N°- 26j
KESKIVIIKKONA, MARRASK. j f l P-— WED., NOV. 10
toveri
K om m unistisen In
ternationalen toimeenpanevalla
(THE COMRADE)
kom
itealle on oikeus ottaa kes
The organ of the Fmmab workar. in
the Western States. Tko only Finniab kuuteensa neuvottelevalla ääni
Daily in tko WaM. Publiabod Daily, oikeudella
edustajia sellaisista
oacept Sunday, Mt Aatorio, Orogon,
järjestöistä
ja
puolueista, jotka
by tko W aiters Workman’s Publishing
tosin
eivät
kuulu
K om m unisti
Society.
seen Internationaleen, m utta o-
Office Seventh and Commercial St., vat sille m yötätuntoisia ja sitä
Opposite Poat Office.
lähellä.’'
Phone: Office 365. Editorial D opt 8 )2
Amerikan kansallinen sosia-
Post Offico A ddress?
listipuolue ei tätä tehnyt, eikä
TO VERI, Bo« 99. Asteria. Ore.
luonnollisesti tee niin kauan
ED ITO R IA L STAFF
kuin sitä johtaa n. s. hillquitti-
Elia Sulkanen, Managing Editor, Solo lainen aines.
Puolue jäi "istu
Alan Soro, Torro A.
maan
aidalle”
ja tipahtaa siitä
A. N. Koskela.
aidan sille puolelle, jossa ovat
Entsrad m aacond-chaa mail matter t Toisen
Internationalen ^ tfo r-
July 18, 1912, nt tka Poat Office a t m istis-opportunistiset p erut “ra-
A^orio. Orayoe, ander <ka Act of' kentamassa” m ädäntyneistä jät-
io
py/f.
nen
Internatioffcälen.
*
ta*’
m uodollisen puolen voimme h y
vällä syyllä jättää tulevaisuu
den ratkaistaviksi.
Pääasiana
on vain se, että asiallisesti o-
lemme
oikealla tie llä ja sen
tö — on liitettävä uuteen jä r on m eillä jo päättynyt, järjen
jestykseen' sille kerrassaan villt- tyksessä on luomistyö. Ena^
täm ättöm änä
renkaana.
E ikä kaikkea' su o rittaa . tämän 1 q ^
sen liittäm inen siihen ole lain m istyön köyhälistö, mutta »ii_
kaan helppo tehtävä. Sosialises- le on sivistyneistön apu tarpeen
tija n ” palstoilla ylläolevalla ot ti liitty y se vanhan jä rje sty k Täm än avustuksen tulee pakol
sikolla seuraavan m ielenkiintoi sen vallitessa kapitalism iin' ja lisen asemasta tai ainakin v».
sen innoittaminen siitä on vai linpitäm ättöm än asemasta O1U
sen artikkelin:
vapaehtoinen ja vielä enenunia.
Äsken ilm estyi erinomaisen kea tehtävä.
M itenkä on vastustus voitet k in : asialle
myötätuntoinen
m ielenkiintoinen teos, se on
Bucharinift k irja “Siirtym isai- tava, m itenkä on uusi käsite- m yötätuntoinen ei pelosta, va^
om antunnon asiana. Ja jotta tä
kakauden talous”. T ekijä ke muodostuma saavutettavissa?
E nsi alussa väkivaltaisesti. mä m uutos tapahtuisi on tar
hittää kapitalism ista sosialis
miin siirtym isaikajakson talou “Uusi käsitem uodostum a — sa peen m urros sivistyneistön aja.
dellista, p oliittista ja sosialista noo B. — se on teknillisen si tusjuoksussa, m urros sen aate-
teoriaa s. o. aine käsittelee ko vistyneistön alistam inen köy käsityksessä. Viimeksimainittu
hälistön käskettäväksi, toteu asia on m yinkin astunut päivä-
konaan nykyistä ajanhetkeä.
K irjan runsaasta sisällykses tetaan välttäm ättä köyhälistön järjestykseen. Se ei voi tapah.
tä pysähdyn minä tässä vain pahoittavan voiman avulla, tä- tu a itse tapahtum ien vaikutuk-
siihen
kohtaan, mikä koskee man sivistyneistön saboteera- sesta, m utta sitä on-kiirehdittä
.
. . . . mikä
.... tehtävä
. . ......... j ! a ! tessa”. M utta itsestään on selvä vä ja syvennettävä itsetietoisil
sivistyneistöä:
mikä m erkitys on sivistyneis- että “pakollinen” yhteys elävi- la ponnistuksilla. Sentähden on
•*
•’ • • ’ en ihm isten välillä on näille ei sivistyneistöön esitetty vetoo-
töllä sillä “ “siirtym
isaikajaksol-
la”, jota me nykyään elämme. ainoastaan tuskallinen, painos minen, että se katkaisisi siten,
Bucharin on marxilais-kom- tava yhteys, m utta m yöskin asi sä vanhaan ja yhdistää ne uu
munisti. Itsestään on selvä, et alle vähäarvoinen. Säännöllinen den kanssa — irtaantua porvj.
tä hän ehdottom asti vastustaa tilanne voidaan saavuttaa vain rivaltakunnasta ja liittyä köy
“sovinnollisuutta” entisen sosi- kun pakollinen yhteys m uuttuu hälistöön — erinomaisen tär
keä ja välttäm ätön siirtymis«,
alisen järjestelm än kanssa. Siir vapaaehtoiseksi.
