Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 8, 1920)
MAANANTAINA, MARRASE. 8 P.—MONDAY. NOV. 8 TOVERI tieteiden valtava kehitys on kin. Silla sen on kynnettävä säksi 5 milj. Europan ulkopuo mlnnan apostelusRa yhdymme myös Toimeenpanevan komitean kotipaikka suorastaan kapitalistisen ajan uusi vako ihm iskunnan pel lisiin maihin. Skandinavia sai olevilla am erikalaisilla on ollut kin Astorian 3. S. Klubin alustuk ja kokousten pito. M utta kapitalism in toon, luotava oma tieteensä. si 5 ja Saksa samoin (vaikka ja aina on tilaisuus palata ta seen. The organ of the Finnish worker« is saavutusta. kaisin Yhdysvaltoihin, m illoin Olemme jyrkästi vastustavalla kaQ. the Western State«. The only Finnish rappio uhkaa nykyisin rappiol M utta siihen tehtäväänsä se voi tarvitsee 9). Näistä määristä he sitä toivövat, m utta samalla Daily in the West. Published Daily, Samoin yhdymme Astorian S. 8. nalla Saiman osaston ehdotuksen sub. la sen tieteitäkin. Kahdestakin varsinaisesti päästä käsiksi vas- hankkisivat Yhdysvallat 27^—30 except Sunday, at Astoria, Oregon, _ . .. . .. „ . . - .. . Ä - ------------------- . - , kertaa meillä ei ole mitään mah Klubin lausuntoon aanomalehtiemme teen. että muutettaisi 8. 8. Järjestön lr iin caa lr ä c iin a ä __ , * Kulassiloisena pöhnää- t la a kun by tae Weetern Workmen's Publishing syystä. saa kasiinsa sen yhteis- ) milj., Canada a3 ~ 2 5 milj., A ust ; dollisuutta päästä takaisin koti- suhteen. Emme ujostele yhtyess&m- sääntöjä niin, että kussakin edusta, Society. vä porvaristo ei kykene tietei .7 ,1?3 lset edellytykset: v al-iralia 10— 12 milj., A rgentina maahamme, jossa äitimme ja tä harrastam aan ja tiedem iehet tio lsen vailan ja talouskoneis-: 8— jo m ilj. ja Intia ym. 5 m ilj.( isämme, vaimomme ja lapsem- me niihin arvosteluihin, jotka pidäm jskokonksessa määrättäisiin toimeen me täysin onnistuneina, varsinkin panevan komitean kotipaikka ja että Office Seventh and Commercial St-, jäävät vaille sitä innostusta, jo ton ^ k o n tro llin . Silloin myös neljännestä. Europassa ovat'm e, ikävöiden odottavat paluu- R aivaajan suhteen. Sehän vaan to edustajakokouksia pidettäisi vain jo. Opposite Post Office. ta hekin työssään tarvitsevat. on tiede saava ennen aavista- epäedulliset suhteet, m utta pää- tamme. Phone: Offico 365, Editorial Dep’t 632 distaa sitä, e ttä osaam m e asettua ka toinen vuosi. Katsomme moisella Ja toiseksi supistavat porvari- mattoman nousun. Sen ammat asiassa kapitalism in rappio, vä Poet Office Address: sellaisten alu stu sten kannalle, jotka esityksellä olevan vaan tarkoitas saa valtiot tieteen m äärärahoja tim iehiä kannustaa ______ silloin e hentäneet tuotantoa. Ja keino- Me selitämme, että luovutta vastaavat sanotussa asiassa meidän da mainittu komitea itään nykyisen T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore. säästäväisyydestä”, s. o. yhteis- , j teenpäin työtä tekevän, m utta . tekoisesti pidetään suljettuna maton oikeutemme ja velvolli ajatuksiam m e. Raivaajan toimitusroikah hallittavak EDITORIAL STAFF kunta, jonka pääkaupungeissa luovan kansan yleinen harras- Europan vilja aittaa, Venäjää, suutemme on olla uskollinen si ja mitä kaikkea he suvaitsevat M iljoonam arkan rahaston suhteen Managing Editor, Sulo tuhlaava mässäys kilpailee Ni- Elis Venäjän Federativiselle Neu- vaikka rauha, sodan ja saarron. ,, „ joukoille määrätä ja syöttää niin se Alen S o to , Toivo A. niven ja Rooman rappioaikain Vasta työväen valta voi m yös! lopettam inen sekä teknillisen vostotasavallallcmrne’ niinkuin lausum m e: A. N, Koskela. pitäisi antaa tapahtua aina kaksi irstailun kanssa, ei raski antaa p.oistaa. ticteen kehityksen tiel- avun antam inen liikennevälinei- teidan oikeutenne ja velvolli- e ttä Suomessa ollaan jälleen nou vuotta ilman tarpeellista arvostelua tieteelle sen vertaa kuin y h te tä erään esteen, jota kapitalis-. den muodossa voisivat