I
2
TIISTAINA, MAARASK. 16 P —TUESDAY XOV. 16
T O V ER I
kin työläisille kuin on voimas- jäsenille, työläisille, saadaan »a Amerikassa. Siihen malritteluun
sa toisilla vaatetusmarkkinoilla. tehdä mitä halataan. Sekin on voisivat venäläiset vastata, e tu ktl-
n «>-
as
^ 'o l l a spesialisteja (T rotski), Ja e ttä mälseksl yllpostlmeatari Albert s
J o k a Seisoo suurien saavutuksien e- Burlesooln nimi. Burleson on One
3- T y ö lä is te n on y h te is to im in - : jo jo te n s a k in p itk ä lle m enevää tos ‘’kunniasta’’. Tietenkään el
The organ of the Finniah worker« »n
ve-
i
dessä täytyisi varoa haluam asta teh kova McAdoon kannattaja pri
the
only Finn
Daily W estern
i . ,h . State«.
W « .. The
P.hli.h«<l
« S r i’ j X l l X S
• hä,Y ä i,ty * r •
„ * » « “ » aemmolaat pfonet
pl
dä itse (vallankum ouksen jo h ta ja voi konventsionissa Ja kun masiina^
except Sunday, at A atoria, O regon, , .
,
estä tyote työläisten joukossa oli vain osa verrannollisuudet, ovathan he Jo k o
ainoastaan työskennellä m enestyk suostunut Adoon nimittämiseen nih
by the W c«tern W orkm en*« Publishing boisuud esta verstaissa ja le ik - m a in itu n jä rje s tö n jäse niä. Jou
keneet kalkki kiusat m iU m aailm an
sellä
kun on ym päröitynä v aikutta tämä etelän orjaherrojen poiitiHj.
Ä
"
Society.
kuuhuoneissa.
Itävaltalainen Sirolasta
kossa oli ______
kaikkia ja kaikenmie- k ap italistit ovat voineet heidän e-
vien, luotettavien yhdessä työskente- innokas virvottaja kieltäytyi k a lh ^
Viikkotyöläisille yksilölli- lisiä työläisiä. VieUpä siU ä oli teensä laittaa. Joa V enäjänsyöjä
Viime pääsiäisen aikana Moskovas lijäin).
toiminnasta Coxin hyväksi j a
°""*
2'" ‘y° 2 Undar<ii-,.“
- ku- uskovaisiakin „¡¡n. e«ä vielä lehtien tarkotus olisi vilpitön, niin
“Nyt muistan**, sanoo Bohum ir puolueen listan hyväksi. Toinen
sa kohtasivat, tu tu stuivat toisiinsa,
Phone: Office 365. Editoria! D e p t 832 ?
te k e e
P^jon kum ky- Uuden Mexicon aavikolla ne sopisi kysyä, m illä teolla he korvaa toveri Yrjö Sirola ja Itävaltalainen Sm eral. “Myöskin suom alaisen to
ha puolueen ratsu. W illiam j. Bryj,
_
_ .................
r
k en ee.
:___
_....
p itiv ä t
ru k o u k s ia
a n nälissään.
vat ja hyvittävät sen historiallisen tohtori Bohumir Smeral.
Post Office Address:
veri U seninksen m atkallaan Rääve- on niin Ikään mustalla listalla. Hij
5. Is ä n n is tö lle o ik e u s m u u t- M u tta k a iv o s y h tiö t. e iv ä t e h ti- vääryyden, m inkä he ovat tehneet
TOVERI, Box 99, A«toria, Ore.
Tohtori Bohumir Smeral k irjottaa Ustä Moskovaan vallankum ous tarko- Jo puolueen konventsionissa esiintyi
taa k o n tra h te ja .
Demokratian
neet s itä katsom aan.
H e id ä n Venäjän vapaudelle.
tuksissa, joka luki Ludendorffln v astaranna kiisklnä koko hommana
EDITORIAL STAFF
6. Is ä n n is tö lle vapaa k u r in - vih a n sa o li s u u ri ja ty ö lä is e t nim essä on vallanpitäjät ja niiden kaipauksella Sirolasta, hän ei v ar
m
uistelm ia.”
U seita sen aatto reja niin ikään jniu
S
Ä
E
i
A i* j i k ^ ± F.’ *0-0* ! " “ ’ ; . v a Paos
< y°"«ek i- p i t i n u je rta a ja n iit ä p i t i ra n - äänitorvet syytäneet likaa, valhetta m aankaan ole voinut ajatella, e ttä
tetaan pannaan. Niiden joukossa «
kirjotuksensa joutuisi suom alaisten
k k
jä in varvaamiaeen ja uusien ko- gaista. Siinä täydyttiin rikkoa Ja kiihottaneet taantum usta kukista
“Fuulaiivat”
miehiä
politii
m. m. Gore, Reed, W alsh, Swanson,
lukijain käsiin, eikä siis se seikka
■-.............
.. ........................
neiden hankintaan.
¡ lakia, mutta heille annetaan maan V enäjän vapauden. Miljoonia
Sm ith, H arrison, Simmons, Overnm,
kat
f
T
l
ole
vaikuttanut
hänen
kirjotukseensa
Entered «« «econd-class m eil m atter
7- U n io n to is illa m a r k k in o illa k a u n iis ti a n te e ksi .
venäläisiä on nääntynyt, kärsim ykset
y. m. N äm ä h e rra t ovat juijenneet
Sirolasta.