Tehkäämme
johtopäätökset
kakauden säännöllistä kehitty
tyessään' uuteen järjestykseen
esityksestäm
m
e
m
istä varten kuin myöskin sen
on kapitalism i hävitettävä pe
Me elämme itse keskellä onnellista
toteuttam ista var.
rusteellisesti ja loppuun saak
“siirtym
isaikaa’
te
n
”.
“H
ävitystyö
ka.
M utta kun “hävitystyö” on
päättynyt, kun paikka uutta
järjesty stä varten on puhdistet
tu, niin kenen ja m inkälaisten
aineiden on rakennettava tämä
uusi järjestys?
B ucharinin
perusvastauksen
tähän kysymykseen voi tiety s
ti edeltäpäin arvata. Hän kat Saksan ammattiyhdistysliike f “Britanniani työväki, maail
a
- ••
1
o
•
—
soo, että uuden
järjestyksen
keesta
man toivo ja epätoivo”
pääluojana tulee olla köyhälis
tö n . M itä
tulee
k ö y h ä lis tö n kirjoittaa Rieh. Müller, e ttä “jos mie-
Tallä otsakkee11® k‘rjottaa W. M<
v vastakohtaan
a s ta k o h ta a n ja
ia luokkaviholli-
lu o k k a v ih o in - H sen vapautua vastakum ouksellisea- Lrfine
The Horker-ler
dessä,
e
ttä
Kuljetustyöväealiitou
toi
seen porvaristoon, niin on sen ta politiikasta ja johdostaan on sen
m
itsijan,
Edo
Zimmenin,
kirje
‘
Daiij
m uitta m utkitta siirryttävä pois perusta perattava, puhdistettava Ja
näyttäm öltä.
uudestivahvistettava.
Työväenliik H eraldissa” panee brittiläisen työläi
ään. H uolim atta
komea
-
----------
M utta , kysytään, sivistyneis keen perusta on tieteellinen sosialis- sen häpeäm
tö — ei uusi sivistyneistö, m in mi, m arxilaisuus, tieto y h teisk u n n al-(U k° nsressip äätö k sistä ei ole teht
to tta hallituksen estamibelu
kit itsestään eristää köyhälistö lisen eläm än taloudellisista ja valtiol-
lisistä
käytevoim
ista.
A
m
m
attiyhdis-iBu^'tÄma8ta
Neiivosto-V enäjän viholl
ja talonpoikaisväestö, vaan van
ha sivistyneistö — se sivisty tykset säilyttivät kauan “poliittista 8ia’ H uolim atta Toimintaneuvostoi
neistö, joka oli etuoikeutetussa puolueettom uuttaan", joka jo kauan ta ei Baada estetyksi brittiläisiä sot
asemassa entisen
järjestyksen sitten osoittautui Johtajien inhotta laita sortam asta Intiaa ja Irlantia
m. Eikö B ritannian työväki olisi sii
vallitessa ja sosialisesti liitty i vaksi tekopyhyydeksi, ne kun puo hon syypää? — M utta sehän se to
lueettom uuden varjon alla harjoittt-
ennen vallitseviin luokkiin
kelpaako se m ihinkään uuden ¡vat. nälcösosiaiistist*, vastaknmouk- kee kaiken täm än likaisen työa!
Milloin tahansa, sanoo McLaine, ta
elämän Rakennustyössä, voiko I
politiikkaa ja järjestö jen sä
paa venäläisiä, saksalaisia, rantkaln
se siihen sulautua ak tiiv isetta 'mi,joonapatlK),la k«ettlTat v«’ita val- siä tai m uita työläisiä, on ensi kysy
politiil
osana tahi onko senkin kohtalo tiollisten
tiol!isten työväenpuolueiden politiik-
kaa.
Mikään
am
m
attiyhdistys
ei voi mys: “Jos me teemme kumoukselli
oleva sosialisesti kuolla?
sen yrityksen, niin m itä tekevät Bri
Kysymys on riidanalainen ja kehittää toim intaansa vaikuttam atta tannian työläiset? — Tulevatko 1)>
siihen vastataan mitä erilaisim valtiollisesti. Vanha am m attiyhdis m aän alas? — K ieltävätkö kivihii
malla tavalla. Toiset sanovat, tyspolitiikka on sosialistisvastaista, Ien?’’
että sivistyneistöä uuden jä r vastakum ouksellista. Nykyisyyden ja
Hän vaati Toimintaneuvostoja ok
vallankum oukselliset
jestyksen vallitessa ei lainkaan tulevaisuuden
maan
todellisia toim innan neuvot
saa olla. Toiset arvelevat, että luokkataistelut, joita tulevat käy toja.
