Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 16, 1920)
I 2 TIISTAINA, MAARASK. 16 P —TUESDAY XOV. 16 T O V ER I kin työläisille kuin on voimas- jäsenille, työläisille, saadaan »a Amerikassa. Siihen malritteluun sa toisilla vaatetusmarkkinoilla. tehdä mitä halataan. Sekin on voisivat venäläiset vastata, e tu ktl- n «>- as ^ 'o l l a spesialisteja (T rotski), Ja e ttä mälseksl yllpostlmeatari Albert s J o k a Seisoo suurien saavutuksien e- Burlesooln nimi. Burleson on One 3- T y ö lä is te n on y h te is to im in - : jo jo te n s a k in p itk ä lle m enevää tos ‘’kunniasta’’. Tietenkään el The organ of the Finniah worker« »n ve- i dessä täytyisi varoa haluam asta teh kova McAdoon kannattaja pri the only Finn Daily W estern i . ,h . State«. W « .. The P.hli.h«<l « S r i’ j X l l X S • hä,Y ä i,ty * r • „ * » « “ » aemmolaat pfonet pl dä itse (vallankum ouksen jo h ta ja voi konventsionissa Ja kun masiina^ except Sunday, at A atoria, O regon, , . , estä tyote työläisten joukossa oli vain osa verrannollisuudet, ovathan he Jo k o ainoastaan työskennellä m enestyk suostunut Adoon nimittämiseen nih by the W c«tern W orkm en*« Publishing boisuud esta verstaissa ja le ik - m a in itu n jä rje s tö n jäse niä. Jou keneet kalkki kiusat m iU m aailm an sellä kun on ym päröitynä v aikutta tämä etelän orjaherrojen poiitiHj. Ä " Society. kuuhuoneissa. Itävaltalainen Sirolasta kossa oli ______ kaikkia ja kaikenmie- k ap italistit ovat voineet heidän e- vien, luotettavien yhdessä työskente- innokas virvottaja kieltäytyi k a lh ^ Viikkotyöläisille yksilölli- lisiä työläisiä. VieUpä siU ä oli teensä laittaa. Joa V enäjänsyöjä Viime pääsiäisen aikana Moskovas lijäin). toiminnasta Coxin hyväksi j a °""* 2'" ‘y° 2 Undar<ii-,.“ - ku- uskovaisiakin „¡¡n. e«ä vielä lehtien tarkotus olisi vilpitön, niin “Nyt muistan**, sanoo Bohum ir puolueen listan hyväksi. Toinen sa kohtasivat, tu tu stuivat toisiinsa, Phone: Office 365. Editoria! D e p t 832 ? te k e e P^jon kum ky- Uuden Mexicon aavikolla ne sopisi kysyä, m illä teolla he korvaa toveri Yrjö Sirola ja Itävaltalainen Sm eral. “Myöskin suom alaisen to ha puolueen ratsu. W illiam j. Bryj, _ _ ................. r k en ee. :___ _.... p itiv ä t ru k o u k s ia a n nälissään. vat ja hyvittävät sen historiallisen tohtori Bohumir Smeral. Post Office Address: veri U seninksen m atkallaan Rääve- on niin Ikään mustalla listalla. Hij 5. Is ä n n is tö lle o ik e u s m u u t- M u tta k a iv o s y h tiö t. e iv ä t e h ti- vääryyden, m inkä he ovat tehneet TOVERI, Box 99, A«toria, Ore. Tohtori Bohumir Smeral k irjottaa Ustä Moskovaan vallankum ous tarko- Jo puolueen konventsionissa esiintyi taa k o n tra h te ja . Demokratian neet s itä katsom aan. H e id ä n Venäjän vapaudelle. tuksissa, joka luki Ludendorffln v astaranna kiisklnä koko hommana EDITORIAL STAFF 6. Is ä n n is tö lle vapaa k u r in - vih a n sa o li s u u ri ja ty ö lä is e t nim essä on vallanpitäjät ja niiden kaipauksella Sirolasta, hän ei v ar m uistelm ia.” U seita sen aatto reja niin ikään jniu S Ä E i A i* j i k ^ ± F.’ *0-0* ! " “ ’ ; . v a Paos < y°"«ek i- p i t i n u je rta a ja n iit ä p i t i ra n - äänitorvet syytäneet likaa, valhetta m aankaan ole voinut ajatella, e ttä tetaan pannaan. Niiden joukossa « kirjotuksensa joutuisi suom alaisten k k jä in varvaamiaeen ja uusien ko- gaista. Siinä täydyttiin rikkoa Ja kiihottaneet taantum usta kukista “Fuulaiivat” miehiä politii m. m. Gore, Reed, W alsh, Swanson, lukijain käsiin, eikä siis se seikka ■-............. .. ........................ neiden hankintaan. ¡ lakia, mutta heille annetaan maan V enäjän vapauden. Miljoonia Sm ith, H arrison, Simmons, Overnm, kat f T l ole vaikuttanut hänen kirjotukseensa Entered «« «econd-class m eil m atter 7- U n io n to is illa m a r k k in o illa k a u n iis ti a n te e ksi . venäläisiä on nääntynyt, kärsim ykset y. m. N äm ä h e rra t ovat juijenneet Sirolasta. Sentähden on m ielenkiin Yoncalla on pieni farm lkaupunkl July 18, 1912, at the Po«t O ffice at y llä p itä m ie n sop im uste n, jo is s a ovat kertom attom aL R iittääkö sen la “ölvinä” koko hommaan nähden. lllllliliH h iiiiiiiiiii O regonissa, sijaiten WtUamette>laak toista tuoda esiin Sirolaa koskevat ib ic h * ^ °|r879n’ Mnd<r Aet oi s o v ittc lu k ° n e