Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 6, 1920)
LAUANTAINA, MARRASK. 6 P.—SATURDAY, NOV. 6 I le edellinen ei ole oliot mah dollista. T b e organ o f tko Fianiolk w o rk e r* ia Niinikään käy selville, että tho W « *t*rn S tat**. T h e only Finnish rakennustyöläisten presidentti D aily ia tho W e*t. Pabliehed D a ily , n r .n n .i. Brindell ja except Sunday, at A storia, O regon, £ (**• . *>nnaeil ja tietysti tietysti hänen nanen hy tho W estern W orkm en's Pablishw g apurinsa ja liittolaisensa ovat Society. olleet salaisissa liitoissa monien — ------®-----------—— “ 7" suurien urakoitsijoiden kanssa. *’ r « “ •>««» ^ 1 « « . P k ... urako,txjam kans- TO V ER I* lisuudessa kiihkeästi toiminnas sa voidakseen puhdistaa union tuollaisista lurjuksista. Nevaa- tivat paljastuksia ja tutkimuk sia- Todistuksia esitetään lak kaamatta union johtajia ja en nen kaikkea sen presidenttiä vastsaan ja mitään epäilystä ei ole siitä, etteikö unionistinen liike vapautuisi muutamista lur- juksissta, mutta ikävintä on vain, että niitä niin paljon vielä siivouksen jälkeen tämänkin vanhoilliseen unioi^ismiin jää. No. 281 ta muusta Saksasta. Korvauk myydessään. Taistelu työnan jiltai ,on taloudellisten järjestö joka on parhaillaan käynnisti sena * Baijerille irtaantumises- tajassa ruumiillistunutta kapita- jen työtä. Siipä on taloudelli vahvistaa viimeisen piirikö? taan Saksasta on tarkoitus pyyh listiluokkaa vastaan on ensimäi- silla järjestöillä vallankumouk ventionin päätöksen. Sudburyn piiri on toiseka kiä pois sen osuus Saksan mak nen vaistomainen luokkataiste sellinen merkitys. settaviksi määrätyistä sotakor lun muoto. suurin yksikkö puutavaratyö. «iiiiiiiiiiuiiiiifiiiiiniiiiF vauksista ; edelleen siunataan Iäisten teolMsuusuniossa, ja VF Unionistinen käytäntö antaa PUUTAVARATEO LU- paus huomauttaa, että kaikkia sitä ranskalaisella miehitysar työläiselle ensimäisen luokka piirin toimivien jäsenten ja ¿g. meijalla, jonka on määrä pitää tietoisuuden sekä auttaa heitä SU U SU N IO CANA- likeittien on nyt vain ryhdyt- sen sosialistiset työläiset kuris ymmärtämään yhteiskuntaa ja DASSA sa ja viin ek si on tarkoitukse sen oloja. Taloudelliseen jär _ . „ . tävä entistä innokkaammin toi. Canadan metsä- ja sahamylly- mimaan metsämiesten järjesti. na yhdistää Baijeri Unkarin jestöön liittyminen ilmaisee hei P om O llie. AddrM,: f ihoon e ttä jäsenistön ä niis- kanssa bolshevismin vastaiseksi dän alkavan herätä luokkatie työläiset ovat jo paremmin jär miseksi tässä piirissä, että jj. T O V E R 1. Box 99. A storia, O re . i tä on ollut mitään tietoa. Nä muuriksi. Tämä on toistaisek toisuuteen. Mutta vasta tämän jestyneitä kuin mitä tällä teol senluku, joka kesän aikana on virkailijat ovat puolusta ED ITO R IA L STAFF en urakoitsijoita kaikella si valtiosalaisuus, _ jota kuiten- taistelun kokemukset opettavat lisuuden alalla olevat, työläiset huomattavasti alentunut, saatai 1 • 1 S . « • a • •• • Eli* SuDunon, Managing Editor. Solo ta v a lla . - _ . . . . , -------a. Suosituilleen ne ovat kin kuiskitaan kaikissa piireis- heitä tuntemaan riistäjiä, liik- ovat tällä puolen rajaa. Heidän siin kohotettua ei ainoastaan iiiiiin m iiiiiiiiu iii Alox Soro, »Tor Toivo A. Johnson. j h a n k k in e e t hyviä urakoita ja sä ja ulkoministeriöissä. keelle panevia voimia, kapita- järjestönsä voima ja merkitys entiseen suuruuteensa, vaan sii- A N. Kotkata. J tähuomattavasti yli. On help. sellaisista “palveluksista” peri-| AVUSTAKAA RUNSAASTI Ohjelma on kuitenkin maan-, lismin olemusta ja keskeytymät- lisääntyy lakkaamatta. Canadan puutavaratcollxsuus-1 po kohottaa Sudburyn p iiX Ent.red •* Mcend-claM mail mattar neet vaatimattomasti palkkansa. tieteellisesti mahdoton