Sentähden
on
m
ielenkiin
Yoncalla
on
pieni
farm
lkaupunkl
July 18, 1912, at the Po«t O ffice at y llä p itä m ie n sop im uste n, jo is s a
ovat kertom attom aL R iittääkö sen
la
“ölvinä” koko hommaan nähden.
lllllliliH
h
iiiiiiiiiii
O
regonissa,
sijaiten
WtUamette>laak
toista
tuoda
esiin
Sirolaa
koskevat
ib ic h * ^ °|r879n’ Mnd<r
Aet oi s o v ittc lu k ° n e iSto t o im ii ty y d y t
kaiken korvaam iseksi, kehasu, että
sossa, tähän asti unohdettuna pienen He eivät ole viitsineet pitää yhm,
kohdat hänen kirjoituksestaan.
tä v ä s ti,
a se tta m in e n te o llis u u - SUUNNITELMA TYÖVÄEN tovereittem m e m ittaam attom illa uh
“Pääsiäinen Moskovassa*’ on kirjo- m allinansa ulkopuolella. Se on ollut puhetta koko vaalitaistelun sikaa»
e
d e n h a rjo tta jie n ja u n io n suh
rauksilla ostetun vapauden vuosipäi
SANOMALEHDISTÖN
puolueen listan hyväksi. He eh»t
vä on niinkuin nykyaikainen “Pourth tuksen otsikko. Tämän otsikon alla vaatim aton ‘’kaupunki’’, pyytäm ättä
ole
an tan e e t rahaa vaalitaisteluko
tohtori Bohumir Sm eral k irjo ttaa val- tulia kuuluisaksi tai pyrkim ättä tule-
LAAJENTAMISESTA
"
N a in e n
r v ia
of July”. Niillä on y h tey ttä 1776
N
ä id e n * e n h J to
je n jo h d o s ta n ä y t
saan. Ovat vain hautoneet omia ajj.
‘S e attle U n io n R eco rd ", jo ta tapausten kanssa. Sen ajan tapauk- kutuksiaan tuosta vallankum ouksen ' vaisuuden suurkaupungiksi.
tää
s y n ty v ä n vakava r iit a A -
tuksiaan ja puolueen kansaUisk®;.
vahvim
m
asta
linnotuksesta,
siellä
Nyt
on
Yoncalla
kuitenkin
saanut
m algam ated C lo th in g W o rk e rs l eviää S eattleen n o in 50,000-— set ovat aikoja sitten unohdetut ja
hän
on
kohdannut
Sirolan
ja
n
äy
ttää
äkkiarvaam atonta huomiota. T unte tea pitää tä tä erikoisen pahana mitä
i ä rje
r ie s s t tö
ö n
n ja
ia ty
»v<inan*9«i«n
k a p p a le tta p ä iv ittä in , on
enäjäkin on
on ollut
n iin t unohdettu
nnnhi)«H u Ja
t.
riis u n u t ta k - jä
ö n a n ta jie n v ä lil- öo»ooo
.
. siksi V enäjäkin
K a p ita lis m i on
k in s a ” ja ru v e n n u t to s i to u h u s - le - T o is ta is e k s i n ä y ttä ä A m a l y h ty n y j to te u tta m a a n s u u n n i- painettu viim eset kolme vuotta. Mut pä siltä, e ttä Sirola teki häneen suu- maton, unelias m aalaiskaupunki on s u urin ta rangaistusta ansaitsevan
sa
u u d e lle e n ra k e n ta m is ty ö h ö n , gam ated jä rje s tö ole van ainoa e. m ^a . e . en ®X*k ., n ^aaj enta - ta kun se kuitenkin nousee, niin nyt rim m an vaikutuksen. K enties Siro- kohonnut maan tunnettujen kaupun luopioneisuutena, joka ehdottoma«
lalla oli parhaiden alkaa antautua to- ■ kien joukkoon ja piirtän y t nim ensä tultaan näille herroille kostamaan.
se
on , pa lauttam aan te o llis ta Joka P y r k ii tekem ään v a s ta rin - m ,se ksi to isissa la h ik a u p u n g e is - se koetetaan haudata sillä, e ttä se | veri Bohumir Sm eralin seuraan. Toh- , naism ailm an poliittiseen historiaan,
S u -----------
u n n ite lm
a on aiva n u u on muka sam asta m erkityksestä kun
K ansalllskom itea on Juieissut myo»
T ä h ä n taa. M u tta ty ö ttö m y y d e n kova sa.
-----------------------------
tasapainoa
ennalleen.
tori Bohumir Smeral kertoo miten he Kaiken täm än ovat aikaansaaneet kin valkoisen listan, jossa ovat kaik- i
tu
k
a
in
e
n
,
s
u
u
rin
e
m
a
h
d
o
llis
u
u
k
-
Joku
kansallinen
juhla
täm
än
päiväi-
p y ritä ä n lu o to n .ra jo tta m is e lla , p u ris tu s voinee p a k o tta a täm än
vaelsivat pääsiäisyönä Moskovan k a - ; Yoneallan akat, jotka politiikan tai- kien niiden nim et, jotka ovat hiklha-
I sessä m erkityksessä.
o s itta is e lla
h in to je n ale r.ta m i-
antam aan p e rik s i ja p y r - ;
dullia ja kirkoissa, myöskin hän vael- 1 dossa ovat edellä kaikkia sisariaan
-.1
1 - ja
•
l_
•__ o • te
_________
ö itä on a le ttu ensinnä to te u t
tussa toim ineet Ja puuhanneet ra»,
sella
ke in
ko ise n
ty ö ttö - Irim
kim a aän
^ n lrnm
k o m nrnm
p ro m iefU
is s ;»,
iin e h to je n
si Sirolan seurassa Moskovan k a u k a i-1 ehkä koko kristikunnassa.
leissa.
Heille lupaa komitea pa
taa
Tacomassa.
“
R
e
c
o
rd
ia
”
on
m yyd e n s y n n y ttä m is e llä .
suhteen.
..
.
Hooverimmekin on m uistuttanut sim m at osat, m utta sittem m in Sirola
Viime vaaleissa • oli Yoncaliassa kita kunhan tä ssä taas puolue päässe I
A m m a ttijä r je s tö t o v a t k y k e - . ai? k a u Pu n k n n le v in n y t p ä i- m eitä olem assalostaan, puhuen hän
lähti Pietariin.