“sivistyneistö”
täytyy»
olla, m ään vallankum ouksellisen proletari
aatin valtiolliset puolueet, työväen-
m utta yksinomaan “uusi” työ- ja työpaikkaneuvostot, tulevat yhä
Vararikkoinen kapitalismi
läis-talonpoikainen sivistyneis uudelleen kolahtam aan am m atillisten
Saksassa alenee tuotanto, mutta
tö. Vihdoin arvelevat kolman järjestöjen painoa vastaan, jo tk a tä tä kapitalistien voitot kohoavat. Ytot«
net, että “vanhakin” sivisty taistelua ehkäisevät niin kauan kuin öitten tiedonannoissa näkyy 15,
neistö on* tarpeen ja vieläpä Itse eivät ole tulleet täm än vallanku jopa 40 prosentin voittoja. Esim
varsinkin tarpeellinen
elämän mouksellisen taistelun osaksi. Nanaa Phoeulx-yhtiö on saanut äskenpaii
uutta järjsty .. stä luotaessa.
_
taistelut ovat valtiolliset ja täytyy n ii tyneenä tilivuonna 48 milj. voiton
ltä m ie ltä o n Bucharin täs- tä ohjata yhtenäisen valtiollisen, val- jakanut 21 milj. osinkoja. Elvit
sä asiassa?
«
ole kohoavasta tuotannosta kiskoit
lankum öuksellisen tiedon.’
Hän kannattaa kokonaan koi
lisäarvoa — siihen eivät lukuisat ki
m atta näkökohtaa. Ja tämä on K irjoittaja väittelee niitä vastaa?;, pitalistiset laitokset enää pysty
tahtovat houkutella tietoisim- vaan on ne saatu myymällä ufkonui1
a * o A i* n
u v a c v a c l,
a sillä
llld
J Bucharin
O u C *1 e li l i * , jotka
varsin
kuvaavaa,
on, kuten kaikki tietävät k aik -i”181 t’,oläiset P°js am niattiyhdistyk- le varastoja Ja tuotannonvälineit
kein ehdottom im pia ja johdon- ;8i!,tä teennäisiin m allijärjestöihin. Siis hävittäm ällä tuotantoa Ja sen
mukaisimpia kommunisteja. Hä-I ^ ppos'^ on'n toim inta vanhoissa jär- dellytyksiä. — Näin osottautuu ka>
nen
tunnuslauseensa nykyiseen
3estöissä
ei ky,,ä ole pa,joa menes- taltsmi selväksi ihmiskunnan viliofl-
A ..o ..
J
J
fv n v f
m
tynyt,
m
utta
siihen on ollut syynsä. seksi, loiseksi,. Joka elää imomi
työhön nähden on ollut, kuten
Saksan
työväen
taistelu t ja tappiot viimeisiä veripisaroita suursodan
hän itse sanoo: “A jatella asia
nyt
kumouksen
aikana,
sekä m aail boam ista kansoista. Mutta tyoväesli
lopppuun saakka
pelkääm ättä
minkäänlaisia
johtopäätöksiä”. m anvallankum ouksen kokem ukset c pä ei suostukaan kuiviin imettäväkö
Ja käsiteltävänämme olevaan vat vasta Ren selvittäneet. Mitä kirk- Se tahtoo aluksi tarkastaa, miten
laita.
SIH
kysymykseen
nähden
antaa kaim m aksi käy käsitys koko luokka tuotannonvälineitten
taistelun ehdoista, sitä tehokkkaam- kontrollipyrkim ys.
Mutta
pian
hän aivan määrätyn, kerrassaan
maksi käy työväen taloudellistenkln viaä työläisille, etfei se riitä
ti
selvän vastauksen.
järjestöjen toim inta. M utta sitä var tannonvälfneet, eläm isen perusta
T ietysti uuden järjestyksen ten täytyy sam anhenkisten järjestäy-
te n ”
tukem inen,
porvariston SIVISTYNEISTÖ JA KÖY
auttam inen
työväkeä
vastaan
HÄLISTÖ
sekä porvarillisen dem okratian
T unnettu p ro fesso ri< Gredes-
puolustam inen
neuvostovaltaa
vastaan.
kull julkaisee P ietarin “Isves-
V iitaten M arxin ja Engelsin
lausuntoihin, ejtä meidän op
pimme ei ole uskonkappale
vaan toim innan ohje, lähtee L e
nin kertomaan niiden voimien
jestöksi suomalaisten työläisten yhteistoim innoista, jotka lopul
kokoamiseksi ja kehittäm iseksi. ta tsarisrnm kukistavat.
