MAANANTAINA, MARRASiC 1$ P.-AfONEAY, NOV. IS
TOVERI
pun saajan on heti tulMva ta puolueiden ja ryhmien jäseniä
(T H E C O M R A D E )
kaisi n. Tottelemattomuos täi- ja jäseneksi oletettuja suuri
T h e organ of the Finnwh w orker» ia laisessa asiassa aiheuttaa työstä joukko w
_____ venkeusrangaie-
_______ __ _
pitkiin
the W ortern State». T h . « m i y e r o t t a m i s e n ja mustalle liatalle tuksiin. ‘ Samoin N ew Yorkia-
A . ^ O ^ * ' j**li«aniiseii. A g ita a ttm ita v .r sa on isk ettiin tuomittu koni-
ky J m Western Workmen’» Paklisain« ten ovat aina urkkijat ja sala- munistipuolueen
toimitsijoina
Soo»ty.
poliisit liikkeellä kämpikköjen esiintyneet C. E. Ruthenberg
— --- - — = -----— --------- — -¡u lk opu olella ettei noihin Mp y-! (tunnettu
ohiolainen, entinen
° HlC* O ^ ,t o Bp ttCSSS:.rC“
‘ hnn Faikkolhin
vain pääsisi sosialistipuolueen jäsen, ollut
Pkone: O ffice 365, E «lito ri.l D ^»’t t n Uni ol?J5xlJn “ astutus.
^puolueen kansalliskomiteassa ja
Po»t O ffice Addree»:
Tällaista komentoa harjoite- muissa puolueen toimissa vuo-
T O V E R I, Box 99, A -to rie , O r«.
t a a n p a i t s i mainitussa valtiossa siä, mutta eronnut siitä hajaan-
.a yleensä hiilikämpiköllä maan tumisessa 1919) ja rhL^grUy.
E D IT O R IA L S T A F F
hiil¿tuotannon pääalueilla.
nen I. E. JFerguaon. Nämä mie
t t i . SaJkanen. M anaging
,MuttÄ kun työläiaet tämän- het tuomittiin viidestä kymme-
A ^ N ^ K o«1“«Ta.A' JohQ**Ä’ laiten. Wrmovallan alaisuudessa neen vuoteen osanotostaan mai-
---- — tekevät lakon tai vaativat oi-
nitun puolueen toimintaan ia
No- aa
-
telyasä, m u suoritettiin, « iin pian
ta v it toisiaan”, sanoo Lenin. J<
kuin työväestö aikoi toipua iskuista,
on se ettei Venäjällä, jonka väestön
niin pian kuin se voimistui Ja kapi
kokoonpano on niin runsaasti pikku-
talistisen sorron hurjimmat muodot
porvarillinen, anarkismi ole päägg^
poistuivat. alkoi kaikissa maissa so
pahemmin leviämään, suureksi r.
sialismin miedontaminen jälleen mitä
saksi juuri bolshevismin ansio,. 7^.
laajimmassa määrässä. Sitä avusti
seksi vaikutti siihen myös »e, etti
vielä nopea taloudellinen kehitys, ka
anarkismi 1870 luvulla Venäjiä
vormuissa (me saimme useampia tu
pitaalin loistokausi, mikä kaikkialla
Internationalen kongreui
voimakkaasti versoi, sekä osotti kel
hansia univormuja eteläisellä, itäi
tapahtui viime vuosisadan viime
vottomuutensa työväenluokan joht*.
(Federated Pre»»)
sellä ja pohjoisella rintamalla); neu vaksi teoriaksi.
kymmenluvulla, etupäässä sähkö- ja
Eräs Amerikassa opiskellut venä
vostovallan ratsuväki ajaen tsaarin
meUlllteollisuuBalalla. flitte kahdek
läinen nuori mies, joka otti osaa Kol
henkirartioväen hevosilla, punaiset
Niinä vuosina (1900-3) jolloin bol».
sankymmenen luvulla alkoi viljan
mannen Internationalen kokoukseen. neuvostovallan univormut - .........
hinta alentua Amerikan ma»talouden
hevismi muodostui vallankumoukaei-
Joka pidettiin Moskovassa hiljattain,
kehittymisen johdosta Ja palkat ai
lisen joukkopuolueen perustaksi, ui*,
Ja
mikä
Ihmispaljous
—
älliä
ei
on koulutoverilleen tänne lähettänyt
hoivat kohota nopean kauppavaihdon
teli
se pikkuporvarisanarki soivat
seuraavanlaisen kuvauksen siittä mi näy loppua olevankaan.
vaikutuksesta.
Työväeetön eturivit?
“
sosialirevolutioneerlen''
(es-errim
Joukko marssii ohitsemme puoli-
tenkä Moskovassa otettiin vastaan
tyoläiaaristokretia. näki taivaan e-
puoluetta vastaan. Pääriitakohtia oh
Kommunistisen Internationalen edus tuntia, tunnin kaksi — ne yhä vaan
desaään. Hallitukset olivat pakote tatjat.
marssivat vallankumouksellisen -mars kolme: 1) se puolue, marxilaisuodei
tut
lakkaamaan
vainoamisen taan,
hyläten, el ymmärtänyt kuinka tär
Kaksi
sosialistista
Internationa- sin tahdissa, hevosten polkiesaa his
tuomioita h e itä ja heidän jir- on laadittu aivani "toisenUtsfssa M a,k0,vat P“k«» yhtetokunnai- lea on pitänyt konventslooninsa; toi toriallisen Punaisen torin katuklvitys- keä jokaisen poliittisen toiminnan <.
dellä on luokkavoimien ja- suhteit
jestojään vaataan. Näissä olo- valtiollisissa oloissa hetimiten ll8iBta «rt°™el8ta. Työläiset voit nen Genevessä ja toinen Moskovaa-' tä.
tivat
edustusta
pariamentteihln;
työ-
ten
tarkka arviointi; 2) se piti erj.
