LAUANTAINA, MARRASK. 6 P.—SATURDAY, NOV. 6
I le edellinen ei ole oliot mah
dollista.
T b e organ o f tko Fianiolk w o rk e r* ia
Niinikään käy selville, että
tho W « *t*rn S tat**. T h e only Finnish rakennustyöläisten
presidentti
D aily ia tho W e*t. Pabliehed D a ily ,
n r .n n .i.
Brindell ja
except Sunday, at A storia, O regon, £
(**• . *>nnaeil
ja tietysti
tietysti hänen
nanen
hy tho W estern W orkm en's Pablishw g apurinsa ja liittolaisensa ovat
Society.
olleet salaisissa liitoissa monien
— ------®-----------——
“ 7" suurien urakoitsijoiden kanssa.
*’
r « “ •>««» ^ 1 « « .
P k ...
urako,txjam kans-
TO V ER I*
lisuudessa kiihkeästi toiminnas
sa voidakseen puhdistaa union
tuollaisista lurjuksista. Nevaa-
tivat paljastuksia ja tutkimuk
sia- Todistuksia esitetään lak
kaamatta union johtajia ja en
nen kaikkea sen presidenttiä
vastsaan ja mitään epäilystä ei
ole siitä, etteikö unionistinen
liike vapautuisi muutamista lur-
juksissta, mutta ikävintä on
vain, että niitä niin paljon vielä
siivouksen jälkeen
tämänkin
vanhoilliseen unioi^ismiin jää.
No. 281
ta muusta Saksasta.
Korvauk myydessään. Taistelu työnan jiltai ,on taloudellisten järjestö joka on parhaillaan käynnisti
sena * Baijerille irtaantumises- tajassa ruumiillistunutta kapita- jen työtä. Siipä on taloudelli vahvistaa viimeisen piirikö?
taan Saksasta on tarkoitus pyyh listiluokkaa vastaan on ensimäi- silla järjestöillä vallankumouk ventionin päätöksen.
Sudburyn piiri on toiseka
kiä pois sen osuus Saksan mak nen vaistomainen luokkataiste sellinen merkitys.
settaviksi määrätyistä sotakor lun muoto.
suurin yksikkö puutavaratyö.
«iiiiiiiiiiuiiiiifiiiiiniiiiF
vauksista ; edelleen siunataan
Iäisten teolMsuusuniossa, ja VF
Unionistinen käytäntö antaa
PUUTAVARATEO LU-
paus huomauttaa, että kaikkia
sitä ranskalaisella miehitysar työläiselle ensimäisen luokka
piirin toimivien jäsenten ja ¿g.
meijalla, jonka on määrä pitää tietoisuuden sekä auttaa heitä
SU U SU N IO CANA-
likeittien on nyt vain ryhdyt-
sen sosialistiset työläiset kuris ymmärtämään yhteiskuntaa ja
DASSA
sa ja viin ek si on tarkoitukse sen oloja. Taloudelliseen jär
_
.
„ .
tävä entistä innokkaammin toi.
Canadan metsä- ja sahamylly- mimaan metsämiesten järjesti.
na yhdistää Baijeri Unkarin jestöön liittyminen ilmaisee hei
P om O llie. AddrM,:
f
ihoon e ttä jäsenistön ä niis-
kanssa bolshevismin vastaiseksi dän alkavan herätä luokkatie työläiset ovat jo paremmin jär miseksi tässä piirissä, että jj.
T O V E R 1. Box 99. A storia, O re .
i tä on ollut mitään tietoa. Nä
muuriksi. Tämä on toistaisek toisuuteen. Mutta vasta tämän jestyneitä kuin mitä tällä teol senluku, joka kesän aikana on
virkailijat ovat puolusta
ED ITO R IA L STAFF
en urakoitsijoita kaikella
si valtiosalaisuus, _ jota kuiten- taistelun kokemukset opettavat lisuuden alalla olevat, työläiset huomattavasti alentunut, saatai
1 • 1
S .
« • a •
•• •
Eli* SuDunon,
Managing
Editor.
Solo
ta
v
a
lla
. - _
. . . .
, -------a. Suosituilleen ne ovat
kin kuiskitaan kaikissa piireis- heitä tuntemaan riistäjiä, liik- ovat tällä puolen rajaa. Heidän siin kohotettua ei ainoastaan
iiiiiin m iiiiiiiiu iii
Alox Soro, »Tor
Toivo A. Johnson. j h a n k k in e e t
hyviä urakoita ja
sä ja ulkoministeriöissä.
keelle panevia voimia, kapita- järjestönsä voima ja merkitys entiseen suuruuteensa, vaan sii-
A N. Kotkata.
J tähuomattavasti yli. On help.
sellaisista “palveluksista” peri-| AVUSTAKAA RUNSAASTI
Ohjelma on kuitenkin maan-, lismin olemusta ja keskeytymät- lisääntyy lakkaamatta.
