Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 4, 1920)
TORSTAINA, MARRASK. 4 E — THURSDAY, NOV. 4 N a 259 sa. H arding on tosin kieltänyt, toutuisi olemaan sekaantum atta maankamarassa kiinni, intellek- naivisuutta on esittää oma m alt että V anderlip toim isi hänen sisäisiin asioihin jos U nkari ha tu alit leijailevat alati pilvissä. tam attom uutensa teoreettisena T h e organ of ths Finnish w orker« ia i agenttinaan,- m utta siitä huoli luaisi lisätä mahtiansa Tsekko- Työm iehet — n e ,.jo tk a suorit todistuskappaleena”. M ainitta tko W estern States. ¿The only F in n is h : m atta poliittisissa piireissä e- Slovakiaan, Itävallan, Jugosla tavat jokapäiväisen työn mail- koon, että noiden allek irjo itta Da*ly “ PuhlUhed D a ily . I päiliään hänellä olevan aiko- vian tai Rumanian kustannuk massa — ovat paljon kyvyk- jien joukossa oli pelastunut • Sunday, at A sto n a, O re g o n ,1 * 5 ^ « We?t7rn wórCn’«T'p-bh¡hmg mus . P /tk iä luonnollisem piin sella. Unkari pitäisi valmiina käämmät käsittelem ään m ail Kommuunin jäsen V aillant, jo l suhteisiin Venäjän kanssa kuin 150,000 miestä käsittävää armei man probleem eja”. Society. le E ngels lausui kunnioituksen mitä nykyisellä hallituksella on jaa Venäjää vastaan. “Tänäpäivänä työläisiä joko sa. Ja kunnioitettuna taistelu- O ffice Sevanth and C om m ercial S t.,ollut taipum usta. Yhdysvaltain E nsitulos täytä politiikasta oli ajetaan tai johdetaan. Huom en vanhuksena V. ottikin osaa K. T.:— Opposite Post Office, Nyt on aika käsillä jolloin kaikki s. s.-osastojen kirjaili, suuret raham iehet näkevät ka- Tonavan valtojen pikku-E nten; na he ovat saavuttaneet uusia Ranskan sosialistiseen liikkee- P U ... O f f i c 3 6 5 . E d ilo ,la l D .p l8 3 2 p ; , a l i s t i a e l I e t a l o u d e | le e d u l l i . tep muodostaminen. H orthyn seen mm. 1910 Köpenhaminassa suuskomiteat ja lehtiemme asiamiehet ja naiset tulisi heti T O V E R I**B ? x f i , 99, A .to '* '., O re. seksi kauppasuhteisiin ryhty- suunnitelm at hälyyttivät nämä kokemuksia, joiden kautta ny kyisen riiston jatkum inen käy kansainvälisessä kokouksessa ryhtyä innokkaaseen toimeen ottamaan ennakkotilauksia ¿ r o - misen Venäjän kanssa ja saat- valtiot ja päättivät ottaa vas mahdottomaksi. Katsokaa Ve ehdottaen päätökseksi suurlak- joulujulkaisuille. Seuraavat julkaisut ilmestyvät tänä jou, ED 1TO R 1A L S T A F F , taa olla, että riitakysym ykseen taan ne päättäväisellä vastarin näjää! Työläiset siellä oppivat koa sotaa vastaan. M utta en- liin a Elia Sulkanen, M anaging Editor, Sulo kansojenliitOSta sisältyy tämä- nalla. On päivänselvää, että teoillaan. M uuta tietä ei ole. Syvenen, A la a Savo, Toivo A . Johnson, kin. Se voi parhaassa tapauk sellainen juonittelupeli voi hel Tullaksem me asian ytimeen, on nen kuolemaansa hänkin ennät ti puolueensa mukana langeta A. N. Koskela. Kalenteri Amerikan Suomalaiselle Työväelle 1921. Hinta sessa tarkoittaa sitä, että kaup- posti häiritä Europan rauhaa ja se kansan ‘intellektualinen’ osa, sosialipatriotism in 7 petokseen $1,00. . . Entsrcd «s «econd-cksa m ail matter Pa Venäjän Ja . Y hdysvaltain vä-1 tällaisen maaorja-armeijan jär- mikä nykyään » riistä ä toisia^ elok. 1914. Työmiehen Joulu, hinta 40 senttiä. July 18, 1912, at the Post O ffice at liyä tehdään jollakulla tavallaj jestö on suoranainen uhka Rans- ; Tämänpäivän yhteiskunnan ko- Lenin käsittelee kompromis- A sto ria, O regon, ondar the A c t of mahdolliseksi. Lasten Joulu, hinta 25 senttiä. Jos tämä suun- kan työläisiä kohtaan. Sosialis-jko teoria lepää siinä olettam uk- M arch 3. 