KESKIW UKONA, MARRASK. 3 P — W ED., NOV. 3
No. 258
.■Lii._j»
menen prosentin korkoa vas-, KAPITALISTINEN VALTIO I kohottaen sen arvoa kansan sil lymiseksi on vaikuttamassa ai rissa, entente antaa Unkarin | wjoricers Unio ollen sen johdos«*,
TOVERI
taan
11
Olimme
ss «eV
e<X
i TUNTEE ME1KKOU-
(T H E C O M R A D E ,
missä ja lisäten sen vaikutus neellinen tekijä, joka kahlehtii Horthylle lääniksi siitä, että nHn tämän yll&mafnlrim eatetuonn«,
taan. ^
Tämä
summa *v on
yhtä
su
u
n
kuin
maan
liikkeessä
ole
T U organ of the Finnish w o rk e r* in
hän on “urhoollisesti taistellut” : aikana. Joka oli voimassa yhden vu^
valtaa entisestään suuremmaksi, sivistyksen.
TENSA
Ik « W e»U rn State«. The only Finnish vat rahat yhteensä.
Jos New
pyöveliensä päämieheni punais- den> ei 89*nnt valon Jäsenet olla pj.
Ei
kestä
enää
pitkiä
aikoja
kun
Nykyisten
luokkavastakoh-
D aily in t h . W eM . P n U w U d D aily, Yorkin pankkiirit äkkiä vaati-!
F ^ e r a te d Pressin edustajan kansa käsittää Federated Pres- tien jyrkkyys ja yhteiskunta- ta terroria vastaan.
kettiliajalla • etkä puhua missään Haa,,
* l^ettfllajalla
except Sunday, at A storia, Oregon,
»ivat
lainansa
takaisin
keinotte
E.
J.
Costellon
karkotus
E
ng-!sin
omaksi
laitoksekseen,
aina-
ky the W estern W orkm en's Publishing
Hän tulee järjestämään jouk mond yhtiön työn haluisten kanssa
.
_ i
. ? . - «l ••
_____ ____ ___ olojen ristiriitaisuus mitataan-
Ilin
ilt2
m
»
nnm>xlrc>iiiTM
«■•«¿4«*«
vveal
e
o
Society.
lijoilta, ei velanmaksuun riittäi- lannista paljastaa taas porva- aksi mikä porvarillisten valhe- kin ju u ri sillä kehitystasolla, koja Venäjää vastaan. Ranskan Jos sen olisi tehnyt, niin yllämainit
si Y hdysvaltain pankkien hoi- rillisen valtion heikkouden ja toim istojen ^ .rinnalla rohkenee missä väkivalta saa yhä julke- imperialismi, palkkana Horthyn tu'sakko selkään, sillä yhtiö «anoi jj
O ffice Seventh end Com m ercial S t ,
veissä nykyään talletetu t rahat, epäluuloisuuden. Pienimmässä-1 puhua totta ja F. P :stä muo- i ämmän luonteen ja missä inhi hyvistä palveluksista, tahtoo si paljo menettäneensä eli kärsineensä
Opposite Poet O ffice.
Tilanne on k eh itty n y t vallan kin seikassa piilee valtaherrain dostuu maan suurin uutisväli- millinen siveyskäsite jyrkem- joittaa
Tonavan
komissionin vahinkoa. Jos taas tottelee, niin saa
Phone: O ffice 365, Editorial D ep't 832
sietäm ättömäksi. Y ksinpä Y h -r a ielesta vaara vallitseville yh tystoimisto. Entiset ajat ovat min tuomitsen todellisuuden.— Budapestiin^
todennäköisesti «»kkotuomion anteeksi. Nyt se j*
Poet O ffice A d d ree«:
dysvaltain
m aanviljelysdepart-j teiskuntajärjestelm älle. Kun jo- olleet ja menneet.
T O V E R I Box 99. A sto n «, O ra.
! Tällä asteella on ihmisten ole siksi, että Horthyn valtakun- ta&s ohf saaT4t taA8 to°9atA Ha»,
m entin päällikkö M eredith, kä- ku Neuvosto-Venäjän asioitsija,
massaolo mahdoton ja tällainen nassa on Tonavan rannoilla sei- mond’in orjillekin ainakin vähän m -
. in t iiit iiu u n iH iiiii
EDITORIAL STAFF
sittäen mikä vaara uhkaa maa- vaikkapa Amerikassa ollut siir-
olotila ei voi pitempiä aikoja lainen joukko sosialistiruumii- kaa-
Eli* Sulkanen, Managiog Editor, Sulo t a maatalouden rappeutum ises- tolainen, saapuu E nglantiin, pii- KAPITALISMIN
ta, että niitä ei ole miMään v‘ rte"
oluin tt n i
LUHISTU- I jatkua.
S y v ia ea , AI«« S « v o .J a ir o A . Johnaon.
pakotctt|1 esiintym ään l«e siinä brittiläisen mailman- MINEN O N HISTORIALU-
muulla
seudulla.
lokakuun
u
p.
ohjelma-
Ja kakin.
