Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 13, 1920)
LAUANTAINA, MARRAS*. 13 P.— SATURDAY, NO V. 13 No. 2<g hallitsijat .kidutuksilla ja vai tävät asioista, ei ole tarkoitus- EMMA G O LDM AN H U O - hui usein New Yorkissa ole-*antoi melkein kuoliniskun Rans- New Yorkin valtiossa on e. vasta sisarentyttärestäan. johon /kan työväenliikkeelle, kylväen 000 miljoneeria ja näistä puolet MIONESINEENX tuntui olevan tavattornasti kiin hajaannusta, epäluottamusta ja asuu New Yorkin kaupungit*. Sen jälkeen kun Emma Gold ynyt ja jonka läheisyydessä ha toivottomuutta, joiden vaiku Yhdysvaltain s8 rikkaimmat^ man Yhdysvaltain hallituksen luaisi oleskella. tuksista Ranskan työväenliike miehestä myös asuu puolet New juuri se, ettei lähetetä edusta myötävaikutuksella joutui N eu Yorkin valtiossa. Näihin 4 *Hän näkyy kuitenkin hil-fkärsii vielä tänäpäivänä. Society, man ja vainoojam juonet ovat jia yhteisiin neuvottelukokouk vosto-Venäjälle, ovat kapitalis- joilleen tottuvan oloihin. Kun Tänä päivänä on Millerand rikkaimpaan mieheen lukeutuu * joutuneet häpeään. * tit *’* yhtäläisellä mielentdinnol- lähdin Moskovasta matkusti Ranskan siin eikä oteta niihin osaa. mustimman taantu myös kaksi sodan aikana rikas O ffic e Seventh and Commercial St-, la kuin työläisetkin halunneet Epäritarillinen toimi ei voi muksen johtaja ja sen kautta tunutta ammuketehtailijaa, jot vat Emma Goldman ja Alek Opposite Post Offiee. houkutella muita kuin alhaisia! Jokainen osasto voi lähettää kuulla Emman arvosteluja neu sander Berkman erikoisjunal- koko mailman mustimman taan- ka asuvat Delawaressa. Muuan Phone: Office 3*5. Editorial Dop t «32 luonteita ja heikkoja yksilöjä, * kokoukseen yhden edustajan vosto-hallituksesta. On oltu la ympäri Venjää keräillen humuksen symbooli. Hän on tehtailija Michiganissa, jokai Post Office Addreeet jotka heidän toimensa muuttaa ia suuremmat osastot, joissa on molemmissa leireissä uteliaita Talvipalatsin vallankumousmu- työväenluokan TO VERI. Box *99. Astorte. O r» verivihollisten selle hyvin tunnettu, lukeutuu myöskin alhaisiksi ja siitä syys- ,Paljon jäseniä voivat lähettää e- tietämään miten tämä anarkis johtaja työväenluokkaa vastaan myös maan 28 rikkaimman mie. tft ei santarmijärjestelmä luo dustajan jokaista sataa jäsentä min papitar suhtautuu prole seoon tilastoja työväestön olois ja sellaisena on hän joutunut hen joukkoon. ED ITO R IA L STAFF Elis Sulkanen, Managing Bdhvt, fWle ainoastaan kaikkiin kansalai kohden. tariaatin dikdafuuriin, ja sa ta eri maakunnissa. Täm ä mu tekemään tekoja, joiden rinnal Tämä rikkaiden lukumääri Syvänen, Alox Sero, Toivo A. Jetease». siin yhteiskunnalle vahingollis- Kaikkien osastojen virkaili mat kapitalistiset lehdet, jotka seo antaa tieto ja työm enette- A. N. Koske lg. la jäävät varjoon ne teot, joista 'nojautuu vuoden 1919 tilastoi lyistä ja työväen oloista ja si vaativat hänen „ ' ta epäluuloa, vaan kasvattaa pal joiden, jotka eivät vielä ole a- äänekkäästi sältää runsaasti ainehistoa, jo hän nuoruudessaan porvareita hin. Sittemmin on astunut uu Entered . . ^ c o n d -c U « mall mattar¡ o lijo is ta a n kaikkeen hyödylli siaa ottaneet esille eivätkä sitä karkoittamistaan nielasevat nyt seen työhön kykenemättömiä osastojensa kokouksessa esittä- ahnaasti pienimmänkin arvoste ka tekee m ahdolliiseksi vertail syytti. Mitä oli Juudas Iskä si rekryyttiarmeija miljoneeri- July 18, 1912. at the Post Office G Op en luokkaan. Astoria. Oregon, under the Act Of! I olioita, jotka ovat valmiita kaik-' nee’t aluekomitean kehoituksen lun murusen, minkä Emma la Venäjän nykyisiä oloja en ti riot häneen verrattuna? March 3, 18/9. keen häpeälliseen ja efiärehelli- perusteella, on se nyt tehtävä koti-ikävässään on sattunut lau siin kuin myös muiden maiden portunismi synnyttää vain pet tureita. Kalama, Wash. ¡teen oman