Tohtori Bohumir ; täy tettäv ä porm estarin ja neljän val- valtion lihapadoille joskus tulevisu
Tässä ta a n n o tta in , ku n vaate- ne m ä ttö m ä t v a s ta rin ta a n . V a n - V ltta in
7°o°— 8000
ka p p a le tta , kin asioista, Joista hän tietää toista
Sm eral k irjo ttaa: “Sirola lähtee tä tuusm iehen paikat. E n tiset viranpi
vaaleissa.
ta rp e id e n ja m u u ta m ie n e lin h o illis im m a tk in a m m a ttiu n io n is s iis m c lk <>in e n painos, jo te n on kuin sanoo tietävänsä. Hän oli o-
nään Pietariin erikoisjunalla joka on tä jä t asettuivat ehdokkaiksi uudel
Puolue Joutui muutenkin retuase-
ta rv e la jie n
h in to ja a le n n e ttiin * it a lk a v a t jo o iva lta a , e ttä suu- k a ts o ttV s<>Piv a ksi p a in a tta a jo - sallisena U nkarin työväen hallituk
varattu am m attiliittojen kokoukseen leen ja tulivat nim itetyiksi ilm an vas m aan näissä vaaleissa. Wi Ison ismi» j
ik ä ä n k u in
yh te isestä so p im u k rissa te o llis u u k s is s a o va t h e i- k a . päivä
e r ity in e n Tacom an sen m usertam isessa, ollen niihin ai-
meneville edustajille. Kun hän mi tarlntaa. Koska kilpailijoita ei ollut
sesta, saa ttoi arvata m ih in py- dän jä rje s tö n s ä v o im a tto m ia i l Pa in o s - Tacom aan on jä rje s te t- koihin Keski-Europassa.
Kun hän nut hyvästi jä tti ruokasalissa, eräs arvelivat ukot — sillä he olivat kaik lankeem us oli hirvittävä. Puoluepa j
mojen päätä pyörlstyttää ajat«!!» i
ritä ^ n .
S aattoi
odottaa, e ttä man
s u u rte n ty ö lä is jo u k k o je n ty oma h a a ra k o n tto ri a s ia n tu n - nyt kehoittaa. kapitalisteja ja työvä “tovarisch” (toveri), Joka ennen so
ki viisaita ukkoja, joukossa joitakin kaikkea sitä m itä tapahtunut on. Eh
p ia n te h d a sla ito kse t a lka va t vä- apua ja tukea.
N iin p ä aivan tevan h e n k ilö n jo h d o lla , jo k a keä yhtym ään, sanoo hän, e ttä sosia taa on ollut virkailijana Prakuan
kaljupäit&kin kai -— e ttä ei ta rtte dotetaan jo puolueen uudesti orgMi-
hentää ty ö v o im ia ja sulkea teh - h ilja t t a in A . F . L : n v a n h o illi- p e t t ä ä p u h e lim its e ja e rik o is - lismi on täydellisesti epäonnistunut konsulaatissa, sanoi m inulle:
Hän m uuta enää tehdä tullakseen valituk-
seeraam ista, sillä pidetään puolat
ta ita a n v ä lia ik a is e s ti “ epäedul- sen jo h d o n k a u tta k u u lu te ttiin . k *r Je illa Tacom aa ko ske va t u u - V enäjällä kolmivuotisen kokeilun pe
on tärk eä henkilö täällä.
Suomea- . si virkaan kuin k auntata äänet,
m
enneenä.
M utta toiset arvelen:
lis te n m a rk k in a s u h te id e n ja k il- e ttä v a s ta to im e n p ite e n ä k a p ila - tis c t’ o tta a vastaan Tacom an il- rästä. V enäjä on nälässä Ja kurjuu sa hallitus m aksaisi monia tuhansin f Ukkojen ollessa täten valtiollisen
p a ilu n p a ko tu kse sta ” . J u u ri si- lis tie n
p a lk a n a le n n u k s ia
vas. ^ o tu k s e t ja h u o le h tii lehden dessa. M utta kun yksilöllisen y rit hänen päästään. “Se on kummallis- voittonsa suhteen huolettom ana, a l vielä voitavan Jotenkin keinotelit
M issourin kuvernööri Folk vastaa e
te n on k ä y n y t.
T y ö ttö m y y ttä taan, jä r je s ty n y t ty ö v ä k i tu le e le v ity ksesta-
S e a ttle n painos- teliäisyyden pohjalla pääom a ja työ ta kuinka pian ihm iset tutustuvat
koi akkain kahvipöydässä hiljainen
sitettyihin
uudestijärjestämisvaati
on
k e in o te k o is e s ti s y n n y te tty lisääm ään jäsenm ääräänsä a lu k - ten v a lia jo *P a “ R e c o rd is ta ” o- käyvät yhdessä niin jopa menesty- toisiinsa täällä", jatk aa
Bohumir Ruiskutus ja supatus. • Kahvi- ja tee-
m
uksiin,
ette
iv
ät ne ole tarpeelibia
laajassa m ittakaavassa y l i maan. si y h d e llä m iljo o n a lla . R y h d y - tetaan e r ity in e n Tacom an pa i- ' tään.
Smeral. “ Yksinäni asuessani asun- vierailua ja supatusta jatkui useana
S am aa n
aikaan
s u u n n ite lla a n tään voim aperäiseen jä rje s tä m is nos’ j ° ka k iid a *etään s ä h k ö ju -! M utta m iten voisivat työ ja pääo- nossa, jonka me yhdessä käytimme, päivänä ennen vaalipäivää, ukkojen Ja McAdoo on sam aa mieltä. Nri
k a ik k ia lla a vo im en pajan ta is te lu - ty ö h ö n — ja k a ik k i saman te o l- n a lla Tacom aan . T ä te n T a c o -¡m a yhtyä? Pääom a on liika-arvona minä m enetin Sirolan, ja tunnen että aavistam atta m inkälaista valtiollista on alkava puhe dem okratiasta ja puh-1
ja ; ka u p p a k a m a rit useim m issa lis u u d e n
palveluksessa
o le v a t man ‘ y 0^ 1“ saa nopea sti t ie t o - j o tettu työläisten työstä. Työ on se hän m enetti myös minut. Me työs peliä runnattiin heidän selkänsä ta tausta dem okratiasta. Ja se paii
hyvin suuriääniseksi seuraavan 4:»!
su u rka u p u n g e issa
lup aava t a i- , ty ö lä is e t jä rje s te tä ä n .
