Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 15, 1920)
MAANANTAINA, MARRASiC 1$ P.-AfONEAY, NOV. IS TOVERI pun saajan on heti tulMva ta puolueiden ja ryhmien jäseniä (T H E C O M R A D E ) kaisi n. Tottelemattomuos täi- ja jäseneksi oletettuja suuri T h e organ of the Finnwh w orker» ia laisessa asiassa aiheuttaa työstä joukko w _____ venkeusrangaie- _______ __ _ pitkiin the W ortern State». T h . « m i y e r o t t a m i s e n ja mustalle liatalle tuksiin. ‘ Samoin N ew Yorkia- A . ^ O ^ * ' j**li«aniiseii. A g ita a ttm ita v .r sa on isk ettiin tuomittu koni- ky J m Western Workmen’» Paklisain« ten ovat aina urkkijat ja sala- munistipuolueen toimitsijoina Soo»ty. poliisit liikkeellä kämpikköjen esiintyneet C. E. Ruthenberg — --- - — = -----— --------- — -¡u lk opu olella ettei noihin Mp y-! (tunnettu ohiolainen, entinen ° HlC* O ^ ,t o Bp ttCSSS:.rC“ ‘ hnn Faikkolhin vain pääsisi sosialistipuolueen jäsen, ollut Pkone: O ffice 365, E «lito ri.l D ^»’t t n Uni ol?J5xlJn “ astutus. ^puolueen kansalliskomiteassa ja Po»t O ffice Addree»: Tällaista komentoa harjoite- muissa puolueen toimissa vuo- T O V E R I, Box 99, A -to rie , O r«. t a a n p a i t s i mainitussa valtiossa siä, mutta eronnut siitä hajaan- .a yleensä hiilikämpiköllä maan tumisessa 1919) ja rhL^grUy. E D IT O R IA L S T A F F hiil¿tuotannon pääalueilla. nen I. E. JFerguaon. Nämä mie t t i . SaJkanen. M anaging ,MuttÄ kun työläiaet tämän- het tuomittiin viidestä kymme- A ^ N ^ K o«1“«Ta.A' JohQ**Ä’ laiten. Wrmovallan alaisuudessa neen vuoteen osanotostaan mai- ---- — tekevät lakon tai vaativat oi- nitun puolueen toimintaan ia No- aa - telyasä, m u suoritettiin, « iin pian ta v it toisiaan”, sanoo Lenin. J< kuin työväestö aikoi toipua iskuista, on se ettei Venäjällä, jonka väestön niin pian kuin se voimistui Ja kapi kokoonpano on niin runsaasti pikku- talistisen sorron hurjimmat muodot porvarillinen, anarkismi ole päägg^ poistuivat. alkoi kaikissa maissa so pahemmin leviämään, suureksi r. sialismin miedontaminen jälleen mitä saksi juuri bolshevismin ansio,. 7^. laajimmassa määrässä. Sitä avusti seksi vaikutti siihen myös »e, etti vielä nopea taloudellinen kehitys, ka anarkismi 1870 luvulla Venäjiä vormuissa (me saimme useampia tu pitaalin loistokausi, mikä kaikkialla Internationalen kongreui voimakkaasti versoi, sekä osotti kel hansia univormuja eteläisellä, itäi tapahtui viime vuosisadan viime vottomuutensa työväenluokan joht*. (Federated Pre»») sellä ja pohjoisella rintamalla); neu vaksi teoriaksi. kymmenluvulla, etupäässä sähkö- ja Eräs Amerikassa opiskellut venä vostovallan ratsuväki ajaen tsaarin meUlllteollisuuBalalla. flitte kahdek läinen nuori mies, joka otti osaa Kol henkirartioväen hevosilla, punaiset Niinä vuosina (1900-3) jolloin bol». sankymmenen luvulla alkoi viljan mannen Internationalen kokoukseen. neuvostovallan univormut - ......... hinta alentua Amerikan ma»talouden hevismi muodostui vallankumoukaei- Joka pidettiin Moskovassa hiljattain, kehittymisen johdosta Ja palkat ai lisen joukkopuolueen perustaksi, ui*, Ja mikä Ihmispaljous — älliä ei on koulutoverilleen tänne lähettänyt hoivat kohota nopean kauppavaihdon teli se pikkuporvarisanarki soivat seuraavanlaisen kuvauksen siittä mi näy loppua olevankaan. vaikutuksesta. Työväeetön eturivit? “ sosialirevolutioneerlen'' (es-errim Joukko marssii ohitsemme puoli- tenkä Moskovassa otettiin vastaan tyoläiaaristokretia. näki taivaan e- puoluetta vastaan. Pääriitakohtia oh Kommunistisen Internationalen edus tuntia, tunnin kaksi — ne yhä vaan desaään. Hallitukset olivat pakote tatjat. marssivat vallankumouksellisen -mars kolme: 1) se puolue, marxilaisuodei tut lakkaamaan vainoamisen taan, hyläten, el ymmärtänyt kuinka tär Kaksi sosialistista Internationa- sin tahdissa, hevosten polkiesaa his tuomioita h e itä ja heidän jir- on laadittu aivani "toisenUtsfssa M