TORSTAINA, MARRASK. 4 E — THURSDAY, NOV. 4
N a 259
sa. H arding on tosin kieltänyt, toutuisi olemaan sekaantum atta maankamarassa kiinni, intellek- naivisuutta on esittää oma m alt
että V anderlip toim isi hänen sisäisiin asioihin jos U nkari ha tu alit leijailevat alati pilvissä. tam attom uutensa
teoreettisena
T h e organ of ths Finnish w orker« ia i agenttinaan,- m utta siitä huoli luaisi lisätä mahtiansa Tsekko- Työm iehet — n e ,.jo tk a suorit todistuskappaleena”.
M ainitta
tko W estern States. ¿The only F in n is h : m atta poliittisissa piireissä e- Slovakiaan, Itävallan, Jugosla tavat jokapäiväisen työn mail- koon, että noiden allek irjo itta
Da*ly “
PuhlUhed D a ily . I päiliään
hänellä olevan aiko- vian tai Rumanian kustannuk massa — ovat paljon kyvyk- jien joukossa oli pelastunut
• Sunday, at A sto n a, O re g o n ,1 *
5 ^ « We?t7rn wórCn’«T'p-bh¡hmg mus . P /tk iä
luonnollisem piin sella. Unkari pitäisi valmiina käämmät käsittelem ään m ail Kommuunin jäsen V aillant, jo l
suhteisiin Venäjän kanssa kuin 150,000 miestä käsittävää armei man probleem eja”.
Society.
le E ngels lausui kunnioituksen
mitä nykyisellä hallituksella on jaa Venäjää vastaan.
“Tänäpäivänä työläisiä joko sa. Ja kunnioitettuna taistelu-
O ffice Sevanth and C om m ercial S t.,ollut taipum usta.
Yhdysvaltain
E nsitulos täytä politiikasta oli ajetaan tai johdetaan. Huom en vanhuksena V. ottikin osaa K. T.:—
Opposite Post Office,
Nyt on aika käsillä jolloin kaikki s. s.-osastojen kirjaili,
suuret raham iehet näkevät ka- Tonavan valtojen pikku-E nten; na he ovat saavuttaneet uusia Ranskan sosialistiseen liikkee-
P U ... O f f i c 3 6 5 . E d ilo ,la l D .p l8 3 2 p ; , a l i s t i a e l I e
t a l o u d e | le e d u l l i .
tep muodostaminen.
H orthyn
seen mm. 1910 Köpenhaminassa suuskomiteat ja lehtiemme asiamiehet ja naiset tulisi heti
T O V E R I**B ? x f i , 99, A .to '* '., O re.
seksi
kauppasuhteisiin ryhty- suunnitelm at hälyyttivät nämä kokemuksia, joiden kautta ny
kyisen riiston jatkum inen käy kansainvälisessä
kokouksessa ryhtyä innokkaaseen toimeen ottamaan ennakkotilauksia
¿ r o
-
misen Venäjän kanssa ja saat- valtiot ja päättivät ottaa vas mahdottomaksi. Katsokaa Ve
ehdottaen päätökseksi suurlak- joulujulkaisuille. Seuraavat julkaisut ilmestyvät tänä jou,
ED 1TO R 1A L S T A F F
, taa olla, että riitakysym ykseen taan ne päättäväisellä vastarin näjää! Työläiset siellä oppivat koa sotaa vastaan. M utta en- liin a
Elia Sulkanen, M anaging Editor, Sulo kansojenliitOSta sisältyy
tämä- nalla. On päivänselvää, että teoillaan. M uuta tietä ei ole.
Syvenen, A la a Savo, Toivo A . Johnson, kin.
Se voi parhaassa tapauk sellainen juonittelupeli voi hel Tullaksem me asian ytimeen, on nen kuolemaansa hänkin ennät
ti puolueensa mukana langeta
A. N. Koskela.
Kalenteri Amerikan Suomalaiselle Työväelle 1921. Hinta
sessa tarkoittaa sitä, että kaup- posti häiritä Europan rauhaa ja se kansan ‘intellektualinen’ osa, sosialipatriotism in 7 petokseen
$1,00.
.
.
Entsrcd «s «econd-cksa m ail matter Pa Venäjän Ja . Y hdysvaltain vä-1 tällaisen maaorja-armeijan jär- mikä
nykyään » riistä ä toisia^ elok. 1914.
Työmiehen Joulu, hinta 40 senttiä.
July 18, 1912, at the Post O ffice at liyä tehdään jollakulla tavallaj jestö on suoranainen uhka Rans- ; Tämänpäivän yhteiskunnan ko-
Lenin
käsittelee
kompromis-
A sto ria, O regon, ondar the A c t of mahdolliseksi.
Lasten Joulu, hinta 25 senttiä.
Jos tämä suun- kan työläisiä kohtaan. Sosialis-jko teoria lepää siinä olettam uk-
M arch 3. 1879.
ta pääsee uuden hallituksen oh tiryhm ät edustajakaxnarissa ai- sessa, että useimpien täytyy teh sikysym ystä kirjassaan “Vasem
m istolaisuus”. Hän huom aut
Selostukset julkaisujen sisällyksistä en aikasemmin ilmoi
jelm istossa
vallitsevaksi, si kovat protesteerata tätä uhmai- dä
s .............
työtä, m utta harvojen — it- taa, että hyvin nuoret ja koke
vuuttaa se kaikki ne yhtym ä lupolitiikkaa lähimmissä istun se v a littu je n
tettu lehtiemme palstoilla.