H istoria opettaa, että niin
telukokouksessa
keskustelukysymvk-
pankkiirien äskeisessä kokouk- vallan kukistum isen vaara, jp- NEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS pian kuin joku kansojen hal-j
IlilM tillttilllH Itllll *
senä oli värit. Ja kummallakin väril
W ashingtonissa rukoile- te“ ei auta muu kuin pistää
Entered a* second-class mail m atter sessa
lintom uoto, mikä on antanut
July 18, 1912, at tke Post O ffice at massa
herroilta pankkiireilta m^es sotalaivaan ja lähettää
Marx ja Engels ovat osoitta- yhteiskunnalle erityisen leiman, TYÖVÄESTÖN VASEMMIS- lä oli edustajansa. “ K eltasen" väri
A storia, Oregon, under tke A c t of lievennystä
sopisi m ainiosti yhteen punasen käis
palauttam alla far- m iljoonien kustannuksilla riit- neet, että kapitalistinen tuotan-¡on lakannut olemasta historial-
M arch 3. 1879.
TOLAISTUMINEN
sä,
joa ne k a ata a yhteen pyttyyn., sa
marien krediitin. M utta pank-j tävän kauas pois tieltä. Kun jo- totapa luo edellytykset uudelle i linen välttäm ättöm yys, on se
noivat
“X eltaset". E i/hyvä isä, se ei
MEXICOSSA
.
k iirit puhuivat vaan kauniita ku arkkipiispa — ajatelkaahan. yhteiskuntam uodolle, sekä sa-! poistettu valtavien taistelujen
sanoivat punaset, sillä se olid
Keinottelu TAppCUttCLU sanoja liikkeellä olevan raha- arkkipiispa! — joka sattuu puo- maila opettaneet, että olosuh- i kautta sen tähden, kun se on Muuan sanomalehden k i r ‘ sovi,
sotkem ista. A inoastaan siten tulee
määrän supistam isesta, tuotan- lustamaan pienten kansain itse- teiden kehityksessä kapitalis- käynyt esteeksi kehitykselle,
maatalouden
non lisäämisestä ja voimaperäis- määräysoikeuksia, kuten Irlan- min aikana kerran vissillä as-¡N äin lopetettiin orjakausi ja jeenvaihtaja lähettää Mexico hyvää ja kestävää, kun kaataa kelta-
Citystä tiedon ,että voimakas gen tykkänään punaseen eikä mitään
tyttäm isestä, . taloudellisten
--------- ------- olo- n*n, m atkustaa Queenstovvniin, teella tapahtuu seisahdus; eri kukistettiin feodalinen imperia- vasemmistoliike on käynnissä muuta. Siis ote Ja tiedä, minkä ni-
Amerikan kapitalistit ovat jen ennalleen palauttam isesta, Pnle« sanakin vaara m ailm an-, yhteiskuntaluokkien
olemassa lismi, ja tänään on tu llu t kapi-
Mexicon
(C o n -iR ö in e n siitä sitte tulisi. Sitte sekin
hallituksen reservipankkien va- luvaten
ajatella farm arienkin laajuiselle
S u u r-B rita n n ia lle , Jolo, jyrkkine, sovittam attom ille talism in vuoro kukistua, koska ,cuc.
a ,.ull työväenliitossa
«.o» iuno±
»„mm» n»nns>n r »
federation Regional Obrera)/ kumma nähdään, kun sitä vielä koe-
rojen käytön avulla ryhtyneet asiaa — myöhemmin.
joten ei m uuta kum mies n a -. vastakohtineen estää tuotannon sen olemassaolo on lakannut o- ;onka liittym istä Kolmanteen tetaan sotkea yhteen,
toim enpiteisiin maan arvosuh-j M aanviljelyssihteeri
Mere- pat.kan valtaiyen.aivasta ja s n r- j a kehityksen. Ja silloin lak- lemasta historiallinen väittä- Xnternationaleen vaaditaan yhäi v ie s tit kertovat e ttä W*. Berkehm.
teiden palauttamiseksi ennal- dith o sotti pankkiireille, että retaa”* turvalliseen paixkaan — kaa näiden luokkien olemassa- m ättöm yys ja koska se on teh-i äänekkäämmin. Tähän liittoon osasto on hajalla ja e ttä siellä o"
li7kk««liä’ ol vTn^rahavirlan".'." m aanvi|j ' ,ys’ uo,te,Btaan maan- ^ ° ä! ^ a'" ä Va"1?sl^ S‘
Ol° n historiallinen vältläm ätlö-; ny t ihm isten olemassaolon tais- kuuluvat uniot ova, aina olleet enää joku akka JUellä ja että •tupl,
^ ‘^ k i eX ; ± ' ,rr^ l : ii » , . . ä " a. ~
. . saavat
«nunnan kannalla. Van- juu on o tt.n n , bM l, . . To.nen „ *
pistämiseksi ennalleen. Reser- m arkkinoilla $2,500,000,000 vä- PystYvan keikautta”}aan. va^ta" Itävät ja luotava aineelliset pe-f esteeksi tuotannolle ja kehityk
h o ilhsuutta ovat Untoissa edus- kertoo, e ttä sam a osasto on “postia-
vipankit ovat pyrkineet tässä hemmän kuin edellisenä vuote- kunnai}. sillä kun Corkm por- rusteet tasa-arvoisuuden ja va- selle.
taneet vain unioiden virkailijat, n u t” ja läh etetty tänne Eräkin Man-
tarkotuksessa supistamaan lu o t-, na j a kuitenkin on tämän vuo- ??®st.ar in .. ” acSwmey-vainajan pauden
yhteiskunnalle.
Jokaiselle a jate lev a lle ihmi- m utta joukot ovät aina olleet dille sana, e ttä tulla ottam aan haa-
toa, mutta herrat kapitalistit dcn E to je n tuottam inen tu llu t [ . e.is.!!nmat sukulaiset ja sinn-
Nämä väitteet ovat osoittau- selle puhuu todellisuus tänään radikaalisia.
