Jota m ielissään kuvittelevat, mut- L aajasti ja selväiiä tavalla lian todistuksena Suomen valkoisten asema oli näinä aikoina toivo- k u m W rangel ja Puola ovat pal- kalvaviin kysymyksiin, jotka on saavuttava sille tulevan pai tä jom m oista he tässä muodossa var- selkoa m aailm ansodan alkuun sen syistä, vaiheista ja vaikutu A" sodan halusta ja jos Puola olisi rikkain. Hänen arm eijansa hai- veluksensa loppuun suoritta intelligenssi teki itselleen sen kan; tosin se on poliittisesti, m aankaan eivät voi ajatella mahdolli ta m aailm an menoon. Osoitti miu lokakuun sunnuntain jälkeen, ei kansanjoukkojen johtajana, an kyennyt osaansa edelleen näyt lussa oli laajahko alue Krimin Kncet;. . ", seksi. Täällä on rak en n ettu lepoko sivistyskansat alentuivat sotaklihk telemaan, ei T arton rauhaa olisi kannaksen pohjoispuolellakin. Tässä ei .tarvitse m ainita mi- se keksinyt m uuta vastausta tanut itselleen kuoliniskun. teja, Joissa vallitsee ei ainoastaan saan barbarism iakin alemmaksi, vieläkääa allekirjoitettu. Pitkäaikainen varustelu ja Rans- ten suuresta m erkityksestä rau- kuin sen erikoisen terrorin käy M utta olkoon sen kohtalo opiksi ________ , __________ _ täydellinen järjesty s, m utta ____ myöskin te hän selosti työväenluokan asen V a rs o v a s s a k ie h u u T v ö v ä v i kan “tuhlaava” avustus oli teh- ha olisi itse Venäjälle ja miten tön, joka lähinnä kohdistui bol ,.rria ^ man in tellig en ssille; | erinom ainen puhtaus, joissa työläinen ennen sotaa ja jälkeen sodan Ve on nousemassa m utta P u o la n 'nyt hänet sotilaallisesti rikkaak- suuresta m erkityksestä se olisi shevikkeja vastaan, m utta todel käsittäköön muiden maiden si- voi levätä henkisesti ja ruumiillises- r ik o k s e llin e n iu n k k e r ie m i hai S1 j a hänen tehtäväkseen oli De- ■ yleensä koko maailmalle. Vain lisuudessa, kuten sitten osottau- vistyneistö Venäjän kokemuk- ti; itse teossa on todettu m itä kapi- jäitä ja niissä maissa, jotka toit vat m aailm aa “kansanvallalle tur lit»ee vielä Se ei vielä ole kir nikin iättän y‘ ampua vallanku- rauha voi avata kauppasuhteet. tui, kohtasi itseään kansaa ja sesta, kuinka yhteiskunnallisen talism in ikeestä vapautunut köyhä liseksi”. Puhe yleensä oli hyvin Ö ltunut louullis a n u h a a V e' moukscn sydämen. Suuremme«- i Y ^doin avaisi vapaat kehit- Venäjän talouselämää. Ju liste t m ullistuksen aikoina ei pidä me listö kykenee tekem ään. kuttava, joitain lauseita puhujan n ä iä n kan ssa e ik ä sen v e r i n e n t set puolustuslinjat aikojen ku- Jymisen m ahdollisuudet uudei- tiin yleinen intelligenssin lak netellä.” Ihm isiä täyteen sullotut raitiotie- Wmo v a l l a X m ^ k « n n T l« .