Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 3, 1920)
KESKIW UKONA, MARRASK. 3 P — W ED., NOV. 3 No. 258 .■Lii._j» menen prosentin korkoa vas-, KAPITALISTINEN VALTIO I kohottaen sen arvoa kansan sil lymiseksi on vaikuttamassa ai rissa, entente antaa Unkarin | wjoricers Unio ollen sen johdos«*, TOVERI taan 11 Olimme ss «eV e<X i TUNTEE ME1KKOU- (T H E C O M R A D E , missä ja lisäten sen vaikutus neellinen tekijä, joka kahlehtii Horthylle lääniksi siitä, että nHn tämän yll&mafnlrim eatetuonn«, taan. ^ Tämä summa *v on yhtä su u n kuin maan liikkeessä ole T U organ of the Finnish w o rk e r* in hän on “urhoollisesti taistellut” : aikana. Joka oli voimassa yhden vu^ valtaa entisestään suuremmaksi, sivistyksen. TENSA Ik « W e»U rn State«. The only Finnish vat rahat yhteensä. Jos New pyöveliensä päämieheni punais- den> ei 89*nnt valon Jäsenet olla pj. Ei kestä enää pitkiä aikoja kun Nykyisten luokkavastakoh- D aily in t h . W eM . P n U w U d D aily, Yorkin pankkiirit äkkiä vaati-! F ^ e r a te d Pressin edustajan kansa käsittää Federated Pres- tien jyrkkyys ja yhteiskunta- ta terroria vastaan. kettiliajalla • etkä puhua missään Haa,, * l^ettfllajalla except Sunday, at A storia, Oregon, »ivat lainansa takaisin keinotte E. J. Costellon karkotus E ng-!sin omaksi laitoksekseen, aina- ky the W estern W orkm en's Publishing Hän tulee järjestämään jouk mond yhtiön työn haluisten kanssa . _ i . ? . - «l •• _____ ____ ___ olojen ristiriitaisuus mitataan- Ilin ilt2 m » nnm>xlrc>iiiTM «■•«¿4«*« vveal e o Society. lijoilta, ei velanmaksuun riittäi- lannista paljastaa taas porva- aksi mikä porvarillisten valhe- kin ju u ri sillä kehitystasolla, koja Venäjää vastaan. Ranskan Jos sen olisi tehnyt, niin yllämainit si Y hdysvaltain pankkien hoi- rillisen valtion heikkouden ja toim istojen ^ .rinnalla rohkenee missä väkivalta saa yhä julke- imperialismi, palkkana Horthyn tu'sakko selkään, sillä yhtiö «anoi jj O ffice Seventh end Com m ercial S t , veissä nykyään talletetu t rahat, epäluuloisuuden. Pienimmässä-1 puhua totta ja F. P :stä muo- i ämmän luonteen ja missä inhi hyvistä palveluksista, tahtoo si paljo menettäneensä eli kärsineensä Opposite Poet O ffice. Tilanne on k eh itty n y t vallan kin seikassa piilee valtaherrain dostuu maan suurin uutisväli- millinen siveyskäsite jyrkem- joittaa Tonavan komissionin vahinkoa. Jos taas tottelee, niin saa Phone: O ffice 365, Editorial D ep't 832 sietäm ättömäksi. Y ksinpä Y h -r a ielesta vaara vallitseville yh tystoimisto. Entiset ajat ovat min tuomitsen todellisuuden.— Budapestiin^ todennäköisesti «»kkotuomion anteeksi. Nyt se j* Poet O ffice A d d ree«: dysvaltain m aanviljelysdepart-j teiskuntajärjestelm älle. Kun jo- olleet ja menneet. T O V E R I Box 99. A sto n «, O ra. ! Tällä asteella on ihmisten ole siksi, että Horthyn valtakun- ta&s ohf saaT4t taA8 to°9atA Ha», m entin päällikkö M eredith, kä- ku Neuvosto-Venäjän asioitsija, massaolo mahdoton ja tällainen nassa on Tonavan rannoilla sei- mond’in orjillekin ainakin vähän m - . in t iiit iiu u n iH iiiii EDITORIAL STAFF sittäen mikä vaara uhkaa maa- vaikkapa Amerikassa ollut siir- olotila ei voi pitempiä aikoja lainen joukko sosialistiruumii- kaa- Eli* Sulkanen, Managiog Editor, Sulo t a maatalouden rappeutum ises- tolainen, saapuu E nglantiin, pii- KAPITALISMIN ta, että niitä ei ole miMään v‘ rte" oluin tt n i LUHISTU- I jatkua. S y v ia ea , AI«« S « v o .J a ir o A . Johnaon. pakotctt|1 esiintym ään l«e siinä brittiläisen mailman- MINEN O N HISTORIALU- muulla seudulla. lokakuun u p. ohjelma- Ja kakin. H istoria opettaa, että niin telukokouksessa keskustelukysymvk- pankkiirien äskeisessä kokouk- vallan kukistum isen vaara, jp- NEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS pian kuin joku kansojen hal-j IlilM tillttilllH Itllll * senä oli värit. Ja kummallakin väril W ashingtonissa rukoile- te“ ei auta muu kuin pistää Entered a* second-class mail m atter sessa lintom uoto, mikä on antanut July 18, 1912, at tke Post O ffice at massa herroilta pankkiireilta m^es sotalaivaan ja lähettää Marx ja Engels ovat osoitta- yhteiskunnalle erityisen leiman, TYÖVÄESTÖN VASEMMIS- lä oli edustajansa. “ K eltasen" väri A storia, Oregon, under tke A c t of lievennystä sopisi m ainiosti yhteen punasen käis palauttam alla far- m iljoonien kustannuksilla riit- neet, että kapitalistinen tuotan-¡on lakannut olemasta historial- M arch 3. 