M utta johtajien- linsa pois. Helsingin uutisia Tuk-
maksamaan enemmän kuin edel- v- ^ aiSe_ i _
Paikkansa Pitäviksi.
räikeää kieltä kapitalism in k u - |kin keskuudessa on viime kuu- helman kautta. T ietysti täältä kulkea
_ lisenä vuotena. Siemenvilja, re-
^ 1 TchkaamrT>e havaintoja esim. kistum isen välttäm ättöm yydes- kausien aikana tapahtunut muu- saman tapaiset uutiset Berkeleyhin.
vak in.&okseen vaan1. t y.o ttaJien’ hu, lannoitusaineet, koneet ja Dubliniin, estettiin se valtakun-; nykyhetken ilmiöistä — mitä tä, se osoittaa tuleville m ullis tos kirjeenvaihtajan tiedonan-
M ataäm lehet ottakaa täm ä hoku».
työläisten ja m aanviljelijäin va-ltyö ovat ou eet paijOn korkeam- na” turvallisuuden nimessä, ja johtopäätöksiä niistä joudum tuksille täydet historialliset e- non mukaan. L uis N.. Morones, h* huemloonna! K aupunkilaiset ovat
hingoksi. Palkkoja voidaan ®-|massa hinnassa kuin ennen.
van?.aja “ ^ k u lje te ttiin m uita mekään tekemään. E ri yhteis- dellytykset, ju u ri ne edellytyk- joka Mexicon työväenliitossa nyt alkaneet varustautua syömään
työttöm yyden keinote-
Sivumennen m ainittakoon vie teitä CorKiin haudattavaksi.
kuntaluokkien kireät ristiriitai- set, joista Marx ja Engels ai- on Gompersin asemassa, sekä< jouluateriaa haulilla. Siis, jos ha-
koisella s y n n y ttä m ä llä ja fa r-;la, etta Yhdysvaltain rahaston-' ,.Fede? ‘‘ d r ,P re«s ,n . edustaJa set välit, jo§ta johtuu katkera koinaan ovat puhuneet ja kir- m uut vaikutusvaltaiset henki- Inatte pitää kunnian, niin valmiste-
m ituott.id en
hintoja »<»daan k
(ro „ eri W illiams, kasit- 0,1 mat,Ialla Englannissa järjes- luokkataistelu; ääretön luokka- joitelleet. Sen tähden viittaa- löt, jos saamme luottaa kirjeen- ka® te samaten, e tte tte joutuisi hä-
alentaa saattamalla m aanviljeli-| täen reservipankklen varoilla S akseen uutisten välitystä Eng- viha hävittää kaikki inhim illi-jvat ajanmerki$, että elämme
___ _______________
vaihtajaan,
ovat avoimesti tun- vio,le-
jat sellaiseen puristukseen, jos-l keinotte| un iaajuuden, reservi- a" nin Ja tamän
työväen set tunteet eri yhteiskuntaker- suurien m ullistusten aikakaut- nustaneet olevassa “bolshevike-
sä heidän on myytävä tuotteen-|,pankkiiautakunnan puheenjoh- lel?tl' n kesken. Costello kävi rosten väliltä ja raakuus ilme- i ta. Kansainvälisen köyhälistön j a” L iiton tehtävänä tänä päi-
Qaincy, Oregon
»»-polkuhinnasta Edullisin kei- taj ana on uhannut rajottaa re- va^aa ennemmin Englannissa , nee täydessä karvassaan.
vallankum ouksellinen
luokka-! vana ei ole enää ainoastaan tais
no tammotsen ttlanteen synnyt- M; vi
kkilaina' ankJe i,ta jo t. samo.Ua asto.Ua, saaden s . l l o m ........................................................
• - - •
I vana
ole
«m aastaan ta .. Kuolon uneen vaipui nuori toverini-
.. Luokkavastakohdat
lienevät: taistelu laajenee, se on e p ä ä tty -ltej u paikaniisäyksien
tai
työ
«* e **«*• e«««ea* J aataa«w»aa V
W« W
V V
tamiseksi on lamojen kteltämi- Ua u . i „ ua,. W all VaH.iiia täyden rauhan. Sittem m in jou- tänään kieltäm ättä saavuttaneet vät
köyhälistön
—
--------
ratkaisevaan
tuntien
lyhentäm
isen
puolesta,
me’ AuRU8t w'1,bert HjI1’ ,okak 29 ”
nen farm areilta, niin etteivät
^ „ ¿ k iiit uh- tui Federatcd Press valtiosih-
äärim
m
äisyyden;
tuskinpa
ku-
voittoon.