iSto t o im ii ty y d y t kaiken korvaam iseksi, kehasu, että sossa, tähän asti unohdettuna pienen He eivät ole viitsineet pitää yhm, kohdat hänen kirjoituksestaan. tä v ä s ti, a se tta m in e n te o llis u u - SUUNNITELMA TYÖVÄEN tovereittem m e m ittaam attom illa uh “Pääsiäinen Moskovassa*’ on kirjo- m allinansa ulkopuolella. Se on ollut puhetta koko vaalitaistelun sikaa» e d e n h a rjo tta jie n ja u n io n suh rauksilla ostetun vapauden vuosipäi SANOMALEHDISTÖN puolueen listan hyväksi. He eh»t vä on niinkuin nykyaikainen “Pourth tuksen otsikko. Tämän otsikon alla vaatim aton ‘’kaupunki’’, pyytäm ättä ole an tan e e t rahaa vaalitaisteluko tohtori Bohumir Sm eral k irjo ttaa val- tulia kuuluisaksi tai pyrkim ättä tule- LAAJENTAMISESTA " N a in e n r v ia of July”. Niillä on y h tey ttä 1776 N ä id e n * e n h J to je n jo h d o s ta n ä y t saan. Ovat vain hautoneet omia ajj. ‘S e attle U n io n R eco rd ", jo ta tapausten kanssa. Sen ajan tapauk- kutuksiaan tuosta vallankum ouksen ' vaisuuden suurkaupungiksi. tää s y n ty v ä n vakava r iit a A - tuksiaan ja puolueen kansaUisk®;. vahvim m asta linnotuksesta, siellä Nyt on Yoncalla kuitenkin saanut m algam ated C lo th in g W o rk e rs l eviää S eattleen n o in 50,000-— set ovat aikoja sitten unohdetut ja hän on kohdannut Sirolan ja n äy ttää äkkiarvaam atonta huomiota. T unte tea pitää tä tä erikoisen pahana mitä i ä rje r ie s s t tö ö n n ja ia ty »v<inan*9«i«n k a p p a le tta p ä iv ittä in , on enäjäkin on on ollut n iin t unohdettu nnnhi)«H u Ja t. riis u n u t ta k - jä ö n a n ta jie n v ä lil- öo»ooo . . siksi V enäjäkin K a p ita lis m i on k in s a ” ja ru v e n n u t to s i to u h u s - le - T o is ta is e k s i n ä y ttä ä A m a l y h ty n y j to te u tta m a a n s u u n n i- painettu viim eset kolme vuotta. Mut pä siltä, e ttä Sirola teki häneen suu- maton, unelias m aalaiskaupunki on s u urin ta rangaistusta ansaitsevan sa u u d e lle e n ra k e n ta m is ty ö h ö n , gam ated jä rje s tö ole van ainoa e. m ^a . e . en ®X*k ., n ^aaj enta - ta kun se kuitenkin nousee, niin nyt rim m an vaikutuksen. K enties Siro- kohonnut maan tunnettujen kaupun luopioneisuutena, joka ehdottoma« lalla oli parhaiden alkaa antautua to- ■ kien joukkoon ja piirtän y t nim ensä tultaan näille herroille kostamaan. se on , pa lauttam aan te o llis ta Joka P y r k ii tekem ään v a s ta rin - m ,se ksi to isissa la h ik a u p u n g e is - se koetetaan haudata sillä, e ttä se | veri Bohumir Sm eralin seuraan. Toh- , naism ailm an poliittiseen historiaan, S u ----------- u n n ite lm a on aiva n u u on muka sam asta m erkityksestä kun K ansalllskom itea on Juieissut myo» T ä h ä n taa. M u tta ty ö ttö m y y d e n kova sa. ----------------------------- tasapainoa ennalleen. tori Bohumir Smeral kertoo miten he Kaiken täm än ovat aikaansaaneet kin valkoisen listan, jossa ovat kaik- i tu k a in e n , s u u rin e m a h d o llis u u k - Joku kansallinen juhla täm än päiväi- p y ritä ä n lu o to n .ra jo tta m is e lla , p u ris tu s voinee p a k o tta a täm än vaelsivat pääsiäisyönä Moskovan k a - ; Yoneallan akat, jotka politiikan tai- kien niiden nim et, jotka ovat hiklha- I sessä m erkityksessä. o s itta is e lla h in to je n ale r.ta m i- antam aan p e rik s i ja p y r - ; dullia ja kirkoissa, myöskin hän vael- 1 dossa ovat edellä kaikkia sisariaan -.1 1 - ja • l_ •__ o • te _________ ö itä on a le ttu ensinnä to te u t tussa toim ineet Ja puuhanneet ra», sella ke in ko ise n ty ö ttö - Irim kim a aän ^ n lrnm k o m nrnm p ro m iefU is s ;», iin e h to je n si Sirolan seurassa Moskovan k a u k a i-1 ehkä koko kristikunnassa. leissa. Heille lupaa komitea pa taa Tacomassa. “ R e c o rd ia ” on m yyd e n s y n n y ttä m is e llä . suhteen. .. . Hooverimmekin on m uistuttanut sim m at osat, m utta sittem m in Sirola Viime vaaleissa • oli Yoncaliassa kita kunhan tä ssä taas puolue päässe I A m m a ttijä r je s tö t o v a t k y k e - . ai? k a u Pu n k n n le v in n y t p ä i- m eitä olem assalostaan, puhuen hän lähti Pietariin. Tohtori Bohumir ; täy tettäv ä porm estarin ja neljän val- valtion lihapadoille joskus tulevisu Tässä ta a n n o tta in , ku n vaate- ne m ä ttö m ä t v a s ta rin ta a n . V a n - V ltta in 7°o°— 8000 ka p p a le tta , kin asioista, Joista