Neuvostovallan upseerikoulujen op
suhteissa ei ole myöskään ih- presidentti McKtnleyn murhan
sa. Geneva ja Moskova ovat toisil
Iäisaristokratia
sai
hyvää
palkkaa
ja
me, jos työväen suuret joukot jälkeen,
leen vihamielisiä, ovat yhtä kauka pilaat, monista sota-akatemioista, ko »toisena "vallankumoushenkensä”
n iin 'h eissä kiteytyi käsitys: vallan
kyllääntyvät siihen virkavalta!-, Näissä tuomioiMa on
na toisistaan kuin pohjoisnapa on meita poikia säkenöivillä silmillä ja disteena yksilöllistä terrorisa lonka
kumous on porvarillisen kehityksen
marxilaiset hylkasivät; 3) es-errit
n i5° w
m a tu sellaiKn Periaatteen kannal- voitettu aste. Työväenluokka tuli etelänavasta. Viime vuonna oli Mos nuorilla kasvoilla. Neuvostovallan pitivät erinomaisen “radlkaalisuut®-
valhtaee U. M. W. of A. u m os-,le> että va, t,oi|is„ m ielipiteet
kova vielä paljon heikompi, nyt o- “partiopojat” polkupyörillä; neuvosto
pahoittamaan porvariston yhä uusiin
vallan miliisi (täyttäen poliisin teh sa” merkkinä sitä, että arvostelivat
vät asiat päinvastoin.
„
A
----- V
1
ii* J.’ V“ ‘,V“ e * a,n?a5taan oi- ja ajatukset sekä niiden ilmai-
myönnytyksiin,
jotka
lopulta
muut
täviä K nais joukkueita — tehtaantyt Saksan sos. dem. silloin vielä ver
Untted M.ne Workers Jour- kenttä järjestyä , a taistella olo- Kminen
on rikoaUin
iiriin
Moskovassa kokoontuivat työväen
taisivat
kapitalistisen
talousjärjestel
töjä punaiset huivit päässään, neu rattain pieniä opportunistisia synte
nai on tilaisuudessa julkaise- jen
huojentamiseksi
mutta kuuluva rikos. Syytettyjä koh-
liikkeen uuden suunnan nuoret edus
män
sellaiseksi,
mikä
vastaisi
työ
vostojen urheilijoita urheilupuvuis jä — mutta itse matkivat sen äärim
maan laajahkon selostuksen su- myoskm selvää työväenluokan dellaan tavattomilla cnnakko-
tajat. Genevan konventsloonissa ol
väenluokan
etuja.
Tämä
katsanto
saan.
mäistä oikeistoa maatalouskysymyk-
v " “‘ “ ‘'’“ janestelniasta. jo- etujen mukaisen politiikan nou- iuuioiauudeUa ja valtiollisella
kanta sai julkisuusmuotonsa ensiksi leilla edustajilla olivat todelliset pas
sessä,
ja proletariaatin diktatuuria
Jälessä
tulee
kasvatuskomissaaril-
ka k.vihiilikaivoskomppanioilla dattam.sta Untonsa yirkailljoi- suvaitsemattomuudella,
josta
sit. jotka olivat ulkoasiainministerien
opportunistisessa
parlamenttitofmin-
suhteen
y. m.
le kuuluvia automobiileja ja multa
on
käytännössä
Alabamassa, den ja johtajien uholta.
johtuu vieU _ ena tUomiot ovat
nassa, parlamenttaaristen työväen- antamia — passit joita koristivat ajopelejä. Näyttelijöitä ja näytteli
Journal,u-.a julaistaan jäljennös
JH llltllltliBlIlm ill •
aivan luonnottoman raskaita ja
hallituksien sinetit, kuten kilteillä
Historia on todeiinut, että sea
Tennessee Coal, Iron ja Rail-
u -i i •
. , J johtajien politiikassa, jotka uskoivat kansalaisilla tuleekin olla. Mosko jättäpä ja laulajia valtion oopperas ajan kumouksellinen saksalainen »<>
road Companyn (joka kuuluu KURSSEILLE ILMOITTAU- vasuavistl o lo ^ ih t X a 'u u kanssakäymisellä porvariston kanssa, van konventsioonissa oli .ainoastaan ta, puettuna komeisiin pukuihinsa, o- sialidemokratia oli lähinnä proletaa-
,**?'•
TUMINEN
£u “
“
¿ X n ,au am vaatimuksiensa supistamisella, val
dustaen nuorta proletariaatin -tai
lankumouksellisesta
propagandasta nolon kymenkunta edustajaa niin on detta; ilveilijöitä uudesta köyhälistön risen valtion puoluetta (Plechanor
sille u ‘v o sy h tiS lk 'rja'Sliiv M
Sikäli kuin tiedämme ei Iän- Wmus ** lalnk“ " tunn“ hellit- lopullisesta yhä enemmän ja enem nellista, että olivat saaneet passit. sirkuksesta, jonka on perustanut vä vaatii jo 1900-3 Bernsteinin erotta
Yhdeksän kym mentäviisi
prosenttia
mista ja bolshevikit paljastivat 191*
yhtiöiden
työnvälitystoimisto- nen kursseille vielä ole paljon tavan, mutta pikemminkin käy män kohottavansa työläisten asemaa. edustajista oli saapunut kokoukseen symätön kasvatuskomisario Lunats- Leglenin petturuuden). Nyt osottau-
yhä selvemmäJ^i ja häilpile Sitte sai tämä pyrkimys teoreettisen
harski.
jen päälliköille. Kirjeet osotta- ilmoittautuneita.
