Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 10, 1920)
N°- 26j KESKIVIIKKONA, MARRASK. j f l P-— WED., NOV. 10 toveri K om m unistisen In ternationalen toimeenpanevalla (THE COMRADE) kom itealle on oikeus ottaa kes The organ of the Fmmab workar. in the Western States. Tko only Finniab kuuteensa neuvottelevalla ääni Daily in tko WaM. Publiabod Daily, oikeudella edustajia sellaisista oacept Sunday, Mt Aatorio, Orogon, järjestöistä ja puolueista, jotka by tko W aiters Workman’s Publishing tosin eivät kuulu K om m unisti Society. seen Internationaleen, m utta o- Office Seventh and Commercial St., vat sille m yötätuntoisia ja sitä Opposite Poat Office. lähellä.’' Phone: Office 365. Editorial D opt 8 )2 Amerikan kansallinen sosia- Post Offico A ddress? listipuolue ei tätä tehnyt, eikä TO VERI, Bo« 99. Asteria. Ore. luonnollisesti tee niin kauan ED ITO R IA L STAFF kuin sitä johtaa n. s. hillquitti- Elia Sulkanen, Managing Editor, Solo lainen aines. Puolue jäi "istu Alan Soro, Torro A. maan aidalle” ja tipahtaa siitä A. N. Koskela. aidan sille puolelle, jossa ovat Entsrad m aacond-chaa mail matter t Toisen Internationalen ^ tfo r- July 18, 1912, nt tka Poat Office a t m istis-opportunistiset p erut “ra- A^orio. Orayoe, ander <ka Act of' kentamassa” m ädäntyneistä jät- io py/f. nen Internatioffcälen. * ta*’ m uodollisen puolen voimme h y vällä syyllä jättää tulevaisuu den ratkaistaviksi. Pääasiana on vain se, että asiallisesti o- lemme oikealla tie llä ja sen tö — on liitettävä uuteen jä r on m eillä jo päättynyt, järjen jestykseen' sille kerrassaan villt- tyksessä on luomistyö. Ena^ täm ättöm änä renkaana. E ikä kaikkea' su o rittaa . tämän 1 q ^ sen liittäm inen siihen ole lain m istyön köyhälistö, mutta »ii_ kaan helppo tehtävä. Sosialises- le on sivistyneistön apu tarpeen tija n ” palstoilla ylläolevalla ot ti liitty y se vanhan jä rje sty k Täm än avustuksen tulee pakol sikolla seuraavan m ielenkiintoi sen vallitessa kapitalism iin' ja lisen asemasta tai ainakin v». sen innoittaminen siitä on vai linpitäm ättöm än asemasta O1U sen artikkelin: vapaehtoinen ja vielä enenunia. Äsken ilm estyi erinomaisen kea tehtävä. M itenkä on vastustus voitet k in : asialle myötätuntoinen m ielenkiintoinen teos, se on Bucharinift k irja “Siirtym isai- tava, m itenkä on uusi käsite- m yötätuntoinen ei pelosta, va^ om antunnon asiana. Ja jotta tä kakauden talous”. T ekijä ke muodostuma saavutettavissa? E nsi alussa väkivaltaisesti. mä m uutos tapahtuisi on tar hittää kapitalism ista sosialis miin siirtym isaikajakson talou “Uusi käsitem uodostum a — sa peen m urros sivistyneistön aja. dellista, p oliittista ja sosialista noo B. — se on teknillisen si tusjuoksussa, m urros sen aate- teoriaa s. o. aine käsittelee ko vistyneistön alistam inen köy käsityksessä. Viimeksimainittu hälistön käskettäväksi, toteu asia on m yinkin astunut päivä- konaan nykyistä ajanhetkeä. K irjan runsaasta sisällykses tetaan välttäm ättä köyhälistön järjestykseen. Se ei voi tapah. tä pysähdyn minä tässä vain pahoittavan voiman avulla, tä- tu a itse tapahtum ien vaikutuk- siihen kohtaan, mikä koskee man sivistyneistön saboteera- sesta, m utta sitä on-kiirehdittä . . . . . mikä .... tehtävä . . ......... j ! a ! tessa”. M utta itsestään on selvä vä ja syvennettävä itsetietoisil sivistyneistöä: mikä m erkitys on sivistyneis- että “pakollinen” yhteys elävi- la ponnistuksilla. Sentähden on •* •’ • • ’ en ihm isten välillä on näille ei sivistyneistöön esitetty vetoo- töllä sillä “ “siirtym isaikajaksol- la”, jota me nykyään elämme. ainoastaan tuskallinen, painos minen, että se katkaisisi siten, Bucharin on