MAANANTAINA, MARRASE. 8 P.—MONDAY. NOV. 8
TOVERI
tieteiden
valtava kehitys on kin. Silla sen on kynnettävä säksi 5 milj. Europan ulkopuo
mlnnan apostelusRa yhdymme myös Toimeenpanevan komitean kotipaikka
suorastaan kapitalistisen ajan uusi vako ihm iskunnan pel lisiin maihin. Skandinavia sai olevilla am erikalaisilla on ollut kin Astorian 3. S. Klubin alustuk
ja kokousten pito.
M utta kapitalism in toon, luotava oma tieteensä. si 5 ja Saksa samoin (vaikka ja aina on tilaisuus palata ta seen.
The organ of the Finnish worker« is saavutusta.
kaisin Yhdysvaltoihin, m illoin
Olemme jyrkästi vastustavalla kaQ.
the Western State«. The only Finnish rappio uhkaa nykyisin rappiol M utta siihen tehtäväänsä se voi
tarvitsee
9).
Näistä
määristä
he
sitä
toivövat,
m
utta
samalla
Daily in the West. Published Daily,
Samoin yhdymme Astorian S. 8. nalla Saiman osaston ehdotuksen sub.
la sen tieteitäkin. Kahdestakin varsinaisesti päästä käsiksi vas- hankkisivat Yhdysvallat 27^—30
except Sunday, at Astoria, Oregon,
_
.
.. .
..
„
.
.
-
.. .
Ä
- -------------------
.
- , kertaa meillä ei ole mitään mah Klubin
lausuntoon aanomalehtiemme teen. että muutettaisi 8. 8. Järjestön
lr iin
caa
lr ä c iin a ä
__ ,
*
Kulassiloisena pöhnää- t la a kun
by tae Weetern Workmen's Publishing syystä.
saa
kasiinsa
sen yhteis- ) milj., Canada
a3 ~ 2 5 milj., A
ust ; dollisuutta päästä takaisin koti- suhteen. Emme ujostele yhtyess&m- sääntöjä niin, että kussakin edusta,
Society.
vä porvaristo ei kykene tietei .7 ,1?3 lset
edellytykset: v al-iralia
10— 12 milj., A rgentina maahamme, jossa äitimme ja
tä harrastam aan ja tiedem iehet tio lsen vailan ja talouskoneis-: 8— jo m ilj. ja Intia ym. 5 m ilj.( isämme, vaimomme ja lapsem- me niihin arvosteluihin, jotka pidäm jskokonksessa määrättäisiin toimeen
me täysin onnistuneina, varsinkin panevan komitean kotipaikka ja että
Office Seventh and Commercial St-, jäävät vaille sitä innostusta, jo
ton ^ k o n tro llin .
Silloin myös neljännestä.
Europassa ovat'm e, ikävöiden odottavat paluu- R aivaajan suhteen. Sehän vaan to edustajakokouksia pidettäisi vain jo.
Opposite Post Office.
ta hekin työssään tarvitsevat. on tiede saava ennen aavista- epäedulliset suhteet, m utta pää- tamme.
Phone: Offico 365, Editorial Dep’t 632
distaa sitä, e ttä osaam m e asettua ka toinen vuosi. Katsomme moisella
Ja toiseksi supistavat porvari- mattoman nousun. Sen ammat asiassa kapitalism in rappio, vä
Poet Office Address:
sellaisten alu stu sten kannalle, jotka esityksellä olevan vaan tarkoitas saa
valtiot
tieteen
m äärärahoja tim iehiä kannustaa ______
silloin e hentäneet tuotantoa. Ja keino-
Me selitämme, että luovutta vastaavat sanotussa asiassa meidän da mainittu komitea itään nykyisen
T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore.
säästäväisyydestä”, s. o. yhteis- , j teenpäin työtä tekevän, m utta . tekoisesti pidetään suljettuna maton oikeutemme ja velvolli ajatuksiam m e.
Raivaajan toimitusroikah hallittavak
EDITORIAL STAFF
kunta, jonka pääkaupungeissa luovan kansan yleinen harras- Europan vilja aittaa, Venäjää, suutemme on olla uskollinen
si
ja mitä kaikkea he suvaitsevat
M iljoonam arkan rahaston suhteen
Managing Editor, Sulo tuhlaava mässäys kilpailee Ni-
Elis
Venäjän Federativiselle
Neu-
vaikka
rauha,
sodan
ja
saarron.
,,
„
joukoille
määrätä ja syöttää niin se
Alen S o to , Toivo A.
niven ja Rooman rappioaikain
Vasta työväen valta voi m yös! lopettam inen
sekä teknillisen vostotasavallallcmrne’ niinkuin lausum m e:
A. N, Koskela.
pitäisi antaa tapahtua aina kaksi
irstailun kanssa, ei raski antaa p.oistaa. ticteen kehityksen tiel- avun antam inen liikennevälinei- teidan oikeutenne ja velvolli- e ttä Suomessa ollaan jälleen nou
vuotta ilman tarpeellista arvostelua
tieteelle
sen vertaa kuin y h te tä erään esteen, jota kapitalis-. den muodossa voisivat sieltä suutenne, Am erikan kansa, on sem assa siitä kaam easta tilasta, ja ohjeita.
Entered as second-class mail matter
<
July 18, 1912, at the Post Office at nä yönä juodaan sen porsaste- mi ei kykene tekem ään: kan- tuottaa pian runsaastikin vil- ° ^ a uskollinen tasavallallenne. johon Suomen voitokas työväenluok
S
iis
pidettäköön
edelleen Chicago
Astoria, Oregon, under the A c t of lupaikoissa.