hän tietää toista Sm eral k irjo ttaa: “Sirola lähtee tä tuusm iehen paikat. E n tiset viranpi vaaleissa. ta rp e id e n ja m u u ta m ie n e lin h o illis im m a tk in a m m a ttiu n io n is s iis m c lk <>in e n painos, jo te n on kuin sanoo tietävänsä. Hän oli o- nään Pietariin erikoisjunalla joka on tä jä t asettuivat ehdokkaiksi uudel Puolue Joutui muutenkin retuase- ta rv e la jie n h in to ja a le n n e ttiin * it a lk a v a t jo o iva lta a , e ttä suu- k a ts o ttV s<>Piv a ksi p a in a tta a jo - sallisena U nkarin työväen hallituk varattu am m attiliittojen kokoukseen leen ja tulivat nim itetyiksi ilm an vas m aan näissä vaaleissa. Wi Ison ismi» j ik ä ä n k u in yh te isestä so p im u k rissa te o llis u u k s is s a o va t h e i- k a . päivä e r ity in e n Tacom an sen m usertam isessa, ollen niihin ai- meneville edustajille. Kun hän mi tarlntaa. Koska kilpailijoita ei ollut sesta, saa ttoi arvata m ih in py- dän jä rje s tö n s ä v o im a tto m ia i l Pa in o s - Tacom aan on jä rje s te t- koihin Keski-Europassa. Kun hän nut hyvästi jä tti ruokasalissa, eräs arvelivat ukot — sillä he olivat kaik lankeem us oli hirvittävä. Puoluepa j mojen päätä pyörlstyttää ajat«!!» i ritä ^ n . S aattoi odottaa, e ttä man s u u rte n ty ö lä is jo u k k o je n ty oma h a a ra k o n tto ri a s ia n tu n - nyt kehoittaa. kapitalisteja ja työvä “tovarisch” (toveri), Joka ennen so ki viisaita ukkoja, joukossa joitakin kaikkea sitä m itä tapahtunut on. Eh p ia n te h d a sla ito kse t a lka va t vä- apua ja tukea. N iin p ä aivan tevan h e n k ilö n jo h d o lla , jo k a keä yhtym ään, sanoo hän, e ttä sosia taa on ollut virkailijana Prakuan kaljupäit&kin kai -— e ttä ei ta rtte dotetaan jo puolueen uudesti orgMi- hentää ty ö v o im ia ja sulkea teh - h ilja t t a in A . F . L : n v a n h o illi- p e t t ä ä p u h e lim its e ja e rik o is - lismi on täydellisesti epäonnistunut konsulaatissa, sanoi m inulle: Hän m uuta enää tehdä tullakseen valituk- seeraam ista, sillä pidetään puolat ta ita a n v ä lia ik a is e s ti “ epäedul- sen jo h d o n k a u tta k u u lu te ttiin . k *r Je illa Tacom aa ko ske va t u u - V enäjällä kolmivuotisen kokeilun pe on tärk eä henkilö täällä. Suomea- . si virkaan kuin k auntata äänet, m enneenä. M utta toiset arvelen: lis te n m a rk k in a s u h te id e n ja k il- e ttä v a s ta to im e n p ite e n ä k a p ila - tis c t’ o tta a vastaan Tacom an il- rästä. V enäjä on nälässä Ja kurjuu sa hallitus m aksaisi monia tuhansin f Ukkojen ollessa täten valtiollisen p a ilu n p a ko tu kse sta ” . J u u ri si- lis tie n p a lk a n a le n n u k s ia vas. ^ o tu k s e t ja h u o le h tii lehden dessa. M utta kun yksilöllisen y rit hänen päästään. “Se on kummallis- voittonsa suhteen huolettom ana, a l vielä voitavan Jotenkin keinotelit M issourin kuvernööri Folk vastaa e te n on k ä y n y t. T y ö ttö m y y ttä taan, jä r je s ty n y t ty ö v ä k i tu le e le v ity ksesta- S e a ttle n painos- teliäisyyden pohjalla pääom a ja työ ta kuinka pian ihm iset tutustuvat koi akkain kahvipöydässä hiljainen sitettyihin uudestijärjestämisvaati on k e in o te k o is e s ti s y n n y te tty lisääm ään jäsenm ääräänsä a lu k - ten v a lia jo *P a “ R e c o rd is ta ” o- käyvät yhdessä niin jopa menesty- toisiinsa täällä", jatk aa Bohumir Ruiskutus ja supatus. • Kahvi- ja tee- m uksiin, ette iv ät ne ole tarpeelibia laajassa m ittakaavassa y l i maan. si y h d e llä m iljo o n a lla . R y h d y - tetaan e r ity in e n Tacom an pa i- ' tään. Smeral. “ Yksinäni asuessani asun- vierailua ja supatusta jatkui useana S am aa n aikaan s u u n n ite lla a n tään voim aperäiseen jä rje s tä m is nos’ j ° ka k iid a *etään s ä h k ö ju -! M utta m iten voisivat työ ja pääo- nossa, jonka me yhdessä käytimme, päivänä ennen vaalipäivää, ukkojen Ja McAdoo on sam aa mieltä. Nri k a ik k ia lla a vo im en pajan ta is te lu - ty ö h ö n — ja k a ik k i saman te o l- n a lla Tacom aan . T ä te n T a c o -¡m a yhtyä? Pääom a on liika-arvona minä m enetin Sirolan, ja tunnen että aavistam atta m inkälaista valtiollista on alkava puhe dem okratiasta ja puh-1 ja ; ka u p p a k a m a rit useim m issa lis u u d e n palveluksessa o le v a t man ‘ y 0^ 1“ saa nopea sti t ie t o - j o tettu työläisten työstä. Työ on se hän m