1879. ta pääsee uuden hallituksen oh tiryhm ät edustajakaxnarissa ai- sessa, että useimpien täytyy teh sikysym ystä kirjassaan “Vasem m istolaisuus”. Hän huom aut Selostukset julkaisujen sisällyksistä en aikasemmin ilmoi jelm istossa vallitsevaksi, si kovat protesteerata tätä uhmai- dä s ............. työtä, m utta harvojen — it- taa, että hyvin nuoret ja koke vuuttaa se kaikki ne yhtym ä lupolitiikkaa lähimmissä istun se v a littu je n tettu lehtiemme palstoilla. . » tulee hallita. Jännitys lauennut mattom at kum oukselliset innos kohdat, joita sota länsimaiden noissa. Ottakaa ennakkotilauksia ja ennen tämän kuun loppua “ Mikä on todellinen asemam tuvat helposti uhm aam aan: “ei välille rakensi ja joiden ilmai- me? Oleqime kaikki-m ailm an- m itään kom prom issia”. Samoin lähettäkää Toverin* konttoriin yllämainituista julkaisuista . IIIIIIIIIU4UII1IIII1II Republikaanipuolue on sus sumilotona epäannistunut k aa kansalaisia — ne meistä, jotka jo iäkkäämmät, m utta pikkupor- tilauksenne jotta voidaan määrätä mahdollisen suunnilleen voittanut vaaleissa. Seuraavat 8Ojeriliitto koettaa olla, ja saat- KIREÄ TALVI UHKAA olemme osallisena sen aherte- varillisesti ajattelevat.j nelja vuotta tulee Yhdysval- taa vallitsevaksi yleisen järjes- painoksien suuruus. Julkaisut lähetetään suoraan kirjalli- lui^sa ja jotka saamme osamme ENGLANNIN TYÖ tain valtiollista elämää johta- telm istä ja sitoum uksista va- “ M utta proletaarit — sanoo suuskomiteoille ja asiamiehille niistä liikkeistä, joissa ne työn tuotteista. Mailman prob VÄESTÖÄ maat?. ^ h m ä , joka keskittyy re- paan yhdysvaltalaisia kapitalis- Lenin — jotka ovat kasvaneet painetaan, tilaukset välittää Toverin konttori. k i“ v"olPU± r i « ä ,iryhm iä ’” rhai" n ‘v y ö ttä v ä n Sanomalehdet j„ . „ . „ oraal- leemit ovat meidän ’probleeme yhtäm ittaisissa lakoissa (ottaak viranomai-l ja. E ristetty jen yksilöryhm ien LEVITYSOSASTO. na jo voi pitää, etta H arding uikomaapolitiikan kaikissa m aa-1 setkin puhuvat ja huolestuneina semme vain yhden luokkataiste osalle ei kuulu päättää koko on tullut valituksi Yhdysvat- ilman t,a; n « .a b.an PUUUVdl. Huolestuneina lun ilm auksen), ym m ärtävättä- x . „ , . , . .... ♦air» ilman maissa ja kaikissa kan- silta tilanteesta, joka näyttää o ihm iskunnan asiasta. Sitä on vallisesti hyvin sen syvän (filo- Xa valtiollista vaistoa ja tark- set aivan toisenlaisen kasityk- xain presiuenuKsi samvälisissä kysymyksissä, — ¡levän syntym ässä tulevana tai- jo kyllin useasti yritetty. Olem kuutta rakkaista vaikeita ky sen kuin toiset. Tämä pitää V nm e.aten v.ikkojen ..k a n a Luonnollisesti se johtaa om an! vikautena. Yhä tulee l.sää sei- ... ....... , . , Luonnollisesti se johtaa oman soofisen, historiallisen, p o liitti me täällä yhdessä ja meidän symyksiä nopeasti ja oikein. paikkansa niidenkin «teskuudes- yhä enemmän kaikki m erkit ai- luonteensa m ukaisiin ristiriito i- laisia m erkkejä, jotka osottavat täytyy joko säilyä tai joutua sen ja psykoloogisen) totuu-j Kapitalism i on sellainen lai- sa, jotka m itä selvimmällä pc koivat viitata siihen, että näin hin m utta schan on kapitalis. den, josta Engels puhuu. Jo- kovan talven olevan edessä. Sa perikatoon yhdessä”. tulee vaaleissa käymään. Jo tasen järjestelm än laki. s, että . se os’, -C panee p . e “puhtaan” riaatteellisella kannalla seisoen notaan, ettei teollisuustilanne ‘‘Tänäpäivänä on mailma v al kainen työmies on ollut muka ! i proletariaatin kainen, joka valtiollista asemaa rinnalle sekavan vaativat täydellistä, kapitalisti- Vaalien tuloksista ei vielä moneen vuoteen ole näyttänyt lankumouksen pyörteessä. On na lakossa ja saanut suostua joukon puolproletaareja, käsi- sen järjestelm än kukistamista. seurasi saattoi lyödä