a,k0,vat P“k«» yhtetokunnai- lea on pitänyt konventslooninsa; toi toriallisen Punaisen torin katuklvitys- keä jokaisen poliittisen toiminnan <. dellä on luokkavoimien ja- suhteit jestojään vaataan. Näissä olo- valtiollisissa oloissa hetimiten ll8iBta «rt°™el8ta. Työläiset voit nen Genevessä ja toinen Moskovaa-' tä. tivat edustusta pariamentteihln; työ- ten tarkka arviointi; 2) se piti erj. Neuvostovallan upseerikoulujen op suhteissa ei ole myöskään ih- presidentti McKtnleyn murhan sa. Geneva ja Moskova ovat toisil Iäisaristokratia sai hyvää palkkaa ja me, jos työväen suuret joukot jälkeen, leen vihamielisiä, ovat yhtä kauka pilaat, monista sota-akatemioista, ko »toisena "vallankumoushenkensä” n iin 'h eissä kiteytyi käsitys: vallan kyllääntyvät siihen virkavalta!-, Näissä tuomioiMa on na toisistaan kuin pohjoisnapa on meita poikia säkenöivillä silmillä ja disteena yksilöllistä terrorisa lonka kumous on porvarillisen kehityksen marxilaiset hylkasivät; 3) es-errit n i5° w m a tu sellaiKn Periaatteen kannal- voitettu aste. Työväenluokka tuli etelänavasta. Viime vuonna oli Mos nuorilla kasvoilla. Neuvostovallan pitivät erinomaisen “radlkaalisuut®- valhtaee U. M. W. of A. u m os-,le> että va, t,oi|is„ m ielipiteet kova vielä paljon heikompi, nyt o- “partiopojat” polkupyörillä; neuvosto pahoittamaan porvariston yhä uusiin vallan miliisi (täyttäen poliisin teh sa” merkkinä sitä, että arvostelivat vät asiat päinvastoin. „ A ----- V 1 ii* J.’ V“ ‘,V“ e * a,n?a5taan oi- ja ajatukset sekä niiden ilmai- myönnytyksiin, jotka lopulta muut täviä K nais joukkueita — tehtaantyt Saksan sos. dem. silloin vielä ver Untted M.ne Workers Jour- kenttä järjestyä , a taistella olo- Kminen on rikoaUin iiriin Moskovassa kokoontuivat työväen taisivat kapitalistisen talousjärjestel töjä punaiset huivit päässään, neu rattain pieniä opportunistisia synte nai on tilaisuudessa julkaise- jen huojentamiseksi mutta kuuluva rikos. Syytettyjä koh- liikkeen uuden suunnan nuoret edus män sellaiseksi, mikä vastaisi työ vostojen urheilijoita urheilupuvuis jä — mutta itse matkivat sen äärim maan laajahkon selostuksen su- myoskm selvää työväenluokan dellaan tavattomilla cnnakko- tajat. Genevan konventsloonissa ol väenluokan etuja. Tämä katsanto saan. mäistä oikeistoa maatalouskysymyk- v " “‘ “ ‘'’“ janestelniasta. jo- etujen mukaisen politiikan nou- iuuioiauudeUa ja valtiollisella kanta sai julkisuusmuotonsa ensiksi leilla edustajilla olivat todelliset pas sessä, ja proletariaatin diktatuuria Jälessä tulee kasvatuskomissaaril- ka k.vihiilikaivoskomppanioilla dattam.sta Untonsa yirkailljoi- suvaitsemattomuudella, josta sit. jotka olivat ulkoasiainministerien opportunistisessa parlamenttitofmin- suhteen y. m. le kuuluvia automobiileja ja multa on käytännössä Alabamassa, den ja johtajien uholta. johtuu vieU _ ena tUomiot ovat nassa, parlamenttaaristen työväen- antamia — passit joita koristivat ajopelejä. Näyttelijöitä ja näytteli Journal,u-.a julaistaan jäljennös JH llltllltliBlIlm ill • aivan luonnottoman raskaita ja hallituksien sinetit, kuten kilteillä Historia on todeiinut, että sea Tennessee Coal, Iron ja Rail- u -i i • . , J johtajien politiikassa, jotka uskoivat kansalaisilla tuleekin olla. Mosko jättäpä ja laulajia valtion oopperas ajan kumouksellinen saksalainen »<> road Companyn (joka kuuluu KURSSEILLE ILMOITTAU- vasuavistl o lo ^ ih t X a 'u u kanssakäymisellä porvariston kanssa, van konventsioonissa oli .ainoastaan ta, puettuna komeisiin pukuihinsa, o- sialidemokratia oli lähinnä proletaa- ,**?'