LAUANTAINA, MARRAS*. 13 P.— SATURDAY, NO V. 13
No. 2<g
hallitsijat .kidutuksilla ja vai tävät asioista, ei ole tarkoitus- EMMA G O LDM AN H U O - hui usein New Yorkissa ole-*antoi melkein kuoliniskun Rans-
New Yorkin valtiossa on e.
vasta sisarentyttärestäan. johon /kan työväenliikkeelle, kylväen 000 miljoneeria ja näistä puolet
MIONESINEENX
tuntui olevan tavattornasti kiin hajaannusta, epäluottamusta ja asuu New Yorkin kaupungit*.
Sen jälkeen kun Emma Gold
ynyt ja jonka läheisyydessä ha toivottomuutta, joiden vaiku Yhdysvaltain s8 rikkaimmat^
man Yhdysvaltain hallituksen luaisi oleskella.
tuksista Ranskan työväenliike miehestä myös asuu puolet New
juuri se, ettei lähetetä edusta myötävaikutuksella joutui N eu
Yorkin valtiossa.
Näihin 4
*Hän näkyy kuitenkin hil-fkärsii vielä tänäpäivänä.
Society,
man ja vainoojam juonet ovat jia yhteisiin neuvottelukokouk vosto-Venäjälle, ovat kapitalis- joilleen tottuvan oloihin. Kun
Tänä
päivänä
on
Millerand
rikkaimpaan
mieheen
lukeutuu
* joutuneet häpeään.
* tit
*’* yhtäläisellä mielentdinnol- lähdin Moskovasta matkusti Ranskan
siin eikä oteta niihin osaa.
mustimman taantu myös kaksi sodan aikana rikas
O ffic e Seventh and Commercial St-,
la kuin työläisetkin halunneet
Epäritarillinen toimi ei voi
muksen
johtaja
ja sen kautta tunutta ammuketehtailijaa, jot
vat
Emma
Goldman
ja
Alek
Opposite Post Offiee.
houkutella muita kuin alhaisia! Jokainen osasto voi lähettää kuulla Emman arvosteluja neu sander Berkman erikoisjunal- koko mailman mustimman taan- ka asuvat Delawaressa. Muuan
Phone: Office 3*5. Editorial Dop t «32 luonteita ja heikkoja yksilöjä, * kokoukseen yhden
edustajan vosto-hallituksesta.
On
oltu la ympäri Venjää keräillen humuksen symbooli.
Hän on tehtailija Michiganissa, jokai
Post Office Addreeet
jotka
heidän
toimensa
muuttaa
ia
suuremmat
osastot,
joissa
on
molemmissa leireissä uteliaita Talvipalatsin vallankumousmu- työväenluokan
TO VERI. Box *99. Astorte. O r»
verivihollisten
selle hyvin tunnettu, lukeutuu
myöskin alhaisiksi ja siitä syys- ,Paljon jäseniä voivat lähettää e- tietämään miten tämä anarkis
johtaja
työväenluokkaa
vastaan
myös maan 28 rikkaimman mie.
tft ei santarmijärjestelmä luo dustajan jokaista sataa jäsentä min papitar suhtautuu prole seoon tilastoja työväestön olois ja sellaisena on hän joutunut hen joukkoon.
ED ITO R IA L STAFF
Elis Sulkanen, Managing Bdhvt, fWle ainoastaan
kaikkiin kansalai kohden.
tariaatin dikdafuuriin, ja sa ta eri maakunnissa. Täm ä mu tekemään tekoja, joiden rinnal
Tämä rikkaiden lukumääri
Syvänen, Alox Sero, Toivo A. Jetease». siin yhteiskunnalle vahingollis-
Kaikkien osastojen virkaili mat kapitalistiset lehdet, jotka seo antaa tieto ja työm enette-
A. N. Koske lg.
la
jäävät
varjoon
ne
teot,
joista
'nojautuu
vuoden 1919 tilastoi
lyistä
ja
työväen
oloista
ja
si
vaativat
hänen
„ ' ta epäluuloa, vaan kasvattaa pal joiden, jotka eivät vielä ole a- äänekkäästi
sältää runsaasti ainehistoa, jo hän nuoruudessaan porvareita hin. Sittemmin on astunut uu
Entered . . ^ c o n d -c U « mall mattar¡ o lijo is ta a n kaikkeen hyödylli siaa ottaneet esille eivätkä sitä karkoittamistaan nielasevat nyt
seen työhön kykenemättömiä osastojensa kokouksessa esittä- ahnaasti pienimmänkin arvoste ka tekee m ahdolliiseksi vertail syytti. Mitä oli Juudas Iskä si rekryyttiarmeija miljoneeri-
July 18, 1912. at the Post Office
G
Op en luokkaan.
Astoria. Oregon, under the Act Of! I olioita, jotka ovat valmiita kaik-' nee’t aluekomitean kehoituksen lun
murusen, minkä Emma la Venäjän nykyisiä oloja en ti riot häneen verrattuna?
March 3, 18/9.
keen häpeälliseen ja efiärehelli- perusteella, on se nyt tehtävä koti-ikävässään on sattunut lau siin kuin myös muiden maiden portunismi synnyttää vain pet
tureita.
Kalama, Wash.
¡teen oman hyödyh tavoitteluun,'viipym ättä. N yt on heti paikal- sumaan. Paljon on myös lasket oloihin.
