7-
T_5 a T ì ì » .
S ^ M I K l^ ,
TOVERI
g f-W C p ..
,
NOV, £
«9.
x
Ituja, puoleksi hävitettyjä
nustam asta Curzon-linjaata, Itä- n ettu r^tsuväkiosaston komentg- $usgland in der W irk lich k eit”
K irjo ittaja kertoo tunteneen-!
n. e.
Galizian jäälessä sen länsipuo ja Puolan
(T H E C O M R A D E )
ìolan rjntaipalla,
rintam alla, on men- — yhdistää om ituisesti “kan- sa sekä su ru a että .raivoa näh
Edelleen ovat huomiotani her
n y t valkoisten puolelle,
pat- W'” P?1 vomisen ja inteUigens- dessään V enäjän intelligenssin,
puoieue, on p*t-
The organ of the Finnish worker« in lelle.
neet
Pietarin lasten erinomaia^
the
Western
State*.
The
only
Finnish
K
erta
kaikkiaan
:
lausuu
|
tänyt
Ncuvosto-Vpnäjän.
'enäjän.
föer-
------ — _
..
. r-------, r , .T<,
.—
^ . sin ylivallan aatokset. “$ansa- lakim iesten, insinöörien, k irjai
terve ulkonäkö, näille lapsiin
Daily in the West. Pubhshed Daily,, tämän johdosta “Die Rote Fah- ti uutinen, jossa iuvattii
luvattiin suuri kunnan aivoilla” on oikeus rat- lijain katukauppiaina, samaan
byCX
w « u r n Worlin’enT Publuhmg ne” leht» — valkoinen Puola py- palkinto hänen päästään. H alki kaista sen kohtalot, m ääritellä aikaan kun V enäjän tidous me P IE T A R I T A R V IT S E E 20JM0 TYÖ nähtävästi uhrataan huomaav*t^*
Sieiety.
' ®yy entisenään, se pysyy tä y sis-; maiden, n iitty je n ja salojen sa- talonpoikain vapautuksen kei ni hajalle.
ta ja varoja. Meidän työläUtea
LÄISTÄ.
j ' r f ....... - j s -
,
------------ ' = • — sä
varustuksissaan Neuvosto- moilee kuitenkin tuo joukko e- not. “Suurin osa Venäjän in-
silla ei ole nijn tervettä ulkoa
“M utta kansa ei vastannut in
“Krasnaja Gaseta” kertoo, että eivät ole puetut niinkuin
Office
Seventb «nd Commercial St., j Venäjän kupeella ja sen impe- telään m eren rannalle ja m iten telligenssistä katsoi kansanjouk telligenssin h ä tä h u u to o n ... O-
Opposite Post Office.
rialistinen sudennälkä tulee Ve- olikin tuon huhun laita, m itä se kojen vapautuksen tapahtuvan min voimin vahvistivat bolshe- Pietari tarvitsisi ehdottomasti 20,000 lapset, eivät ole niin huoletti
i .
.
, , .. » — i työläistä. On katsottu välttämättö- iloisia kuin Pietarin työläisten
Phonet Office 365, Editoria! Dep 1 632 näjän kansallisruum iin kustan- tark o itti ja m itä ikänä se oli- vallankum ouksen yleisen kehi
vtkit
valtaansa
ja
kohdistivat mäksl sllrtÄä ammattitaitoiset työläi-
Ir b*«» imvMaä aseensa sabotee-
' a J o S
Ore
u k s e lla ravituksi.
kin palvelemassa, luonto ikään- tyksen kautta, vain pieni osa UAimft
set”
voimakkaimmat
------------- -
*, -
-------- 1 Maailman porvarillinen sano- kuin piruuttaakseen W rangelia näki sen tapahtuvan vallanku raavaa intelligenssia vastaan. set nykyisiltä työpaikoiltaan niille
Lopuksi huomauttaa tov.
EDiTORIAL 3TAFF
malehdistö käytti tilaisuutta lähetti. aikaisen pakkasen noille mouksen vauhdin äärimmäisen E ikä heidän valtansa ollut ohi aloille, joilla heitä kipeimmin tarvi että hän ou saapunut Neuvosto.»]
Elis Suikan««, Mana gin g Editor,
Sulo tyväkseen.
Se ennusti Neuvos- eteläisille maille ja jääd y tti joet joudutuksen kautta”. Ja kum menevä p oliittinen ilmiö, tila taan. Sikäli kuin tehtaita oli aikai näjälle. oppiakseen venäläiseltä
semmin suljettu,. siirtyivät metalli hälistöltä mitenkä tulee uutta eli
Syvänen, Alex Sevo, Toivo A . Johnson. to-Venäjän sotilaallista onnetto- Ja lahdet niin, että B udjennyn pikin astui toistaan vastaan a- päinen päällekarkaus, vaan rea-
työläiset ttilUUM*Yt?*.£huppuiuia
elintarvekauppolhin lu/yjiK*
myyjiä rakentaa. Tätä varten — sanoi
. •
•« •••• 1
«v
j LJUIÄiööL
A. N. Koskela.
m uutta, se ilakoi voittajana ja joukot voivat jäitse kulkea en- seenaan terrori. ’
Jo k i uhka- -•
se luki tuom iota koko Venäjän s*n yl> D nieperin ja sitten yli
— olen minä päättänyt henkilö
K irjoittaja on bolshevikkien
Entered s» second-class mail matter
ni
uil
ta
aloilta
ammattitaitoiset
työläi
o k a n vallalle.