-, lue5M oli rakennettu puolusta sosialistiselle järjestykselle ko: kaikki laitokset m enettivät lyl .yleisön pyynnöstä toistua j» liin taas ra ju t suosionosoitukset b p “ p «« miseksi ole suinkaan h äv in n y t., S 33? V’ !ko" “ susia taäItä Päin ' « T s e ^ a n n a k V n T } '" " “ ’ ' virkailijansa enemmistön, jotka WRANGEL E N N I IS T F I F F vaunut' Bavuavat * * x v & L «-avPH JO lE*L,E.E, työtätekevät joukot, jolta m inä näin k eyttivät puhujan. Järjestys koko v h ä iririctraU s. h am no ; »o ar, e« Englanti oli kerran vaatinut a r - . sa Ja se vapauttaisi muiden mai- menivät vaihtaakseen tyiipöydän ODESSA, m arrask. Tänne Se- i kaduilla — kaikki täm ä on niinikään sessa oli tavattom an hyvä. Kirji vhäY iu o n it t e le e m a a ilm a n im nr mahdusta tuolle roistolle, jotta d.en työläiset pistim ien ja sape- nälkäkuolemaan*) tai paraassa vastopolista saapuneet tiedot kerto- todisteena siitä, e ttä P ietarissa vai suutta m yytiin kuin tuskassa. rialistien nukkena se yhä ottaa Se Mi varustautua ja Ranska oli hn homennusvallasta ja saattaisi tapauksessa myydäkseen kaduil vat \\ rangelin taannoin rintam alla . litsee täydellinen työelämä. o h ite n s a P a r is is f a tu o s ta maa rientanyt tunnustam aan tämän luonnolliset ja normaaliset suh- la lehtiä y. m ..<: Tämä He S illä Ig fllg , f r is c o la is e t uutiseen Ilovvaiskin rykm entin luona käydes Ä Ä Ä Z ' ;± ^ a , l i , u l 7 k l i j ko t u v ä ,ille v a lI its ' v i k ' Minä en tahdo salata, ettji m inä rostraitoksen*») teko oli Venä sään esittäneen m aljan sotilaslähe- jä t! Puhukaa vaan Berkeieyn W jän intelligenssin poliittinen it tystöjen ja ulkomaan sanomalehdis- myöskin olen huom annut kuihtuneita juhlista, kyllä se kannattaa. — konttorista terästää vastavallankumouksen S1 yleensä. kasvoja, että m inä siellä täällä olen D.. ,, , . . . . . . riPPeita Krimin kannas oli! illllllllllliim illlliiillllll’ semurha. Sefi vaikutus oli a i tön kunniaksi. Puheessaan lausui nähnyt korjaam attom an kadun, kor- siis tulevat ne Ukkojuhlat. Sil» Riiassa allekirjoitetussa vali- maan sisuksia m yöten m iinotet- x trM v .w M IK rra., . . o r k i r o , van päinvastainen kuin lakon \Vrangel muun m uassa: “Etenkin jaam attom an talon, m utta ottam alla kääpä ilm oitusta Toverista tuossa! rauha ja aseleposopimuksessa tu ja aijo ttiin antaa ratkaiseva VAJAIN IN 1 tXLIGENSSI toim eenpanijat olivat ajatel päivän paikkeilla. — E —1 S—o. luopuu Neuvosto-Venäjä Puo- isku Neuvosto-Venäjälle. VALLANKUMOUKSESSA l e e t ... T uskin voi kuvailla sitä, innostunein mielin tyhjennän m inä j huomioon sodan ja kolmivuotisen m aljani vanhan kokeneen liittolai- saarron, niin täytyy tunnustaa, e ttä s i • • ■ lan imperialismin aseistariisu- Nämä olosuhteet tunsi Neu- “A lkuajaltaan asti pitää Ve- raivoa jonka tämä sabotaasi jä t semme R anskan edustajaim m e te r - ' nämä ilmiöt eivät ole sitä laatua, A lttC iä T fe s tÖ n misesta, luopuu W olkowysk- vosto-Venäjä ja sen hallitus, näjän intelligenssi itseään Ve ti kansaan, joka näinä päivinä vevdeksi, Ranskan, joka ensim äisenä jommoisiksi ne ovat kuvatut ja jotka Grajewon rautatielinjasta, se Oli siivtottava tuokin pelätin, näjän kansan henkisenä johtaja- oli jä te tty kirjoitustaitoisia, on tunnustanut meidän hallituksem tahtoo sanoa suorasta yhteydes- Mutta kädet olivat kiinni Puo- na ja suojelijana; se piti perin henkiseen työhiin tottuneita voi- me. Jos me häviäm me ei löydy joka tapauksessa eivät lainkaan riipu Aluekomitean kokous olem assaolostaan