vetoa ha- nay m inkälaista kannatusta o- niin “kom prom issiin” vihattujen sor- synkältä kuin nykyisin. olemassa kaksi mahtavaa voi- työläisiä, pien- ja keski-talon- nen puolestaan. Muutamat de vat saaneet sosialistiset ja muut 11111111111111111111111111 Työttöm yys ja lyhennetyn työ- maa — vallankumous ja vasta tajain ja riistäjäin kanssa poikia, kotityöläisiä, joilla kul m okraattipuolueen vaikutusval- i radikaaliset ehdokkaat. P<a-¡ajan käyttäm inen lisääntyvät. vallankumous. Jokaisen m eistä i . ^ J ä j r t y n y t mennä työ- ‘F re ih eit” kirjottaa, kuin täiset toim itsjjät myönsivät iaamme niihin myöhemmin, hön joko mitään hyötym ättä tai lakin on omat ryhmä- ja luok- täytyy olla puolella tai toisella.* Numeroilla odotetaan, että «avutfopn «air. kaom inaisuutensa. E siintyy ka am m attiliike Venäjällä on vaalien aattopäivinä, että he tu esim. m erim iesten ja satamatyö- On turhaa koettaa piirtää hie Ollll'llllllllllllllllll s is ta a n Tokainen nrnl ta»ri mYös am m attikuntaisia, kansal- viime aikoina huomattavasti el- levät häviämään ja jopa jcku Joka.nen proletaar. ja uskonnoIlisia rajo ja. pynyt. H elm ikuussa v. .917 oli niistä kiiruhti luopupmaan o EUROPAN T A L O ! ID E I T I . t yöt.tö m y y si ?.oj.a teoreettisia eroavaisuuksia ..« a a n , on paljon suurempi kuin 1914! Raja on jyrkkä ja leveä — niin Pance m erkille, joukkotaistelun Siitä johtuu, että tietoisten pro- V enäjällä ainoastaan muutamia masta puolueestsaan liitty äk NEN RIIPPUVAISUUS ennen sotaa. Samoin on asian -! lavea ja jyrkkä että jo k is e n “jän luok- r „ ¡ i den I am m attiyhdistyksiä, joiden yh- seen republikaaneihin päästäk « muilla . „ 1 1 , o aloilla. iA .il, 1?— „ suuri ------- • ..L X ; tehdä päätöksensä. ------ x v Kum — kavastakohtien kireän kärjisty- ( teinen laita Eräs täytyy AMERIKASTA teinen jäsenm jäsenm äärä äärä n«»*i nousi «1;« vain seen poliittisille lihapadoille m oottorifirm a on yhdellä aino-! mailako puolella olemme? Val- misen^ kannalta, erotuksen sen kanssa soviteltava ja ry h m ity t m uutam iin tuhansiin. Neljässä seuraavien vuosien aikana. , K uten tunnettua on Norjassa alla viikon a erottanut 1/500 lankumouksen vaiko vasta-val kompromissin välillä, m ihin o tävä päävihollista vastaan. Mut- vallankumouksen J ta on katsottava, ettei jo u d u ta kuukaudessa Olemme jo ennemmin huo- käyty neuvotteluja lainanotosta työläistä ia a s e t t a n u t tv ö h ö n lankumouksen? Puolustamille lojen ulkokohtaiset ehdot pa s u t t a n i «iitä että näissä Amerikasta. Raham inisteriö i l - 1 Y JH asettanut *5"*™ puhkeam isen jälkeen kasvoi jär kottavat (lakkokassa on tyhjä, ! niiden jälkijoukoksi, vaan on m auttaneet silta, v*«.« zim criK asia. rvanam im sterio 11-1 i ä ä n ^ t lttk » n n .H ill» ♦„x-siaiia. jestyneiden työläisten lukumää vaaleissa oli tavattoman vähän m oittaa nyttem m in että siellä V • - r * ** ko vanhaa vai uutta maailmaa?” ym m ärryksellä osattava suhtau rri.d o n ¡ .n - r z v o ,,« ; , n y iie m n u n , e ttä sie n a T y ö n v ä lity sto im isto issa oli hei- _____ Barbusse on sitä mieltä, että ulkoapäin ei tule apua, on jo tua niihin, kohotettava niitä rät i l/2 m iljoonaan. Tammikuus mitään tosiasiallista eroavat-, Lontoossa 24 p:na sy y sk u u ta< nakuun 3O pnä rekisteröitynä taistelu rajalle ' näl- taistelu työn ja pää m ahdottom uuden proletariaatin tietoisuuteen, sa v. 1918 oli niiden luku jo suutta näiden kahden valtapuo- p ä d e ty n sopimuksen pohjalla 27i,5o4 työtöntä; elokuun 27 oman välillä tällä hetkellä le-i kiinnyn y Ja voimat loppuneet) 2V2 m ilj. ja tam m ikuun 1 p:nä iu een v ah H a Kaikki ikysymy«- Norjan hallituksen edustajien j pnä tämä luku oli