1879. TOLAISTUMINEN sä, joa ne k a ata a yhteen pyttyyn., sa marien krediitin. M utta pank-j tävän kauas pois tieltä. Kun jo- totapa luo edellytykset uudelle i linen välttäm ättöm yys, on se noivat “X eltaset". E i/hyvä isä, se ei MEXICOSSA . k iirit puhuivat vaan kauniita ku arkkipiispa — ajatelkaahan. yhteiskuntam uodolle, sekä sa-! poistettu valtavien taistelujen sanoivat punaset, sillä se olid Keinottelu TAppCUttCLU sanoja liikkeellä olevan raha- arkkipiispa! — joka sattuu puo- maila opettaneet, että olosuh- i kautta sen tähden, kun se on Muuan sanomalehden k i r ‘ sovi, sotkem ista. A inoastaan siten tulee määrän supistam isesta, tuotan- lustamaan pienten kansain itse- teiden kehityksessä kapitalis- käynyt esteeksi kehitykselle, maatalouden non lisäämisestä ja voimaperäis- määräysoikeuksia, kuten Irlan- min aikana kerran vissillä as-¡N äin lopetettiin orjakausi ja jeenvaihtaja lähettää Mexico hyvää ja kestävää, kun kaataa kelta- Citystä tiedon ,että voimakas gen tykkänään punaseen eikä mitään tyttäm isestä, . taloudellisten --------- ------- olo- n*n, m atkustaa Queenstovvniin, teella tapahtuu seisahdus; eri kukistettiin feodalinen imperia- vasemmistoliike on käynnissä muuta. Siis ote Ja tiedä, minkä ni- Amerikan kapitalistit ovat jen ennalleen palauttam isesta, Pnle« sanakin vaara m ailm an-, yhteiskuntaluokkien olemassa lismi, ja tänään on tu llu t kapi- Mexicon (C o n -iR ö in e n siitä sitte tulisi. Sitte sekin hallituksen reservipankkien va- luvaten ajatella farm arienkin laajuiselle S u u r-B rita n n ia lle , Jolo, jyrkkine, sovittam attom ille talism in vuoro kukistua, koska ,cuc. a ,.ull työväenliitossa «.o» iuno± »„mm» n»nns>n r » federation Regional Obrera)/ kumma nähdään, kun sitä vielä koe- rojen käytön avulla ryhtyneet asiaa — myöhemmin. joten ei m uuta kum mies n a -. vastakohtineen estää tuotannon sen olemassaolo on lakannut o- ;onka liittym istä Kolmanteen tetaan sotkea yhteen, toim enpiteisiin maan arvosuh-j M aanviljelyssihteeri Mere- pat.kan valtaiyen.aivasta ja s n r- j a kehityksen. Ja silloin lak- lemasta historiallinen väittä- Xnternationaleen vaaditaan yhäi v ie s tit kertovat e ttä W*. Berkehm. teiden palauttamiseksi ennal- dith o sotti pankkiireille, että retaa”* turvalliseen paixkaan — kaa näiden luokkien olemassa- m ättöm yys ja koska se on teh-i äänekkäämmin. Tähän liittoon osasto on hajalla ja e ttä siellä o" li7kk««liä’ ol vTn^rahavirlan".'." m aanvi|j ' ,ys’ uo,te,Btaan maan- ^ ° ä! ^ a'" ä Va"1?sl^ S‘ Ol° n historiallinen vältläm ätlö-; ny t ihm isten olemassaolon tais- kuuluvat uniot ova, aina olleet enää joku akka JUellä ja että •tupl, ^ ‘^ k i eX ; ± ' ,rr^ l : ii » , . . ä " a. ~ . . saavat «nunnan kannalla. Van- juu on o tt.n n , bM l, . . To.nen „ * pistämiseksi ennalleen. Reser- m arkkinoilla $2,500,000,000 vä- PystYvan keikautta”}aan. va^ta" Itävät ja luotava aineelliset pe-f esteeksi tuotannolle ja kehityk h o ilhsuutta ovat Untoissa edus- kertoo, e ttä sam a osasto on “postia- vipankit ovat pyrkineet tässä hemmän kuin edellisenä vuote- kunnai}. sillä kun Corkm por- rusteet tasa-arvoisuuden ja va- selle. taneet vain unioiden virkailijat, n u t” ja läh etetty tänne Eräkin Man- tarkotuksessa supistamaan lu o t-, na j a kuitenkin on tämän vuo- ??