T sarism in kukistukseen asti,
H ill I IIIM ffflHt H4M«. *
sanoo hän, käyttivät vallank.
sosialidem okratit
liberaalisen
KOLME VUOTTA!
porvariston apua, jopa väliin
Kolme vuotta he ovat kestä yhtyivät kompromissiinkin, v.
neet 1 Venäjän köyhälistön ta 1901 — a, ennen bolshevismin
savalta! Vuodessa oli 365 p it syntyä, teki “Isk ran ” (Säke-
kää päivää. Ja päivässä 24 p it nen”)
toim itus
(Plechanov,
March 3. 183
kää
tuntia.
Tunnissa
60
m
inuut
teistä jo ta in " n e ljittä In te rn a
Axelrod, Martov, Lenin y. m.)
tia. Ja joka m inuutti oli tus lyhytaikaisen liiton liberaalien
tionale*”.
Toveri ei ilmesty huomen-.
kaa, uhrautuvaisuutta ja ju l
johtajan
Struven
na siitä syystä, että aselevon
Amer ¡kalaisissa kysymyksissä maa taistelua unelm asta! Joka poliittisen
allekirjottam isen vuosipäivä, on puolue on selvästi osottanut re m inuutti oli nälkää, katkeam a kanssa, m utta samaan aikaan
julistettu
lailliseksi ju h lap äi-! for mi st is opportunistisen luon tonta jännitystä, jota suuren 1 kävi se herkeäm ätöntä taistelua
tätä liberalismia ja sen työväen
teensa. E ikä se siitä voikaan
väksi Oregonin valtiossa.
vapautua niin kauan kuin puo toivon puolesta kestettiin tu n johtoon tunkeutuvia pikkupor
lueen henkisinä “jo h tajin a” on nista tu n tiin ! Saksalainen tun varillisia ilmauksia vastaan.
ki maahan, vallotti heidät; he
V :sta 1905 ovat bolshevikit
“Ollako vaiko eikö miehiä sellaisia kuin H illquit, allekirjottivat
Brest-Litovskin
uolustaneet liittoa talonpoi-
Berger j a Kumpp.
katkeran rauhan. Vaan missä ain kanssa porvaristoa ja tsaa-
olla"
______
Sen jälkeen kun puolueesta ovat nyt vallottajien laumat?
rism ia vastsaan, samalla kieltä
Työmiehen toim itus on ju l- ' k a rk o te ttiin vasemmistoainekset Missä preussilaiset? Ja Kolt- m ättä porvaristoltakaan apuaan
kaissut
viisiosaisen artikkeli- on.
huomio kiintynyt shak? Ja Judenitsh? Ja D e tsaarism ia vastaan (esim. vaa
Sikä liittolaisten kii lien toisella asteella ja jälki
sarjan ylläolevalla otsikolla, jos- saan‘t>? 'n: T; ” • ™ m ttam .seks, nikin?
sa viime artikkelissa käaitel-' “ “ " ’ i
u? hottam at pienet kansat? Kolme vaateissa)
ja keskeyttäm ättä
lään erityisesti niitä kysym yk-' kom aaia,« ta tarketta oikeuk vuotta ovat he seisoneet teräk leppym ätöntä aatteellista ja po
sia, jotka koskevat suom alaisen!’ ,a- . Puoluea“ han P‘,41a! olla sen ja nälän piirittäm änä, he liittista taistelua porvaris-ku-
järjestön toim intaa ja suhdetta i p u o l u e e n , huolim atta ovat olleet esim erkkinä koko moUksellista “es-erräin” puolu
sosialistipuolueeseen ja
Koi-!
o v a tk o ja se n e t virallisesti maailmalle julkisessa diplom a etta vastaan.
manteen Internationaleen seu-! " * • .«■ tsta kansalhsuutta. Työ tiassa ja sydämellisessä suhtau
V. 1905 tekivät bolshevikit
ta v a lla valaisevalla tavalla:
l«>’ ™ h ä n heitä Amerikan ka- tumisessa
toisiin
kansoihin. vaaliliiton sosiali-kumouksel)is-
_ .
. . . ,,
pitalism i rustaa ja yhdenarvoi- Suomelle ja V irolle ja Lietetf-
Enstmatsessa artikkelissamm e slna työläisinä pitäisi heidän klle annettiin rauhanehdot us- ten (es-erräin) kanssa. Ja men-
la u s u im m e ,
e ttä
R a iv a a ja n .
myös saada järjestyä poliit- kofnat toman k o h tu u lliset! Aa shevikien kanssa yhdessä kuu
e’.l,,an??
Ollako vai , isel| a ala]la
E m ä, , jMe , e sian sqrretut kansat he ovat he luivat he (1903—12) samaan sos.
dem. puolueeseen, m utta kes
etkö olla ja
.«hhen antama puo(ueen entinen uljas sotavas.
rättäneet
vapauden
toivoon!