sieltä suutenne, Am erikan kansa, on sem assa siitä kaam easta tilasta, ja ohjeita. Entered as second-class mail matter < July 18, 1912, at the Post Office at nä yönä juodaan sen porsaste- mi ei kykene tekem ään: kan- tuottaa pian runsaastikin vil- ° ^ a uskollinen tasavallallenne. johon Suomen voitokas työväenluok S iis pidettäköön edelleen Chicago Astoria, Oregon, under the A c t of lupaikoissa. Sallisen rajotuksen. Vaikka jaa. N yt rosvotaan sitä Intian J a samoin kuin esi-isienne oi- ka ylivoimaisen vihollisen paina m a t. k. kotipaikkana ja pidettäköön e- March 3. I ¿79. Silm iinpistävänä vastakohta oäet porvaristokin on kansain-, ja Kiinan nälkää näkeviltä ta- keus ja velvollisuus oli an taa!na sortul ■ Ja siella on 1° pe' dustajakokoukset kerran vuodessa. na tälle porvariston porsastu- välinen luokka, on se sitä vain lonpojilta. — Amerikassa ovat henkensä Y hdysvaltojen puoles ru stettu Suomen Sosialistinen Työ- miselle on työväenluokan nou tavallaan, kansainvälisenä saa- hinnat viimeksi vähin alenneet, ta, samoin on meidän oikeutem väenpuolue, puolue, Joka jy rk ästi e- Aluekomitean arvostelua ja toivomuk- ala tulevalle toiminnalle. Sen kansainväliset kansainväliset m utta finanssi- £ 1 n m TT 1 ia kuljetusvai- Irul _ me ja velvollisuutemme antaa roaa Suomen sosialidem okraattisesta su. Ei Ei niinkuin niinkuin se se olisi olisi tyyten'O tyyten listajana. bnnH n SU' stajana. Sen * puolueesta. Suom essa toimii nyt so- KUUUU säästynyt ajan rappioilta. Päin-i r n s to e d u tovat ristiriitaiset (on-) keuksien takia ei kapitalism i henkemme Venäjän vallanku- Oregon-Whshington aluekomitean siallstlnen työväenpuolue, jonka a v u a-, arvosteluksi voimme sanoa, että se m vastoin sota seurauksineen sillä ia). se auttaa saattamaan ouksellisen proletariaatin puo- Tämän kuun 8 p ä . iv ä n ä ^ u li kee m iljoonia työläisiäkin t pol- Pau. neksi jalle meille, kapitalism Niin ha-¡kykene o n ' riittävästi leipää n ta ^ k s ä a is ä e s n ti äk ia i m lesta' (T H E COMRADE) m Jo kahdeksan kua- tam isen tarkoituksessa olemme ro- pomme uhranneet m ainittuun miljöö- kuluneeksi ummelleen kahdek-jtien ja paheiden liejuun, kur- myös sen tiede pirstattu. Muis-j ville kansoille. Se ajaa ne vä Jos Yhdysvaltain hallitus jos- nam arkan kassaan. Emme ole kos san kuukautta kun toverimme ‘juuteen ja kuolemaan. M utta tammehan kuinka tieteen mies- kisten kumoukseen. tain syystä ei voi sietää vakauskaan aikoneet avustaa vastuatajiam - W illiam Reivo ja A ntti Partan ero on suuri. Porvariston h o i-,ten täytyi sodan aikana prosti- s iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiim im i’ muksiamme ja uskollisuuttani- me. M utta tovereita kylläkin. Ne alkoivat täyttää kahden vuoden perrellessa hautaansa kohti jul- tuoida itsensä im perialististen V F M Ä I X I C C T v a d v a t i i c ’me Venäjän F ederativista N e u -io v a t elttäm ättöm ästi meidän toverei- vankeustuomiota hallituksen kea i___ häpeämättöm yys naamas yleisesikuntien hovinarreina. VENÄLÄISET KARKOTUS- i v vosto-tasavaltaa o s to . ta s a v a lta a v a s ta a n v a a . tamme, jotka asettu v at luokkataiste vastaan, vaa-; vankilassa McNeil saarella. Jo saan, inhoo ja vihaa työväki a- M utta puhtaasti käytännölli-j VANGIT BOSTONISSA ______ dimme me telkien pois nosta- lussa sam alle kannalle, kuin me itse kahdeksan pitkää kuukautta on lennustaan sekä tahtoo siitä seitakin kannalta ehkäisevät j kansallisrajät "tieteen "kehTtyVtt , Islandin pidätysasem al-’mistä ja lupaa palata takaisin ja koko m aailm an luokkatietoinen kulunut eronhetkestä keväällä, nousta. nntcicca valitellaan par- Ia Bostonissa olevien is- kyöhälistö, s. t. s. m arxilaiselle val jolloin elpyvä luonto lupasi va U usaikainen työväenluokka E E sim s‘m. R Ruotsissa “ 7, o,e7 ' n venä- vena- kotimaahamme Kotimaanamme tai ta. karkottam Ka. sensä ajan ajan o- aikaa, ettei ole varoja, kuten . ten ¿arkotusvankten kom.