enetti myös minut. Me työs peliä runnattiin heidän selkänsä ta tausta dem okratiasta. Ja se paii hyvin suuriääniseksi seuraavan 4:»! su u rka u p u n g e issa lup aava t a i- , ty ö lä is e t jä rje s te tä ä n . S iis ta - Ja Pa ik a llis is ta o lo is ta a n ikä ä n - ¡ luova voima, joka tekee arvoa. Pää- kentelim m e hyvin yhdessä, jo havain kana — ja nenänsä edessäkin. vuoden aikana. Ja tietysti reput*-1 n e e llis e n ja sive e llise n kanna- lo u d e llis te n la k ie n v ä lttä m ä ttö - k u in ...om asta P a ik a llis e s ta le h omaa J» työn yhtym inen kapitalis- noissa täydensim m e toisiamme. Vii Tuli vaalipäivä. Mikä häm m ästyt tuksensa n iille jä se n ille e n , jo i- m yyd e stä p y ritä ä n te o llis u u s - destaan • J a s iih e n päämäärään m,n kannalta on jo tapahtunut täy- me yönä ennen nukkum aan menoa, tävä yllätys! Kun äänet oli laskettu. kaaneilta hyvää odottavat ja faeihiu l e l l e e n ra r a ke k e n n ta t a m m istyö i s t v ö *-ä tä ” n K « ! is .. s ._i_- t ä T Tacom a n n m a an « < d dellisesti; ellisesti: nääom# den ‘uu delle u n n in io n n io is m m iin iin jo v a n h o J illis a k in p P y y ritä h ä ä ä n n k k in in , , n n im im . . e e t ttä pääoma nn on niollvt niellyt hooa« itseen- viim eisessä keskustelussani Sirolan ; nähtiin että virkoihin oli v alittu seu- pettyneet taas ovat valmiita unohti- m aan wilsonismin valtakauden onnet-1 ty ö v ä e n u n io t estävät ja lo is ta unioissa, E n g la n n in u n io id e n 4y ö v a k i om aksuu “ R e c o rd in '* | 8ä luoman arvon. Mikään muu k»ns8a, hän selitti minulle mielen- raava lista nim iä: tom uudet. van v a a liv o ito n saaneen re p u b -* e s im e rk k iä nouda ttae n. Ja te o l- ^ acioman painokse n om aksi p a i- , yhtyminen ei voi olla m ahdollista kiintoisista ajatuksistaan so ta tle te e l-1 Porm estariksi — Mrs. Mary B urt; lik a a n ip u o lu e e n p u o lu e s ih te e ri lis ta jä rje s ty m is tä tu le e k in ta ’ K a llis e k s i lehdekseen, jo k a vas- nälden kahden välillä. Joko kapita lisen opin välttäm ättöm yydestä v a i-1 valtuusm ieheksi (anteeksi — val — Buropan väkiluku vähentynyt * a b A. a en Ä sodan _ J — — G om __ too l' O r* «X M A 1 äa is te ___ • ! 11M 11 1 V riistäv I laföväf ät itselleen t_si_ - listit kaiken m ». itä lankumoukselle, ja kuinka hän v a i-! tuusnaisiksi) Mrs. Bernice W ilson, ju lis ta a avoim per- pahtum aan suuressa m itta k a a - taa * Tacom an ty ö lä n _ v a _ a < ti- m iljoonalla asukkaalla. Niissä Eur, _i_ työ luo yli työkykynsä ylläpitokus lankumouksen kuluessa tuli näke- , Mrs. Jennie D. Laswell, Mrs. N ettie siä ja «.a----- hänen — u n io ita a n vastaan vassa ...................... täm än jä lk e e n , s illä m u u- m uksia. pan valtakunnissa, jotka ottivat osu N y t s u u n n ite lla a n sam anlaisia tannusten, tai, e ttä työväki pitää maan uskonnollisten liikutusten tar- i H annan, Mrs. Edith B. Thompson, m uka ka n natuksen antam isesta ta keinoa ei ty ö v ä e llä ole it - m aailm ansotaan, oli vuoden 1913 lo R e c o rd in ’’ p a in o k s ia B e llin g - työnsä koko arvon itsellään omaksi koituksen, ja lisäksi m iten vaikeaa Ukot. olivat hölm istyneitä. H eidät d e m o k ra a te ille . ------- 14 s ä ily ttä m is ’ e lle •• . ' .. ...... sensa T ähän pussa yhteensä 400,850.000 asukil Tr - - . .... ajaa en n e n ka ikke a k a p ita lis tie n harilia E v e r e ttiä v a rte n . “ U - j kayttohyodykseen. Silloin kun työ on hänelle ajatella Suomen vallan- I oli täydellisesti petetty Ja lyöty po- ta. \ uoden 1919 lopussa oli niidet n«et v a r o t u k s i a nykyin' n l° _ n ..R' c5 rd" «">aa: tu e . aam atta kumoussosialismia, jolla ei ole todel- j liittisessa m anööverissa. Porm estari asukasluku ainoasta« ¿'¿Ylä sen o h je lm a ja y l i maan u lo t- m e n e ttelyä n o u d a te tta v a k s i k a ik lakkaa Pääoman valta. Se on ainoa la tieteellisen kokemuksen saanutta ! Laswellin oma “m isis” oli johtanut valtakuntien 389,000,000, joten vähennys on lähes-1 e a olevasta yle ise stä p a lk k o - tu v a ta is te lu avoi men ty ö p a ja n k ia lla maassa. m issä ty ö v ä e n - pohja’ jo,la ^« vä ki voi hyväksyä m iestä sota merenkulkuun. Suomes- salaista vaalitaistelua ja tuli vali- 12 milj. jen la skem ise sta. m u tta ty ö v ä k i DUQi esta le h tiä jo ilm e s