He
keyttäm ättä taisteluaan näitä
vastaus, että kaikista h u o lim at-i,ainen kanta? N , ^ änn6i, tä
ovat antaneet toivon koko maa vastsaan, joiden todistivat tuo
ta. joko enemmistönä ta. yä- 0„ poistettu pykalä> joka
ilman työläisille! Ikuisiksi a-
hemmistona, s u o m a la is e n jar-1 taa puolueen valittujen valtio- joiksi ovat he m uuttaneet maa van porvarillisia vaikutuksia
työväenliikkeeseen.
jeston osa tulee kuulumaan so- pai, i miesten äänestämästä so-
ilman muodon, joka konsanaan,
Sodan aikana olivat bolshevi
siahstipuolueeseen, et ole pa.-i , arahojen puolesta! Entäs puo- ei konsanaan, voi enää ennalleen
kai aan. Lausuimme, että nyt juekuri? Ennen oli säännöissä palata. Kaiken tämän he Ovat kit eräänlaisessa kom prom issi^
ei
ole kysymyksessa muoto, pykälä, jonka mukaan jokainen
sa kautskylaisten, vasen-menshe
iehneet, tämä hämäräperäinen vikien (M aftovin) ja es-errien-
vaan sisältö.
valittu- valtiepäivämies on vas kansa, lukutaidottom at “uneksi
Edellisissä
artikkeleissamme tuunalainen puolueelle toimin ja t”, kolmessa Vuodessa! — A- kin (Tshernovin, N atansovnin)
olemme lyhyesti selittäneet mi- nastaan> oHen puolueella oi- nise, Seattle Union Recordissa. kanssa, istuen yhdessä Zim-
mervaldissa ja Kienthalissa, kui
ten eri maissa — kuten meillä- ¡^eus ja velvollisuus erottaa hä
jlll
Hill
IIIKlIIIIIIIII
llllllllr
tenkaan hellittäm ättä taistelua
kin — kysymyksessä on kaksi netf jos hän toimii puolueen
näitä vastaan.
eri maailmankatsomusta, aate- p e r ia a tte ita
vahingoittavasti,
OSASTOILLE JA RYH
Lokakuun vallankumouksessa
maailmaa, joita m. m. kutsutaan Nyt tämäkin pykälä on poistet-
MILLE
he tekivät tärkeän — ja kuten
oikcistolaisuudcksi ja vasem- tu . Onko tämä kansainvälistä
Lenin
sanoo, onnistuneen — lii
m istola^uudeksi. Kysymykses- m arxilaisuutta?
Ei, vaan se
Joko olette ryhtyneet toi
ton
pikkuporvarillisen
talon
sä ei ole siis muotoasia, jon- j u u ri monien muiden puolueen m enpiteisiin Venäjän työväen-
kun järjestön ilmenemismuoto, cdesottam isten
kanssa osottaa vallan m uistojuhlan järjestäm i poikaisten kanssa julistam alla
vaan se mitä se sisältää.
puolueen ensisijassa olevan kan- seksi ja Karjalan työläisten, so laiksi es-erräin m aatalousohjel
Kun useat S. S. Järjestön o- Sallisen.
sialismin rakentam iseksi työs man ja solmimalla hallitusblo-
kin
“vasen-es-erräin” kanssa,
sastot ovat esittäneet S. S. Jär-
Mikä on ollut 8. S. Järjestön kentelevien
avustamiseksi. —
jotka
erosivat B restin rauhan
jestön itsenäisyyttä, niin on se tehtävänä sosialistipuolueen yh- Muutamissa osastoissa on jo
aikaan,
tekivät kapinan kesällä
tapahtunut juuri silmälläpitäen teydessä? Pääasiassa tehdä va- juhlat vietetty, toisissa valmis
asiaa. Asiasta kun on kysymys. • listustyötä suomalaisen työväes- tellaan, m utta kaikista osastois- 1918 ja ovat sitten käyneet vä
kivaltaista sotaa bolshevikeja
on
mitä epäonnistuneinta . ja . tön keskuudessa. Kun nyt use , ta ei ole kuulunut mitään,
paikkansapitäm ätontä
väittää at osastot esittävät S. S. Jär-
j Os te ette ole olleet tilaisuu- vastaan.
Ja mitä varten bolshevikit
itsenäisen S. S. Järjestön k an -'jestö ä itsenäiseksi, niin mikä dessa
viettämään
juhlaanne
näin
m enettelivät?
nattajien suosivan “kansallista” ) tulee silloin olemaan järjestöin marrask. 7 p., niin viettäkää ne
Sitä varten, että taistelu kan
puuhaa. Asiaa tarkemmin har- me tehtävä?
Sama tehtävä: m yöhemm in tämän kuun aikaha
sainvälistä
porvaristoa vastaan
kittua havaitsee tämän itsenäi- Í tehdä valistustyötä suomalais- ja valmistakaa ju hlat niin, että
on
kovaa
eikä
ole • varaa hylkiä
syyden vastustajien, itseasiassa ten
työläisten
keskuudessa, avustus Karjalan työkommunil-
epävakaisenkaan
edustavan kansallishenkeä.