- ta jonkun Europan sataman lankum oukselliselle sosialistipuolueel- loa ja elämää m utta jolloin to- on koko kehityksensä tea on Boston American leh- kautta, jossa neuvosto-hallituk- le ne rahat ovat viipym ättä läh etet veriemme täytyi astua elävänä sottanut sellaista tiedon harras haudatuksi vankilan muurien tusta, että se on herättänyt huo havaintoasem ia"troiiikkiiÄ 7K ^- dcllc ,Iähettanyt allaolevan ve- sen edustajat voisivat tavata tävä. Silloin ne tulevat siihen ta r ! meidät ja järjestää meille tur- koitukseen, johon ne on alkujaan ai sisälle, erota elämästä — seura miota. Engels totesi 1840-luvul- tim aisetkin asemat kituvat va- to om uks^ : rojen puutteessa ja saavat ker- Amerikan kansalle: vall.\s,cn matkan Neuvosto-Ve- ottukin. piiristä ja omaisista. Kesä on J on toim inut kuten on ollut mahdo’. HSta nykyoloissa, ja että valitessaan kiertäviä puhujia ja järje stäjiä on se onnistunut saam aan alueemme toi m innan näiden toim itsijain ja leh temme Toverin avulla paljoa vilk kaam m aksi ja tarkotustaan vastaa vammaksi. Ja edelleen olemme sitä mieltä, et tä joa m ahdollista, niin pidettäköön alueellam m e aina sopivana aikana, jolloin nähdään tuloksia tuottavaksi, kiertävä puhuja eli Järjestäjä ja sei laisilla paikkakunnilla kuten farmi- seuduilla annettakoon edelleen avus la Englannissa, että vain työ • M 1« e • • •• A m en k alaiset! Kansalaiset ja najalle. Painostam m e edelleen e tt’ei enää tusta lebtiem m e asiam iehille, jotkd vierähtänyt, lehdet varisevat jo väki siellä itselleen käännätti jätä ropoja ‘‘m esenaateilta1’ — puista, sen iloista on meillä ajan parasta vapaa-aatteista k ir sotarosvoilta. Ja kuitenkin o- ; ^ ^ n ä lä k e t ia u k rain an i A m erikalaiset! Luotamme vie- viivytellä hetkeäkään. N iistä on jo kulkevat lehden levitystyössä ja uh enää muisto jälellä. M utta mi jallisu u tta saksan- ja ranskan ’!?*. tuo" “ ' teen edis‘ys niln set karkotiTvanvit m e r k ¡ « . m “ luj as,i kansallisen luonteen- riidelty tarpeeksi. J a edelleen: Suo raavat siihen aikaansa. Aluekom itean kotipaikaksi elido- men sosialistisen työväenpuolueen oli- tä m uistoja voi tovereillamme kielistä. Sama on Suomessa to tärkeä. Biologia, se on oppi Set Rarkotusv angit m erkitsem -, ne ..... ...... oikeudenm ukaisuuteen nyt, jos [ ‘a ™me edelleen Portlandia. ja että vankilan muurien sisällä olla dettu parina viime vuosikym elim illisen mailman toim inn^is- me Proteis t’n pidättäm istäm m e, ¿¿nniantLm oon 7a“*täs“sä " lu o tti si välttämättöm**« lähes yhdeksän kuu- m n k s e s -a ~ i- 2 koskaan, saatava rahallista apua, kos- i kom iteaan valitaan jäsenet P. s. s. kesästä, josta he eivät ole voi menenä. T unnettu luonnontut ta. Anatomia (ruum iinraken- vastaan kautta Amerikan vankiloissa ei terveen** • *S amme a s ia m m e j.a ge j UUr| on nousem assa ja p e ru s -1 osastosta viisi jäsentä, Woodlandin neet iloita? kija Bölsche kertoo, että Ber- nusoppi) ja embryologia (sikiö- V ankeusajasta ovat Reivo ja linin työväki on ollut hänen oppi) auttavat tieteellisesti ke- mistään muusta rikoksesta kuin Olionne ai . PU° .U e e tto m a n t u o ' tam assa omaa sanom alehteä, joka k y -,«• 8- osastosta yksi, ja Astoriasta i k isistä . mielipiteistäm ial lSe S1‘ 'sy y varoja. Siis auttam aan toveruu- si> Jotka kokoontuvat aina tarpeen- Partan suorittaneet nyt koi- kiitollisinta kuulijakuntaansa, hittäm ään eläin- ja ihm iskuntaa m ie ^P^.®*®t a Jn me n ?e Ja vaatiessa eli sääntöm ääräisesti. Sa ¡den nim essä! myötätuntoisuu-j Tim otej Savtshenko manneksen, jonka ajan kulut-) H elsingin työväki on myös ah-I korkeammalle tasolle. On sel- luonnollisesta malla ehdotam m e aluekomitealle va A lender Targoni tua heillä on lupa anoa tuomion 'n aa sti ottanut vastaan joka väa» että sellaisen tieteen tut- destamme 'V enäjän F ederativis-: ■ Sosiaiistipuolueesta eroamixkysymys. littavaksi paikallisen kirjuri-rahaston ta Neuvosto-tasavaltaa kohtaan, D im itrij Ivankov. 