S iis ta - Ja Pa ik a llis is ta o lo is ta a n ikä ä n - ¡ luova voima, joka tekee arvoa. Pää- kentelim m e hyvin yhdessä, jo havain kana — ja nenänsä edessäkin.
vuoden aikana. Ja tietysti reput*-1
n e e llis e n ja sive e llise n kanna- lo u d e llis te n la k ie n v ä lttä m ä ttö - k u in ...om asta P a ik a llis e s ta le h omaa J» työn yhtym inen kapitalis- noissa täydensim m e toisiamme. Vii
Tuli vaalipäivä. Mikä häm m ästyt
tuksensa n iille jä se n ille e n , jo i- m yyd e stä
p y ritä ä n te o llis u u s - destaan • J a s iih e n päämäärään m,n kannalta on jo tapahtunut täy- me yönä ennen nukkum aan menoa, tävä yllätys! Kun äänet oli laskettu. kaaneilta hyvää odottavat ja faeihiu
l e l l e e n ra
r a ke
k e n
n ta
t a m
m istyö
i s t v ö *-ä
tä ” n
K « ! is .. s ._i_-
t ä T Tacom
a n n m a an
« < d dellisesti;
ellisesti: nääom#
den ‘uu delle
u n n in
io n n io
is m
m iin
iin jo v a n h o J illis
a k in p P y y ritä
h ä ä ä n n k k in
in , , n n im
im . . e e t ttä
pääoma nn
on niollvt
niellyt hooa«
itseen- viim eisessä keskustelussani Sirolan ; nähtiin että virkoihin oli v alittu seu- pettyneet taas ovat valmiita unohti-
m aan wilsonismin valtakauden onnet-1
ty ö v ä e n u n io t estävät ja lo is ta unioissa,
E n g la n n in
u n io id e n 4y ö v a k i
om aksuu
“ R e c o rd in '* | 8ä
luoman arvon. Mikään muu k»ns8a, hän selitti minulle mielen- raava lista nim iä:
tom uudet.
van v a a liv o ito n saaneen re p u b -* e s im e rk k iä nouda ttae n. Ja te o l- ^ acioman painokse n om aksi p a i- , yhtyminen ei voi olla m ahdollista kiintoisista ajatuksistaan so ta tle te e l-1 Porm estariksi — Mrs. Mary B urt;
lik a a n ip u o lu e e n
p u o lu e s ih te e ri lis ta jä rje s ty m is tä tu le e k in ta ’ K a llis e k s i lehdekseen, jo k a vas- nälden kahden välillä. Joko kapita lisen opin välttäm ättöm yydestä v a i-1 valtuusm ieheksi (anteeksi — val
— Buropan väkiluku vähentynyt
* a b A. a en
Ä sodan
_ J — — G om
__ too
l' O r* «X
M A
1 äa is te ___
• ! 11M
11 1 V riistäv
I laföväf ät itselleen t_si_
-
listit
kaiken
m ». itä lankumoukselle, ja kuinka hän v a i-! tuusnaisiksi) Mrs. Bernice W ilson,
ju lis ta a avoim
per- pahtum aan
suuressa m itta k a a - taa * Tacom
an
ty ö lä
n _ v a _ a < ti-
m
iljoonalla
asukkaalla. Niissä Eur,
_i_
työ luo yli työkykynsä ylläpitokus lankumouksen kuluessa tuli näke- , Mrs. Jennie D. Laswell, Mrs. N ettie
siä ja «.a-----
hänen — u n io ita a n vastaan vassa ......................
täm än jä lk e e n , s illä m u u- m uksia.
pan
valtakunnissa,
jotka ottivat osu
N y t s u u n n ite lla a n sam anlaisia tannusten, tai, e ttä työväki pitää maan uskonnollisten liikutusten tar- i H annan, Mrs. Edith B. Thompson,
m uka ka n natuksen antam isesta ta keinoa ei ty ö v ä e llä ole it -
m aailm ansotaan, oli vuoden 1913 lo
R e c o rd in ’’ p a in o k s ia B e llin g - työnsä koko arvon itsellään omaksi koituksen, ja lisäksi m iten vaikeaa
Ukot. olivat hölm istyneitä. H eidät
d e m o k ra a te ille .
-------
14 s ä ily ttä m is
’ e lle
•• . '
..
......
sensa
T ähän
pussa
yhteensä 400,850.000 asukil
Tr -
- . ....
ajaa en n e n ka ikke a k a p ita lis tie n harilia
E v e r e ttiä v a rte n . “ U - j kayttohyodykseen.
Silloin kun työ on hänelle ajatella Suomen vallan- I oli täydellisesti petetty Ja lyöty po-
ta. \ uoden 1919 lopussa oli niidet
n«et v a r o t u k s i a nykyin' n
l° _ n ..R' c5 rd"
«">aa:
tu e . aam atta kumoussosialismia, jolla ei ole todel- j liittisessa m anööverissa. Porm estari
asukasluku ainoasta«
¿'¿Ylä
sen o h je lm a ja y l i maan u lo t- m e n e ttelyä n o u d a te tta v a k s i k a ik lakkaa Pääoman valta. Se on ainoa la tieteellisen kokemuksen saanutta ! Laswellin oma “m isis” oli johtanut valtakuntien
389,000,000, joten vähennys on lähes-1
e a olevasta yle ise stä p a lk k o - tu v a ta is te lu avoi men ty ö p a ja n k ia lla maassa. m issä ty ö v ä e n - pohja’ jo,la ^« vä ki voi hyväksyä m iestä sota merenkulkuun. Suomes- salaista vaalitaistelua ja tuli vali-
12 milj.
jen la skem ise sta. m u tta ty ö v ä k i DUQi esta
le h tiä jo ilm e s ty y ta i missä n ii- paaoIuan Ja työn yhtym isen: lopet-
lopet sa ei kukaan kuvitteie miten vaka luksi valtuustoon. Sanokaappa vielä
puolesta.