Tehtävä
el siis muutu, eikä le tulee mahdollisimman suu tilapäisliittoa
liittolaisen
kanssa,
ja täytyy
A merikan nykyinen sosialis-1 m uutu miksikään “kansallisek- reksi. Karjalan väestö ta rv it
luovia,
käyttää
hyväkseen
vi
tipuolue on ennenkaikkea "a- si”. Itsenäinen S. S. Järjestö see apua ja meidän velvolli
m erikaiainen”, kansallinen. Sen voi tehdä valistustyötä suoma -i suutemme on antaa avustusta hollisten keskinäisiä e tu ristirii
toja — niinkuin vuorelle nousi
suhde Internationale-kysym yk- laisten työläisten keskuudessa niin, että se tuntuu.
seen osottaa sen selvästsi. Sil- J kansainvälisen sosialismin m er
Tärnä koskee kaikkia valveu- jakaan ei aina voi kulkea suo-
“ yW
iä on selvä kanta Kolmatta In- keissä. Se on sen velvollisuus, t u n .i t . suomal. työläisiä. Jo- raa ‘! " a ylös.^ .in-
Ta>“ « kulkea taa
ternationalea vastaan.
V iralli-, Niin kauan kuin S. S. Järjes- to is e n , luokkatistoisen työiäi
sesti se ei ole tehnyt muuta tö Amerikan sosialistipuolueen sen ja työläisryhm än olisi ke päinkin, kääntyä uudelle polul
kuin pannut “asian pöydälle”, yhteydessä tekee valistustyötä rättävä apua K arjalan työläi le, y rittää eri teitä, ennenkuin
M utta se jo osottaa puolueen suomalaisten työläisten keskuu- sille. V arat tulee lähettää S. pääsee päämäärään.
Lenip
arvostelee ankarasti
toim ettom uuden, vältteleväisyy- > dessä, joutuu se tukemaan mo- S. Järjestön
keskusvirastoon,
den Internationale-kysym ykses-, neliä eri tavalla reform istis-op- josta ne lähetetään m ääräpaik Saksan, vasemmistokommunisti-
en lahkolais-“jy rk k y y ttä”. Sak
sä. Puolueen huomattavimmat portunistista kansallista liiket- kaansa.
san
työläiset Voivat osottaa työ
edustajat, vieläpä puolueen kan- tä, eiKä kansainvälistä sosialis-
V iettäkää juhlat, valmistakaa
sallisvirastson
virallinen
tie-"mia, jota edustaa Kolmas Iti- ne hyvin, jo tta tulot m ainit väelle, kuinka kaikkien maiden
donantolehtikin, ovat avoimes-» ternatlonale.
tuun
tarkotukseen
tulisivat scheidemannit ovat hidastutta
neet työväen valtaannousua, ja
ti asettuneet Kolmatta Interna-
Päättäen niistä m ielipiteistä, mahdollisimman suureksi.
kuinka sen takia voidaan edetä
tlonalea vastaan. Ja kun tiedäm- joita eri osastot ovat tehneet
“ yiyy saman nen xisten jarjestay
tffllfM llllfllffflH H fl »
«ñh, M y
LS.
,U O tan: !'y ä J» to im i. ,h d « im » k .l8Mtt. K tr
vain askel askeleelta.
Uuden
me puolueen virallisen johdon sosialistipuolueesta
eroamisen [
" "
_ .h
Í '?
y h ‘ e n a ls y y t e n a jo itta » «.,o«ltl.a huomioon Ktlmn,,,-
omaksuvan n. s. oikeistolaisen puolesta, käsitetään tämä kysy- BOLSHEVIKIEN KOMPRO neuvostovallan syntym inen ja
muodostaa
koko
rakenteen pe nfstisen Internationalen II: sen kon
voimistuminen
on tärkeäm pi
maailmankatsomuksen, niin joh-; mys juuri siltä kannalta, että
MISSIT
rustan
M
utta
tällä
ei B uchari gressln päätöksiä. Joihin on koottu
kuin Versaillesin rauha. Ei voi
donmukaisena
seurauksenahan nyt on kysymyksessä joko kan
viholliselle nin m ielipiteen mukaan lain kaikkien maiden kokem ukset am m at
on heidän vastarintansa tässä nattaa sitä tai tätä mäailmaft
V ahingoniloisina koettavat oi voimakkaammalle
kysymyksessä.