1 levennystä. Emme voi tietää m urun herrojen tiedonpöydäl- kimus olisi järjestettävä yleis Kuten jokainen jäsen m uistaa, hoitajan, jonka tehtäviin kuuluu: hoi mitä asianomaisessa mittakaavassa. Jolta m iehP“ e»ta ja m yötätun-i 1 - paikassa tä — vahinko vain että ne her- mailmallisessa hiljattain yleisäänestyksellä tuli hy- taa yleinen kirjevaihto, pyydettäissl toa e emme ~ päätetään, m utta tietääksemme rojen tiedonm urut ovat enim- M utta siihen ei kapitalism i k y -;t0? ole koettaneetkaan Alustuksia S. S. Järjestön väksvtyksi niin sanottu oikeiston eh- ! toim ittaa puhujia eri paikkakunnille, salata. ovat muutamat poliittiset van-im äkseen akanoita eikä jyviä.) kcne- Sen tieteilijäin yrityk- Sa¿ ta' .. edustajakokoukselle dotus internationalekysym yksestä. Se kutsua jäsen et kokoukseen tarpeen git, kuten Sam Saddler ja jot- Ja lukuharrastuksestaan on työ työ- set a a jäävät vain hapuiluksi. Kan-' »-«!» pyydäm me kysyä teiltä, Arne- 1 A. .^ * » -» la rt a -a M a a a _ a a A . U _ _ _ _ * _ f a a _ kut m uut saaneet tuomion lie väki tu n n ettu : Georg Brandes- sallisylpeä "kilpailu” (s. o. täs rikan kansa, mitä sanoisitte jos JA o r EGON- w ashington a lu e - tahtoo sanoa, että A m erikan sosia vaatiessa, pitää pöytäkirjaa kokouk listipuolue hyväksyy Kolmannen In sista ja yleensä huolehtia kaikista k o k o u k selle . vennystä, ollen nyt v a p a u d e n h a n todisti jo aikaa sitten, että sä kateus) synnyttää anarkiaa neuvosto-viranomaiset Neuvos- ternationalen -ehdoilla ja sam alla kom itealle kuuluvista asioista, kuin sa> Ellei toivottua lievennystä (varsinaista lukemisen harrastus- ja hajaannusta. Ja niin ovat to ' Venäj ällä P itä isiv ä t kansa Toverin avustam iskysym ys on porvarilliset tiedem iehetkin laisianne vankiloihin lyötäväk- : mei]le työläl8ille päivän tärkein kv- K ansallispuolueen toim eenpaneva ko myöskin rahastonhoitam isesta. saada, jää vapautumisen toivoi ta löytyy enää vain pienessä maiden oiKeistoiaisten oikeistolaisten : H yväksytty Portlandin s s. s s. osas- A- V V I I • - — ------ » . . . ---- . . ----------- , - . „ „ n , -------- ----- p la ih d u Ky- mitea uiiuia toisien loisien manien • . • U aa l f J n ■ v"rT„ ^ Ä a > e» « 1 r »» aa aa * a aa V a. a A. — - - 1 1 n«de!L.pUr.i’.*ii ja p. ü an i hen voimamme, ky , y , nrt - k ’ n 8 sa k *-» — . < varaan, m utta kaikesta näyttää työväenluokassa. Tässä suhtees s kiroam aan lak e ija p a lv e lu sta “ *'JU’-c “ «vaKÖ* n í n n x u i n ; seen í kohdistettava °B,“ kaikki välisen perustam isessa. Jos am eri V. Routtu, O. Hakaliu. ________ ____________ , kohottaaksem m e Toverin taloudelli ettei yleistä amnestiaa poliitti- sa on . pikkukansojen työväki k a p ita lism in sik alassa sekä r a i - ) ^ ld4an _ y i.r anoiP a \s1e.n ne .°,Ya t kalaiset toverit haluavat n eljättä in- Puheenjohto Kirjuri. sille vangeille anneta, koska hai epäedullisessa asemassa, sen ternationalea, niin jättäkääm m e Hei eivat . edea myönnä kielelle kun käännetään enim- *“»“ • y*“ “ “ lu lc,cp<1 aiK a’ Jo l’ i m itä • a r v e l i s i E n a l ä n n T n " ’ a a a n , l s a 8 i e , , a - «•* Ole tin k i- dat. Itsetietoinen työläinen ei ole se. dät. Meidän Meidän suom suom alaisten alaisten katseet katseet - poliittisia vankeja olevankaan, makseen toisarvoista rojakkaa, ^ i n k u in u n e sta h erääv ät. H e - , ^ lta . arV^ ‘ E n Slan ^ h a U i-im ise n varaa! Siis Toveria autta- täytyy erkaantua heistä, sillä V enä-, joka vain sanoo se olevansa ja jolla Ihnan orlottamattomia kaantei-' "kansantajuista” tietoa, kun s e 'naavat uuteen yhteiskuntaan, jo- J ?k L P -S-i maan joka nainen ja mies, joka tun- jän köyhälistö on n äyttänyt m e ille 'o n m aksettu jäxenkirja taskussa i,- ta kulunee talvi ja toinenkin sekä tahtoisi että voisi jo am -, ta rakentamaan valtaan tu llu t *a * .