Joissakin o- mättömämmäksi.
tuukin, että — romahdusten ja krii
ilmaisunsa reformismin opissa (revi- "laittomasti”, porvarien laeista ja
Komeassa automobiiliasä joka ker
vat, että suuria joukkoja työ- mastoissa on valittu komitea ke-
passiasetuksista
huolimatta.
sien
jälkeen — Saksan kumoukselli
sionismissa), kuten sitä Saksassa e-
ran kuului tsaarille, istuu kolme e-
miehiä on eroitettu työstä ja’ räämään halullisten nimiä ja a--Ä
,
Mutta
Moskovan
konventsioonin
nen
sos.
dem. keskuudesta koho»
dusti Eduard Bernstein, Jaures Rans
rottamatonta, Karl Radek — pieni
että heidät on asetettu yhtiös- gtteeraamaan tovereita ilmoit-.1 fv£f
253
edustajalla
oli
todelliset
valta
terve liike, Sparukusliiton ja riippu
kassa, Treves ja Turati Italiassa.
mies sakealla parralla ja vahvasan-
&ä mustalle listalle ja samalla tautumaan. Mutta sitäkään ei
»
vasemmiston
täisten
Jos haluaa pukea reformismin opit kirjat, jotka olivat työväenjärjestö kaisilla silmälaseilla, aina nauraen, mattomien
on ilmoitettu heistä toisillekin liene tehty kaikissa osastoissa.
jen
antamia
ja
vahvistettu
työväen
Kautskyn,
Hilferdingin.
Ledebourin,
muodolliseen asuun, niin huomaa
eloisa ja onnellinen;
taiteilijoista
firmoille, että nekään eivät an- Vain harvoilla paikkakunnilla i
-------- -—
niitten olevan yrityksen todistaa, että järjestöjen todellisilla sineteillä ja al suurin Feodor Chaliapin, kuten jon- Crtopienin opportunismia ja luon-
taisi eroitetuille minkäänlaista on järjestetty rahallista avus- Sosialidemokratian revlsionismin al- kapitalistinen kehitys ei kärjistä lekirjoituksilla. Tämä on todellinen
teettomuuttta vastaan.
___ ,
. . ,
.
1 kun suuren kuvapatsaan pää ylpeäs-
työtä. Eikä vielä tässä kaikki, i tusta kursseille haluavia var- kamisesta ja sen heikkoudesta kapi- luokkavastakohtia köyhälistön ja por .
Mutta Journalin selostukset o- ten,
Joissakin osastoissa on ta,iamln maailmanmahtia vastaan kir- variston välillä, vaan lieventää ja et suurien joukkojen valikoimia; miljoa ti koholla; meidän köyhälistön ru Pariisin Kommuunista Neuvosto-
noilija, jonka muukalainen luulisi pi Venäjään kuluneena aikana on ina?
sottavat sen käsillä olevan to- käynyt niin, että haettavana oi- i° ittaa venäläinen sosialisti Karl tä senvuoksi ei vallankumous, vaan nlen tahto.
distuksia eri yhtiöiden keski- lutta stipendiä ei ole kukaan Badek kirjassaan “Sosialismin kehi- köyhälistön yhteistoiminta porvaris Kun totuin tsaarin ylellisesti si kemmin joksikin kylän verenimijäk- xiiaisuus osoittanut pätevyytensä a-
näisestä salaisesta sopimuksesta! halunnut ja sekin on jäänyt an- ty8 Uetee8ta teoksi'' m. m. seuraa- ton erinäisten ryhmien kanssa, mer sustetussa valtaistuinsalissa Krem si kuin runoilijaksi — kurja Demi- narkismiin verraten. Anarkistit voi
vat kyllä osottaa oikeistososialistien
an ............
mustalistajärjestelmän voimassa tamatta.