®st.ar in .. ” acSwmey-vainajan pauden yhteiskunnalle. Jokaiselle a jate lev a lle ihmi- m utta joukot ovät aina olleet dille sana, e ttä tulla ottam aan haa- toa, mutta herrat kapitalistit dcn E to je n tuottam inen tu llu t [ . e.is.!!nmat sukulaiset ja sinn- Nämä väitteet ovat osoittau- selle puhuu todellisuus tänään radikaalisia. M utta johtajien- linsa pois. Helsingin uutisia Tuk- maksamaan enemmän kuin edel- v- ^ aiSe_ i _ Paikkansa Pitäviksi. räikeää kieltä kapitalism in k u - |kin keskuudessa on viime kuu- helman kautta. T ietysti täältä kulkea _ lisenä vuotena. Siemenvilja, re- ^ 1 TchkaamrT>e havaintoja esim. kistum isen välttäm ättöm yydes- kausien aikana tapahtunut muu- saman tapaiset uutiset Berkeleyhin. vak in.&okseen vaan1. t y.o ttaJien’ hu, lannoitusaineet, koneet ja Dubliniin, estettiin se valtakun-; nykyhetken ilmiöistä — mitä tä, se osoittaa tuleville m ullis tos kirjeenvaihtajan tiedonan- M ataäm lehet ottakaa täm ä hoku». työläisten ja m aanviljelijäin va-ltyö ovat ou eet paijOn korkeam- na” turvallisuuden nimessä, ja johtopäätöksiä niistä joudum tuksille täydet historialliset e- non mukaan. L uis N.. Morones, h* huemloonna! K aupunkilaiset ovat hingoksi. Palkkoja voidaan ®-|massa hinnassa kuin ennen. van?.aja “ ^ k u lje te ttiin m uita mekään tekemään. E ri yhteis- dellytykset, ju u ri ne edellytyk- joka Mexicon työväenliitossa nyt alkaneet varustautua syömään työttöm yyden keinote- Sivumennen m ainittakoon vie teitä CorKiin haudattavaksi. kuntaluokkien kireät ristiriitai- set, joista Marx ja Engels ai- on Gompersin asemassa, sekä< jouluateriaa haulilla. Siis, jos ha- koisella s y n n y ttä m ä llä ja fa r-;la, etta Yhdysvaltain rahaston-' ,.Fede? ‘‘ d r ,P re«s ,n . edustaJa set välit, jo§ta johtuu katkera koinaan ovat puhuneet ja kir- m uut vaikutusvaltaiset henki- Inatte pitää kunnian, niin valmiste- m ituott.id en hintoja »<»daan k (ro „ eri W illiams, kasit- 0,1 mat,Ialla Englannissa järjes- luokkataistelu; ääretön luokka- joitelleet. Sen tähden viittaa- löt, jos saamme luottaa kirjeen- ka® te samaten, e tte tte joutuisi hä- alentaa saattamalla m aanviljeli-| täen reservipankklen varoilla S akseen uutisten välitystä Eng- viha hävittää kaikki inhim illi-jvat ajanmerki$, että elämme ___ _______________ vaihtajaan, ovat avoimesti tun- vio,le- jat sellaiseen puristukseen, jos-l keinotte| un iaajuuden, reservi- a" nin Ja tamän työväen set tunteet eri yhteiskuntaker- suurien m ullistusten aikakaut- nustaneet olevassa “bolshevike- sä heidän on myytävä tuotteen-|,pankkiiautakunnan puheenjoh- lel?tl' n kesken. Costello kävi rosten väliltä ja raakuus ilme- i ta. Kansainvälisen köyhälistön j a” L iiton tehtävänä tänä päi- Qaincy, Oregon »»-polkuhinnasta Edullisin kei- taj ana on uhannut rajottaa re- va^aa ennemmin Englannissa , nee täydessä karvassaan. vallankum ouksellinen luokka-! vana ei ole enää ainoastaan tais no tammotsen ttlanteen synnyt- M; vi kkilaina' ankJe i,ta jo t. samo.Ua asto.Ua, saaden s . l l o m ........................................................ • - - • I vana ole «m aastaan ta .. Kuolon uneen vaipui nuori toverini- .. Luokkavastakohdat lienevät: taistelu laajenee, se on e p ä ä tty -ltej u paikaniisäyksien tai työ «* e **«*• e«««ea* J aataa«w»aa V W« W V V tamiseksi on lamojen kteltämi- Ua u . i „ ua,. W all VaH.iiia täyden rauhan. Sittem m in jou- tänään kieltäm ättä saavuttaneet vät köyhälistön — -------- ratkaisevaan tuntien lyhentäm isen puolesta, me’ AuRU8t w'1,bert HjI1’ ,okak 29 ” nen farm areilta, niin etteivät ^ „ ¿ k iiit uh- tui Federatcd Press valtiosih- äärim m äisyyden; tuskinpa ku- voittoon. vaan on se ottanut päämäärä k- HauLaUs tapahtui 31 p. Hän oli tove saisi tuotteitaan, m a rk k in o ille /ka3ivat vaatia Wil^ amsin ero t. teeri Colbyn pannoihin ja syy- kaan voisi mielessään Jcuvjtella seen kapitalism in täydellisen rl Gu"' Hi" ,n f”1““' lältään “ h" . i IIII1IIIIIIIIIIIHIIUHII vaan ovat pakotettuja m yym ään«tami#ta prcsidentti W ilso n ilta!ta on ePälllä’ «ttä valtiovirasto yhteiskunnallisia