toteut tömän taistelun välttämättö July IB , 1912, a t the Po»t O ffice at Ja jos unioidea jäsenet eivät ^ arja’an työläisiä, jotka t a is t e - taa ___ _______ myyttä. työläiset kuuluvat yhteen suu-| jäsenluku 5,000 ^en ensi kcvää niin _____ kauan ____ kuin saksalais- MardT j Bn<ler tte Act oiiole suostuneet tällaisilla hyvillä i levät kapitalistisen järjestelmän Itävalta on olemassa. Tämän Täten saavutettu kapitalismin reen unioon ja muodostavat seen mennc«sä. i TäUä kertaa on ainoast —-—---- -------- ------------------------- = ; urakoitsijoilla kauniisti työs-? jättämiä perintöjä, nälkää, vi-¡esteen poistamista valmistelee koko olemuksen ymmärtäminen siinä merkitsevän osan. Tässä umomstisessa liikkeet- p ort Arthurin piiri erossa Puu kentelemään, niin työläisten ti- lua, tuotantovälineiden puutet- Ranska nyl asettamalla Vieniin on kuitenkin puutteellista. Se sä samoin kuin nykyaikana kai-j uvaratyöiäisten teollisuusjär- taloudellista rap-' ?ellaise? habituksen, joka ha on kyllä perusteellista, mutta Vanhoillisen unionis- hankkineet rikkureita. Sita ta ja . yleistä . _ 4 luaa täyttää taantumuksellisten ei . laajaa ¿ikä yleistä. Sillä kessakin työväenliikkeessä O» jertöttä, kuuluen suoraan O B. ollut kaikenlaisia erim varten ovat tietysti unioiden ; P -cutunelsuutta vastaan - - ielisyyk - - - - U :hun. rohkeimmatkin toiveet. nun turmelus 1 taistelussa nähdään vaan kapi- siä viime aikoina. O. B. U. uiiiaiiaiffiRiriiiiiiiii ■ johtajat ja rikkuritoimistojen Ranskan käyttämä menettely- talisti tai heidän liittonsa eikä Nyt kaikkialla järjestetään muodostuu eri teollisuusunioi- «1 American Federation of La- ^ ,liköt oI,e€t hyvissä 8uh’ juhlia Venäjän neuvostovallan tapa on kuitenkin naurettava ja koko luokkaa. Poliittinen tie- PARLAMENTARINEN den departmenteista eli kansal- nai vi. Ja tämä naivisuus pe- toisuus auttaa näkemääni asioita borin unioissa on tavallista suu- ei 8 ‘ KRETINISMI” muistoksi ja näistä juhlista ke- lisjärjestöistä. Puutavaratyö- j ............... __ rustuu vallankumouksellisten laajemmassa mittakaavassa. ri isäntävalta, joka ei ainoas- Työsopimuksista, joita tuo .... . “ Ä - i ” 'öläis:?n ...Uhd°" .halveksim i- UnioniMisen liikk« n kasvat. läiaten teollisuusunion pääma on Marxin mukaan "tauti, j0. taan aiheuta sitä, että virkaili-,herra Bnndell on valmistanut, •“ "‘’' " " i J ’ ? .' ‘= jaan suhtautuminen on ollut ka täyttää onnettomat uhrinsa jät, presidentit, kirjurit ja edus-4on urakoitsijoiden täytynyt jalan työläisten avustamiseksi. ; seen. Neuillyn rauhansopimuk tava merkitys työnväenluokan viime aikoina vilkkaan pohdin sillä ylevällä vakaumuksella, et Olette selos- sen mukaan tajat päättävät erinäisistä union maksaa suuria Summia samoin -------- lukeneet paljon o««wa- . . . saa Unkari - pitää voimalle on toisella alalla. Työ- nan alaisena kaikissa puutava- tä koko mailma, sen historiaa asioista jotensakin oma.altai- my8sk,n urako,s,a »tila suure, i Karjalan kommunismia- L50’?00 mleh,s' n, asel6tetun ar- laisct, jotka luokkatoverinsa piirijärjes ja tulevaisuutta ohjaa ja mää ses.i ja monta kertaa aivan il- «yonteettajat ovat katsoneet TunnJ te N v. ' v . ¡“ «J™ . jossa kolmasosa on up-|kanssa , ahtovat muodostaa .a h rateollisuusunion töissä, joista taas koko teolli rää äänten enemmistö siinä eri man jäsenistön niistä mitään! «uhalleen sop,vaksi hankkia, «a. Tunnette sen. Nyt on vei- seereja Horthyn armeijassa on van järj esty„e'en voiman, teke suusunion kansallinen osasto köisessa edustuslaitoksessa, jol tietämättä, mutta johtaa m yös-1 kalkkea Brindellin suo-| vollisuutenne avustaa sitä ja miesluku kuitenkin 115,000 suu-, va, sen taiou<äellisiin Järjestöi muodostuu. Vancouverin puu- la on onni lukea heidät