Sallisen
rajotuksen.
Vaikka jaa. N yt rosvotaan sitä Intian J a samoin kuin esi-isienne oi- ka ylivoimaisen vihollisen paina m a t. k. kotipaikkana ja pidettäköön e-
March 3. I ¿79.
Silm iinpistävänä
vastakohta oäet porvaristokin on kansain-, ja Kiinan nälkää näkeviltä ta- keus ja velvollisuus oli an taa!na sortul ■ Ja siella on 1° pe' dustajakokoukset kerran vuodessa.
na tälle porvariston porsastu- välinen luokka, on se sitä vain lonpojilta. — Amerikassa ovat henkensä Y hdysvaltojen puoles ru stettu Suomen Sosialistinen Työ-
miselle on työväenluokan nou tavallaan, kansainvälisenä saa- hinnat viimeksi vähin alenneet, ta, samoin on meidän oikeutem väenpuolue, puolue, Joka jy rk ästi e- Aluekomitean arvostelua ja toivomuk-
ala tulevalle toiminnalle.
Sen kansainväliset
kansainväliset m utta finanssi-
£ 1 n m TT 1 ia kuljetusvai-
Irul
_ me ja velvollisuutemme antaa roaa Suomen sosialidem okraattisesta
su. Ei
Ei niinkuin
niinkuin se
se olisi
olisi tyyten'O
tyyten listajana.
bnnH n
SU'
stajana.
Sen
*
puolueesta.
Suom
essa
toimii
nyt
so-
KUUUU
säästynyt ajan rappioilta. Päin-i r n s to e d u tovat ristiriitaiset (on-) keuksien takia ei kapitalism i henkemme Venäjän vallanku-
Oregon-Whshington
aluekomitean
siallstlnen
työväenpuolue,
jonka
a
v
u
a-,
arvosteluksi
voimme
sanoa,
että se
m
vastoin
sota seurauksineen
sillä ia).
se auttaa
saattamaan
ouksellisen proletariaatin puo-
Tämän kuun 8 p ä . iv ä n ä ^ u li kee
m iljoonia
työläisiäkin t pol-
Pau. neksi
jalle meille,
kapitalism
Niin ha-¡kykene
o n ' riittävästi
leipää n ta
^ k s ä a is
ä e s n ti äk ia
i m lesta'
(T H E
COMRADE)
m
Jo kahdeksan kua-
tam isen tarkoituksessa olemme ro-
pomme uhranneet m ainittuun miljöö-
kuluneeksi ummelleen kahdek-jtien ja paheiden liejuun, kur- myös sen tiede pirstattu. Muis-j ville kansoille. Se ajaa ne vä
Jos Yhdysvaltain hallitus jos- nam arkan kassaan. Emme ole kos
san kuukautta kun toverimme ‘juuteen ja kuolemaan. M utta tammehan kuinka tieteen mies- kisten kumoukseen.
tain syystä ei voi sietää vakauskaan aikoneet avustaa vastuatajiam -
W illiam Reivo ja A ntti Partan ero on suuri. Porvariston h o i-,ten täytyi sodan aikana prosti-
s iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiim im i’
muksiamme ja uskollisuuttani- me. M utta tovereita kylläkin. Ne
alkoivat täyttää kahden vuoden perrellessa hautaansa kohti jul- tuoida itsensä im perialististen
V
F
M
Ä
I
X
I
C
C
T
v
a
d
v
a
t
i
i
c
’me
Venäjän F ederativista N e u -io v a t elttäm ättöm ästi meidän toverei-
vankeustuomiota
hallituksen kea
i___
häpeämättöm yys naamas yleisesikuntien hovinarreina.
VENÄLÄISET
KARKOTUS-
i v vosto-tasavaltaa
o s to . ta s a v a lta a
v a s ta a n
v a a . tamme, jotka asettu v at luokkataiste
vastaan,
vaa-;
vankilassa McNeil saarella. Jo saan, inhoo ja vihaa työväki a-
M
utta
puhtaasti
käytännölli-j
VANGIT
BOSTONISSA
______
dimme me telkien pois nosta- lussa sam alle kannalle, kuin me itse
kahdeksan pitkää kuukautta on lennustaan sekä tahtoo siitä seitakin
kannalta ehkäisevät j
kansallisrajät
"tieteen
"kehTtyVtt
,
Islandin
pidätysasem
al-’mistä
ja lupaa palata takaisin ja koko m aailm an luokkatietoinen
kulunut eronhetkestä keväällä, nousta.
nntcicca valitellaan par- Ia Bostonissa
olevien
is- kyöhälistö, s. t. s. m arxilaiselle val
jolloin elpyvä luonto lupasi va
U usaikainen
työväenluokka E
E sim
s‘m. R
Ruotsissa
“ 7,
o,e7 ' n venä-
vena- kotimaahamme
Kotimaanamme tai
ta. karkottam
Ka.
sensä ajan
ajan o- aikaa, ettei ole varoja, kuten . ten ¿arkotusvankten kom.- ta jonkun
Europan sataman lankum oukselliselle sosialistipuolueel-
loa ja elämää m utta jolloin to- on koko kehityksensä
tea
on
Boston
American
leh-
kautta,
jossa
neuvosto-hallituk- le ne rahat ovat viipym ättä läh etet
veriemme täytyi astua elävänä sottanut sellaista tiedon harras
haudatuksi vankilan muurien tusta, että se on herättänyt huo havaintoasem ia"troiiikkiiÄ 7K ^- dcllc ,Iähettanyt allaolevan ve- sen edustajat voisivat tavata tävä. Silloin ne tulevat siihen ta r
! meidät ja järjestää meille tur- koitukseen, johon ne on alkujaan ai
sisälle, erota elämästä — seura miota. Engels totesi 1840-luvul- tim aisetkin asemat kituvat va- to om uks^ :
rojen puutteessa ja saavat ker-
Amerikan kansalle:
vall.\s,cn matkan Neuvosto-Ve- ottukin.
piiristä ja omaisista. Kesä on
J on toim inut kuten on ollut mahdo’.