• TUMINEN £u “ “ ¿ X n ,au am vaatimuksiensa supistamisella, val dustaen nuorta proletariaatin -tai lankumouksellisesta propagandasta nolon kymenkunta edustajaa niin on detta; ilveilijöitä uudesta köyhälistön risen valtion puoluetta (Plechanor sille u ‘v o sy h tiS lk 'rja'Sliiv M Sikäli kuin tiedämme ei Iän- Wmus ** lalnk“ " tunn“ hellit- lopullisesta yhä enemmän ja enem nellista, että olivat saaneet passit. sirkuksesta, jonka on perustanut vä vaatii jo 1900-3 Bernsteinin erotta Yhdeksän kym mentäviisi prosenttia mista ja bolshevikit paljastivat 191* yhtiöiden työnvälitystoimisto- nen kursseille vielä ole paljon tavan, mutta pikemminkin käy män kohottavansa työläisten asemaa. edustajista oli saapunut kokoukseen symätön kasvatuskomisario Lunats- Leglenin petturuuden). Nyt osottau- yhä selvemmäJ^i ja häilpile Sitte sai tämä pyrkimys teoreettisen harski. jen päälliköille. Kirjeet osotta- ilmoittautuneita. Joissakin o- mättömämmäksi. tuukin, että — romahdusten ja krii ilmaisunsa reformismin opissa (revi- "laittomasti”, porvarien laeista ja Komeassa automobiiliasä joka ker vat, että suuria joukkoja työ- mastoissa on valittu komitea ke- passiasetuksista huolimatta. sien jälkeen — Saksan kumoukselli sionismissa), kuten sitä Saksassa e- ran kuului tsaarille, istuu kolme e- miehiä on eroitettu työstä ja’ räämään halullisten nimiä ja a--Ä , Mutta Moskovan konventsioonin nen sos. dem. keskuudesta koho» dusti Eduard Bernstein, Jaures Rans rottamatonta, Karl Radek — pieni että heidät on asetettu yhtiös- gtteeraamaan tovereita ilmoit-.1 fv£f 253 edustajalla oli todelliset valta terve liike, Sparukusliiton ja riippu kassa, Treves ja Turati Italiassa. mies sakealla parralla ja vahvasan- &ä mustalle listalle ja samalla tautumaan. Mutta sitäkään ei » vasemmiston täisten Jos haluaa pukea reformismin opit kirjat, jotka olivat työväenjärjestö kaisilla silmälaseilla, aina nauraen, mattomien on ilmoitettu heistä toisillekin liene tehty kaikissa osastoissa. jen antamia ja vahvistettu työväen Kautskyn, Hilferdingin. Ledebourin, muodolliseen asuun, niin huomaa eloisa ja onnellinen; taiteilijoista firmoille, että nekään eivät an- Vain harvoilla paikkakunnilla i -------- -— niitten olevan yrityksen todistaa, että järjestöjen todellisilla sineteillä ja al suurin Feodor Chaliapin, kuten jon- Crtopienin opportunismia ja luon- taisi eroitetuille minkäänlaista on järjestetty rahallista avus- Sosialidemokratian revlsionismin al- kapitalistinen kehitys ei kärjistä lekirjoituksilla. Tämä on todellinen teettomuuttta vastaan. ___ , . . , . 1 kun suuren kuvapatsaan pää ylpeäs- työtä. Eikä vielä tässä kaikki, i tusta kursseille haluavia var- kamisesta ja sen heikkoudesta kapi- luokkavastakohtia köyhälistön ja por . Mutta Journalin selostukset o- ten, Joissakin osastoissa on ta,iamln maailmanmahtia vastaan kir- variston välillä, vaan lieventää ja et suurien joukkojen valikoimia; miljoa ti koholla; meidän köyhälistön ru Pariisin Kommuunista Neuvosto- noilija, jonka muukalainen luulisi pi Venäjään kuluneena aikana on ina? sottavat sen käsillä olevan to- käynyt niin, että haettavana oi- i° ittaa venäläinen sosialisti Karl tä senvuoksi ei vallankumous, vaan nlen tahto. distuksia eri yhtiöiden keski- lutta stipendiä ei ole kukaan Badek kirjassaan “Sosialismin kehi- köyhälistön yhteistoiminta porvaris Kun totuin tsaarin ylellisesti si kemmin joksikin kylän verenimijäk- xiiaisuus osoittanut pätevyytensä a- näisestä salaisesta sopimuksesta! halunnut ja sekin on jäänyt an- ty8 Uetee8ta teoksi'' m. m. seuraa- ton erinäisten ryhmien kanssa, mer sustetussa valtaistuinsalissa Krem si kuin runoilijaksi — kurja Demi- narkismiin verraten. Anarkistit voi vat kyllä osottaa oikeistososialistien an ............ mustalistajärjestelmän voimassa tamatta. Tällainen on ilm ei-jraa: kitsee tietä köyhälistön vapauttami lissä, muistui mieleeni Kommunisti Illalla oli juhlallisuudet entisellä kantaan valtio-kysymyksessä, mutta pitämisestä koko Alabaman h ii-jnc® epäkohta, joka vaikuttaa Marxilaiset opit, jotka syntyivät seksi. Reformismi kielsi sosialisti sen Internationalen ensimäinen kon- ¡¿alueella, merkiten se sitä, että sangen lamauttavasti kurssien vilsikvramen luvulla, alkoivat levitä sen vallankumouksen mahdollisuuden ventsiooni. Meitä oli siellä ainoas “ylhäisten seurahuoneella". Muhkea sehän ei ole Marxin eikä marxilai suuden gyy, sillä näiden suhde rai työläisellä, joka on joutunut järjestelyyn. Useasti tällainen laa->°jeri kansanjoukkojen keskuuteen ja sen tilalle asetti yhteiskunnallisen taan muutamia silloin. Kaksikymmen valkoisesta marmorista rakennettu tioon on ollut selvä. eroitetuksi jostakin yhtiöstä on johtuu vallalla olevasta vääräs- vaata kahdeksankymmenen luvulla, reformistisen kehityksen. Se oli vav tä edustajaa laski perustuksen tälle juhlasali byzantilaisilla patsailla ja mahdotonta saada työtä mistään, tä käsityksestä, että stipendin Kun kuU8l’.?a 8eit8emankymmen lu- tavallankumouksellinen oppi, se pyr suurelle liikkeelle. Me emme uneksi seinät kuuluisien venäläisten taitei Kaksi kertaa ilmeni bolshevismin Vanhoina aikoi taistelu “vasemmistoa” vastaan ailu K ir ie e t io ita tä lla ise n ca la lii saaJa joutuisi jonkun armolah- *u,Ua ‘.voveenliike levisi Saksaa«! ki esittämään työväestölle katsanto neetkaan että 18 kuukautta jälkeen lijain koristamia. K ir je e t, jo ita tä llä is in s a la ili - .. j^ . to is e t hän Fei"dlnand Laeealien johdolla, eivät na hoviylhäisö piti tässä salissa laajana: v. 1908 ja 1918. — v. lXrt ton rakentamiseksi on kirjonet- J kadehtJvat “ i " ^ n työÄtaet tunteneet yhtään Marxin kantoja, jotka sitoisivat sen porva päin meillä tulisi olemaan konvent- tanssiaisiaan ja juominkejaan. Nyt erotettiin puolueesta ne “vasemmisto sioonissamme 253 edustajaa, edus tu erinäisille yhtiöille, ovat ta-* DCrusteelia Jvaa^ a n hTn>L “C oitusta. Sosialismin ajatuksia riston vankkureitten eteen..... se on Moskovan ammattiunioiden ko laiset”, jotka eivät tunnustaneet Mutta se sama kehitys, mikä re taen 32 Euroopan, Aasian ja Ameri koushuoneena. Melnichansky on sen taantumukselliseen parlamenttiin o- yllämainitun yhtiön erikoisen su u rta v a sta n a lv e - 8aivat he pienistä tilapäi- kan maata. Melnichansky, sanottoa. He vintasivat siihen boi tyonvalitystoirniston päällikön jugta osaston to im in ta a P k o h Z | 8,8tä kirja8ista' joissa kuitenkin so- formistien vaikutuksen mukaan olisi Seuraavana valtaistuinsalista, mis- hoitajana — sama tehnyt tarpeettomaksi sosialismin allekirjoittamia. Niitä on ...v,- mo- -------- j - . ......... ....... -ti • sialismin oppia selitettiin aivan o- sä konventiooni kokooontui. on Us- Ne* Yorkissa ollessaan johti kottiin, jonka bolshevikit (vastota nistettu, mutta allekirjoitukset t^ n’ Joskus a,™n pikkumai- ndnpöin ellei vääristelty. Ferdinand vallankumoukselliset opit, se osoitti kenskyn tuomikirkko, jossa tsaarit, ’akk° a Rockefelleriä vastaan Bay- oppositsionipuolueita ja menshevike pian työväestölle reformististen har onnessa. Tässä salissa Moskovan vat aina selvästi mustekynällä V kassalle yritti saada työväestöä liik- hakuvien koko naurettavaisuuden. alkaen Ivana Julmasta aina Nikolai neuvosto kestitsee ulkomaalaisia vie jä) julistivat neuvottelevaa duuma« irjo ittttu . . Ja r)« te ly n laman- koclle Klla„ cl,a alka„a Junkkerit asettuivat puolustusase toiseen asti ovat kruunattu. Tässä raitaan — tarjoten heille Moskovan vastaan — minkä sitten lokakuu: vallankumous pyyhkäisikin pois. Ja Journalissa julaistaan piika:jen olisi tällaiset keskuudestaan “ “ ° ^ ' o t i m i n aika oli ,oi- maan niitä nuoria maanviljelysmaita tuomiokirkossa on sointuvia kelloja “nälkäannoksia”. Moskovassa ei voi se olikin oikea boikotti, sillä taiste-) vastavallankumouksellisia lista nimiä, joita on saatu yh J karsittava “ vo"'“ “ w''oiaa“ tniat-imtf mistanut ja vanhanaikaisia musikaailisia sei- vastaan, jotka kasvoivat kilpailuky näkelloja. Jokaisen puolen tunnin pe- kuk,aan 8yÖf 1Hkaa ~ 8aat kashaa- lu kiihtyi suurlakoksi ja kapinaksi tiöiden mustasta listasta. Lis u -i - a. • ' voimia kautta Europan. kyisiksi ja kohottivat