. »
tulee hallita.
Jännitys lauennut
mattom at kum oukselliset innos
kohdat, joita sota länsimaiden noissa.
Ottakaa ennakkotilauksia ja ennen tämän kuun loppua
“ Mikä on todellinen asemam tuvat helposti uhm aam aan: “ei
välille rakensi ja joiden ilmai-
me? Oleqime kaikki-m ailm an- m itään kom prom issia”. Samoin lähettäkää Toverin* konttoriin yllämainituista julkaisuista
. IIIIIIIIIU4UII1IIII1II
Republikaanipuolue on sus sumilotona epäannistunut k aa
kansalaisia — ne meistä, jotka jo iäkkäämmät, m utta pikkupor- tilauksenne jotta voidaan määrätä mahdollisen suunnilleen
voittanut vaaleissa. Seuraavat 8Ojeriliitto koettaa olla, ja saat-
KIREÄ TALVI UHKAA
olemme osallisena sen aherte- varillisesti ajattelevat.j
nelja vuotta tulee Yhdysval- taa vallitsevaksi yleisen järjes-
painoksien suuruus. Julkaisut lähetetään suoraan kirjalli-
lui^sa ja jotka saamme osamme
ENGLANNIN
TYÖ
tain valtiollista elämää johta- telm istä ja sitoum uksista va-
“ M utta proletaarit — sanoo suuskomiteoille ja asiamiehille niistä liikkeistä, joissa ne
työn tuotteista. Mailman prob
VÄESTÖÄ
maat?. ^ h m ä , joka keskittyy re- paan yhdysvaltalaisia kapitalis-
Lenin
— jotka ovat kasvaneet painetaan, tilaukset välittää Toverin konttori.
k i“ v"olPU± r i « ä
,iryhm iä ’” rhai" n ‘v y ö ttä v ä n
Sanomalehdet j„ . „ . „ oraal- leemit ovat meidän ’probleeme yhtäm ittaisissa lakoissa (ottaak
viranomai-l ja. E ristetty jen yksilöryhm ien
LEVITYSOSASTO.
na jo voi pitää, etta H arding uikomaapolitiikan kaikissa m aa-1 setkin
puhuvat ja
huolestuneina
semme vain yhden luokkataiste
osalle
ei
kuulu
päättää
koko
on tullut valituksi Yhdysvat- ilman
t,a; n « .a b.an
PUUUVdl. Huolestuneina
lun ilm auksen), ym m ärtävättä-
x
.
„ ,
.
, .
....
♦air»
ilman maissa ja kaikissa kan- silta tilanteesta, joka näyttää o ihm iskunnan asiasta.
Sitä on vallisesti
hyvin
sen
syvän
(filo-
Xa
valtiollista
vaistoa
ja
tark-
set
aivan
toisenlaisen
kasityk-
xain presiuenuKsi
samvälisissä kysymyksissä, — ¡levän syntym ässä tulevana tai- jo kyllin useasti yritetty. Olem
kuutta
rakkaista
vaikeita
ky
sen
kuin
toiset.
Tämä
pitää
V
nm
e.aten
v.ikkojen
..k
a
n
a
Luonnollisesti
se
johtaa
om
an!
vikautena.
Yhä
tulee
l.sää
sei-
...
.......
, .
, Luonnollisesti se johtaa oman
soofisen, historiallisen, p o liitti
me
täällä
yhdessä
ja
meidän
symyksiä
nopeasti
ja
oikein.
paikkansa
niidenkin
«teskuudes-
yhä enemmän kaikki m erkit ai- luonteensa m ukaisiin ristiriito i- laisia m erkkejä, jotka osottavat
täytyy joko säilyä tai joutua sen ja psykoloogisen) totuu-j Kapitalism i on sellainen lai- sa, jotka m itä selvimmällä pc
koivat viitata siihen, että näin hin m utta schan on kapitalis.
den, josta Engels puhuu. Jo-
kovan talven olevan edessä. Sa perikatoon yhdessä”.
tulee vaaleissa käymään.
Jo tasen järjestelm än laki.
s, että . se
os’,
-C panee
p . e “puhtaan” riaatteellisella kannalla seisoen
notaan, ettei teollisuustilanne
‘‘Tänäpäivänä on mailma v al kainen työmies on ollut muka ! i proletariaatin
kainen, joka valtiollista asemaa
rinnalle sekavan vaativat täydellistä, kapitalisti-
Vaalien
tuloksista ei vielä moneen vuoteen ole näyttänyt lankumouksen pyörteessä. On na lakossa ja saanut suostua
joukon
puolproletaareja,
käsi- sen järjestelm än kukistamista.
seurasi saattoi lyödä vetoa ha- nay m inkälaista kannatusta o- niin
“kom prom issiin” vihattujen sor-
synkältä
kuin
nykyisin.
olemassa
kaksi
mahtavaa
voi-
työläisiä, pien- ja keski-talon-
nen puolestaan. Muutamat de vat saaneet sosialistiset ja muut
11111111111111111111111111
Työttöm yys ja lyhennetyn työ- maa — vallankumous ja vasta tajain ja riistäjäin kanssa
poikia, kotityöläisiä, joilla kul
m okraattipuolueen vaikutusval- i radikaaliset
ehdokkaat.