HSta nykyoloissa, ja että valitessaan
kiertäviä puhujia ja järje stäjiä on se
onnistunut saam aan alueemme toi
m innan näiden toim itsijain ja leh
temme Toverin avulla paljoa vilk
kaam m aksi ja tarkotustaan vastaa
vammaksi.
Ja edelleen olemme sitä mieltä, et
tä joa m ahdollista, niin pidettäköön
alueellam m e aina sopivana aikana,
jolloin nähdään tuloksia tuottavaksi,
kiertävä puhuja eli Järjestäjä ja sei
laisilla paikkakunnilla kuten farmi-
seuduilla annettakoon edelleen avus
la Englannissa,
että vain
työ
• M
1«
e • • ••
A m en k alaiset! Kansalaiset ja najalle.
Painostam m e edelleen e tt’ei enää tusta lebtiem m e asiam iehille, jotkd
vierähtänyt, lehdet varisevat jo väki siellä itselleen
käännätti jätä ropoja ‘‘m esenaateilta1’ —
puista, sen iloista on meillä ajan parasta vapaa-aatteista k ir sotarosvoilta. Ja kuitenkin o- ; ^
^ n ä lä k e t ia u k rain an i
A m erikalaiset! Luotamme vie- viivytellä hetkeäkään. N iistä on jo kulkevat lehden levitystyössä ja uh
enää muisto jälellä. M utta mi jallisu u tta saksan- ja ranskan ’!?*. tuo" “ ' teen edis‘ys niln set karkotiTvanvit m e r k ¡ « . m “ luj as,i kansallisen luonteen- riidelty tarpeeksi. J a edelleen: Suo raavat siihen aikaansa.
Aluekom itean kotipaikaksi elido-
men sosialistisen työväenpuolueen oli-
tä m uistoja voi tovereillamme kielistä. Sama on Suomessa to tärkeä. Biologia, se on oppi Set Rarkotusv angit m erkitsem -, ne
..... ......
oikeudenm ukaisuuteen
nyt, jos [ ‘a ™me edelleen Portlandia. ja että
vankilan muurien sisällä olla dettu parina viime vuosikym elim illisen mailman toim inn^is- me Proteis t’n pidättäm istäm m e, ¿¿nniantLm oon 7a“*täs“sä " lu o tti si välttämättöm**«
lähes yhdeksän kuu- m n k s e s -a
~ i- 2
koskaan, saatava rahallista apua, kos- i kom iteaan valitaan jäsenet P. s. s.
kesästä, josta he eivät ole voi menenä. T unnettu luonnontut ta. Anatomia (ruum iinraken- vastaan
kautta
Amerikan
vankiloissa
ei
terveen**
•
*S
amme
a
s
ia
m
m
e
j.a ge j UUr| on nousem assa ja p e ru s -1 osastosta viisi jäsentä, Woodlandin
neet iloita?
kija Bölsche kertoo, että Ber- nusoppi) ja embryologia (sikiö-
V ankeusajasta ovat Reivo ja linin työväki on ollut hänen oppi) auttavat tieteellisesti ke- mistään muusta rikoksesta kuin Olionne ai . PU° .U e e tto m a n t u o ' tam assa omaa sanom alehteä, joka k y -,«• 8- osastosta yksi, ja Astoriasta i k
isistä . mielipiteistäm
ial
lSe S1‘
'sy y varoja. Siis auttam aan toveruu- si> Jotka kokoontuvat aina tarpeen-
Partan
suorittaneet nyt koi- kiitollisinta
kuulijakuntaansa, hittäm ään eläin- ja ihm iskuntaa
m ie ^P^.®*®t a Jn me
n ?e Ja
vaatiessa eli sääntöm ääräisesti. Sa
¡den
nim essä!
myötätuntoisuu-j
Tim otej Savtshenko
manneksen, jonka ajan kulut-) H elsingin työväki on myös ah-I korkeammalle tasolle. On sel- luonnollisesta
malla ehdotam m e aluekomitealle va
A lender Targoni
tua heillä on lupa anoa tuomion 'n aa sti
ottanut vastaan joka väa» että sellaisen tieteen tut- destamme 'V enäjän F ederativis-:
■ Sosiaiistipuolueesta eroamixkysymys.
littavaksi paikallisen kirjuri-rahaston
ta
Neuvosto-tasavaltaa
kohtaan,
D im itrij Ivankov.