jo 281,032. — kompromissin, joka ei ollen taistelukuntoon ja voitontah 1919 oli vastaava luku 3,200,000. viää maailmanlaajuiseksi, ja et set, joilla kiihotettiin ihmisia, ja The National City C o:n v ä -|g uurit kenties suurinJ osa t’J t_ to o n . tä jokaisen velvollisuus on sy- kaan vähennä siihen suostuvain H einäkuussa v. 1920 nousi jär Illlllllllllllllllflllll K e in o « e k o I u X ‘ oTi"'“ rn n ^ aq -!' istä on entisiä sotilaita, - ----- min ventyä sitä käsittämään ja rat- työläisten kum ouksellista in ti 1 . - ' ^ . . -i- - ! - töm -------------- -f------------------- jestyneiden työläisten lukumää- nostusta eikä valm iutta ja tk u — K aikkinainen a n im ln e i- 1 * i ka vuoksi Porvari’ /ise tk in sano-i kaistava sen johdosta kantansa työväen-lra V enäjällä jo 5,200,000. vallalla. Ei oros nim n im ellisenä elliselläk KO ö -1 vat> . etta n „ - n n e tyon •• u hankkimi , • H av . r v itse valtapuoluei- r - . dollaria ,7 ’ 8 P vaan taisteluun — ja toiselta liike on tulos yhteiskunnallises- puolelle tai toiselle. Barbusse V enäjän saarto on vaikutta- den presidenttiehdokkaiden per- rolia ja 20 vuoden juoksemis- nen on “yhteiskunnan kunnia- puolen sellaisen kompromissin ta elämästä. Niin hyvin voi- nut, ettei V enäjän ammattijär- on nähtävästi valinnut kantan- soonallisuuskaan antanut mille ..... ..... ., . . aJalla. kuitenkin oikeudella, et-' velka”, ja monen m onituisia ko- sa, jota osottaa sekin, että R ans-¡ va^ ^ a’. j° n ka tekevät “pettu kaan m erkillisem m ille yhteis- ta Norjan valtio ottaa lainan j m iteoita on ollut asiaa harkit. kan porvaristo ei enää tunne r i t ”, jotka selittävät pelkonsa m istuttavat kuin myöskin ha jestöt ole voineet olla välittö jottavat ja heikontavat p iirteet mässä vuorovaikutuksessa Län- kunnalliselle erim ielisyydelle uudestaan viiden vuoden kulut semassa, m utta työväen taholta oman nahkansa puolesta, arkuu- Barbussea yhtenä etevimpänä , johtuvat , _____ __T________ ____ si-E uropan kapitalistisen yhteis- työläisten tanssa. tilaa. Molemmat varsin tois- t ua. Lainapuuhan alkuunpani- huom autetaan jatkuvasti, että vämän päivän kirjailijoista. , tensa, halunsa päästä kapitalis-1 kunnan ja luokkataistelujen si- Vasta nyt, kun saarto on mur- arvoisia miehiä poliittisessakin j ana on on ut joukko norjalai- s i “ “kunniavelka” on yhä vielä tien suosioon peraytym isensa säisestä luonteesta. Työväen-1 tunut, on ollut mahdollista, et < llllllllllllllllllllllllli ' koneistossa. Molemmat joten-, sja pankkeja ja se joutuu pank- maksamatta. pelottelujen edessä seka kapi-, luokan tahto ja halu toim ia on tä V enäjän am m attijärjestöt o sakin vähän tunnettuja. Tois- kien käytettäväksi ja vanhojen Samalla aikaa elinkustannuk YMMÄRTÄÄKÖ JA SU- talistien houkuttelut, alm ut ja tuloksena luokkien ristiriidas- Vat päässeet jo n k u n la in e n kos- ta se oli 1912 jolloin W ilson sitoum usten peittäm iseksi ulko- set yhä kohoavat. Porvarilliset- L , sellttavat nama uj-i ta ja riistosta, kuin myöskin s i- ! ketukseen muun E uropan kans- VAITSEEKO TYÖVÄ “uudistusm ielisenä” miehenä mailla, varsinkin laivastojen, kin myöntävät, et-ä yksistään kokohtaisiksi syiksi (erittäin , tä jarru ttav at p iirteet ja sai- sa. KI KOMPROMISSIA näytti repäisevää osaansa ja' Ei ainoastaan N orja ole ollut ruoka on nyt 167 pros. kalliim useista | sellaisista p etturijohta- rausilm iöt johtuvat samasta II1I1IIIIIII1IIIIIIIIIIK toista 1916 jolloin W ilson niin- pakoitettu turvautum aan ameri- paa kyin v. 1914. Työväen ta-. Kysymys ei ole uusi. “Ei mi- jien tekem istä kompromisseista syystä. Y hteiskunnallinen .ke- — Sanotaan että kaikki, ihmi ikään oli sankari rauhan ja li- kalaisten