hyödyh tavoitteluun,'viipym ättä. N yt on heti paikal- sumaan. Paljon on myös lasket oloihin. “Berkman, joka entisyytensä iiiiiiiuuimiiiiiiiii liifin tiiifili/i kuten useat viim eaikaiset uuti- la valittava edustajat ja annet- tu suoraa pötyä Emma Gold- O hjelm a-ja rusetti-iltam an toimeen. U lir u n u n lliu n u v u iiu set ovat Suomesta kcrtoneet n. tava heille m ahdolliset evästyk- manin nimessä, mutta sen ver ja luonteenom inaisuuksiensa ta kia on paljon lähempänä prole RIKKAUKSIEN KESKITTY panee osastom m e huvitoimikunta 1 ... . . . . . . , , s. etsivän keskuspoliisin mie- set. U seita alustuksia on io iu- ran on voinut kuitenkin käsit k. 20 p. (J. Llnder’in talolla. Vanu Mieli täynnä surua lukee ny- histä ja niitä lähellä olevista laistu lehdessä, joista osastot tää, ettei kaikki ole niinkuin taareja kuin neiti Goldman, MINEN m ukautui paljon helpommin kaapa siksi illaksi ohjelmaa kun ak kyaikainen ihminen h is to r ia a henkilöistä. T urun hovioikeu- voivat lausua m ielipiteensä e- hän toivoisi. Nyt on muuan New York Times, vanhoilli kain kom itea saapuu sitä teiltä vaa V enäjän oloihin. H allitusvir- ajatuksenvainon ajoista, ^ans- teen csim erkiksi tuotiin sosia- dustajille. T ärkkeim piin asioi- Neuvosto-V enäjältä palannut a- ° ‘.o,".In:. n a l !1,us’ nen lehti, julkaisee seuraavan an„ h ugenotti virnoista. Juha- ii8tiSen työväenpuolueen p eru s-'h in nähden olisi osastojen lau- merikalainen sosialisti, joka on ka,1,]at my ° " ‘avat mol' mP ien Washingtonista saamansa sano tim aan. Toim ikunta on nähkää» tL lä kertoa kokoonpantu akoista. na. ,U3Sin ]a Giordano Brunon taj ia va8taan todistam aan eräs suttava kantansa. Sellainen esi- työskennellyt neuvostohallituk- ----- ---- w fcMUl tekevän . ••■••f“ hyvää ja hyödyllistä man: O sa iltam an tuloista lankeaa Kar * aVu t3J ° ttaiT" se8tÄ J- n; ••■keskuspoliisin agentti, joka oli m erkiksi on suomalaisen jär- sen kirjapainossa, New York tyota M iljoneereja kasvaa Y hdys jalan Työkommunille. ja uo taa meikein helpotuit-fvangittuna varkaudesta ja huo- jeston nykyinen suhde sosialis- V olkazeitungille /llllllllllitllllllllliiflillll’ antamassaan valloissa kuin rikkaruohoja. Yli Englanninkielen oppikurssit alettiia sesta ajatukseen: Ju m a l.n k lito . no, ta climä8tä> ja viimcl nen e- tipuolueeseeen. U seita osastoja haastattelussa antanut ehkä asi- 20,000 Y hdysvaltain asukasta täällä Clawersdale koululla jo viime OPPORTUNISMIN TIE n y .... ° ” n? ia P ,tJ* n e . °Ta t ' sim erkki on tu n n ettu V iipurin on viime aikoinakin eronnut allisim m at tiedot Emma Gold- on jo vannonut, että heidän si kuussa. Oppilaina on parhaasta cnaa a\* a ‘nen’ P1 • ' puolen tapahtuma, jolloin ohra- puolueesta sen vanhollisen kan manin ja Alexander Berkma- Ranskan nykyisen presidentin sääntulonsa v. 1918 oli enem päästä kansalaisiam m e, on myös joki g a s t a keskiajasta. - Näin a l - j ^ a>ioita palvelluJt hcnkilö oli nan takia ja on jarjcstössa u. nin suhtautum isesta uusiin o- Millerandin elämänura antaa män kuin $50,000 vuodessa. Hen englanninkielinenkin jatkam assa kis- , ä • ^¡rjO1. u s5nÄa er*a ?v.e/ 1 toim ittanut vangitsem isia saa- seita kymmeniä osastoja jotka loihin. Kun häneltä kysyttiin oivallisen esimerkin siitä mi kilo, jolla on $50,000 vuositulot rääkkäjrksen uhal.a k e r i v ä t kuulu puolueeseen! Nämä li* ja kirjoitnstoitoaan. Opettajiua o- olivatko he tyytyväisiä,, selitti hin “m iljoneeriksi”, vat Mrs. Ruth Hoggott. Miss Jennle poliittinen opportunism i luokitellaan osastot haluaisivat muodostaa h ä n : kuljettaa henkilöitä, jotka tah koska tuo summa on pienin Peterson ja Miss Lempi Pirilä. Kou “On kyllä totta, että Emma tovat esiintyä poliittisina työ m ahdollinen Y hl selvemmin saadaan näh- itsenäisen suomal. propaganda- korkotulos m il lua pidetään kahdesti viikossa, tiis kaikkien aikakausien su ru lll-1 d l, v että • .. .. 