1 levennystä. Emme voi tietää m urun herrojen tiedonpöydäl- kimus olisi järjestettävä yleis
Kuten
jokainen
jäsen
m
uistaa,
hoitajan,
jonka tehtäviin kuuluu: hoi
mitä asianomaisessa
mittakaavassa. Jolta m iehP“ e»ta ja m yötätun-i
1
- paikassa tä — vahinko vain että ne her- mailmallisessa
hiljattain
yleisäänestyksellä
tuli
hy-
taa
yleinen
kirjevaihto, pyydettäissl
toa e emme
~
päätetään, m utta tietääksemme rojen tiedonm urut ovat enim- M utta siihen ei kapitalism i k y -;t0?
ole koettaneetkaan Alustuksia S. S. Järjestön
väksvtyksi
niin
sanottu
oikeiston
eh-
!
toim
ittaa
puhujia
eri paikkakunnille,
salata.
ovat muutamat poliittiset van-im äkseen akanoita eikä jyviä.) kcne- Sen tieteilijäin yrityk- Sa¿
ta' ..
edustajakokoukselle
dotus internationalekysym yksestä. Se kutsua jäsen et kokoukseen tarpeen
git, kuten Sam Saddler ja jot- Ja lukuharrastuksestaan on työ
työ- set a a jäävät
vain hapuiluksi.
Kan-' »-«!» pyydäm
me
kysyä
teiltä,
Arne-
1 A.
.^
*
»
-»
la
rt
a
-a
M
a
a
a
_
a
a
A
.
U
_
_
_
_
*
_
f
a
a
_
kut m uut saaneet tuomion lie väki tu n n ettu : Georg Brandes- sallisylpeä "kilpailu” (s. o. täs rikan kansa, mitä sanoisitte jos JA o r EGON- w ashington a lu e - tahtoo sanoa, että A m erikan sosia vaatiessa, pitää pöytäkirjaa kokouk
listipuolue hyväksyy Kolmannen In sista ja yleensä huolehtia kaikista
k o k o u k selle .
vennystä, ollen nyt v a p a u d e n h a n todisti jo aikaa sitten, että sä kateus) synnyttää anarkiaa neuvosto-viranomaiset Neuvos-
ternationalen -ehdoilla ja sam alla kom itealle kuuluvista asioista, kuin
sa> Ellei toivottua lievennystä (varsinaista lukemisen harrastus- ja hajaannusta. Ja niin ovat to ' Venäj ällä P itä isiv ä t kansa
Toverin
avustam iskysym ys
on
porvarilliset
tiedem iehetkin laisianne vankiloihin lyötäväk- : mei]le työläl8ille päivän tärkein kv- K ansallispuolueen toim eenpaneva ko myöskin rahastonhoitam isesta.
saada, jää vapautumisen
toivoi
ta
löytyy
enää
vain
pienessä
maiden oiKeistoiaisten
oikeistolaisten : H yväksytty Portlandin s s. s s. osas-
A-
V V
I
I •
-
— ------
» . . .
----
.
. ----------- ,
- . „ „ n , --------
-----
p
la ih d u Ky- mitea
uiiuia toisien
loisien manien
•
.
•
U
aa
l f
J
n
■
v"rT„
^ Ä
a
>
e» «
1 r »»
aa
aa * a aa
V a. a
A. — -
- 1
1
n«de!L.pUr.i’.*ii ja
p.
ü an i
hen voimamme,
ky , y , nrt - k ’ n 8 sa
k *-» — . <
varaan, m utta kaikesta näyttää työväenluokassa. Tässä suhtees s
kiroam aan
lak e ija p a lv e lu sta
“ *'JU’-c “ «vaKÖ* n í n n x u i n ; seen í kohdistettava °B,“
kaikki
välisen perustam isessa. Jos am eri V. Routtu,
O. Hakaliu.
________ ____________
, kohottaaksem m e Toverin taloudelli
ettei yleistä amnestiaa poliitti- sa on . pikkukansojen
työväki k a p ita lism in sik alassa sekä r a i - ) ^ ld4an _ y i.r anoiP a \s1e.n ne .°,Ya t
kalaiset toverit haluavat n eljättä in-
Puheenjohto
Kirjuri.
sille vangeille anneta, koska hai epäedullisessa
asemassa, sen
ternationalea, niin jättäkääm m e Hei
eivat . edea myönnä kielelle kun käännetään enim- *“»“ • y*“ “ “ lu lc,cp<1 aiK a’ Jo l’ i m itä • a r v e l i s i E n a l ä n n T n " ’
a a a n , l s a 8 i e , , a - «•* Ole tin k i- dat.
Itsetietoinen työläinen ei ole se.
dät. Meidän
Meidän suom
suom alaisten
alaisten katseet
katseet -
poliittisia vankeja olevankaan, makseen toisarvoista rojakkaa, ^ i n k u in u n e sta h erääv ät. H e - , ^ lta . arV^ ‘ E n Slan ^
h a U i-im ise n varaa!
Siis Toveria autta- täytyy erkaantua heistä, sillä V enä-, joka vain sanoo se olevansa ja jolla
Ihnan orlottamattomia kaantei-' "kansantajuista” tietoa, kun s e 'naavat uuteen yhteiskuntaan, jo-
J
?k
L
P -S-i maan joka nainen ja mies, joka tun- jän köyhälistö on n äyttänyt m e ille 'o n m aksettu jäxenkirja taskussa i,-
ta kulunee talvi ja toinenkin sekä tahtoisi että voisi jo am -, ta rakentamaan valtaan tu llu t *a * .£ank,.l°.1.hin Ja k id u tta is i tee tarvitsevansa oman äänenkannat- viim eisenä kolmena vuotena, että s e ' setietoinen ja todellinen sosialisti on
kesä ennenkuin puolestamme mentaa syvemmistä lähteistä — työväki parhaita heistä kutsuu.) L ? , J S eidan u s k o llis u u te n s a • tajan näyttäm ässä tulta siinä sorron ' on kyennyt taistelem aan koko maali-1 se, joka tietää kenen kanssa seurus
vankilassa olevat toverit saavat • varsinkin jos saisi ymmärtävää
W orkers.
tahden E nglannille.