suurkapitalistien lai- holla sanotaan tapahtuneen riou-pään kompromissia”, se on aina tietää kertoa E nglannin am beralismin puolesta ©siintyes- noihin, niin ovat tehneet monet sun olevan paljon suuremman, ollut sosialistien tunnussana. m attiyhdistysten historia, m ut hitys ei luo -valmista kaavaa yk ! set ovat yhdenarvoisia lair, e- sitoille eikä liikkeille, vaar. olot dessa. Kokemus on kuitenkin saan- m uutkin europalaiset valtiot. E lintarvem inlsteri äskettäin ta miltei kaikki työläiset kai- j a kokem ukset vaikuttavat jo- T ähänastiset tulokset viittaa- esim. Ranska, joka on p ä ä ttä n y t! tä n iis s ä ä r T p u * ^ P* M utta siinä tunnussanassa on kissa maissa ovat panneet m er kaiseen liikkeeseen välillisesti työläisille opettanut, että asian vaara. Se voi m uuttua fraasik- af ci « H* n rannkli _____ 1 . 1 1 _ n • 1 * J laita ei ole niin. Lain käytän- vat siihen, etta republikaanit ottaa too milj. dollarin laitnmi k atarp eid en ^ hintäin '’ jatkuvan i si- Eikä sanoilla voi peittää kille samaa).” ihmisen harkinnan, ajattelun, I töönpanijat k a tse ovat saaneet enemmistön myös- 8 pros. korolia. Sveitsi on ku- „ousun merkitsevän sitä, että tosiasioita. Lenin Huoman, tä ä , että yksi- heidän „ h , o n « ja 'toim intansa ¡ X S l t a ’ sUmäUä 7 le S v S a s t' a suope- “X kin kongressiin. Se merkitsee; ten Norjakin lainannut 20 milj. tulevan joulun aikana työläis-i Siksi ovat m arxilaiset koetta- i tyisisr^ isissä tapauksissa ta n ,u k s ,,« on „„ usein kautta Vaikka kapitalism in X sitä. ettäx riita kansojenliiton samalla korolla ja Belgia joku perheen viikkomenot tässä maas neet panna senkin asian kohdal hyvinkin vaikea m ääritellä teh- objektiivinen olemus luo pöh- kukkaro mi\eM?aSt% atkeaS? hCn^ ^ aika sitten teki 50 milj. dolla- sa tulevat olemaan 9 shillingiä leen. V. 1874 k irjo itti 33 blan-'Javan kompromissin todellinen jän luokkataistelulle, niin siitä y n n lajp3*1» raaksaen korkoa 7j 6 penceä suuremm at kuin sa-1quilaista kommunaaria julistuk- Juonne. Politiikassa, jossa oi- huolim atta taistelevan köyhälis- llllllllllllllllillllll) kieltäytyvät hyväksymästä nii ja puoli prosenttia, ! maan aikaan viime vuonna. sessaan : “Me olemme kommu- laan tekemisissä hyvin m utkik ton on luotava taistelulleen oma _ Suurim m at henget saatta tä. W ilsonism in yiimeinen val “D. H erald” kirjoittaa, että nisteja, koska tahdomme saa- kaiden kansainvälisten ja luok- subjektiivinen sisältönsä llllllllllllllllllllllllli vat tehdä mitä suurim pia vir- tiollinen purjehdusm atka päät R A N S K A I A K 1 I N K A I ? ! ! A I ¡siitä ruokamäärästä, jonka ku-:vuttaa päämäärämme pysähty- kasuhteiden kanssa, esiintyvät T ästä johtuu, että kaikkinai-; heitä samoin kuin mitä suurin tyy ja päättyy karikkoon, jossa I X r t n O N A L M l O - U l l K A l x l L A I - l lu n tta ia v in tä cai h iliin , i m ä H a ä l i a c A m i 11» äm ä k V A LTTI v i t s a t r it+ ä in ttaja v. 1914 sai 22% c shillin- i m ättä u väliasemille, suostum atta n nämä kysym ykset » erittäin vai silla työväen luokkataistelujen! ta hyötyä, ja ne jotka etenevät m urskaantuvat kaikki ne jälel- NEN SOPIMUS UHKAA gillä, on hänen tulevan joulun kompromisseihin, jotka vain keina. Ja siksi ei voi panna asteilla act»,iia on erim ielisyyksiä. c S .. ii hyvin hitaasti, voivat, jos aina lä olevat harhakuvat, jolle tä EUROPAN RAUHAA aikaan maksettava 70 sh illin k iä/ lykkäävät voiton päivää’ kauas yleistä sääntöä, vaan on työ tä johtuu, että toiset taipuvat noudattavat oikeaa tietä, pääs mä hallitus on kahdeksan vuot j •. Kun tilanne 1 työm j v iiia arkkinoilla i ja pidentävät viJU orjuuden U uvll CUAdd aikaa”. • väenluokan todellisten jo h ta toisenlaiseen taktiikkaan kuin tä paljoa pitem m älle kuin ne, ta ulko- . , . uma" 1 * • tu5tnettu rans- huononem istaan huononee ja e- . .. perustunut. . . ..... Fraasien .. Engels arvosteli tuota julis- jien sitkeällä 'ty ö llä, tu tk im u k toiset. M äärätyn tilanteen vei jotka juoksevat ja joutuvat syr- kulta.nen s .