Canadan
puutavaratcollxsuus-1
po kohottaa Sudburyn p iiX
Ent.red •* Mcend-claM mail mattar neet vaatimattomasti palkkansa.
tieteellisesti mahdoton toteut tömän
taistelun välttämättö
July IB , 1912, a t the Po»t O ffice at Ja jos unioidea jäsenet eivät ^ arja’an työläisiä, jotka t a is t e - taa ___
_______ myyttä.
työläiset kuuluvat yhteen suu-| jäsenluku 5,000 ^en ensi kcvää
niin _____
kauan ____
kuin saksalais-
MardT j
Bn<ler tte Act oiiole suostuneet tällaisilla hyvillä i levät kapitalistisen järjestelmän Itävalta on olemassa. Tämän
Täten saavutettu kapitalismin reen unioon ja muodostavat seen mennc«sä.
i TäUä kertaa on ainoast
—-—---- -------- ------------------------- = ; urakoitsijoilla kauniisti työs-? jättämiä perintöjä, nälkää, vi-¡esteen poistamista valmistelee koko olemuksen ymmärtäminen siinä merkitsevän osan.
Tässä umomstisessa liikkeet- p ort Arthurin piiri erossa Puu
kentelemään, niin työläisten ti- lua, tuotantovälineiden puutet- Ranska nyl asettamalla Vieniin on kuitenkin puutteellista. Se
sä
samoin kuin nykyaikana kai-j uvaratyöiäisten
teollisuusjär-
taloudellista rap-' ?ellaise? habituksen, joka ha on kyllä perusteellista, mutta
Vanhoillisen unionis- hankkineet rikkureita. Sita ta ja . yleistä
.
_
4
luaa täyttää taantumuksellisten ei . laajaa ¿ikä yleistä.
Sillä kessakin työväenliikkeessä O» jertöttä, kuuluen suoraan O B.
ollut kaikenlaisia erim
varten
ovat
tietysti
unioiden
;
P
-cutunelsuutta
vastaan
- - ielisyyk
- - - - U :hun.
rohkeimmatkin toiveet.
nun turmelus
1 taistelussa nähdään vaan kapi-
siä
viime
aikoina.
O.
B. U.
uiiiaiiaiffiRiriiiiiiiii ■
johtajat ja rikkuritoimistojen
Ranskan käyttämä menettely- talisti tai heidän liittonsa eikä
Nyt
kaikkialla järjestetään
muodostuu
eri
teollisuusunioi-
«1
American Federation of La- ^ ,liköt oI,e€t hyvissä 8uh’ juhlia Venäjän neuvostovallan tapa on kuitenkin naurettava ja koko luokkaa. Poliittinen tie-
PARLAMENTARINEN
den
departmenteista
eli
kansal-
nai
vi.
Ja
tämä
naivisuus
pe-
toisuus
auttaa
näkemääni
asioita
borin unioissa on tavallista suu- ei 8 ‘
KRETINISMI”
muistoksi ja näistä juhlista ke-
lisjärjestöistä.
Puutavaratyö- j
............... __
rustuu
vallankumouksellisten laajemmassa mittakaavassa.
ri isäntävalta, joka ei ainoas-
Työsopimuksista, joita tuo .... .
“ Ä - i ” 'öläis:?n ...Uhd°" .halveksim i-
UnioniMisen liikk« n kasvat. läiaten teollisuusunion pääma on Marxin mukaan "tauti, j0.
taan aiheuta sitä, että virkaili-,herra Bnndell on valmistanut, •“ "‘’' " " i J ’ ? .' ‘=
jaan
suhtautuminen on ollut ka täyttää onnettomat uhrinsa
jät, presidentit, kirjurit ja edus-4on
urakoitsijoiden
täytynyt jalan työläisten avustamiseksi. ; seen. Neuillyn rauhansopimuk tava merkitys työnväenluokan
viime
aikoina
vilkkaan pohdin sillä ylevällä vakaumuksella, et
Olette
selos- sen mukaan
tajat päättävät erinäisistä union maksaa suuria Summia samoin
-------- lukeneet paljon o««wa-
. . . saa Unkari - pitää voimalle on toisella alalla. Työ-
nan
alaisena
kaikissa
puutava- tä koko mailma, sen historiaa
asioista jotensakin oma.altai- my8sk,n urako,s,a »tila suure,
i Karjalan kommunismia- L50’?00 mleh,s' n, asel6tetun ar- laisct, jotka luokkatoverinsa
piirijärjes ja tulevaisuutta ohjaa ja mää
ses.i ja monta kertaa aivan il- «yonteettajat
ovat katsoneet
TunnJ te
N v.
' v . ¡“ «J™ . jossa kolmasosa on up-|kanssa , ahtovat muodostaa .a h rateollisuusunion
töissä,
joista
taas
koko
teolli rää äänten enemmistö siinä eri
man jäsenistön niistä mitään! «uhalleen sop,vaksi hankkia, «a. Tunnette sen. Nyt on vei- seereja Horthyn armeijassa on van järj esty„e'en voiman, teke
suusunion
kansallinen
osasto
köisessa edustuslaitoksessa, jol
tietämättä, mutta johtaa m yös-1
kalkkea Brindellin suo-| vollisuutenne avustaa sitä ja miesluku kuitenkin 115,000 suu-, va, sen taiou<äellisiin Järjestöi
muodostuu.