vaan
on
se
ottanut
päämäärä
k-
HauLaUs tapahtui 31 p. Hän oli tove
saisi tuotteitaan, m a rk k in o ille /ka3ivat vaatia Wil^ amsin ero t. teeri Colbyn pannoihin ja syy-
kaan voisi mielessään Jcuvjtella
seen kapitalism in täydellisen rl Gu"' Hi" ,n f”1““' lältään “ h"
. i IIII1IIIIIIIIIIIHIIUHII
vaan ovat pakotettuja m yym ään«tami#ta prcsidentti W ilso n ilta!ta on ePälllä’ «ttä valtiovirasto yhteiskunnallisia
vastakohtia
poistamisen. Piakkoin pidettä- ™0' 1" ' K ,“ n el hän
»"*
kapitalistisille valittajille nai l _
„ h U a n c ta oi « iti tn l |etaa jotain Costellon karko- jyrkim m iksi, kuin ne tänään il
m
ukanam
m
e
täällä
taistelutantereel
UNKARIN VALKOINEN vässä konventsionissa laaditaan
« e ~
koska «¡edetään ettei
yhteydessä tapahtuneis-
menevät. — Ei taida löytyä tä
liitolle uusi ohjelm a ja perus la. M utta ilman kärsim yksiä ci men
HIRMUVALTA
hänenkään eläm änsä, sillä haa
presidentillä ole valtuutta erot- : ta cs' rlP
takaisista asioista, nään sellaista runoilijaa, joka
tuslaki, jotka vastaavat Kom nyt
taa rahastonkom ptrolleria. W il s>»a kahdeksantoista tu n tia en- voisi sepittää edes yhden ihan
"Le P opulairen” V ienin kir m unistisen Internationalen pe F.atrasti lähes kuukauden päivät, lää
.
.. .
-u . •
t
liams on puolestaan uhannut nen Costellon pidättäm istä Lon- teellisen säkeen nykyisestä
------- yh- jeenvaihtaja kirjoittaessaan U n riaatteita ja sen jälkeen pyri kärien lausuntojen m ukaan, suohkuu-
tönin kirjeenvaihtaja L aurencej julkaista niiden pankkiirien ni. toossa tehtiin ..säanm urto F e -!,eiskunnastai tai ihmisten kes. karin hirveästä terrorista m ai
m etta. Lepää rauhassa.
tään vntevteen
Kolmannen In ternationa Siellä kaupunkipaikoiasa ehkä arve-
T ~M on
™ v Yhdysvalla
n a ---- . n . . n . r.h
- n as-
. . . 'm et jo(ka ovat f rvaroja lainan. derated
Pressin
toim istossa ........................
kinäisestä aherruksesta
ja niiden nitsee
Todd
.........................
.........................................
............................................................
m. m.: “K uten tunnettua
yhteyteen.
Confederation
tonkom ptroUer.n virastosta saa n te , W al, kadulle M utta ank. Chicagossa ja viet.m pois Cos- velvollisuudentu nteista y h te is-' ilm oitti Neuvostohallitus, että len
¿ b re ra
on Mexicon
suZrfn ivo lctU' e“ il nä‘“‘4 plkl<u maak' ll”i
nut numeroita, jotka todistavat. k iiri, k ,,ä masentanevat w il tellon
yksityiset asiapaperit. kuntaa kohtaan. K o k o , ihmis se tulee pitämään unkarilaisis-1 v ä e n i ä r i e s t n ' x ,c o n s u u r ,n ‘ S’0- on nukuttu Asia on nykyään o»«
että
samalla
päinvastoin. On ollut niin kiire, ette
„ la
u it u ,
a kun
im ,ta_, länsi-, t - ^ 5 jn nijn - n kuin genaat_ Federated Pressin W ashingto- kunnan olemassaolo näyttää o- ta sotavangeista ylhäissyntyiset
ei ole tahtonut Joutaa ensinkään nuk
ja
etelävaltioiden
pankkiirit 1 /¡ . ■ . " . ¿ o ^ V u u .''jo . . iia
. " on win.ua
.
n
"¡n
m
I kirjeenvaihtaja
c i r i ^ n v a i h t a ,«
Laurence
T.ai.renre , i -----------.
i V a / pelkkää
---------------
T ^ i l i ------------
rs iu tta .
unkarilaiset panttivankeina, jos
kumaan. Kun sade on ollut “epak(jo
kauppa arvopapereita
»»«««.";erottaa hänet. Tämä vain ku- Todd- kuultuaan Costeilon van-, Raakalaiskaudella kannettiin kansankom issaareilta riistettäi-
Calif.
nossa" m uutam an viikon, niin peru-
vetävät
hallituksen
reservi-
s iu m jele, öntä suvaitsem at. gltsem isesta, vaati suojelusta asetta omaa kansanjäsentä, vei siin henki.
pankeista biljoonia dollareita. tomuutta>
mjta keinottelijat hanelle valtiosihteeri Colbylta, jeäkin vastaan ja usein saatet-
M utta U nkarin hallitus näyt- Väliin tottakin, — ehkä vahingossa, nain kaivam inen ja m onta muuta tye
uovuttaen
niitä
W all kadun tu n tevat
hallituksien heikom- m utta vastausta ei -ole tä h ä n , t jjn tehdä ryöstöretki läheiseen tää raivoissaan päättäneen sit- Täkäläinen lehti, Humboldt Standard, tä on k asaantunut yhteen läjään. Nyt
uhkapelunen lyhempi- ja Pl p iakjn yrityksiä vastaan, jotka mennessa “ atu. Tapaus on he- naapuriin, polttaa talo, ottaa ko- i tenkin mestata heidät.
Vielä oli laatinut oikein kuvan Sam Gom kum m inkin lienevät suurim m at kfl-
ternpiaikdisim lamoihin 15, 20 vain u|, kaavat raj ottaa vapaata rattan yt tavatonta tuom iota sa- ko omaisuus sotasaaliiksi ja a-jsin ä päivänä, jolloin T shitseri- persista, joka oikein kiskom alla koet- reet sen verran ohi, e ttä joka mi«
................
jopa 30 prosentin korkoa vas- keinottelua.