Sivash-lahden Krim in niemi- vastustaja.
Sitä suurem m alla
July 18, 1912, at the Post Office at t 'ö
y c v ä . a e e n n lu
iuukan
v a h alle
Ja sitten vasta — kuukausien set jokainen pyrkien sinne, mistä taisestl tarkastaa kaikkea, tunk
kaikkialle, oppia kaikki tuntea
Astoria, Oregon, under the A ct oi
M utta ilo oli ennen aikainen,
Ja ,s *t*n pääsivät W ran- huomiolla kannattaa lukea seu- nälän ja sisäisten taisteluiden
March 3. 1879.
Vaikka Puolan onnistui saada Se“ n joukkojen taakse, joka si- r aavat rivit. T yöväelle ei siinä jälkeen — alkoivat “lakkolaiset” luuli parhaiten saavansa elintarpeita- saadakseni mahdollisimman su
hyötyä saksalaiselle köyhälistölle.
edulliset välisopim ukset ei se ten l ou^uj sotilaallisessa suh- enää uutta ole, m utta eräille tulla töihin. E nsin pikkuvirka-
WELLS MAXIM GORKJJN VIE
seikka kuitenkaan voinut vah- teessa mitä ilkeämpään asemaan, “vähäväkisiin” kuuluville ainek miehet. S itten liikemaailmassa
RAANA.
vistaa Puolan m ilitarism in ja K annaksella olevien suurem- sille, Varsinkin varattom alle s i palvelleita.
Lopuksi “kerm a”.
Saavuttuaan Pietariin englantilai
“77 77“
.. .
arm eijan voiman ja voiton tun- m° istcn vallihautaketjujen ja vistyneistölle, “intelligenssille”, M utta ensin ta rv ittiin kokouk
Jokohan olisi niin, että impe- netta. Se tiesi paremmin kuin varustuksien m erkitys kävi näin luulisi siinä olevan hieman ajat sia ja selityksiä ja sopim uksia nen kirjailija Wells, kertoo "Krasna-
Venäjän Neuvostotasavallan
ja Gaaeta”, Jdel,täytyl ajettumasta a-
rialistit sodassaan Venäjän työ- mitä eUropalaisissa ja amerika- m itättöm äksi ja W rangel jouk- telemisen. aihetta.
“ehdoista” y. m.
matta vuosipäivää vietettiin t
väen luokan valtaa vastaan jou- laisissa sanom alehtirenkituvissa koinccn joutui tuhon omaksi,
“EttarboU hevistinen vallanku
M utta niin voimakas oli kan sumaan kolmannen internationalen p. Dreamland Iting-pa viillon
tuisivat asemaan, jossa niiltä ka- aavisteltiin.
Puolan arm eij/n
K aikki tämä kävi muutaman mous tapahtui m itä laajim pain sanjoukkojen viha ja en n a k k o -, taloon, johon jo sitä ennen oli varat- San F ran cisco ssa Oikein teki b,
mala ja hävittävä verenvuodat- komentajien täytyi tuntea die viikon kuluessa, nopeasti. W ran- joukkojen kieltäm ättöm ällä o- luulo näitä “kansakunnan aivo- tu asUQt° KUra SetUnille. W ells vaikutuksen — ainakin ensiker
tamismahdollisuus loppuisi.
vansa voitettu “voittajanakin”. S f1 odotti apua m utta sai pa- j osanotolla ja välittöm ällä myö- ja ” vastaan, että L enin y. m.
Ma*im G o rk in asuntoon, seen — nähdessä noin suuren
Kaikki m erkit eivät vielä ole Ja heidän täytyi tietää, että vä- • ^*” ta vastustusta. Hän hätään- tävaikutuksella, se täytyy tun ovat saaneet nähdä paljon vai- GorklJn ®«ura»8a lian myöskin kävi kokoontuneena juhlim aan tuota
vahvistamassa optim istisinta kä- lisopioiuksen heille edulliset ty?
K unnioittaakseen suojat- nustaa, jos ei ole poliittinen vaa osottaakseen, kuinka ta r - j tutU8tuma8Sa erllai8i»a laitoksiin ja klpälvää. Huone ei ollut kyliä ai«
sitystä tästä. Tulee muistaa, et- kohdat palvelivat erästä toista tejaan hän tarjoaa ylipäällik- härkäpää eikä tahallaan sulje peellinen maan talouden, ja ar- teattereihin,
täynnä, m utta oli siellä useampia
tä im perialistien sotien sarjassa tark o itu sta: W rangelin kukista- kyytta englantilaiselle komenta- silmiään totuudelta. M utta Ve meijan, pystyttäm iselle on sivis- :
Klarg Zetjön.
hausia kum m inkin. Berkeieyn
Venäjaä vastaan on vilpillisyys, mista.