P<a-¡ajan käyttäm inen lisääntyvät. vallankumous. Jokaisen m eistä i
. ^ J ä j r t y n y t mennä työ-
‘F re ih eit” kirjottaa, kuin
täiset
toim itsjjät myönsivät iaamme niihin myöhemmin,
hön joko mitään hyötym ättä tai lakin on omat ryhmä- ja luok-
täytyy
olla
puolella
tai
toisella.*
Numeroilla
odotetaan,
että
«avutfopn
«air.
kaom
inaisuutensa.
E
siintyy
ka
am
m attiliike Venäjällä on
vaalien aattopäivinä, että he tu
esim.
m
erim
iesten
ja
satamatyö-
On
turhaa
koettaa
piirtää
hie
Ollll'llllllllllllllllll
s is ta a n
Tokainen
nrnl ta»ri mYös am m attikuntaisia, kansal- viime aikoina huomattavasti el-
levät häviämään ja jopa jcku
Joka.nen proletaar.
ja uskonnoIlisia rajo ja. pynyt. H elm ikuussa v. .917 oli
niistä kiiruhti luopupmaan o EUROPAN T A L O ! ID E I T I .
t yöt.tö m y y si ?.oj.a teoreettisia eroavaisuuksia ..« a a n ,
on
paljon
suurempi
kuin
1914!
Raja
on
jyrkkä
ja
leveä
—
niin
Pance
m
erkille,
joukkotaistelun
Siitä johtuu, että tietoisten pro- V enäjällä ainoastaan muutamia
masta puolueestsaan liitty äk
NEN RIIPPUVAISUUS
ennen
sotaa.
Samoin
on
asian
-!
lavea
ja
jyrkkä
että
jo
k
is
e
n
“jän
luok-
r
„ ¡ i den I am m attiyhdistyksiä, joiden yh-
seen republikaaneihin päästäk
« muilla
. „ 1 1 , o aloilla.
iA .il,
1?—
„ suuri
------- • ..L
X ; tehdä päätöksensä.
------ x v Kum
— kavastakohtien kireän kärjisty- (
teinen
laita
Eräs
täytyy
AMERIKASTA
teinen jäsenm
jäsenm äärä
äärä n«»*i
nousi «1;«
vain
seen poliittisille lihapadoille
m oottorifirm a on yhdellä aino-! mailako puolella olemme? Val- misen^ kannalta, erotuksen sen kanssa soviteltava ja ry h m ity t m uutam iin tuhansiin. Neljässä
seuraavien vuosien aikana.
, K uten tunnettua on Norjassa alla viikon a erottanut 1/500 lankumouksen vaiko vasta-val kompromissin välillä, m ihin o tävä päävihollista vastaan. Mut-
vallankumouksen
J ta on katsottava, ettei jo u d u ta kuukaudessa
Olemme jo ennemmin huo- käyty neuvotteluja lainanotosta työläistä
ia a s e t t a n u t tv ö h ö n
lankumouksen?
Puolustamille lojen ulkokohtaiset ehdot pa
s
u
t
t
a
n
i
«iitä
että
näissä
Amerikasta.
Raham
inisteriö
i
l
-
1
Y
JH
asettanut
*5"*™
puhkeam
isen
jälkeen
kasvoi jär
kottavat (lakkokassa on tyhjä, ! niiden jälkijoukoksi, vaan on
m auttaneet silta, v*«.«
zim criK asia. rvanam im sterio 11-1 i ä ä n ^ t
lttk » n n .H ill» ♦„x-siaiia.
jestyneiden
työläisten
lukumää
vaaleissa oli tavattoman vähän m oittaa nyttem m in että siellä V • - r *
** ko vanhaa vai uutta maailmaa?”
ym m ärryksellä osattava suhtau
rri.d o n
¡ .n - r z v o ,,« ; ,
n y iie m n u n , e ttä sie n a T y ö n v ä lity sto im isto issa oli hei-
_____
Barbusse on sitä mieltä, että ulkoapäin ei tule apua, on jo tua
niihin, kohotettava niitä rät i l/2 m iljoonaan. Tammikuus
mitään
tosiasiallista eroavat-, Lontoossa 24 p:na sy y sk u u ta< nakuun 3O pnä rekisteröitynä taistelu
rajalle ' näl-
taistelu työn ja pää m ahdottom uuden
proletariaatin
tietoisuuteen, sa v. 1918 oli niiden luku jo
suutta näiden kahden valtapuo- p ä d e ty n
sopimuksen pohjalla 27i,5o4 työtöntä; elokuun 27 oman välillä tällä hetkellä le-i kiinnyn y Ja voimat loppuneet)
2V2 m ilj. ja tam m ikuun 1 p:nä
iu een v ah H a Kaikki ikysymy«- Norjan
hallituksen edustajien j pnä tämä luku oli jo 281,032.