Vancouverin
puu-
la on onni lukea heidät jäsen
hin siihen, että nämä virkailijat, slon- koska ne hänen kau“ aan runsaammin kuin mitä yleisenä «emP> «ata lukua- Toiselta puo-i hin liittymällä.
Mutta enem
ja unioiden pomot järjestäjät
voineet - työvoimamarkki
tavarateollisuuspiirin
konvent- tensä joukkoon, että kaikki mi j
------------- i_i_.
Ien on Vienissa oleva kansain
4 •ovat
— a. ---------
tapana on.
....
,
.........................män kuin ulkonaisena järjestö-
yalmen sotilaskomissiom, joka muotona, on taloudellisella tais- sionissa heinäkuulla tehtiin e- kä tapahtuu sen seinien ulko
työsopimukset ja hyväksyvät noita parhaiten edukseen halli-
. IlllllllllillllU lllllllll '
kaikessa noudattaa Ranskan toi-, , eluUa merki,y S,a sin e sisäises- sitys, että rannikkopiiri eroaisi puolella, sodat, vallankumouk
kaikki ne suhteet, joiden alai- ta-
teollisuus set, rautatierakennukset, uusien
kehittäesaälin proletarista puutavaratyöläisten
sena työläiset joutuvat työn-
Mutta nyttemmin on käyhyt UNKARI, ITÄVALTA JA vomuksia täydessä puuhassa es-
union
päämajan
yhteydestä
ja maanosien siirtomaa-asutukset
taakseen Kavallan muodosta- kuria. Jokapäiväisten unionis
teettäjille työhön. Suoraan sa- ” 11.11’ etta . nuo salaliittolaiset ja
BAIJERI
masta sitä 30,000 miehen arme'i- tisten taistelujen käytäntö on liittyisi suoraan QBU :n pääma Californian kultalöydöt, Keski-
noen ne myyvät työläiset, unioi-, keinottc Uat<Tovat riitaantuneet
Norjan Social-Demokratenis- ^aa! Joka s»be taattiin St. Ger- harjotus, joka opettaa työläisiä jaan, ilman puutavaratyöläisten Amerikan kanavat, Venäjän ar
den
jäsenet,
työnteettäjille. keskenään. Ne urakoitsijat, jot-
¡mainen rauhansopimuksessa. On syrjäyttämään välittömät per päämajan välitystä. Konventio meijat, ja mikä muu vielä saat
Lukemattomia tapauksia paljas-' ka ovat union johtajilta sää sa kirjoittaa Friedrich Kub:
Itävallan kohtalo on nyt vaa- välttämätöntä huomauttaa tä- soonalliset harrastuksensa yh- n i päätökset alistettiin jäse- taa sanoa jotenkuten vaikutta-
tää ammattiunioiden historia neet huonomman kohtelun ja
siitä kuinka työsopimukset o- J otka heitä ovat tietysti huo kalaudalla, samalla kun ta a n tu jman ohe?sa’ että ™ kka Häval- teisedun tieltä, uhraamaan per nistön yleisäänestykselle ja on vanaa ihmiskunnan kohtaloihin
nyt rannikkopiirin jäsenistö k u -.— että kaikki se on mitätöntä
tämän
vat johtajien tekemiä ja kuinka noimmin lahjoneet, ovat aika muksellinen Unkari ja uskonto ta volslkin
. . . muodostaa
..
.. .soonalliset
etunsa
luokkansa mönnut mainitun esityksen ja verrattuna niihin mittaamattod
joukoilla «4 ole mitään tekem is-' nect murinan koko toimintape- kiihkojnen Raijeri ranskalais 30,000 miehisen armeijansa, nun voito nh aksi. j okainen lu-
päättänyt edelleen jäädä miin tapauksiin, jotka mitä ta
tä niiden kanssa. Joissakin ta- naatetta vastaan. Kun jolleku - ten
agenttien, vaikutuksesta merk.tsis. se Unkarin sotilas-, ja„ a yhde»8äpy«ymi»ellä voitet- siis
pauksissa nuo sopimukset ovat }« vastenmieliselle urakoitsijal- määrittelevät Vienin hallituk voimien rinnalla kuitenkin pe-,{ Joi ainen yhteistunnon puut- teollisuusunionsa päämajan yh hansa Menevätkin, sisältyvät sen
teyteen.
rin vähän.
korkean kamarin huomiota sil j
suorastaan salaisia ja toisissa
on lähetetty vain ammattitai- sen toimet.
teessä menetetty taistelu, syn
Rannikkopiirin
puutavaratyö
lä
hetkellä kiinnittäviin kysy]
Ranskan Keski-Europan poli nyttää hänen sieluunsa sitä to
tapauksissa ne ovat lakimiesten, A to m ia työläisiä joiden työ
Puoli vuotta takaperin oli ti
avulla laadittu sellaisiksi, että’ ei ole »»annilleen ollut kyllin lanne toisenlainen. Silloin oli tiikka on tällä hetkellä seuraa tuutta, että, jos jokainen seu läisten järjestö oli perustava te m yksiin”.