jäsen hin siihen, että nämä virkailijat, slon- koska ne hänen kau“ aan runsaammin kuin mitä yleisenä «emP> «ata lukua- Toiselta puo-i hin liittymällä. Mutta enem ja unioiden pomot järjestäjät voineet - työvoimamarkki tavarateollisuuspiirin konvent- tensä joukkoon, että kaikki mi j ------------- i_i_. Ien on Vienissa oleva kansain 4 •ovat — a. --------- tapana on. .... , .........................män kuin ulkonaisena järjestö- yalmen sotilaskomissiom, joka muotona, on taloudellisella tais- sionissa heinäkuulla tehtiin e- kä tapahtuu sen seinien ulko työsopimukset ja hyväksyvät noita parhaiten edukseen halli- . IlllllllllillllU lllllllll ' kaikessa noudattaa Ranskan toi-, , eluUa merki,y S,a sin e sisäises- sitys, että rannikkopiiri eroaisi puolella, sodat, vallankumouk kaikki ne suhteet, joiden alai- ta- teollisuus set, rautatierakennukset, uusien kehittäesaälin proletarista puutavaratyöläisten sena työläiset joutuvat työn- Mutta nyttemmin on käyhyt UNKARI, ITÄVALTA JA vomuksia täydessä puuhassa es- union päämajan yhteydestä ja maanosien siirtomaa-asutukset taakseen Kavallan muodosta- kuria. Jokapäiväisten unionis teettäjille työhön. Suoraan sa- ” 11.11’ etta . nuo salaliittolaiset ja BAIJERI masta sitä 30,000 miehen arme'i- tisten taistelujen käytäntö on liittyisi suoraan QBU :n pääma Californian kultalöydöt, Keski- noen ne myyvät työläiset, unioi-, keinottc Uat<Tovat riitaantuneet Norjan Social-Demokratenis- ^aa! Joka s»be taattiin St. Ger- harjotus, joka opettaa työläisiä jaan, ilman puutavaratyöläisten Amerikan kanavat, Venäjän ar den jäsenet, työnteettäjille. keskenään. Ne urakoitsijat, jot- ¡mainen rauhansopimuksessa. On syrjäyttämään välittömät per päämajan välitystä. Konventio meijat, ja mikä muu vielä saat Lukemattomia tapauksia paljas-' ka ovat union johtajilta sää sa kirjoittaa Friedrich Kub: Itävallan kohtalo on nyt vaa- välttämätöntä huomauttaa tä- soonalliset harrastuksensa yh- n i päätökset alistettiin jäse- taa sanoa jotenkuten vaikutta- tää ammattiunioiden historia neet huonomman kohtelun ja siitä kuinka työsopimukset o- J otka heitä ovat tietysti huo kalaudalla, samalla kun ta a n tu jman ohe?sa’ että ™ kka Häval- teisedun tieltä, uhraamaan per nistön yleisäänestykselle ja on vanaa ihmiskunnan kohtaloihin nyt rannikkopiirin jäsenistö k u -.— että kaikki se on mitätöntä tämän vat johtajien tekemiä ja kuinka noimmin lahjoneet, ovat aika muksellinen Unkari ja uskonto ta volslkin . . . muodostaa .. .. .soonalliset etunsa luokkansa mönnut mainitun esityksen ja verrattuna niihin mittaamattod joukoilla «4 ole mitään tekem is-' nect murinan koko toimintape- kiihkojnen Raijeri ranskalais 30,000 miehisen armeijansa, nun voito nh aksi. j okainen lu- päättänyt edelleen jäädä miin tapauksiin, jotka mitä ta tä niiden kanssa. Joissakin ta- naatetta vastaan. Kun jolleku - ten agenttien, vaikutuksesta merk.tsis. se Unkarin sotilas-, ja„ a yhde»8äpy«ymi»ellä voitet- siis pauksissa nuo sopimukset ovat }« vastenmieliselle urakoitsijal- määrittelevät Vienin hallituk voimien rinnalla kuitenkin pe-,{ Joi ainen yhteistunnon puut- teollisuusunionsa päämajan yh hansa Menevätkin, sisältyvät sen teyteen. rin vähän. korkean kamarin huomiota sil j suorastaan salaisia ja toisissa on lähetetty vain ammattitai- sen toimet. teessä menetetty taistelu, syn Rannikkopiirin puutavaratyö lä hetkellä kiinnittäviin kysy] Ranskan Keski-Europan poli nyttää hänen sieluunsa sitä to tapauksissa ne ovat lakimiesten, A to m ia työläisiä joiden työ Puoli vuotta takaperin oli ti avulla laadittu sellaisiksi, että’ ei ole »»annilleen ollut kyllin lanne toisenlainen. Silloin oli tiikka on tällä hetkellä seuraa tuutta, että, jos jokainen seu läisten järjestö oli perustava