taistelevasta venä tä Saksan kanssa ja luovuttaa lan rintam alla ja kuka tietää mi- näisenä ja pyhänä velvollisuu- m ia . sitä voimaa, joka pitkiin aikoihin läisestä köyhälistöstä. Meillä Berli- ensi sunnuntaina kello 3:30 ilUS lopuksi valkoiselle Puolalle laa tä W rangelia vastaan tarvitaan, tenaan laatia m äärätty ohjelma •) K irjoittaja unohtaa porvarien kykenisi pidättäm ään sen punaisen nissä, jossa köyhälistö vielä ei ole väliä Portlandin s. s. osaston talsi joja maa alueita, jotka ovat e arveltiin, ja siitä syystä solmit sorrettujen ja köyhtyneiden lahjoittam at lakkokassat. joista alus internationalisuuden aaltoja, joka t u - ! a n astan u t valtaa käsiinsä ja jossa K aikkien kom itean jäsenten paamattomasti venäläisen väes- tiin tunnetuilla ehdoilla Puolan joukkojen pelastukseksi” sa herui avustusta. — Suom. hoa tuottavana tulisoihtuna « ytyttää vielä vallitsee kapitalistinen järjes- m atta saavuttava. tön asumia. Puolan rajalinja kanssa välirauha. Nousi liik- Tämä ideologia — kjrjottaa •♦.) Mies joka poltti Efeson tem p käy etaalle itään ententen tun- keelle huhu, että Budjenny, tun- L. Galin kirjassaan “Sowjet- pelin saadakseen m ainetta. — Suom. Europan palam aan ja m ahdollisesti tys, jossa saartoa ei ole olem assa, VENÄJILTÄ a a a a « *« a « m » * a X a a * RAUHA VOITETTU äerJtefey, Calif. leviää Uuteen Mailinaan saakka.” lostusta Oikeistososialistit ja marxilaisuus. ten lie aikoivat suhtautua siihen vallankumoukseen, jota he kiihkeästi odottivat eläm änsä loppuu^ asti. Saattaa myös olla työväen hyvä ktmila. kuinka erääs niistä. Jotka p a iv a t Marxin perinnön valvom ista erikoisoikeutenaan, nim. Saksan so- s i.tlid t nm kraatit, tätä perintöä ovat valvoneet. Maaliskuun 25 p. päivää- mässään kirjelm ässä ilm ottaa Sak san sos.-dem. puolueen ent. arkiston- hoitaja E rnst Drahn. että käsikirjo- tus , hänen kirjaansa “ Marx ja En- d ik tatu u rista” Ke«« proletariaatin joutui “sosialistisen’ sisam inisterin Wolfgang Heinen alaisten virkamies- ten takavarikoim aksi, eikä sitä pyyn- nöstäkäirf hänelle luovutettu! set säännöt jouluk. 8 p :ltä 1847. Niiden 1 pykälä kuuluu: “Liiton tar- kotus on porvariston kukistam inen Ja proletariaatin valta, vanhan, luok- ka vastakohdille perustuvan p o rv a ri lisen yhteiskunnan kumoaminen ja uuden yhteiskunnan perustam inen, jossa ei ole luokkia eikä yksityis- om aisuutta.“ Osa heistä sanoo olevansa uiaVxi laisia, m utta toiset rehellisesti myöntävät, e ttä paljon sitä on hei dän m ielestään oikaistavaa M arxis T unnettu on Engelsin ehdotelma sa. Varsinkin tahtovat “oikaista” Konio»unlstisokKj M anifestiksi (Koro Marxin opetuksia poispäin valianku- munl8min K atkism us) ja itse Koro- lO uksea ta. munlstlnen Manifesti, joissa käyte- .. M vatka ne meiUekään Marx ja ^ ö v ä e n vallasta sanaa “demo- «ngel3 mitään epäjum alia ole. Mi- k ra tia ”- m utta aivan ilm eisesti ym- en asian vaan panemme merkille. m ärretaan sillä vallankumouksellista •en että näm ä miehet erityisen tar- vallan ottoa ja käyttöä, kasti ja ajan parhailla tiedonasellla I Marxin “Paljastuksia Kölnin kom- varustettuina tutkivat niitä historian Sama mies, E. Drahn, lähetti Jou m unistiprosessista”-kirjaan liitetty lu erityisesti par aikaa elettävän his- lukuun 31 p. 1919 Sos.