f llllH IIIIIIIIIIIIIIIIII •
työläiset eivät niistä saa m i-! tuottava, ovat ne ryhtyneet ka- kommunistisia hallituksia Myn- vanlainen : On muodostettava raa omaa tahtoaan, menettävät kijä .OBU :lle, muodostuen Bri
tään selvää ja sellaiseksi, että pmoinuun
Brindellin komen- chenissä ja Budapestissa. Odo suuri unkarilainen armeija ja kaikki, mutta J o s jokainen alis tish Columbian Loggers Unios- KIERTÄMÄTÖN KOLAH-
ne jokaisessa tapauksessa anta- toa va»tsaan ja paljastelut al- tettiin joka päivä, että Vienistä samalla pidettävä huoli, että I- tuu kokonaisedun tahtoa seu ta OBU :n puutavaratyöläisten
DUSKOHTA
vat työnteettäjille täydellisesti koivat- Niinikään joku ura- tulisi neuvosto-pääkaupunki ja tävalta pysyy sotilaallisesti suo raamaan, niin kaikki voittavat järjestöksi. Rannikkopiirin met
Historia
kehittyy vastakoh I
sämiesten järjestö muodostaa
Horthyn i ja pääsevät eteenpäin.
vapaan oikeuden työntekijöihin ko»tsija huomaa, että unioiden muodostaisi yhdistävän siteen jattomana valtiona.
tien
kautta.
Nämä esiintyvät,
nähden. Meidän tarvitsee täs- j°htajat ovat verottaneet häntä Budapestin ja Mynchenm vai- JX taS an karuu tta vMtFva teko' Taten taistelussa saavutettu lähes kolmannen osan koko Q. luokkien taisteluina.
sä muistuttaa vain Alaskan ka- enemmän kuin toisia ja sekin lankumouskeskusten
välillä, voittaa suojaton Itävalta. Rans- k°kemus opettaa työläiset tais- B.U:n täysinmaksavasta jäse
Huippuunsa kehittyneet ris,
nistöstä, ollen sen lukumäärä
lastajien union toimintaa. Toi- on alkanut, suututtamaan. N i mutta niin pitkälle ei päästy.
tiriidat
sissä ammattiunioissa on asiat
vehkeilevien omat ristirii- Päinvastoin kukistettiin naapu- ka viittoo tien Horthyn hyök- telussa tottelemaan kuria. Ih 12,000 vaiheille, joten järjestön!“,*“ '**1 «tlteavat vallankun»
jääminen OBU:n puutavaratyö- j “ ks« n- s yn‘yy >*«« yh«»
järjestetty siten, että tehtyjen ^at . ovat. tuoneet koko pelin rimaitten kommunistiset halli käykselle Itävaltaan, Horthy a- miset °PP»vat toimimaan itse
settaa valkoisen hallituksen Itä- nimesti oman harkintansa mu Iäisten teollisuusjärjestöön säi-| UJ2ta' . ...... , , ,
,
sopimuksien avulla unioiden po- julkiseksi kysymykseksi. Luon- tukset.
lyttää
edelleen
metsämiesten
.
E
'
ykslka,an.
luoltijj.yhtetskue
vallan
pääkaupunkiin.
Ja
bai-
kaai>
muuttuvat
uusiksi
ihmi-
mot, virkailijat ja muut johta- nollisesti siihen on ollut paljon
Tällä hetkellä ei pääväri Un
nstirtitojaae
jät rikastuvat huomattavasti yh- vaikuttamassa unioiden jäsenien karin ja Baijerin pääkaupun jerilais-itävaltalais-unkarilainen s»ks* uusine tottumuksineen, ih- järjestön kiinteän k o k o n a isu u s'.f../01
den
teollisuusjärjestönsä
kautta
N"
den
U
ytyy
kulkea
kumou*
rengas
on
tällöin
tosiasia,
jo-
misiksi,
joilla
järjestynyt
toi-
dessä
työnteettäjien
kanssa, tyytymättömyys, joka on levin- geissa ole suinkaan punainen
taan
kohti.
Joillakin työmailla ovat unioi- «y1 huomattavalla* nopeudella vaan valkoinen. Unkari on taa ka palvelee Ranskan taantu-iminta on kaynyt luonnoksi, jot ja merkitsee voittoa teollisuuk-
Siinä se on kapitalistisenkirl
ka *ur»tevat itsensä yhtenäises sittain järjestymistä puolusta
den virkailijat salaliitossa työn kaiken sen kamalan mädännäi- sen militaristinen maa, samalla muksellisia voimia.
yhteiskunnan
kiertämätön ko |
ti
tahtovan
joukon
osina
lujas-
valle suunnalle OBU :ssa, josta
teettäjien tai joidenkin työn-' »yyd«n seurauksena, jota he kuin
t iiiiiviiiiiiiiuiiiiirriii "
monarkistis klerikaaliset
lahduskohta.
ti sidotuiksi tovereihinsa. Näin on järjestössä viime aikoina pal
johtajien kanssa sellaisessa tar- sentään unionsa toiminnassa o- ainekset istuvat Baijerin kom
kasvaneessa luonteessa on tais jon väitelty.