N orm aalioloissa oHsi 400 milj tad
ei m issään nä ytä nousevan sa
tä a ijo ta a n perustaa, e ttä n im it tumalla pääoman vallan. Vaikka o- vasti täm ä Auomaialnen toveri a ja tte etteivät naiset osaa pitää salaisuutta,
v a n u ta vuoden aikaila vähintäin 4*41
nottava an va sta rin ta a n , vaan a
d llllllllliillllllllltn tK fll'
Hän lukee ■ el ainakaan Yoneallan mlespolitlikuk-
ta in
suurem paan
k e sku sp a ik- vat onnistuneet pitäm ään Venäjän lee n äitä probleemeja.
miljoonaan.
lis t u u k u in u h rila m m a s te u ra s
OIKEUDEN HÄVÄ1SEMI- kaan p e ru s te ttu e m ä le h ti jakaa nälässä, siitä huolim atta on siellä Tirpitzin m uistelm ia (kuuluisa saksa sien kuullen.
V ähennyksen on aiheuttanut ma:
ta ja n ve itse n a lle .
P e rin v i i
lainen am iraali, mailman huom atuin
NEN
e rik o is p a in o k s ia n a a p u rik a u p u n onnistuttu lopettaa kapitalism i.
ilm
ansota, Jolloin Europa menetti ku |
saasti ova t k a p ita lis tit jä rje s tä
m erisodankäynnin “stratetlik k o ” hä
A. V.
Demokraattien mustalista
k e ja v a rte n , näm ä e rik o is p a i-
tuneissa 9,819,000 m iestä, ravinnon
n e e tk in
u u d e lle e n ra k e n ta m is -
nen m uistelm at ovat m ielenkiintoiset
B isbeen, A riz o n a n , ih m is ry ö s - nokset m uodo stue n nä id e n s iv u -
D em okraattipuolueen
kansallisko- puutteesta ja kulkutautien johdosu
s k a rk o tta
s» 1 jie
2 n . ____
n,m
työ n sä
.
E n s in n ä v ä h e n n e ttiin tä illan
päättyneestä mailman sodasta sotilas m itea on Julaissut listan kaikista
............
jie n ja
va p a u _ tta _ - k Iron
a u Pu
n k lrian
ien
ty ö lä is te n _ o _•«
m ik s i •
m enehtyi 5,301,000 ihm istä ja sodan
piireissä),
ty ö lä is iä idä n ra u ta te illä , s itte n m ine n
ka ik e s ta
edesvastuusta ä ä n e n k a n n a tta jik s i.
S u u n n ite l-
. . . . . ja . m iettii m iten asiat voi- . sellaisista puolueensa pomomiehistä, Johdosta aiheutunut synty väisjrydai
v i 1 atehtaissa, ku m ite h ta issa , ku m uodostaa taas m itä selvim m än ma on k ie ltä m ä ttä o iv a llra e n ,
t ä is iin
tehdä tullessaan todellisuu jotka eivät olleet aktiivisia Coxin
vähennys on 20,200.000.
Asukasit-
Aluekomitean kokous
tom otehtatssa.
a u to m o b ih te h n ä ytte e n yle ise stä o ik e u s k ä s it- J a
s y y tä toivo«v e ttä s iitä ;
deksi. kun siirrytään saksalaisen mi- valitsem iseksi Yhdysvaltain presiden-
vun vähennys tulisi täm än laskelmat
Täm ä lista on asiallisesti
aissa ja r y t v iim e k s i ovat idän teen
ra p p e u tu m ise sta ja s iitä m u o d o stu u
p o h ja vo im a kka a n en,i «Unnuntaina kello 3:30 iiu p ä i litaristln kokem uksista proletariaatin tiksi.
ju u kaan olem aan 35—36 miljoonaa |
v a a te tu s te o llis u u d e n h a rio tta ja t k u in k a
ile ttä v ä n
p itk ä lle ja p ro le ta a ris e n
san om a lehd istön vällä p °rtlandin s. ». osaston
talolla vapaustaistelijain asehuoneisiin. Hän m ustalista.
Siinä julistetaan pan-
M utta kuitenkin voidaan olla var
su lke n e e t
liik k e itä ä n
laaiassa k u in k a
k irja im e llis e n selvä sti s y n ty m is e lle tässä maassa.
¡K
alkkien I komitean
h m M m .
i
Kaikkien
jäsenten
v älttä erikoisesti tuli jarkeileväksi ainee- naan useita huom attavia sanotun puo- m at siitä, e ttä luku todellisuuden« |
seen, että ne jotka seisovat etunenä* lueen johtajia, virkailijoita j. n. e.
m ittakaavassa. T y ö ttö m y y s idäs- s u u re t k a p ita lis tit ja liik e m ie -
m ättä saavuttu.
sä, eivät ole tositeossa, eivät saisi Tällaisella m ustalla listalla on ensl- on suurem pi, nousten aina 40 m il
sa on v e rra tta in laaja.
C leve- het ovat a lista n e e t k a ik k i o i-
joonaan. .
landissa on v iim e a ik o in a ty ö t ke u sp e ria a tte e t palvelem aan o-
:t» » » i i im w tti i itti i iiKtttto»nttnt tta ttT
to m ie n lu k u noussut y l i 100,000 m ia etujaan.
T u s k in missään
V31KK3 SC nArrxan^li/sl^»««»«-*’
U »«__
•«
n.?rr?aal*o lo ’ ssa bn
maailmassa
on ta p a h tu n u t sei-
________
le eläm älle aiheuttaen talouseläm än olem aan kuolemaa tuottava koko
sum m at, joita valtio kuluttaa työ
tu s k in enempää k u m 10.000. T o vempää
rik o s ta ,
ilm eisem pää
Aivan oikein, täältä on alkanut
pysähtym istä, joka tuntuu kaikilla
teollisuudelle
Ja
kaupalle
ellei
m
itään
tornien avustam iseksi, ilmenevät vain I
k liT t
° Ot mC kC1n M ta ' ,a ’n ja o ik e u d e n h ä v ä is e m is tä kuulua. Eikös täältä sltte ennen ole
aloilla.
perin
odottam
atonta
tapahdu.
vesipisaroina,
m itkä heitetään ka»!
k in s ie ta m a tto m a m m a t.