Jallc, ylipäällikkyyttä tiety sti näjän intelligenssin enem m istö tyneistön am m attitaito. Ja yhä Hän kertoi kuinka heti saapuessaan o. soittokunta aluksi kajautti
petoksellisuus ja kataluus esiin-
Sotilaalliselta kannalta katso- surkeuteen ja onnettom uuteen hän otaksui, ettei näiden p oljet vielä toimeen otettuina, jopa e- Venäjälle voi todeta jä rjesty stä, ku- ssinvälisen, joka yleisuu vaatia
tynyt niin huomattavassa mää- en Puolan lahtarien täytyi tun- johtam isessa ja luonnollisesti tujen ja osattom ien joukkojen rikoisetuja nauttien, varsin mo- rinpitoa ja väestön rohkeaa mielia- sesta oli soitettava kahteen ker
rässä, ettei rauhan tekijöiden tea m itä syvintä m asennusta jo myosktn jätteidenpä siivoami- olisi pitänyt itse ratkaista koh
“sPe ts it” (spesialistit) ovat laa. “K aikkialla rautat. varrella näin Senjälkeen astui puhujalavalle
taloaan, vaan että pelastuksen käyttäneet asemaansa sab o tee-. minä, jos kohta ei ylellisesti, niin paikallinen toveri tekemään
hyvään tahtoon ole suinkaan siinä, että heidän täytyi jättää sc^ a Krimiltä.
luottamista.
M erkille pantava vastaamatta W rangelin agent-
Neuvosto-Venäjä tämän kaut- resepti oli sen, intelligenssin raukseen.
kuitenkin puhtaasti puettuja ihm isiä, lilan m erkityksestä, jonka jäiia
on kuinka esim. Suomen valkoi- tien pyyntöön sodan jatkamises-1 t.a tolv°o voittavansa rauhan, käsissä. K uinka uskalsivat nä
"M utta vihdoin on Venäjällä terveen näköisiä lapsia, ilomielin töi hän esitti puhum aan erään veo
sissa lehdissä pienellä p e tty - ; ta, ja valtiolliselta kannalta hei-
o®..yk®JP» ilman europalai- mä kapinoivat o rjat (K erenskin m uodostunut T yötä Tekevän tään suorittavia työläisiä, erinom ai sen. joka on ollut mukana vt
myksellä otettiin vastaan rau- dän täytyi tuntea sitäkin suu-
köyhälistön m erkitseväin lause) omata oman m ielipiteen Intelligenssin L iitto
(Gorki, sesti jä rje ste tty jä ryytim aita j. n. e. mous- ja sen «jälkeen puolustasii
hän solmiaminen. M uutamat leh- rempaa masennusta sen takia,
alu stu sta kyennyt lyömään sä, kuulem atta itsevaltiaitaan, prof. B echterev), joka käsittää
Itse Pietarissa, täytyy minun tun luissa, joita siellä yhä vieläkin
det ovat ikäänkuin tyydytystä että heidän oli m ahdotoin saa- Vlho lsei?sa Ja on syyta uskoa, odottam atta pelastussuunnitel varsin laajoja piirejä. Se aset- ! nustaa, minua hieman ihmetytti kau- dään? P u h e tta en ymmärtänyt,
sodan kaipuulleen hakemassa da maan hallintoasioita sellai- etta
vihdoin vapautuu sotaan man lopullista valmistumista, tuu neuvostohallituksen käytet- pungin elämän valtimon lyönti. Mi-
siitä tosiasiasta, että rauhanso- seen kuntoon, että se olisi teh- Pak°ittavista vihollisistaan. To- josta oli keskusteltu lukuisissa täväksi aktiivisessa ja v ilp ittö nä vertasin Berliniä ja minun täytyy katsoen siihen, että venäjän
ym m ärtävien taholta hän sai
pimus kuitenkin joutuu e d u s-1 nyt sodan jatkam isen sillä ker- sin ° ^ aan solmiamassa Bulga- komitean istunnoissa ja kdkouk- mässä työssä.
sanoa, e ttä vertaus kallistui P ietarin seen m yrskyisiä suosiono3oitu
kunnan ratifioitavaksi maan pe- taa mahdolliseksi. Puolan peto rian» Rumanian ja Kreikan liit- siSsa? Ja kaikkea, kuinka us
“Parem pi myöhään kuin ei eduksi. Meillä B erlinissä ei sähkö voi päättää, e ttä puhe oli hyvä
rustuslain mukaan.
Valkoiset tunsi olevansa revitty. Petok- toa’ tarkoitukseksi muutamissa kalsivat nämä joukot astua esil milloinkaan, sanoo sananlasku. valo
__ ___________
__ ____________
_ rasi soittoa. Sen perästä illan
m onessa kaupunginosassa
to im i,!
lähettiläät Tartossa valittelevat sellinen veri tihkui koko Puo- P.!.l.rcissa selitetään sota Venä- le alistuneisuudestaan ja juosta V aikkakin Venäjän intelligenssi m utta P ietaarissa annetaan sähköä ainainen puhuja, Wm. Duncan, Bi
vastuksiaan, joiden perusteen lan valkoisen yhteiskunnan ruu- Jaa .v ast^ an; ..^h olemassa muu- tämän intelligenssin “kuonan”, °n tu llu t järltiinsä vähän rtiy ö -ijo k a ilta klo yhteen yöllä,
Bulletin in toim ittaja, esiintyi pu
muodosti se seikka, että Suomi miista. Se kaappasi m itä se sai tamia jä tteitä siellä täällä^lou- tämän seikkailijajoukkion, tä häänkin ja hukaten suostuisia
Etenkin ihm etytti m inua saarilla jän paikalla. H eti voi huomata,
ei ollut saanut merkisevää so- ' ja suostui sitte välirauhaan.
naisella rajalla , ja Ukrainassa, män pienen radikaalin vähem hetkiä, niin on kuitenkin toivot- sijaitsevat lepokodit, joissa m iuä tä-
tilaallista voittoa.