UNIONISTISEN
LIIKKEEN
koituksessa,
että työpaikasta vat nähneet vaikka tietystikin munistisen vallankumouksen äs
— Syyskuun 10 päivänä tilastojer. |
televan
palkkatyöväen voima.
Puutavaratyöläisten
Sudbu mukaan oli Englannissa jo työttöniii|
KASVATTAVA MER
pannaan pois miehiä mahdolli-! suuret joukot ovat olleet tie- ken umpeen luodulla haudalla
Sen kautta, että se airfa esiin ryn piirikonventioni on myös
simman usein ja mahdollisiin- tämättömät
tämän mädännäi- ia molemmissa näissä vastaval
KITYS
tyy lujana, hajaantumattomana kin keskustellut kahdessa puo kaikkiaan 332,230, näistä miehiä 2<k
man paljon, jotta voidaan ottaa syyden suunnattomasta laajuu- lankumouksen pesäpaikoissa on
567, naisia 56,744 Ja nuoria henkitei
Työväestön taloudelliset yh- joukkona, voi se toivoa voitta- li vuosikonventionissaan
uusia tilalle.
Uuden miehen desta. Nyt viranomaisten puo- tafistalla Ranska osottamassa
.
jarjes-
34.919. Kuukauden ajalla oli työ'
täytyy ensin kuitenkin, yhtyä lelta kiinnitetään huomiota asi- hirsipuuta, joka on pysähdyttä distykset ovat työväfji luonnol- vansa luokkavaltion järjestöt, toyhteyden säilyttämistä puuta- tömhm luku lisääntynyt 17.782
linen järjestäytymismuoto, jo- Työväen kahdesta suuresta voi- varatyoU^ten
unioon, sillä työpaikka on k un-laan ja ryhdytään tutkimaan, vä sosialistisen kehityksen
teollisuusunion Loppupuolelta syyskuuta on työ!
ka johtuu välittömästi sen yh- man tekijästä, tiedosta ja jär- päämajan kanssa, ja molemmis- tömyyden lisääntyminen ollui Tie-,
niallisesti “union työpaikka” ja Kysymys on näet yleisvaltiol-
Päinvastoin kuin Saksa, on teiskunnallisesta toimesta, tvö- jestöstä, on taloudellista taiste-
maksaa union säännöissä mää linen koska laki kieltää kräf- Ranska
sa konventioneissa on vahvis- huomattavampi, sillä päivittäin <s|
in s k a lähettänyt
la h e t t a n v t erikoislähe
e r i k o i s l ä h e - __:_____________
______ ___
voima nimisen tavaran
m yyji lua kiitettävä. Valtava siveel
rätty
korkea sisäänkirjoitus- tävksen tämänlaisilla aloilla,
päätös edelleen pysyä lehdissä uutisia suurten tvupaikkoje3|
tip. M». Dardin Baijeriin. Tä nä . Työläisten välitön hetken linen kasvatustyö, joka on tar tettu
teollisuusunion
päämajan yh- sulkemisesta.
maksu ja verot. Sen jälkeen
Edistysmieliset unionistit o- män diplomaatin tehtävänä on etu vaatii, että he voisivat saa-
peen,
jotta
heikot
työläiset
ke-
teydessä.
Ja
epäilemättä
piirin Iaontoon itäosassa lasketaan ok|
hän saa työpaikan. Hän saa oi- vat New Yorkin rakennusteol- kiirehtiä Baijerin erottautumis-
da paremmat ehdot tavaraansa liittyisivät kapitalismin voitta jäsenistö
yleisäänestvksellään, van työttömiä noin 24,000.
la siinä muutaman päivän tai
,»TT,....TT.
viikon, juuri sen vfrran, että
n:naixM:t:»tt»in?titnm ammt ntnä c|
voi • maksaa maksunsa jos työ
Mutta näyttää sellaiselta kuin tä- < miltei rajattomat mahdollisuudet ke- ' den pakosta työväenluokan nousemi
Väsyneille tovereille män
läisellä ei ennemmin ole ollut
naita
katsoen
luokkavalistuksen , juurruttamigen kautU nouBevaan w,
maan työväenluokka ei kasit- j hlttyä yhä täydellisemmäksi,
sen yhteiskunnan määrääväksi inhi-
rahaa sitä varten. Jonkun te
täisi mitään, eikä välittäisi mistään.
Tällaiset edellytykset puuttuvat milliseksi tekijäksi, käsittää suurin hankkiminen on sitäkin tärkeämpi. 1 kupolveen.
kosyyn perusteella työläinen
Kun lähemmin tarkastaa järjes- päättäen sen hitaasta edistyksestä,
Monet meistä vielä ajattelevat pata-! ..... u
Järjestöltämme täällä melkein koko- osa järjestömme jäsenistä vielä San
) \ ahästä merkityksestä siis ei o!:
fairataan ja tulot näistä union tömrne, toimintaa, niin siinä huomaa luokka valistuksessa.
naan, Joten meidän innostuksemme gen pintapuolisesti ja tuskin se mo ta takaisin kotimaahan ja tuhannet, BP työ mitä järjestömme on tekemld
sisäänkirjotusmaksuista
pan-) jotakin väkinäistä entiseen verrattu
vastaisuudessa tet|
Totta onkin, ettei se käsitäkään tai tahtomme kykenee perin vähär. nelle merkitsee enempää kuin taval- sen tekevätkin ennemmin tai myö-jfiä ja mitä sen
naan union johtajien ja työpai-, na. Meillä ei ole enään toiminnas-
vaikuttamaan
asioiden
kulkuun
täs-
linen
fraasi,
jota
on
tuhansia
kertoja
hemmin.