vastakohtia poistamisen. Piakkoin pidettä- ™0' 1" ' K ,“ n el hän »"* kapitalistisille valittajille nai l _ „ h U a n c ta oi « iti tn l |etaa jotain Costellon karko- jyrkim m iksi, kuin ne tänään il m ukanam m e täällä taistelutantereel UNKARIN VALKOINEN vässä konventsionissa laaditaan « e ~ koska «¡edetään ettei yhteydessä tapahtuneis- menevät. — Ei taida löytyä tä liitolle uusi ohjelm a ja perus la. M utta ilman kärsim yksiä ci men HIRMUVALTA hänenkään eläm änsä, sillä haa presidentillä ole valtuutta erot- : ta cs' rlP takaisista asioista, nään sellaista runoilijaa, joka tuslaki, jotka vastaavat Kom nyt taa rahastonkom ptrolleria. W il s>»a kahdeksantoista tu n tia en- voisi sepittää edes yhden ihan "Le P opulairen” V ienin kir m unistisen Internationalen pe F.atrasti lähes kuukauden päivät, lää . .. . -u . • t liams on puolestaan uhannut nen Costellon pidättäm istä Lon- teellisen säkeen nykyisestä ------- yh- jeenvaihtaja kirjoittaessaan U n riaatteita ja sen jälkeen pyri kärien lausuntojen m ukaan, suohkuu- tönin kirjeenvaihtaja L aurencej julkaista niiden pankkiirien ni. toossa tehtiin ..säanm urto F e -!,eiskunnastai tai ihmisten kes. karin hirveästä terrorista m ai m etta. Lepää rauhassa. tään vntevteen Kolmannen In ternationa Siellä kaupunkipaikoiasa ehkä arve- T ~M on ™ v Yhdysvalla n a ---- . n . . n . r.h - n as- . . . 'm et jo(ka ovat f rvaroja lainan. derated Pressin toim istossa ........................ kinäisestä aherruksesta ja niiden nitsee Todd ......................... ......................................... ............................................................ m. m.: “K uten tunnettua yhteyteen. Confederation tonkom ptroUer.n virastosta saa n te , W al, kadulle M utta ank. Chicagossa ja viet.m pois Cos- velvollisuudentu nteista y h te is-' ilm oitti Neuvostohallitus, että len ¿ b re ra on Mexicon suZrfn ivo lctU' e“ il nä‘“‘4 plkl<u maak' ll”i nut numeroita, jotka todistavat. k iiri, k ,,ä masentanevat w il tellon yksityiset asiapaperit. kuntaa kohtaan. K o k o , ihmis se tulee pitämään unkarilaisis-1 v ä e n i ä r i e s t n ' x ,c o n s u u r ,n ‘ S’0- on nukuttu Asia on nykyään o»« että samalla päinvastoin. On ollut niin kiire, ette „ la u it u , a kun im ,ta_, länsi-, t - ^ 5 jn nijn - n kuin genaat_ Federated Pressin W ashingto- kunnan olemassaolo näyttää o- ta sotavangeista ylhäissyntyiset ei ole tahtonut Joutaa ensinkään nuk ja etelävaltioiden pankkiirit 1 /¡ . ■ . " . ¿ o ^ V u u .''jo . . iia . " on win.ua . n "¡n m I kirjeenvaihtaja c i r i ^ n v a i h t a ,« Laurence T.ai.renre , i -----------. i V a / pelkkää --------------- T ^ i l i ------------ rs iu tta . unkarilaiset panttivankeina, jos kumaan. Kun sade on ollut “epak(jo kauppa arvopapereita »»«««.";erottaa hänet. Tämä vain ku- Todd- kuultuaan Costeilon van-, Raakalaiskaudella kannettiin kansankom issaareilta riistettäi- Calif. nossa" m uutam an viikon, niin peru- vetävät hallituksen reservi- s iu m jele, öntä suvaitsem at. gltsem isesta, vaati suojelusta asetta omaa kansanjäsentä, vei siin henki. pankeista biljoonia dollareita. tomuutta> mjta keinottelijat hanelle valtiosihteeri Colbylta, jeäkin vastaan ja usein saatet- M utta U nkarin hallitus näyt- Väliin tottakin, — ehkä vahingossa, nain kaivam inen ja m onta muuta tye uovuttaen niitä W all kadun tu n tevat hallituksien heikom- m utta vastausta ei -ole tä h ä n , t jjn tehdä ryöstöretki läheiseen tää raivoissaan päättäneen sit- Täkäläinen lehti, Humboldt Standard, tä on k asaantunut yhteen läjään. Nyt uhkapelunen lyhempi- ja Pl p iakjn yrityksiä vastaan, jotka mennessa “ atu. Tapaus on he- naapuriin, polttaa talo, ottaa ko- i tenkin mestata heidät. Vielä oli laatinut oikein kuvan Sam Gom kum m inkin lienevät suurim m at kfl- ternpiaikdisim lamoihin 15, 20 vain u|, kaavat raj ottaa vapaata rattan yt tavatonta tuom iota sa- ko omaisuus sotasaaliiksi ja a-jsin ä päivänä, jolloin T shitseri- persista, joka oikein kiskom alla koet- reet sen verran ohi, e ttä joka mi« ................ jopa 30 prosentin korkoa vas- keinottelua. Menkööt kaikki’ »öm aU htim iespiireissä^ yksinpä sukkaat " orjiksi. Yleinen sivis- nin sähkösanoma saapui Buda- ti vetää Amerikan työväenliiton jäse- ja akka voi tulla kuulem aan toveri taan, kääntävät he kuuron kor hunningolle! H iis maatalon- porvar.pi.re.ssa .s il la laman jul- tys on tuom innut tämän menet- pestiin h irtettiin 4 vallankumo- niä, jotka oli kuvattu vaivasen hevo- Sjölundin puhetta täm än kuun 5 p. vansa farm areille pienteolli- , . . . . . . ..„ . desta ja farm arien asemasta. 1“ sen «ana" 'd u sta ja n o.keuk- telyn barbarism iksi ja on koet- uksellista. Niiden joukossa oli sen näköiseksi ja ukko Gompers oli Tähän tilaisuuteen ei tarvitse päiväi »“ “ ka.en hxrjottaj.ne, jotka o -> u n h an e - vain k ein o tu lu hai. s.en loukkaus on he.dankm tanut sitä kaikella tavalla hä- Oskar Lavay, postivirkailijain sitä kiskom assa puolueen laitum elle, kuluttaa, sillä puhe on iltasella, tuo»; vat rukoilleet lainoja 7, 8, tai ; runny. mielestään ennenkuulum atonta. vittää. M utta tänään,, kahden järjestäjä ja syndikaatin sihtee- jossa jo ennen näkyi aasi pitkine sa kello 8 tienoissa. Kaikille sanaa- korvineon. Mutta hevonen panee ku- kuulijoille taijo tan n vapaat kahvitj 10 _ prosentin Mielettömässä luulevaisuudes nenkymmenennen , . korkoa vastaan. . Tämmöisen A«x..0.1X7.cv.1 tilan vaim voaa vuosisadan H- Yli 20 kuolemaan tuom it- vassa kampoihin eikä nteinaa mennä. ' leivän kanssa. vallitessa R ahastorikom ptrollen W il- kuJkce aaoma nopeasti haviö. saan valtaherrat eksyvät teke- lopulla on tämä barbarismi vain tua odottaa, että hallitus päät- Tuo kuva toteaa sen, e ttä Sam i on Sunnuntaina m arraak. 7 p. on Qiun-j Häins on osottanut n u m e r o i l l a ,* ^ kohd Farm arit kövhty maän cntista mielettömämpiä m uuttanut muotoaan. Puhum at- täisi heidän kohtalostaan, etta New Yorkin pankit yksi- vät, pienviljelijät __ m . t — » kurjistuvat, __ tekoia. ioiden v a in ; __ Valu»-. ryöstä-i Valkea terro ri tahtoo . myös- m enettänyt jo isomman osan mah- cyn Social- ja Literary’ Clubin kokon; tek° j a\ seuraukset j°id®n seuraukset vain takaan toisten 1 kansain nään lainanneet W all ka kunnes eivät näe muuta pelas- edistävät sitä asiaa, jota he ta b -. misestä, jatkaa nykyinen luok- kin palkita keskiaikaisen jär- tiaan Amerikan unionistien k e sk u u -. haalilla kello 1 J.pp.. ja osaston ko , , ovat . , * kous kello 2 sam ana päivänä. Mui« dun keinotteluun $1,500,000,000 tugta kuin a itsetietoiseen toisivat tukahuttaa. T arkotus kayhteiskunta silm itöntä työ- jestelm än kannattajiansa. H ort- de8Sa- Lokak. 9 p :n ä oli vuosi kulunut sii- takaa saapua. — J. Hekala. ja kymmenen kuukauden aika- köyhälistöön, joka tarjoaa ai- on heikentää Federated Pres kansan riistäm istä, johonka ase hy on .ilm oittanut antavansa tä kun Hammond L. Co. tuom arin ( _______ __ _ __________ na lokakuun 1 p:sta, 1919 elo- nQan pclastuksen ticn siä, tätä työläisten uutistoim is- maan työväenluokka tänään voi-! “länityksiä” niille, jotka ovat Denver Sevier'in antam a estetuom io 1 K. L :n tietäm än mukaan on mur| kuun 1 p:aan, 1920, oli W all ----- -------- ----------------- toa, joka lyhyen olemassaolon- daan pakottaa vain asevoimalla “urhoollisesti taistelleet punais- täkäläistä Tim ber W orkers Uniota haetaan kuulu jäm säläinen “sotapolt kadulle luovutettu “brokeri”-, Vanhan m aterialism in kanta sa aikana on paljastellut rehel kun siveelliset keinot eivät enää ta terroria vastaan.” Nämä hy- vastaan, kului ulos ja sam alla $10,- si" Jussi From ("Rum rain Jussi”) I- “katu”-, määräaika- ja vaadit on porvarillinen yhteiskunta; lisesti asioita, joita eivät v alta-1 tepsi. Todellisuudessa ei ih- vät isänmaanystävät saavat “ur- 000 sakko rangaistus tuli m itättö- vistänyt A m erikaan. Kuten