Tällainen on ilm ei-jraa:
kitsee tietä köyhälistön vapauttami lissä, muistui mieleeni Kommunisti
Illalla oli juhlallisuudet entisellä kantaan valtio-kysymyksessä, mutta
pitämisestä koko Alabaman h ii-jnc® epäkohta, joka vaikuttaa Marxilaiset opit, jotka syntyivät seksi. Reformismi kielsi sosialisti sen Internationalen ensimäinen kon-
¡¿alueella, merkiten se sitä, että sangen lamauttavasti kurssien vilsikvramen luvulla, alkoivat levitä sen vallankumouksen mahdollisuuden ventsiooni. Meitä oli siellä ainoas “ylhäisten seurahuoneella". Muhkea sehän ei ole Marxin eikä marxilai
suuden gyy, sillä näiden suhde rai
työläisellä, joka on joutunut järjestelyyn. Useasti tällainen laa->°jeri kansanjoukkojen keskuuteen ja sen tilalle asetti yhteiskunnallisen taan muutamia silloin. Kaksikymmen valkoisesta marmorista rakennettu tioon on ollut selvä.
eroitetuksi jostakin yhtiöstä on johtuu vallalla olevasta vääräs- vaata kahdeksankymmenen luvulla, reformistisen kehityksen. Se oli vav tä edustajaa laski perustuksen tälle juhlasali byzantilaisilla patsailla ja
mahdotonta saada työtä mistään, tä käsityksestä, että stipendin Kun kuU8l’.?a 8eit8emankymmen lu- tavallankumouksellinen oppi, se pyr suurelle liikkeelle. Me emme uneksi seinät kuuluisien venäläisten taitei Kaksi kertaa ilmeni bolshevismin
Vanhoina aikoi taistelu “vasemmistoa” vastaan ailu
K ir ie e t io ita tä lla ise n ca la lii saaJa joutuisi jonkun armolah- *u,Ua ‘.voveenliike levisi Saksaa«! ki esittämään työväestölle katsanto neetkaan että 18 kuukautta jälkeen lijain koristamia.
K ir je e t, jo ita tä llä is in s a la ili -
.. j^ .
to is e t hän Fei"dlnand Laeealien johdolla, eivät
na hoviylhäisö piti tässä
salissa laajana: v. 1908 ja 1918. — v. lXrt
ton rakentamiseksi on kirjonet- J kadehtJvat
“ i " ^ n työÄtaet tunteneet yhtään Marxin kantoja, jotka sitoisivat sen porva päin meillä tulisi olemaan konvent- tanssiaisiaan ja juominkejaan. Nyt
erotettiin puolueesta ne “vasemmisto
sioonissamme 253 edustajaa, edus
tu erinäisille yhtiöille, ovat ta-*
DCrusteelia Jvaa^ a n hTn>L “C oitusta.
Sosialismin
ajatuksia riston vankkureitten eteen.....
se
on
Moskovan
ammattiunioiden
ko
laiset”, jotka eivät tunnustaneet
Mutta se sama kehitys, mikä re taen 32 Euroopan, Aasian ja Ameri
koushuoneena. Melnichansky on sen taantumukselliseen parlamenttiin o-
yllämainitun yhtiön
erikoisen su u rta v a sta n a lv e - 8aivat he
pienistä tilapäi-
kan
maata.
Melnichansky, sanottoa. He vintasivat siihen boi
tyonvalitystoirniston
päällikön jugta osaston to im in ta a P k o h Z | 8,8tä kirja8ista' joissa kuitenkin so- formistien vaikutuksen mukaan olisi
Seuraavana valtaistuinsalista, mis- hoitajana — sama
tehnyt
tarpeettomaksi sosialismin
allekirjoittamia.
Niitä on ...v,-
mo-
--------
j - . ......... .......
-ti
• sialismin oppia selitettiin aivan o-
sä konventiooni kokooontui. on Us-
Ne* Yorkissa ollessaan johti kottiin, jonka bolshevikit (vastota
nistettu, mutta allekirjoitukset t^ n’ Joskus a,™n pikkumai- ndnpöin ellei vääristelty. Ferdinand vallankumoukselliset opit, se osoitti kenskyn tuomikirkko, jossa tsaarit, ’akk° a Rockefelleriä vastaan Bay- oppositsionipuolueita ja menshevike
pian työväestölle reformististen har
onnessa. Tässä
salissa
Moskovan
vat aina selvästi mustekynällä
V
kassalle yritti saada työväestöä liik-
hakuvien
koko naurettavaisuuden. alkaen Ivana Julmasta aina Nikolai neuvosto kestitsee ulkomaalaisia vie jä) julistivat neuvottelevaa duuma«
irjo ittttu .
.
Ja r)« te ly n laman- koclle Klla„ cl,a alka„a
Junkkerit asettuivat puolustusase toiseen asti ovat kruunattu. Tässä raitaan — tarjoten heille Moskovan vastaan — minkä sitten lokakuu:
vallankumous pyyhkäisikin pois. Ja
Journalissa julaistaan piika:jen olisi tällaiset keskuudestaan “ “ ° ^ ' o t i m i n aika oli ,oi- maan niitä nuoria maanviljelysmaita tuomiokirkossa on sointuvia kelloja
“nälkäannoksia”. Moskovassa ei voi se olikin oikea boikotti, sillä taiste-)
vastavallankumouksellisia
lista nimiä, joita on saatu yh J karsittava
“ vo"'“ “ w''oiaa“ tniat-imtf
mistanut
ja
vanhanaikaisia
musikaailisia
sei-
vastaan, jotka kasvoivat kilpailuky
näkelloja. Jokaisen puolen tunnin pe- kuk,aan 8yÖf 1Hkaa ~ 8aat kashaa- lu kiihtyi suurlakoksi ja kapinaksi
tiöiden mustasta listasta. Lis
u -i
-
a.