1«• t » v tte ex 1 iisa l laitos a iiv u lu iv v jr a i a , j**» jv u j joka v/ n a v voisi v i o i i tehdä v i i u a a sosi- u a i~ Goldman piti huoneessaan pien tämä tulee yhä järjestön, väen johtajina. joonasta dollarista. K uitenkaan tai- ja torstai-iltoina. Luulisi täältä simrr.an ja apea. i , ’m n «in , , uurem m aitai mätäpaiseeksi yh- alistista valistustyötä suomi. tä A merikan lippua ja oli san M illerandin isä oli aktiivi eivät kaikki nämä “m iljoneerit” löytyvän useam piakin kielentaitoani- ^ ' " ^ ‘.’“ iT riteisltu n n assam m e. Se ei ainoaa- työläisten keskuudessa aivan gen innokas Yhdysvaltoihin nen marxilainen, yksi Pariisin todellisuudessa om ista m iljoo tornia kouluun, kun se on aivan vää vaikutusta ei tunneta vain taan kiihoita katkeruutta eri yhtä hyvin kuin nykyisten suh- nähden, jonne hän haluaisi pa kommuunin sankareita, joka m ur naa dollaria. $50,000 vuosipal vapaa. Suomessa, m utta kaikissa ka nitaiicfieicca * * tTi ’ yhteiskuntaluokkien välillä, teiden vallitessakin. Se voisi e- lata takaisin. Hän oli A m eri hattiin kun ranskalaiset kenraa kan n au ttijat joutuisivat tähän Haalia rakennetaan — osaston k» •‘«5ivictu<maU«a” to i.'« » v h ,,;, t •« hävittää kansasta uskon j distyä parem minkin siitä syys- kassa hem m ottelulla pilattu ja lit Preussin armeijan avulla ku luokitteluun, ja usealla ei ole kouksissa. H aalin rakennuspuuha oa omistukseen perustuva järjestel-f VV 1 , . , .. ,. pehm ennetty. Amerikassa hän kistivat Pariisin työväenvallan suuria summia pankeissa. Mo ollut vireillä jo useita kuukausi! mä on murtumassa ja luhistu- ,u ° r “ “ teeen J a tunto? n- n,lsta n o s te lu is t a ja hyokka- tä pidettiin seurapiirissään pik v. 1871. Nuoruudessaan Mille net näistä eivät tehneet m in Viime kokouksessa valittiin kolme _ . * IV i 1 k 3 □ n L' o v> o «a as i « to i Mikään kansa ei tarvitse yksistä, jotka järjestöäm m e ja ku jumalana, m utta saavuttu rand luki lakia ja hän saavutti käänlaisia sijoituksia. henkinen kom itea ottomaan selkoa massa. Mitään M itään ra jo ja et ohra-. . ..a ,,.„ in . annatta ilo kohtaavat siitä aan Venäjälle , oli hän pako sen V kannattajia suurta huomiota työväestö« la- nan toim innalle aseta elävä h is-lmoi’ ,a 'P aluuIon koulua V eronkantotoim iston tiedon paikkakunnan rahavaroista, että v» syystä, että se kuuluu vanhoil tettu keksimään, että aivan to i kimiehenä vuoden 1883 kuu antojen mukaan on maassa kak toisiin saada Jonkunmoinen pohjara toriallinen • kokemus siitä, että . I lllflinifinninilllini r liseen puoulueeseen. nen henki vallitsi siellä, että luisien lakkojen johdosta puh ilittu,i « f tnta uOundi^,au X ? o « ,° .'in 'W A S H I N G T O N I N J A O R E - Ollaan mitä m ieltä hyvänsä, proletaarinen liike oli jättän y t jenneissa oikeusjutuissa. V uon si henkilöä, joiden vuotuinen ha lahjoina. O ttakaapa paikkakun tulo on yli $3,000,000; kaksi- nan farm arit asia pohdittavaksenne. na 1885 M illerand valittiin e- kymmentäkahdeksan, joiden tu O lettehan te kaikki Toveri-lehden lu alaisena. Yhä. kuten k irjo itta ja 1 GONIN ALUEKOKOUS ,VV‘ on »e uudelleen m erkittävä hänet kauas jälkeensä’’. “Emma Goldman on tietysti dustajakam ariin iatVaa iatv.... »tmi i J3 sen takia kaikkien osasto- radikaalisena lot ovat yli $2,000,000 vuodessa; kijoita. O tottehan te osaa yhteis suureksi hyödyksi kirjallisella sosialistina. kolmetoista, joiden tulot ovat työhön myös täällä omalla paikka tuksenvapauden vaino, ruumiil-* Unen ja henkinen p iin . yhtä <». J» virallisesti en- Kaikkien osastojen on valtt- alalla, m utta hän ei voi viedä Vuonna 1899 tatpahtui M ille y li $1,000,000 ja yhdeksänkym kunnalla. johtavaa osaa Venäjän vapaus- randin surkeankuuluisa porva mentä, joiden tulot nousevat kauheana meidän k e sk u u d e s-" 'T ™ " ’ .,UmO_lttan “ ' \ . . ,pl.de,taan Miehiä vähennettiin lähellä oleval tämän alueen edustajakokous ja evästettävä hänet siellä tuo- liikkeessä. Sitä paitsi täytyi rilliseen m inisteristöön yhtym i la Mountain Tim ber Co:n kämpällä y li $750,000 vuodessa. samme, meidän “valistuneella ja sunnuntaina 5 p. joulukuuta, maan julki osaston kannan täs- neuvosto-hallituksn, joka oli nen, jolloin hän tapasi itsen A inoastaan toistakym m entä mieuti V irkailijat ilm ottavat 16,000 vapaalla" vuosisadallamme, mei P ortlandin osaston haalilla. sä ja muissa asioissa käynyt ankaria taisteluita ko sä istumassa sotam inisterinä o- (kuulem ani m ukaan) jätettiin töihin. henkilön vuosituloiksi $50,000 dän “korkeasti sivistyneen’ .. , . , ,,. tim aisia anarkisteja vastaan ja kansamme keskuudessa. M ik si:Kalkk,en ° sast0J ' n v' lvo> ls“ “ - levan kenraali G allifetin rin — T ietysti kom ppania alkaa työ tau —$750,000. Rikkaiden " miesten miiniimiiiimiiiiii nähnyt heistä paljon surua, nalla jonka m ääräyksestä hänen joukossa on 1,271, joiden tulot i ensi vuodella. Toivoo kai saavansa siis ihminen tu n tisi s u u r e m p a a " " 3 ° " " t,aa osa? ,ähän kok.° i , . , ................ - surua ....... muinaisuuden kärsimylt- “ k?” !’' Snna yhtenaistytetaan - L entolehtisiä, joita S. S. Jar- pitää Emma Goldmania ja hä- isänsä 28 vuotta aikaisemmin i ovat $50,000 ja $60,000 v ä lillä ; m iehet silloin tokaisin sekä vähii Lr, ovat voitetut, . k a ik k i i ne alustukset, joita alu -ljestö kustantaa, on ilm estynyt nen mukanaan saapuneita anar- am m uttiin. Vuonna 1910 M ille-'901 kuuluu $60,000—$70,000 notkeam pana. sistä, jotka jo een eri osastot ovat tehneet jä r-ijo seuraavat: Parlam enttaarisen kisteja valvonnan alaisena en- rand yhdessä parin muun “so- 1 lu okkaan; 658, joilla on $70,000 M aanjäristystä sanovat jotkut paik- kuin nykyajan kärsim yksistä., jeston simaismä päivinä heidän eddustajakokousta var-' toim innan m erkitys luokkatais- saa- • sialistisen kabinettijäsenen ja $80,000 välillä; 472 joilla on kakuntam m e asukkaat kuulleensa t jotka jatkuvat joka hetki ja Venäjälle. kanssa päätti asettaa vaikutus- $80,000—$90,000 tu lo t; 374 joil- k. 9 päivää vasten yöllä, kello li raatelevat tuhansien ihmisten !e n , ja ' vä’< '‘aan järjestön ko- lelussa (No. a) V altiokysym ys pumisensa jälkeen e o . v . sieluja. v . «a koukseen menevä alueen edus- (No. 3), Teollisuusunionism i Hänen täytyi sen ohella kestää valtansa kapitalistien k ä y te ttä la on $go,ooo—$100,000 tu lo t; ajoissa. — Juhan K ustaa. ruum iita ja tuhansia V a i e ik ö n v k v in e Z r." .k Z ' » i i 7 i ta jg n ' iden m ukaisesti. Tässä (No. 4) ja N euvostojärjestelm ä joitakin elämän kovuuksia, jo i väksi pettääkseen niitä, jotka 1,084 joilla on $100,000—$150,- kautemme näe o m » ra a k im j kokouk« ’ » . keskustellaan ja (No. 5). Ne ovat osastoille lä- hin ei oikein ollut tottunut. olivat hänet nostaneet kunni- 000 tu lo t; 476 joilla on $150,000 ELINTARVETILANNE MOSKO- taan, tunne petom aisuuttaan paatetaan , kaiklsta aluejärjestön h etetyt jaettavaksi. O letteko Hän ei suinkaan elänyt Ameri- an kukkuloille. M illerand ja —$200,000 tu lo t; 263 joilla on VASSA. lunnottom aksi asio ista, järjestetään lä n e s te tä ä n s sen en t toi- o i - saan eet n niitä? iitä ? E l e t t e o ole, le tie _ asioista, saaneet E l llette tie-¡kassa proletaarin tavalla, vaan Briand särkivät saman vuoden $200,000—$250,000 tu lo t; 131 .............................m intaa ja kehitetään mahdolli- tustelkaa osastojenne virkaili- eleli useita vuosia porvarillisis- lokakuulla puhjenneen suuren joilla on $250,000—$300,000 tu M oskovan "Isv estijan ” kertoman m ukaan oli ilm oitettu Moskovan tar Etvätkö syyttöm ästi, mielipi- ssimman tarkoitustaan vastaa- joilta, ovatko ne jaetu t ja on-*sa mukavuudessa. Aikana jol- rautatielakon pakottam alla lak- ___r ___ on __ $300,000— __ lo t; 134 j joilla vitsevan syyskuussa Joka päivä vä teittensä vuoksi vangittujen vaksi Pienim m ätkin osastot ko kaikille annettu tilaisuus loin proletaarisella Venäjällä, kolaiset sotaväkeen ja kom enta-! $400,000"' tu lo t; 74 "joilla on hintään 36 vaunullista viljaa. Kan kärsim y k3Ct’ jotka jatkuvat voivat lähettää edustajansa j a ’saada niitä. puute pakottaa jokaisen kiel- m aila heidät työhön R anskan! $400,000—$500,000 tulot. (Tähän punkia varten oli päätetty myöntää rääkkaäjäin kynsissä päivästä’tulisi heidän käyttää oikeuttaan Ne ovat m ielenkiintoisia, tär- täytym yksiin, täytyi hänen äk-: arm eijan sotilaina. M illerandis- on huom autettava että edellä toiseen, viikosta viikkoon, kuu-j hyväkseen. Sellainen alueen keitä lentolehtisiä. Pitäkää kiä luopua monista m ukavuuk-isa paljastui Ranskan työväestön olevaan sisältyvät vain hallituk- 35 vaunullista päivässä. Syyskuun loi ensi puoliskolla oli hankittu vhteefr kaudesta kuukauteen ja lopulta) toiminta, jossa vain yhden tai huolta siitä, että saatte ne sista ja tyytyä Venäjän kansan suurin petturi. Hänen ja tois- r*i ?Sn... verotoim istolle ¡liuotetut va„nu„ tau . »o.. 81 pros, sää tuovat rääkätylle m ielipuolisuu-( kahden osasto.n edustajat päät- kaikki .niukkoihin annoksiin. Hän p u -|te n henkiheim olaistensa petos sisääntulot). dety stä m äärästä. den yön pelastukseksi — kuten ........ .............1 . t t .1. / : . ------------------ m m : i:t n t:i t n : on tapahtunut eräille ohranani - I vangeille — eivätkö to tta toti- < Sitte on vielä toisenkinlaisia "to- | luavat kieltää. He eivät kehtaa olla, lisivat niin hyviä ja viisaita ihm isiä Siinä sivussa he tulevat nauretuksi sesti nämä kärsim ykset ole yh-f vereita ’. Minä haluaisin heitä vain ■ heillä ei ole m oraalista tarm oa ta- etteikö heissäkin näitä voisi olla, pellolle ja se au ttaa tavallisesti sen, ole jak san u t sanottavasti kehittyä tä kaameita kuin Juhana Hus-! koolata” jarru k si tai jam uksi. Tä peliä ajatuksiensa puolesta. He ei m utta siinä on toinen syy. Vasem e ttä he joko m enettävät tilaisuuden vaikka m uut ruum iinosat ovat kehit sin tuskat polttoroviolla lyhye-, mä luokka on kaikista surullisin. vät tositeossa pysty siihen ja he tun m istolaisuus on uusi nouseva liike ja rn u tta a tai sitte he ryhtyvät mvi- tyneet siihen m äärään, että ne ke- nä hetkenä T untevat, rakasta / Täytyy pitää luonnon oikkuna tai tevat sen itse. m utta täm än kykene- ja se vaatii k an n attajansa kaikki den ihm isten h a lu isek si. Tällaisen ^ “ ä ’ ä t Urhel,“ un Innostuneissa h» vat j$ ajattelevat ihmiset, jotka erran m ielenkiintoa. Tallitine:! sitte meille suoranaisesti aljottuna TOVERI (T H E COM RADE) noilla koettaneet vangita ihm is-: taan vastaava. Toiminta __ _____ hal- TE» organ oi th* Finnish workers in ten ajatusta, henkeä, mutta en -; vaanttuu kaikenlaisen leväpe- tbe Western States. The only Finnish! tistä hedelmöittävämpänä on se i räisyyden seurauksena ja pa- Daiiy in the West. Published^ Daily, j vaikuttanut vankiloista ja hinta hinta laita lajia lavanaraioinrWo leväperäisyyttä /*•* on l JUTUN JATKOA m attöm yytensä he johtavat henkistä toim intaan. Siinä ei ole tilaa jarnn- kehityksen eri asteella heihin voi jum alan k äsistä kesken karkuna! alennustaan kuvaavaan toim intaan: tukselle. Ja rru ei synny m ailinaan suhtautua kahdella tavalla n h tya I päässyt oli juoksija Hannes Koleh _ _ 4_ jarrutukseen ja niiden alituiseen pilk piruuttaan, om asta pahasta tahdos diplom aattiseen kieräilyyn ja käyttää kaam iseen ja häväisem iseen. jotka taan, (se syntyy kuten m uutkin ih heidän itserakkauttaan hyväkseen e- mainen, jolle Suomen lahtarit kuuli-1 tositeossa tekevät työtä köyhälistö m iset luonnollisen kehityksen tulok distääkseen liikettä, tai sitte sanoa vat nyt lahjoittaneen maatilan. Mos liikkeen vahvistam iseksi ja sen jo h ta sena) se on olojen tuote. Älkäämme heille suoraan m iten kelvotonta ja ta m uuta hänenlaistaan pit-nipairtil s 1’“ " " " " a " at,ua m iseksi maailman luokkataistelujen heitä siis vihatko, pikemmin sääli a le n u v a a osaa kaikenlaiset ja m u tta - a,................ / . „ .. .. . heille kunniaa niittäm ään. tilaa vastaavaan henkisen sisällön käämme. Ja rru t ovat vanhoillisen ja jä t ja ju rn u tto jat todella näyttelevät om aksujaksi. oikeistolaisen sosialidem okratian vli- ja siten katkaista heiltä m ahdollisuu Sillä porvari pulleahkoine, pyöri Ja kun tällaiset ja rru t pääsevät o- i meisimpiä surullisia todistuksia koko det. Minä suositan jälkim äistä me ne vatsoineen el kykene urheilemasi nastojen kokouksissa puhumaan tai tuon liikkeen surullisesta kelvotto nettelytopaa. — Jerem ias J. m issään m uualla kuin pikarin äirev pääsevät johonkin toimeen, niin sii muudesta. Tällainen historiallinen si- sä naisten lähenteleniisessä ja ka* näpä se mulina käy, siinäpä sosialis i sältö personoituu meidän oikeistolai Sallisessa ylpeilem isessä. Vai niitä tinen aate pilkaksi joutuu ja siinäpä siin jarruihim m e. Ja koko tuon oi Kansallisylpeyden näyte arvelette seuraavasta näytteestä mag kaikkinainen ihm isjärki aivan koet keistolaisen liikkeen loppua ennusta Viimeisistä olym pialaisista, kuten man järjestely stä, jonka on lantin«! telem ukseen asti rääkätyksi tulee. va ja kuvaava henkinen heikkous on m uistam m e, on vierähtänyt joitakin täm än maan erään keskivaltion P*“' Sillä ja m u t tavallisesti ovat vielä se, joka personoituu heidän henkises kuukausia. Silloin tällöin aina näi varilehden toim ittaja, kirjotta»--¡a»8 päällepaätteeksi aivan hulluuteen a s sä köyhyydessään ja m oraalisessa hin päiviin saakka on niistä m ainit viim eisistä Olympialaisista. Jarjer ti suuruudenhulluja, ominaisuus, joka tarm on puuteteessaau. R istiriita on tu yhtä ja toisto m ielenkiintoista por tys on hänen m ielestään seuraava: heissä kaikkein eniten säälittää. He niin suuri uuden ja vanhan välillä. varillisissa sanom alehdissä. "R akkaat lukijat, kyllä kai s- lie oiisivat pomomiehiä. suuria johtajia j e ttä se ei tee mahdolliseksi vauhau nee niin, e ttä saam m e olla yk.-imieii- ja heidän koko olem uksensa huo- i puolustajien asiallista ja voim akasta Sillä m ainitut kisat olivat enem- kuu ja hokee jokaiselle tä stä tir - i henkistä kykyä osottavaa tappelua j män kansallism ielisten Ja kansallto- siä m aailm an järjestyksestä seura* keästä asiasta: minä olen lukenut sen puolesta, m utta ainoastaan tuo!-! kiihkoisten eri maiden porvarien juh- vaan tapaan: kaikki. m inä tiedän kaikki, m inä olen ) laisen kaivam isen ja jarnuttam isen. lat kuin kansainväliset urheilukisat. Bnsin on Jum ala. kokenut kaikki, m inä tiedän ettei mi- Ja rru on ihminen, joka ei kuule to- K aikkien maiden porvarit n äet ty k Sitten ei ole ketään. tään u u tta tarvita, ei mikään, jota tu u tta eikä usko näkem äänsä. Vaik- käävät olla isänm aallisia ja ylpeitä Bittiin ovat am erikalaiset ja minä en tunne, ole inistään arvosta; ka hänelle kuinka asiallisesti todis kansansa tarm osta ja kunnosta. Mut m atoiset. maan ihmispetojen pirullista kkl 1’. ' , da “. WM»W i *I. m >* kylin aiheetonta, Sitten ei ole ketään. «ÖOO. eitel tämä la p iU liH I » . k > - He eivät n ä , eivätkä ymmärrä te ette kukaan tiedä niin paljon kuin ta t oikeistolaisuuden rom ahduksen ja ta aina silloin kuin tuo ‘‘ra k a s’’ ja raakuutta, kunnes lopulta syyt- minä ja siitä syystä on p arasta kun sen kelvottomuuden m itä asiallisim- tarm okas kansa uhkaa porvarin etu1 Sitten ei ole ketään. töm älui havaittuna pääset v a - “ ' ’'j*. Sdut' kansainväli,yyskysymykeen laajaa te olette niin kuin minä käsken ja millä perusteilla ja pointeilla, niin ja. on hän valmis työntäm ään kivää S itten ei