— kompromissin, joka ei ollen taistelukuntoon ja voitontah 1919 oli vastaava luku 3,200,000.
viää
maailmanlaajuiseksi,
ja
et
set, joilla kiihotettiin ihmisia, ja The National City C o:n v ä -|g uurit kenties suurinJ osa t’J t_
to o n .
tä jokaisen velvollisuus on sy- kaan vähennä siihen suostuvain
H einäkuussa v. 1920 nousi jär
Illlllllllllllllllflllll
K e in o « e k o I u X ‘ oTi"'“ rn n ^ aq -!'
istä on entisiä
sotilaita, - -----
min ventyä sitä käsittämään ja rat- työläisten
kum ouksellista in
ti 1 . - ' ^ . .
-i- - ! - töm
--------------
-f-------------------
jestyneiden työläisten lukumää-
nostusta eikä valm iutta ja tk u — K aikkinainen
a n im ln e i-
1
*
i
ka
vuoksi
Porvari’
/ise
tk
in
sano-i
kaistava
sen
johdosta
kantansa
työväen-lra
V enäjällä jo 5,200,000.
vallalla.
Ei
oros nim
n im ellisenä
elliselläk KO
ö -1 vat>
. etta n „ - n n e tyon
•• u hankkimi
,
•
H av .
r
v itse valtapuoluei-
r
-
. dollaria
,7
’ 8 P
vaan taisteluun — ja toiselta liike on tulos yhteiskunnallises-
puolelle
tai
toiselle.
Barbusse
V enäjän saarto on vaikutta-
den presidenttiehdokkaiden per- rolia ja 20 vuoden juoksemis- nen on “yhteiskunnan kunnia-
puolen sellaisen kompromissin ta elämästä. Niin hyvin voi- nut, ettei V enäjän ammattijär-
on
nähtävästi
valinnut
kantan-
soonallisuuskaan
antanut
mille
.....
.....
.,
. . aJalla. kuitenkin oikeudella, et-' velka”, ja monen m onituisia ko- sa, jota osottaa sekin, että R ans-¡ va^ ^ a’. j° n ka tekevät “pettu
kaan m erkillisem m ille yhteis- ta Norjan valtio ottaa lainan j m iteoita on ollut asiaa harkit. kan porvaristo ei enää tunne r i t ”, jotka selittävät pelkonsa m istuttavat kuin myöskin ha jestöt ole voineet olla välittö
jottavat ja heikontavat p iirteet mässä vuorovaikutuksessa Län-
kunnalliselle
erim ielisyydelle uudestaan viiden vuoden kulut semassa, m utta työväen taholta
oman
nahkansa
puolesta,
arkuu-
Barbussea
yhtenä etevimpänä
, johtuvat
, _____ __T________
____ si-E uropan
kapitalistisen yhteis-
työläisten tanssa.
tilaa.
Molemmat varsin tois- t ua. Lainapuuhan alkuunpani- huom autetaan
jatkuvasti, että vämän päivän kirjailijoista.
, tensa, halunsa päästä kapitalis-1 kunnan ja luokkataistelujen si- Vasta nyt, kun saarto on mur-
arvoisia miehiä poliittisessakin j ana on on ut joukko norjalai- s i “ “kunniavelka” on yhä vielä
tien suosioon peraytym isensa säisestä luonteesta.
Työväen-1 tunut, on ollut mahdollista, et
< llllllllllllllllllllllllli '
koneistossa.
Molemmat joten-, sja pankkeja ja se joutuu pank- maksamatta.
pelottelujen edessä seka kapi-, luokan tahto ja halu toim ia on tä V enäjän am m attijärjestöt o
sakin vähän tunnettuja. Tois- kien käytettäväksi ja vanhojen
Samalla aikaa elinkustannuk
YMMÄRTÄÄKÖ JA SU- talistien houkuttelut, alm ut ja tuloksena luokkien ristiriidas- Vat päässeet jo n k u n la in e n kos-
ta se oli 1912 jolloin W ilson sitoum usten peittäm iseksi ulko- set yhä kohoavat. Porvarilliset-
L
, sellttavat nama uj-i ta ja riistosta, kuin myöskin s i- ! ketukseen muun E uropan kans-
VAITSEEKO TYÖVÄ
“uudistusm ielisenä”
miehenä mailla, varsinkin laivastojen,
kin myöntävät, et-ä yksistään
kokohtaisiksi syiksi (erittäin , tä jarru ttav at p iirteet ja sai- sa.
KI KOMPROMISSIA
näytti repäisevää osaansa ja' Ei ainoastaan N orja ole ollut ruoka on nyt 167 pros. kalliim
useista | sellaisista p etturijohta- rausilm iöt
johtuvat samasta
II1I1IIIIIII1IIIIIIIIIIK
toista 1916 jolloin W ilson niin- pakoitettu turvautum aan ameri- paa kyin v. 1914. Työväen ta-. Kysymys ei ole uusi. “Ei mi- jien tekem istä kompromisseista
syystä.