ty y ta i missä n ii- paaoIuan Ja työn yhtym isen: lopet- lopet sa ei kukaan kuvitteie miten vaka luksi valtuustoon. Sanokaappa vielä puolesta. N orm aalioloissa oHsi 400 milj tad ei m issään nä ytä nousevan sa tä a ijo ta a n perustaa, e ttä n im it tumalla pääoman vallan. Vaikka o- vasti täm ä Auomaialnen toveri a ja tte etteivät naiset osaa pitää salaisuutta, v a n u ta vuoden aikaila vähintäin 4*41 nottava an va sta rin ta a n , vaan a d llllllllliillllllllltn tK fll' Hän lukee ■ el ainakaan Yoneallan mlespolitlikuk- ta in suurem paan k e sku sp a ik- vat onnistuneet pitäm ään Venäjän lee n äitä probleemeja. miljoonaan. lis t u u k u in u h rila m m a s te u ra s OIKEUDEN HÄVÄ1SEMI- kaan p e ru s te ttu e m ä le h ti jakaa nälässä, siitä huolim atta on siellä Tirpitzin m uistelm ia (kuuluisa saksa sien kuullen. V ähennyksen on aiheuttanut ma: ta ja n ve itse n a lle . P e rin v i i lainen am iraali, mailman huom atuin NEN e rik o is p a in o k s ia n a a p u rik a u p u n onnistuttu lopettaa kapitalism i. ilm ansota, Jolloin Europa menetti ku | saasti ova t k a p ita lis tit jä rje s tä m erisodankäynnin “stratetlik k o ” hä A. V. Demokraattien mustalista k e ja v a rte n , näm ä e rik o is p a i- tuneissa 9,819,000 m iestä, ravinnon n e e tk in u u d e lle e n ra k e n ta m is - nen m uistelm at ovat m ielenkiintoiset B isbeen, A riz o n a n , ih m is ry ö s - nokset m uodo stue n nä id e n s iv u - D em okraattipuolueen kansallisko- puutteesta ja kulkutautien johdosu s k a rk o tta s» 1 jie 2 n . ____ n,m työ n sä . E n s in n ä v ä h e n n e ttiin tä illan päättyneestä mailman sodasta sotilas m itea on Julaissut listan kaikista ............ jie n ja va p a u _ tta _ - k Iron a u Pu n k lrian ien ty ö lä is te n _ o _•« m ik s i • m enehtyi 5,301,000 ihm istä ja sodan piireissä), ty ö lä is iä idä n ra u ta te illä , s itte n m ine n ka ik e s ta edesvastuusta ä ä n e n k a n n a tta jik s i. S u u n n ite l- . . . . . ja . m iettii m iten asiat voi- . sellaisista puolueensa pomomiehistä, Johdosta aiheutunut synty väisjrydai v i 1 atehtaissa, ku m ite h ta issa , ku m uodostaa taas m itä selvim m än ma on k ie ltä m ä ttä o iv a llra e n , t ä is iin tehdä tullessaan todellisuu jotka eivät olleet aktiivisia Coxin vähennys on 20,200.000. Asukasit- Aluekomitean kokous tom otehtatssa. a u to m o b ih te h n ä ytte e n yle ise stä o ik e u s k ä s it- J a s y y tä toivo«v e ttä s iitä ; deksi. kun siirrytään saksalaisen mi- valitsem iseksi Yhdysvaltain presiden- vun vähennys tulisi täm än laskelmat Täm ä lista on asiallisesti aissa ja r y t v iim e k s i ovat idän teen ra p p e u tu m ise sta ja s iitä m u o d o stu u p o h ja vo im a kka a n en,i «Unnuntaina kello 3:30 iiu p ä i litaristln kokem uksista proletariaatin tiksi. ju u kaan olem aan 35—36 miljoonaa | v a a te tu s te o llis u u d e n h a rio tta ja t k u in k a ile ttä v ä n p itk ä lle ja p ro le ta a ris e n san om a lehd istön vällä p °rtlandin s. ». osaston talolla vapaustaistelijain asehuoneisiin. Hän m ustalista. Siinä julistetaan pan- M utta kuitenkin voidaan olla var su lke n e e t liik k e itä ä n laaiassa k u in k a k irja im e llis e n selvä sti s y n ty m is e lle tässä maassa. ¡K alkkien I komitean h m M m . i Kaikkien jäsenten v älttä erikoisesti tuli jarkeileväksi ainee- naan useita huom attavia sanotun puo- m at siitä, e ttä luku todellisuuden« | seen, että ne jotka seisovat etunenä* lueen johtajia, virkailijoita j. n. e. m ittakaavassa. T y ö ttö m y y s idäs- s u u re t k a p ita lis tit ja liik e m ie - m ättä saavuttu. sä, eivät ole tositeossa, eivät saisi Tällaisella m ustalla listalla on ensl- on suurem pi, nousten aina 40 m il sa on v e rra tta in laaja. C leve- het ovat a lista n e e t k a ik k i o i- joonaan. . landissa on v iim e a ik o in a ty ö t ke u sp e ria a tte e t palvelem aan o- :t» » » i i im w tti i itti i iiKtttto»nttnt tta ttT to m ie n lu k u noussut y l i 100,000 m ia etujaan. T u s k in missään V31KK3 SC nArrxan^li/sl^»««»«-*’ U »«__ •« n.?rr?aal*o lo ’ ssa bn maailmassa on ta p a h tu n u t sei- ________ le eläm älle aiheuttaen talouseläm än olem aan kuolemaa tuottava koko sum m at, joita valtio kuluttaa työ tu s k in enempää k u m 10.000. T o vempää rik o s ta , ilm eisem pää Aivan oikein, täältä