• ' voimia kautta Europan.
kyisiksi ja kohottivat elintarpeitten
kaalia, leipää ja sahtia. Kaukaisen Mutta toisissa oloissa on taas boi
talla on henkilön nimi, kansal- ei taas ta r v ;tse o H ^ n i i n ^ i e n o "
Sakaan ^“»kkeristo yhdessä suur-
hintoja maanviljelystullien kautta. rasta nämät seinäkellot soittavat
idän
vallankumoukselliset edustajat kotti virhe, ja virheeksi, vaikkapa
lisuus, työpaikka missä hän on tunto;-;a etteivät hakisi « tin en porvari3ton kanssa aherteli silloises- Kapitalismin kehitys johti tjustien “Kansainvälistä” tuomiokirkon kel
—
Intiasta.
Afghanistanista, Bokha- pieneksi, selittää Lenin »en boikotin,
työskennellyt, päivämäärä nril j“" ^iUoin ki^n
“ U rk cta ‘"‘ “ a kysymyksessä, ui-
ja kartellien, suurten kapitalististen lojen säestäessä.
rasta
ja
Khivasta
— tulivat juhlati jonka bolshevikit 1906 julistivat duu-1
loin eroittaminen ort tapahtu- ;oiia on
mittain luodakseen yhtenäisen kapi- järjestöjen rakentamiseen, jotka ei
Lähellä avonaista akkunaa vie
nut ja eroittamisen syy. 90 ta '
Iu listisen valtion. Ne voimat, jotka vät ainoastaan sortaneet käsityötä, ressäni kullatulla tuolilla, jolla tsaa laisuuteen puettuna monivärisiin viit manvaaleissa. Pahempi virhe oli boi
toihin ja valkeisiin turbaaneihin.
kotti v. 1907-8, jolloin ei ollut odo
pauksessa sadasta syyksi uiaini-, t.,_ -
T»m »
'V v U vuonna
olivat yrittäneet vallan- vaan
keskiporvaristoakin.
Hekin rin muija tapasi istua, istuu nyt 63
taan san, -agitation” Se m e r - t j ^
.! ,h ^
1UOda yhtenäi‘
Soittokunta soittaa ja viisiloista- tettavissa nousua ja täytyi tarkasti j
vuotias
naisedustaja
Dalstrem.
Tämä
vaativat suojeluksekseen teollisuudel
kitsee sitä. että työläiset ovat m - n n e . , ä
iraiklrien ' , v
8en Saksan tasatallan, olivat osot- le korkeita tullimaksuja. Ne yhtyi vanha mummo, joka on koko ikänsä sataa henkilöä laulaa “Kansainväli käyttää kaikkia laillisen ja salaiset
eroitetut siitä svvstä että ne J"®””*?83 °V,S kaikkien, jotka tautuneet liian heikoiksi ja mitä ne
toiminnan keinoja.
ollut tehtaassa, on kuin seitsem äi- sen” kolmellatoista eri kielellä.
puolustavat unionismia tai jo- ^ ’ V ä iL ^ Ö ^ T * l / m?ltC*taVa eivät M enneet luomaan - kapitalis- vät junkkereihin voidakseen yhdessä nessä taivaassa. Kyyneleet kiiluvat
Lasit kilisevät — aatelisten seu-
V. 1918 ei riita mennyt hajaannu!
tain muuta työväenliikettä Jja ’Kl? ash a lk a n e v ir ^ ^ m iT
UsU ValUOU Sak8an porvari8ton or‘ riistää kansoja; samalla merkitsi
j rahuoneen
kristallilasit
täytetään, seen asti. “Vasemmistolaiset” ilta-
teollisuuden edistyvä trustiutumineu ; hänen silmistään, Ilon kyyneleet
järjestäytymistä. Mustalistajär- KUJ SS,t alkancvat tammik. lo- gaaniksi — sen työn suorittamisen
ei samppanjalla vaan sahdilla. “Elä dek, Bu hari n) muodostivat silloit)
huomattavaa voimankasvamista kani-
“Sanokaa mitä tahdotte”, huudah
köön vallankukmous!’*
jestelmä on niin kehitetty, et- nvl^toimTnav»"^
°”
kÄ8Un8ä P°rvari«to * J
ryhmän, joka arvosteli Brestin rau
talisteille työväestöä vastaan.
Ne taa hän. “mutta kansainvälisten kom
tä määrätyistä keskuksista jae- yt toln?*?tava Ja agiteerattava keristo. Ne suorittivat t G h t& V e ansä
s 11 oa samat ammattijärjestöt, jotka saattoi- munistien konventsiooni tsaarin pa-
haa
hyljättävänä
kompromissina j
Boi&he
vikit
ja
niiden
vastus
Mutta
myöhemmin
ovat
he myonä
taan eri työnteettäjilk valmii-
Cttä muodo6tivat virkavaltais vat muitta mutkitta pakoittaa tahton latsissa — se on jo enemmän kuin
ta kaavakkeita, joita ne voivat “
Jtautu™aan' P a is ta kapitalistisen liittovaltion taantumuk- sa pienelle kutomatehtailijalle sen mitä minä koskaan uneksin tai toi
neet
erehdyksensä,
sillä
tuo komp-!
tajat Venäjän työväen
kävttää ia ioista kobiot niiden ° n' Ctt3
ta varten °.n toimin' »eilisen rakenteen, jossa suurkapita- pariin sataan työlääseen nähden, oli- voin” ........
romissi oli välttämätön. Ja kun w j
liikkeessä
on lähetettäpä kaikille yhtiöille? edLTää0^ ^ ^ ’^ 1”!11^ ’
. pikkuinen ryhmä yhde88ä
keistolaiset
rientävät käyttämään hj-1
Kun
katsot
ulos
ikkunasta
näet
i vat voittamattomia niitä rauta- ja hii-
Eräässä
v.