Näin
ollen
parhaimman
lah-
tävä.
Tähän
mennessä
Järj^stoms
kan johtajien kesken kauniisti samme sitä virkeyttä ja joustavuut- asemaansa. Työläisten mieliin on
sä
kohden.
toistettu.
Ja
siksi
ei
käsitetä
sitä
jän minkä täältä voimme viedä vei-i tekemä työ on tuottanut paljon tiiliä I
ja sovinnollisesti tasan.
Täi- ta kuin oli muutama vuosi sitten, lilan syvälle painunut porvarillinen
11«
1
*
a
a
„
a
•
•
i
seikkaa,
että
taloudelliset
tekijät
yh-
Uitamme ja siskoillemme, isillemme ! sia. Vaikkakaan ei ole k v. tty ka*«H
koulujen
istuttama
usko
yksilöllisiin
laista ilmenee tuon tuostakin Vain harvat suurimmat osastot ovat
Mutta edellä esitetyt seikat eivät . . . ,
..
. . . . . .
,,s
...
,
,
.....
..
.
r
,
.
..
teiskuntaruunnissa
tekevät
pvsähty-
ja äideillemme ja koko Suonien työ-J ta m aan luokkatietoisuutta
.1 ''nt*-|
Ihanteisiin,
lähteäksen
sieltä
muuta
siellä ja täällä ammattiunionia jaksaneet säilyttää toiminnassaan
esta meitä tekemästä agitatsionitvota
... , .................
‘
.
...
.
m
'
mätonta
työtä
määrättyyn
suuntaan,
väenluokalle,
on
että
saavamme
h
e
lj
tössä
siinä
määrässä
kuin
olisi
«M
tisessa maailmassa. Monenmoi- joustavuutensa, sitä vastoin useim- mana valtiollisen .sorron ja ankaran oman kansallisuutemme keskuudessa < .
....
-
a.
.
.
.
.
Joka
aikaa
voittaen
on
sysäävä
työ-
dän keskuntensa täältä tietoisina so- ; nut toivoa, niin on kuitenkin kytnl
set ovat ne keinot, joilla tallai- pien pienempien osastojen toiminta taloudellisen puristuksen vuotena. eika pysäytä kasvatustyötä osastot«-',,.. , .
... ,...
sialisteina,
leppymättominä kapitalta- J kehittämään luokkavaistoa ihailtat^l
um
s
k u
aa
»
1
•
vaeiiiuokan
yhä
lahemaksi
yhteiskun
Sillien
näyttään
tarvittavan
monta
set union virkailijat pitävät vai i on laskenut melkein merkltyksettö-
sattune. Hiita huolimatta toimmnas-
... , ,
».
.
.. ,
. .
____ ..
.... ...
nallista herruutta ja viimein koko- tisen järjestelmän vihollisina. Täällä j «a määrässä. Rikkurien varx
pitkää kärsimyksen vuotta ja ne samme
taansa yllä ja taistelevat yhdes- maksi.
ilmenee vakinaisyyttä aivan'
.... , . .......................
.
,
.
»
aa
.............
naan
sen valtiaaksi. Mitä pinnalta ollessamme meillä on hyvät mahdol j kotialaisella työpaikoilta ei saa mc*J
sä työnteettäjien kanssa työläi-
Näjn on asian laita täällä lännellä, vuodet kaikesta päättäen ovat nyt anteeksi antamattoniassa määrässä. ,
. .
... . . . ,
,,
1
,
*
a
.a
tapahtuu
tana
tai
tuona
aikana,
on lisuudet päästä tuntemaan luokkayh- takaan enään narrattua jouk(etm®*|
tämän
maan
työväenluokan
eteen
siä vastsaan. Tuskin missään osaksi myös keski valtioissa ja tus-
Monet ennen innokkaat toverit ovat „ , , .
. .
_
a»* a
.
a
.
a.........
usein toisarvoista. Tulivuori ei kaik- teiskunnan todelliseen luonteen ja ! kurjaan ammattiin. Monessa inuui-f |
harjoitetaan enemmän rikoksel-j kinpa äärimmäinen itäkään, kalkista astuneet, joita se ei voi kiertää eikä vasyneet
ja vetaantyneet syrjään le -' . .
..
...
kohdassa pistää silmään Anteriki-I
•
au
<
.au
»x
klna aikoma syökse laavaa kraate- valtion olemuksen.
kaartaa,
vaan
täytyy
ottaa
ne
va.i-
lista salaliittoutumista ja pe- vakuutteluista huolimatta, on koko-
päamäan.
Ne. jotka vielä pitävät , ,
...