marxilais-kom- tava yhteys, m utta m yöskin asi sä vanhaan ja yhdistää ne uu munisti. Itsestään on selvä, et alle vähäarvoinen. Säännöllinen den kanssa — irtaantua porvj. tä hän ehdottom asti vastustaa tilanne voidaan saavuttaa vain rivaltakunnasta ja liittyä köy “sovinnollisuutta” entisen sosi- kun pakollinen yhteys m uuttuu hälistöön — erinomaisen tär keä ja välttäm ätön siirtymis«, alisen järjestelm än kanssa. Siir vapaaehtoiseksi. Tehkäämme johtopäätökset kakauden säännöllistä kehitty tyessään' uuteen järjestykseen esityksestäm m e m istä varten kuin myöskin sen on kapitalism i hävitettävä pe Me elämme itse keskellä onnellista toteuttam ista var. rusteellisesti ja loppuun saak “siirtym isaikaa’ te n ”. “H ävitystyö ka. M utta kun “hävitystyö” on päättynyt, kun paikka uutta järjesty stä varten on puhdistet tu, niin kenen ja m inkälaisten aineiden on rakennettava tämä uusi järjestys? B ucharinin perusvastauksen tähän kysymykseen voi tiety s ti edeltäpäin arvata. Hän kat Saksan ammattiyhdistysliike f “Britanniani työväki, maail a - •• 1 o • — soo, että uuden järjestyksen keesta man toivo ja epätoivo” pääluojana tulee olla köyhälis tö n . M itä tulee k ö y h ä lis tö n kirjoittaa Rieh. Müller, e ttä “jos mie- Tallä otsakkee11® k‘rjottaa W. M< v vastakohtaan a s ta k o h ta a n ja ia luokkaviholli- lu o k k a v ih o in - H sen vapautua vastakum ouksellisea- Lrfine The Horker-ler dessä, e ttä Kuljetustyöväealiitou toi seen porvaristoon, niin on sen ta politiikasta ja johdostaan on sen m itsijan, Edo Zimmenin, kirje ‘ Daiij m uitta m utkitta siirryttävä pois perusta perattava, puhdistettava Ja näyttäm öltä. uudestivahvistettava. Työväenliik H eraldissa” panee brittiläisen työläi ään. H uolim atta komea - ---------- M utta , kysytään, sivistyneis keen perusta on tieteellinen sosialis- sen häpeäm tö — ei uusi sivistyneistö, m in mi, m arxilaisuus, tieto y h teisk u n n al-(U k° nsressip äätö k sistä ei ole teht to tta hallituksen estamibelu kit itsestään eristää köyhälistö lisen eläm än taloudellisista ja valtiol- lisistä käytevoim ista. A m m attiyhdis-iBu^'tÄma8ta Neiivosto-V enäjän viholl ja talonpoikaisväestö, vaan van ha sivistyneistö — se sivisty tykset säilyttivät kauan “poliittista 8ia’ H uolim atta Toimintaneuvostoi neistö, joka oli etuoikeutetussa puolueettom uuttaan", joka jo kauan ta ei Baada estetyksi brittiläisiä sot asemassa entisen järjestyksen sitten osoittautui Johtajien inhotta laita sortam asta Intiaa ja Irlantia m. Eikö B ritannian työväki olisi sii vallitessa ja sosialisesti liitty i vaksi tekopyhyydeksi, ne kun puo hon syypää? — M utta sehän se to lueettom uuden varjon alla harjoittt- ennen vallitseviin luokkiin kelpaako se m ihinkään uuden ¡vat. nälcösosiaiistist*, vastaknmouk- kee kaiken täm än likaisen työa! Milloin tahansa, sanoo McLaine, ta elämän Rakennustyössä, voiko I politiikkaa ja järjestö jen sä paa venäläisiä, saksalaisia, rantkaln se siihen sulautua ak tiiv isetta 'mi,joonapatlK),la k«ettlTat v«’ita val- siä tai m uita työläisiä, on ensi kysy politiil osana tahi onko senkin kohtalo tiollisten tiol!isten työväenpuolueiden politiik- kaa. Mikään am m attiyhdistys ei voi mys: “Jos me teemme kumoukselli oleva sosialisesti kuolla? sen yrityksen, niin m itä tekevät Bri Kysymys on riidanalainen ja kehittää toim intaansa vaikuttam atta tannian työläiset? — Tulevatko 1)> siihen vastataan mitä erilaisim valtiollisesti. Vanha am m attiyhdis m aän alas? — K ieltävätkö kivihii malla tavalla. Toiset sanovat, tyspolitiikka on sosialistisvastaista, Ien?’’ että sivistyneistöä uuden jä r vastakum ouksellista. Nykyisyyden ja Hän vaati Toimintaneuvostoja ok vallankum