“Berkman,
joka
entisyytensä
iiiiiiiuuimiiiiiiiii
liifin tiiifili/i
kuten useat viim eaikaiset uuti- la valittava edustajat ja annet- tu suoraa pötyä Emma Gold-
O hjelm a-ja rusetti-iltam an toimeen.
U lir u n u n lliu n u v u iiu
set ovat Suomesta kcrtoneet n. tava heille m ahdolliset evästyk- manin nimessä, mutta sen ver ja luonteenom inaisuuksiensa ta
kia
on
paljon
lähempänä
prole
RIKKAUKSIEN
KESKITTY
panee osastom m e huvitoimikunta 1
... . . . . . .
, ,
s. etsivän keskuspoliisin mie- set. U seita alustuksia on io iu- ran on voinut kuitenkin käsit
k. 20 p. (J. Llnder’in talolla. Vanu
Mieli täynnä surua lukee ny- histä ja niitä lähellä olevista laistu lehdessä, joista osastot tää, ettei kaikki ole niinkuin taareja kuin neiti Goldman,
MINEN
m
ukautui
paljon
helpommin
kaapa
siksi illaksi ohjelmaa kun ak
kyaikainen
ihminen h is to r ia a henkilöistä. T urun hovioikeu- voivat lausua m ielipiteensä e- hän toivoisi. Nyt on muuan
New York Times, vanhoilli kain kom itea saapuu sitä teiltä vaa
V
enäjän
oloihin.
H
allitusvir-
ajatuksenvainon ajoista, ^ans- teen csim erkiksi tuotiin sosia- dustajille. T ärkkeim piin asioi- Neuvosto-V enäjältä palannut a-
° ‘.o,".In:. n a l !1,us’
nen lehti, julkaisee seuraavan
an„ h ugenotti virnoista. Juha- ii8tiSen työväenpuolueen p eru s-'h in nähden olisi osastojen lau- merikalainen sosialisti, joka on ka,1,]at my ° " ‘avat mol' mP ien Washingtonista saamansa sano tim aan. Toim ikunta on nähkää» tL
lä kertoa kokoonpantu akoista.
na. ,U3Sin ]a Giordano Brunon taj ia va8taan todistam aan eräs suttava kantansa. Sellainen esi- työskennellyt
neuvostohallituk-
----- ---- w
fcMUl tekevän
. ••■••f“ hyvää ja hyödyllistä man:
O sa iltam an tuloista lankeaa Kar
* aVu t3J ° ttaiT" se8tÄ J- n; ••■keskuspoliisin agentti, joka oli m erkiksi on suomalaisen jär- sen kirjapainossa, New York tyota
M iljoneereja kasvaa Y hdys jalan Työkommunille.
ja
uo taa meikein helpotuit-fvangittuna varkaudesta ja huo- jeston nykyinen suhde sosialis- V olkazeitungille
/llllllllllitllllllllliiflillll’
antamassaan
valloissa kuin rikkaruohoja. Yli Englanninkielen oppikurssit alettiia
sesta ajatukseen: Ju m a l.n k lito . no, ta climä8tä> ja viimcl nen e- tipuolueeseeen. U seita osastoja haastattelussa antanut ehkä asi-
20,000 Y hdysvaltain asukasta täällä Clawersdale koululla jo viime
OPPORTUNISMIN TIE
n y .... ° ” n? ia
P ,tJ* n e . °Ta t ' sim erkki on tu n n ettu V iipurin on viime aikoinakin
eronnut allisim m at tiedot Emma Gold-
on jo vannonut, että heidän si kuussa.
Oppilaina on parhaasta
cnaa a\* a ‘nen’ P1 •
' puolen tapahtuma, jolloin ohra- puolueesta sen vanhollisen kan manin ja Alexander
Berkma- Ranskan nykyisen presidentin sääntulonsa v. 1918 oli enem
päästä kansalaisiam m e, on myös joki
g a s t a keskiajasta. - Näin a l - j ^ a>ioita palvelluJt hcnkilö oli nan takia ja on jarjcstössa u. nin suhtautum isesta uusiin o-
Millerandin
elämänura
antaa män kuin $50,000 vuodessa. Hen englanninkielinenkin jatkam assa kis-
, ä • ^¡rjO1. u s5nÄa er*a ?v.e/ 1 toim ittanut vangitsem isia saa- seita kymmeniä osastoja jotka loihin. Kun häneltä kysyttiin oivallisen esimerkin siitä mi kilo, jolla on $50,000 vuositulot
rääkkäjrksen uhal.a k e r i v ä t kuulu puolueeseen! Nämä
li* ja kirjoitnstoitoaan. Opettajiua o-
olivatko he tyytyväisiä,, selitti hin
“m iljoneeriksi”, vat Mrs. Ruth Hoggott. Miss Jennle
poliittinen
opportunism i luokitellaan
osastot haluaisivat
muodostaa h ä n :
kuljettaa henkilöitä, jotka tah koska tuo summa on pienin Peterson ja Miss Lempi Pirilä. Kou
“On kyllä totta, että Emma tovat esiintyä poliittisina työ m ahdollinen
Y hl selvemmin saadaan näh- itsenäisen suomal. propaganda-
korkotulos
m il lua pidetään kahdesti viikossa, tiis
kaikkien aikakausien
su ru lll-1 d l, v että
• ..