A lituinen
He saavat k iittä välirauhan J ° tka ovat toim innassa ja niille m istön leiriin, noiden jotka kar tava, että se rehellisellä tunnol- nätin kävin. Ei kukaan tiennyt tu hän on voim akas puhuja. Hän
viittailem inen tällaisiin n äk ö -¡eh to ja W rangelin esiintym ises- kai avustusta maailman impe- keilla saappaillaan polkivat rik lisella ja sitkeällä työllä kom- ; lostaui ja silmieni eteen kuvastui nä- koi hyvin hiljaa, m utta varo
kantoihin on mitä ilmeisimpänä tä. Tämän suuren seikkailijah A lis t it toivoisivat sen jälkeen ki demokratian lipun?
biäin m unistisenkin V enäjän maalla ky, Jota m ielissään kuvittelevat, mut- L aajasti ja selväiiä tavalla lian
todistuksena Suomen valkoisten asema oli näinä aikoina toivo- k u m W rangel ja Puola ovat pal- kalvaviin kysymyksiin, jotka on saavuttava sille tulevan pai tä jom m oista he tässä muodossa var- selkoa m aailm ansodan alkuun
sen syistä, vaiheista ja vaikutu
A"
sodan halusta ja jos Puola olisi rikkain. Hänen arm eijansa hai- veluksensa loppuun suoritta intelligenssi teki itselleen sen kan; tosin se on poliittisesti,
m aankaan eivät voi ajatella mahdolli ta m aailm an menoon. Osoitti miu
lokakuun sunnuntain jälkeen, ei kansanjoukkojen johtajana, an
kyennyt osaansa edelleen näyt lussa oli laajahko alue Krimin Kncet;. . ",
seksi. Täällä on rak en n ettu lepoko sivistyskansat alentuivat sotaklihk
telemaan, ei T arton rauhaa olisi kannaksen
pohjoispuolellakin.
Tässä ei .tarvitse m ainita mi- se keksinyt m uuta vastausta tanut
itselleen
kuoliniskun. teja, Joissa vallitsee ei ainoastaan saan barbarism iakin alemmaksi,
vieläkääa allekirjoitettu.
Pitkäaikainen varustelu ja Rans- ten suuresta m erkityksestä rau- kuin sen erikoisen terrorin käy M utta olkoon sen kohtalo opiksi ________
, __________
_
täydellinen järjesty
s, m utta ____
myöskin
te hän selosti työväenluokan asen
V a rs o v a s s a k ie h u u
T v ö v ä v i kan “tuhlaava” avustus oli teh- ha olisi itse Venäjälle ja miten tön, joka lähinnä kohdistui bol
,.rria ^ man in tellig en ssille; | erinom ainen puhtaus, joissa työläinen ennen sotaa ja jälkeen sodan Ve
on nousemassa m utta P u o la n 'nyt hänet sotilaallisesti rikkaak- suuresta m erkityksestä se olisi shevikkeja vastaan, m utta todel käsittäköön muiden maiden si- voi levätä henkisesti ja ruumiillises-
r ik o k s e llin e n
iu n k k e r ie m i hai
S1 j a hänen tehtäväkseen oli De- ■ yleensä koko maailmalle. Vain lisuudessa, kuten sitten osottau- vistyneistö Venäjän kokemuk- ti; itse teossa on todettu m itä kapi- jäitä ja niissä maissa, jotka toit
vat m aailm aa “kansanvallalle tur
lit»ee vielä Se ei vielä ole kir nikin iättän y‘ ampua vallanku- rauha voi avata kauppasuhteet. tui, kohtasi itseään kansaa ja sesta, kuinka yhteiskunnallisen
talism in ikeestä vapautunut köyhä liseksi”. Puhe yleensä oli hyvin
Ö ltunut louullis a n u h a a V e' moukscn sydämen. Suuremme«- i
Y ^doin avaisi vapaat kehit- Venäjän talouselämää. Ju liste t
m ullistuksen aikoina ei pidä me listö kykenee tekem ään.
kuttava, joitain lauseita puhujan
n ä iä n kan ssa e ik ä sen v e r i n e n t set puolustuslinjat aikojen ku- Jymisen m ahdollisuudet uudei- tiin yleinen intelligenssin lak netellä.”
Ihm
isiä
täyteen
sullotut
raitiotie-
Wmo v a l l a X m ^ k « n n T l« .-, lue5M oli rakennettu puolusta
sosialistiselle järjestykselle ko: kaikki laitokset m enettivät
lyl .yleisön pyynnöstä toistua j»
liin
taas ra ju t suosionosoitukset b
p “ p ««
miseksi ole suinkaan h äv in n y t., S 33? V’ !ko" “ susia taäItä Päin ' « T s e ^ a n n a k V n T } '" " “ ’ ' virkailijansa enemmistön, jotka WRANGEL E N N I IS T F I F F vaunut' Bavuavat
*
*
x
v
&
L
«-avPH JO lE*L,E.E, työtätekevät joukot, jolta m inä näin k eyttivät puhujan. Järjestys koko
v h ä iririctraU s. h am no ; »o ar, e« Englanti oli kerran vaatinut a r - . sa Ja se vapauttaisi muiden mai- menivät vaihtaakseen tyiipöydän
ODESSA, m arrask.