te m yksiin”. f llllH IIIIIIIIIIIIIIIIII • työläiset eivät niistä saa m i-! tuottava, ovat ne ryhtyneet ka- kommunistisia hallituksia Myn- vanlainen : On muodostettava raa omaa tahtoaan, menettävät kijä .OBU :lle, muodostuen Bri tään selvää ja sellaiseksi, että pmoinuun Brindellin komen- chenissä ja Budapestissa. Odo suuri unkarilainen armeija ja kaikki, mutta J o s jokainen alis tish Columbian Loggers Unios- KIERTÄMÄTÖN KOLAH- ne jokaisessa tapauksessa anta- toa va»tsaan ja paljastelut al- tettiin joka päivä, että Vienistä samalla pidettävä huoli, että I- tuu kokonaisedun tahtoa seu ta OBU :n puutavaratyöläisten DUSKOHTA vat työnteettäjille täydellisesti koivat- Niinikään joku ura- tulisi neuvosto-pääkaupunki ja tävalta pysyy sotilaallisesti suo raamaan, niin kaikki voittavat järjestöksi. Rannikkopiirin met Historia kehittyy vastakoh I sämiesten järjestö muodostaa Horthyn i ja pääsevät eteenpäin. vapaan oikeuden työntekijöihin ko»tsija huomaa, että unioiden muodostaisi yhdistävän siteen jattomana valtiona. tien kautta. Nämä esiintyvät, nähden. Meidän tarvitsee täs- j°htajat ovat verottaneet häntä Budapestin ja Mynchenm vai- JX taS an karuu tta vMtFva teko' Taten taistelussa saavutettu lähes kolmannen osan koko Q. luokkien taisteluina. sä muistuttaa vain Alaskan ka- enemmän kuin toisia ja sekin lankumouskeskusten välillä, voittaa suojaton Itävalta. Rans- k°kemus opettaa työläiset tais- B.U:n täysinmaksavasta jäse Huippuunsa kehittyneet ris, nistöstä, ollen sen lukumäärä lastajien union toimintaa. Toi- on alkanut, suututtamaan. N i mutta niin pitkälle ei päästy. tiriidat sissä ammattiunioissa on asiat vehkeilevien omat ristirii- Päinvastoin kukistettiin naapu- ka viittoo tien Horthyn hyök- telussa tottelemaan kuria. Ih 12,000 vaiheille, joten järjestön!“,*“ '**1 «tlteavat vallankun» jääminen OBU:n puutavaratyö- j “ ks« n- s yn‘yy >*«« yh«» järjestetty siten, että tehtyjen ^at . ovat. tuoneet koko pelin rimaitten kommunistiset halli käykselle Itävaltaan, Horthy a- miset °PP»vat toimimaan itse settaa valkoisen hallituksen Itä- nimesti oman harkintansa mu Iäisten teollisuusjärjestöön säi-| UJ2ta' . ...... , , , , sopimuksien avulla unioiden po- julkiseksi kysymykseksi. Luon- tukset. lyttää edelleen metsämiesten . E ' ykslka,an. luoltijj.yhtetskue vallan pääkaupunkiin. Ja bai- kaai> muuttuvat uusiksi ihmi- mot, virkailijat ja muut johta- nollisesti siihen on ollut paljon Tällä hetkellä ei pääväri Un nstirtitojaae jät rikastuvat huomattavasti yh- vaikuttamassa unioiden jäsenien karin ja Baijerin pääkaupun jerilais-itävaltalais-unkarilainen s»ks* uusine tottumuksineen, ih- järjestön kiinteän k o k o n a isu u s'.f../01 den teollisuusjärjestönsä kautta N" den U ytyy kulkea kumou* rengas on tällöin tosiasia, jo- misiksi, joilla järjestynyt toi- dessä työnteettäjien kanssa, tyytymättömyys, joka on levin- geissa ole suinkaan punainen taan kohti. Joillakin työmailla ovat unioi- «y1 huomattavalla* nopeudella vaan valkoinen. Unkari on taa ka palvelee Ranskan taantu-iminta on kaynyt luonnoksi, jot ja merkitsee voittoa teollisuuk- Siinä se on kapitalistisenkirl ka *ur»tevat itsensä yhtenäises sittain järjestymistä puolusta den virkailijat salaliitossa työn kaiken sen kamalan mädännäi- sen militaristinen maa, samalla muksellisia voimia. yhteiskunnan kiertämätön ko | ti tahtovan joukon osina lujas- valle suunnalle OBU :ssa, josta teettäjien tai joidenkin työn-' »yyd«n seurauksena, jota he kuin t iiiiiviiiiiiiiuiiiiirriii " monarkistis klerikaaliset lahduskohta. ti sidotuiksi tovereihinsa. Näin on järjestössä viime aikoina pal johtajien kanssa sellaisessa tar- sentään unionsa toiminnassa o- ainekset istuvat Baijerin kom kasvaneessa luonteessa on