Y
hteiskunnallinen
.ke-
— Sanotaan että kaikki, ihmi
ikään oli sankari rauhan ja li- kalaisten suurkapitalistien lai- holla sanotaan tapahtuneen riou-pään kompromissia”, se on aina tietää
kertoa E nglannin am
beralismin
puolesta ©siintyes- noihin, niin ovat tehneet monet sun olevan paljon suuremman, ollut sosialistien tunnussana. m attiyhdistysten historia, m ut hitys ei luo -valmista kaavaa yk ! set ovat yhdenarvoisia lair, e-
sitoille eikä liikkeille, vaar. olot dessa. Kokemus on kuitenkin
saan-
m uutkin europalaiset valtiot. E lintarvem inlsteri äskettäin
ta miltei kaikki työläiset kai- j a kokem ukset vaikuttavat jo-
T ähänastiset tulokset viittaa- esim. Ranska, joka on p ä ä ttä n y t! tä
n iis s ä ä r T p u * ^
P* M utta siinä tunnussanassa on kissa
maissa ovat panneet m er kaiseen liikkeeseen välillisesti työläisille opettanut, että asian
vaara. Se voi m uuttua fraasik-
af
ci
«
H*
n
rannkli
_____
1
.
1
1
_
n
•
1
*
J
laita ei ole niin. Lain käytän-
vat siihen, etta republikaanit ottaa too milj. dollarin laitnmi k atarp eid en ^ hintäin '’ jatkuvan i si- Eikä sanoilla voi peittää kille samaa).”
ihmisen
harkinnan, ajattelun, I töönpanijat
k a tse
ovat saaneet enemmistön myös- 8 pros. korolia. Sveitsi on ku- „ousun merkitsevän sitä, että tosiasioita.
Lenin Huoman, tä ä , että yksi- heidän „ h , o n « ja 'toim intansa ¡ X S l t a ’ sUmäUä
7 le
S v S a s t' a suope-
“X
kin kongressiin. Se merkitsee; ten Norjakin lainannut 20 milj. tulevan joulun aikana työläis-i Siksi ovat m arxilaiset koetta- i tyisisr^
isissä tapauksissa
ta n ,u k s ,,« on
„„ usein kautta
Vaikka kapitalism in
X
sitä. ettäx riita kansojenliiton samalla korolla ja Belgia joku perheen viikkomenot tässä maas neet panna senkin asian kohdal hyvinkin vaikea m ääritellä teh-
objektiivinen olemus luo pöh- kukkaro
mi\eM?aSt% atkeaS? hCn^ ^
aika sitten teki 50 milj. dolla- sa tulevat olemaan 9 shillingiä leen. V. 1874 k irjo itti 33 blan-'Javan kompromissin todellinen jän luokkataistelulle, niin siitä
y
n n lajp3*1» raaksaen korkoa 7j 6 penceä suuremm at kuin sa-1quilaista kommunaaria julistuk- Juonne. Politiikassa, jossa oi- huolim atta taistelevan köyhälis-
llllllllllllllllillllll)
kieltäytyvät hyväksymästä nii ja puoli prosenttia,
! maan aikaan viime vuonna.
sessaan : “Me olemme kommu- laan tekemisissä hyvin m utkik ton on luotava taistelulleen oma
_ Suurim m at henget saatta
tä. W ilsonism in yiimeinen val
“D. H erald” kirjoittaa, että nisteja, koska tahdomme saa- kaiden kansainvälisten ja luok- subjektiivinen sisältönsä
llllllllllllllllllllllllli
vat
tehdä mitä suurim pia vir-
tiollinen purjehdusm atka päät R A N S K A I A K 1 I N K A I ? ! ! A I ¡siitä ruokamäärästä, jonka ku-:vuttaa päämäärämme pysähty- kasuhteiden kanssa, esiintyvät
T
ästä
johtuu,
että
kaikkinai-;
heitä
samoin kuin mitä suurin
tyy ja päättyy karikkoon, jossa I X r t n O N A L M l O - U l l K A l x l L A I - l lu
n tta ia
v
in tä
cai
h iliin , i m ä H a
ä l i a c A m i 11»
äm ä
k V A LTTI v i t s a t
r it+ ä in
ttaja v.
1914
sai
22% c shillin-
i m ättä u väliasemille,
suostum atta n nämä
kysym ykset » erittäin
vai silla työväen luokkataistelujen! ta hyötyä, ja ne jotka etenevät
m urskaantuvat kaikki ne jälel-
NEN SOPIMUS UHKAA
gillä, on hänen tulevan joulun kompromisseihin,
jotka vain keina. Ja siksi ei voi panna asteilla
act»,iia on erim ielisyyksiä. c S .. ii hyvin hitaasti, voivat, jos aina
lä olevat harhakuvat, jolle tä
EUROPAN RAUHAA
aikaan maksettava 70 sh illin k iä/ lykkäävät voiton päivää’ kauas yleistä sääntöä, vaan on työ tä johtuu, että toiset taipuvat noudattavat oikeaa tietä, pääs
mä hallitus on kahdeksan vuot
j
•.
Kun tilanne 1 työm
j v iiia arkkinoilla
i
ja pidentävät viJU
orjuuden
U uvll CUAdd
aikaa”. • väenluokan
todellisten jo h ta toisenlaiseen taktiikkaan kuin tä paljoa pitem m älle kuin ne,
ta
ulko- . , . uma" 1 * • tu5tnettu rans- huononem istaan huononee ja e-
. .. perustunut.