olemin*, taessa takaisin m aksettaviin lai uuden: inhim illinen yhteiskun- herrat laskisi yleisen kansan m iskunta ole vapautunut barba- hoollisten” tittelin. kertoneet on sam aisen Jussin om*i- noihin yhteensä $5,400,000,000 ta eli yhteiskunnallistutettu ih- tietoon, m utta tämäkin tapaus rism ista; sivistys ei voi sitä hä-' J a samalla kun H orthy pe- Kuten m uistetaan oli Hammondin Istunnolla useita kymmeniä tvoläir kahdeksasta aina kolmenkym- misyys. — Marx vain lujittaa Federated Pressiä, vittää niin kauan kuin sen sä i-; rustelee “läänityksiänsä” Unka- yhtiön työläiset lakossa. Tim ber m urhia kansalaissodan ajoilta. « f » - » . ” « Eureka, «ane Hi mm: a t t u t i i!!»«« se — dem okratialla. Kansallinen de Joukkojen painostuksen alaisina karaistuu Saksan työväen uusi polvi, m okratia on proletariaatin porvaris- inuutteievat vanhan sosialismin ove- Se saa m aksaa kokem uksensa sitä ltahan proletaarit, m uistakaa Unka- omavallan perusteisiin, ei porvari» ria, jonka esim erkki on historiassa ton tarvitsisi turvautua kuristuksiin tolle kavaltam isen juhlallinen muoto, lam m at ainekset väriään ja nahkaan- suuremmilla uhreilla, m itä kauemmin vakavana varotuksena, e ttä taistelua- i Koko vastakum ouksen käsitettä eiflffl Mutta ei siinä vielä koko sosiali sa, olem ustaan m uuttam atta; ne e- Saksan Riippumaton sosialistipuolue sa vallasta ja sen valtauksen jäi- si, jos ei historia tuntisi vallank«-, roavat tai uhkailevat erota II:sta In- ottaa vaikutuksia sosialidem okraatt:- keenkin on proletariaatin asetuttava mouksia. Jos proletariaatin taisi* dem okratian lankeem uksen syvyys. ternationalesta, m utta kauhistuvat jo- silta valtionpelastajilta. jotka tuijot- Noudattaen kapitalistiie-n järjesty k kaista vallankum ouksellista joukkolii tavat taaksepäin Bebelin aikoihin, ei- lujasti omille jaloilleen, siten e ttä se luun nousut kiertäm ättöm äsii johti pyyhkäisee pois kaikki yliaikaiset ja vat siihen, e ttä porvaristo yhtyy ite sen turvaam ispolitiikkuansu on se ( kettä, jopa toiminnan vakavaa valmis vätkä käsitä nykyisen vallankumouk- häilyvät ainekset sekä säälim ättä lyö puolustusta Ja vastahyökkäystä vat- porvariston jälkiä seuraten joutunut tustakin. Tätä ,. naamiopeliä kuvaa , «eilisen ajankohdan luonnetta. — - - alas kaikki petosyritykset. . . . ten. niin toctistaa täm ä tosiasia vain julkisesti polkemaan jalkoihinsa sekä hyvin, ja sen paljastaa se seikka, et purjehtivat tapahtum ain jäljessä ja 1 . ♦ , * « , , . , , *pp.r , . , , , . , . . . . .. . jrttjet» a j . i , Sodan järkytykset, joiden seurauk- e tta vallankumous on kahden l« (Jatkoa) duksen kanssa yhtaikaa tapahtui "kansallisen puolustuksen" e ttä “d e .s „ „ M r 't ’ “ ”b . • m' " ä- )Oka ' “" " '¡ » « .a on valkea taloudellinen pula, ab m » .tä .n te l» k a n ta h te in a. Jok:, h Sosialisti, joka suoraan tai epäsuo- maan kapitalistisen talouden rornah- m okratian". Scheidem ann ja Ebert P, ““ 7* 8UOl<!: i ” U1,” naan " H ta » « « •» '.vuttom uu. kavat uudtn ,„ vun Y hdy,vakain, ku- vain t» l« ,„ lo p u lle e n w»'1 rasti tukee yhden kansan etuoikeu- dus. Ei ollut muuta luokkaa kuin nuolevat Ranskan imperialismin k a iulkeuden ia vtH I - up*J^ 'a r . »t» t , . . . ° 9a -uxenl >urEin J® Karl .en muidenkin Amerikan maiden työ- (non. Kommunismi h y lk iä l.alvrt I tettua asemaa toisen kustannuksella, proletariaatti, joka olisi voinut ottaa siä; ne etsiv ät sen apua sosialistista julkeuden ja yltioisanm aallisen kiih- Liebknechtin puolue opettaa Saksan ..... J , ui- rv.trvi..« » . <«• , -• ndKSHn vaenliikkeessR. W ilsonilaisen kissan- FUeTi sellaisen politiikan, joka pid* joka sietää siirtom aaorjuutta. Joka käsiinsä hallitusvallan. Tekniikan vallankumousta vastaan. Thomas on kon puolue, — on myös ilm oittanut tvolafsia löytäm ään oikean tien tais- lrnii«.« «. , „ n „ »aa » i < . ti.»