ole ketään. r paaksi to a V a i V ie n L -ic a r * : i* t .leù u tiv m o i lukea eikä henkisesti ja ruum .im iilli : i 7 7 . ’ Cl^*’u v a it, i’ J nehakoivat a k o i v a t luonnetta m He « eivät « viitsi teette kuten minä haluan. saat vastaan ivallista hymyä ja it rin pistim en sen rintaan ja ellei itse S itten ei ole ketään. sesti raihnaana. ik s i ei ei o ole I e | ^ : , T B tyUyydeo Ja 'älinpitäm raihnaana. S Siksi v s ät- tulkla « t l kysymyst*. He luottavat Nämä om inaisuudet jotkut ja rru t o- setietoista teeskentelyä, joka pukeu- kykene siihen, niin hän kutsuu toi S itten ovat ruotsalaiset. sokeasti vanhoihin luuloihinsa ja ihmettä, että sinä jokaisessa5 sika lätäkössään * 1 a' a «okeaisn vanhnihi« <- saavat talk ita vähemmän huomiota tuu sanoihin: "kyllä minä sen tie- sen maan porvarin avukseen. Sitten m uut kansat." siihen että mailma eteenpäin herättävällä. tavalla, m utta toiset sa- i dän". Silloin taas alkaa jankutus. vieraassa ihmisessä näet vanan. vapau-j * n Ä n „ i v , , ------ “ “**•“■* menee ct^cupain Ja apu tulee, ellei pyynnön saaja test vainoojan ja tunnet ep ä lu u -imJgl.n Un, i3l Ole_ „ í í J ’ I? yht Bama,!a tav a,,a kuin ennenkin, novat sen suorasti. Lukija huomaa, e ttä suom ala^ Se on heille j Ja rru ja on erilaisissa asem issa. ole ennestään jo tekem isissä uhkaa loa. Se on surullinen tilanne r .«otsui * T U etta He* eivät n äet vanhan sosialistisen suureksi onnettomuudeksi. Toiset o - ' pienet ja rru t ovat osastoissa ja suu- vaksi käyneen oman m aansa "kan. seu raav at heti am erikaiaisten yhteiskunnassa. Mieli täynnäJ renmolsen p a ^ k i n n ^ L n k k i m i s O r t r M,kkeen romah<lusta la «uden 'synty- saavat selittää kaikki tuhm uutensa re t ja rru t suurem m issa toimissa. Hei- sa n ” kanssa, e ttei sen puolesta jou katkeruutta tävtvv J « sanoa: . kk m mjteQ isek,) mistä. vallankumoukpen He eivät perusta opetuk8l8ta m itään Ve vain vakavana m ielipitenään ja vaik- j tä on monenluontoieia. Ihm isten va da m ihinkään m uuhun Iloitkaam m e ja riemuitkaamme' katkernntta täytyy n o a : Voik8iIle. Joka voi kelt8iä keiQon Me olemme suomalaisia, ja ka se olisi kuinka tuhm aa, niin h21 listum attom uudesta tavallisesti ’ joh- stnuas, kapitalistiyhteiskunta, laiskuus ja välinpitäm ättöm yys mei- M utta täm ä el e stä porvaria " ra kertoa on meidän jälessamme m utta heillä on otsaa selittää sen ro h ke n e vat vaatia sille hyväksymis- j tuu tuollaisen osan valinta. Tuhma nuksi sinä joka päivä valat ih - jd ä n liu te lito te n luokkatietoisten ryh k astam asta" kansaansa ja ylpeile-, r ¡ . . « . riä lu ih i. '.p a u .k o n m y rk ä .r ä o ie tü S K * J **- ei voi olia m uuta kuin tuhmaa. Sen- m asto sen om aam an kunnon puc- te ei ole ketään" ja sitte vasta raav at m uut kansat. kyä, miksi sinä myllyssäsi m u rs- f Todellakin palkinnon ansaitsisi 5 se heIda° ’■akkaan •oslalidem okratian- j J a rru t eivät itse asiassa ole Hik- < tähden: hyvä ystävä älä ole Jarru Iesto. Viime keeenäkin he jätje.tivat kan-1 „ *!“ " " ° lla kan5il:,S^ i kaat ihmisyyden ja luottam uk joka voi neuvon antaa m itliT Ba Hei,Ia on 9‘8U* k » « 18« Koi- keeilemme, ei edes o ik eisto latellt-! Tavalliset sosialistiset työläiset --- . ------ . . . «m«» i u i i o u y u - m atta Internationalea ja heillä on „„ t o kaan. , . « muuksi u .t > —1 _ ------- . : —, — . .. . . . . in .ä ii- ., ui—. 