, ..... , .
arirauna
•»
ristxan,
vaikka
sen
sisällä
lakkaa
suomalaisten järjestömme va!ktit«-|
toksellista kräftäystä, rosvous »«an vapaa toiminnan lamaanturai- taan sellaisenaan, loivatpa ne sille 1 toimintaa vireillä, täyttävät enim-
*a _ * .
Ja oikö niillä, jotka tänne asettu
,
...........
...
.
...
.
matta
suunnattomat
luonnonvoimat
sitte
mitä
tahansa.
plirissö olevien Inokkavalstu. joten “j
maksaen
ta ja jokaisessa suhteessa mitä »estä.
_
tehtävänsä
vakinaisesti. . . . .
neet olemaan vakituisesti olisi vel teenpäin s it ä on sittenkin m»*Dtv{
,
.
l
l
l
.
».»1,1»
innostusta
ja
varman
Z*“
'
’
T
”
"
kU,n
viheliäisintä politikoimista kuin Tähän on luonnollisesti vaikutta-
Tämän seikan huomaaminen el ole
I Z°“ seur*“1 «,alva.
tulivuori pur- vollisuuksia itseään ja lapsiaan Ja tä- vaikka »e niin monasti on näyttä#!1
Amerikan vanhoillisissa uniois- ma8Si määrätyt syyt. Bnsimäisenä meille suomalaisille sosialisteille mi luottamusta tulevaisuuteen.
(T H E
COMRADE)
a
kautuva, saavuttaessaan määrätyn
Tähän ehkä on yhtenä vaikutti-, kehitysasteen.
Vaikka inhimillinen
mena meidän keskuuteemme vallalle i yhteiskunta poikkeaakin suuresti e-
päässyt käsitys, että mailman sotaa lottomien luonnonvoimien kehitykses-
senrannut valtava murroskausi tuMsi tä, on se tässä kohden hyvin pai
pysähtymättömällä nopeudella mut- jon tulivuoren kaltainen.
listamaan vanhan järjestelmän y lö s-1 Näin ollen ei suinkaan ole raerki-
alasin kaikissa Europan maissa ja tyksetön asia. olemmeko me suoma-
vieläpä täällä Amerikassakin.
Ja , laiset työläiset tässä maassa luokka-
kun kaikki nyt näyttää ikäänkuin i valistuksessa korkealle kehittyneitä
seisahtuvan paikalleen, niin ei jak- tai sen -alkuperäisellä asteella. Jo
taa lainlaatijakunnan komitea. ’ "h. ' et
Olimmepa tar koit aneet niin tai ei. setä pitää innostasi a vireillä. Luot- yksilöilleen edun kannaltakin kai
on ensinnäkin selvinnyt, että ,
u’
r
So
tanaan työväenluokan tuievaisuuteeu soen. on tarpeellista päästä tietä-
___ • -» a. • joita
„ Z nahta dan
llmes- tosiasiana pysyy, että m äärityt teki
union pohomienet.
. , a»ann i» Ren Jälkeenkuin
,
horjuu ja niin vetääimytään välinpi- mään mahdollisimman paljon, kyn
l- a. J
tuhansittain uusia mtljoneereja. jät tämän maan taloudellisessa ja
tämättöminä syrjään.
kän taantumuksen vainoamana ple-
nn t a
’ T
valtiollisessa kehityksessä ovat pan
Eilemme erehdy, niin tällainen neen ulkomaalaisen ryhmään kuulu-
?
ra h a ' u m 7 ,a ) ö '> " “ k ,n sl. T ätä laajojen työväenlpnkkojen neet meidät pysähtymään määrätty psykologia on saanut hyvin sanres- vina yksilöinä on meidän »itä hel
torkoituk »un. joista ei jaaems-
Uu,ull jen rajojen piiriin. Pienilukuisena aa määrässä tilaa joukkojen keskuu- pompi väittää vaaroja Ja ohjata elä-
nlkotnaalatsjoukkona emme voi ko
tölM ole mitään tietoa. Täaaa ykk suunnattomaaea mittakaavassa, vin paljoa päästä edelle varsinaista dessa täällä lännellä Tämä käsitys maamme, mitä paremmin me tun-
nylkemisessä on namavästi käy-, elintarpeiden hintojen py,vesat koe- työväenluokkaa käytännöllisessä jär el ole seuraus snuntatafiteluista kea nemme historiaa ja yhteiskunnallisia
tetty väkivaltaisiakin menette- keelle ja vieitpt nousteseakln Ja jestötoiminnassa. Vain siellä missä kuudessamme, niinkuin joiltakin ta- ■ oloja. Tietämätön työläinen astuu
ljrtspoja. Kahta keinoa ovat palkkojen laskiessa sekä yh» laa työväenluokka valtavien luokkajär- hoilta on annettu ymmärtää, vaan helposti jokaiseen ovelasti virltet-
nämä herrat käyttäneet tässä: jemmalle ulottavan hirvittävän työt- jestöjensä avulla on alituisesti häi Johtuu sen vaillinaisesta yhteiskun j tyyn eteen sattuvaan loukkuun, mut-
= x -a. x » « . .