-dem. puolu1.*-, . tortan. ilmiöitä, joita sanotaan vai- toimikunnalle kirjelm än, jossa lausui i komiy uni8tl,llton keskustoim ikunnan lankumouksiksl. Ja me katsom m e vakaumuksenaan, ettei enää voi pi- m aaliskuulla 1850 Lontoosta Saksaan Kautskyn osuneen varsin oikeaan v iää iäiä (sch.eidemannien) puoluetta lähettäm ä kirjelm ä, jossa annetaan 1905, siis vailamkumousvuonna kir vallankumouksellisen, sosialistisen neuvoja kumouksen varalta. 8iinä että^ vallankumouksessa jo tu e ssa an . e ttä “jos pyrkivät he Proletariaatin edustajana. ’ Uudet vä- selitetään. yhteiskunnalliaeen tietoon, niin pyr- ^Uömät verot, sosialisoimisen epä- tulevat valtaan pikkuporvarilliset de kivät he — eikä suinkaan väheni- m ääräisyyteen lykkääminen, työmaa- m okraatit, jotka ensi päivästään asti Sitä m in — yhteiskunnalliseen vailanku- neuvostojen pienet valtuudet, elintä**- tulevat pettäm ään työväkeä. moukseen; moiemmat näm ä puolet vekysymyksen hoito, työväen alista- varten «n työväen järjesty ttäv ä o- oliyat heissä erottam attom asti toi- niinen» taantum uksellisten aseistuk mien elimiensä, komitoainsa ja mah siin sa yhdistyneet.” « 'n alaiseksi — nämä seikat olivat dollisesti kunnallishallintojen ympä- hänelle paljastaneet puolueen p i i t ” **** eikä missÄ* ° tapauksessa ole — Niinpä juuri,* sanovat Tainiot. M utta kysymys onkin siitä, mitä sil tUkan va®takumoukselli8uuden, sa luovuttava taistelum abdollisuuksista. li yhteiskunnallisella vallankumouk- nia,,a kun han totesi sen käyvän ai — K atsoen Saksan nykyoloihin, voi salla tarkotetaan. van vastakkaiseen suuntaan siitä. daan “pikkuporvarillisten dem okraat Ja siltä onkin kysymys. Työväen- mit* Manc J» Engels olivat neuvo- tien” lilalle panna sana -sosialide m okraatit” ja kuva on selvä. luokalla se on eiämän ja kuoleman u°vr Kirjeessään W*\vdem«yerille (5J|i. kysymys. Eikä sjjle ole niin tä f-i Na>'tteeksi « itä . miten Drahn pe- 1852) Marx lausuu, että i ?‘luokka- keatä akateemiselta kannalta tietää ru8teI<M‘ väitteitään, esitettäköön täs- . m iu .t i u jo .it o la kuolleet h eru , “ "»«U m U hiaorUIiUU kuv.uk “ V “ ”7 J l. r a 1» E ueel. « u it e llu t , mutta ,la M • » « « • * Muutu Ja Eugelslu ° dittouurttu J» e t u uuta kjUa .111. on m ielenkitutot.u Utu«. »««•»*•<*• ^ ¡ 7 , . HM . 1 77 e, , kaikkien luokkien poistam iseen ja tua niihin opetuksiin, joita nämä Aanhin asiakirja, jossa Engels pu- luokattom aan yhteiskuntaan ” Sama vallankum ouksia niin hyvin tunto hun proletaarisesta vallankumouk na vuonna (buhtik. 