elintarpeitten kaalia, leipää ja sahtia. Kaukaisen Mutta toisissa oloissa on taas boi talla on henkilön nimi, kansal- ei taas ta r v ;tse o H ^ n i i n ^ i e n o " Sakaan ^“»kkeristo yhdessä suur- hintoja maanviljelystullien kautta. rasta nämät seinäkellot soittavat idän vallankumoukselliset edustajat kotti virhe, ja virheeksi, vaikkapa lisuus, työpaikka missä hän on tunto;-;a etteivät hakisi « tin en porvari3ton kanssa aherteli silloises- Kapitalismin kehitys johti tjustien “Kansainvälistä” tuomiokirkon kel — Intiasta. Afghanistanista, Bokha- pieneksi, selittää Lenin »en boikotin, työskennellyt, päivämäärä nril j“" ^iUoin ki^n “ U rk cta ‘"‘ “ a kysymyksessä, ui- ja kartellien, suurten kapitalististen lojen säestäessä. rasta ja Khivasta — tulivat juhlati jonka bolshevikit 1906 julistivat duu-1 loin eroittaminen ort tapahtu- ;oiia on mittain luodakseen yhtenäisen kapi- järjestöjen rakentamiseen, jotka ei Lähellä avonaista akkunaa vie nut ja eroittamisen syy. 90 ta ' Iu listisen valtion. Ne voimat, jotka vät ainoastaan sortaneet käsityötä, ressäni kullatulla tuolilla, jolla tsaa laisuuteen puettuna monivärisiin viit manvaaleissa. Pahempi virhe oli boi toihin ja valkeisiin turbaaneihin. kotti v. 1907-8, jolloin ei ollut odo pauksessa sadasta syyksi uiaini-, t.,_ - T»m » 'V v U vuonna olivat yrittäneet vallan- vaan keskiporvaristoakin. Hekin rin muija tapasi istua, istuu nyt 63 taan san, -agitation” Se m e r - t j ^ .! ,h ^ 1UOda yhtenäi‘ Soittokunta soittaa ja viisiloista- tettavissa nousua ja täytyi tarkasti j vuotias naisedustaja Dalstrem. Tämä vaativat suojeluksekseen teollisuudel kitsee sitä. että työläiset ovat m - n n e . , ä iraiklrien ' , v 8en Saksan tasatallan, olivat osot- le korkeita tullimaksuja. Ne yhtyi vanha mummo, joka on koko ikänsä sataa henkilöä laulaa “Kansainväli käyttää kaikkia laillisen ja salaiset eroitetut siitä svvstä että ne J"®””*?83 °V,S kaikkien, jotka tautuneet liian heikoiksi ja mitä ne toiminnan keinoja. ollut tehtaassa, on kuin seitsem äi- sen” kolmellatoista eri kielellä. puolustavat unionismia tai jo- ^ ’ V ä iL ^ Ö ^ T * l / m?ltC*taVa eivät M enneet luomaan - kapitalis- vät junkkereihin voidakseen yhdessä nessä taivaassa. Kyyneleet kiiluvat Lasit kilisevät — aatelisten seu- V. 1918 ei riita mennyt hajaannu! tain muuta työväenliikettä Jja ’Kl? ash a lk a n e v ir ^ ^ m iT UsU ValUOU Sak8an porvari8ton or‘ riistää kansoja; samalla merkitsi j rahuoneen kristallilasit täytetään, seen asti. “Vasemmistolaiset” ilta- teollisuuden edistyvä trustiutumineu ; hänen silmistään, Ilon kyyneleet järjestäytymistä. Mustalistajär- KUJ SS,t alkancvat tammik. lo- gaaniksi — sen työn suorittamisen ei samppanjalla vaan sahdilla. “Elä dek, Bu hari n) muodostivat silloit) huomattavaa voimankasvamista kani- “Sanokaa mitä tahdotte”, huudah köön vallankukmous!’* jestelmä on niin kehitetty, et- nvl^toimTnav»"^ °” kÄ8Un8ä P°rvari«to * J ryhmän, joka arvosteli Brestin rau talisteille työväestöä vastaan. Ne taa hän. “mutta kansainvälisten kom tä määrätyistä keskuksista jae- yt toln?*?tava Ja agiteerattava keristo. Ne suorittivat t G h t& V e ansä s 11 oa samat ammattijärjestöt, jotka saattoi- munistien konventsiooni tsaarin pa- haa hyljättävänä kompromissina j Boi&he vikit ja niiden vastus Mutta myöhemmin ovat he myonä taan eri työnteettäjilk valmii- Cttä muodo6tivat virkavaltais vat muitta mutkitta pakoittaa tahton latsissa — se on jo enemmän kuin ta kaavakkeita, joita ne voivat “ Jtautu™aan' P a is ta kapitalistisen liittovaltion taantumuk- sa pienelle kutomatehtailijalle sen mitä minä koskaan uneksin tai toi neet erehdyksensä, sillä tuo komp-! tajat Venäjän työväen kävttää ia ioista kobiot niiden ° n' Ctt3 ta varten °.n toimin' »eilisen rakenteen, jossa suurkapita- pariin sataan työlääseen nähden, oli- voin” ........ romissi oli välttämätön. Ja kun w j liikkeessä on lähetettäpä kaikille yhtiöille? edLTää0^ ^ ^ ’^ 1”!11^ ’ . pikkuinen ryhmä yhde88ä keistolaiset rientävät käyttämään hj-1 Kun katsot ulos ikkunasta näet i vat voittamattomia niitä rauta- ja hii- Eräässä v. 1908 kirjottamassaan 7 edistää työtä järjestelm ällisesti, junkkerien ja kenraalien kanssa Ho- väkseen Leninin myönnytyksiä, etu) Tuollaisessa listassa on sarak likuninkaita vastaan, jotka komensi Kremlin Ja vanhan Moskovan, van artikkelissa selitti Lenin, kuinka on illtlltilllltllillllilllllllllf' henzollernien alaisena johti Saksan joskus on pakko kompromissata. se vat kymmeniä tuhansia työläisiä. hat ‘tuomikirkot ja muut kirkot ja keet kaikkien niiden asioiden valtakunnan historiaa. Sellaisena ai- Kun työläinen oli tyytymätön siihen historiallisen Punaisen torin. Tuolla tärkeä vetää teoreettinen raja oi-' littää hän osuvalla vertauksella, m- selville saamiseksi mitä pannaan kana koetti laasalie muodostaa työ- palkkaan, jota hän sai jossakin kuto Aleksandrovskyn tuomiokirkko, tuol keistososialismia vastaan toiselta ja kä ero on kompromissilla ja kompro julistetusta työläisestä on tar TAANTUMUS TUOMA- RINA väestöstä sellaisen voiman, joka, mat ehtaassa. saattoi hän mennä työ la on Vassily ^lazhennyn tuomikirk syndikalistista teko-pyhyyttä vastaan missillä. peellista tietää. Siinä on eri toiselta puolen. On hankittava itsel vaikkakaan se ei itse voisi itsenäi- Jos joudutte, hän sanoo, autossa *• hön johonkin toiseen tehtaaseen. ko, Ivana Julman tyrmä, tsaarin kel sarake .. . , työläisen ............. nimen, A .. kansal .. Luokkatuomiot, vankilaan sul »esti ohjata Saksan kansan historiaa. Trustiutuneet hiili- ja rautaparoonit lot. tsaarin kanuunat ja tuolla mes- leen periaatteellisesti ja organisatoo- jaessanne aseellisten rosvojen kyn isuu n ,värin, iän, yopai an, Lemiset valtiollisten ja yhteis- kuitenkin voisi pakoittaa itselleen risesti itsenäinen asema, niin että siin ja annatte niille rahanne. aM-en er?t^ mi*ajan ^ 7 ? merkltac~ kunnallisten mielipiteittensä ta- vallassaolevilta myönnytyksiä. Täl- eivät tunnustaneet ammattijärjestöjä, tauspaikka niissä ensiraäiset vallan taistelun tuoksinassa voi heittää pois ne J h autonne, jotta pääsette niistä. | he lujasti vastustivat työläistcnsä kumoukselliset menettivät päänsä. ' mi® a y*f..en‘ . irJeet’ ,A°l"Ä k’a »ovat tulleet tavaksi viime laiseen ahtaaseen tarkotukseen muok- Moskova on aina tunnettu vieraan huonot ystävät ja valheelliset liitto niin on »e kompromissi. Mutta kuka musuliatajarjestelman kehittä vuosina tä« a kin k. . i Uumalle kommunistinen propa- kaikkia vaatimuksia ja osasivät puo laiset “Vapaa täytyy sen käden olla, pa järkevä -ihminen väittää sitä m lustautua työläisiä vastaan raustalis- varaiseksi kaupungiksi ja punainen * * * C.X?y,k-aS e!aan a.. maassa. Kaikkien aikojen vai- eandan. Jola hän teki Joukkojen kea- jolla on annettava viholliselle rat taan “periaatteessa”. — Sellainen ob tajärjestelmällä. Köyhälistön ja por Moskova otti vastaan ulkomaalaiset kaiseva isku.” Ja K3’ ytt,aa _vatn. nama tiollisen taantumuksen ruma ja kuudessa. Voidakseen tehdä propa- bolshevikkien kompromissi Saksa» variston suhteitten kärjistyminen vieraansa tavalisuudesta poikkeavil L ' S J L J ' Í 0 ” , 5 . 0 .n. ‘ Ö S i S ? » « m u l y o n m m m w n M n e tU n H n n M i U nntam u- i n« B Viime kirjassaan “Vasemmistolai imperialismin kanssa Brestfmä. Mut la juhlamenoilla. Kun ne (ulkomaa k u u lu v a t io tä lla ise n h ä n eä lli i -------- 7 , TT-7 1 -------- ------- nnn tehtalssa ku at jo tällaisen hapealli- vakavan jalansijan Yhdysval- »ian sorrosta huolimatta, koetti hän i nt>ina ka„ ol _hä aMltr- mmaV . « laiset vieraat) saapuivat, niin koko suus” selittää Lenin, “mitä työväen ta kaiken mailman oikeistososialä' »e.n ,a n k o k « ll.Seen urkinta tain ¥altiolliKJ e iäma85£ tahdi s o .l.H .H iiu «ftonä.i,tää,■ i kLT. liikkeen sisällä olevia vihollisia