oukselliset jestyksen vallitessa ei lainkaan tulevaisuuden maan todellisia toim innan neuvot saa olla. Toiset arvelevat, että luokkataistelut, joita tulevat käy toja. “sivistyneistö” täytyy» olla, m ään vallankum ouksellisen proletari aatin valtiolliset puolueet, työväen- m utta yksinomaan “uusi” työ- ja työpaikkaneuvostot, tulevat yhä Vararikkoinen kapitalismi läis-talonpoikainen sivistyneis uudelleen kolahtam aan am m atillisten Saksassa alenee tuotanto, mutta tö. Vihdoin arvelevat kolman järjestöjen painoa vastaan, jo tk a tä tä kapitalistien voitot kohoavat. Ytot« net, että “vanhakin” sivisty taistelua ehkäisevät niin kauan kuin öitten tiedonannoissa näkyy 15, neistö on* tarpeen ja vieläpä Itse eivät ole tulleet täm än vallanku jopa 40 prosentin voittoja. Esim varsinkin tarpeellinen elämän mouksellisen taistelun osaksi. Nanaa Phoeulx-yhtiö on saanut äskenpaii uutta järjsty .. stä luotaessa. _ taistelut ovat valtiolliset ja täytyy n ii tyneenä tilivuonna 48 milj. voiton ltä m ie ltä o n Bucharin täs- tä ohjata yhtenäisen valtiollisen, val- jakanut 21 milj. osinkoja. Elvit sä asiassa? « ole kohoavasta tuotannosta kiskoit lankum öuksellisen tiedon.’ Hän kannattaa kokonaan koi lisäarvoa — siihen eivät lukuisat ki m atta näkökohtaa. Ja tämä on K irjoittaja väittelee niitä vastaa?;, pitalistiset laitokset enää pysty tahtovat houkutella tietoisim- vaan on ne saatu myymällä ufkonui1 a * o A i* n u v a c v a c l, a sillä llld J Bucharin O u C *1 e li l i * , jotka varsin kuvaavaa, on, kuten kaikki tietävät k aik -i”181 t’,oläiset P°js am niattiyhdistyk- le varastoja Ja tuotannonvälineit kein ehdottom im pia ja johdon- ;8i!,tä teennäisiin m allijärjestöihin. Siis hävittäm ällä tuotantoa Ja sen mukaisimpia kommunisteja. Hä-I ^ ppos'^ on'n toim inta vanhoissa jär- dellytyksiä. — Näin osottautuu ka> nen tunnuslauseensa nykyiseen 3estöissä ei ky,,ä ole pa,joa menes- taltsmi selväksi ihmiskunnan viliofl- A ..o .. J J fv n v f m tynyt, m utta siihen on ollut syynsä. seksi, loiseksi,. Joka elää imomi työhön nähden on ollut, kuten Saksan työväen taistelu t ja tappiot viimeisiä veripisaroita suursodan hän itse sanoo: “A jatella asia nyt kumouksen aikana, sekä m aail boam ista kansoista. Mutta tyoväesli lopppuun saakka pelkääm ättä minkäänlaisia johtopäätöksiä”. m anvallankum ouksen kokem ukset c pä ei suostukaan kuiviin imettäväkö Ja käsiteltävänämme olevaan vat vasta Ren selvittäneet. Mitä kirk- Se tahtoo aluksi tarkastaa, miten laita. SIH kysymykseen nähden antaa kaim m aksi käy käsitys koko luokka tuotannonvälineitten taistelun ehdoista, sitä tehokkkaam- kontrollipyrkim ys. Mutta pian hän aivan määrätyn, kerrassaan maksi käy työväen taloudellistenkln viaä työläisille, etfei se riitä ti selvän vastauksen. järjestöjen toim inta. M utta sitä var tannonvälfneet, eläm isen perusta T ietysti uuden järjestyksen ten täytyy sam anhenkisten järjestäy- te n ” tukem inen, porvariston SIVISTYNEISTÖ JA KÖY auttam inen työväkeä vastaan HÄLISTÖ sekä porvarillisen dem okratian T unnettu p ro fesso ri< Gredes- puolustam inen neuvostovaltaa vastaan. kull julkaisee P ietarin “Isves- V iitaten M arxin ja Engelsin lausuntoihin, ejtä meidän op pimme ei ole uskonkappale vaan toim innan ohje, lähtee L e nin kertomaan niiden voimien jestöksi suomalaisten työläisten yhteistoim innoista, jotka lopul kokoamiseksi ja kehittäm iseksi. ta tsarisrnm kukistavat. T sarism in kukistukseen asti, H ill I IIIM ffflHt H4M«. * sanoo hän, käyttivät vallank. sosialidem okratit liberaalisen KOLME VUOTTA! porvariston apua, jopa väliin Kolme vuotta he ovat kestä yhtyivät kompromissiinkin, v. neet 1 Venäjän köyhälistön ta 1901 — a, ennen bolshevismin savalta! Vuodessa oli 365 p it syntyä, teki “Isk ran ” (Säke- kää päivää. Ja päivässä 24 p it nen”) toim itus (Plechanov, March 3. 