Menkööt kaikki’ »öm aU htim iespiireissä^ yksinpä sukkaat
"
orjiksi. Yleinen sivis- nin
sähkösanoma saapui Buda- ti vetää Amerikan työväenliiton jäse- ja akka voi tulla kuulem aan toveri
taan, kääntävät he kuuron kor hunningolle!
H iis maatalon- porvar.pi.re.ssa .s il la laman jul- tys on tuom innut tämän menet- pestiin h irtettiin 4 vallankumo- niä, jotka oli kuvattu vaivasen hevo- Sjölundin puhetta täm än kuun 5 p.
vansa
farm
areille
pienteolli-
, . .
. . . . ..„
.
desta
ja farm arien asemasta. 1“ sen «ana" 'd u sta ja n o.keuk- telyn barbarism iksi ja on koet- uksellista. Niiden joukossa oli sen näköiseksi ja ukko Gompers oli Tähän tilaisuuteen ei tarvitse päiväi
»“ “ ka.en hxrjottaj.ne, jotka o -> u n h an e - vain k ein o tu lu hai. s.en
loukkaus on he.dankm tanut sitä kaikella tavalla hä- Oskar Lavay, postivirkailijain sitä kiskom assa puolueen laitum elle, kuluttaa, sillä puhe on iltasella, tuo»;
vat rukoilleet lainoja 7, 8, tai ; runny.
mielestään ennenkuulum atonta. vittää. M utta tänään,, kahden järjestäjä ja syndikaatin sihtee- jossa jo ennen näkyi aasi pitkine sa kello 8 tienoissa. Kaikille sanaa-
korvineon. Mutta hevonen panee ku- kuulijoille taijo tan n vapaat kahvitj
10 _ prosentin
Mielettömässä luulevaisuudes nenkymmenennen
,
. korkoa vastaan.
. Tämmöisen
A«x..0.1X7.cv.1 tilan vaim
voaa
vuosisadan H- Yli 20 kuolemaan tuom it- vassa kampoihin eikä nteinaa mennä. ' leivän kanssa.
vallitessa
R ahastorikom ptrollen
W il- kuJkce aaoma nopeasti haviö. saan valtaherrat eksyvät teke- lopulla on tämä barbarismi vain tua odottaa, että hallitus päät-
Tuo kuva toteaa sen, e ttä Sam i on
Sunnuntaina m arraak. 7 p. on Qiun-j
Häins on osottanut n u m e r o i l l a ,* ^ kohd
Farm arit kövhty maän cntista mielettömämpiä m uuttanut muotoaan. Puhum at- täisi heidän kohtalostaan,
etta New Yorkin pankit yksi- vät, pienviljelijät
__ m . t —
» kurjistuvat,
__ tekoia. ioiden
v a in ;
__ Valu»-. ryöstä-i Valkea terro ri tahtoo . myös- m enettänyt jo isomman osan mah- cyn Social- ja Literary’ Clubin kokon;
tek° j a\ seuraukset
j°id®n seuraukset
vain takaan toisten 1 kansain
nään
lainanneet
W all ka kunnes eivät näe muuta pelas- edistävät sitä asiaa, jota he ta b -. misestä, jatkaa nykyinen luok- kin palkita keskiaikaisen jär- tiaan Amerikan unionistien k e sk u u -. haalilla kello 1 J.pp.. ja osaston ko
,
, ovat
.
,
*
kous kello 2 sam ana päivänä. Mui«
dun keinotteluun $1,500,000,000 tugta kuin
a itsetietoiseen toisivat tukahuttaa.
T arkotus kayhteiskunta silm itöntä työ- jestelm än kannattajiansa. H ort- de8Sa-
Lokak. 9 p :n ä oli vuosi kulunut sii- takaa saapua. — J. Hekala.
ja kymmenen kuukauden aika- köyhälistöön, joka tarjoaa ai- on heikentää Federated Pres kansan riistäm istä, johonka ase hy on .ilm oittanut antavansa tä kun Hammond L. Co. tuom arin (
_______ __ _ __________
na lokakuun 1 p:sta, 1919 elo- nQan pclastuksen ticn
siä, tätä työläisten uutistoim is- maan työväenluokka tänään voi-! “länityksiä” niille, jotka ovat Denver Sevier'in antam a estetuom io 1 K. L :n tietäm än mukaan on mur|
kuun 1 p:aan, 1920, oli W all
----- -------- -----------------
toa, joka lyhyen olemassaolon- daan pakottaa vain asevoimalla “urhoollisesti taistelleet punais- täkäläistä Tim ber W orkers Uniota haetaan kuulu jäm säläinen “sotapolt
kadulle
luovutettu “brokeri”-,
Vanhan m aterialism in kanta sa aikana on paljastellut rehel kun siveelliset keinot eivät enää ta terroria vastaan.” Nämä hy- vastaan, kului ulos ja sam alla $10,- si" Jussi From ("Rum rain Jussi”) I-
“katu”-, määräaika- ja vaadit on
porvarillinen yhteiskunta; lisesti asioita, joita eivät v alta-1 tepsi. Todellisuudessa ei ih- vät isänmaanystävät saavat “ur- 000 sakko rangaistus tuli m itättö- vistänyt A m erikaan. Kuten olemin*,
taessa takaisin m aksettaviin lai uuden: inhim illinen yhteiskun- herrat laskisi yleisen kansan m iskunta ole vapautunut barba- hoollisten” tittelin.
kertoneet on sam aisen Jussin om*i-
noihin yhteensä $5,400,000,000 ta eli yhteiskunnallistutettu ih- tietoon, m utta tämäkin tapaus rism ista; sivistys ei voi sitä hä-' J a samalla kun H orthy pe-
Kuten
m
uistetaan
oli
Hammondin
Istunnolla useita kymmeniä tvoläir
kahdeksasta aina kolmenkym- misyys. — Marx
vain lujittaa Federated Pressiä, vittää niin kauan kuin sen sä i-; rustelee “läänityksiänsä” Unka- yhtiön työläiset lakossa. Tim ber m urhia kansalaissodan ajoilta.