Ja v ar-! pimeydessä johon m eidät on kapit«- j maa, yhdistyneitä porvareita vastaan, telee ja missä liikkeissä ajaa asian
vapauden.
opastusta.
i m aan k in te, A m erik an kansa, listinen järjestelm ä painanut. Siitä ! He ovat mvös kvenneet säilvttä sa. Hän seuraa tarkoin aikaansa puo
M IIIM IIIIIIIIIIIIIIIll »
T y ö v äk i
tu n te e , osaksi vielä i P I ID rk r»A M
IA ~ Ark
tie tä n e tte
V en äjällä o lev ista a- emme pääse vapaiksi ilman taistplua.
taistelua. mään todellisen vallankumouksellisen luelehden avulla.
Hän el käynnil
Paras
taisteluase on m eillä oma leh hengen ja nostaneet sosialismin lipun lään kunnioita niitä liikkeitä, jotka
~
KAPITALISMI, TIETEET vaistomaisesti, tarvitsevansa tie EUROPAN VIUATARPEET merikala,slsta’ naiden jo u k o ssa
JA -AITAT
su u ri m äärä so tav an k eja, jo ita
JA TYÖVÄKI
toa. Eikä pelkkää pintapuolista
F ..
_
) n e u v o sto -v irk a ilija t ovat k aik in
temme, Toveri.
----------
Ä
j O/iuyi
Ehdymme
tä ssä
kysym
yksessä
1 “sivistyneisyyttä”
(k ulttuurin
Samoin kuin tekniikkaa, sy -, rihkam aa), Vaan tieteen *tuiok-k-
le h t* las"! m ah d o llisin k ein o in k o e tta n e e t Oregon-W ashington aluetoimlk. alus
sasi
kapitalism i tieteitä voi- siä. Jopa se tuntee tarvitse 6 ^
hluroPa’a . vehnän tarpeen ¡avustaa palaamaan takaisin Yh- tukseen, joka on hyväksytty Asto-
makkaasti eteenpäin. L uonnon-1 vansa ^ e te e n L t^ T u tk ija k y k y ä - / - - i : milݰ.na^S1 • ‘‘neljännestä” dysvaltoihin, jos he sitä ovat ria» S. S. Klubin kokouksessa.
(n clj.: ia kg.); johon tulee li- halunneet.
n m«H i¡i i iiiu nn:ti;ii;nL;:::mnntrm añ:
Venäjän bolshevismin tärkeim
mät historialliset vaiheet
Neuvosto Venäjällä
sille kunniapaikalle mihin se kuuluu eivät ilmoita työväenlehdissä.
Siis meidän suom alaisten m arxilais
ten sosialistien velvollisuus on kan
nattaa venäläisiä tovereita heidän
taistelussaan köyhälistön vallanku-
s - s - J- Toimeenp. komitean toi- mouksen puolesta.
Oletko hankkinut To
verille uuden tilauksen
tällä viikolla?
jotka
ovat todella luokkasuuntia; misen, kyvyn ja taidon läksyn. Y stä
J a k o k o . P a r i s t o sen- ja piintyneisyys loi (m itä n ä ä n n y tte -) he kaikki ovat osottauneet pikkupor-
i luokat m uokkaavat itselleen asian vät tunnetaan onnettomuuden sa ttu vuoksi tuhansin tavoin tuki bolshe-
omaisen aattecllis-poliittisen aseen essa. Lyödyt arm eijat oppivat hyvin, vikkeja vastaan. Mutta bolshevikkien vimman sodan iskujen taakan avulla) • värillisen dem okratian ennakkoluulo-
tavattom an sitä vastaan suunnatun jeu orjiksi, niin bolshevikit ovat jo
koittavia taisteluja varten.
Voittanut tsarism i on pakotettu el olisi milloinkaan onnistunut saa- hävityksen voiman. M uutam issa päi- m enshevikien esim erkistä nähneet
Vallankumouksen
vuodet 1905
.
.
kilreeellisesti hävittäm ään esiporvr.- vuttaa sitä, elleivät he olisi noudat-
Nyt on kulunut kolme vuotta siltä. • tum isen
kolmivuotisjuhlaa
Ennen 190 i. Kaikki luokat esiintyvät avoi- rillisen, patriarkaalisen eläm äntavan Uineet oikeata taktiikkaa yhdistää vissa Venäjä m uuttui kansanvalta;- kaiken täm än. H istoria teki sellaisen
Kaikki ohjelm alliset ja ta k - 1 jä “ tte itä Venäjällä. Sen porvarilinen i toim inta pakolliseen laillisten
j
u n seksi porvarilliseksi tasavallaksi, pal- kujeen, e ttä V enäjällä syntyivät v.
kun bolshevikit nousivat valtaan Ve- kaikkea tässä kumouksessa, sen p u e -, mestl.
,
mah-
sodan olosuh- 1905 neuvostot, e ttä niitä väärensivät
najalla.