« l,o paljastuu ja kalainen leht. julkaisee Paul linkustannukse, jatkuvasti ko-! tus,a sanoen: "M itä lapsellista silla ja kokemuksilla, hankitta- vattavista tehtävistä saavat toi- jäpcduille. — Descartes. f 1 lanne tulee tul»«, esiintymään Louisin artikkelin, joka kohdis- hoavat, - -■ todellisuus vaaditaan työväen ta ---------------------------- ------c selvänä ja kylmänä. W ilsonin taa kaikkien radikalisten poli- holla yhä äänekkäämmin rauhaa hallitus on esiintynyt suurem -Hikkojen huomion Unkarin ky ja kauppasuhteiden uudistamis- • maila ulkokultaisuudella kuin symykseen. . . . • ta Venäjän kanssa, huom autta-i yksikään toinen hallitus maail- Tämä lehti on u u d istettuja etta viennin avaaminen massa ja siihen nähden ovat kertoja korostanut sen pohtii- Venäjälle tulisi antamaan lisää K irjassaan Vallankumous ja vas- olivat noudattaneet. Työväenluokka väpalkkalainen liittyi tavallisesti kuu aikoi tehdä; oli siis ymmärrettävää, monet erehtyneet. Eivät km- kan vaaraa jota M illerand har-j t ötä £ ngiannin teollisuudelle tenkaan sosialistiset työläiset joittaa keskieuropalaisessa p u l-|ja sitcn okm aan tehokas keino takum ous Saksassa v. 1848” kuvaa ryhtyi taisteluun täysin tietoisena sii-jP ungin palkkatyöläisiin; pikkutalon- e ttä se otti vallan, kun kapina, hyvin eivätkä muut työväenluokan e- tilakysymyksessä. Vaara on t öttö tta vastaan, samalla Marx sitä taistelua, joka keväällä tä, ettei taistelu tällä k e rta a välittö- j poika oli taipuvainen kulkem aan käsi sen tahtoa vastaan, todella oli puh jennut; ja se käytti tätä valtaa vain dustajat, jotka tältä ovat saa- kaksinkertaisesti niin suuri, sa- kun toisaalta raaka-aineiden 1849 suuressa osassa Saksaa leimah- mäin seuraustensa puolesta koskenut 1 kädessä pikkuporvarin kanssa. ti kansanvaltaisen valtiomuodon puo- sen omaa asiaa; m utta se noudatti ; Pikkuporvarien luokkaa, jonka tär- tuotakseen sen menestyksen. Mi««* t» V C Ä D 1, L* 1 se koros ' saanti V enäjältä tekisi mahdol- k irn u t, osakseen. Se on osan taa Ranskan hallituksen ,a a n -i,iseksi laaJentaa sellaisten teol- Iestä taantum ushBllituksia vastaan. ! itselleen ainoaa oikeaa taktiikkaa: el I kevttä ja vaikutusta olemme useaan tahansa aseellinen yhteentörmäys joh • n u t tuop taantum uksellisen po- tum uksellista ja vastavallanku-; ,isuuksien tuotantoa, jotka ny- Siinä hän selostaa historiaa ja arvioi sallia minkään luokan, joka oli nous- j kertaan esittäneet, on pidettävä v :n ti vakavaan kriisiin, valtasi pikkupor- litukan pukea pettäviin fraa m ouksellista suhtautum ista ja kvaj n raaka aineen eri luokkien osallisuutta ja taisteluta- sut sen hartioille (kuten p o rv a risto ! 1849 toukokuunkapinan johtavana värin m itä suurin kauhu vaarallisi n kärsivät paa näinä porvarillisten k u m o u sten , 184S oli tehnyt), vahvistaa luokkaval- ; luokkana. Kun ei tällä kertaa ml- tilanteen johdosta, jota se ei hallin seihin aika-ajottain. Sitä ei uhkaa sodalla läheisessä tule-S puutteesta. afrkana seuraavasti: itään sä, avaam atta työväenluokalle I kään Saksan suurista kaupungeista nut; s i t i kauhistutti kansa, joka ses tule tekemään republikaaninen vaisuudessa Keski- ja Itä-Euro- illlllllllliilllllllllllilllllH “K aikissa näissä tapauksissa oli | vähintään vapaan tilaisuuden ta is te -! ollut liikkeen keskuksena? onnistui suurisuisesta