Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 2, 1920)
TIISTAINA, MARRASK. 2 P.— TUESDAY, NOV. 2 No. 2S7 ‘TOVERI varovaiset johtajat suostuneet! kunnioituksen palauttamiseksi, SAKSASSA KULJETAAN tää Irlnanin kansalliskaarti perustetuli veronmaksunsa — osaksi ja alistaneet ne kaivostyöläisten jotka hait ikiset itse olivat saat- 1908 Corkissa. Sen tarkotuksena oli kaikenlaisilla rahamanöövereil- SUUREMPAA KAAOS hyviksyttä- taneet vaaranalaiseksi, etenkin The organ of tba Finaiak worker* ia yleisäänestyksellä puolustaa kapinallisia poliisia v « . lä, osaksi uuden byrokraattisen TA KOHDEN «be W oatarn Stetoa. Tba on ly Fimniab väksi tai hyljättäväksi. saaren koillisosassa, joka on ol- taan. Connolly sen johtajana keriä • verojärjestelmän puutteellisuuk Daily ia the W a t Publiabcd D aily, Voittivatko siis kivihiilityö- ^ut haitilaisten ryövärijoukko- ympärilleen sosialistisen esikunnan. Ruotsalaisen oikeisto sosialis- sien vuoksi — tehdään työl^is- excoot Sunday, at Aatoria, Oregon, Eräs sen päähenkilöistä oli silkinkö- by tke W aatarn W orkm en’s Publishing läiset? Tietysti ei voi tässä ta- j«n» “Cacos’ien”, turvapaikkana, tisen Social-Demokratenin Ber- ten elämä yhä vaikeammaksi m. pauksessa puhua hallituksen On käyty keskeytymätöntä tais- linin kirjeenvaihtaja on anta- m. sen kautta, että on säädetty, toja Michael Mallon, Jonka englanti- Irlannin merkitys on nyt 1) sen laiset teloittivat v. 1616. — Kumouk voittamisesta. M utta he v o i t - telua näiden vaeltavien ryövä- nut erittäin synkän kuvan olois-¡että työnantajat ovat oikeute Office Seventh and Commercial 5«, strateegisessa asemassa Englantiin, sellinen kuohunta oli täyttänyt ma.u, tivat vaatimuksensa kaivosten-1 rijoukkojen ja valtausjoukko- ta __________ Saksassa nykyhetkellä, lain-itut pidättämään yhden kymme Opposite Poet Office. maailman imperialismiin nähden. Ja kun englantilaiset ryhtyivät sitä ma omistajiin nähden. Nämä k ie l-! jcn (jälkimäisiä on auttanut kaan peittelemättä" tuon^ nuan nennen osan työläisen palkasta Pkoae: Office 365. Editorial Dep t «32 2) Irlannin poliittisen kehityksen vai sentamaan. 8e vei Irlannin vapaaeä täytyivät jyrkästi palkankoro- Haitin santarmisto) välillä. Joi-¡kulkua lopulliseen kapitalisti- verojen maksuksi. Stuttgartis Pest Office Address: kutuksessa koko Iso-britannian suu tusvaatimuksesta, hallitus o lija k in kuukausia sitten taistelu, geen romahdukseen T O V E R I, Bo« 99. Astoria. Ore. sa on jo ryhdytty vastalause- riin Joukkoihin Ja Amerikan irlanti toiset (kansallia-tasavaltalaiset) j* heidän takanaan tässä ja olisi kärjistyi voimaperäiseksi pon-’ . . kansalliskaartin yhteen. Connollys lakkoon moista säädöstä vas laisiin. varmaan hyljännyt kivihiilen-nistukseksi hävittää epäjärjes-' Ne sisaliiset vaikeudet, joi- taan. E D IT O R IA L STA FF lehteä “Työväen Tasavalta” painetuis i Näin arvioi “Kommunistisessa In- kaartin suojelemassa talossa. kgiag Editor, Sole kaivajien vaatimuksen, ellei se tystä synnyttävä tilanne, ja !aiste' j f ^ ^ 1 j^ n n ^ ^ irie e n v /ih 0 Natsionalismi ja militarismi ge Ales Save, T e tre A . ternatlonaleesa” Thomas Dorraah, läh myös vartioi Kuljetusliiton päämajaa, tuntenut, ett* muut järjestöt o - m a on nyt reuhotettu j» hyvä “ » ‘v i t a ’ 1 nos,M « « " y kXä uhkaavana A. N. Koskela. muut vat mainarien takana. Radikaa- järjestys vallitsee melkein kaik- taja, ta13, “ovat ovat viime vnme a aikoina ik o m a m u u t-, , .... .... ------- * ilmenevät nä tien selostamaan