«
f
»
-
»
.
”
«
Eureka,
«ane
Hi mm:
a t t u t i i!!»««
se — dem okratialla. Kansallinen de
Joukkojen painostuksen alaisina karaistuu Saksan työväen uusi polvi,
m okratia on proletariaatin porvaris- inuutteievat vanhan sosialismin ove- Se saa m aksaa kokem uksensa sitä ltahan proletaarit, m uistakaa Unka- omavallan perusteisiin, ei porvari»
ria, jonka esim erkki on historiassa ton tarvitsisi turvautua kuristuksiin
tolle kavaltam isen juhlallinen muoto, lam m at ainekset väriään ja nahkaan- suuremmilla uhreilla, m itä kauemmin vakavana varotuksena, e ttä taistelua- i Koko vastakum ouksen käsitettä eiflffl
Mutta ei siinä vielä koko sosiali sa, olem ustaan m uuttam atta; ne e- Saksan Riippumaton sosialistipuolue sa vallasta ja sen valtauksen jäi- si, jos ei historia tuntisi vallank«-,
roavat tai uhkailevat erota II:sta In- ottaa vaikutuksia sosialidem okraatt:- keenkin on proletariaatin asetuttava mouksia. Jos proletariaatin taisi*
dem okratian lankeem uksen syvyys.
ternationalesta, m utta kauhistuvat jo- silta valtionpelastajilta. jotka tuijot-
Noudattaen kapitalistiie-n järjesty k kaista vallankum ouksellista joukkolii tavat taaksepäin Bebelin aikoihin, ei- lujasti omille jaloilleen, siten e ttä se luun nousut kiertäm ättöm äsii johti
pyyhkäisee pois kaikki yliaikaiset ja vat siihen, e ttä porvaristo yhtyy ite
sen turvaam ispolitiikkuansu on se ( kettä, jopa toiminnan vakavaa valmis vätkä käsitä nykyisen vallankumouk- häilyvät ainekset sekä säälim ättä lyö puolustusta Ja vastahyökkäystä vat-
porvariston jälkiä seuraten joutunut tustakin.
Tätä ,. naamiopeliä kuvaa , «eilisen ajankohdan luonnetta. — - - alas kaikki petosyritykset.
. . .
ten. niin toctistaa täm ä tosiasia vain
julkisesti polkemaan jalkoihinsa sekä hyvin, ja sen paljastaa se seikka, et purjehtivat tapahtum ain jäljessä ja 1
.
♦
,
*
«
,
, . ,
, *pp.r
,
.
,
, , . ,
. .
.
. .. .
jrttjet» a j . i , Sodan järkytykset, joiden seurauk- e tta vallankumous
on kahden
l«
(Jatkoa)
duksen kanssa yhtaikaa tapahtui "kansallisen puolustuksen" e ttä “d e .s
„
„
M r
't ’
“ ”b . • m' " ä- )Oka ' “" " '¡ » « .a on valkea taloudellinen pula, ab m » .tä .n te l» k a n ta h te in a. Jok:, h
Sosialisti, joka suoraan tai epäsuo- maan kapitalistisen talouden rornah- m okratian". Scheidem ann ja Ebert P, ““ 7*
8UOl<!:
i ” U1,” naan " H ta » « « •» '.vuttom uu. kavat uudtn ,„ vun Y hdy,vakain, ku-
vain t» l« ,„ lo p u lle e n w»'1
rasti tukee yhden kansan etuoikeu- dus. Ei ollut muuta luokkaa kuin nuolevat Ranskan imperialismin k a iulkeuden ia vtH I -
up*J^ 'a r . »t» t ,
. . . ° 9a -uxenl >urEin J® Karl .en muidenkin Amerikan maiden työ- (non.
Kommunismi h y lk iä l.alvrt I
tettua asemaa toisen kustannuksella, proletariaatti, joka olisi voinut ottaa siä; ne etsiv ät sen apua sosialistista julkeuden ja yltioisanm aallisen kiih- Liebknechtin puolue opettaa Saksan
.....
J
,
ui-
rv.trvi..«
» . <«• ,
-•
ndKSHn vaenliikkeessR. W ilsonilaisen kissan- FUeTi sellaisen politiikan, joka pid*
joka sietää siirtom aaorjuutta. Joka käsiinsä hallitusvallan.
Tekniikan vallankumousta vastaan. Thomas on kon puolue,
— on myös ilm oittanut tvolafsia löytäm ään oikean tien tais- lrnii«.« «. , „ n
„ »aa
» i <
.
ti.»* , ,
a,
.