Heidän taistelunsa köyhä-: Iestä taistelussa ja nyt juhlimansa ! til,i8et näkökannat tark istaa jouk- kehitys harppua eteenpäin huomatta- dollisuuksien hyväksi käyttäm iseen, jon vapaam m aksi -
teista
-
kuin
yksikään
muu roa^. helmi - lokakuussa v. 1917 menshevi-
llstön etujen puolesta koko mailman ' on mukana tietoinen sosialistinen ! k° jen toiraint»-
Mallmassa ennen- ¡van
nopeasti.
Luokanulkopuoliset, i Taantum uksellisim m assa valtakunnan m aailm assa.
H
allitusta
rupesivat klt, vararikkoutuen kyvyttöminä kä-
ImperiaHstista ja yhdistynyttä kapi- työväestö, proletariaatin etujoukko, nakem äton luokkataistelun laajuus ja luokanylipuoliset harhat, harhat kapi- duumassa bolshevikit valloittivat puo-
muodostamaan
oppositeiooni-
ja vai- «inäm ään niiden osaa ja merkitystä,
tallsm ia vastaan, on ollut sankaril bolshevikit.
rj styneisyjs. Taloudellisen lakon taitamin välttäm isen mahdollisuudes- lelleen koko työväen myötätunnon.
Tämän kolmivuotisjuh-
lankum
ouspuolueitten
jo
h
tajat
kuten ja e ttä nyt kaikkialla mallmassa on
linen. Kolmellatoista rintam alla on lan muistoksi lienee mielenkiintoisaa m uuttuminen poliittiseksi ja poliitti ta pirstautuvat. Luokkataistelu e siin -; Ensimäinen yleism aailm allinen im-
kaikkein “jyrkim m än parlam enttari- ■ syntynyt neuvostovallan aate levl-
taistellut punainen arm eija ja voit lukijoillemme tutustua Venäjän käy sen kapinaksi. Käytännöllinen johta- tyy aivan uusissa muodoissa ja ’sitä perialistinen sota
(1914 — 1917).
sissa1 tasavalloissa, jolloin parlamen- ten enrten kuulum attom alla nopeu
tanut. K ukistettu on kaikki vasta hälistön etujoukon ja heidän puolu- i Va”
Pro,etarfaatin ja johdettavan, ¡selvempänä.
Parlam enttarism i, “parlam entin” ää tin, vaikkakin taantum uksellisim m an della kalkkien m aitten proletariaatin
vallankumouksellisten
talonpoi-kaisväcs-
provoseeraa- censa kehitykseen viime parin vuo- horjuvan,
“ ” rjuvan' häilyvän
na“ -VVan telon
poika! s väes
Vallankum ouksellisten
puolueiden rim mäisimmän taantum uksellisuuden
mitä olla saattaa, oppositsioonlpuo- keskuuteen, jonka ohella 2 -sen In-
mat sodat. Lyöty on lahtarit, jotka sikymmenen historian ajalta. T änri :
va,i8eQ 8Uhteen »arkistaminen, täyttyy opiskella lisää. Ne ovat oppi- vallitessa, suorittaa m itä hvödyllisi
nt-
lueen
johtajan nimi helpotti tä llä !-; ternatlonalen sankarit kaikkialla sa-
ovat pyrkineet Venäjästä tekemään liike alkaa selvän toim intansa
! Nt*UvostoI,lsen järjestöm uodon synty- neet ’ hyökkäämään.
’
Nyt täytyy ym-1 niän palveluksen proletariaatin val- sen johtajan seuraavaa osaa vallanku- maten vararikkoutulvat kykeuemät-
valkoiata kalmistoa Suomen ja Un- jälkeen ja erikoisen mielenkiintoista ,nlnen Juonnon voi m aisessa taistelun m ärtää, että tätä tietoa on täydennel- lankum oukselliselle puolueelle, bols-/
töm inä ym m ärtäm ään neuvostojen
karin esim erkin mukaan. Kolmella- on kuinka se kovissa kokemuksissa kehit>'ksC9sä- Silloiset väittelyt neu tävä tiedolla siitä, kuinka on oikeaip- hevikeille. B olshevikkiedustajat ma mou sessa.
toista rintam alla on punainen a r on saavuttanut suurenmoisen yhteis vostojen m erkityksestä ennakolta vii nsin peräännyttävä. Täytyy ym m ärtää nevat Siperiaan. Kaikki sosiali-impe-
M uutam assa viikossa m enshevikit OStta
m erkitystä, kuten Venaiä»
meija voittanut rauhan, voittanut va kunnallisen logiikan ymmärryksen ja to ittav at vuosien 1917 — 1920 suu
ja
“sosialistivallankum
oukselliset”
o-
m
enslievikit.
Kokemus on osottanut
— ja vallankumouksellinen luokka | rialism in, sosialishovinismin, pasifis-
paan sosialistisen Järjestelm än ke taidon. Erikoisesti juuri täm ä puoli i ret taistelut. P arlam enttaaristen ja oppii oman katkeran kokemuksensa min ja vallankumouksellisen, pasifis- m aksuivat itselleen kaikki 2:sen In- ettÄ «HUsei sangen oleellisissa pro-
ternatsionaalen eurooppalaisten san- i S a a r is e n
vallankum ouksen
kj-y
hittämismahdollisuuden, vapaan työn onkin sitä kaikkein enimmän o^et- e P*Parlam en ttarist€ h taistelum uoto-
avulla ym m ärtäm ään — ettei voi tisten harhojen k ie ltä m ie n vivahduk-
Ja
rakentam isen
mahdollisuuden. | tavaa.