katsomusta. Jokaisen rehelti- keistososialistit tu lk ita omaan sanoa, milloin aikoo alkaa hän kaan lopullisesti ratkaista uu- tiyhdistys- ja neuvostotoim innasta
yhteiskuntatuotannolhsen-gekä yleensä työväenluokan taistelus-
Jos puolue todella olisi ollut sen vasemmistolaisen on asia pusssiinsa päin niitä kompro tä vastaan taistelun. Rikollista en
Järjejton
tehtävää, sillä tämä ¡ta. Kaiken m aailm an Legienit kyl-ä
rehellinen, marxilainen, kan-! ratkaistava juuri tältä asialli- misseja, joihin
bolshevikkien on alkaa Sota viholliselle edul
tehtävä
sisältyy
vanhojen aine-J Amsterdamin internationalessa vielä
sainvälinen luokkataistelupuo- seita kannalta katsoen, eikä an- on aika ajoin täytynyt suostua lisella ajalla, eivätkä työväelle
lue, niin sen virallinen toimeen- n e tta v | muotoseikkojen olla rat- (kapitalististen ulkovaltain, ta tuota Hyötyä politikot, jotka ei histojen uuteen vaarinottam i- korskeilevat 27 miljoonalla jäsenek
paneva komitea olisi käsitellyt kaisevana tekijänä. Jos me o- lonpoikain,
,
spesialistien, upsee- vät osaa luovia välttääkseen e- seen . j a toisessa paikassa kir- läap ja koettavat fraasim aisilla julis-
j o i t aa Bucharin saman
asian , tukeillaan saada sodanaikaiset syntin-
Internationale kysymystä
kii losuhtelden takia järjestöämme; rien
kanssa), jo tta voisivat päedullisen taistelun.
On kieltäm ätön totuus, että j o h d o s t t a : Kommunistisen ra- sä unohtum aan, m utta kun kumouK-
reellisesti, jättäm ättä sitä ‘ pöy- emme voi suoranaisesti liittää jatkaa päätehtävänsä suoritus-
on
jännitettävä kennustyön erikoistehtävä ei si- selliset työläiset päättäväisesti oset-
dälle”. Se olisi voinut selittää, Kolmanteen Internationaleen ja; ta : lyödä alas tsaarilliset taan köyhälistön
sälly siihen, ettei löydy y h te is- 1 tuvat sam alle linjalle, niin tulee n:I-
kuten Saksan riippum attom ien siis s8n elimillisenä osana t o i - tumusarrrteijat
------
ja pitää yllä vas kaikki voimansa viedäkseen työ kunnallisen työn
perusteita, den tahto teoksi.
vasemmistolaiset, että kaikki mia sen päätösten mukaisesti, tarintaa
mailrtlaniihpenalismia väenliikkeen suorinta tietä voit vaan rappiolle joutuneiden yh-
Kolmannen Internationalen pää- niin meille kuitenkin on välttä- vastaan, kunnes proletaarinen toon. M utta uhoilu, ettei kul
tökset ovat puhtaasti marxilai- biätöntä, että me emme kannata kumous pääsee vauhtiin länsi - jeta m uuta kuin suoraa tietä, teiskuntakerrosten uuteen vaa- Sak&enin työpaikkaneuvos-
voi tuottaa paljon vahinkoa. On rinottam iseen, jolloin ensi kä
»ia ja meillä ei siis asiallisesti millään tavalla sellaisia ainek- mailla,
tojen
osattava käytellä kaikkia tais- teen on uuteen järjstelm ään lii-
ole mitään vastaansanomista. siä,
joiden katsantokanta on Ja vaikka erotus sosialipet-
teknillinen sivistyneis- konferenssi on pidetty lokakuun alus-
Mutta ottaen huomioon tämän suoranaisesti m arxilaisuutta vas- turien ja bolshevikkien___kam p telutapoja ja nopeasti siirtyä
tö
”.
Ja
tämä, painostaa tekijä, sa D resdenissä. Liiton puheenjohta
toisesta
toiseen,
vaihtelevien
inaan olot ja käsittäen muodot- taan ja jotka sen johdosta mus- rottiissien välillä on selvä ___ e-
on
rakenteellisesti
ratkaistava, ja, B. Dlssmann. osotti taloudellisen
^ scn Puolen olevan vähemmän taavat ja lokaanpoHtevat euro- delliset myyvät itsensä
impe- olojen mukaan. Vain siten kul
vieläpä kaikkein painavin kysy- asem an erittelyllä, e ttä uusi tuotanto-
tärkeän kuin asiallisen puolen, palaisia
tovereitamme, j o t k a rialisteille
..............
ja tekevät
niille kee tie voittoon.
r?: i ole lainkaan
___ tilapäistä,
. •« ^... ... 1
.
..........
mys. E
muoto on välttäm ätön. Kapitalismi
. 1 iiiiiiiiiiiiiiiiiiu trtn i r
meidän täytyy sanog, että me toimivat Kolmannen Interna pyövelintyötä! — niin on kui
lisää hän, että Venäjän sosia ei voi ta ata käden eikä pään työläi
emme voi täyttää tällä hetkellä tionalen edustaman
_
_______
marxilai tenkin nuoria
kumouksellisia, PUOLALAISTEN TERRORI M A A listisen vallankumouksen kyp-
sille tyydyttävää elantoa. Neuvosto
m. m. liittym isehtojen sitä py- suuden pohjalla. Meille näis- jotka yhä pelkäävät, että jos
SEUTUVÄESTÖN KESKUU
syysaikakaudella
kysymys
“e
ri
jen
ei pidä hukata kaikkea voimaan-
kälää, jossa vaaditaan puolueen ja. oloissa järjestöliisesti riit- vaan
DESSA.