Tänne Se- i kaduilla — kaikki täm ä on niinikään sessa oli tavattom an hyvä. Kirji
vhäY iu o n it t e le e m a a ilm a n im nr mahdusta tuolle roistolle, jotta d.en työläiset pistim ien ja sape- nälkäkuolemaan*) tai paraassa
vastopolista saapuneet tiedot kerto- todisteena siitä, e ttä P ietarissa vai suutta m yytiin kuin tuskassa.
rialistien nukkena se yhä ottaa Se Mi varustautua ja Ranska oli hn homennusvallasta ja saattaisi tapauksessa myydäkseen kaduil
vat \\ rangelin taannoin rintam alla . litsee täydellinen työelämä.
o h ite n s a P a r is is f a tu o s ta maa rientanyt tunnustam aan tämän luonnolliset ja normaaliset suh- la lehtiä y. m ..<: Tämä He
S illä Ig fllg , f r is c o la is e t uutiseen
Ilovvaiskin rykm entin luona käydes
Ä
Ä
Ä
Z
' ;±
^ a , l i , u l 7 k l i j ko t u
v ä ,ille v a lI its ' v i k '
Minä en tahdo salata, ettji m inä
rostraitoksen*») teko oli Venä sään esittäneen m aljan sotilaslähe-
jä t! Puhukaa vaan Berkeieyn W
jän intelligenssin poliittinen it tystöjen ja ulkomaan sanomalehdis- myöskin olen huom annut kuihtuneita juhlista, kyllä se kannattaa. —
konttorista
terästää vastavallankumouksen S1 yleensä.
kasvoja, että m inä siellä täällä olen
D..
,, , . . .
. . . riPPeita
Krimin kannas oli!
illllllllllliim illlliiillllll’
semurha. Sefi vaikutus oli a i tön kunniaksi. Puheessaan lausui nähnyt
korjaam attom an kadun, kor- siis tulevat ne Ukkojuhlat. Sil»
Riiassa allekirjoitetussa vali- maan sisuksia m yöten m iinotet- x trM v .w M IK rra., . . o r k i r o , van päinvastainen kuin lakon \Vrangel muun m uassa: “Etenkin jaam attom an talon, m utta ottam alla kääpä ilm oitusta Toverista tuossa!
rauha ja aseleposopimuksessa tu ja aijo ttiin antaa ratkaiseva
VAJAIN IN 1 tXLIGENSSI toim eenpanijat olivat ajatel
päivän paikkeilla. — E —1 S—o.
luopuu Neuvosto-Venäjä Puo- isku Neuvosto-Venäjälle.
VALLANKUMOUKSESSA l e e t ... T uskin voi kuvailla sitä, innostunein mielin tyhjennän m inä j huomioon sodan ja kolmivuotisen
m aljani vanhan kokeneen liittolai- saarron, niin täytyy tunnustaa, e ttä
s i
•
•
■
lan imperialismin aseistariisu-
Nämä olosuhteet tunsi Neu-
“A lkuajaltaan asti pitää Ve- raivoa jonka tämä sabotaasi jä t semme
R anskan edustajaim m e te r - ' nämä ilmiöt eivät ole sitä laatua,
A lttC iä T fe s tÖ n
misesta, luopuu W olkowysk- vosto-Venäjä ja sen hallitus, näjän intelligenssi itseään Ve ti kansaan, joka näinä päivinä
vevdeksi, Ranskan, joka ensim äisenä jommoisiksi ne ovat kuvatut ja jotka
Grajewon rautatielinjasta, se Oli siivtottava tuokin pelätin, näjän kansan henkisenä johtaja- oli
jä te tty
kirjoitustaitoisia, on tunnustanut meidän hallituksem
tahtoo sanoa suorasta yhteydes- Mutta kädet olivat kiinni Puo- na ja suojelijana; se piti perin henkiseen työhiin tottuneita voi- me. Jos me häviäm me ei löydy joka tapauksessa eivät lainkaan riipu
Aluekomitean kokous
olem assaolostaan taistelevasta venä
tä Saksan kanssa ja luovuttaa lan rintam alla ja kuka tietää mi- näisenä ja pyhänä velvollisuu- m ia .
sitä voimaa, joka pitkiin aikoihin läisestä köyhälistöstä. Meillä Berli- ensi sunnuntaina kello 3:30 ilUS
lopuksi valkoiselle Puolalle laa tä W rangelia vastaan tarvitaan, tenaan laatia m äärätty ohjelma
•) K irjoittaja unohtaa porvarien kykenisi pidättäm ään sen punaisen nissä, jossa köyhälistö vielä ei ole väliä Portlandin s. s. osaston talsi
joja maa alueita, jotka ovat e arveltiin, ja siitä syystä solmit sorrettujen
ja
köyhtyneiden lahjoittam at lakkokassat. joista alus
internationalisuuden aaltoja, joka t u - ! a n astan u t valtaa käsiinsä ja jossa K aikkien kom itean jäsenten
paamattomasti venäläisen väes- tiin tunnetuilla ehdoilla Puolan joukkojen pelastukseksi”
sa herui avustusta. — Suom.
hoa tuottavana tulisoihtuna « ytyttää vielä vallitsee kapitalistinen järjes- m atta saavuttava.
tön asumia. Puolan rajalinja kanssa välirauha. Nousi liik-
Tämä ideologia — kjrjottaa
•♦.) Mies joka poltti Efeson tem p
käy etaalle itään ententen tun- keelle huhu, että Budjenny, tun- L. Galin kirjassaan “Sowjet- pelin saadakseen m ainetta. — Suom. Europan palam aan ja m ahdollisesti tys, jossa saartoa ei ole olem assa,
VENÄJILTÄ
a a a a
« *« a
« m » * a X a a
*
RAUHA VOITETTU
äerJtefey, Calif.
leviää Uuteen Mailinaan saakka.”
lostusta
Oikeistososialistit
ja
marxilaisuus.
ten lie aikoivat suhtautua siihen
vallankumoukseen, jota he kiihkeästi
odottivat
eläm änsä loppuu^ asti.