183 kää tuntia. Tunnissa 60 m inuut teistä jo ta in " n e ljittä In te rn a Axelrod, Martov, Lenin y. m.) tia. Ja joka m inuutti oli tus lyhytaikaisen liiton liberaalien tionale*”. Toveri ei ilmesty huomen-. kaa, uhrautuvaisuutta ja ju l johtajan Struven na siitä syystä, että aselevon Amer ¡kalaisissa kysymyksissä maa taistelua unelm asta! Joka poliittisen allekirjottam isen vuosipäivä, on puolue on selvästi osottanut re m inuutti oli nälkää, katkeam a kanssa, m utta samaan aikaan julistettu lailliseksi ju h lap äi-! for mi st is opportunistisen luon tonta jännitystä, jota suuren 1 kävi se herkeäm ätöntä taistelua tätä liberalismia ja sen työväen teensa. E ikä se siitä voikaan väksi Oregonin valtiossa. vapautua niin kauan kuin puo toivon puolesta kestettiin tu n johtoon tunkeutuvia pikkupor lueen henkisinä “jo h tajin a” on nista tu n tiin ! Saksalainen tun varillisia ilmauksia vastaan. ki maahan, vallotti heidät; he V :sta 1905 ovat bolshevikit “Ollako vaiko eikö miehiä sellaisia kuin H illquit, allekirjottivat Brest-Litovskin uolustaneet liittoa talonpoi- Berger j a Kumpp. katkeran rauhan. Vaan missä ain kanssa porvaristoa ja tsaa- olla" ______ Sen jälkeen kun puolueesta ovat nyt vallottajien laumat? rism ia vastsaan, samalla kieltä Työmiehen toim itus on ju l- ' k a rk o te ttiin vasemmistoainekset Missä preussilaiset? Ja Kolt- m ättä porvaristoltakaan apuaan kaissut viisiosaisen artikkeli- on. huomio kiintynyt shak? Ja Judenitsh? Ja D e tsaarism ia vastaan (esim. vaa Sikä liittolaisten kii lien toisella asteella ja jälki sarjan ylläolevalla otsikolla, jos- saan‘t>? 'n: T; ” • ™ m ttam .seks, nikin? sa viime artikkelissa käaitel-' “ “ " ’ i u? hottam at pienet kansat? Kolme vaateissa) ja keskeyttäm ättä lään erityisesti niitä kysym yk-' kom aaia,« ta tarketta oikeuk vuotta ovat he seisoneet teräk leppym ätöntä aatteellista ja po sia, jotka koskevat suom alaisen!’ ,a- . Puoluea“ han P‘,41a! olla sen ja nälän piirittäm änä, he liittista taistelua porvaris-ku- järjestön toim intaa ja suhdetta i p u o l u e e n , huolim atta ovat olleet esim erkkinä koko moUksellista “es-erräin” puolu sosialistipuolueeseen ja Koi-! o v a tk o ja se n e t virallisesti maailmalle julkisessa diplom a etta vastaan. manteen Internationaleen seu-! " * • .«■ tsta kansalhsuutta. Työ tiassa ja sydämellisessä suhtau V. 1905 tekivät bolshevikit ta v a lla valaisevalla tavalla: l«>’ ™ h ä n heitä Amerikan ka- tumisessa toisiin kansoihin. vaaliliiton sosiali-kumouksel)is- _ . . . . ,, pitalism i rustaa ja yhdenarvoi- Suomelle ja V irolle ja Lietetf- Enstmatsessa artikkelissamm e slna työläisinä pitäisi heidän klle annettiin rauhanehdot us- ten (es-erräin) kanssa. Ja men- la u s u im m e , e ttä R a iv a a ja n . myös saada järjestyä poliit- kofnat toman k o h tu u lliset! Aa shevikien kanssa yhdessä kuu e’.l,,an?? Ollako vai , isel| a ala]la E m ä, , jMe , e sian sqrretut kansat he ovat he luivat he (1903—12) samaan sos. dem. puolueeseen, m utta kes etkö olla ja .«hhen antama puo(ueen entinen uljas sotavas. rättäneet vapauden toivoon! He keyttäm ättä taisteluaan näitä vastaus, että kaikista h u o lim at-i,ainen kanta? N , ^ änn6i, tä ovat antaneet toivon koko maa vastsaan, joiden todistivat tuo ta. joko enemmistönä ta. yä- 0„ poistettu pykalä> joka ilman työläisille! Ikuisiksi a- hemmistona, s u o m a la is e n jar-1 taa puolueen valittujen valtio- joiksi ovat he m uuttaneet maa van porvarillisia vaikutuksia työväenliikkeeseen. jeston osa tulee kuulumaan so- pai, i miesten äänestämästä so- ilman muodon, joka konsanaan, Sodan aikana olivat bolshevi siahstipuolueeseen, et ole pa.