.. 1«• t
»
v tte
ex 1 iisa l laitos
a iiv u
lu iv v
jr
a i a , j**»
jv u
j joka
v/ n a
v voisi
v i o i i tehdä
v i i u a a sosi-
u a i~
Goldman
piti
huoneessaan
pien
tämä
tulee
yhä
järjestön,
väen johtajina.
joonasta dollarista. K uitenkaan tai- ja torstai-iltoina. Luulisi täältä
simrr.an ja apea. i , ’m n «in , , uurem m aitai mätäpaiseeksi yh- alistista
valistustyötä suomi. tä A merikan lippua ja oli san
M
illerandin
isä
oli
aktiivi
eivät kaikki nämä “m iljoneerit” löytyvän useam piakin kielentaitoani-
^ ' " ^ ‘.’“ iT riteisltu n n assam m e. Se ei ainoaa- työläisten keskuudessa aivan gen
innokas
Yhdysvaltoihin
nen
marxilainen,
yksi
Pariisin
todellisuudessa
om ista m iljoo tornia kouluun, kun se on aivan
vää vaikutusta ei tunneta vain
taan kiihoita katkeruutta eri yhtä hyvin kuin nykyisten suh- nähden, jonne hän haluaisi pa kommuunin sankareita, joka m ur naa dollaria. $50,000 vuosipal vapaa.
Suomessa, m utta kaikissa ka
nitaiicfieicca
* * tTi
’ yhteiskuntaluokkien
välillä, teiden vallitessakin. Se voisi e- lata takaisin. Hän oli A m eri hattiin kun ranskalaiset kenraa kan n au ttijat joutuisivat tähän
Haalia rakennetaan — osaston k»
•‘«5ivictu<maU«a” to i.'« » v h ,,;, t
•« hävittää kansasta uskon j distyä parem minkin siitä syys- kassa hem m ottelulla pilattu ja lit Preussin armeijan avulla ku luokitteluun, ja usealla ei ole kouksissa. H aalin rakennuspuuha oa
omistukseen perustuva järjestel-f
VV
1
, .
,
.. ,. pehm ennetty. Amerikassa hän kistivat Pariisin työväenvallan suuria summia pankeissa. Mo ollut vireillä jo useita kuukausi!
mä on murtumassa ja luhistu- ,u ° r “ “ teeen J a tunto? n-
n,lsta n o s te lu is t a ja hyokka- tä pidettiin seurapiirissään pik v. 1871. Nuoruudessaan Mille net näistä eivät tehneet m in Viime kokouksessa valittiin kolme
_ .
*
IV i 1 k 3 □ n
L' o v> o «a
as i
« to i
Mikään kansa ei tarvitse yksistä, jotka järjestöäm m e ja ku jumalana, m utta saavuttu rand luki lakia ja hän saavutti käänlaisia sijoituksia.
henkinen kom itea ottomaan selkoa
massa. Mitään
M itään ra jo ja et ohra-.
.
..a ,,.„ in .
annatta ilo kohtaavat siitä aan Venäjälle , oli hän pako
sen V
kannattajia
suurta huomiota työväestö« la-
nan toim innalle aseta elävä h is-lmoi’ ,a 'P aluuIon koulua
V eronkantotoim iston tiedon paikkakunnan rahavaroista, että v»
syystä, että se kuuluu vanhoil tettu keksimään, että aivan to i kimiehenä vuoden 1883 kuu antojen mukaan on maassa kak toisiin saada Jonkunmoinen pohjara
toriallinen • kokemus siitä, että
. I lllflinifinninilllini r
liseen puoulueeseen.
nen henki vallitsi siellä, että luisien lakkojen johdosta puh
ilittu,i « f tnta uOundi^,au X ? o « ,° .'in 'W A S H I N G T O N I N J A O R E -
Ollaan mitä m ieltä hyvänsä, proletaarinen liike oli jättän y t jenneissa oikeusjutuissa. V uon si henkilöä, joiden vuotuinen ha lahjoina. O ttakaapa paikkakun
tulo on yli $3,000,000; kaksi- nan farm arit asia pohdittavaksenne.
na 1885 M illerand valittiin e- kymmentäkahdeksan, joiden tu O lettehan te kaikki Toveri-lehden lu
alaisena. Yhä. kuten k irjo itta ja 1 GONIN ALUEKOKOUS ,VV‘ on »e uudelleen m erkittävä hänet kauas jälkeensä’’.
“Emma Goldman on tietysti dustajakam ariin
iatVaa iatv.... »tmi
i
J3 sen takia kaikkien osasto-
radikaalisena lot ovat yli $2,000,000 vuodessa; kijoita. O tottehan te osaa yhteis
suureksi
hyödyksi
kirjallisella
sosialistina.
kolmetoista, joiden tulot ovat työhön myös täällä omalla paikka
tuksenvapauden vaino, ruumiil-*
Unen ja henkinen p iin . yhtä
<». J» virallisesti en- Kaikkien osastojen on valtt- alalla, m utta hän ei voi viedä
Vuonna 1899 tatpahtui M ille y li $1,000,000 ja yhdeksänkym kunnalla.
johtavaa osaa Venäjän vapaus- randin surkeankuuluisa porva mentä, joiden tulot nousevat
kauheana meidän
k e sk u u d e s-" 'T ™ " ’ .,UmO_lttan “ ' \ . . ,pl.de,taan
Miehiä vähennettiin lähellä oleval
tämän
alueen
edustajakokous
ja
evästettävä
hänet
siellä
tuo-
liikkeessä.