£ank,.l°.1.hin Ja k id u tta is i tee tarvitsevansa oman äänenkannat- viim eisenä kolmena vuotena, että s e ' setietoinen ja todellinen sosialisti on kesä ennenkuin puolestamme mentaa syvemmistä lähteistä — työväki parhaita heistä kutsuu.) L ? , J S eidan u s k o llis u u te n s a • tajan näyttäm ässä tulta siinä sorron ' on kyennyt taistelem aan koko maali-1 se, joka tietää kenen kanssa seurus vankilassa olevat toverit saavat • varsinkin jos saisi ymmärtävää W orkers. tahden E nglannille. Ja v ar-! pimeydessä johon m eidät on kapit«- j maa, yhdistyneitä porvareita vastaan, telee ja missä liikkeissä ajaa asian vapauden. opastusta. i m aan k in te, A m erik an kansa, listinen järjestelm ä painanut. Siitä ! He ovat mvös kvenneet säilvttä sa. Hän seuraa tarkoin aikaansa puo M IIIM IIIIIIIIIIIIIIIll » T y ö v äk i tu n te e , osaksi vielä i P I ID rk r»A M IA ~ Ark tie tä n e tte V en äjällä o lev ista a- emme pääse vapaiksi ilman taistplua. taistelua. mään todellisen vallankumouksellisen luelehden avulla. Hän el käynnil Paras taisteluase on m eillä oma leh hengen ja nostaneet sosialismin lipun lään kunnioita niitä liikkeitä, jotka ~ KAPITALISMI, TIETEET vaistomaisesti, tarvitsevansa tie EUROPAN VIUATARPEET merikala,slsta’ naiden jo u k o ssa JA -AITAT su u ri m äärä so tav an k eja, jo ita JA TYÖVÄKI toa. Eikä pelkkää pintapuolista F .. _ ) n e u v o sto -v irk a ilija t ovat k aik in temme, Toveri. ---------- Ä j O/iuyi Ehdymme tä ssä kysym yksessä 1 “sivistyneisyyttä” (k ulttuurin Samoin kuin tekniikkaa, sy -, rihkam aa), Vaan tieteen *tuiok-k- le h t* las"! m ah d o llisin k ein o in k o e tta n e e t Oregon-W ashington aluetoimlk. alus sasi kapitalism i tieteitä voi- siä. Jopa se tuntee tarvitse 6 ^ hluroPa’a . vehnän tarpeen ¡avustaa palaamaan takaisin Yh- tukseen, joka on hyväksytty Asto- makkaasti eteenpäin. L uonnon-1 vansa ^ e te e n L t^ T u tk ija k y k y ä - / - - i : milÄ°°.na^S1 • ‘‘neljännestä” dysvaltoihin, jos he sitä ovat ria» S. S. Klubin kokouksessa. (n clj.: ia kg.); johon tulee li- halunneet. n m«H i¡i i iiiu nn:ti;ii;nL;:::mnntrm añ: Venäjän bolshevismin tärkeim mät historialliset vaiheet Neuvosto Venäjällä sille kunniapaikalle mihin se kuuluu eivät ilmoita työväenlehdissä. Siis meidän suom alaisten m arxilais ten sosialistien velvollisuus on kan nattaa venäläisiä tovereita heidän taistelussaan köyhälistön vallanku- s - s - J- Toimeenp. komitean toi- mouksen puolesta. Oletko hankkinut To verille uuden tilauksen tällä viikolla? jotka ovat todella luokkasuuntia; misen, kyvyn ja taidon läksyn. Y stä J a k o k o . P a r i s t o sen- ja piintyneisyys loi (m itä n ä ä n n y tte -) he kaikki ovat osottauneet pikkupor- i luokat m uokkaavat itselleen asian vät tunnetaan onnettomuuden sa ttu vuoksi tuhansin tavoin tuki bolshe- omaisen aattecllis-poliittisen aseen essa. Lyödyt arm eijat oppivat hyvin, vikkeja vastaan. Mutta bolshevikkien vimman sodan iskujen taakan avulla) • värillisen dem okratian ennakkoluulo- tavattom an sitä vastaan suunnatun jeu orjiksi, niin bolshevikit ovat jo koittavia taisteluja varten. Voittanut tsarism i on pakotettu el olisi milloinkaan onnistunut saa- hävityksen voiman. M uutam issa päi- m enshevikien esim erkistä nähneet Vallankumouksen vuodet 1905 . . kilreeellisesti hävittäm ään esiporvr.- vuttaa sitä, elleivät he olisi noudat- Nyt on kulunut kolme vuotta siltä. • tum isen kolmivuotisjuhlaa Ennen 190 i. Kaikki luokat esiintyvät avoi- rillisen, patriarkaalisen eläm äntavan Uineet oikeata taktiikkaa yhdistää vissa Venäjä m uuttui kansanvalta;- kaiken täm än. H istoria teki sellaisen Kaikki ohjelm alliset ja ta k - 1 jä “ tte itä Venäjällä. Sen porvarilinen i toim inta pakolliseen laillisten j u n seksi porvarilliseksi tasavallaksi, pal- kujeen, e ttä V enäjällä syntyivät v. kun bolshevikit nousivat valtaan Ve- kaikkea tässä kumouksessa, sen p u e -, mestl. , mah- sodan olosuh- 1905 neuvostot, e