-i , arahojen puolesta! Entäs puo- ei konsanaan, voi enää ennalleen kai aan. Lausuimme, että nyt juekuri? Ennen oli säännöissä palata. Kaiken tämän he Ovat kit eräänlaisessa kom prom issi^ ei ole kysymyksessa muoto, pykälä, jonka mukaan jokainen sa kautskylaisten, vasen-menshe iehneet, tämä hämäräperäinen vikien (M aftovin) ja es-errien- vaan sisältö. valittu- valtiepäivämies on vas kansa, lukutaidottom at “uneksi Edellisissä artikkeleissamme tuunalainen puolueelle toimin ja t”, kolmessa Vuodessa! — A- kin (Tshernovin, N atansovnin) olemme lyhyesti selittäneet mi- nastaan> oHen puolueella oi- nise, Seattle Union Recordissa. kanssa, istuen yhdessä Zim- mervaldissa ja Kienthalissa, kui ten eri maissa — kuten meillä- ¡^eus ja velvollisuus erottaa hä jlll Hill IIIKlIIIIIIIII llllllllr tenkaan hellittäm ättä taistelua kin — kysymyksessä on kaksi netf jos hän toimii puolueen näitä vastaan. eri maailmankatsomusta, aate- p e r ia a tte ita vahingoittavasti, OSASTOILLE JA RYH Lokakuun vallankumouksessa maailmaa, joita m. m. kutsutaan Nyt tämäkin pykälä on poistet- MILLE he tekivät tärkeän — ja kuten oikcistolaisuudcksi ja vasem- tu . Onko tämä kansainvälistä Lenin sanoo, onnistuneen — lii m istola^uudeksi. Kysymykses- m arxilaisuutta? Ei, vaan se Joko olette ryhtyneet toi ton pikkuporvarillisen talon sä ei ole siis muotoasia, jon- j u u ri monien muiden puolueen m enpiteisiin Venäjän työväen- kun järjestön ilmenemismuoto, cdesottam isten kanssa osottaa vallan m uistojuhlan järjestäm i poikaisten kanssa julistam alla vaan se mitä se sisältää. puolueen ensisijassa olevan kan- seksi ja Karjalan työläisten, so laiksi es-erräin m aatalousohjel Kun useat S. S. Järjestön o- Sallisen. sialismin rakentam iseksi työs man ja solmimalla hallitusblo- kin “vasen-es-erräin” kanssa, sastot ovat esittäneet S. S. Jär- Mikä on ollut 8. S. Järjestön kentelevien avustamiseksi. — jotka erosivat B restin rauhan jestön itsenäisyyttä, niin on se tehtävänä sosialistipuolueen yh- Muutamissa osastoissa on jo aikaan, tekivät kapinan kesällä tapahtunut juuri silmälläpitäen teydessä? Pääasiassa tehdä va- juhlat vietetty, toisissa valmis asiaa. Asiasta kun on kysymys. • listustyötä suomalaisen työväes- tellaan, m utta kaikista osastois- 1918 ja ovat sitten käyneet vä kivaltaista sotaa bolshevikeja on mitä epäonnistuneinta . ja . tön keskuudessa. Kun nyt use , ta ei ole kuulunut mitään, paikkansapitäm ätontä väittää at osastot esittävät S. S. Jär- j Os te ette ole olleet tilaisuu- vastaan. Ja mitä varten bolshevikit itsenäisen S. S. Järjestön k an -'jestö ä itsenäiseksi, niin mikä dessa viettämään juhlaanne näin m enettelivät? nattajien suosivan “kansallista” ) tulee silloin olemaan järjestöin marrask. 7 p., niin viettäkää ne Sitä varten, että taistelu kan puuhaa. Asiaa tarkemmin har- me tehtävä? Sama tehtävä: m yöhemm in tämän kuun aikaha sainvälistä porvaristoa vastaan kittua havaitsee tämän itsenäi- Í tehdä valistustyötä suomalais- ja valmistakaa ju hlat niin, että on kovaa eikä ole • varaa hylkiä syyden vastustajien, itseasiassa ten työläisten keskuudessa, avustus Karjalan työkommunil- epävakaisenkaan edustavan kansallishenkeä. Tehtävä el siis muutu, eikä le tulee mahdollisimman suu tilapäisliittoa liittolaisen kanssa, ja täytyy A merikan nykyinen sosialis-1 m uutu miksikään “kansallisek- reksi. Karjalan väestö ta rv it luovia, käyttää hyväkseen vi tipuolue on ennenkaikkea "a- si”. Itsenäinen S. S. Järjestö see apua ja meidän velvolli m erikaiainen”, kansallinen. Sen voi tehdä valistustyötä suoma -i suutemme on antaa avustusta hollisten keskinäisiä e tu ristirii toja — niinkuin vuorelle nousi suhde Internationale-kysym yk- laisten työläisten keskuudessa niin, että se tuntuu. seen osottaa sen selvästsi. Sil- J kansainvälisen sosialismin m er Tärnä koskee kaikkia valveu- jakaan ei aina voi kulkea suo- “ yW iä on selvä kanta Kolmatta In- keissä. Se on sen velvollisuus, t u n .i t . suomal. työläisiä. Jo- raa ‘! " a ylös.