Sitä
paitsi
täytyi
rilliseen
m
inisteristöön
yhtym
i
la Mountain Tim ber Co:n kämpällä
y li $750,000 vuodessa.
samme, meidän “valistuneella ja
sunnuntaina
5
p.
joulukuuta,
maan
julki
osaston
kannan
täs-
neuvosto-hallituksn,
joka
oli
nen,
jolloin
hän
tapasi
itsen
A
inoastaan toistakym m entä mieuti
V
irkailijat
ilm
ottavat
16,000
vapaalla" vuosisadallamme, mei
P
ortlandin
osaston
haalilla.
sä
ja
muissa
asioissa
käynyt
ankaria
taisteluita
ko
sä
istumassa
sotam
inisterinä
o-
(kuulem
ani m ukaan) jätettiin töihin.
henkilön
vuosituloiksi
$50,000
dän
“korkeasti
sivistyneen’
.. , .
, ,,.
tim
aisia
anarkisteja
vastaan
ja
kansamme keskuudessa. M ik si:Kalkk,en ° sast0J ' n v' lvo> ls“ “ -
levan
kenraali
G
allifetin
rin
—
T
ietysti
kom ppania alkaa työ tau
—$750,000. Rikkaiden " miesten
miiniimiiiimiiiiii
nähnyt
heistä
paljon
surua,
nalla jonka m ääräyksestä hänen joukossa on 1,271, joiden tulot i ensi vuodella. Toivoo kai saavansa
siis ihminen tu n tisi s u u r e m p a a " " 3 ° " " t,aa osa? ,ähän kok.° i ,
. ,
................
- surua
....... muinaisuuden kärsimylt- “ k?” !’' Snna yhtenaistytetaan - L entolehtisiä, joita S. S. Jar- pitää Emma Goldmania ja hä- isänsä 28 vuotta aikaisemmin i ovat $50,000 ja $60,000 v ä lillä ; m iehet silloin tokaisin sekä vähii
Lr, ovat voitetut, . k a ik k i i ne alustukset, joita alu -ljestö kustantaa, on ilm estynyt nen mukanaan saapuneita anar- am m uttiin. Vuonna 1910 M ille-'901
kuuluu
$60,000—$70,000 notkeam pana.
sistä, jotka jo
een
eri
osastot
ovat
tehneet
jä
r-ijo
seuraavat:
Parlam
enttaarisen
kisteja
valvonnan
alaisena
en-
rand yhdessä parin muun “so- 1 lu okkaan; 658, joilla on $70,000 M aanjäristystä sanovat jotkut paik-
kuin
nykyajan kärsim yksistä.,
jeston
simaismä
päivinä
heidän
eddustajakokousta
var-'
toim
innan
m
erkitys
luokkatais-
saa-
•
sialistisen
kabinettijäsenen ja $80,000 välillä; 472 joilla on kakuntam m e asukkaat kuulleensa t
jotka jatkuvat joka hetki ja
Venäjälle. kanssa päätti asettaa vaikutus- $80,000—$90,000 tu lo t; 374 joil- k. 9 päivää vasten yöllä, kello li
raatelevat tuhansien ihmisten !e n , ja ' vä’< '‘aan järjestön ko- lelussa (No. a) V altiokysym ys pumisensa jälkeen
e o . v . sieluja.
v . «a koukseen menevä alueen edus- (No.
3), Teollisuusunionism i Hänen täytyi sen ohella kestää valtansa kapitalistien k ä y te ttä la on $go,ooo—$100,000 tu lo t; ajoissa. — Juhan K ustaa.
ruum iita
ja tuhansia
V a i e ik ö n v k v in e Z r." .k Z ' » i i 7 i ta jg n ' iden m ukaisesti. Tässä (No. 4) ja N euvostojärjestelm ä joitakin elämän kovuuksia, jo i väksi pettääkseen niitä, jotka 1,084 joilla on $100,000—$150,-
kautemme näe o m » ra a k im j kokouk« ’ » . keskustellaan ja (No. 5). Ne ovat osastoille lä- hin ei oikein ollut tottunut. olivat hänet nostaneet kunni- 000 tu lo t; 476 joilla on $150,000
ELINTARVETILANNE MOSKO-
taan,
tunne petom aisuuttaan paatetaan , kaiklsta aluejärjestön h etetyt jaettavaksi.
O letteko Hän ei suinkaan elänyt Ameri- an kukkuloille. M illerand ja —$200,000 tu lo t; 263 joilla on
VASSA.
lunnottom aksi
asio
ista, järjestetään
lä n e s te tä ä n
s sen
en
t toi-
o i - saan
eet n niitä?
iitä ? E
l e t t e o ole,
le
tie
_
asioista,
saaneet
E l llette
tie-¡kassa
proletaarin tavalla, vaan Briand särkivät saman vuoden $200,000—$250,000
tu lo t;
131
.............................m intaa ja kehitetään mahdolli- tustelkaa osastojenne virkaili- eleli useita vuosia porvarillisis- lokakuulla puhjenneen suuren joilla on $250,000—$300,000 tu M oskovan "Isv estijan ” kertoman
m ukaan oli ilm oitettu Moskovan tar
Etvätkö syyttöm ästi, mielipi- ssimman tarkoitustaan vastaa- joilta, ovatko ne jaetu t ja on-*sa mukavuudessa. Aikana jol- rautatielakon pakottam alla lak- ___r
___ on
__ $300,000—
__
lo t;
134 j joilla
vitsevan
syyskuussa Joka päivä vä
teittensä
vuoksi vangittujen vaksi
Pienim m ätkin
osastot ko kaikille annettu tilaisuus loin proletaarisella
Venäjällä, kolaiset sotaväkeen ja kom enta-! $400,000"' tu lo t;
74 "joilla on
hintään
36
vaunullista viljaa. Kan
kärsim y k3Ct’
jotka
jatkuvat voivat lähettää edustajansa j a ’saada niitä.