Irlannin liikkeitä. “vapauden haalla“. Tätä kesti kolon V äliin tuneet erityisen merkillepanta- Paataan- Vreen 1907, jolloin Jim Larkin tuli kuukautta. V iisi vuotta kestäneen Entered as aocond-claaa mail matter liset liikennetyöläiset astuivat kialla. mä natsionalismin ja m ilitaris Irlantiin, oli vain harvoja irlantilai- Nämä vai ke u July 16, 1912, at tks Post Office at lakkoon mainarien mukana ja välttämättömän militaarisen toi- ^iksi ilmiöiksi. Kansalliskaarti oli rakennettu pro- . ___________________ 1 ■_ _ d e t o v det a t sekä n sekä n l i ir t poliittista ic t a e ftä fa että ta min virtaukset vallankaappaus- siä työläisiä ammattiyhdistyksissä. L. ietaariselle perustalle; valittuine n . ____________________________ Asteria. Oregea, under tke A c t of rautatieläiset ovat päättivät astua minnan aikana tuskin voitiin M erck 3, 1679. H allin tok om itea« oH loudellista luonnetta ja ei tar- yrityksinä, milloin taas muina tuli Englannin tokkatyoiäiston orga-; seerofn^ai. mainarien avuksi, jos hallitus välttää ihmishengen hukkaa, vitse olla mikään profeetta, jos' rn,' lcttöm/ na pa.kall.shau-toina, nisaattorina Ja pian seurasikin suuri upseerien Ja miehistön edustajia ta- ei taivu. Tämä pakotti halli- “Tämän kysymyksen vastaa- ennustaa, että nämä vaikeudet1 )0,den alh<jut' aJ>na usetnk.n o- Belfastin lakko. Johon poliisikin otti san. Se toimi pääasiassa Dublinin tuksen myöntymään. Näin pit- misessa on edelleen mainittava, muuttuvat tulevaisuudessa vain v*,‘ Provokaattorit tahi muut osaa. Sotaväki sotkeutui asiaan. Ja ympäristössä Ja tutustui hajotuksilla k?!’.e kul. " nkin Englannin lyö- että samalla ajalla on myös uh- . j ^'urem ndks^^TaloudeH i" salaPeraiset voimat. Ja huoli- Rautaisen* vaki osott. järjestyneen solida- rattu amenkalaisten henkiä, 1 matta Spaan ^sopimuksista ja pian sen Jälkeen menivät Gorkin aa- katutatetelutaktlikkaan. tamatyömiehet lahkoon. tarmolla pakotti se vapaaehtoiset mu- Tällä hetkellä on vielä epä risultansa, ja talia on tärkeä kuin myöskin haitilaisten san- —.,. , „ 1 ™ Iv h v ta ik a in e n kn Saksan hallituksen aseistariisu- Englannin ammatUyhdiatyaJohdoa : kaÄn kapinaan. Porvarillisten johti tietoista mihin suuntaan Eng merkitys sima suhteessa että tarttuen henkiä, jotka yhdessä ^ ‘ tus Jn iäHafn Îo u X îtu v a t mismääräy ksis' ä, järjestävät lannin kivihiilityöläisten lakko Englannin työväestön luotta- amenkalaisten kanssa k a n ssa n v r k iv a , ! k ,s ,u s ' o» .Jälleen jouduttu vai- taantumu£sellise, aineks„ itse. suhtautuminen näihin lakkoihin ai- jjen petkutuksen kautta peruutettua pyrkivät; 7 o ° 1StUS’ on..JaIlee” J01 lieutti eron. Syntyi Irlannin Kulje-1 moWiisoimi6määräys Ja Connolly J» kääntyy — kompromissiinko hy mus omaan voimaansa lisään- maata rauhottamaan. nai-1 kC?an .. “ .......... 181in’ Joka on ollut rauhottamaan. M M itä itä nai- seurauksena P .‘n“ “ est\ “suojeluskuntia" ei- tus- ja Sekatyöväen Uitto teollisuus- luhanaeIla miehellä puolustama« väksymällä hallituksen myön tyi, vaikka niinkin kävisi, että siin ja lapsiin tulee, niin tä y -! valttamattornana vatka tahdo noudattaa aseista- perustalle. Mu uum illa katkerilla la- j pääkaupunkia 47 tuh. brittiä v a su « nytykset vai niiden hylkäämi- mainarit yleisäänestyksellä suos tyy kysymykseen vastata kiel-* va^ xtsevxsta olosuhteista. San- gen vaikeat ismää.r . 1äy ksiä‘... -------------------, Mmkäiaisia! ko,,la vakllnnutti 86 pernaansa. V. • A* v a i « « v valuuttaolot a lu u tta o lo t e eivät iv ä t . f’i. i ? ^ .