4_,. . aa° ! llaen suom alaisen sanomalehden ** kuin suureksi s u ru k -; voivat heihin suhtautua heidän omi-1 aainväliset kisat, joita he n im ittivät sen toveruuteen ja hyvyyteen, Iäiset saadaan osastoihin ja osas- sisua naisuuksistaan ja asem astaan riip p u -) O lym pialaisiksi, m atkiakseen mui- ta ittajan a A m erikassa, sillä fJ*“ i ? C ^ « t tkäi?lä ^ n ‘ ai . l vO' tam U , ' a i“ « « ip u o selittää, lw ei ä ä e n ttä . m Amerikan aatuätM sosia- tou-1 si to onnettomuudeksi. ____ kata Minän Valvotlteuutenani on todeta en eri tavalla. Yleinen valistus h e i-} nalskreikkatoisia san k areita n iin k u u saisi perin hyvän kansall»3mi*‘,l8,t Ja v c y k a n o jen ja k a n so jen dian enemmän innostusta Iehnemme tulipaloartikkelin" aiheen. jc*t* ^ t A m i s ^ a i j . y to e n s i j ä ^ t o t o T n\ V t o otoei.totoisia he eivät ole * ¡ X kaolaa’\ Enim-1 marakatit ihm tste. liikkeitä: välillä on pahe! _____ si k irjo ttaa pitkästi ja kaunnsti „ i - TanBä ei i man "ka un taa" liikkeen yleinen edi»- Kisoihinsa he sitte värväsivät «ei Kautta aikojen ovat tyhmättnnnpän vUlpstuttamteaksi. M utta ei ole kohtalo suonut ta®8*! ole maan. no, no. sen ha aina ha-1 johdu siitä, että vasemmistolaiset o - ' tyminen ja käsityksien nuortuminen.' toisia työläisiä, joiden pnävarkäi ei kirjottajalle sitä onnea. In m a i-, «n 1,,»»,,* » .,1 ilU ä ä m • y?1 ----- ---- - “ •«■»■ocav, oijutiuua a *,U^- Köyhälistöliikkeen jarrut koettelem uksena sitä, e ttä köyhällä- seen, alkaa u m m istako surm an- J a tniiikkPA^onVJn , töliikkeeseenkin on tipahdutettu ne ja paaduttako sydämiänne, Luonto on varustanut m eidät mo- joukko tai m uutam ia yksilöitä sinne näkemästä pimeätä keskiaikaa n i»'a erilaisilla ominaisuuksilla. Toi- ,änne aina sitä jarru ttam aan ja jur- nykyajassa ja villipetoa keskuu- m eistä ovat ihanan näköisiä. nuttam aan, kalvam aan ja kolhimaan. dessanne. Syntyköön koko kan- • m iellyttäviä; toisista taas sopii tun- Ja rru — hän on m erkillinen elä samme keskuudessa sellainen1 te ,d«o tulkitsem iseksi Syyrakin sa vä. Hänen om inaisuuksiinsa kuuluu inho sielutonta, hiiviskelevää ja nat: “Häu ei ole ensiluokan kauno- souraavaa: Ei o ttaa osaa mihinkään, kiduttavaa urkintapoliisia, o h ra-t1ar ’ m utta hankata vastaan; m oittia naa vastsaan. että sen mielival- Ihmisiä el ole kahta ju u ri saman- kaikkea; olla tyytym ätön kalkkeen -- ) " ik , Mutta nalhln Ihmismuo- ja e ^ ttä ä arvosteluja m utta tavaili- lan täytyy loppua. Ei mikään ole yhteiskuntavas - J°* lQm,8k^ n ’yksiin ei nyt ollut tar- seRti niin> e ttä hänPn arTO8telnnsa taiscmpi järjestö kuin aantar- j ltotu,, «7»en.tyi. En myöskään aio muodostuu kaiken arvostelun irvi- milaitos, sillä se perustuu ih-PTyhtyft perustam aan m itään "beauty- ; kuvaksi. misten keskiselle ep5luottam uk-tmÄnu,ftklurla enka 811,6 llikepuhvia Suunta-asioissa jarnuilla on kiitol selle, m utta yhteiskunta perus- i [■värkkäämään. linen työmaa. N äyttääpä siltä kuin tuu ihmisten keskinäiselle lu o t-[ T*rkotukseni oli tu tk ia ihm isten tässä olisi jarrujen syntym isen pe- ‘ imukselle ja yhteistoim innalle, f®11® eDtl oJa J* niiden henkisiä omi- rustorkotus. Tavallisesti ja rru t ovat Ihranalaitos on kansan epäilyk-f na su“ki5.a; Snna suht«e8sa m eitä sisim m ältä olem ukseltaan ofkeistolai- m koulu. Epäile, epäile kaik-LOQ Tlelakin u^mmanlaisia. sia. rutivanhoillisia, m utta saastaisen ta, huutaa ohranalaitoksen ^ ole toljakem aisia Riinakin. Tässä he _____ _______________ .j.l ‘ y°isel, ° ' at niia viheU il»en lais- ___________ massaolo jokaiselle ihmiselle, f v«i*l6htijäveteraaneja. esiintyvät seuraavasti: Sinun toveripiirissäsi voi olla » , ^ I » , » Il _ a^sia' p®^kka ----------- laiskuus * ja Järjestö « « u> uai jrsio n n suuntotappelut ovat kei- Apelkka huoleton tylsyys on karkot- notekoisia. jokin, joka tekee jostakin viat ne ovat tehtyjä. Ei o li tomasta sanastasi yhteiskuntaa JPinut P °is 8«kä tupiajuuiai*- m itään todellista syytä e rim le lisw - ■ - . . . hte TPn TÎ^ enoin lierin« riveistä, pois t«on ** n A että sosialistien ----- kumoavan hirviön ja ja jvuuut joudut tr v l- i-t ‘>,¡1...,. , . it-rru. Ne ovat » o kukkotappeluja. a.nv,. JJjnriuja »a- Va- rumaan vankiluoliin ia kokc l. ... . k0' aenlllklteen riennoista „m mintolai.uUB on keinotekoista Ja l . ' i A< VI |r«l [tir & H<