.
. ..... Fraasien
..
Engels arvosteli tuota julis- jien sitkeällä 'ty ö llä, tu tk im u k toiset. M äärätyn tilanteen vei jotka juoksevat ja joutuvat syr-
kulta.nen s .« l,o paljastuu ja kalainen leht. julkaisee Paul linkustannukse, jatkuvasti ko-! tus,a sanoen: "M itä lapsellista silla ja kokemuksilla, hankitta-
vattavista tehtävistä saavat toi- jäpcduille. — Descartes.
f
1 lanne tulee
tul»«, esiintymään Louisin artikkelin, joka kohdis- hoavat,
-
-■
todellisuus
vaaditaan
työväen ta ---------------------------- ------c
selvänä ja kylmänä. W ilsonin taa kaikkien radikalisten poli- holla yhä äänekkäämmin rauhaa
hallitus on esiintynyt suurem -Hikkojen huomion Unkarin ky ja kauppasuhteiden uudistamis- •
maila ulkokultaisuudella kuin symykseen. .
.
. • ta Venäjän kanssa, huom autta-i
yksikään toinen hallitus maail-
Tämä lehti on u u d istettuja
etta viennin avaaminen
massa ja siihen nähden ovat kertoja korostanut sen pohtii- Venäjälle tulisi antamaan lisää
K irjassaan Vallankumous ja vas- olivat noudattaneet. Työväenluokka väpalkkalainen liittyi tavallisesti kuu aikoi tehdä; oli siis ymmärrettävää,
monet erehtyneet. Eivät km- kan vaaraa jota M illerand har-j t ötä £ ngiannin teollisuudelle
tenkaan
sosialistiset työläiset joittaa keskieuropalaisessa p u l-|ja sitcn okm aan tehokas keino takum ous Saksassa v. 1848” kuvaa ryhtyi taisteluun täysin tietoisena sii-jP ungin palkkatyöläisiin; pikkutalon- e ttä se otti vallan, kun kapina, hyvin
eivätkä muut työväenluokan e- tilakysymyksessä.
Vaara
on t öttö
tta
vastaan, samalla Marx sitä taistelua, joka keväällä tä, ettei taistelu tällä k e rta a välittö- j poika oli taipuvainen kulkem aan käsi sen tahtoa vastaan, todella oli puh
jennut; ja se käytti tätä valtaa vain
dustajat, jotka tältä ovat saa- kaksinkertaisesti niin suuri, sa- kun
toisaalta raaka-aineiden 1849 suuressa osassa Saksaa leimah- mäin seuraustensa puolesta koskenut 1 kädessä pikkuporvarin kanssa.
ti
kansanvaltaisen
valtiomuodon
puo-
sen
omaa
asiaa;
m
utta
se
noudatti
;
Pikkuporvarien
luokkaa,
jonka
tär-
tuotakseen sen menestyksen. Mi««*
t»
V
C
Ä
D 1,
L*
1 se koros ' saanti V enäjältä tekisi mahdol-
k irn u t, osakseen. Se on osan taa Ranskan hallituksen ,a a n -i,iseksi laaJentaa sellaisten teol- Iestä taantum ushBllituksia vastaan. ! itselleen ainoaa oikeaa taktiikkaa: el I kevttä ja vaikutusta olemme useaan tahansa aseellinen yhteentörmäys joh
• n u t tuop taantum uksellisen po- tum uksellista ja vastavallanku-; ,isuuksien tuotantoa, jotka ny- Siinä hän selostaa historiaa ja arvioi sallia minkään luokan, joka oli nous- j kertaan esittäneet, on pidettävä v :n ti vakavaan kriisiin, valtasi pikkupor-
litukan pukea pettäviin fraa m ouksellista suhtautum ista ja kvaj n
raaka aineen eri luokkien osallisuutta ja taisteluta- sut sen hartioille (kuten p o rv a risto ! 1849 toukokuunkapinan johtavana värin m itä suurin kauhu vaarallisi n
kärsivät
paa näinä porvarillisten k u m o u sten , 184S oli tehnyt), vahvistaa luokkaval- ; luokkana. Kun ei tällä kertaa ml- tilanteen johdosta, jota se ei hallin
seihin aika-ajottain.
Sitä ei uhkaa sodalla läheisessä tule-S puutteesta.
afrkana
seuraavasti:
itään sä, avaam atta
työväenluokalle I kään Saksan suurista kaupungeista nut; s i t i kauhistutti kansa, joka ses
tule tekemään republikaaninen vaisuudessa Keski- ja Itä-Euro-
illlllllllliilllllllllllilllllH
“K
aikissa
näissä
tapauksissa
oli
|
vähintään
vapaan
tilaisuuden
ta is te -! ollut liikkeen keskuksena? onnistui suurisuisesta vetoom uksesta oli now
hallitus. Harding lienee teh- passa.