on alkanut pysähtym istä, joka tuntuu kaikilla teollisuudelle Ja kaupalle ellei m itään tornien avustam iseksi, ilmenevät vain I k liT t ° Ot mC kC1n M ta ' ,a ’n ja o ik e u d e n h ä v ä is e m is tä kuulua. Eikös täältä sltte ennen ole aloilla. perin odottam atonta tapahdu. vesipisaroina, m itkä heitetään ka»! k in s ie ta m a tto m a m m a t. D e tro i- j a r ik k o m is ta k u in t a p a h t u i s ii- muka kuulunut m itään. Joka lilkut- Europassa menee tilanne aina krii- Muutos on tullut yllätyksenä her mille kivill^. tissa m y ° s a rv io id a a n t y ö t t ö - nä asiassa, jo llo in B isbeen k a i- talsl m uuta m aailm aa ja C alifornias-! K apitalistinen järjestelm ä, jonka pi- tillisem m äksi. Englantilainen “Tim es” — T arvitseehan m aailm a ta- N oskelainen “ V orw ärts” kirjoituul m ien lu v u n lähente levän 100.- k e n k a lta is e t liik e m ie h e t, r o s k a - »a eläjiä. Onpa kvtlä. Täitfiiai««* ti luiskahtaa takaisin ennen m aail m u X T Än8? kaPtU ,i8tiei VoimaU° -'v roille. a ra a ! Ja olihan englantilaisillakin ik e m ie h e t, roska Onpa kyllä. Täkäläiset myös työttöm yydestä m alniu-n kuin 000. j h - . jo u k o n o ik e u d e lla , v ä k iv a lta i- kapitalistilehdet ovat haukkuneet m ansotaa kulkeneelle ladulle, on jou m u u to sta selvän kuvan kertoessaan , m enekkiä vuosl gfttpn ka m aatalouskoneiden tarve on erin P a lk k o je n alennus ta p a h tu u ses ti o ttiv a t k iin n i to is ta tu Venäjän bolshcviikeja yhtä vimma- tunut um pikujaan. Ei ainoastaan punvillatehtallijaln hankkivan työpä!- ; korkeat. M utta mak(Jua omaisen suuri ja niitä tarvitaan tuo-| a ste e ttä in ja k ie ro lla ta va lla . E ha tta ty ö lä is tä , pääasiassa k a i- tusti kuin sam allaiset lehdet m issä Europassa, vaan kaukaisessa Jap an is r i Z L i a !* ? i Va,kka j° eDneS' a,enee Kuropanmaiden valuutta niin, tuvassa m äärässä kohottamaan Slk raa^ d D e tr o itin tehtaassa esi v o s ty ö lä is iä , ryöstäen h e id ä t rau" al»a hyvänsä. Täällä on pauhat- sakin, joka on ollut v errattain syr k yhennettya aikaa k e n -¡e ttä on paras odottaa. K iertokulku san taloutta — m utta siitä huolima! J m erkikR i v ä h e n n e ttiin työ s tä kodeistaan, v u o te ilta a n ja koo ,u kovasti “Amerikan plaanin” puo- jässä m aailm ansodan vaikutuksilta, ka-, paita- ja -n a h k ate h ta a t. V illateh-, pysähtyy. T ehtaita suljetaan. Mut- k a ik k i «o s e n ttiä tu n n issa an ten p it k in ka u p u n k ia , s u llo e n ,PKta- d° ka muuten kuuluu olevan on kapitalistinen teollisuus luhistu tailla ei ole tilauksia. Moottoriteol ta työväkeä syytetään “tuotannon vä- ta on m aatalouskoneiden tuotanto •; riuom aisen huonolla kaunalla. T j -I lisuus, äsken niin loistava, on lopali- ) h e n täm iäe stä" saitsevat ty ö lä is e t. S y y k s i ilm o - e lä in v a u n u ih in ja k u le tta e n h e i- ” a™»Hal»«n laitoksen kaltainen Ja massa. hansia työläisiä on eroitettu tehUi- te n u n h u o n o t m a rk k in a s u h te e t, dät kauas U uden M e x ic o n aa- PanlB8a on ollut siellä kävtännös- Tokiossa oleva Ruotsin lähetystö tanut. Raudalla ja teräksellä on k o -, M aailmansodan voittajille on tullut ta. kun ei ole m enekkiä ki .K ■’ R u n m ieh et jo n k u n ajan k u lu t v ik o ille , jossa nämä ih m is e t jo u - sa enenimän kun täällä Amerikoissa. on m aansa ulkom inisteriölle läh että va ulkonainen kilpailu niskassaan. hintojen vuoksi, joita maataloudet ( Lontoosta sähkötetään "Politiikke- «teen taloudellinen tilanne, jonka sei t l *a Pa,as,vat ^ ty ö h o ii. ilm o te t- tu iv a t kärsim ään m itä h ir v ittä - Nama (:a,lforn*®n kapitalistit ovat nyt kauppa-attashean Renborgin toi h a rjo ittajat eivät voi maksaa. t u n h e ille , että y h tiö n on mah v in tä tuskaa tä y d e llis e n m ie li- 8ottda,a,,a japanilaisten maanomis- m ittam an selostuksen Japanin talou nille” jokseenkin sam aa. Sähköaano- vetäm inen on heille ylivoimainen, N äistä tosiasioista onkin " Jt" '*1 d o to n ottaa m ie h iä ta ka sin en v a lla n komentaessa ja ja h date s tusta vastaan Kaliforniassa, liikeka- dellisesta ja teollisuustilasta. Hän m assa kerrotaan, e ttä vaikka ei hii- i Kaksi vuotta he Jo ovat etsineet ulos- tiseen ty ö h ö n m u tU jo s haiua- sa heitä. M e lla s ta ja t h a a v o tti teudesta, m utta om istavat niiden ko- m ainitsee kuinka japanilaisten tava lilakkoakaan tulisi ovat o lo s u h te e t, Pä a «yä sodan aiheuttam asta taloude!