D e tro i- j a r ik k o m is ta k u in t a p a h t u i s ii- muka kuulunut m itään. Joka lilkut-
Europassa menee tilanne aina krii-
Muutos
on
tullut
yllätyksenä
her
mille
kivill^.
tissa m y ° s a rv io id a a n t y ö t t ö - nä asiassa, jo llo in B isbeen k a i- talsl m uuta m aailm aa ja C alifornias-! K apitalistinen järjestelm ä, jonka pi- tillisem m äksi. Englantilainen “Tim es”
— T arvitseehan m aailm a ta-
N oskelainen “ V orw ärts” kirjoituul
m ien lu v u n lähente levän 100.- k e n k a lta is e t liik e m ie h e t, r o s k a - »a eläjiä. Onpa kvtlä. Täitfiiai««* ti luiskahtaa takaisin ennen m aail m u X T Än8? kaPtU ,i8tiei VoimaU° -'v roille.
a ra a ! Ja olihan englantilaisillakin
ik e m ie h e t, roska
Onpa kyllä. Täkäläiset
myös
työttöm yydestä m alniu-n kuin
000.
j
h
-
.
jo u k o n o ik e u d e lla ,
v ä k iv a lta i- kapitalistilehdet
ovat
haukkuneet m ansotaa kulkeneelle ladulle, on jou m u u to sta selvän kuvan kertoessaan , m enekkiä vuosl gfttpn
ka m aatalouskoneiden tarve on erin
P a lk k o je n
alennus ta p a h tu u ses ti o ttiv a t k iin n i to is ta tu Venäjän bolshcviikeja yhtä vimma- tunut um pikujaan.
Ei ainoastaan punvillatehtallijaln hankkivan työpä!- ; korkeat. M utta mak(Jua
omaisen suuri ja niitä tarvitaan tuo-|
a ste e ttä in ja k ie ro lla ta va lla . E ha tta ty ö lä is tä , pääasiassa k a i- tusti kuin sam allaiset lehdet m issä Europassa, vaan kaukaisessa Jap an is r i Z L i a !* ? i
Va,kka j° eDneS' a,enee Kuropanmaiden valuutta niin,
tuvassa m äärässä kohottamaan Slk
raa^ d D e tr o itin tehtaassa esi v o s ty ö lä is iä ,
ryöstäen
h e id ä t rau" al»a hyvänsä. Täällä on pauhat- sakin, joka on ollut v errattain syr k
yhennettya aikaa k e n -¡e ttä on paras odottaa. K iertokulku san taloutta — m utta siitä huolima! J
m erkikR i
v ä h e n n e ttiin
työ s tä kodeistaan, v u o te ilta a n ja koo ,u kovasti “Amerikan plaanin” puo- jässä m aailm ansodan vaikutuksilta, ka-, paita- ja -n a h k ate h ta a t. V illateh-, pysähtyy. T ehtaita suljetaan. Mut-
k a ik k i «o s e n ttiä tu n n issa an ten p it k in ka u p u n k ia , s u llo e n ,PKta- d° ka muuten kuuluu olevan on kapitalistinen teollisuus luhistu tailla ei ole tilauksia. Moottoriteol ta työväkeä syytetään “tuotannon vä- ta on m aatalouskoneiden tuotanto •;
riuom aisen huonolla kaunalla. T j -I
lisuus, äsken niin loistava, on lopali- ) h e n täm iäe stä"
saitsevat ty ö lä is e t. S y y k s i ilm o - e lä in v a u n u ih in ja k u le tta e n h e i- ” a™»Hal»«n laitoksen kaltainen Ja massa.
hansia työläisiä on eroitettu tehUi-
te n u n h u o n o t m a rk k in a s u h te e t, dät kauas U uden M e x ic o n aa- PanlB8a
on ollut siellä kävtännös-
Tokiossa oleva Ruotsin lähetystö tanut. Raudalla ja teräksellä on k o -,
M aailmansodan voittajille on tullut ta. kun ei ole m enekkiä ki .K ■’
R u n m ieh et jo n k u n ajan k u lu t v ik o ille , jossa nämä ih m is e t jo u - sa enenimän kun täällä Amerikoissa. on m aansa ulkom inisteriölle läh että va ulkonainen kilpailu niskassaan.
hintojen vuoksi, joita maataloudet (
Lontoosta sähkötetään "Politiikke- «teen taloudellinen tilanne, jonka sei
t l *a Pa,as,vat ^ ty ö h o ii. ilm o te t- tu iv a t kärsim ään m itä h ir v ittä - Nama (:a,lforn*®n kapitalistit ovat nyt kauppa-attashean Renborgin toi
h a rjo ittajat eivät voi maksaa.
t u n h e ille , että y h tiö n on mah v in tä tuskaa tä y d e llis e n m ie li- 8ottda,a,,a japanilaisten maanomis- m ittam an selostuksen Japanin talou nille” jokseenkin sam aa. Sähköaano- vetäm inen on heille ylivoimainen,
N äistä tosiasioista onkin " Jt" '*1
d o to n ottaa m ie h iä ta ka sin en v a lla n komentaessa ja ja h date s tusta vastaan Kaliforniassa, liikeka- dellisesta ja teollisuustilasta.
Hän m assa kerrotaan, e ttä vaikka ei hii- i Kaksi vuotta he Jo ovat etsineet ulos-
tiseen ty ö h ö n m u tU jo s haiua- sa heitä.