Kuten tunnettua ovat
kapinallisten todella taisteleva osa. , luun sen antien etujen puolesta, ja keskisuurissa ja pikkukaupungeissa su t; sitä kauhistutti valta, jonka s*
nyt jo jotensakin selväksi mie- rotuvastakohdat ja vihollisuu-
OSOITTAA
ASIAN
YTI
joka
ensinnä nousi taisteluun, k au -tjo k a tapauksessa saattaa asiat krii- vallitsevan pikkuporvariston o ttaa kä I näin oli. saanut; sitä kauhistuttivat
lipiteensä esim. poliittisiin van det kansojen välillä näillä seu-
MEN
punkien työväenluokkaa. Osa köv- siin, joka joko päättävästi ja vastus- siinsä liikkeen johto. Olemme, rtän- ennen kaikkea ne seuraukset, jotki
teihin nähden.
Yleensä työ- duilla hämmästyttäviä.
räestön näkökannalta ei halli
Godollossa, Ranskan ja Un i Ranskalainen k irjailija H enry hempää m aaiaisväkeä. päiväpalkkain- J tam attom asti tem paisi kansakunnan neet, kuinka taistelussa v altakunnan, nyt saattoivat kohdata sitä itsesi!»
Raksen vaihdos suu n a merkitse, karin välillä päätetty sopimus Barbusse, yksi niitä harvoja, siä ja pikkutalonpoikia, yhtyi näihin vallankumouksen tielle tai mahdol- perustuslaista ja Saksan parlam entin 3en yhteiskunnallista asemaa, s*”
' ’ .
, . . ...
j J *i säännöllisesti yhteentörm äyksen puh- ! lisuuden m ukaan palauttaisi ennen
iiantum us ei Suinkaan lieven- on
erittäin m erkityksellinen. • ,
juuri täm än luokan edut , om aisuutta, ^ ik ö heiltä odotettu, et-
joka sota-äjaH ^ ^ l l u h u d e s « jctlua. Kalkk|m kapjtal,RtiJuokan a. ! v. 1IankuniouBU vallu „ M„ ,„an »ekä oikeuksista
olivat
vaarassa.
Jothiisessa väilai- ( tä puheittensa mukaan, taistelun
ly mutta se lujittuu, tulee sei- Molemmat puolet peruuttavat säilytti
itsenäisyytensä, kuvsr*
inlíA m
llrwl AC. ' : koltuksen
1/nllliVunn mnb»»..
V. ». 4 . « '‘ken-
vcmmäUsi ja vaikuttavammaksi tiedon sopimuksesta, m utta vah- tcn im perialistisen sodan to d e l-i,apHO,Pl,a olev,en J u ° k k ie n nuorten ; siten tekisi uuden vallankum ouksen. kaisessa hallituksessa, joita
muodos-
mukaan .. uhraisivat
piirteeksi Yhdysvaltain valtiol ....
vistuksia
i;cen olemuksen
olemuksen tunnetuksi
t u n n e t u k s i t u l- rn’RSten OT’Pmrai,,tö oli ainakin jon-j välttäm ättöm äksi. Kum m assakin ta- tui kaikille kaphta-alueille, edusti c- gen ja veren” ’ - Eivätkö he
. . . on
_ . saatu
.... luotettavista
..
lisen
tul
lisessa elämässä.
lähteistä. Tiedetään, että Rans- ieissa teoksissaan, on arvostel- kun aikaa kapinallisten riveissä, m u t-1 pauksessa edusti työväenluokka koko , nemrnisto tä tä kansanosaa, ja ne tu - 1 pakotetut ottam aan kapinaasi
.f .? ?
mcrkillinen näkökanta kan suurteollisuus ja pankit o -!
a n k ^ ^ r i ^ E u ^ a n ^ t e i - ta täm ä jotenkin sekava nuorison j kansakunnan todellisia ja ilmeisiä e - , lokset, joihin se kohottautui, sopivat ' paikat, joten tappion tullen
ky.1,akin, . o n ..tuo? u julkisuuteen vat
takavarikoineet rikkaita lcktuaHen kongressia”, jota mo ¡joukko harveni pian. kun asiat saivat . tu ja. m ahdollisim m assa määrin jou- sen takia sen m itaksi, mihin Sakean om aisuutensa oli vaarassa?
ja se ei odottiko heitä voitonkaan tullen nuis
nnina päivinä Se koskee uiko osia U nkarista. K y y m m e tä s -’nct vapaamielisyyden älynie- vähän vakavamman käänteen. .Var- duttam alla vallankumousta, joka si- pikkuporvaristo pystyy
sinkin
ylioppilaat,
näm
ä
‘sivistynein-
vistyneen
Europan
vanhain
y
h
te
is-!pysty,
kuten
tulemme
näkem
ään, ml- kuin varm uus, että voittoisat prok
m aapohtukkaa. Siitä asti kuin sä tilavuudessa kuinka paljon kat ovat hommanneet siinä mie-
tön
edustajat',
kuten
ne
itseään
ker-
i
kuntien
nyt
on
on
välttäroättöm
yy-
hinkään
muuhun
kuin
tu
rm
elem aal ; taarit. joita oli taistelevan armeija
yhdysvaltalaiset
rahamiehet Ranskan finanssimaailma mak j lessät etta tällainen kongressi
j
naasti
nim
ittivät,
ensim
äisinä
jä
tti-
,
della
läpikäytävä,
ennenkuin
se
voi
jokaisen liikkeen, joka sille a sia n .n enem m istö, ajaisivat heidät pn
m atkustivat Venäjälle ovat eu- soi H orthylle tuosta palveluk-i y h d i s t ä i s i m a ilm a n ä lv s t ö n t a a n !