vas tit, ja keskustalaisetkin. ovat v. 19H J järjestelmän piiriin ja työväen Ei o k pitka aikfl kun yhd mahdollisimman viattoman. Nuori ‘ ,k3n kautta' ■’oka kaupunki tuli ulos heitä tervehtimään taan taistellen on bolshevismi kas -20 tehneet sellaisia kompromissep j uhkasi muuttaa sodaksi trustiutuneer, Se oli juhlallinen näky; tuhansia ri järjestöjen kannattajat ovat ali vai,ain piirioikeus vahvisti I. leijona, jonka kynnet eivät vielä ol vanut, vahvistunut ja karaistunut.” imperialistien kanssa, että ovat yb- veissä, tuhansia lippuja, kymmeniä teollisuuden taistelun maailma n m ark k i s e e n uhattuja urkkijoiden te- W . W :n jäsenen jutussa varttuneet vihollista vastaan, oli Ensiksikin oikeistososialismia (op tyneet niiden rosvoliittoon tyoväk»» kinoista taistelun tavaroista ja \kapi- orkestereita ja soittokuntia, soitta ° t#? A°lt* h ? 8* " . * n. ohel" jälellä olevien 93 tuomiot ja vietävä laitumelle karitsana. Ylel- taalista. Lisääntyvä verotaakka. j.>- en “Kansainvälistä” kaikkialla kau- portunismia) vastaan, joka v. 1914 vastaan. Siis on, sanoo Lenin, k.' ) 4a yhtiöt liikkeellä pitävät. -A ' määräsi heidät liittovaltion van- 8e,,a äänioikeudella olisi työläisten ka aiheutui militarismin kasvamises- pungissa. Kirkas taivas, kirkas au esiintyi yltiöisanmaallisena ja meni symystä kompromissista, kuten ka1 labaman nivosherrat ovat otta- teilaan aina kahteenkymmeneen 'ällötettävä vaikutusvaltaa valtiossa, ta. lisääntyvä sodan uhka, yhä kär- r,nlto Ja kaikkialla kadut täynnä kaiv. lopullisesti porvariston puolelle. Se kesta muustakin politiikasta, ar» ) neet Käytäntöön vanhan etelän vuoteen asti . Heti jälkeen tuo- sen avu,la Päästäkseen tuotanto- jtotyneinrmät työtaistelut saattoivat saa. Kaikkialla iloista puhelua ja on päävihollinen. ja sellaiseksi osot- oitava konkreettisina: mistä konit' tautunt kansainvälisessä mittakaa rommeista on kysymys? On ero silik orjanomtstajien menettelytavat niittiin Californiassa saman iär- Ofiuuskunnan järjestämiseen, joka va- omistavat luokat taas tarttumaan jyr “Kansainvälisen” laulua. vassa. kuristaakseen työläisten hiestä jestön jäseniä niinikään useita h,te,,en kapitalistisen yh- jos luevuttaa jotakin rosvoile lu» j Ja historiallisella Punaisella t> kempään politiikkaan työväestöä vas ja verestä mahdollisimman suur- kymmeniä vuodesta aina kym- te,8kunnan sosialistiseksi. Tämä pr> taan. Kun riisto lisääntyi, oli myös rllla, joka oli koristettu punaisilla li Tämä puoli bolshevikkien ’ taiste näiksi, jotta voi jatkaa taieteluetf t a J / ?*t t ?a ' . . meneenkin vuoteen asti vanki P®?anda kehitti työläisissä valtiMja- sortojoukkotoimenpiteet tehtävä jyr puilla ja viheriöillä seppeleillä, oli lusta on verrattain tuttu muuallakin. rosvoutta vastaan, tai heittäytyy ö* ) Kaikki kaivos komppanioiden ¡aan Californiassa jaettiin noi tull8®n kunnioittamisen, ollenkaan ot- kemmiksi. Lisääntyvä poliittinen punainen armeija. Punainen jalkaväki Sen sijaan on vähemmän tunnettu voksi niiden sakkiin. Kaytannolii»** J tyopaikat, kaivannot jne., on ta tuoinioita valtion syndikalis taroatta huomioon sitä. oliko valtio taantumus vaikutti puolestaan työ vahvojen urhoollisten sotilaiden taa bolshevikkien taistelu pikkuporvaril sa politiikassa ei ole helppo kysymyt vahvasti vartioituja kaivoskomp tjiajn perusteella 7 kapitalismin hallussa tai voitokkaan vastaan, i siitä, mikä kompromissi on valua«* väestöön myrskyn merkkinä ja o- jät rivit, sotilaiden jotka olivat va lista vallankumoushenkeä panioiden palkkaamien asestet* Kansasissa on niiniä-»»» — työväenluokan käsissä.. Tämä käsi- soitti työväestölle kalkissa maissa, rustettu _________ brittiläisillä _________ kivääreillä, joi JOka muistuttaa anarkismia ja onkia tön ja sallittava, ja mikä on virb* tujen hurttien kautta. Muuta- tcttu syytt eseen 16 I W W tyskanta R»*11“1- «‘k»H kuin se koski että ei vallankumouksellinen