vetoom uksesta oli now hallitus. Harding lienee teh- passa. Kuten tunnettua ovat kapinallisten todella taisteleva osa. , luun sen antien etujen puolesta, ja keskisuurissa ja pikkukaupungeissa su t; sitä kauhistutti valta, jonka s* nyt jo jotensakin selväksi mie- rotuvastakohdat ja vihollisuu- OSOITTAA ASIAN YTI joka ensinnä nousi taisteluun, k au -tjo k a tapauksessa saattaa asiat krii- vallitsevan pikkuporvariston o ttaa kä I näin oli. saanut; sitä kauhistuttivat lipiteensä esim. poliittisiin van det kansojen välillä näillä seu- MEN punkien työväenluokkaa. Osa köv- siin, joka joko päättävästi ja vastus- siinsä liikkeen johto. Olemme, rtän- ennen kaikkea ne seuraukset, jotki teihin nähden. Yleensä työ- duilla hämmästyttäviä. räestön näkökannalta ei halli Godollossa, Ranskan ja Un i Ranskalainen k irjailija H enry hempää m aaiaisväkeä. päiväpalkkain- J tam attom asti tem paisi kansakunnan neet, kuinka taistelussa v altakunnan, nyt saattoivat kohdata sitä itsesi!» Raksen vaihdos suu n a merkitse, karin välillä päätetty sopimus Barbusse, yksi niitä harvoja, siä ja pikkutalonpoikia, yhtyi näihin vallankumouksen tielle tai mahdol- perustuslaista ja Saksan parlam entin 3en yhteiskunnallista asemaa, s*” ' ’ . , . . ... j J *i säännöllisesti yhteentörm äyksen puh- ! lisuuden m ukaan palauttaisi ennen iiantum us ei Suinkaan lieven- on erittäin m erkityksellinen. • , juuri täm än luokan edut , om aisuutta, ^ ik ö heiltä odotettu, et- joka sota-äjaH ^ ^ l l u h u d e s « jctlua. Kalkk|m kapjtal,RtiJuokan a. ! v. 1IankuniouBU vallu „ M„ ,„an »ekä oikeuksista olivat vaarassa. Jothiisessa väilai- ( tä puheittensa mukaan, taistelun ly mutta se lujittuu, tulee sei- Molemmat puolet peruuttavat säilytti itsenäisyytensä, kuvsr* inlíA m llrwl AC. ' : koltuksen 1/nllliVunn mnb»».. V. ». 4 . « '‘ken- vcmmäUsi ja vaikuttavammaksi tiedon sopimuksesta, m utta vah- tcn im perialistisen sodan to d e l-i,apHO,Pl,a olev,en J u ° k k ie n nuorten ; siten tekisi uuden vallankum ouksen. kaisessa hallituksessa, joita muodos- mukaan .. uhraisivat piirteeksi Yhdysvaltain valtiol .... vistuksia i;cen olemuksen olemuksen tunnetuksi t u n n e t u k s i t u l- rn’RSten OT’Pmrai,,tö oli ainakin jon-j välttäm ättöm äksi. Kum m assakin ta- tui kaikille kaphta-alueille, edusti c- gen ja veren” ’ - Eivätkö he . . . on _ . saatu .... luotettavista .. lisen tul lisessa elämässä. lähteistä. Tiedetään, että Rans- ieissa teoksissaan, on arvostel- kun aikaa kapinallisten riveissä, m u t-1 pauksessa edusti työväenluokka koko , nemrnisto tä tä kansanosaa, ja ne tu - 1 pakotetut ottam aan kapinaasi .f .? ? mcrkillinen näkökanta kan suurteollisuus ja pankit o -! a n k ^ ^ r i ^ E u ^ a n ^ t e i - ta täm ä jotenkin sekava nuorison j kansakunnan todellisia ja ilmeisiä e - , lokset, joihin se kohottautui, sopivat ' paikat, joten tappion tullen ky.1,akin, . o n ..tuo? u julkisuuteen vat takavarikoineet rikkaita lcktuaHen kongressia”, jota mo ¡joukko harveni pian. kun asiat saivat . tu ja. m ahdollisim m assa määrin jou- sen takia sen m itaksi, mihin Sakean om aisuutensa oli vaarassa? ja se ei odottiko heitä voitonkaan tullen nuis nnina päivinä Se koskee uiko osia U nkarista. K y y m m e tä s -’nct vapaamielisyyden älynie- vähän vakavamman käänteen. .Var- duttam alla vallankumousta, joka si- pikkuporvaristo pystyy sinkin ylioppilaat, näm ä ‘sivistynein- vistyneen Europan vanhain y h te is-!pysty, kuten tulemme näkem ään, ml- kuin varm uus, että voittoisat prok m aapohtukkaa. Siitä asti kuin sä tilavuudessa kuinka paljon kat ovat hommanneet siinä mie- tön edustajat', kuten ne itseään ker- i kuntien nyt on on välttäroättöm yy- hinkään muuhun kuin tu rm elem aal ; taarit. joita oli taistelevan armeija yhdysvaltalaiset rahamiehet Ranskan finanssimaailma mak j lessät etta tällainen kongressi j naasti nim ittivät, ensim äisinä jä tti- , della läpikäytävä, ennenkuin se voi jokaisen liikkeen, joka sille a sia n .n enem m istö, ajaisivat heidät pn m atkustivat Venäjälle ovat eu- soi H orthylle tuosta palveluk-i y h d i s t ä i s i m a ilm a n ä lv s t ö n t a a n ! TOVERI Kirjallisuus-komiteat ja Toverin asiamiehet (THE COMRADE) -■ -.