TOVERI
Kirjallisuus-komiteat
ja Toverin asiamiehet
(THE COMRADE)
-■ -.- j
■
■
«
a
a x i a «a
.a
—
................
-
1
-■
TV
1 i 1 1 -l
1 1 * 1 . . . 1
.
2
.a. 15
_
—
1
1
■
TY
mm
..
. . . . .
. .
it t
a
im
i i v
i i i q
...
J
J
\ « r m r m o
Lr c «
i I o
4 n u o
c , i n f a n _
j m
m
ropalaiset u u .ia to im u .o t le vite l
« s ta .
le « t'h u h u ja , että tällä lähetys-
tällä olisi jotain yhteyttä re-
p u b !tk « n ien johtavien m iesten
itan s« , ja viimeksi kerrotaan
t « s . että Tarton neuvotteluin-
ä , joku venäläinen rauhan-
tuuskunnan iäsen huo m au t
mattomuuden vieraille Rapita- ‘
A ^ s t / i l « Barbus !
p>hv°” * ' *.
»otelen»» kehitytä.
____________
Pikkuporvaristo, suuri korskeiiua- kansa? Näin
joutuneena vastakkain
lu teille. O nxm yöskin tunnet- « ^ inaC X ^ ta A ^ akö ls v ^ !
, ! Maa'i;ls“ « “ 'J <’ka "«“ )* kapinaan. ! » . on tyyten kykenem ätön tekoihin ten .a a r e in väliin .J o tk a h ä n » i»“
tua. että H orthy on vaatinut X i n / v o / t ì e e
v
v1 ""“ '
vallankumouspuolueen hei- ja kammoo huolestuneen, kaikkea us ; puolelta ym päröivät, el pikkuporvari-
a s e e llis ia ja poliittisia konses. m “ m ^ Ì X f a u tta
laukum ousuou,u„„. kuten se o. otta- maan pääaslaiHsestl ylen raskaan ve- kaltam lsta. Sen kauppa-aslnltten J . to osannut vanallaan tehdä
sioneja. M m on Ranskan hai- —
murTOskautU:..........
»«
*»<• — « 1 «tot- " ta a k a n , osaksi feodaalisten rasitus
h«us I v .a n u ,h ä n e U e luvan / B a r b u T X h l v a V T n u l l e k t u a ^ X , . : " 5» ” t i T - ’" n / t r
, '" L "
al° ‘a» a
ta r-! m enojaan,
.„ounollU cU ►
leineen
m yym ällä
maan
iiip p u - ¡ L m uT « n m ustT a a lk e i ta « s m s 1 n ä " t lippunsa,
'" >p',nsa' . jos
P i el d h ä e itä
t t pidättänyt
ä n y t : ajatella
aja.et.a rauhallisem
ra u h ,lll,era„aa
.
paa ja säännölli-
uskoo.
.. I
^ v e l v o l li s u u t e e n
« n - Ben k ^ v r e y i « «
,- iia "
Se o
n
^
u
l " s ,
k
rolsta Ja kum oaisivat heidän j*
’ »'- ' “«la »h se teisten kaplnaumoussel-j mon ja jrlttelrten aen puutteen lei- nealyksen
t o r « n | maD;
tan u t siitä, että Venäjän ja karissa sekä luvan pitää pysy-Jhaa. Mitä hyödyttäisi ln te lle k -f moukseen tai ainakin työntäisi vai- työväen
Y hdysvaltain välinen kauppaso väistä ’-------------
” ’ ’ —1 tualien ybteenliiitäntinen ? M ik- ku,u,ya,taisempu“- iu ‘.U 'yä'hemmä"„ 1 pueiyn' M U lse «
kymmenen ’*
ikäluokkaa
piniusky<ywiys muodostaa yh- käsittävää armeijaa. Tama k aik -jsi e j turvauduta työväestön y h - rohkeita yhteiskunnan luokkia p ä ä :-• tapauksessa m ääräsi kunkin yksilön
den tärkeän kysymyksen Yh- ki huolim atta Saint Germamen teenliittym iseen?
Nyt tarvi- täväm m älle ja vallankumouksellisena- erikoinen Yhteiskunnallinen asem a
dysvalU in presidentin vaaleis-l rauhansopimuksesta. Ranska si-Jtaan ihmisiä, jotka seisovat i malle tielle, kuin m itä ne tähän asti »en. mille puolelle hän kääntyi; päi-
vihilnenki
mahdolfc r"
hukkaan J . k u m o ., pantiin
m « y a . « n i X l X T n 't e t e n n 'a n ! J
Sen m ukaisesti keinotteli pikkuporva-. kialla sam anlainen, ja siksi ovat
risto kapinan korkealentoisilla sanoil- ’ kuk. kapinat t . 1849 kaikissa Ssk'
la ja valtavasti kehuen tekoja, joita .san osissa sam an mallin muk iset