12 p.) k irjo tta! noet miehet m istä sanoibat, ja m i-; sesta, on Kommunistiliiton loatoolai- s Engels, «ttä n a u kerta^ kun vahaa ¿uraoug tulee, aletaan Komm. Mani festin osottam illa toimenpiteillä, m ut ta “käytännössä on kyllä rajotuttava ennen kaikkea päättäviin, toim enpi teisiin ja ehdottom aan vallankäyt töön”, joka m erkitsee sitä, e ttä val lankumouksellinen esiintym inen on tärkein. Se m itä uudistuksia voi daan toteuttaa, riippuu niistä olois ta, s.o. siitä kuinka kypsä yhteis kunta jo on. T ähän lisättäköön pari kohtaa Marxin ja Engelsin kirjotelm ista “hullun vuoden” ajoilta. “ Uudessa Reinin Lehdessä” oli (6.XI.48) kai Marxin kibotus, jossa hän W ienin kukistumisen jälkeen odotti “punai sen tasavallan” voittoa Pariisissa, jolloin “m uistutetaan kesäkuun ja lokakuun tuloksettom at verilöylyt..... jotka saavat kansat vakuutetuksi sil ta, että on vain yksi keino lyhentää, ykslnkertaistuttaa ja keskittää yh teiskunnan m urhaavia kuolemantuä- kia — se on vallankum ouksellinen v a lta ” Ja v :n 1849 alussa kirjotti Engels sam assa lehdessä U nkarista: “ Ensikerran sitten 1793 uskaltaa vastakum ouksellisen ylivoiman ym päröimä kansa a settaa vastakumouk- »en raivoa vastaan vallankum ouksel lisen intohimon, valkoista terorria vastaan punaisen terrorin.” Ja lon toolaisessa “Volk” lehdessä k irjotti Marx v. 1858 P reu ssin sekä Ranskan ja Venäjän sodanuhkasta. että “Preussi voisi pitää puoliaan vain mtiä kum ouksellisim milia keinoilla.” Sitten antoi Pariisin Kommuuni ai-' hetta lukuisiin mietelmiin, joihin voi tu tu stu a Marxin k irjasta “K ansa laissota R anskassa” (etenkin sen kolm annesta luvusta). K irjeessään Kugelmannllle (12JV.71) lausui Marx, e ttä vanhan .valtiovallan ko neistoa ei voi sellaisenaan va llata ¡löytyy niinikään korjaam attom ia ka- U udista lehtesi tilaus aiois Ja arvostelussaan sos.-dem. sovitte- U k k eleissaan 1891 kirjottaa hän: hollia taantum uksellisilla, ja ne luohjelm asta (1875) ruoskii hän “Täm a sota välttäm ättöm yydellä Jo ru ttlv at sekä lam auttivat k» •kansanvaltion” kuvitelm ia kapitalis ko johtaa välittöm ään sosialismin Siksi toivon, e ttä varma, luon min vallitessa ja puhuu “tusinade- voittoon tai panee vanhan jä rje s prosessin tyyneydeltä ja kfei m okratiasta", joka pitää demokraat- tyksen niin nurinniskoin kiireestä töm yydellä etenevä kehityknei lista tasavaltaa tuhatvuotisena valta- kantapäähän asti, ja jä ttä ä jälkeea- pysyisi vanhoilla raiteillaan kuntana eikä aavista, e ttä juuri tär. is ä sellaisen rauniokasan, e ttä kapl- Kuten näistäkin otteisja nakn- sä porvarillisen yhteiskunnan vii-1 talistinen yhteiskunta kävisi mah- li Marxille jä Engelsille enstk«~ m eisessä valtiomuodossa on luokka- dottom am m aksi kuin koskaan; yh- selvillä, ettei vallankumous ole taistplu taisteltava loppuun.” teiskunnalllnen vallankum ous kyllä kiä. He tutk iv at sitä niinkuin Ja m it ä Eäigels ajatteli "puhtaan ! voisi lykkääntyä 10—20 vuotta, mut- sotaan varustautuva sen edellytfl dem okratian" kelpoisuudesta kumo-1 ta silloin sen täytyisi voittaa sitä tutkii. He arvailivat, missä okä uksellisen kriisin tultua, siitä on ku- nopeammin ja perinpohjaisem m in.” olisi edulliset edellytykset ja vaavana eräs hänen lausuntonsa! V. 1891 k irjo ttaa Engels myös, et- epäedulliset työväen vallalle 1880-luvun keskivaiheilta: “ Nyt ei tä olisi hyvä Jos ei tarvitsi pelata toivoivat, e ttä se valtaan jouta voida odottaa, e ttä meillä pulan tul-1 uhkapeliä. H än arvioi näin: “Otta- nen voisi tapahtua edullisissa tua olisi heti valitsijain, s.o. kansa- kaam m e k tuotantovälineet käsilm ra? sa, m utta historiasta olivat b» kunnan enem m istö takanam m e. K p -¡ja käyttäkääm m e niitä, tarvitsem m e pineet, e ttä niin ei suinkaan ko porvarisluokka ja feodaalisten.