- l'a h n e ” tehnyt seuraavan joh’opi» J at‘, paasevat he jo n k u n la is e e n vat useita uhreja an ia suora- limaa8Ka käytännössä olevan “Japa- roiden suunnaton kysyntä, joka ta työm arkkinoilla kaikkea m uuta mut- Iinestä um pikujasta. Paljon on vii töksen: “Jos sadattuhannet tynlai»et U^1C>n 6° se n tin tu n tip a lk a lla , naisesti m e n e tte ly llä ä n ta p p o i- nin P|anin • Järjestymättömän työ- pahtui m aailm ansodan aikana ja lä ta ei loistavat. M aassa on yleinen Ra,ta pä,ta vaivattu suotta, sillä ka- ovat h e ite ty t kadulle, niin ei maut* Palkkoja alennetaan Phalistinen yhteiskunta käy kaikista 1 o ost not teillä tule olemaan n cm hin*-1 l y ö t ä ta rv its e v a t o liv a t pako- vat a in a k in kaksi ty ö lä is tä T ä 1Di,an’ taal1“ am erikkalaiseksi laitok- hinnä aselevou jälkeen, vaikutti suu- työttöm yvs. le tu t vastaanottam aan jo ta in mä ju lm a ih m is ry ö s tö ta p a h tu i Sek*L ressa m äärässä kiihoittavasti kaup- k autta linjan, nyt m onet kerrassaan ponnistuksista huolim atta kohden lo- jos m aatalouskoneiden tuotantoa h«.*- . M . . ilte . . i . . k o . k o maan r sano- Ne Qyt ovat vanhoja asioita nuo paan. V, 1917 saattoi Japani osoit k erjääv ät työtä. Syynä työttöm yy-: Puhista rappiota, josta sitä ei voi e- jo lttav at työläiset ovat pakoitetä j ty o ta henkensä y llä p itä m is e k s i. ------ 1917. Ja P‘* n n ä h tiin h e id ä t e n tis e llä , m a le h d is tö ja k a ik k i jo illa vä- ja J moneen kertaan m ainittuja, m utta taa 567,2 milj. yen. suuruisen vienti- teen on ennen kaikkea tuo alituinen naa niu“ p elastaa kuin työväestö ot- työttöm yyteen heidän tahtoaan »•*) taan. niin eivät maataioudenharx*' p a ika lla a n työssä 60 se n tin tu n - h ä n k in o li asioiden t tasapuoHs- a s a p u o li,- ! ™ .A*** ■io u ln " » « * « » ylijääm än. Vuosi 1920 osotti kuiten rauhattom uus työm arkkinoilla, ja toi- tam alla vallan käsiinsä. ,uulisl olevan työtä ta ja t voi saada koneita, jotka keük J t i p a lk a lla ta y n tm ä rtä n u s k y k y ä ja o iko u - r ?" * toieella äänellä. kin jo alu sta alkaen, e ttä taantum us s ^ t i n e tT . T T 1 T 1' M k a alkai' ! Sak8afisa’ semmin tekivät ostoksensa Englan- j riittäv ästi ententen pakotettua sen ovat tarpeen tuotantoa varten". fn n n to tn a l la - u x s x u iv t s a . t . . se ___• 1 h x d n c - Kapitali8tiniin6 C o n n e cticu tissa s u le ttiin m uu- - rlA d e n n tu n in -------------- - ova* onn>stuneet te- sodan jälkeen oli lähestym ässä. Jo f T T lopetUDeet kauppasuh-J suorittam aan m aailm ansodan k a s J kemäan pikku kauppoja “Ryssän' an kuto m otehd as ja p a rin v ii- ta tuom ionsa. ___ - __ helmikuussa* sattu i ensim m äinen t a J a sam aan aikaan vaativat maau kon k u lu ttu a a lk o iv a t m ie h e t N o s te ttiin o ik e u s ju ttu k a r bo,Rhevi,k,en olkien kanssa. Ensin ne aut- aut kaisku. Syntyneet hinta-alennukset teensa korkean kurssin vuoksi tai tapnukset. on Ulanne v b tä krlitilli- louden h a rjo itta ja t koroitettavaki | T ehtaat r Yh4dysvan° il,?’ i "on- Saksan työasiainm inisteri palata ty ö h ö n a le n n e tu illa pal k o tta jia vastaan M u tta iu ttu n n ’ ° iVat JaDania spn ainoassa pyrki olfvat suuria Ja äkillisiä. Japania sen k m llu l-u.. 1 . . . ' « “ a j u t t u u n m n T T T , “ s ’ Taivä Braun antam a kuvaus valtiopäiväin viljan hintaa, aikana, jolloin lisäät k o illa S iperia kaikkine Tehdas käy n y t tä y ttä c i ta h d o ttu saada v ä lim ie h iä m yksessään vallata ' ” *aTa Wpe’ Lam autum inen ilmolt. aikaansaa tyvä työttöm yys johtaa siiben. «h* I »i n A_; . _ie ta rikkauksineen. Lopulta p . 1 V . e . 