^ .in- Ta>“ « kulkea taa ternationalea vastaan. V iralli-, Niin kauan kuin S. S. Järjes- to is e n , luokkatistoisen työiäi sesti se ei ole tehnyt muuta tö Amerikan sosialistipuolueen sen ja työläisryhm än olisi ke päinkin, kääntyä uudelle polul kuin pannut “asian pöydälle”, yhteydessä tekee valistustyötä rättävä apua K arjalan työläi le, y rittää eri teitä, ennenkuin M utta se jo osottaa puolueen suomalaisten työläisten keskuu- sille. V arat tulee lähettää S. pääsee päämäärään. Lenip arvostelee ankarasti toim ettom uuden, vältteleväisyy- > dessä, joutuu se tukemaan mo- S. Järjestön keskusvirastoon, den Internationale-kysym ykses-, neliä eri tavalla reform istis-op- josta ne lähetetään m ääräpaik Saksan, vasemmistokommunisti- en lahkolais-“jy rk k y y ttä”. Sak sä. Puolueen huomattavimmat portunistista kansallista liiket- kaansa. san työläiset Voivat osottaa työ edustajat, vieläpä puolueen kan- tä, eiKä kansainvälistä sosialis- V iettäkää juhlat, valmistakaa sallisvirastson virallinen tie-"mia, jota edustaa Kolmas Iti- ne hyvin, jo tta tulot m ainit väelle, kuinka kaikkien maiden donantolehtikin, ovat avoimes-» ternatlonale. tuun tarkotukseen tulisivat scheidemannit ovat hidastutta neet työväen valtaannousua, ja ti asettuneet Kolmatta Interna- Päättäen niistä m ielipiteistä, mahdollisimman suureksi. kuinka sen takia voidaan edetä tlonalea vastaan. Ja kun tiedäm- joita eri osastot ovat tehneet “ yiyy saman nen xisten jarjestay tffllfM llllfllffflH H fl » «ñh, M y LS. ,U O tan: !'y ä J» to im i. ,h d « im » k .l8Mtt. K tr vain askel askeleelta. Uuden me puolueen virallisen johdon sosialistipuolueesta eroamisen [ " " _ .h Í '? y h ‘ e n a ls y y t e n a jo itta » «.,o«ltl.a huomioon Ktlmn,,,- omaksuvan n. s. oikeistolaisen puolesta, käsitetään tämä kysy- BOLSHEVIKIEN KOMPRO neuvostovallan syntym inen ja muodostaa koko rakenteen pe nfstisen Internationalen II: sen kon voimistuminen on tärkeäm pi maailmankatsomuksen, niin joh-; mys juuri siltä kannalta, että MISSIT rustan M utta tällä ei B uchari gressln päätöksiä. Joihin on koottu kuin Versaillesin rauha. Ei voi donmukaisena seurauksenahan nyt on kysymyksessä joko kan viholliselle nin m ielipiteen mukaan lain kaikkien maiden kokem ukset am m at on heidän vastarintansa tässä nattaa sitä tai tätä mäailmaft V ahingoniloisina koettavat oi voimakkaammalle kysymyksessä. katsomusta. Jokaisen rehelti- keistososialistit tu lk ita omaan sanoa, milloin aikoo alkaa hän kaan lopullisesti ratkaista uu- tiyhdistys- ja neuvostotoim innasta yhteiskuntatuotannolhsen-gekä yleensä työväenluokan taistelus- Jos puolue todella olisi ollut sen vasemmistolaisen on asia pusssiinsa päin niitä kompro tä vastaan taistelun. Rikollista en Järjejton tehtävää, sillä tämä ¡ta. Kaiken m aailm an Legienit kyl-ä rehellinen, marxilainen, kan-! ratkaistava juuri tältä asialli- misseja, joihin bolshevikkien on alkaa Sota viholliselle edul tehtävä sisältyy vanhojen aine-J Amsterdamin internationalessa vielä sainvälinen luokkataistelupuo- seita kannalta katsoen, eikä an- on aika ajoin täytynyt suostua lisella ajalla, eivätkä työväelle lue, niin sen virallinen toimeen- n e tta v | muotoseikkojen olla rat- (kapitalististen