Saattaa myös olla työväen hyvä
ktmila. kuinka erääs niistä. Jotka
p a iv a t Marxin perinnön valvom ista
erikoisoikeutenaan, nim. Saksan so-
s i.tlid t nm kraatit, tätä perintöä ovat
valvoneet. Maaliskuun 25 p. päivää-
mässään kirjelm ässä ilm ottaa Sak
san sos.-dem. puolueen ent. arkiston-
hoitaja E rnst Drahn. että käsikirjo-
tus
, hänen kirjaansa “ Marx ja En-
d ik tatu u rista”
Ke««
proletariaatin
joutui “sosialistisen’ sisam inisterin
Wolfgang Heinen alaisten virkamies-
ten takavarikoim aksi, eikä sitä pyyn-
nöstäkäirf hänelle luovutettu!
set säännöt jouluk. 8 p :ltä 1847.
Niiden 1 pykälä kuuluu: “Liiton tar-
kotus on porvariston kukistam inen
Ja proletariaatin valta, vanhan, luok-
ka vastakohdille perustuvan p o rv a ri
lisen yhteiskunnan kumoaminen ja
uuden
yhteiskunnan perustam inen,
jossa ei ole luokkia eikä yksityis-
om aisuutta.“
Osa heistä sanoo olevansa uiaVxi
laisia,
m utta
toiset
rehellisesti
myöntävät, e ttä paljon sitä on hei
dän m ielestään oikaistavaa M arxis
T unnettu on Engelsin ehdotelma
sa.
Varsinkin tahtovat “oikaista”
Konio»unlstisokKj M anifestiksi (Koro
Marxin opetuksia poispäin valianku-
munl8min K atkism us) ja itse Koro-
lO uksea ta.
munlstlnen
Manifesti, joissa käyte-
..
M vatka ne meiUekään Marx ja
^ ö v ä e n vallasta sanaa “demo-
«ngel3 mitään epäjum alia ole. Mi-
k ra tia ”- m utta aivan ilm eisesti ym-
en asian vaan panemme merkille.
m ärretaan sillä vallankumouksellista
•en että näm ä miehet erityisen tar-
vallan ottoa ja käyttöä,
kasti ja ajan parhailla tiedonasellla I
Marxin “Paljastuksia Kölnin kom-
varustettuina tutkivat niitä historian
Sama mies, E. Drahn, lähetti Jou
m
unistiprosessista”-kirjaan
liitetty
lu erityisesti par aikaa elettävän his- lukuun 31 p. 1919 Sos.-dem. puolu1.*-, .
tortan. ilmiöitä, joita sanotaan vai- toimikunnalle kirjelm än, jossa lausui i komiy uni8tl,llton keskustoim ikunnan
lankumouksiksl. Ja me katsom m e vakaumuksenaan, ettei enää voi pi- m aaliskuulla 1850 Lontoosta Saksaan
Kautskyn osuneen varsin oikeaan v iää iäiä (sch.eidemannien) puoluetta lähettäm ä kirjelm ä, jossa annetaan
1905, siis vailamkumousvuonna kir vallankumouksellisen,
sosialistisen neuvoja kumouksen varalta. 8iinä
että^ vallankumouksessa
jo tu e ssa an . e ttä “jos pyrkivät he Proletariaatin edustajana. ’ Uudet vä- selitetään.
yhteiskunnalliaeen tietoon, niin pyr- ^Uömät verot, sosialisoimisen epä- tulevat valtaan pikkuporvarilliset de
kivät he — eikä suinkaan väheni- m ääräisyyteen lykkääminen, työmaa- m okraatit, jotka ensi päivästään asti
Sitä
m in — yhteiskunnalliseen vailanku- neuvostojen pienet valtuudet, elintä**- tulevat pettäm ään työväkeä.
moukseen; moiemmat näm ä puolet vekysymyksen hoito, työväen alista- varten «n työväen järjesty ttäv ä o-
oliyat heissä erottam attom asti toi- niinen» taantum uksellisten aseistuk mien elimiensä, komitoainsa ja mah
siin sa yhdistyneet.”
« 'n alaiseksi — nämä seikat olivat dollisesti kunnallishallintojen ympä-
hänelle paljastaneet puolueen p i i t ” **** eikä missÄ* ° tapauksessa ole
— Niinpä juuri,* sanovat Tainiot.