M e lla s ta ja t h a a v o tti teudesta, m utta om istavat niiden ko- m ainitsee kuinka japanilaisten tava lilakkoakaan tulisi ovat o lo s u h te e t, Pä a «yä sodan aiheuttam asta taloude!- l'a h n e ” tehnyt seuraavan joh’opi»
J at‘, paasevat he jo n k u n la is e e n vat useita uhreja an ia suora- limaa8Ka käytännössä olevan “Japa- roiden suunnaton kysyntä, joka ta työm arkkinoilla kaikkea m uuta mut- Iinestä um pikujasta. Paljon on vii töksen: “Jos sadattuhannet tynlai»et
U^1C>n 6° se n tin tu n tip a lk a lla , naisesti m e n e tte ly llä ä n ta p p o i- nin P|anin • Järjestymättömän työ- pahtui m aailm ansodan aikana ja lä ta ei loistavat. M aassa on yleinen Ra,ta pä,ta vaivattu suotta, sillä ka- ovat h e ite ty t kadulle, niin ei maut*
Palkkoja
alennetaan Phalistinen yhteiskunta käy kaikista 1 o ost not teillä tule olemaan n cm hin*-1
l y ö t ä ta rv its e v a t o liv a t pako- vat a in a k in kaksi ty ö lä is tä T ä 1Di,an’ taal1“ am erikkalaiseksi laitok- hinnä aselevou jälkeen, vaikutti suu- työttöm yvs.
le tu t
vastaanottam aan
jo ta in mä ju lm a ih m is ry ö s tö ta p a h tu i Sek*L
ressa m äärässä kiihoittavasti kaup- k autta linjan, nyt m onet kerrassaan ponnistuksista huolim atta kohden lo- jos m aatalouskoneiden tuotantoa h«.*-
. M . . ilte
. . i . . k o
. k o maan r sano-
Ne Qyt ovat vanhoja asioita nuo paan. V, 1917 saattoi Japani osoit k erjääv ät työtä. Syynä työttöm yy-: Puhista rappiota, josta sitä ei voi e- jo lttav at työläiset ovat pakoitetä j
ty o ta henkensä y llä p itä m is e k s i. ------
1917.
Ja P‘* n n ä h tiin h e id ä t e n tis e llä , m a le h d is tö ja k a ik k i jo illa vä- ja
J moneen kertaan m ainittuja, m utta taa 567,2 milj. yen. suuruisen vienti- teen on ennen kaikkea tuo alituinen naa niu“ p elastaa kuin työväestö ot- työttöm yyteen heidän tahtoaan »•*)
taan. niin eivät maataioudenharx*'
p a ika lla a n työssä 60 se n tin tu n - h ä n k in o li asioiden t tasapuoHs-
a s a p u o li,- ! ™ .A***
■io u ln " » « * « » ylijääm än. Vuosi 1920 osotti kuiten rauhattom uus työm arkkinoilla, ja toi- tam alla vallan käsiinsä.
,uulisl olevan työtä ta ja t voi saada koneita, jotka keük J
t i p a lk a lla
ta y n tm ä rtä n u s k y k y ä ja o iko u -
r ?"
* toieella äänellä. kin jo alu sta alkaen, e ttä taantum us s ^ t i n e tT . T T 1 T 1' M k a alkai' ! Sak8afisa’
semmin
tekivät
ostoksensa
Englan-
j
riittäv
ästi
ententen
pakotettua sen ovat tarpeen tuotantoa varten".
fn n n to
tn a l la - u x s x u iv
t s a . t . . se
___•
1 h x d n c - Kapitali8tiniin6
C o n n e cticu tissa s u le ttiin m uu- - rlA
d e n n tu
n in
-------------- -
ova* onn>stuneet te- sodan jälkeen oli lähestym ässä. Jo f
T
T
lopetUDeet
kauppasuh-J
suorittam
aan
m
aailm
ansodan
k a s
J
kemäan pikku kauppoja
“Ryssän'
an kuto m otehd as ja p a rin v ii- ta tuom ionsa.
___
- __ helmikuussa* sattu i ensim m äinen t a
J a sam aan aikaan vaativat maau
kon k u lu ttu a a lk o iv a t m ie h e t
N o s te ttiin
o ik e u s ju ttu
k a r bo,Rhevi,k,en
olkien kanssa. Ensin ne aut-
aut kaisku.
Syntyneet hinta-alennukset teensa korkean kurssin vuoksi tai tapnukset. on Ulanne v b tä krlitilli- louden h a rjo itta ja t koroitettavaki |
T ehtaat
r
Yh4dysvan° il,?’ i "on-
Saksan
työasiainm inisteri
palata ty ö h ö n a le n n e tu illa pal k o tta jia vastaan M u tta iu ttu n n ’ ° iVat JaDania
spn ainoassa pyrki olfvat suuria Ja äkillisiä.
Japania sen
k
m
llu
l-u..
1
.
.
.
'
«
“
a
j
u
t
t
u
u
n
m
n
T
T
T
,
“
s
’
Taivä
Braun
antam
a
kuvaus
valtiopäiväin viljan hintaa, aikana, jolloin lisäät
k o illa
S iperia kaikkine
Tehdas käy n y t tä y ttä c i
ta h d o ttu saada v ä lim ie h iä m yksessään vallata
' ” *aTa Wpe’
Lam autum inen ilmolt. aikaansaa
tyvä työttöm yys johtaa siiben. «h* I
»i n
A_; . _ie ta rikkauksineen.
Lopulta
p . 1 V
. e . 1»
JLxipuna kuitenkin
KUit
va u h tia .
O iv a llis e n
e s im e rk in 'mistään.
neen sen, e ttä teollisuus on suuressa m uuttuvissa olosuhteissa uskalla o t- , kansallistalouden istunnossa on hir- työtätekevän väestön ra h a an- tui*
°
A riz o n a n huom asivat m arkkinaeduilleen
tur- m äärin pakoitettu lopettam aan tai
työttöm yyteen nähden, joka yhä suurem paan ristiriitaan eiaa»**’|
ta rjo a a n iy ö | N ew Y o r k in vaa- v a ltio s ta lö y ty n y t 12 “ puohiee
sissä ei ainoakaan tehdas ole täydes- on lisääntynyt kuluvan vuoden keski-J tarpeiden
te
te o o llis
li.M u in
.
puo.uee mi° n ’s®ksi sen, jos Tyynenmeren k il-; Pienentäm ään tuotantoa.
te tu
tu s s te
u d J e .n n
h a r jo itta jie ________..
n to n ta " _ . J
kanssa.
m e n e tte ly . T e h ta a t ovat o lle e t nuo m e lla s ta ja t ia ^ s v v lh s e t^ u T
8aa S |perian. Jo tk u t rohkeat
Y kslstään Suur.