ulkovaltain, ta tuota Hyötyä politikot, jotka ei histojen uuteen vaarinottam i- korskeilevat 27 miljoonalla jäsenek paneva komitea olisi käsitellyt kaisevana tekijänä. Jos me o- lonpoikain, , spesialistien, upsee- vät osaa luovia välttääkseen e- seen . j a toisessa paikassa kir- läap ja koettavat fraasim aisilla julis- j o i t aa Bucharin saman asian , tukeillaan saada sodanaikaiset syntin- Internationale kysymystä kii losuhtelden takia järjestöämme; rien kanssa), jo tta voisivat päedullisen taistelun. On kieltäm ätön totuus, että j o h d o s t t a : Kommunistisen ra- sä unohtum aan, m utta kun kumouK- reellisesti, jättäm ättä sitä ‘ pöy- emme voi suoranaisesti liittää jatkaa päätehtävänsä suoritus- on jännitettävä kennustyön erikoistehtävä ei si- selliset työläiset päättäväisesti oset- dälle”. Se olisi voinut selittää, Kolmanteen Internationaleen ja; ta : lyödä alas tsaarilliset taan köyhälistön sälly siihen, ettei löydy y h te is- 1 tuvat sam alle linjalle, niin tulee n:I- kuten Saksan riippum attom ien siis s8n elimillisenä osana t o i - tumusarrrteijat ------ ja pitää yllä vas kaikki voimansa viedäkseen työ kunnallisen työn perusteita, den tahto teoksi. vasemmistolaiset, että kaikki mia sen päätösten mukaisesti, tarintaa mailrtlaniihpenalismia väenliikkeen suorinta tietä voit vaan rappiolle joutuneiden yh- Kolmannen Internationalen pää- niin meille kuitenkin on välttä- vastaan, kunnes proletaarinen toon. M utta uhoilu, ettei kul tökset ovat puhtaasti marxilai- biätöntä, että me emme kannata kumous pääsee vauhtiin länsi - jeta m uuta kuin suoraa tietä, teiskuntakerrosten uuteen vaa- Sak&enin työpaikkaneuvos- voi tuottaa paljon vahinkoa. On rinottam iseen, jolloin ensi kä »ia ja meillä ei siis asiallisesti millään tavalla sellaisia ainek- mailla, tojen osattava käytellä kaikkia tais- teen on uuteen järjstelm ään lii- ole mitään vastaansanomista. siä, joiden katsantokanta on Ja vaikka erotus sosialipet- teknillinen sivistyneis- konferenssi on pidetty lokakuun alus- Mutta ottaen huomioon tämän suoranaisesti m arxilaisuutta vas- turien ja bolshevikkien___kam p telutapoja ja nopeasti siirtyä tö ”. Ja tämä, painostaa tekijä, sa D resdenissä. Liiton puheenjohta toisesta toiseen, vaihtelevien inaan olot ja käsittäen muodot- taan ja jotka sen johdosta mus- rottiissien välillä on selvä ___ e- on rakenteellisesti ratkaistava, ja, B. Dlssmann. osotti taloudellisen ^ scn Puolen olevan vähemmän taavat ja lokaanpoHtevat euro- delliset myyvät itsensä impe- olojen mukaan. Vain siten kul vieläpä kaikkein painavin kysy- asem an erittelyllä, e ttä uusi tuotanto- tärkeän kuin asiallisen puolen, palaisia tovereitamme, j o t k a rialisteille .............. ja tekevät niille kee tie voittoon. r?: i ole lainkaan ___ tilapäistä, . •« ^... ... 1 . .......... mys. E muoto on välttäm ätön. Kapitalismi . 1 iiiiiiiiiiiiiiiiiiu trtn i r meidän täytyy sanog, että me toimivat Kolmannen Interna pyövelintyötä! — niin on kui lisää hän, että Venäjän sosia ei voi ta ata käden eikä pään työläi emme voi täyttää tällä hetkellä tionalen edustaman _ _______ marxilai tenkin nuoria kumouksellisia, PUOLALAISTEN TERRORI M A A listisen vallankumouksen kyp- sille tyydyttävää elantoa. Neuvosto m. m. liittym isehtojen sitä py- suuden pohjalla. Meille näis- jotka yhä pelkäävät, että jos SEUTUVÄESTÖN KESKUU syysaikakaudella kysymys “e ri jen ei pidä hukata kaikkea voimaan- kälää, jossa vaaditaan puolueen ja. oloissa järjestöliisesti riit- vaan DESSA. myöntää m inkäänlaisen koistuntijoista” on näytellyt 8a pikkutyöhön, vaan pidettävä tiu nimen muuttam ista kommun is- tää se, että jatkamme edelleen- kompromissin