puute pakottaa jokaisen kiel- m aila heidät työhön R anskan! $400,000—$500,000 tulot. (Tähän
punkia
varten
oli päätetty myöntää
rääkkaäjäin kynsissä päivästä’tulisi heidän käyttää oikeuttaan
Ne ovat m ielenkiintoisia, tär- täytym yksiin, täytyi hänen äk-: arm eijan sotilaina. M illerandis- on huom autettava että edellä
toiseen, viikosta viikkoon, kuu-j hyväkseen.
Sellainen
alueen keitä
lentolehtisiä.
Pitäkää kiä luopua monista m ukavuuk-isa paljastui Ranskan työväestön olevaan sisältyvät vain hallituk- 35 vaunullista päivässä. Syyskuun
loi
ensi puoliskolla oli hankittu vhteefr
kaudesta kuukauteen ja lopulta) toiminta, jossa vain yhden tai huolta siitä, että saatte ne sista ja tyytyä Venäjän kansan suurin petturi. Hänen ja tois-
r*i
?Sn... verotoim istolle ¡liuotetut
va„nu„ tau . »o.. 81 pros, sää
tuovat rääkätylle m ielipuolisuu-( kahden osasto.n edustajat päät- kaikki
.niukkoihin annoksiin. Hän p u -|te n henkiheim olaistensa petos sisääntulot).
dety stä m äärästä.
den yön pelastukseksi — kuten
........ .............1 . t t .1. / : . ------------------
m
m
:
i:t
n
t:i
t
n
:
on tapahtunut eräille ohranani -
I
vangeille — eivätkö to tta toti- <
Sitte on vielä toisenkinlaisia "to- | luavat kieltää. He eivät kehtaa olla, lisivat niin hyviä ja viisaita ihm isiä
Siinä sivussa he tulevat nauretuksi
sesti nämä kärsim ykset ole yh-f
vereita ’. Minä haluaisin heitä vain ■ heillä ei ole m oraalista tarm oa ta- etteikö heissäkin näitä voisi olla, pellolle ja se au ttaa tavallisesti sen, ole jak san u t sanottavasti kehittyä
tä kaameita kuin Juhana Hus-!
koolata” jarru k si tai jam uksi. Tä peliä ajatuksiensa puolesta. He ei m utta siinä on toinen syy. Vasem e ttä he joko m enettävät tilaisuuden vaikka m uut ruum iinosat ovat kehit
sin tuskat polttoroviolla lyhye-,
mä luokka on kaikista surullisin. vät tositeossa pysty siihen ja he tun m istolaisuus on uusi nouseva liike ja rn u tta a tai sitte he ryhtyvät mvi- tyneet siihen m äärään, että ne ke-
nä hetkenä
T untevat, rakasta
/ Täytyy pitää luonnon oikkuna tai tevat sen itse. m utta täm än kykene- ja se vaatii k an n attajansa kaikki den ihm isten h a lu isek si. Tällaisen ^ “ ä ’ ä t Urhel,“ un Innostuneissa h»
vat j$ ajattelevat ihmiset, jotka
erran m ielenkiintoa. Tallitine:!
sitte meille suoranaisesti aljottuna
TOVERI
(T H E COM RADE)
noilla koettaneet vangita ihm is-: taan vastaava. Toiminta
__ _____
hal-
TE» organ oi th* Finnish workers in ten ajatusta, henkeä, mutta en -; vaanttuu kaikenlaisen leväpe-
tbe Western States. The only Finnish! tistä hedelmöittävämpänä on se i räisyyden seurauksena ja pa-
Daiiy in the West. Published^ Daily, j vaikuttanut vankiloista ja
hinta
hinta laita
lajia lavanaraioinrWo
leväperäisyyttä /*•*
on
l
JUTUN JATKOA
m attöm yytensä he johtavat henkistä toim intaan. Siinä ei ole tilaa jarnn- kehityksen eri asteella heihin voi
jum alan k äsistä kesken karkuna!
alennustaan kuvaavaan toim intaan: tukselle. Ja rru ei synny m ailinaan suhtautua kahdella tavalla
n h tya I päässyt oli juoksija Hannes Koleh
_
_
4_
jarrutukseen ja niiden alituiseen pilk piruuttaan, om asta pahasta tahdos diplom aattiseen kieräilyyn ja käyttää
kaam iseen ja häväisem iseen. jotka taan, (se syntyy kuten m uutkin ih heidän itserakkauttaan hyväkseen e- mainen, jolle Suomen lahtarit kuuli-1
tositeossa tekevät työtä köyhälistö m iset luonnollisen kehityksen tulok distääkseen liikettä, tai sitte sanoa vat nyt lahjoittaneen maatilan. Mos
liikkeen vahvistam iseksi ja sen jo h ta sena) se on olojen tuote. Älkäämme heille suoraan m iten kelvotonta ja ta m uuta hänenlaistaan pit-nipairtil
s 1’“ " " " " a " at,ua
m iseksi maailman luokkataistelujen heitä siis vihatko, pikemmin sääli a le n u v a a osaa kaikenlaiset ja m u tta -
a,................ / . „
.. .. .