^ teknillisesti kehittyneitä ihm isiä, jo- i tapahdu Mutta ‘että arvioidu» Z k, 'uokkieD loput, suuri o u j pa koko Joukon. N iitä el m eillä I oäulllauuden t a k ia », oisi ki«hW plkkuporvarelta Ja m aalalsväkeä k» n y t olo. Jopa olemme tähän asti oi- o ttam asta valtaa, kun siihen raantvy silloin fraasiensa puolesta ! leet to isia k in siitä, e ttä olemme ajavat, sitä he eivät olisi h! erittäin vallankum ouksellisesti e- suureksi osaksi säästy n eet “slvisty- syneet. Kyllähän Marx enn: siintyvan äärim m äisen porvarispuo-: neiltä”. M utta nyt on jo toisin, arvioi, e ttä Pariisin Kommuuni lueen ym pärille ja pidän hyvin m ah -1 Nyt kykenemme sietäm ään Ja su- liian aikaisin, s. o. hän näki dolhsena e ttä n e tulevat väliaika!- lattam aan koko Jou k o n -siv isty n y ttä esim. m aaseutua ei oltu vedet!/ seen hallitukseen ehkä enem m istöä- i rojua, ja m inä aavistan, e ttä me kä kaan ja e ttä johdossa ei ollut sikin. Kuinka silloin, vähem m istönä. ! him pinä 8—19 vuotena tulem m e v är-' el ole m eneteltävä, sen on Pariisin vääm ään riittäv ästi nuoria T k n lk o i- d ^ ^ e n n m ^ k< ” helmikuun hallituksen (184S) sos.- j ta, lä ä k ä re itä , ju risteja ja opettajia, deja parjaam aan ja niiden utfi dem. vähem m istö UBUIUHIUI— o s o tta n u t..... a Siinä voidaksemme u«o.„ n n a i i voidaksem m e puoluetovereilla nuoliiefov<»rpilla hoitaa taantum uksen joukkoja usu,Ui tapauksessa. että meidän varavä- te h ta at ja su u rtilat koko kansan fay kemme, 20-25 vuotiset, jotka eivät j väksi. '«Ukko on äänestä, vaan m arssivat, astuu toi- symme aivan luonnollinen Ja käy hän J ü rjo tti Kommunin johdu»« 1 m intaan, voitaisiin kulkea yli puh- i varsin sileästi. M utta jos sodan r a i m u av n u n an • kirjansa. taan dem okratian r a j a n .... Joka ta j kotuksesta joudumme valtaan ennen Ja se oli Marxille ja pauksessa on meidän ainoa vastus i aikojamme, niin ovat teknikot eri- selvänä, että joudutuinpa '* 7 7 7 7 ™ h’t 7 , ‘T " ? M1 P ” “ S p e t y i t j m i ^ OKU.« A « , min kia kana puhtaan dem okratian yra-1 sekä kavaltavat m eitä, m issä vain täydyttävä n ä h tä v ä sti hv ?Ku eu v X T i T “ ysb ^ 8U anturau8" Meidän täytyy k äy ttää v a i-, saavutettava vaikka pieniak« <Kuten Venäjän ja Saksan vallanku taam m e niitä vastaan ja kuitenkin n e s t> u fä jatkuvasti tem 8 8 < 8 elTastI nakyy*) ! ne m e itt i t ä v ä t . Niin on aina I m ukaan horjuvat, pakotetta« Engels siis otaksui, e ttä so ta v ä k i) käynyt R anskan vallankum ouksille tyneistö työhön, sekä tote«« tulisi kulkemaan yli “puhtaan de Niiden täytyi tavallisessa hallinnos mitä uudistuksia missäkin m okratian ‘ rajan, varsinkin suuren sakin sallia täytettävän todella työ kunnassa sen kehityksen R0** europaiaisea sodan yhteydessä. Ar- tä vaativat alem m at paikat van- suinkin voi. h