1908
kirjottamassaan
7
edistää
työtä
järjestelm
ällisesti,
junkkerien ja kenraalien kanssa Ho-
väkseen
Leninin
myönnytyksiä, etu)
Tuollaisessa listassa on sarak
likuninkaita vastaan, jotka komensi Kremlin Ja vanhan Moskovan, van
artikkelissa
selitti
Lenin,
kuinka
on
illtlltilllltllillllilllllllllf'
henzollernien
alaisena
johti
Saksan
joskus
on
pakko
kompromissata. se
vat kymmeniä tuhansia työläisiä. hat ‘tuomikirkot ja muut kirkot ja
keet kaikkien niiden asioiden
valtakunnan historiaa. Sellaisena ai- Kun työläinen oli tyytymätön siihen historiallisen Punaisen torin. Tuolla tärkeä vetää teoreettinen raja oi-' littää hän osuvalla vertauksella, m-
selville saamiseksi mitä pannaan
kana koetti laasalie muodostaa työ- palkkaan, jota hän sai jossakin kuto Aleksandrovskyn tuomiokirkko, tuol keistososialismia vastaan toiselta ja kä ero on kompromissilla ja kompro
julistetusta työläisestä on tar TAANTUMUS TUOMA-
RINA
väestöstä sellaisen voiman, joka, mat ehtaassa. saattoi hän mennä työ la on Vassily ^lazhennyn tuomikirk syndikalistista teko-pyhyyttä vastaan missillä.
peellista tietää. Siinä on eri
toiselta puolen. On hankittava itsel
vaikkakaan se ei itse voisi itsenäi-
Jos joudutte, hän sanoo, autossa *•
hön johonkin toiseen tehtaaseen. ko, Ivana Julman tyrmä, tsaarin kel
sarake
..
. , työläisen
............. nimen,
A .. kansal
..
Luokkatuomiot, vankilaan sul »esti ohjata Saksan kansan historiaa. Trustiutuneet hiili- ja rautaparoonit lot. tsaarin kanuunat ja tuolla mes- leen periaatteellisesti ja organisatoo- jaessanne aseellisten rosvojen kyn
isuu n ,värin, iän, yopai an, Lemiset valtiollisten ja yhteis- kuitenkin voisi pakoittaa itselleen
risesti itsenäinen asema, niin että siin ja annatte niille rahanne. aM-en
er?t^ mi*ajan
^ 7 ? merkltac~ kunnallisten mielipiteittensä ta- vallassaolevilta myönnytyksiä. Täl- eivät tunnustaneet ammattijärjestöjä, tauspaikka niissä ensiraäiset vallan taistelun tuoksinassa voi heittää pois ne J h autonne, jotta pääsette niistä. |
he lujasti vastustivat työläistcnsä kumoukselliset menettivät päänsä. '
mi® a y*f..en‘ . irJeet’ ,A°l"Ä k’a »ovat tulleet tavaksi viime laiseen ahtaaseen tarkotukseen muok-
Moskova on aina tunnettu vieraan huonot ystävät ja valheelliset liitto niin on »e kompromissi. Mutta kuka
musuliatajarjestelman kehittä vuosina tä« a kin
k. . i Uumalle kommunistinen propa- kaikkia vaatimuksia ja osasivät puo
laiset “Vapaa täytyy sen käden olla, pa järkevä -ihminen väittää sitä m
lustautua työläisiä vastaan raustalis- varaiseksi kaupungiksi ja punainen
* * * C.X?y,k-aS e!aan a.. maassa. Kaikkien aikojen vai- eandan. Jola hän teki Joukkojen kea-
jolla on annettava viholliselle rat taan “periaatteessa”. — Sellainen ob
tajärjestelmällä. Köyhälistön ja por Moskova otti vastaan ulkomaalaiset
kaiseva isku.”
Ja K3’ ytt,aa _vatn. nama tiollisen taantumuksen ruma ja kuudessa. Voidakseen tehdä propa-
bolshevikkien kompromissi Saksa»
variston
suhteitten
kärjistyminen vieraansa tavalisuudesta poikkeavil
L ' S J L J ' Í 0 ” , 5 . 0 .n. ‘ Ö S i S ?
» « m u l y o n m m m w n M n e tU n H n n M i U nntam u- i n«
B
Viime kirjassaan “Vasemmistolai imperialismin kanssa Brestfmä. Mut
la
juhlamenoilla.
Kun
ne
(ulkomaa
k u u lu v a t io tä lla ise n h ä n eä lli
i -------- 7 ,
TT-7
1 -------- -------
nnn tehtalssa ku
at jo tällaisen hapealli- vakavan jalansijan Yhdysval- »ian sorrosta huolimatta, koetti hän i nt>ina ka„ ol _hä aMltr- mmaV . « laiset vieraat) saapuivat, niin koko suus” selittää Lenin, “mitä työväen ta kaiken mailman oikeistososialä'
»e.n ,a n k o k « ll.Seen urkinta tain ¥altiolliKJ e iäma85£
tahdi
s o .l.H .H iiu
«ftonä.i,tää,■ i
kLT.
liikkeen sisällä olevia vihollisia vas tit, ja keskustalaisetkin. ovat v. 19H J
järjestelmän piiriin ja työväen Ei o k pitka
aikfl kun yhd
mahdollisimman viattoman.