tais jon väitelty. UNIONISTISEN LIIKKEEN koituksessa, että työpaikasta vat nähneet vaikka tietystikin munistisen vallankumouksen äs — Syyskuun 10 päivänä tilastojer. | televan palkkatyöväen voima. Puutavaratyöläisten Sudbu mukaan oli Englannissa jo työttöniii| KASVATTAVA MER pannaan pois miehiä mahdolli-! suuret joukot ovat olleet tie- ken umpeen luodulla haudalla Sen kautta, että se airfa esiin ryn piirikonventioni on myös simman usein ja mahdollisiin- tämättömät tämän mädännäi- ia molemmissa näissä vastaval KITYS tyy lujana, hajaantumattomana kin keskustellut kahdessa puo kaikkiaan 332,230, näistä miehiä 2<k man paljon, jotta voidaan ottaa syyden suunnattomasta laajuu- lankumouksen pesäpaikoissa on 567, naisia 56,744 Ja nuoria henkitei Työväestön taloudelliset yh- joukkona, voi se toivoa voitta- li vuosikonventionissaan uusia tilalle. Uuden miehen desta. Nyt viranomaisten puo- tafistalla Ranska osottamassa . jarjes- 34.919. Kuukauden ajalla oli työ' täytyy ensin kuitenkin, yhtyä lelta kiinnitetään huomiota asi- hirsipuuta, joka on pysähdyttä distykset ovat työväfji luonnol- vansa luokkavaltion järjestöt, toyhteyden säilyttämistä puuta- tömhm luku lisääntynyt 17.782 linen järjestäytymismuoto, jo- Työväen kahdesta suuresta voi- varatyoU^ten unioon, sillä työpaikka on k un-laan ja ryhdytään tutkimaan, vä sosialistisen kehityksen teollisuusunion Loppupuolelta syyskuuta on työ! ka johtuu välittömästi sen yh- man tekijästä, tiedosta ja jär- päämajan kanssa, ja molemmis- tömyyden lisääntyminen ollui Tie-, niallisesti “union työpaikka” ja Kysymys on näet yleisvaltiol- Päinvastoin kuin Saksa, on teiskunnallisesta toimesta, tvö- jestöstä, on taloudellista taiste- maksaa union säännöissä mää linen koska laki kieltää kräf- Ranska sa konventioneissa on vahvis- huomattavampi, sillä päivittäin <s| in s k a lähettänyt la h e t t a n v t erikoislähe e r i k o i s l ä h e - __:_____________ ______ ___ voima nimisen tavaran m yyji lua kiitettävä. Valtava siveel rätty korkea sisäänkirjoitus- tävksen tämänlaisilla aloilla, päätös edelleen pysyä lehdissä uutisia suurten tvupaikkoje3| tip. M». Dardin Baijeriin. Tä nä . Työläisten välitön hetken linen kasvatustyö, joka on tar tettu teollisuusunion päämajan yh- sulkemisesta. maksu ja verot. Sen jälkeen Edistysmieliset unionistit o- män diplomaatin tehtävänä on etu vaatii, että he voisivat saa- peen, jotta heikot työläiset ke- teydessä. Ja epäilemättä piirin Iaontoon itäosassa lasketaan ok| hän saa työpaikan. Hän saa oi- vat New Yorkin rakennusteol- kiirehtiä Baijerin erottautumis- da paremmat ehdot tavaraansa liittyisivät kapitalismin voitta jäsenistö yleisäänestvksellään, van työttömiä noin 24,000. la siinä muutaman päivän tai ,»TT,....TT. viikon, juuri sen vfrran, että n:naixM:t:»tt»in?titnm ammt ntnä c| voi • maksaa maksunsa jos työ Mutta näyttää sellaiselta kuin tä- < miltei rajattomat mahdollisuudet ke- ' den pakosta työväenluokan nousemi Väsyneille tovereille män läisellä ei ennemmin ole ollut naita katsoen luokkavalistuksen , juurruttamigen kautU nouBevaan w, maan työväenluokka ei kasit- j hlttyä yhä täydellisemmäksi, sen yhteiskunnan määrääväksi inhi- rahaa sitä varten. Jonkun te täisi mitään, eikä välittäisi mistään. Tällaiset edellytykset puuttuvat milliseksi tekijäksi, käsittää suurin hankkiminen on sitäkin tärkeämpi. 