- j ■ ■ « a a x i a «a .a — ................ - 1 -■ TV 1 i 1 1 -l 1 1 * 1 . . . 1 . 2 .a. 15 _ — 1 1 ■ TY mm .. . . . . . . . it t a im i i v i i i q ... J J \ « r m r m o Lr c « i I o 4 n u o c , i n f a n _ j m m ropalaiset u u .ia to im u .o t le vite l « s ta . le « t'h u h u ja , että tällä lähetys- tällä olisi jotain yhteyttä re- p u b !tk « n ien johtavien m iesten itan s« , ja viimeksi kerrotaan t « s . että Tarton neuvotteluin- ä , joku venäläinen rauhan- tuuskunnan iäsen huo m au t mattomuuden vieraille Rapita- ‘ A ^ s t / i l « Barbus ! p>hv°” * ' *. »otelen»» kehitytä. ____________ Pikkuporvaristo, suuri korskeiiua- kansa? Näin joutuneena vastakkain lu teille. O nxm yöskin tunnet- « ^ inaC X ^ ta A ^ akö ls v ^ ! , ! Maa'i;ls“ « “ 'J <’ka "«“ )* kapinaan. ! » . on tyyten kykenem ätön tekoihin ten .a a r e in väliin .J o tk a h ä n » i»“ tua. että H orthy on vaatinut X i n / v o / t ì e e v v1 ""“ ' vallankumouspuolueen hei- ja kammoo huolestuneen, kaikkea us ; puolelta ym päröivät, el pikkuporvari- a s e e llis ia ja poliittisia konses. m “ m ^ Ì X f a u tta laukum ousuou,u„„. kuten se o. otta- maan pääaslaiHsestl ylen raskaan ve- kaltam lsta. Sen kauppa-aslnltten J . to osannut vanallaan tehdä sioneja. M m on Ranskan hai- — murTOskautU:.......... »« *»<• — « 1 «tot- " ta a k a n , osaksi feodaalisten rasitus h«us I v .a n u ,h ä n e U e luvan / B a r b u T X h l v a V T n u l l e k t u a ^ X , . : " 5» ” t i T - ’" n / t r , '" L " al° ‘a» a ta r-! m enojaan, .„ounollU cU ► leineen m yym ällä maan iiip p u - ¡ L m uT « n m ustT a a lk e i ta « s m s 1 n ä " t lippunsa, '" >p',nsa' . jos P i el d h ä e itä t t pidättänyt ä n y t : ajatella aja.et.a rauhallisem ra u h ,lll,era„aa . paa ja säännölli- uskoo. .. I ^ v e l v o l li s u u t e e n « n - Ben k ^ v r e y i « « ,- iia " Se o n ^ u l " s , k rolsta Ja kum oaisivat heidän j* ’ »'- ' “«la »h se teisten kaplnaumoussel-j mon ja jrlttelrten aen puutteen lei- nealyksen t o r « n | maD; tan u t siitä, että Venäjän ja karissa sekä luvan pitää pysy-Jhaa. Mitä hyödyttäisi ln te lle k -f moukseen tai ainakin työntäisi vai- työväen Y hdysvaltain välinen kauppaso väistä ’------------- ” ’ ’ —1 tualien ybteenliiitäntinen ? M ik- ku,u,ya,taisempu“- iu ‘.U 'yä'hemmä"„ 1 pueiyn' M U lse « kymmenen ’* ikäluokkaa piniusky<ywiys muodostaa yh- käsittävää armeijaa. Tama k aik -jsi e j turvauduta työväestön y h - rohkeita yhteiskunnan luokkia p ä ä :-• tapauksessa m ääräsi kunkin yksilön den tärkeän kysymyksen Yh- ki huolim atta Saint Germamen teenliittym iseen? Nyt tarvi- täväm m älle ja vallankumouksellisena- erikoinen Yhteiskunnallinen asem a dysvalU in presidentin vaaleis-l rauhansopimuksesta. Ranska si-Jtaan ihmisiä, jotka seisovat i malle tielle, kuin m itä ne tähän asti »en. mille puolelle hän kääntyi; päi- vihilnenki mahdolfc r" hukkaan J . k u m o ., pantiin m « y a . « n i X l X T n 't e t e n n 'a n ! J Sen m ukaisesti keinotteli pikkuporva-. kialla sam anlainen, ja siksi ovat risto kapinan korkealentoisilla sanoil- ’ kuk. kapinat t . 1849 kaikissa Ssk' la ja valtavasti kehuen tekoja, joita .san osissa sam an mallin muk iset