* , , a, . * , * kullan ja valheen loppu on sam alla taa joukkoja toim innasta pelotta* vetelee ihmisoikeuksien rajaviivoja kehitysaste. Saksan työväenluokan lu- Kansain Liiton, täm än imperialismin eroavansa ll:s ta Internationalesta. telun temmellyksessä. vastakum ouksen ruoskani- i rodun Ja ihonvärin perusteella, joka j kum aarällinen voima ja sen korkea asioimiston. palkattu agentti. Var.- j Ranskan sosialistipuolueen johtava Englannin työväenliikkeen yläker- sen am erikkalaisen sosialism in lop-1 maila pu, joka on rauhanhaaveharhojen Ja ,, auttaa porvaristoa säilyttäm ään s iir-! kulttuuri olivat varm ana yhteiskun dervelde, täm ä johtam ansa II:n jm rlam enttikopla, joka nyt äänestää , rosten , , tylsistym A inen on niin suuri, ct- markkinakanpnBtelun « k a m e la k a . K aP|tal1« ' “ ” h « « " ’«*; tom aavaltaansa. joka ei kaikin kei nallisen vallankumouksen menestyä- Internationalen pintapuolisuuden kau- b u d je tiu ja Vereaillesln soplmuata ,el ’ *«•■ " l« 8 tunnela nudeitlryhm l- ka h ra Gomperein am m atti) hdlaly, )a ’“‘“O"1» vastaan, joka uhku, tv noin tue Irlannin, Egyptin Ja Intian seu takeena. Mutta onnettom asti nopuheinen henkilöitymä, on kunin- vastaan, pysyy olemuksensa ntukaisa- ” ' k^ " välttäm ättöm yyttä. Isobrltan- \ liikkeen tuki vasem m alta. Amerikan -on tuhota Inhimillisen kuittuurm. ► liikkeitä Lontoon rahavaltiaita vas poikkesi Saksan sosialidem okratia kaaliinen m inisteri, klerikaali Dela- na porvarillisen tasavallan tukena. yovaenpnolueen Johtajat pyrki-j m antereen vallaakum oukselllsten pro .e t t a . Kom m unistinen Interra.tosö« taan. sellainen soaialistl on m enet pois polulta. M utkikkaitten manöö- croix’ln. Belgian katolisten pappien Sen opposttlonln Ilm aukset eivät me- ' « „ : n | | . u « t a , „ puolueiden Ja Järjestöjen kansainvälisen p rolet.rläätm tänyt työväen luottam uksen ja an- verien tiellä, joissa oveluus ja type- suojelijan ja kongoneekereitä vastaan ne pitemmälle kuin m itä on silloin ln te rn a Drtnalen riveissä. Aikana, jo!- VnVnAminnn » v « , . . F , .... ' . . , , ,, x. Kokoommen — A laskasta Kap Hor- neen taistelun. tuotannonva!in*itte5 »amnut jos ei juuri luotia niin aina-1 ryys yhtyvät, on proletariaatin tarm o harjotettujen kapitalististen julmuuk- . taskun * tarpeen proletariaatin vanholl- lo,n tapahtum ain kulku viime vuost- J niin aRt, « i , no , , , , ’n a8li — yhdeksi lujaksi Interna: yksityisom istuksen poistamisen > kin lähtem ättöm än häpealeintan. j käännetty pois sen luonnollisesta ja sien puolustajan kätyri. Henderson, n lisftupain kerrosten voittam iseksi na on 'an h o llisessa Englannissakin *jnnnio_ *„0.11,0. „„„ . v „ , ... hxkiftönx » * 1 a ,« ttonalen Amerikan osastoksi mahla- kansantalouden asettam isen vhtefl* Ja proletariaatin kansainvälisiä j kiertäm ättöm ästä pääm äärästä, joka joka matkii porvariston sUurmiehiä . LuokkataiKt/Uun pääkysymykKiRcft n^Ltan>t ylo&alasin taloudellisen elä an - peruste*®* kumousllikkeltä ehkäisevät enää so on vallan valtaus. Vuosikymmeninä ja milloin, esittää kuninkaallisen m i- j Ranskan parlamenttaZriiien"'s7»iüj7m^ ma" Ja tehnyt joukot m itä vastaan- vaa vihollista, VM<5taan _ hdysvaltain , .... imperia- . v sen , . taloussuunnitelm 4 Perustaa ja toteuttaa tu<-' ^ dan Jäljeltä säilyneet piikkilankara oli soäiaildem okratia koonnut Joukko- nisterin. milloin hänen m ajesteettinsa ■ kuten ennenkin ty lsistyttää työväen ottavam m ikst vallankum oukselliselle ! ’ . ta v* .f»8.a *a J jat vähemmän , . kuin vanhain puolue- t ’oottam usta, sitten ratkaisevana alam aisim m aa tröväenoppoaitionln o luokaa tahdo, sffle tyrkyttäm ällä e ttä ¡»hJeimalle, pysyy porvarisvaltion vi- j lotfa voitoin J«t< * « 7 ^ 1 ke” d “ a ‘Be,‘ r W » k » n ta . ja am m attiyhdistysjohtajain itsek- j hetkenä, jolloin porvariston kohtalo saa, Tom Shaw, joka vaatii N eu-1 nrkvinen hetki 0« v a l l a n n e n rallinen koneisto - i jo ,,a w ifo " is e Sti voitaisiin käydä proletariaatin diktatuuri ja n e u v o i . .... , - i nykyinen hetki on vallanottoon soDi ra ‘*1,wn koneisto — kuningasvalta. ,„t.»