M utta kysymys onkin siitä, mitä sil tUkan va®takumoukselli8uuden, sa luovuttava taistelum abdollisuuksista.
li yhteiskunnallisella vallankumouk- nia,,a kun han totesi sen käyvän ai — K atsoen Saksan nykyoloihin, voi
salla tarkotetaan.
van
vastakkaiseen suuntaan siitä. daan “pikkuporvarillisten dem okraat
Ja siltä onkin kysymys. Työväen- mit* Manc J» Engels olivat neuvo- tien” lilalle panna sana -sosialide
m okraatit” ja kuva on selvä.
luokalla se on eiämän ja kuoleman u°vr
Kirjeessään W*\vdem«yerille (5J|i.
kysymys. Eikä sjjle ole niin tä f-i Na>'tteeksi « itä . miten Drahn pe-
1852)
Marx lausuu, että i ?‘luokka-
keatä akateemiselta kannalta tietää ru8teI<M‘ väitteitään, esitettäköön täs-
.
m iu .t i u jo .it o la kuolleet h eru , “
"»«U m U hiaorUIiUU kuv.uk “ V “
”7
J l. r a 1» E ueel. « u it e llu t , mutta ,la M • » « « • * Muutu Ja Eugelslu
° dittouurttu J» e t u uuta
kjUa .111. on m ielenkitutot.u Utu«. »««•»*•<*•
^ ¡ 7
,
.
HM
. 1
77
e,
,
kaikkien luokkien poistam iseen ja
tua niihin opetuksiin, joita nämä
Aanhin asiakirja, jossa Engels pu- luokattom aan yhteiskuntaan ” Sama
vallankum ouksia niin hyvin tunto hun
proletaarisesta vallankumouk na vuonna (buhtik. 12 p.) k irjo tta!
noet miehet m istä sanoibat, ja m i-; sesta, on Kommunistiliiton loatoolai- s Engels, «ttä n a u kerta^ kun vahaa
¿uraoug tulee, aletaan Komm. Mani
festin osottam illa toimenpiteillä, m ut
ta “käytännössä on kyllä rajotuttava
ennen kaikkea päättäviin, toim enpi
teisiin ja ehdottom aan vallankäyt
töön”, joka m erkitsee sitä, e ttä val
lankumouksellinen esiintym inen on
tärkein.
Se m itä uudistuksia voi
daan toteuttaa, riippuu niistä olois
ta, s.o. siitä kuinka kypsä yhteis
kunta jo on.
T ähän lisättäköön pari kohtaa
Marxin
ja Engelsin kirjotelm ista
“hullun vuoden” ajoilta. “ Uudessa
Reinin Lehdessä” oli (6.XI.48) kai
Marxin kibotus, jossa hän W ienin
kukistumisen jälkeen odotti “punai
sen tasavallan” voittoa Pariisissa,
jolloin “m uistutetaan kesäkuun ja
lokakuun tuloksettom at verilöylyt.....
jotka saavat kansat vakuutetuksi sil
ta, että on vain yksi keino lyhentää,
ykslnkertaistuttaa ja keskittää yh
teiskunnan m urhaavia kuolemantuä-
kia — se on vallankum ouksellinen
v a lta ” Ja v :n 1849 alussa kirjotti
Engels sam assa lehdessä U nkarista:
“ Ensikerran sitten 1793 uskaltaa
vastakum ouksellisen ylivoiman ym
päröimä kansa a settaa vastakumouk-
»en raivoa vastaan vallankum ouksel
lisen intohimon, valkoista terorria
vastaan punaisen terrorin.” Ja lon
toolaisessa “Volk” lehdessä k irjotti
Marx v. 1858 P reu ssin sekä Ranskan
ja
Venäjän
sodanuhkasta.
että
“Preussi voisi pitää puoliaan vain
mtiä kum ouksellisim milia keinoilla.”
Sitten antoi Pariisin Kommuuni ai-'
hetta
lukuisiin mietelmiin, joihin
voi tu tu stu a Marxin k irjasta “K ansa
laissota R anskassa”
(etenkin sen
kolm annesta luvusta).
K irjeessään
Kugelmannllle
(12JV.71)
lausui
Marx, e ttä vanhan .valtiovallan ko
neistoa ei voi sellaisenaan va llata
¡löytyy niinikään korjaam attom ia ka-
U udista
lehtesi
tilaus
aiois
Ja arvostelussaan sos.-dem. sovitte- U k k eleissaan
1891 kirjottaa hän: hollia taantum uksellisilla, ja ne
luohjelm asta
(1875)
ruoskii
hän “Täm a sota välttäm ättöm yydellä Jo
ru ttlv at
sekä lam auttivat k»
•kansanvaltion” kuvitelm ia kapitalis ko johtaa välittöm ään sosialismin Siksi toivon, e ttä varma, luon
min vallitessa ja puhuu “tusinade- voittoon tai panee vanhan jä rje s
prosessin tyyneydeltä ja kfei
m okratiasta", joka pitää demokraat- tyksen niin nurinniskoin kiireestä
töm yydellä
etenevä kehityknei
lista tasavaltaa tuhatvuotisena valta- kantapäähän asti, ja jä ttä ä jälkeea- pysyisi vanhoilla raiteillaan
kuntana eikä aavista, e ttä juuri tär. is ä sellaisen rauniokasan, e ttä kapl-
Kuten näistäkin otteisja nakn-
sä porvarillisen yhteiskunnan vii-1 talistinen yhteiskunta kävisi mah-
li Marxille jä Engelsille enstk«~
m eisessä valtiomuodossa on luokka- dottom am m aksi kuin koskaan; yh- selvillä, ettei vallankumous ole
taistplu taisteltava loppuun.”