1 kupolveen. kosyyn perusteella työläinen Kun lähemmin tarkastaa järjes- päättäen sen hitaasta edistyksestä, Monet meistä vielä ajattelevat pata-! ..... u Järjestöltämme täällä melkein koko- osa järjestömme jäsenistä vielä San ) \ ahästä merkityksestä siis ei o!: fairataan ja tulot näistä union tömrne, toimintaa, niin siinä huomaa luokka valistuksessa. naan, Joten meidän innostuksemme gen pintapuolisesti ja tuskin se mo ta takaisin kotimaahan ja tuhannet, BP työ mitä järjestömme on tekemld sisäänkirjotusmaksuista pan-) jotakin väkinäistä entiseen verrattu vastaisuudessa tet| Totta onkin, ettei se käsitäkään tai tahtomme kykenee perin vähär. nelle merkitsee enempää kuin taval- sen tekevätkin ennemmin tai myö-jfiä ja mitä sen naan union johtajien ja työpai-, na. Meillä ei ole enään toiminnas- vaikuttamaan asioiden kulkuun täs- linen fraasi, jota on tuhansia kertoja hemmin. Näin ollen parhaimman lah- tävä. Tähän mennessä Järj^stoms kan johtajien kesken kauniisti samme sitä virkeyttä ja joustavuut- asemaansa. Työläisten mieliin on sä kohden. toistettu. Ja siksi ei käsitetä sitä jän minkä täältä voimme viedä vei-i tekemä työ on tuottanut paljon tiiliä I ja sovinnollisesti tasan. Täi- ta kuin oli muutama vuosi sitten, lilan syvälle painunut porvarillinen 11« 1 * a a „ a • • i seikkaa, että taloudelliset tekijät yh- Uitamme ja siskoillemme, isillemme ! sia. Vaikkakaan ei ole k v. tty ka*«H koulujen istuttama usko yksilöllisiin laista ilmenee tuon tuostakin Vain harvat suurimmat osastot ovat Mutta edellä esitetyt seikat eivät . . . , .. . . . . . . ,,s ... , , ..... .. . r , . .. teiskuntaruunnissa tekevät pvsähty- ja äideillemme ja koko Suonien työ-J ta m aan luokkatietoisuutta .1 ''nt*-| Ihanteisiin, lähteäksen sieltä muuta siellä ja täällä ammattiunionia jaksaneet säilyttää toiminnassaan esta meitä tekemästä agitatsionitvota ... , ................. ‘ . ... . m ' mätonta työtä määrättyyn suuntaan, väenluokalle, on että saavamme h e lj tössä siinä määrässä kuin olisi «M tisessa maailmassa. Monenmoi- joustavuutensa, sitä vastoin useim- mana valtiollisen .sorron ja ankaran oman kansallisuutemme keskuudessa < . .... - a. . . . . Joka aikaa voittaen on sysäävä työ- dän keskuntensa täältä tietoisina so- ; nut toivoa, niin on kuitenkin kytnl set ovat ne keinot, joilla tallai- pien pienempien osastojen toiminta taloudellisen puristuksen vuotena. eika pysäytä kasvatustyötä osastot«-',,.. , . ... ,... sialisteina, leppymättominä kapitalta- J kehittämään luokkavaistoa ihailtat^l um s k u aa » 1 • vaeiiiuokan yhä lahemaksi yhteiskun Sillien näyttään tarvittavan monta set union virkailijat pitävät vai i on laskenut melkein merkltyksettö- sattune. Hiita huolimatta toimmnas- ... , , ». . .. , . . ____ .. .... ... nallista herruutta ja viimein koko- tisen järjestelmän vihollisina. Täällä j «a määrässä. Rikkurien varx pitkää kärsimyksen vuotta ja ne samme taansa yllä ja taistelevat yhdes- maksi. ilmenee vakinaisyyttä aivan' .... , . ....................... . , . » aa ............. naan sen valtiaaksi. Mitä pinnalta ollessamme meillä on hyvät mahdol j kotialaisella työpaikoilta ei saa mc*J sä työnteettäjien kanssa työläi- Näjn on asian laita täällä lännellä, vuodet kaikesta päättäen ovat nyt anteeksi antamattoniassa määrässä. , . . ... . . . , ,, 1 , * a .a tapahtuu tana tai tuona aikana, on lisuudet päästä tuntemaan luokkayh- takaan enään narrattua jouk(etm®*| tämän maan työväenluokan eteen siä vastsaan. Tuskin missään osaksi myös keski valtioissa ja tus- Monet ennen innokkaat toverit ovat „ , , . . . _ a»* a . a . a......... usein toisarvoista. Tulivuori ei kaik- teiskunnan todelliseen luonteen ja ! kurjaan ammattiin. Monessa inuui-f | harjoitetaan enemmän rikoksel-j kinpa äärimmäinen itäkään, kalkista astuneet, joita se ei voi kiertää eikä vasyneet ja vetaantyneet syrjään le -' . . .. ... kohdassa pistää silmään Anteriki-I • au < .au »x klna aikoma syökse laavaa kraate- valtion olemuksen. kaartaa, vaan täytyy ottaa ne va.i- lista salaliittoutumista ja pe- vakuutteluista huolimatta, on koko- päamäan. Ne. jotka vielä pitävät , , ... , ..... , . arirauna •» ristxan, vaikka sen sisällä lakkaa suomalaisten järjestömme va!ktit«-| toksellista kräftäystä, rosvous »«an vapaa toiminnan lamaanturai- taan sellaisenaan, loivatpa ne sille 1 toimintaa vireillä, täyttävät enim- *a _ * . Ja oikö niillä, jotka tänne asettu , ........... ... . ... . matta suunnattomat luonnonvoimat sitte mitä tahansa. plirissö olevien Inokkavalstu. joten “j maksaen ta ja jokaisessa suhteessa mitä »estä. _ tehtävänsä vakinaisesti. . . . . neet olemaan vakituisesti olisi vel teenpäin s it ä on sittenkin m»*Dtv{ , . l l l . ».»1,1» innostusta ja varman Z*“ ' ’ T ” " kU,n viheliäisintä politikoimista kuin Tähän on luonnollisesti vaikutta- Tämän seikan huomaaminen el ole I Z°“ seur*“1 «,alva. tulivuori pur- vollisuuksia itseään ja lapsiaan Ja tä- vaikka »e niin monasti on näyttä#!1 Amerikan vanhoillisissa uniois- ma8Si määrätyt syyt. Bnsimäisenä meille suomalaisille sosialisteille mi luottamusta tulevaisuuteen. (T H E COMRADE) a kautuva, saavuttaessaan määrätyn Tähän ehkä on yhtenä vaikutti-, kehitysasteen. Vaikka inhimillinen mena meidän keskuuteemme vallalle i yhteiskunta poikkeaakin suuresti e- päässyt käsitys, että mailman sotaa lottomien luonnonvoimien kehitykses- senrannut valtava murroskausi tuMsi tä, on se tässä kohden hyvin pai pysähtymättömällä nopeudella mut- jon tulivuoren kaltainen. listamaan vanhan järjestelmän y lö s-1 Näin ollen ei suinkaan ole raerki- alasin kaikissa Europan maissa ja tyksetön asia. olemmeko me suoma- vieläpä täällä Amerikassakin. Ja , laiset työläiset tässä maassa luokka- kun kaikki nyt näyttää ikäänkuin i valistuksessa korkealle kehittyneitä seisahtuvan paikalleen, niin ei jak- tai sen -alkuperäisellä asteella. Jo taa lainlaatijakunnan komitea. ’ "h. ' et Olimmepa tar koit aneet niin tai ei. setä pitää innostasi a vireillä. Luot- yksilöilleen edun kannaltakin kai on ensinnäkin selvinnyt, että , u’ r So tanaan työväenluokan tuievaisuuteeu soen. on tarpeellista päästä tietä- ___ • -» a. • joita „ Z nahta dan llmes- tosiasiana pysyy, että m äärityt teki union pohomienet. . , a»ann i» Ren Jälkeenkuin , horjuu ja niin vetääimytään välinpi- mään mahdollisimman paljon, kyn l- a. J tuhansittain uusia mtljoneereja. jät tämän maan taloudellisessa ja tämättöminä syrjään. kän taantumuksen vainoamana ple- nn t a ’ T valtiollisessa kehityksessä ovat pan Eilemme erehdy, niin tällainen neen ulkomaalaisen ryhmään kuulu- ? ra h a ' u m 7 ,a ) ö '> " “ k ,n sl. T ätä laajojen työväenlpnkkojen neet meidät pysähtymään määrätty psykologia on saanut hyvin sanres- vina yksilöinä on meidän »itä hel torkoituk »un. joista ei jaaems- Uu,ull jen rajojen piiriin. Pienilukuisena aa määrässä tilaa joukkojen keskuu- pompi väittää vaaroja Ja ohjata elä- nlkotnaalatsjoukkona emme voi ko tölM ole mitään tietoa. Täaaa ykk suunnattomaaea mittakaavassa, vin paljoa päästä edelle varsinaista dessa täällä lännellä Tämä käsitys maamme, mitä paremmin me tun- nylkemisessä on namavästi käy-, elintarpeiden hintojen py,vesat koe- työväenluokkaa käytännöllisessä jär el ole seuraus snuntatafiteluista kea nemme historiaa ja yhteiskunnallisia tetty väkivaltaisiakin menette- keelle ja vieitpt nousteseakln Ja jestötoiminnassa. Vain siellä missä kuudessamme, niinkuin joiltakin ta- ■ oloja. Tietämätön työläinen astuu ljrtspoja. Kahta keinoa ovat palkkojen laskiessa sekä yh» laa työväenluokka valtavien luokkajär- hoilta on annettu ymmärtää, vaan helposti jokaiseen ovelasti virltet- nämä herrat käyttäneet tässä: jemmalle ulottavan hirvittävän työt- jestöjensä avulla on alituisesti häi Johtuu sen vaillinaisesta yhteiskun j tyyn eteen sattuvaan loukkuun, mut- = x -a. x » « . . naulaten olojen tuntemuksesta ja en- ta