Nuori ‘
,k3n kautta' ■’oka kaupunki tuli ulos heitä tervehtimään taan taistellen on bolshevismi kas
-20 tehneet sellaisia kompromissep j
uhkasi muuttaa sodaksi trustiutuneer, Se oli juhlallinen näky; tuhansia ri
järjestöjen kannattajat ovat ali vai,ain piirioikeus
vahvisti
I. leijona, jonka kynnet eivät vielä ol
vanut, vahvistunut ja karaistunut.” imperialistien kanssa, että ovat yb-
veissä,
tuhansia
lippuja,
kymmeniä
teollisuuden taistelun maailma n m ark
k i s e e n uhattuja urkkijoiden te- W . W :n
jäsenen jutussa
varttuneet vihollista vastaan, oli
Ensiksikin oikeistososialismia (op tyneet niiden rosvoliittoon tyoväk»»
kinoista taistelun tavaroista ja \kapi- orkestereita ja soittokuntia, soitta
° t#? A°lt* h ? 8* "
. * n. ohel" jälellä olevien 93 tuomiot ja vietävä laitumelle karitsana. Ylel- taalista. Lisääntyvä verotaakka. j.>- en “Kansainvälistä” kaikkialla kau- portunismia) vastaan, joka v. 1914 vastaan. Siis on, sanoo Lenin, k.' )
4a yhtiöt liikkeellä pitävät. -A ' määräsi heidät liittovaltion van- 8e,,a äänioikeudella olisi työläisten ka aiheutui militarismin kasvamises- pungissa. Kirkas taivas, kirkas au esiintyi yltiöisanmaallisena ja meni symystä kompromissista, kuten ka1
labaman nivosherrat ovat otta- teilaan aina kahteenkymmeneen 'ällötettävä vaikutusvaltaa valtiossa, ta. lisääntyvä sodan uhka, yhä kär- r,nlto Ja kaikkialla kadut täynnä kaiv. lopullisesti porvariston puolelle. Se kesta muustakin politiikasta, ar» )
neet Käytäntöön vanhan etelän vuoteen asti . Heti jälkeen tuo- sen avu,la Päästäkseen tuotanto- jtotyneinrmät työtaistelut saattoivat saa. Kaikkialla iloista puhelua ja on päävihollinen. ja sellaiseksi osot- oitava konkreettisina: mistä konit'
tautunt kansainvälisessä mittakaa rommeista on kysymys? On ero silik
orjanomtstajien menettelytavat niittiin Californiassa saman iär- Ofiuuskunnan järjestämiseen, joka va- omistavat luokat taas tarttumaan jyr “Kansainvälisen” laulua.
vassa.
kuristaakseen työläisten hiestä jestön jäseniä niinikään useita h,te,,en
kapitalistisen yh-
jos luevuttaa jotakin rosvoile lu» j
Ja historiallisella Punaisella t>
kempään politiikkaan työväestöä vas
ja verestä mahdollisimman suur- kymmeniä vuodesta aina kym- te,8kunnan sosialistiseksi. Tämä pr> taan. Kun riisto lisääntyi, oli myös rllla, joka oli koristettu punaisilla li Tämä puoli bolshevikkien ’ taiste näiksi, jotta voi jatkaa taieteluetf
t a J / ?*t t ?a '
. . meneenkin vuoteen asti vanki P®?anda kehitti työläisissä valtiMja- sortojoukkotoimenpiteet tehtävä jyr puilla ja viheriöillä seppeleillä, oli lusta on verrattain tuttu muuallakin. rosvoutta vastaan, tai heittäytyy ö* )
Kaikki
kaivos komppanioiden ¡aan Californiassa jaettiin noi tull8®n kunnioittamisen, ollenkaan ot- kemmiksi.
Lisääntyvä
poliittinen punainen armeija. Punainen jalkaväki Sen sijaan on vähemmän tunnettu voksi niiden sakkiin. Kaytannolii»** J
tyopaikat,
kaivannot jne., on ta tuoinioita valtion syndikalis taroatta huomioon sitä. oliko valtio taantumus vaikutti puolestaan työ vahvojen urhoollisten sotilaiden taa bolshevikkien taistelu pikkuporvaril sa politiikassa ei ole helppo kysymyt
vahvasti vartioituja kaivoskomp tjiajn perusteella
7
kapitalismin hallussa tai voitokkaan
vastaan, i siitä, mikä kompromissi on valua«*
väestöön myrskyn merkkinä ja o- jät rivit, sotilaiden jotka olivat va lista vallankumoushenkeä
panioiden palkkaamien asestet*
Kansasissa on niiniä-»»» — työväenluokan käsissä.. Tämä käsi- soitti työväestölle kalkissa maissa, rustettu
_________ brittiläisillä
_________ kivääreillä, joi JOka muistuttaa anarkismia ja onkia tön ja sallittava, ja mikä on virb*
tujen hurttien kautta. Muuta- tcttu syytt eseen 16 I W W tyskanta R»*11“1- «‘k»H kuin se koski että ei vallankumouksellinen sosia ta englantilaiset ovat meille Koita-
lainannut paljon sellaista, mikä Mutta Joka luulee että vallan kuun»11
mat työpaikat ovat eroitetut Hiton jäsentä siitä että he ovat blamarckiiaista hallitusta, kovalle lismi. vaan päinvastoin se näennäi häkin ja Denikinin kautta lähettäneet <
i ° hdonmuka‘^ n proletaari- sellisen proletariaatin politiikan ky
muusta maailmasta korkeallasi- toimineet varojen keräämiseksi koetttk8e,Ie Sakssn työväenluokan nen ‘sealinen” reformismi oli utopia, punaiset upseerit brittiläisissä uni- 8C" 'uokk^ läldun edellytyksistä.