naulaten olojen tuntemuksesta ja en- ta tietoinen välttää ne ja samalla
lahjomista ja potkimista Lah- tömyyden lisääntyessä. Taloudellisen r .. tsemassä
riistajäluokan rauhaa a k -; nen JtBikkea vaillinaisesta historian ’ hän säästyy monenlaisilta kärstmyk-
jomalla on ostettu heitä puo- alaspainnmisen lisäksi on tämän x
? °*“»®npiteillään joko talon- materialismin ymmärtämisestä. Ka- j siltä, joiden lävitse hänen olisi täv-
lustamaan ne, jotka on katsot- maan työväenluokan ympärille kää
VSI1t|W>,,,S*nB aIa’Ifa U 1 ; Plt*H«<i«en järjestehnän kudstumi- j tynyt käydä päinvastaisessa Upauk-
tu tarpeelliseksi ja joita on voi- rinyt valtiollinen taantumus synkän molemmlla fÄI,
samalla aikaa, siellä on I sen historiallisena välttämättömyyte-1 sessa
tu -ja pois on potkittu ne, joil- vaippansa.
) k äytän n öllisellä
järjestötoim innalta i nä ja sam anlaisen välttämättömyy-1 Työväenluokan kokonaisuuden kan-
.
•
IJ» kaikista
vaikuttavlmpana
syynä kään eilispäivän keksintö, sillä olem
Erään ammattiunionismin li- on Ptdettä’4 »m erlka lalsen luokka- mehan olleet siitä yksimielisiä jo pi
ai.imman piirteen tuo esille ‘1’‘tol8«n työväenliikkeen hidasta ke- temmän aikaa. Ja me olemme ikään
taaskia tutkimus New Yorkin; h,ty’tÄ' Se
oIe J5»’’8»’’«» kehlt kuin tarkotuksella pysähtyneet odot
rakennusteolhsuuden alalta, jos- tyä Mnottavaatl viime vuosien kulu tamaan tämän maan työväenluokan
sa A. F. of Laborin rakennus- * Fa’ huio,lmatta ■““* vaikka gellai- heräämistä mahtavaan itsenäiseen
työläisten union johtajat ovat seen ta,oudell,8«n kehityksen kan luokkatoimlntaan. astuaksemme s lt-
harjoittaneet mitä viheliäisintä
<’
tovereina heidän rl»
edellytykset. Vlimels-
petosta jo kauvan aikaa. Näis- varsin
,
. . hyvät
.
nalleen taisteluun kapitalisttluokkaa
vastaan.
sä tutkimuksissa, joita toimit-
°
‘
män maan työväenluokkaa kohtaan? sellaiselta että se työ jota o#**
Onpa kylläkin! Heidän ensimäinen samme tehdään on vain jo«t*#>
velvolisuutensa on kasvattaa lapsis päiväistä seuraelämän pitoa ja
taan sosialisteja. Kyetäkseen sen te- vittelua.
tekemään täytyy heidän itse ensin
Niiden, jotka väsähtäneinä a:a*|
olla selvillä asioista. Porvarilliset
koulut valavat valheellisia käsityksiä sesta toimtnnassaolosta. ovat veialH
lasten mieliin ja voidakseen ne ki- ‘ tyneet syrjään lepäämään j#
sltykset syrjäyttää, täytyy vanhem- monet luulevat, voidakseen kebft
pien pyrkiä muodostamaan valistus itseään, olisi muistettava «e ’*tk#
järjestönsä agitaattorisessa merkityk seikka, että itseopiskelu tuottaa
sessä porvarillisia kouluja voimak haimmat tulokset silloin kuin koi
k^ammaksi. Sätoja suomalaisten Jäi- i nainen joukko Rseopiskelijoita !
keläisfä parhaassa nuoruudessaan on I tyy yhteistyöhön tietojen ja tai«
sortunut yhteiskunnan pohjaliejuihin i kartuttamiseksi. Vetääntymin»*n
Juuri sen tähden, että omintakeisesti konaan erilleen toimivista joak<
elämään Jouduttuaan eivät ole vähää ansaitun levonsaannin toive»»*.
kään tunteneet kapitalistisen yhteis suurinta itsepetosta mitä väsyi
kunnan tdellista luonnetta. He ovat aivot voivat keksiä Eristaytyroi^*
useammassa tapauksessa kotoa ma- vain taannutaan, jäädään
ilmalle joutuessaan olleet henkisesti toisista ja saavutetaan yhä vssyo**
sokeita, tietämättömiä ja suurimmak pi ja lamaantuneempi mieliala. .«»A
si osaksi sen tähden sortuneet Yk-jjos sellaista pitemmälle jatket
silöiden sortumista ei voida millääu • on perin vaikea irtaantua Tuollk»
keinoilla kokonaan estää niin kauan! seen
itsepetokseen ovat »KT
kuin kapitalismin kirous painaa Ih monet järjestömme osastojen ec°*
misiä, mutta sellaisia tapauksia voi niin toimeliaat jäsenet täällä lä
daan vähentää tosiasioihin perustu lä. Tuo epäkohta olisi korJ#iUJ
vaan tiedon ja luokkavalistuksen mahdollisimman pian.
A-