ttä niitä väärensivät najalla. Heidän taistelunsa köyhä-: Iestä taistelussa ja nyt juhlimansa ! til,i8et näkökannat tark istaa jouk- kehitys harppua eteenpäin huomatta- dollisuuksien hyväksi käyttäm iseen, jon vapaam m aksi - teista - kuin yksikään muu roa^. helmi - lokakuussa v. 1917 menshevi- llstön etujen puolesta koko mailman ' on mukana tietoinen sosialistinen ! k° jen toiraint»- Mallmassa ennen- ¡van nopeasti. Luokanulkopuoliset, i Taantum uksellisim m assa valtakunnan m aailm assa. H allitusta rupesivat klt, vararikkoutuen kyvyttöminä kä- ImperiaHstista ja yhdistynyttä kapi- työväestö, proletariaatin etujoukko, nakem äton luokkataistelun laajuus ja luokanylipuoliset harhat, harhat kapi- duumassa bolshevikit valloittivat puo- muodostamaan oppositeiooni- ja vai- «inäm ään niiden osaa ja merkitystä, tallsm ia vastaan, on ollut sankaril bolshevikit. rj styneisyjs. Taloudellisen lakon taitamin välttäm isen mahdollisuudes- lelleen koko työväen myötätunnon. Tämän kolmivuotisjuh- lankum ouspuolueitten jo h tajat kuten ja e ttä nyt kaikkialla mallmassa on linen. Kolmellatoista rintam alla on lan muistoksi lienee mielenkiintoisaa m uuttuminen poliittiseksi ja poliitti ta pirstautuvat. Luokkataistelu e siin -; Ensimäinen yleism aailm allinen im- kaikkein “jyrkim m än parlam enttari- ■ syntynyt neuvostovallan aate levl- taistellut punainen arm eija ja voit lukijoillemme tutustua Venäjän käy sen kapinaksi. Käytännöllinen johta- tyy aivan uusissa muodoissa ja ’sitä perialistinen sota (1914 — 1917). sissa1 tasavalloissa, jolloin parlamen- ten enrten kuulum attom alla nopeu tanut. K ukistettu on kaikki vasta hälistön etujoukon ja heidän puolu- i Va” Pro,etarfaatin ja johdettavan, ¡selvempänä. Parlam enttarism i, “parlam entin” ää tin, vaikkakin taantum uksellisim m an della kalkkien m aitten proletariaatin vallankumouksellisten talonpoi-kaisväcs- provoseeraa- censa kehitykseen viime parin vuo- horjuvan, “ ” rjuvan' häilyvän na“ -VVan telon poika! s väes Vallankum ouksellisten puolueiden rim mäisimmän taantum uksellisuuden mitä olla saattaa, oppositsioonlpuo- keskuuteen, jonka ohella 2 -sen In- mat sodat. Lyöty on lahtarit, jotka sikymmenen historian ajalta. T änri : va,i8eQ 8Uhteen »arkistaminen, täyttyy opiskella lisää. Ne ovat oppi- vallitessa, suorittaa m itä hvödyllisi nt- lueen johtajan nimi helpotti tä llä !-; ternatlonalen sankarit kaikkialla sa- ovat pyrkineet Venäjästä tekemään liike alkaa selvän toim intansa ! Nt*UvostoI,lsen järjestöm uodon synty- neet ’ hyökkäämään. ’ Nyt täytyy ym-1 niän palveluksen proletariaatin val- sen johtajan seuraavaa osaa vallanku- maten vararikkoutulvat kykeuemät- valkoiata kalmistoa Suomen ja Un- jälkeen ja erikoisen mielenkiintoista ,nlnen Juonnon voi m aisessa taistelun m ärtää, että tätä tietoa on täydennel- lankum oukselliselle puolueelle, bols-/ töm inä ym m ärtäm ään neuvostojen karin esim erkin mukaan. Kolmella- on kuinka se kovissa kokemuksissa kehit>'ksC9sä- Silloiset väittelyt neu tävä tiedolla siitä, kuinka on oikeaip- hevikeille. B olshevikkiedustajat ma mou sessa. toista rintam alla on punainen a r on saavuttanut suurenmoisen yhteis vostojen m erkityksestä ennakolta vii nsin peräännyttävä. Täytyy ym m ärtää nevat Siperiaan. Kaikki sosiali-impe- M uutam assa viikossa m enshevikit OStta m erkitystä, kuten Venaiä» meija voittanut rauhan, voittanut va kunnallisen logiikan ymmärryksen ja to ittav at vuosien 1917 — 1920 suu ja “sosialistivallankum oukselliset” o- m enslievikit. Kokemus on osottanut — ja vallankumouksellinen luokka | rialism in, sosialishovinismin, pasifis- paan sosialistisen Järjestelm än ke taidon. Erikoisesti juuri täm ä puoli i ret taistelut. P arlam enttaaristen ja oppii oman katkeran kokemuksensa min ja vallankumouksellisen, pasifis- m aksuivat itselleen kaikki 2:sen In- ettÄ «HUsei sangen oleellisissa pro- ternatsionaalen eurooppalaisten san- i