* ,
*
kullan ja valheen loppu on sam alla taa joukkoja toim innasta pelotta*
vetelee ihmisoikeuksien rajaviivoja kehitysaste. Saksan työväenluokan lu- Kansain Liiton, täm än imperialismin eroavansa ll:s
ta Internationalesta.
telun temmellyksessä.
vastakum ouksen
ruoskani- i
rodun Ja ihonvärin perusteella, joka j kum aarällinen voima ja sen korkea asioimiston. palkattu agentti. Var.- j Ranskan sosialistipuolueen johtava
Englannin työväenliikkeen yläker- sen am erikkalaisen sosialism in lop-1 maila
pu, joka on rauhanhaaveharhojen Ja
,,
auttaa porvaristoa säilyttäm ään s iir-! kulttuuri olivat varm ana yhteiskun dervelde,
täm ä johtam ansa
II:n jm rlam enttikopla, joka nyt äänestää , rosten
, , tylsistym
A inen on niin suuri, ct- markkinakanpnBtelun « k a m e la k a .
K aP|tal1« ' “ ”
h « « " ’«*;
tom aavaltaansa. joka ei kaikin kei nallisen vallankumouksen menestyä- Internationalen pintapuolisuuden kau-
b u d je tiu ja Vereaillesln soplmuata ,el ’ *«•■ " l« 8 tunnela nudeitlryhm l- ka h ra Gomperein am m atti) hdlaly, )a ’“‘“O"1» vastaan, joka uhku, tv
noin tue Irlannin, Egyptin Ja Intian seu takeena.
Mutta onnettom asti nopuheinen henkilöitymä, on kunin- vastaan, pysyy olemuksensa ntukaisa- ” ' k^ " välttäm ättöm yyttä. Isobrltan- \ liikkeen tuki vasem m alta. Amerikan -on tuhota Inhimillisen kuittuurm. ►
liikkeitä Lontoon rahavaltiaita vas poikkesi Saksan sosialidem okratia kaaliinen m inisteri, klerikaali Dela-
na porvarillisen tasavallan tukena.
yovaenpnolueen Johtajat pyrki-j m antereen vallaakum oukselllsten pro .e t t a . Kom m unistinen Interra.tosö«
taan. sellainen soaialistl on m enet pois polulta. M utkikkaitten manöö- croix’ln. Belgian katolisten pappien Sen
opposttlonln Ilm aukset eivät me- ' «
„ : n | | . u « t a , „ puolueiden Ja Järjestöjen kansainvälisen p rolet.rläätm
tänyt työväen luottam uksen ja an- verien tiellä, joissa oveluus ja type- suojelijan ja kongoneekereitä vastaan
ne pitemmälle kuin m itä on silloin ln te rn a Drtnalen riveissä. Aikana, jo!- VnVnAminnn
» v
«
, . .
F
, ....
'
.
.
, , ,,
x.
Kokoommen — A laskasta Kap Hor- neen taistelun. tuotannonva!in*itte5
»amnut jos ei juuri luotia niin aina-1 ryys yhtyvät, on proletariaatin tarm o harjotettujen kapitalististen julmuuk- . taskun * tarpeen
proletariaatin vanholl- lo,n tapahtum ain kulku viime vuost- J niin aRt,
«
i
,
no
,
, , , ’n a8li — yhdeksi lujaksi Interna: yksityisom istuksen
poistamisen >
kin lähtem ättöm än häpealeintan.
j käännetty pois sen luonnollisesta ja sien puolustajan kätyri. Henderson, n lisftupain
kerrosten
voittam iseksi na on 'an h o llisessa Englannissakin *jnnnio_ *„0.11,0. „„„ .
v
„ ,
...
hxkiftönx »
* 1 a
,« ttonalen Amerikan osastoksi mahla- kansantalouden asettam isen vhtefl*
Ja
proletariaatin
kansainvälisiä j kiertäm ättöm ästä pääm äärästä, joka joka matkii porvariston sUurmiehiä . LuokkataiKt/Uun
pääkysymykKiRcft n^Ltan>t ylo&alasin taloudellisen elä
an - peruste*®*
kumousllikkeltä ehkäisevät enää so on vallan valtaus. Vuosikymmeninä ja milloin, esittää kuninkaallisen m i- j Ranskan parlamenttaZriiien"'s7»iüj7m^ ma" Ja tehnyt joukot m itä vastaan- vaa vihollista,
VM<5taan _ hdysvaltain
, .... imperia-
.
v sen
, . taloussuunnitelm
4
Perustaa ja toteuttaa tu<-' ^
dan Jäljeltä säilyneet piikkilankara oli soäiaildem okratia koonnut Joukko- nisterin. milloin hänen m ajesteettinsa ■ kuten ennenkin ty lsistyttää työväen ottavam m ikst vallankum oukselliselle ! ’ . ta v* .f»8.a *a J
jat vähemmän
, . kuin vanhain puolue-
t
’oottam usta, sitten ratkaisevana alam aisim m aa tröväenoppoaitionln o luokaa tahdo, sffle tyrkyttäm ällä e ttä ¡»hJeimalle, pysyy porvarisvaltion vi- j lotfa voitoin J«t< * « 7 ^ 1
ke” d “ a ‘Be,‘ r W » k » n ta .
ja
am m attiyhdistysjohtajain
itsek- j hetkenä, jolloin porvariston kohtalo saa, Tom Shaw, joka vaatii N eu-1 nrkvinen hetki 0« v a l l a n n e n
rallinen koneisto -
i jo ,,a w ifo " is e Sti voitaisiin käydä proletariaatin diktatuuri ja n e u v o i
.
....