heille kunniaa niittäm ään.
tilaa vastaavaan henkisen sisällön käämme. Ja rru t ovat vanhoillisen ja jä t ja ju
rn u tto jat todella näyttelevät
om aksujaksi.
oikeistolaisen sosialidem okratian vli- ja siten katkaista heiltä m ahdollisuu
Sillä porvari pulleahkoine, pyöri
Ja kun tällaiset ja rru t pääsevät o- i meisimpiä surullisia todistuksia koko det. Minä suositan jälkim äistä me ne vatsoineen el kykene urheilemasi
nastojen kokouksissa puhumaan tai tuon liikkeen surullisesta kelvotto nettelytopaa. — Jerem ias J.
m issään m uualla kuin pikarin äirev
pääsevät johonkin toimeen, niin sii muudesta. Tällainen historiallinen si-
sä naisten lähenteleniisessä ja ka*
näpä se mulina käy, siinäpä sosialis i sältö personoituu meidän oikeistolai
Sallisessa ylpeilem isessä. Vai niitä
tinen aate pilkaksi joutuu ja siinäpä siin jarruihim m e. Ja koko tuon oi
Kansallisylpeyden näyte
arvelette seuraavasta näytteestä mag
kaikkinainen ihm isjärki aivan koet keistolaisen liikkeen loppua ennusta
Viimeisistä olym pialaisista, kuten man järjestely stä, jonka on lantin«!
telem ukseen asti rääkätyksi tulee. va ja kuvaava henkinen heikkous on
m uistam m e, on vierähtänyt joitakin täm än maan erään keskivaltion P*“'
Sillä ja m u t tavallisesti ovat vielä se, joka personoituu heidän henkises
kuukausia. Silloin tällöin aina näi varilehden toim ittaja, kirjotta»--¡a»8
päällepaätteeksi aivan hulluuteen a s sä köyhyydessään ja m oraalisessa
hin päiviin saakka on niistä m ainit viim eisistä Olympialaisista. Jarjer
ti suuruudenhulluja, ominaisuus, joka tarm on puuteteessaau. R istiriita on
tu yhtä ja toisto m ielenkiintoista por tys on hänen m ielestään seuraava:
heissä kaikkein eniten säälittää. He niin suuri uuden ja vanhan välillä.
varillisissa sanom alehdissä.
"R akkaat lukijat, kyllä kai s- lie
oiisivat pomomiehiä. suuria johtajia j e ttä se ei tee mahdolliseksi vauhau
nee
niin, e ttä saam m e olla yk.-imieii-
ja heidän koko olem uksensa huo- i puolustajien asiallista ja voim akasta
Sillä m ainitut kisat olivat enem-
kuu ja hokee jokaiselle tä stä tir - i henkistä kykyä osottavaa tappelua j män kansallism ielisten Ja kansallto- siä m aailm an järjestyksestä seura*
keästä asiasta: minä olen lukenut sen puolesta, m utta ainoastaan tuo!-! kiihkoisten eri maiden porvarien juh- vaan tapaan:
kaikki. m inä tiedän kaikki, m inä olen ) laisen kaivam isen ja jarnuttam isen. lat kuin kansainväliset urheilukisat.
Bnsin on Jum ala.
kokenut kaikki, m inä tiedän ettei mi-
Ja rru on ihminen, joka ei kuule to-
K aikkien maiden porvarit n äet ty k
Sitten ei ole ketään.
tään u u tta tarvita, ei mikään, jota tu u tta eikä usko näkem äänsä. Vaik- käävät olla isänm aallisia ja ylpeitä
Bittiin ovat am erikalaiset ja
minä en tunne, ole inistään arvosta; ka hänelle kuinka asiallisesti todis kansansa tarm osta ja kunnosta. Mut m atoiset.
maan
ihmispetojen pirullista
kkl 1’. ' , da “. WM»W i *I. m >* kylin aiheetonta,
Sitten ei ole ketään.
«ÖOO.
eitel tämä la p iU liH I » . k > - He eivät n ä , eivätkä ymmärrä te ette kukaan tiedä niin paljon kuin ta t oikeistolaisuuden rom ahduksen ja ta aina silloin kuin tuo ‘‘ra k a s’’ ja
raakuutta, kunnes lopulta syyt-
minä ja siitä syystä on p arasta kun sen kelvottomuuden m itä asiallisim- tarm okas kansa uhkaa porvarin etu1
Sitten ei ole ketään.
töm älui havaittuna pääset v
a
-
“ ' ’'j*. Sdut' kansainväli,yyskysymykeen
laajaa te olette niin kuin minä käsken ja millä perusteilla ja pointeilla, niin ja. on hän valmis työntäm ään kivää
S
itten ei ole ketään.
r paaksi
to a V a i
V
ie n L -ic a r * :
i*
t .leù u tiv
m o i lukea eikä
henkisesti
ja
ruum .im
iilli : i
7 7 . ’ Cl^*’u
v a it,
i’ J nehakoivat
a k o i v a t luonnetta m
He « eivät « viitsi
teette kuten minä haluan.
saat vastaan ivallista hymyä ja it rin pistim en sen rintaan ja ellei itse
S
itten ei ole ketään.
sesti raihnaana.
ik s i ei
ei o
ole I e | ^ : , T B tyUyydeo Ja 'älinpitäm
raihnaana. S
Siksi
v
s ät- tulkla « t l kysymyst*. He luottavat
Nämä om inaisuudet jotkut ja rru t o- setietoista teeskentelyä, joka pukeu- kykene siihen, niin hän kutsuu toi
S itten ovat ruotsalaiset.
sokeasti
vanhoihin luuloihinsa ja
ihmettä, että sinä jokaisessa5 sika lätäkössään
*
1 a' a «okeaisn
vanhnihi«
<- saavat talk ita vähemmän huomiota tuu sanoihin: "kyllä minä sen tie- sen maan porvarin avukseen.