mahdolliseksi, WARSOVA, marrask. — Puola niin tärkeätä osaa”. kasti huomionsa pääasiassa. Kapita tipuolueeksi jne., koska kom- kin sitä työtä, mikä on järjes- niin muka häviää raja opportu laisten sotilasviranomaisten terrori Järjestävää tyyppiä Oleva l^mln poistaminen on oleva katkea munistipuolue on ju listettu lait- tömme tarkotuskin: teemme va- nismin ja vallankum ouksellisen talonpoikia kohtaan on esiintynyt sel f — ___ tomaksi. Ja jos puolue todella listustyötä suomalaisen työväes m arxilaisuuden välillä. Näistä liä isissä muodoissa, että maanpuolus- entinen porvaristo ja sitä alem toiminnan ojennusBuorana. olisi ollut kansainvälinen mar- tön keskuudessa kansainvälisen Sanoo L enin, että Viime kädes- j tuodepartmentin voimakkaan talon- f pana oleva teknillinen sivisty Käytännöllistä plkkutyötä ei suin xiiainen puolue, se olisi heti sosialismin mukaisesti, tietäen Sä vain kokemus voi heille O- j 'poikaitryhman eduatajat ovat anta- neistö on ainehistoa. mikä il kaan ole halveksittava, vaan on sy huom auttanut tämän tilanteen asiallisesti^ edustaväfnme marxi- soittaa eräänlaisen kompromis- neet aelitykaen. että ellei koatotoimen- meisesti on tarpeellinen u u t vennyttävä tuotantoosloihin raaka- johdosta. että puolue julkisena laista maailmankatsomusta — sien välttäm ättöm yyden ja tois- piteet ja joukkomurhat maaoisväea- ta rakennusaikakautta varten: aine- ja tilauakyaymykaistä tuottei irjestönä pyrkii täyttäm ään vaikkakin m uodollisesti emme ten turm iollisuuden. Esim. oli töä kohtaan pian lopu, tulevat he} Tämä on järjestävän ja teknil den menekkiin, liikkeen finanssioimi- olmannen Internationalen sään järjestönä voisikaan olla näissä työväen pettäm istä imperialis- eroamaan bailitukaeate ja jättämään listieteellisen kokemuksen so- seen y. m. asti. Varsinkin on estet tävä isänhät saboteeraamasta nenvoe- töjen to pykälää, mikä kuuluu oloissa niissä riveissä, jotka eli- tisen sodan kannattaminen, sa- paikkana« aekä yhtymään '«Starin siallnen tiivistysainehisto Siis sivistyneistö — jo ole- toja. Ammattiyhdistysten kanssa on seuraavasti: m illisesti muodostavat Kolm an- moin kuin .nyt ‘ Kansojen Lii- taan ballituata vaataan. massa Oleva vanha sivistyneis- oltava yhteydessä. voimme toteuttaa vain siteen, että kannatamme niitä osastso- ja, jotka esittävät S. S. Jä rje s töä itsenäiseksi propagandajär- YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA . S 9 • — ___ 1 _____ a otettav a pois kapitalisteilta, jotka t lioavat nfitä. Kaupunki ja maaseutu Saksassa on Siege-laakso, jonk» kulsissa rau tateh taissa olevan t» väen keskuudessa sosialistinen vah tus on ra sta alulla. Se jo h tu u e ttä työväki on koottu ympäristön lönpoikaiseeudnsta ja on vielä tain kiinni m aassa. Niinpä he antaisin lähtevät joukoin maalle käyvät talkoissa kylvön Ja korjuun koina. Jopa tekevät tehtaissa kaks kertaisia vuoroja saadakseen ai«1 maatyöhön. T ietoiset työläistoverit ovat päässeet näille osoittamaan, kuka dän kaksinkertaisen raatamM hedelm ät korjaa. Kovat tosiasiat) tavat m urtam aan näiden talonpa) poikien vanhoillisuutta ja nämä vät sitten — sekä p ä ä sp a n että jasina — uutta evankeliumia laiskoteihinsa. Se onkin paras M« lähestyä talonpoikia, jotka viha* herrojakin, niin että tyov .< nilsjä tulla liittolaisia tai myötäm ielisiä. Se on elintarveky m yksen y. m. takia tärkeää lako^ ja m uissa valtataisteluissa. Ei'*’ sellaiset isät ja veljet enää ti kuulua suojeluskuntiin työväkeä taan. Leo Leinon matka m&n’1 kuulla Rockiin, Cal. marrask. 6, 7, • Marahfield, Ore. marrask. 1f, 12, Toverit, m ainituilla paikkakunr rientäkää Joukolla kuulemaan Leinolla on teille sanottavaa.