Kriisi on aih eu ttan u t ankaria hin sä käynnissä ja syynä siihen on m- Taiheilta
M aailman
luhistuvalla kapltsk*-!
s u lje t t u ia jo rtk u n aikaa. V aate- ka lta n e e l tu o m ita
N iin p e r ’n
Ve° ä' ta alennuksia raakasilkk:in nähden, ^ m a a la is te n ostajien pula. Englan- Berliinin piirissä oli hallituksen Ilias-
millä
on
edessään
suo siellä.
tu s ty o la is e t ovat lu ja s ti jä rje s - ta rk o in v a llits e v a t k a iv n J h B x ? j
J
sopimuksia.
Seu- ja tästä silkki m arkkinoiden epävar* nln teollisuuden johtohenkilöt eunus- tojeu m ukaan 1 p : u i elokuuta M J
täällä.
Pankki-, teollisuu.*-- ja
j
ty n e e ,
A r n , . ^
C lit h in g y le i« »
tavat tavattom an ankaraa talvea. ¡3x2 työtöntä.
niristci tila sta on ollut
m
inkälaisilla
konferensseilla
koett*
vakavia
vaikeuksia
myöskin
S
to
ä
i-
villatehta’siin
saa
P“
u
ui-1
««Freibeit”
sanoo,
e
ttä
työttöm
yys
w i h r , ’s
s
r
s ie i ,ä. ia “ ’ “ w ,' " d* u
vat viisaat vielä pönkittää ja paitd
v iik k o n a k u u l is i v a t isä n n ä t tä! valtansa
tim ä n ln o n to i.i "Ji*-’ ^ ' r ' ’ m ukset karvaisista bolshevll- sille pankeille, jotka ovat liitty n eet
f lj!’ I: i!!a i 'te n p e -; ilmenee, ei pian ohim enevänä Ilmlö-
ta
lahonnutta yhteiskuntaanpa, niu-Pj
le lu ja lle jä rje s tö lle , e ttä vers- X u M s i o i s s a
li«
hS
ì !" s
8° V," U " " • » » » " ’•«käen silkkiteoliisuuteen. Niin oli aeianiai- ,
n
°
T°- m ak’ ! na’ vaan kroonillisena paheena, joka tuloksetta.
ta ita ei vo id a avata e n n e n k i l i n n n niL- j
Y • k il.1^.e n k ,n kolmas vuosijuhla jo saa kunnian tttl- ta
erään
Y okoham aakin
sirerim -!
/ J
T T *8?
P*lataan fi’ i parantuakseen vaatii aivan toisia ltel-
Ylläolevat ulkom ailta tulleet tie**j
ty ö lä is e t a lis tu v a t “ te o llis u u d e n lään v a n a u u a ^ u T k r f k k ^ 01' 8* 1 v “ ‘a,niiok81
v,e,äpä kehutuksi, man pankin, the 74 th. pankin, kans r M i
7 T
k
Useimmis3a > o j a kuin ne. m itä tähän asti ou
osoittavat kuinka uhkaavalta jo D
“
X
°
t
a
i
r
t
e
X
a
X
T
T
!
~
““
-
m
a
t
a
l
t
a
vieU
k u k o is tu k s e lle ”
ta r p e e llis iin teeseen ase tetu t ja j Ì t t u t i X ' r i S l
JT!* sa, joka oli pakoitettu ainakin väli
pitalistisen järjestelm än tulevaisi® I
aikaisesti lopettam aan m aksunsa.
kuinka työttöm ien perheet ja etenkin 1 näyttää sekä miten se h u im a a ^ '
p a lk k a - ja ty ö o lo s u h te is iin , a t i raPkeaa.
e ttä hei ! hli’ UU kohden P«rikatoaau.
tiin Soviettien toista
Finanssilamautuminjen on m yöskin
settaen
seuraavat
seitsem än I *u/Sbu/n
®e , \t e t t i i .n Tamä nyt kä8i,lä o le v a 'Ujuhlaa i' X
__________
„
8*»a
^
k
i
n
kaupungin
ylä-
dän
vanhem
pansa
ovat
ilman
työtä'
an k arasti v aik u ttan u t Japan n mui
maailman luokkatietoinen työväki «I
, y ? h00n^ s ye«heeuää k a p p a ,e ,yö - L " ^ o I ^
^
T
F
F
’T "
“ “
hinkin teollisuuksiin. PuuvlIlateoTH- ’ v“
MT T
°D
I Yhä ‘“ « « « B m ia lisääntyvä lasten votkaan enää uskoa vanaa:;. P*1 I
« p p a ic iy c SCKSI aikom aan.
Ja s ille koe- sataan Venäjän “V o rtsu laik si”. Ja suus on siten o sitta in pysähtynyt. * 1 vf„y t T T len ,ukum aara yksistään kuoievaisuus viime aikoina ilmenee
tun yhteiskunnan jatkuvaan
X
n> tk k .s .e
m
v
ie ttu n v ant3a s e lla in e n leim a , m ainitaan että venäläiset juhlivat si Lainautum isella on siis ollut valtava
t U siii ¡ “ ^ a a v a n a enteenä siitä vitsauksesta. saoloon, vaan valm istautuu ottains**
». Sama palkkataso New Yor- että tämän laillisen järjestön; t i Itaiktss» su u r,»»!,» t a u p X ^ . m erk ity s koko Jap a n in taloudelMsel-
P , S
” " *'ortham Pt°ni8sa jonka vaikutukset tulevat näkyviin vallan itselleen tu o ’a n to la i: kt
?|
pa u laiouaem sei ennustetaan, e ttä tuleva talvi tu le e ! »euraavina
vuosikymmeninä.
koko yhteiskunnan yli.
(THE COMRADE)
a
.
Lv s « • s M a e
. r
’
* *
. , -
m
a m m *
e
4-
J “” .
Kapitalistien “m iel-
leenrakentamisesla”
poh¿aksi
Aluejärjestön asioita
Californiasta on alka
nut kuulaa
Kapitalisnùn voimatto
muus
JUTUN JAKOA