Leninin
mukaan
selitäm
m
e
I
va,htehl-
Parlam
enttarism
in
boi-
voittaa,
oppim
atta
oikein
hyökkää-
set
~
l
ö
^
v
ä
?
^
m
^
^
t
i
l
e
h
d
^
t
l
karien, m inisterialistien ja muiden j teyhsissÄ kaikkien m aitten on kier-
Leninin
al/b on antanut
«ntfenxat . ) siitä seiiraavaa:
KOttaUkSCII
tctktiikrill
vo
ib»
_ r2si__
>« >
- —
__
Historian kova kohtalo
| : Kottauksen
taktiikan
vaihtuminen
opportunistien
roskan, o tteet ja ta- »äm ättöm ästi suoritettava se, niitä
i^raavaa:
raään ja oikein perääntym ään. Kai- täyden ilm auksena 2: sen Internatio-
tälle arm eijalle suuren työn. s u u ria )
parlam enttiin osanoton taktiikkaan,
vat,
perustelut
ja sofismlt. Kalkki ) VenäJä on suosittanut.
kista lyödyistä oppositsiooni- ja vai- naleen oppineet hölmöt ja vanhat r
kärsimyksiä, m utta sitä on ollut in -' Vallankumouksen valmisteluvuodet
laillisten taistelum uotojen ja laitto-
\ oittoisan taistelunsa porvarillista
lankuinouspuolueista bolshevikit pe- kat, jotka halveksuen ja kopeilleii mitä nyt luemme Scheidem annista
nostam assa uusi sosialistinen m a li-'
1905.
Kaikkialla tuntuu suu- main vaihtelu
samoin kuin niiden , rääntyivät parhaim m assa jä rje sty n -‘ nyrpistivät nenäänsä venäläisessä s o -■
N oskesta- K autskystä ja Hiifer- »a sa 'a lta a ja m enshevikejä vastaa t
mankatsomus, uusi inhimillisen kaik ) rPn m>'rsk>'n lähentyminen. Kaikissa 1 keskinäinen suhde ja yhteys
käte isessä, pienimmän tappioin “armei- sialism issa
ilmenevien
“ryhm äin” ! d,ngl8<^ ’ ReBneri»tä ja A usterlitets- bolshevikit alottlv at sangen van-;.
■d
k..koav.
- ¡ ^ ' . » i,n,e„ee n lke;;llml8,a ja V l l
,ä ,„a
J. “
I k n ’u u X
tä, Otto B auerista ja F ritz A dlerista, 11
valmlstfelivat sitä el niinkään
T uratista ja Longuetista. fabiolaisis- i yksinkertaisesti — vastoin niitä mie
< 2 2
•*“ “ " h d „ " r „ e . , a . X i n
Ta““ n kaudcn * * * * * " •“ ■ w * » * « *
<;>- m -
m .
taankuin historian tahallaan asetta- ,enai9to asettaa teoreettisesti tutkit- ucn kuukausi vastaa, poliittisen tle-
te
ja riippum attom an työväenpuolu-1 l’P»»e»»äi joita useinkin nyt tapaa
t a v a k s i v » ll« n ln .m n ..irU n r
1
’
------
teen ja l‘a ra » » o m u u t e v n näh- »illoin kun sota riisti k äv tän n ö sti
ana. että Venäjän neuvostovallan tavan»!
vallankumouksen
kaikki
pe-
teen
perusteiden
opettam
isen
m
ieles-!den)
hajaannuksin,
v
.
no
ia
een
joh tajista Englannissa, kaikki t ä - 1 Europassa ja Am erikassa. Bolshevi-
v
,
.
-
— -------- | . . » j a c u . . u r , . „ u, »ähimmin demo- kaikissa eturivin maissa
a -
e ttä johtajille, ralisoitum isin. eniten valmiina
olmivuotiijuhla muodostuu sam alla r us ky sym vkset. Kolmen perusluokan, I sa - sekä joukoille
___ _____
eivät m ainitun kauden alus-a
aloit des läheskään niin vapaata mielipi- mä näyttää Venäjän bolshevikeista
*riimelaen
im perialistien
kätyrin 1 ko,men poliittisen päävirtauksen, v a -» e k a luokille että puolueille — "rau
(ja
itse
asiassa
se
sitä
onkin)
ikä
kehottaneet
kukistam aan hallitu-ta.
tam aan uudelleen työn mahdollisin, teiden vaihtoa ja niin vapaata oi-
\Vrangolla voittamisen juhlaksi. Nyt ; Paam ,ell8'Po r' a rillisen,
pikkuporva-1 hallisen” ja “perustuslaillisen” ke
vystyttävältä
toistam
iselta,
tutun
van-
vaan
selittivät
mahdottomaksi sen
i- j man laajana, oikein ja tarm okkaasti, keitten m ielipiteitten m uokkaam ista
on
näyttää siltä — suoriuduttu ) rillis-dem okraattiaen
(“soslalidera-»- hltyksen kautta. Ilman
hän
säveleen
uudelleen
laulam
iselta.
kukl8tem
lsen
ilman
ennakkomuuto*
vuoden 190.» j a täm än-bolshevikit saavuttivat ai- kuin venäläiset vallankum oukselliset
suuresta urakasta, jonka vasta vallan- ; kraat »l»en Ja “sosialivallankuraouk- i , kenraaliharjotuksia
el
v
neuvostojen kokoonpanossa ja
„ ,
.1 9 1 « loka- noustaan senvuoksi että säälimättö- järje stiv ät Sveitsissä ja useissa muis- Kaiken täm än bolshevikit ovat jo t
kumous heidän eteensä on asetta- ' se,1,8en” »nunnan kylttien verho 1- uuit vallankumous oltsi ollut mah- mästi paljastivat ja k a rto ittiv a t sa- sa maissa. Juuri siitä syystä kaikkien m enshevikelltä nähneet. H istoria r u - 1 “ lehalassa.