myöntää m inkäänlaisen
koistuntijoista”
on
näytellyt 8a pikkutyöhön, vaan pidettävä tiu
nimen muuttam ista kommun is- tää se, että jatkamme edelleen- kompromissin
mahdolliseksi,
WARSOVA, marrask. — Puola niin tärkeätä osaa”.
kasti huomionsa pääasiassa. Kapita
tipuolueeksi jne., koska kom- kin sitä työtä, mikä on järjes- niin muka häviää raja opportu laisten sotilasviranomaisten terrori
Järjestävää
tyyppiä
Oleva
l^mln poistaminen on oleva katkea
munistipuolue on ju listettu lait- tömme tarkotuskin: teemme va- nismin ja vallankum ouksellisen talonpoikia kohtaan on esiintynyt sel
f — ___
tomaksi. Ja jos puolue todella listustyötä suomalaisen työväes m arxilaisuuden välillä. Näistä liä isissä muodoissa, että maanpuolus- entinen porvaristo ja sitä alem toiminnan ojennusBuorana.
olisi ollut kansainvälinen mar- tön keskuudessa kansainvälisen Sanoo L enin, että Viime kädes- j tuodepartmentin voimakkaan talon- f pana oleva teknillinen sivisty Käytännöllistä plkkutyötä ei suin
xiiainen puolue, se olisi heti sosialismin mukaisesti, tietäen Sä vain kokemus voi heille O- j 'poikaitryhman eduatajat ovat anta- neistö on ainehistoa. mikä il kaan ole halveksittava, vaan on sy
huom auttanut tämän tilanteen asiallisesti^ edustaväfnme marxi- soittaa eräänlaisen kompromis- neet aelitykaen. että ellei koatotoimen- meisesti on tarpeellinen u u t vennyttävä tuotantoosloihin raaka-
johdosta. että puolue julkisena laista
maailmankatsomusta — sien välttäm ättöm yyden ja tois- piteet ja joukkomurhat maaoisväea- ta rakennusaikakautta varten: aine- ja tilauakyaymykaistä tuottei
irjestönä pyrkii täyttäm ään vaikkakin m uodollisesti emme ten turm iollisuuden. Esim. oli töä kohtaan pian lopu, tulevat he} Tämä on järjestävän ja teknil den menekkiin, liikkeen finanssioimi-
olmannen Internationalen sään järjestönä voisikaan olla näissä työväen pettäm istä imperialis- eroamaan bailitukaeate ja jättämään listieteellisen kokemuksen so- seen y. m. asti. Varsinkin on estet
tävä isänhät saboteeraamasta nenvoe-
töjen to pykälää, mikä kuuluu oloissa niissä riveissä, jotka eli- tisen sodan kannattaminen, sa- paikkana« aekä yhtymään '«Starin siallnen tiivistysainehisto
Siis sivistyneistö — jo ole- toja. Ammattiyhdistysten kanssa on
seuraavasti:
m illisesti muodostavat Kolm an- moin kuin .nyt ‘ Kansojen Lii- taan ballituata vaataan.
massa Oleva vanha sivistyneis- oltava yhteydessä.
voimme toteuttaa vain siteen,
että kannatamme niitä osastso-
ja, jotka esittävät S. S. Jä rje s
töä itsenäiseksi propagandajär-
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
.
S
9
•
—
___ 1 _____
a
otettav a pois kapitalisteilta, jotka t
lioavat nfitä.
Kaupunki ja maaseutu
Saksassa on Siege-laakso, jonk»
kulsissa rau tateh taissa olevan t»
väen keskuudessa sosialistinen vah
tus on ra sta alulla. Se jo h tu u
e ttä työväki on koottu ympäristön
lönpoikaiseeudnsta ja on vielä
tain kiinni m aassa. Niinpä he
antaisin lähtevät joukoin maalle
käyvät talkoissa kylvön Ja korjuun
koina. Jopa tekevät tehtaissa kaks
kertaisia vuoroja saadakseen ai«1
maatyöhön.
T ietoiset työläistoverit ovat
päässeet näille osoittamaan, kuka
dän
kaksinkertaisen
raatamM
hedelm ät korjaa. Kovat tosiasiat)
tavat m urtam aan näiden talonpa)
poikien vanhoillisuutta ja nämä
vät sitten — sekä p ä ä sp a n että
jasina — uutta evankeliumia
laiskoteihinsa. Se onkin paras M«
lähestyä talonpoikia, jotka viha*
herrojakin, niin että tyov .<
nilsjä tulla liittolaisia tai
myötäm ielisiä. Se on elintarveky
m yksen y. m. takia tärkeää lako^
ja m uissa valtataisteluissa. Ei'*’
sellaiset isät ja veljet enää ti
kuulua suojeluskuntiin työväkeä
taan.
Leo Leinon matka m&n’1
kuulla
Rockiin, Cal. marrask. 6, 7, •
Marahfield, Ore. marrask. 1f, 12,
Toverit, m ainituilla paikkakunr
rientäkää Joukolla
kuulemaan
Leinolla on teille sanottavaa.