teiskunnalllnen vallankum ous kyllä kiä. He tutk iv at sitä niinkuin
Ja m it ä Eäigels ajatteli "puhtaan ! voisi lykkääntyä 10—20 vuotta, mut-
sotaan varustautuva sen edellytfl
dem okratian" kelpoisuudesta kumo-1 ta silloin sen täytyisi voittaa sitä
tutkii. He arvailivat, missä okä
uksellisen kriisin tultua, siitä on ku- nopeammin ja perinpohjaisem m in.”
olisi edulliset edellytykset ja
vaavana
eräs hänen lausuntonsa! V. 1891 k irjo ttaa Engels myös, et- epäedulliset työväen vallalle
1880-luvun keskivaiheilta:
“ Nyt ei tä olisi hyvä Jos ei tarvitsi pelata
toivoivat, e ttä se valtaan jouta
voida odottaa, e ttä meillä pulan tul-1 uhkapeliä. H än arvioi näin: “Otta-
nen voisi tapahtua edullisissa
tua olisi heti valitsijain, s.o. kansa- kaam m e k tuotantovälineet käsilm ra?
sa, m utta historiasta olivat b»
kunnan enem m istö takanam m e. K p -¡ja käyttäkääm m e niitä, tarvitsem m e
pineet, e ttä niin ei suinkaan
ko porvarisluokka ja feodaalisten.^ teknillisesti kehittyneitä ihm isiä, jo- i tapahdu
Mutta ‘että
arvioidu»
Z k,
'uokkieD loput, suuri o u j pa koko Joukon.
N iitä el m eillä I oäulllauuden t a k ia », oisi ki«hW
plkkuporvarelta Ja m aalalsväkeä k» n y t olo. Jopa olemme tähän asti oi-
o ttam asta valtaa, kun siihen
raantvy silloin fraasiensa puolesta ! leet to isia k in siitä, e ttä olemme ajavat, sitä he eivät olisi h!
erittäin
vallankum ouksellisesti
e- suureksi osaksi säästy n eet “slvisty-
syneet. Kyllähän Marx enn:
siintyvan äärim m äisen porvarispuo-: neiltä”.
M utta nyt on jo toisin,
arvioi, e ttä Pariisin Kommuuni
lueen ym pärille ja pidän hyvin m ah -1 Nyt kykenemme sietäm ään Ja su-
liian aikaisin, s. o. hän näki
dolhsena e ttä n e tulevat väliaika!- lattam aan koko Jou k o n -siv isty n y ttä
esim. m aaseutua ei oltu vedet!/
seen hallitukseen ehkä enem m istöä- i rojua, ja m inä aavistan, e ttä me kä
kaan ja e ttä johdossa ei ollut
sikin. Kuinka silloin, vähem m istönä. ! him pinä 8—19 vuotena tulem m e v är-'
el ole m eneteltävä, sen on Pariisin vääm ään riittäv ästi nuoria T k n lk o i-
d ^ ^ e n n m ^ k<
”
helmikuun hallituksen (184S) sos.- j ta, lä ä k ä re itä , ju risteja ja opettajia,
deja parjaam aan ja niiden utfi
dem. vähem m
istö UBUIUHIUI—
o s o tta n u t..... a Siinä
voidaksemme
u«o.„
n n a i i voidaksem
m e puoluetovereilla
nuoliiefov<»rpilla hoitaa taantum uksen joukkoja usu,Ui
tapauksessa.
että meidän varavä- te h ta at ja su u rtilat koko kansan fay
kemme, 20-25 vuotiset, jotka eivät j väksi. '«Ukko on
äänestä, vaan m arssivat, astuu toi- symme aivan luonnollinen Ja käy
hän J ü rjo tti Kommunin johdu»« 1
m intaan, voitaisiin kulkea yli puh- i varsin sileästi. M utta jos sodan r a i
m u av n u n an • kirjansa.
taan dem okratian r a j a n .... Joka ta j kotuksesta joudumme valtaan ennen
Ja se oli Marxille ja
pauksessa on meidän ainoa vastus i aikojamme, niin ovat teknikot eri-
selvänä, että joudutuinpa '*
7 7 7 7 ™ h’t 7 , ‘T " ?
M1 P ” “
S
p e t y i t j m i ^ OKU.« A « , min
kia kana puhtaan dem okratian yra-1 sekä kavaltavat m eitä, m issä vain täydyttävä n ä h tä v ä sti hv
?Ku eu v X T i T “ ysb ^ 8U anturau8"
Meidän täytyy k äy ttää v a i-, saavutettava vaikka pieniak«
<Kuten Venäjän ja Saksan vallanku taam m e niitä vastaan ja kuitenkin n e s t> u fä
jatkuvasti
tem
8 8
<
8 elTastI nakyy*) ! ne m e itt i t ä v ä t .
Niin on aina I m ukaan horjuvat, pakotetta«
Engels siis otaksui, e ttä so ta v ä k i) käynyt R anskan vallankum ouksille
tyneistö työhön, sekä tote««
tulisi kulkemaan yli “puhtaan de Niiden täytyi tavallisessa hallinnos
mitä
uudistuksia missäkin
m okratian ‘ rajan, varsinkin suuren sakin sallia täytettävän todella työ
kunnassa sen kehityksen R0**
europaiaisea sodan yhteydessä. Ar- tä vaativat alem m at paikat van-
suinkin voi.
h