Bolshevikit eivät J«e
nut.
¡m an) ja proletaaria vallankumouksel-
porvarillisen parlamentin
° nen'
navallankum oukselliset, jotka eivät m aitten sekä avoimet sosialipatrioo- pesi kujeilem aan ja pakotti takapa- j l»8teneet
Taantum uksen
vuodet (1907 — tahtoneet ym m ärtää e ttä täytyy väli- tit että “kautskyläiset” osottautuivat juisen m aan opportunistit ennakolta P®nwtavän kansalliskokouksen boi-
Ponainen armeija, työläiset, talon-1
1910). Tsarism i voitti. Kaikki vallan- täm ättä oppia laillisesti työskentele- proletariaatin pahimmiksi kavaltajik- viitoittam aan polun useitten kehitty-1 kottausta, vaan lausuivat — puola-
te iT tX
iänU
ttSU.t| “ “ ,U° l,a i n^ kökanl° ien taistelua, ennakolta
ar- kumoukseljiset ja oppositsioonipuo
eensa huhtikuun (1917) konfer n-.-
van työn äärestä läntiselle rlntamäi-1 yioivat
mään kaikkein taantumuksellisemmis- si. Ja jos bolshevismi kykeni voitta- neempfen m aitten opportunisteille.
ja
valm
istelevat
koittavaa
lueet
ovat
lyödyt
Rappeutum
ista,
de-
■
8»8»a lähtien virallisesti puolut-n
le Puolaa vaataan viime keväänä innkkion ..» in tn » , , ,
„ „ .1
,,
”
---- ’ — sa Parlam enteissa, kaikkein taantu- maan vuosina 1917 — 19*>o n iin v h
Jos kaikki 2: sen Internatsionaalen J nim essä — e ttä porvarillinen ta-a-
Nyt ne taas hilloilleen siirtyvät luo
sankarit ovat karsineet v a ra rik o n ,} valta perustavan kokouksen kera no
vaan. rakentavaan ja puutteet kar
■’ n i o i ^ r
I
1 Ba~
A.
häpäisseet
itsensä
kysym yksessä , parem pi kuin sam anlainen tasavalta
kottavaan työkon. Ja venäläisen työ
neuvostojen ja neuvos to Railan m erk i-»ilm an peruste vaa kokousta muita
läisen sitkeydellä, uhrautuvaisuudella
- ^ aU- h,da^ ’ ¡nh? kU vuuden’ . i t ä v y y d e n Ja kata- tyksestä ja osasta, jos erikoisen “lois- < e ttä “työläis- ja talonpoikainen ne»
Ja tarmolla pian puutteen piru jou- Ja kolmen pääsuunnan välillä on t i e j m ielialojen^verhona" M ^ u l m T n il ^ m m L “" "
lavasti ovat itsensä häpäisseet Ja vostotasavalta on m itä tahansa por- .
tuu väistymään
valkol
. v. ° m“
- en
—
- Ljenan tapahtum an jäi luuden, joukot taas sittem m in omas-
................
............ samoin kuin
5 e u:
X 1,enl“
” s i» « a ' . o . . - < ,
sotkeneet
tässä kysym yksesä nykyi- varilliskansanvalteiste. parlamenttia-
« « krm .U ., k|„. T .r ,,„ ,p . N e u v o .,c ! t l i . v411muot„ i8,.. puoliaalsla u litta -. aikaan juuri suuri tappio antaa vai-, keen v. 1912. jossain m äärin nopeani- ta kokem uksesta vakuuttautuivat yhä
'h* sin
Internationaaleste eron rista tasavaltaa parem pi." Ilman
muo . Linku.n«».
Ht-illo puolueille ja vai- paa. Voittaen kuulum attom at vaikeu- enemmän bolshevikkien mielipiteit-
r.Pidf. 2igeata
ui
\e o ij * klfaml mihin
mlhia h hyvin.»,
he.l doMumi»
Olkom m ln:
y rkn,ä. hell
.. t n
v
. «m om aleV lankumoukselliselle luokalle oikean det bolshevikit k a rto ittiv a t menshe- ten paikkansa nitaväixvvd^ri.
i ?
“
tÄrkeän pu0 ‘ lal8ta
^ ro v a is te .
perinpohjaista,
siltä seurauksia tuleva on.
o . aanenrvannattajain. puolueit- ja niitä hyödyllisimmän läksyn his- ¡vilut, joitten osan po-varillisina a
Toinen
vellnnkum
v • »
lueen ’“ »niitteln Saksan riippum atto-; tark k aa ja pitkäaikaista valmiste-
Neuvosto-Venäjällä juhlitaan n ä itä ~
‘ ' ’’ ' • ‘H
' 0™ 1’ ' ” d u ,e k ,u k a “
' "
¡
man
puo,ue' n-
- * • » . « « « “ *•«
päivinä suuria työväenluokan vapau- vat
'
’—
H “ « 1
p o n - u u , v.
T « ri„ te « » ,.« «