,
-
i nykyinen hetki on vallanottoon soDi ra ‘*1,wn koneisto — kuningasvalta. ,„t.»„t„„ A,.t__t_ ,
. .
...................
k.vys, vanhoillisuus, härkäpäisyys Ja ; oli pelissä, heittääkseen koko auktori- vontohallitukseita todistuksia sille, et- maton, kun Ranska -
lordien h,,™«
____
_____ ’ J »«irtelua dollaria Ja sen voimia vas- valta. Joka yhdistää kaikkien
on ylen väsynyt, lordien huone, alahuone, kirkko, am
i osien m iljoonat työläiset, laajeute*!
petos, näiden Jotka edellisenä aika- ■ teeriinsä sortaja in käytettäväksi.
*ä Lontoon hallituksessa istuu rosvo kuten se oli eilenkin sopimaton sodan ®a Hlyhdistykse(, työväenpuolue; Yrjö ta an -
Eri
maiden
koko-
Ja
puoliviralliset
puhdistaa ja muodostaa Konini«»1*
aa työväen niskoille nousivat. Van-
Liberalismin petos ja porvarillisen ja. varkaita ja valehteltjoifa — mitä ; takia ja sodan edellä taas teolltsuu-
C anterburyn
arkkipiispa ja Ben
haliitussosiaiistit
ovat
monilla
perus-
tinen
Internationale taistelun tu®*®
hain am m attiliitiojen johto toimii dem okratian häviö osottautuvat vä
ovat närottt herrat m uuta kuin työ-f deu nousun takia ja set! edellä teol- p e r s o n — koko koreus pysyy m uni
ksikin keinoin tyovaenjoukkojen v a i-, homman m erkitseviksi sivuilmiöiksi vaenluokan julkivihoilisia. R enner ja lisuuspulan takia j n e. .Samalla ta tum attom ana kaiken kehityksen pai- teillä syyttäneet kom m unisteja siitä, sa rivinaä. Kommunistinen Inter»» 1
e ttä näm
ä leppyroättöm
tionale
on kansainvälisen
proleiari**
U k ^ t u “
^ m in g
kiT r rT s h X Bt - I
-- T t o u m ttÄ^ r , SO8{aHSmin " i Z
i a r r U n a -------------
,aan
antavat
aih etU - ^ ällä
- o u taktiikal-
k s e l . tin
vailankum
oukseiiisen nousua
YHTEISKUNNALLISIA IA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
KAPITALISTINEN M AI LM A JA K. 1:LE
on ö d t„ » ,ln ..h . h th tt. b t ^ r t i u t* n - «on ntuttsan. „ „ h o tltis t.»
»httovoi- k. , kkl h .
sorbeidon
b o o b u a b rt« .« : Jo^ * » x lb ja
>
J
Ä
Z
X '
’>UK ?ns Î X l « Z n
A Î h .
w .Ia i ” , 'as*m8p- ° 6UUS1 vaLstyy u k a a ,a » ‘:
kuuluttavat II;n Internationa- valheellinen syndikalismi.
Voimak-1 »«n kohtalojen avain on sosialistipuo-
K ansainvälisen sostahdem okratian j ll:n Internatm nalen antleosialistlsen Ien h a ^ ä R is tä haaksirikkoa.
VEt- kaa„. henkisesti yhtenäisen ja järjen- lueen kasissa, on sen oikean Turatiu
kavalluksella ei ole vertaistaan sor- va.kutuksen rinnalla.
Sosialidemo- doln on Karl Kautsky. entinen m arxi-, leim allisesti lujan kurin alaisen kom- Johtaman siiven pvrkim yksenä Johtaa
to . vastaan käydyn taistelun aika-, kratia puolustaa sodanaikaista p e t o lainen Ja H;n Internationalen teoree- L u n is tts e n puolueen perm tam tnen on voim akkaasti kehittvvä Proie ta r iä tin
kirjoissa* 9e on «m ennyt Saksassa taan kansallisen puolustuksen syyllä, rikko, m uuttunut kaikkien maiden Ranskan proletariaatille elämän ja vallankumous p a rla m e n ta a riste n re-
seirim m ässa ja kainahm m assa «nuo- \ astavallankum oukselllsta
politiik- keltaisen lehdistön heilahtelevaksi ; kuoleman kysymys
¡tonnien uomaan Täm ä s in in e n Ia
dossa. Saksan imperialismin rornah- kaansa rauhanteon jälkeen verhoaa i nurkkakirjuriksi.
I Taistelussa ja kapinassa kasvaa ja 1 boteesi on tällä hetkellä suurin vaara.
I»«. O . TOH t«
„«lataat,
mä valtioilinen syyttely ei ole m uute ryhm ät ja järjestö t. Jotka a voi»«*’
kuin liberalism in valittelujen m yo ta i peitetyssä muodossa petkutta**’
h ästy n y ttä piiam atkintaa. Nämähän turm elevat tai heikentävät prolete^l
ovat aina selittäneet, e ttä proleU riaa aatla taikakaluina, sellaisilla —
tin itsenäinen taistelu ajaa om istavat jotka verhoavat porvariston dikta,#r|
taantum uksen leiriin.
Täm ä on e- ria.
Komratxnisrin<‘n Interuatios**'
päilem ättä oikein. Jos ei työväen- ei m yöskään hyväksy rivelhin&ä
luokka yrittäisi käydä käsiksi pää , jestöjä, jotka kyllä ovat ottaneet