tietoinen välttää ne ja samalla lahjomista ja potkimista Lah- tömyyden lisääntyessä. Taloudellisen r .. tsemassä riistajäluokan rauhaa a k -; nen JtBikkea vaillinaisesta historian ’ hän säästyy monenlaisilta kärstmyk- jomalla on ostettu heitä puo- alaspainnmisen lisäksi on tämän x ? °*“»®npiteillään joko talon- materialismin ymmärtämisestä. Ka- j siltä, joiden lävitse hänen olisi täv- lustamaan ne, jotka on katsot- maan työväenluokan ympärille kää VSI1t|W>,,,S*nB aIa’Ifa U 1 ; Plt*H«<i«en järjestehnän kudstumi- j tynyt käydä päinvastaisessa Upauk- tu tarpeelliseksi ja joita on voi- rinyt valtiollinen taantumus synkän molemmlla fÄI, samalla aikaa, siellä on I sen historiallisena välttämättömyyte-1 sessa tu -ja pois on potkittu ne, joil- vaippansa. ) k äytän n öllisellä järjestötoim innalta i nä ja sam anlaisen välttämättömyy-1 Työväenluokan kokonaisuuden kan- . • IJ» kaikista vaikuttavlmpana syynä kään eilispäivän keksintö, sillä olem Erään ammattiunionismin li- on Ptdettä’4 »m erlka lalsen luokka- mehan olleet siitä yksimielisiä jo pi ai.imman piirteen tuo esille ‘1’‘tol8«n työväenliikkeen hidasta ke- temmän aikaa. Ja me olemme ikään taaskia tutkimus New Yorkin; h,ty’tÄ' Se oIe J5»’’8»’’«» kehlt kuin tarkotuksella pysähtyneet odot rakennusteolhsuuden alalta, jos- tyä Mnottavaatl viime vuosien kulu tamaan tämän maan työväenluokan sa A. F. of Laborin rakennus- * Fa’ huio,lmatta ■““* vaikka gellai- heräämistä mahtavaan itsenäiseen työläisten union johtajat ovat seen ta,oudell,8«n kehityksen kan luokkatoimlntaan. astuaksemme s lt- harjoittaneet mitä viheliäisintä <’ tovereina heidän rl» edellytykset. Vlimels- petosta jo kauvan aikaa. Näis- varsin , . . hyvät . nalleen taisteluun kapitalisttluokkaa vastaan. sä tutkimuksissa, joita toimit- ° ‘ män maan työväenluokkaa kohtaan? sellaiselta että se työ jota o#** Onpa kylläkin! Heidän ensimäinen samme tehdään on vain jo«t*#> velvolisuutensa on kasvattaa lapsis päiväistä seuraelämän pitoa ja taan sosialisteja. Kyetäkseen sen te- vittelua. tekemään täytyy heidän itse ensin Niiden, jotka väsähtäneinä a:a*| olla selvillä asioista. Porvarilliset koulut valavat valheellisia käsityksiä sesta toimtnnassaolosta. ovat veialH lasten mieliin ja voidakseen ne ki- ‘ tyneet syrjään lepäämään j# sltykset syrjäyttää, täytyy vanhem- monet luulevat, voidakseen kebft pien pyrkiä muodostamaan valistus itseään, olisi muistettava «e ’*tk# järjestönsä agitaattorisessa merkityk seikka, että itseopiskelu tuottaa sessä porvarillisia kouluja voimak haimmat tulokset silloin kuin koi k^ammaksi. Sätoja suomalaisten Jäi- i nainen joukko Rseopiskelijoita ! keläisfä parhaassa nuoruudessaan on I tyy yhteistyöhön tietojen ja tai« sortunut yhteiskunnan pohjaliejuihin i kartuttamiseksi. Vetääntymin»*n Juuri sen tähden, että omintakeisesti konaan erilleen toimivista joak< elämään Jouduttuaan eivät ole vähää ansaitun levonsaannin toive»»*. kään tunteneet kapitalistisen yhteis suurinta itsepetosta mitä väsyi kunnan tdellista luonnetta. He ovat aivot voivat keksiä Eristaytyroi^* useammassa tapauksessa kotoa ma- vain taannutaan, jäädään ilmalle joutuessaan olleet henkisesti toisista ja saavutetaan yhä vssyo** sokeita, tietämättömiä ja suurimmak pi ja lamaantuneempi mieliala. .«»A si osaksi sen tähden sortuneet Yk-jjos sellaista pitemmälle jatket silöiden sortumista ei voida millääu • on perin vaikea irtaantua Tuollk» keinoilla kokonaan estää niin kauan! seen itsepetokseen ovat »KT kuin kapitalismin kirous painaa Ih monet järjestömme osastojen ec°* misiä, mutta sellaisia tapauksia voi niin toimeliaat jäsenet täällä lä daan vähentää tosiasioihin perustu lä. Tuo epäkohta olisi korJ#iUJ vaan tiedon ja luokkavalistuksen mahdollisimman pian. A-