„t„„ A,.t__t_ , . . ................... k.vys, vanhoillisuus, härkäpäisyys Ja ; oli pelissä, heittääkseen koko auktori- vontohallitukseita todistuksia sille, et- maton, kun Ranska - lordien h,,™« ____ _____ ’ J »«irtelua dollaria Ja sen voimia vas- valta. Joka yhdistää kaikkien on ylen väsynyt, lordien huone, alahuone, kirkko, am i osien m iljoonat työläiset, laajeute*! petos, näiden Jotka edellisenä aika- ■ teeriinsä sortaja in käytettäväksi. *ä Lontoon hallituksessa istuu rosvo kuten se oli eilenkin sopimaton sodan ®a Hlyhdistykse(, työväenpuolue; Yrjö ta an - Eri maiden koko- Ja puoliviralliset puhdistaa ja muodostaa Konini«»1* aa työväen niskoille nousivat. Van- Liberalismin petos ja porvarillisen ja. varkaita ja valehteltjoifa — mitä ; takia ja sodan edellä taas teolltsuu- C anterburyn arkkipiispa ja Ben haliitussosiaiistit ovat monilla perus- tinen Internationale taistelun tu®*® hain am m attiliitiojen johto toimii dem okratian häviö osottautuvat vä ovat närottt herrat m uuta kuin työ-f deu nousun takia ja set! edellä teol- p e r s o n — koko koreus pysyy m uni ksikin keinoin tyovaenjoukkojen v a i-, homman m erkitseviksi sivuilmiöiksi vaenluokan julkivihoilisia. R enner ja lisuuspulan takia j n e. .Samalla ta tum attom ana kaiken kehityksen pai- teillä syyttäneet kom m unisteja siitä, sa rivinaä. Kommunistinen Inter»» 1 e ttä näm ä leppyroättöm tionale on kansainvälisen proleiari** U k ^ t u “ ^ m in g kiT r rT s h X Bt - I -- T t o u m ttÄ^ r , SO8{aHSmin " i Z i a r r U n a ------------- ,aan antavat aih etU - ^ ällä - o u taktiikal- k s e l . tin vailankum oukseiiisen nousua YHTEISKUNNALLISIA IA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA KAPITALISTINEN M AI LM A JA K. 1:LE on ö d t„ » ,ln ..h . h th tt. b t ^ r t i u t* n - «on ntuttsan. „ „ h o tltis t.» »httovoi- k. , kkl h . sorbeidon b o o b u a b rt« .« : Jo^ * » x lb ja > J Ä Z X ' ’>UK ?ns Î X l « Z n A Î h . w .Ia i ” , 'as*m8p- ° 6UUS1 vaLstyy u k a a ,a » ‘: kuuluttavat II;n Internationa- valheellinen syndikalismi. Voimak-1 »«n kohtalojen avain on sosialistipuo- K ansainvälisen sostahdem okratian j ll:n Internatm nalen antleosialistlsen Ien h a ^ ä R is tä haaksirikkoa. VEt- kaa„. henkisesti yhtenäisen ja järjen- lueen kasissa, on sen oikean Turatiu kavalluksella ei ole vertaistaan sor- va.kutuksen rinnalla. Sosialidemo- doln on Karl Kautsky. entinen m arxi-, leim allisesti lujan kurin alaisen kom- Johtaman siiven pvrkim yksenä Johtaa to . vastaan käydyn taistelun aika-, kratia puolustaa sodanaikaista p e t o lainen Ja H;n Internationalen teoree- L u n is tts e n puolueen perm tam tnen on voim akkaasti kehittvvä Proie ta r iä tin kirjoissa* 9e on «m ennyt Saksassa taan kansallisen puolustuksen syyllä, rikko, m uuttunut kaikkien maiden Ranskan proletariaatille elämän ja vallankumous p a rla m e n ta a riste n re- seirim m ässa ja kainahm m assa «nuo- \ astavallankum oukselllsta politiik- keltaisen lehdistön heilahtelevaksi ; kuoleman kysymys ¡tonnien uomaan Täm ä s in in e n Ia dossa. Saksan imperialismin rornah- kaansa rauhanteon jälkeen verhoaa i nurkkakirjuriksi. I Taistelussa ja kapinassa kasvaa ja 1 boteesi on tällä hetkellä suurin vaara. I»«. O . TOH t« „«lataat, mä valtioilinen syyttely ei ole m uute ryhm ät ja järjestö t. Jotka a voi»«*’ kuin liberalism in valittelujen m yo ta i peitetyssä muodossa petkutta**’ h ästy n y ttä piiam atkintaa. Nämähän turm elevat tai heikentävät prolete^l ovat aina selittäneet, e ttä proleU riaa aatla taikakaluina, sellaisilla — tin itsenäinen taistelu ajaa om istavat jotka verhoavat porvariston dikta,#r| taantum uksen leiriin. Täm ä on e- ria. Komratxnisrin<‘n Interuatios**' päilem ättä oikein. Jos ei työväen- ei m yöskään hyväksy rivelhin&ä luokka yrittäisi käydä käsiksi pää , jestöjä, jotka kyllä ovat ottaneet