Sitten m uut kansat."
siihen että mailma
eteenpäin herättävällä. tavalla, m utta toiset sa- i dän". Silloin taas alkaa jankutus.
vieraassa ihmisessä näet vanan.
vapau-j * n Ä n „ i v , ,
------
“ “**•“■* menee ct^cupain
Ja apu tulee, ellei pyynnön saaja
test vainoojan ja tunnet ep ä lu u -imJgl.n Un, i3l Ole_
„ í í J ’ I? yht Bama,!a tav a,,a kuin ennenkin, novat sen suorasti.
Lukija huomaa, e ttä suom ala^
Se on heille j Ja rru ja on erilaisissa asem issa. ole ennestään jo tekem isissä uhkaa
loa. Se on surullinen tilanne r .«otsui *
T
U
etta He* eivät n äet vanhan sosialistisen suureksi onnettomuudeksi. Toiset o - ' pienet ja rru t ovat osastoissa ja suu- vaksi käyneen oman m aansa "kan. seu raav at heti am erikaiaisten
yhteiskunnassa. Mieli täynnäJ renmolsen p a ^ k i n n ^ L n k k i m i s O r t r M,kkeen romah<lusta la «uden 'synty- saavat selittää kaikki tuhm uutensa re t ja rru t suurem m issa toimissa. Hei- sa n ” kanssa, e ttei sen puolesta jou
katkeruutta
tävtvv J « sanoa:
. kk m mjteQ
isek,) mistä. vallankumoukpen
He eivät perusta opetuk8l8ta
m itään Ve vain vakavana m ielipitenään ja vaik- j tä on monenluontoieia. Ihm isten va da m ihinkään m uuhun
Iloitkaam m e ja riemuitkaamme'
katkernntta täytyy
n o a : Voik8iIle. Joka voi kelt8iä keiQon
Me olemme suomalaisia, ja
ka
se
olisi
kuinka
tuhm
aa,
niin
h21
listum
attom
uudesta
tavallisesti
’
joh-
stnuas,
kapitalistiyhteiskunta, laiskuus ja välinpitäm ättöm yys mei-
M utta täm ä el e stä porvaria " ra
kertoa on meidän jälessamme
m utta heillä on otsaa selittää sen ro h ke n e vat vaatia sille hyväksymis- j tuu tuollaisen osan valinta. Tuhma
nuksi sinä joka päivä valat ih - jd ä n liu te lito te n luokkatietoisten ryh
k astam asta" kansaansa ja ylpeile-,
r ¡ . . « . riä lu ih i. '.p a u .k o n m y rk
ä .r ä o ie tü S K *
J **-
ei voi olia m uuta kuin tuhmaa. Sen- m asto sen om aam an kunnon puc- te ei ole ketään" ja sitte vasta
raav at m uut kansat.
kyä, miksi sinä myllyssäsi m u rs- f Todellakin palkinnon ansaitsisi 5 se heIda° ’■akkaan •oslalidem okratian- j J a rru t eivät itse asiassa ole Hik- < tähden: hyvä ystävä älä ole Jarru
Iesto.
Viime
keeenäkin
he
jätje.tivat
kan-1
„
*!“ " " ° lla kan5il:,S^ i
kaat ihmisyyden ja luottam uk joka voi neuvon antaa m itliT
Ba
Hei,Ia on 9‘8U* k » « 18« Koi- keeilemme, ei edes o ik eisto latellt-! Tavalliset
sosialistiset
työläiset
--- . ------ . . .
«m«» i u i i o u y u - m atta Internationalea ja heillä on
„„ t o kaan.
, . « muuksi
u .t >
—1
_
-------
.
:
—,
—
.
..
.
.
.
.
in
.ä
ii-
.,
ui—.
4_,.
.
aa°
!
llaen
suom
alaisen
sanomalehden **
kuin suureksi s u ru k -; voivat heihin suhtautua heidän omi-1 aainväliset kisat, joita he n im ittivät
sen toveruuteen ja hyvyyteen, Iäiset saadaan osastoihin ja osas-
sisua
naisuuksistaan ja asem astaan riip p u -) O lym pialaisiksi, m atkiakseen
mui- ta ittajan a A m erikassa, sillä fJ*“
i ? C ^ « t tkäi?lä ^ n ‘ ai . l vO' tam U , ' a i“
« « ip u o selittää,
lw ei ä ä e n ttä
. m Amerikan
aatuätM sosia-
tou-1 si to onnettomuudeksi.
____ kata
Minän Valvotlteuutenani on todeta en eri tavalla. Yleinen valistus h e i-} nalskreikkatoisia san k areita n iin k u u saisi perin hyvän kansall»3mi*‘,l8,t
Ja v
c
y k a n o jen ja k a n so jen dian enemmän innostusta Iehnemme
tulipaloartikkelin" aiheen. jc*t*
^
t
A
m
i
s
^
a
i
j
.
y
to
e
n
s
i
j
ä
^
t
o
t
o
T
n\
V
t
o
otoei.totoisia
he
eivät
ole
*
¡
X
kaolaa’\
Enim-1 marakatit ihm tste. liikkeitä:
välillä on pahe!