S a a r is e n vallankum ouksen kj-y hittämismahdollisuuden, vapaan työn onkin sitä kaikkein enimmän o^et- e P*Parlam en ttarist€ h taistelum uoto- avulla ym m ärtäm ään — ettei voi tisten harhojen k ie ltä m ie n vivahduk- Ja rakentam isen mahdollisuuden. | tavaa. Leninin mukaan selitäm m e I va,htehl- Parlam enttarism in boi- voittaa, oppim atta oikein hyökkää- set ~ l ö ^ v ä ? ^ m ^ ^ t i l e h d ^ t l karien, m inisterialistien ja muiden j teyhsissÄ kaikkien m aitten on kier- Leninin al/b on antanut «ntfenxat . ) siitä seiiraavaa: KOttaUkSCII tctktiikrill vo ib» _ r2si__ >« > - — __ Historian kova kohtalo | : Kottauksen taktiikan vaihtuminen opportunistien roskan, o tteet ja ta- »äm ättöm ästi suoritettava se, niitä i^raavaa: raään ja oikein perääntym ään. Kai- täyden ilm auksena 2: sen Internatio- tälle arm eijalle suuren työn. s u u ria ) parlam enttiin osanoton taktiikkaan, vat, perustelut ja sofismlt. Kalkki ) VenäJä on suosittanut. kista lyödyistä oppositsiooni- ja vai- naleen oppineet hölmöt ja vanhat r kärsimyksiä, m utta sitä on ollut in -' Vallankumouksen valmisteluvuodet laillisten taistelum uotojen ja laitto- \ oittoisan taistelunsa porvarillista lankuinouspuolueista bolshevikit pe- kat, jotka halveksuen ja kopeilleii mitä nyt luemme Scheidem annista nostam assa uusi sosialistinen m a li-' 1905. Kaikkialla tuntuu suu- main vaihtelu samoin kuin niiden , rääntyivät parhaim m assa jä rje sty n -‘ nyrpistivät nenäänsä venäläisessä s o -■ N oskesta- K autskystä ja Hiifer- »a sa 'a lta a ja m enshevikejä vastaa t mankatsomus, uusi inhimillisen kaik ) rPn m>'rsk>'n lähentyminen. Kaikissa 1 keskinäinen suhde ja yhteys käte isessä, pienimmän tappioin “armei- sialism issa ilmenevien “ryhm äin” ! d,ngl8<^ ’ ReBneri»tä ja A usterlitets- bolshevikit alottlv at sangen van-;. ■d k..koav. - ¡ ^ ' . » i,n,e„ee n lke;;llml8,a ja V l l ,ä ,„a J. “ I k n ’u u X tä, Otto B auerista ja F ritz A dlerista, 11 valmlstfelivat sitä el niinkään T uratista ja Longuetista. fabiolaisis- i yksinkertaisesti — vastoin niitä mie < 2 2 •*“ “ " h d „ " r „ e . , a . X i n Ta““ n kaudcn * * * * * " •“ ■ w * » * « * <;>- m - m . taankuin historian tahallaan asetta- ,enai9to asettaa teoreettisesti tutkit- ucn kuukausi vastaa, poliittisen tle- te ja riippum attom an työväenpuolu-1 l’P»»e»»äi joita useinkin nyt tapaa t a v a k s i v » ll« n ln .m n ..irU n r 1 ’ ------ teen ja l‘a ra » » o m u u t e v n näh- »illoin kun sota riisti k äv tän n ö sti ana. että Venäjän neuvostovallan tavan»! vallankumouksen kaikki pe- teen perusteiden opettam isen m ieles-!den) hajaannuksin, v . no ia een joh tajista Englannissa, kaikki t ä - 1 Europassa ja Am erikassa. Bolshevi- v , . - — -------- | . . » j a c u . . u r , . „ u, »ähimmin demo- kaikissa eturivin maissa a - e ttä johtajille, ralisoitum isin. eniten valmiina olmivuotiijuhla muodostuu sam alla r us ky sym vkset. Kolmen perusluokan, I sa - sekä joukoille ___ _____ eivät m ainitun kauden alus-a aloit des läheskään niin vapaata mielipi- mä näyttää Venäjän bolshevikeista *riimelaen im perialistien kätyrin 1 ko,men poliittisen päävirtauksen, v a -» e k a luokille että puolueille — "rau (ja itse asiassa se sitä onkin) ikä kehottaneet kukistam aan hallitu-ta. tam aan uudelleen työn mahdollisin, teiden vaihtoa ja niin vapaata oi- \Vrangolla voittamisen juhlaksi. Nyt ; Paam ,ell8'Po r' a rillisen, pikkuporva-1 hallisen” ja “perustuslaillisen” ke vystyttävältä toistam iselta, tutun van- vaan selittivät mahdottomaksi sen i- j man laajana, oikein ja tarm okkaasti, keitten m ielipiteitten m uokkaam ista on näyttää siltä — suoriuduttu ) rillis-dem okraattiaen (“soslalidera-»- hltyksen kautta. Ilman hän säveleen uudelleen laulam iselta. kukl8tem lsen ilman ennakkomuuto* vuoden 190.» j a täm än-bolshevikit saavuttivat ai- kuin venäläiset vallankum oukselliset suuresta urakasta, jonka vasta vallan- ; kraat »l»en Ja “sosialivallankuraouk- i , kenraaliharjotuksia el v neuvostojen kokoonpanossa ja „ , .1 9 1 « loka- noustaan senvuoksi että säälimättö- järje stiv ät Sveitsissä ja useissa muis- Kaiken täm än bolshevikit ovat jo t kumous heidän eteensä on asetta- ' se,1,8en” »nunnan kylttien verho 1- uuit vallankumous oltsi ollut mah- mästi paljastivat ja k a rto ittiv a t sa- sa maissa. Juuri siitä syystä kaikkien m enshevikelltä nähneet. H istoria r u - 1 “ lehalassa. Bolshevikit eivät J«e nut. ¡m an) ja proletaaria vallankumouksel- porvarillisen parlamentin ° nen' navallankum oukselliset, jotka eivät m aitten sekä avoimet sosialipatrioo- pesi kujeilem aan ja pakotti takapa- j l»8teneet Taantum uksen vuodet (1907 — tahtoneet ym m ärtää e ttä täytyy väli- tit että “kautskyläiset” osottautuivat juisen m aan opportunistit ennakolta P®nwtavän kansalliskokouksen boi- Ponainen armeija, työläiset, talon-1 1910). Tsarism i voitti. Kaikki vallan- täm ättä oppia laillisesti työskentele- proletariaatin pahimmiksi kavaltajik- viitoittam aan polun useitten kehitty-1 kottausta, vaan lausuivat — puola- te iT tX iänU ttSU.t| “ “ ,U° l,a i n^ kökanl° ien taistelua, ennakolta ar- kumoukseljiset ja oppositsioonipuo eensa huhtikuun (1917) konfer n-.- van työn äärestä läntiselle rlntamäi-1 yioivat mään kaikkein taantumuksellisemmis- si. Ja jos bolshevismi kykeni voitta- neempfen m aitten opportunisteille. ja valm istelevat koittavaa lueet ovat lyödyt Rappeutum ista, de- ■ 8»8»a lähtien virallisesti puolut-n le Puolaa vaataan viime keväänä innkkion ..» in tn » , , , „ „ .1 ,, ” ---- ’ — sa Parlam enteissa, kaikkein taantu- maan vuosina 1917 — 19*>o n iin v h Jos kaikki 2: sen Internatsionaalen J nim essä — e ttä porvarillinen ta-a- Nyt ne taas hilloilleen siirtyvät luo sankarit ovat karsineet v a ra rik o n ,} valta perustavan kokouksen kera no vaan. rakentavaan ja puutteet kar ■’ n i o i ^ r I 1 Ba~ A. häpäisseet itsensä kysym yksessä , parem pi kuin sam anlainen tasavalta kottavaan työkon. Ja venäläisen työ neuvostojen ja neuvos to Railan m erk i-»ilm an peruste vaa kokousta muita läisen sitkeydellä, uhrautuvaisuudella - ^ aU- h,da^ ’ ¡nh? kU vuuden’ . i t ä v y y d e n Ja kata- tyksestä ja osasta, jos erikoisen “lois- < e ttä “työläis- ja talonpoikainen ne» Ja tarmolla pian puutteen piru jou- Ja kolmen pääsuunnan välillä on t i e j m ielialojen^verhona" M ^ u l m T n il ^ m m L “" " lavasti ovat itsensä häpäisseet Ja vostotasavalta on m itä tahansa por- . tuu väistymään valkol . v. ° m“ - en — - Ljenan tapahtum an jäi luuden, joukot taas sittem m in omas- ................ ............ samoin kuin 5 e u: X 1,enl“ ” s i» « a ' . o . . - < , sotkeneet tässä kysym yksesä nykyi- varilliskansanvalteiste. parlamenttia- « « krm .U ., k|„. T .r ,,„ ,p . N e u v o .,c ! t l i . v411muot„ i8,.. puoliaalsla u litta -. aikaan juuri suuri tappio antaa vai-, keen v. 1912. jossain m äärin nopeani- ta kokem uksesta vakuuttautuivat yhä 'h* sin Internationaaleste eron rista tasavaltaa parem pi." Ilman muo . Linku.n«». Ht-illo puolueille ja vai- paa. Voittaen kuulum attom at vaikeu- enemmän bolshevikkien mielipiteit- r.Pidf. 2igeata ui \e o ij * klfaml mihin mlhia h hyvin.», he.l doMumi» Olkom m ln: y rkn,ä. hell .. t n v . «m om aleV lankumoukselliselle luokalle oikean det bolshevikit k a rto ittiv a t menshe- ten paikkansa nitaväixvvd^ri. i ? “ tÄrkeän pu0 ‘ lal8ta ^ ro v a is te . perinpohjaista, siltä seurauksia tuleva on. o . aanenrvannattajain. puolueit- ja niitä hyödyllisimmän läksyn his- ¡vilut, joitten osan po-varillisina a Toinen vellnnkum v • » lueen ’“ »niitteln Saksan riippum atto-; tark k aa ja pitkäaikaista valmiste- Neuvosto-Venäjällä juhlitaan n ä itä ~ ‘ ' ’’ ' • ‘H ' 0™ 1’ ' ” d u ,e k ,u k a “ ' " ¡ man puo,ue' n- - * • » . « « « “ *•« päivinä suuria työväenluokan vapau- vat ' ’— H “ « 1 p o n - u u , v. T « ri„ te « » ,.« «