sosia ta englantilaiset ovat meille Koita- lainannut paljon sellaista, mikä Mutta Joka luulee että vallan kuun»11 mat työpaikat ovat eroitetut Hiton jäsentä siitä että he ovat blamarckiiaista hallitusta, kovalle lismi. vaan päinvastoin se näennäi häkin ja Denikinin kautta lähettäneet < i ° hdonmuka‘^ n proletaari- sellisen proletariaatin politiikan ky muusta maailmasta korkeallasi- toimineet varojen keräämiseksi koetttk8e,Ie Sakssn työväenluokan nen ‘sealinen” reformismi oli utopia, punaiset upseerit brittiläisissä uni- 8C" 'uokk^ läldun edellytyksistä. symykset ovat helpot seka valmii» Onhan tunnettua, että pikkuomista- kaavan mukaan ratkaistavissa, se •*) tauksella, jonka yli tai ympäri vankilassa olevien toveriensa hurian va,noamlsen a,kana vuodesta tosin ei mitään sielua ylentävää, ja. jota kapitalismi jatkuvasti sor ei kukaan pääse tarkasttmatta vapauttamiseksi. Heidän ko- 187^ J uoteen 18W- ^ ,o,n sor- tarmoa luovaa utopiaa.mikä keventäi sosialismiin. Työväestö näki, miten taa voi äkkiä joutua täydellisen tu huijari. Tyolaiset ovat kuten kahleor- kouksensa on haioitettu ia svv- ° ’ tydTaen,iikke«n vainoaminen saat- si ihmiskunnan taakkaa ja jonduttai- Ja jotta ei jäisi väärinkäsitys0-, kapitalismin voimat talouselämässä houtumisen vaaraan sekä tulee silloin jat sidottu näihin hinkaloihin. te heitä vastaan nn to tJrövae8tön etujoukot vihaamaan si sen askeleita, vaan utopiaa joka selittää Lenin tarkemmin, miten k*') Journalissa selostetaan kuinka " „ j " “ s y iid if a lis d U ii « X - r i t .H . « « . esluota „ „ „ „ .e j . samoin kuin politiikalla työntyivät i „ ¡.o in a k u i ilt o n k i S o i t a i l t a e k ." uu„ duttiin Brestin raahaan. Ensiksikii päinvastoin lamaannuttaa ihmiskun ‘yöiätsille on mahdotonta lah ,eella. Suuremmoiset tS au a ’ 7 ”ytu P'»«««" rh- taa. muuttaa sen nostelevaksi eläi jarjesiyneisjytta ja kestävyyttä, ja ¡on v:sta 1914 teossa osotunut mt* teä kämpiköltä ilman kaivosvir- SUmmat on asetettu ian iituiU e t*,fs'kunnaH1,M‘n vallankumouksen syn meksi. ! suuremmassa määrässä taantumuk- pian seuraa masennus sekä kaiken-) nationalisminsa. Silloin kun ne, jol k” A11 t irti Ctfiä m tsnnan ;oka . • •» tymisestä sen murskaamiseksi. Tätä kailijoiden sitä varten varten antamaa aiheuttaa *en »tta . " --------------------------—— Ruhrin alueen suuren lakon. Ber- selliseksl massaksi, se näki miten kirjoitettua pääsylupaa Kun täytyy io kuukausia ia w m W u « tyb,ÄlptFn mWtoia* -voimistutti vielä liinin sähkötyöläisten suurten taiste- koko porvarillinen yhteiskunta kulki laisten “suuntien” tavottelu. Tämän ka Brestin rauhan sittemmin ulia •»' työläiset saavat tällaisen luvan vuosiakin virua tu tk in to v a n k e n - y’elnc® Pula,raa», mikä oli havaitta- lujen jälkeen ja Ranskan työläisten sodan kuilua kohden, miten parla- yleisen totuuden tunteminen ei kui ka ras ti arvostelivat, menivät potrt' J mitä tavallisimpia asioita var- dessa Vksa Europan talouselämässä kab- myrskyisen kahdeksantonnin työpäl-1 mentti menetti yhä suuremmassa tenkaan riitä, sillä tämä ilmiö esiin rillisiin hallituksiin, meni bolshevik ten poistua kämpältä, niin mää- Chica«r™«» « u * d*ksa"*Ymmenen luvulla. Mutta tä- van saavuttamisliikkeen jälkeen, ha- j määrässä vaikutustaan salaisten kä tyy alati uusissa muodoissa. kien duumaryhmä Siperiaan B«Ms5r ) Anarkismi on usein ollut työväen- rikit eivät kompromissanneet imJ* » O ta lipua«« m yortm ««ti l i - ltiiin CTinaiMen ko m m u n m i^n ,« « visi työväenluokan keskuudessa suu- 1 binettien eduksi, joissa kansojen liikkeen oikeistolaissyntien rangaie riallstiensa kanssa, vaan val®i»t»r Í ri usko asteettaisesti kehittymisestä ! kohtalolta ratkaisuin tus. Nämä epämuodostumat täyden- toivat ne kukistamaan. Ja kun tila«'j Kaivoskapitalistien m astalista jä r jes telmä u OTmipolftllkan heik- KOUS ..iteïîs.- YHKISM M IM USU M «LTIB1- LISIA VfflTAUKSM ULKOMAILLA