_____
si k irjo ttaa pitkästi ja kaunnsti
„
i
-
TanBä ei i man "ka un taa" liikkeen yleinen edi»-
Kisoihinsa he sitte värväsivät «ei
Kautta aikojen ovat tyhmättnnnpän vUlpstuttamteaksi.
M utta ei ole kohtalo suonut ta®8*!
ole maan. no, no. sen ha aina ha-1 johdu siitä, että vasemmistolaiset o - ' tyminen ja käsityksien nuortuminen.' toisia työläisiä, joiden pnävarkäi ei
kirjottajalle sitä onnea.
In m a i-, «n 1,,»»,,* » .,1
ilU ä ä
m • y?1
----- ---- -
“ •«■»■ocav, oijutiuua
a *,U^-
Köyhälistöliikkeen jarrut
koettelem uksena sitä, e ttä köyhällä-
seen, alkaa u m m istako surm an-
J a
tniiikkPA^onVJn
,
töliikkeeseenkin
on
tipahdutettu
ne ja paaduttako sydämiänne, Luonto on varustanut m eidät mo- joukko tai m uutam ia yksilöitä sinne
näkemästä pimeätä keskiaikaa n i»'a erilaisilla ominaisuuksilla. Toi- ,änne aina sitä jarru ttam aan ja jur-
nykyajassa ja villipetoa keskuu-
m eistä ovat ihanan näköisiä. nuttam aan, kalvam aan ja kolhimaan.
dessanne. Syntyköön koko kan- • m iellyttäviä; toisista taas sopii tun-
Ja rru — hän on m erkillinen elä
samme keskuudessa sellainen1 te ,d«o tulkitsem iseksi Syyrakin sa vä. Hänen om inaisuuksiinsa kuuluu
inho sielutonta, hiiviskelevää ja nat: “Häu ei ole ensiluokan kauno- souraavaa: Ei o ttaa osaa mihinkään,
kiduttavaa urkintapoliisia, o h ra-t1ar ’
m utta
hankata
vastaan;
m oittia
naa vastsaan. että sen mielival-
Ihmisiä el ole kahta ju u ri saman- kaikkea; olla tyytym ätön kalkkeen
--
) " ik
, Mutta nalhln Ihmismuo- ja e ^ ttä ä arvosteluja m utta tavaili-
lan täytyy loppua.
Ei mikään ole yhteiskuntavas - J°* lQm,8k^ n ’yksiin ei nyt ollut tar- seRti niin> e ttä hänPn arTO8telnnsa
taiscmpi järjestö kuin aantar- j ltotu,, «7»en.tyi. En myöskään aio muodostuu kaiken arvostelun irvi-
milaitos, sillä se perustuu ih-PTyhtyft perustam aan m itään "beauty- ; kuvaksi.
misten keskiselle ep5luottam uk-tmÄnu,ftklurla enka 811,6 llikepuhvia
Suunta-asioissa jarnuilla on kiitol
selle, m utta yhteiskunta perus- i [■värkkäämään.
linen työmaa. N äyttääpä siltä kuin
tuu ihmisten keskinäiselle lu o t-[ T*rkotukseni oli tu tk ia ihm isten tässä olisi jarrujen syntym isen pe-
‘ imukselle ja yhteistoim innalle, f®11® eDtl oJa J* niiden henkisiä omi- rustorkotus. Tavallisesti ja rru t ovat
Ihranalaitos on kansan epäilyk-f na su“ki5.a; Snna suht«e8sa m eitä sisim m ältä olem ukseltaan ofkeistolai-
m koulu. Epäile, epäile kaik-LOQ Tlelakin u^mmanlaisia.
sia. rutivanhoillisia, m utta saastaisen
ta, huutaa
ohranalaitoksen ^ ole
toljakem aisia Riinakin.
Tässä he
_____ _______________
.j.l ‘ y°isel, ° ' at niia viheU il»en lais- ___________
massaolo jokaiselle ihmiselle, f
v«i*l6htijäveteraaneja. esiintyvät seuraavasti:
Sinun toveripiirissäsi voi olla » , ^ I » , » Il _ a^sia'
p®^kka -----------
laiskuus * ja
Järjestö
« « u>
uai
jrsio n n suuntotappelut ovat kei-
Apelkka
huoleton
tylsyys
on
karkot-
notekoisia.
jokin, joka tekee jostakin viat
ne ovat tehtyjä. Ei o li
tomasta
sanastasi
yhteiskuntaa
JPinut
P °is 8«kä tupiajuuiai*- m itään todellista syytä e rim le lisw -
■
- . .
. hte
TPn
TÎ^ enoin
lierin« riveistä, pois t«on
**
n A
että
sosialistien
-----
kumoavan hirviön ja
ja jvuuut
joudut tr v l- i-t ‘>,¡1...,.
, .
it-rru. Ne ovat » o kukkotappeluja.
a.nv,. JJjnriuja »a-
Va-
rumaan vankiluoliin ia kokc l. ... . k0' aenlllklteen riennoista „m mintolai.uUB on keinotekoista Ja
l .
'
i
A<
VI
|r«l
[tir
&
H<