1» JLxipuna kuitenkin KUit va u h tia . O iv a llis e n e s im e rk in 'mistään. neen sen, e ttä teollisuus on suuressa m uuttuvissa olosuhteissa uskalla o t- , kansallistalouden istunnossa on hir- työtätekevän väestön ra h a an- tui* ° A riz o n a n huom asivat m arkkinaeduilleen tur- m äärin pakoitettu lopettam aan tai työttöm yyteen nähden, joka yhä suurem paan ristiriitaan eiaa»**’| ta rjo a a n iy ö | N ew Y o r k in vaa- v a ltio s ta lö y ty n y t 12 “ puohiee sissä ei ainoakaan tehdas ole täydes- on lisääntynyt kuluvan vuoden keski-J tarpeiden te te o o llis li.M u in . puo.uee mi° n ’s®ksi sen, jos Tyynenmeren k il-; Pienentäm ään tuotantoa. te tu tu s s te u d J e .n n h a r jo itta jie ________.. n to n ta " _ . J kanssa. m e n e tte ly . T e h ta a t ovat o lle e t nuo m e lla s ta ja t ia ^ s v v lh s e t^ u T 8aa S |perian. Jo tk u t rohkeat Y kslstään Suur. Kriisi on aih eu ttan u t ankaria hin sä käynnissä ja syynä siihen on m- Taiheilta M aailman luhistuvalla kapltsk*-! s u lje t t u ia jo rtk u n aikaa. V aate- ka lta n e e l tu o m ita N iin p e r ’n Ve° ä' ta alennuksia raakasilkk:in nähden, ^ m a a la is te n ostajien pula. Englan- Berliinin piirissä oli hallituksen Ilias- millä on edessään suo siellä. tu s ty o la is e t ovat lu ja s ti jä rje s - ta rk o in v a llits e v a t k a iv n J h B x ? j J sopimuksia. Seu- ja tästä silkki m arkkinoiden epävar* nln teollisuuden johtohenkilöt eunus- tojeu m ukaan 1 p : u i elokuuta M J täällä. Pankki-, teollisuu.*-- ja j ty n e e , A r n , . ^ C lit h in g y le i« » tavat tavattom an ankaraa talvea. ¡3x2 työtöntä. niristci tila sta on ollut m inkälaisilla konferensseilla koett* vakavia vaikeuksia myöskin S to ä i- villatehta’siin saa P“ u ui-1 ««Freibeit” sanoo, e ttä työttöm yys w i h r , ’s s r s ie i ,ä. ia “ ’ “ w ,' " d* u vat viisaat vielä pönkittää ja paitd v iik k o n a k u u l is i v a t isä n n ä t tä! valtansa tim ä n ln o n to i.i "Ji*-’ ^ ' r ' ’ m ukset karvaisista bolshevll- sille pankeille, jotka ovat liitty n eet f lj!’ I: i!!a i 'te n p e -; ilmenee, ei pian ohim enevänä Ilmlö- ta lahonnutta yhteiskuntaanpa, niu-Pj le lu ja lle jä rje s tö lle , e ttä vers- X u M s i o i s s a li« hS ì !" s 8° V," U " " • » » » " ’•«käen silkkiteoliisuuteen. Niin oli aeianiai- , n ° T°- m ak’ ! na’ vaan kroonillisena paheena, joka tuloksetta. ta ita ei vo id a avata e n n e n k i l i n n n niL- j Y • k il.1^.e n k ,n kolmas vuosijuhla jo saa kunnian tttl- ta erään Y okoham aakin sirerim -! / J T T *8? P*lataan fi’ i parantuakseen vaatii aivan toisia ltel- Ylläolevat ulkom ailta tulleet tie**j ty ö lä is e t a lis tu v a t “ te o llis u u d e n lään v a n a u u a ^ u T k r f k k ^ 01' 8* 1 v “ ‘a,niiok81 v,e,äpä kehutuksi, man pankin, the 74 th. pankin, kans r M i 7 T k Useimmis3a > o j a kuin ne. m itä tähän asti ou osoittavat kuinka uhkaavalta jo D “ X ° t a i r t e X a X T T ! ~ ““ - m a t a l t a vieU k u k o is tu k s e lle ” ta r p e e llis iin teeseen ase tetu t ja j Ì t t u t i X ' r i S l JT!* sa, joka oli pakoitettu ainakin väli pitalistisen järjestelm än tulevaisi® I aikaisesti lopettam aan m aksunsa. kuinka työttöm ien perheet ja etenkin 1 näyttää sekä miten se h u im a a ^ ' p a lk k a - ja ty ö o lo s u h te is iin , a t i raPkeaa. e ttä hei ! hli’ UU kohden P«rikatoaau. tiin Soviettien toista Finanssilamautuminjen on m yöskin settaen seuraavat seitsem än I *u/Sbu/n ®e , \t e t t i i .n Tamä nyt kä8i,lä o le v a 'Ujuhlaa i' X __________ „ 8*»a ^ k i n kaupungin ylä- dän vanhem pansa ovat ilman työtä' an k arasti v aik u ttan u t Japan n mui maailman luokkatietoinen työväki «I , y ? h00n^ s ye«heeuää k a p p a ,e ,yö - L " ^ o I ^ ^ T F F ’T " “ “ hinkin teollisuuksiin. PuuvlIlateoTH- ’ v“ MT T °D I Yhä ‘“ « « « B m ia lisääntyvä lasten votkaan enää uskoa vanaa:;. P*1 I « p p a ic iy c SCKSI aikom aan. Ja s ille koe- sataan Venäjän “V o rtsu laik si”. Ja suus on siten o sitta in pysähtynyt. * 1 vf„y t T T len ,ukum aara yksistään kuoievaisuus viime aikoina ilmenee tun yhteiskunnan jatkuvaan X n> tk k .s .e m v ie ttu n v ant3a s e lla in e n leim a , m ainitaan että venäläiset juhlivat si Lainautum isella on siis ollut valtava t U siii ¡ “ ^ a a v a n a enteenä siitä vitsauksesta. saoloon, vaan valm istautuu ottains** ». Sama palkkataso New Yor- että tämän laillisen järjestön; t i Itaiktss» su u r,»»!,» t a u p X ^ . m erk ity s koko Jap a n in taloudelMsel- P , S ” " *'ortham Pt°ni8sa jonka vaikutukset tulevat näkyviin vallan itselleen tu o ’a n to la i: kt ?| pa u laiouaem sei ennustetaan, e ttä tuleva talvi tu le e ! »euraavina vuosikymmeninä. koko yhteiskunnan yli. (THE COMRADE) a . Lv s « • s M a e . r ’ * * . , - m a m m * e 4- J “” . Kapitalistien “m iel- leenrakentamisesla” poh¿aksi Aluejärjestön asioita Californiasta on alka nut kuulaa Kapitalisnùn voimatto muus JUTUN JAKOA