symykset ovat helpot seka valmii»
Onhan tunnettua, että pikkuomista- kaavan mukaan ratkaistavissa, se •*)
tauksella, jonka yli tai ympäri vankilassa olevien toveriensa hurian va,noamlsen a,kana vuodesta tosin ei mitään sielua ylentävää,
ja. jota kapitalismi jatkuvasti sor
ei kukaan pääse tarkasttmatta vapauttamiseksi.
Heidän ko- 187^ J uoteen 18W- ^ ,o,n
sor- tarmoa luovaa utopiaa.mikä keventäi
sosialismiin. Työväestö näki, miten taa voi äkkiä joutua täydellisen tu huijari.
Tyolaiset ovat kuten kahleor- kouksensa on haioitettu ia svv- ° ’ tydTaen,iikke«n vainoaminen saat- si ihmiskunnan taakkaa ja jonduttai-
Ja jotta ei jäisi väärinkäsitys0-,
kapitalismin voimat talouselämässä houtumisen vaaraan sekä tulee silloin
jat sidottu näihin hinkaloihin. te heitä vastaan nn
to tJrövae8tön etujoukot vihaamaan si sen askeleita, vaan utopiaa joka
selittää
Lenin tarkemmin, miten k*')
Journalissa selostetaan kuinka " „ j " “ s y iid if a lis d U ii « X
- r i t .H . « « . esluota „ „ „ „ .e j .
samoin kuin politiikalla työntyivät i „ ¡.o in a k u i
ilt o n k i S o i t a i l t a e k ." uu„
duttiin Brestin raahaan. Ensiksikii
päinvastoin lamaannuttaa ihmiskun
‘yöiätsille on mahdotonta lah ,eella. Suuremmoiset tS au a ’ 7 ”ytu
P'»«««" rh- taa. muuttaa sen nostelevaksi eläi
jarjesiyneisjytta ja kestävyyttä, ja ¡on v:sta 1914 teossa osotunut mt*
teä kämpiköltä ilman kaivosvir- SUmmat on asetettu ian iituiU e t*,fs'kunnaH1,M‘n vallankumouksen syn meksi.
! suuremmassa määrässä taantumuk- pian seuraa masennus sekä kaiken-) nationalisminsa. Silloin kun ne, jol
k” A11 t irti
Ctfiä
m tsnnan ;oka
. •
•»
tymisestä
sen murskaamiseksi. Tätä
kailijoiden
sitä varten
varten antamaa
aiheuttaa
*en »tta .
" --------------------------——
Ruhrin alueen suuren lakon. Ber- selliseksl massaksi, se näki miten
kirjoitettua pääsylupaa
Kun täytyy io kuukausia ia w m W u « tyb,ÄlptFn mWtoia* -voimistutti vielä liinin sähkötyöläisten suurten taiste- koko porvarillinen yhteiskunta kulki laisten “suuntien” tavottelu. Tämän ka Brestin rauhan sittemmin ulia •»'
työläiset saavat tällaisen luvan vuosiakin virua tu tk in to v a n k e n - y’elnc® Pula,raa», mikä oli havaitta- lujen jälkeen ja Ranskan työläisten sodan kuilua kohden, miten parla- yleisen totuuden tunteminen ei kui ka ras ti arvostelivat, menivät potrt' J
mitä tavallisimpia asioita var- dessa
Vksa Europan talouselämässä kab- myrskyisen kahdeksantonnin työpäl-1 mentti menetti yhä suuremmassa tenkaan riitä, sillä tämä ilmiö esiin rillisiin hallituksiin, meni bolshevik
ten poistua kämpältä, niin mää-
Chica«r™«»
« u * d*ksa"*Ymmenen luvulla. Mutta tä- van saavuttamisliikkeen jälkeen, ha- j määrässä vaikutustaan salaisten kä tyy alati uusissa muodoissa.
kien duumaryhmä Siperiaan B«Ms5r )
Anarkismi
on
usein
ollut
työväen-
rikit
eivät kompromissanneet imJ*
» O ta lipua«« m yortm ««ti l i - ltiiin CTinaiMen ko m m u n m i^n ,« «
visi työväenluokan keskuudessa suu- 1 binettien eduksi, joissa kansojen
liikkeen
oikeistolaissyntien
rangaie
riallstiensa kanssa, vaan val®i»t»r Í
ri usko asteettaisesti kehittymisestä ! kohtalolta ratkaisuin
tus. Nämä epämuodostumat täyden- toivat ne kukistamaan. Ja kun tila«'j
Kaivoskapitalistien
m astalista jä r jes
telmä
u
OTmipolftllkan heik-
KOUS
..iteïîs.-
YHKISM M IM USU M «LTIB1-
LISIA VfflTAUKSM ULKOMAILLA