--------- < ------- Tappion tultua Jäi Connolly h « ’ seenkö ? tuvat kompromissiin. Etelä- ta vasti. Joitakin naisia saatta- * e estäneet ainoastaan kauppa-ähairiölta tällaiset järjestöt ovat 1610 tuli Connolly Amerikasta Js. voittaneena englantilaisten käsiin j< Niukoista uutisista päättäenI Walesin jyrkiksi tunnetut ki- nee kyliä tulleen ammutuksi!0!® estanc.et ainoastaan kauppa-, afjJ^tune^t ^ u te n * Ylä-Slesias- ’ - - . U..A-» v i - o u . . „ Larkinin ollessa vankilassa, asettui meata ttiln. Samoin muut proletarias- on Englannin hallitus myönty- vihiilenkaivajat ovat kongres- taistelussa niissä tapauksissa,! yht.®ytta - , ja tavarava»htoa uiko-, ennestään tunnettua liikkeen Johtoon. Sitten matkusti j¡n parhaista. Kansalliskaarti aim — - - - - - ------------ sissaan Cardiffissa hylänneet milloin naiset olivat näiden ™ lden ,vaan ?vat vaiH K i r i e e n v ^ h ^ nyt mainarien palkankorotus Larkin Amerikkaan kokoomaan rahaa myÖ8 jotenkin tuhoutui. Ja kun van- vaatimukseen — a shillingin ko hallituksen ehdot, mutta luulta ryövärijoukkojen seurassa, m ut-1 ^ ‘ “ "1“ ’ r “ *. )OUlkk?Jen ost?‘ vakuutettu « « nykyinen hai Dublinin lakon (1912-14) tyhjentä- ailut 1M7 vapautettiin. ei sei rotukseen työvuorolle. Maina m äin kassaan. . 1 uudestijärjestämlnen oikein menesty- rien alkuperäisinä vaatimuksi- nekset vielä kerran voittavat e- sattui, olivat taisteluissa sattu- Connolly oli niitä harvoja rohkeita i nyt, kun vapaaehtoiset olivat päässeet tavasti laskenut. Se on aiheut- koomushaHitus) on kokonaan na olivat a shillingin palkanko- nemmistön puolelleen. Ellei neita tapaturmia, eikä siis tar ta n u t s u u ria m en ek k i- ja tu o - ky k «n em atö n tila n n e tta k o rjaa- marxilaisia, jotka erkanivat Hynd- etualalle. Olematta kommunistinen rotus ja kivihiilen myyntihin-j näin kävisi, jos muut kaivostyö- kotettuja tekoja, joita tapah- nan alen llise n * a J ä i s e t V h » ir y 1 lk h a llitu s sa o il lle id I emt tam in en , 1 lo p u • 11 ■ ea^ee tr ää o a» v o ät 6 Uol 1*6n k s e n eh- tu i v a sto a. in ta iste lu ____ • o en ta ? to s®lsa h d ll!csla* Jo t®n . ty ö ttö ' U k m a a n T asem aansa C? u ilk k e r k i manin sosialipatriotlsmiu Ja reformia- on kansalliskaarti kuitenkin vasta« min turmelemasta “S.d. liitosta” Ja Sos. puolueen s. d. suuntaa. Se aut- . . - . ^ a : ^ . . . u ._ _ . _,i__ z 1 « a ..k». « ,.1 a « . . . 1 1 . . _ . _ _ : . . x i n _ : m ie n lu k u m ä ä rä n n h i n m a a u a c . J c l c I l l d d “ < t s c i i i d d n s d j U i l K K C r i e n vaatimuksena ollen kivihiilikai * ;!dot Xh ta v a lta ' a !la e.nexnn,i8tö 1- a ____ m e rik a la :sten jo u k k o je n tah - L u o n n o tr m ^ i v a lla n k a a PPa u s y rity k s iltä . S itä perustivat “Sosialistisen työväenpuo-; toi. sotaväen sekaantumisesta huoli- ?_I,,lo ’n i ° a - E n Olc * u u llu t a in o a ta - U n n e jo k a v a l l i t s i “ sekä talo u s- k auheaa S ek aso tk u a k a p ita lis- lueen“. Hän se myös oli v. 1898 pa- matta, pitämään k o k o n k o VenäJI. vosten ‘‘kanaali istuttaminen / kauheaa sekasotkua kapitalis Ä sk e ttä in tu li tie to , e ttä m ai- i saisi la k k o k u m o u k sellisen luon kaan ta p a u sta laste n tap p a m i- min talouskoneistossa, mi- lattuaan Irlantiin perustanut sos.-ta- vallankumouksen puolesta. Kaasai- Silloin tulisi kysymyk- sesta, ei edes edelläkerrotuissa ®.tta.. y htciskuntaelamassä, on h-n koko mailmansota narit vähää ennen lakkoonastu- teen. syystä muuttunut -u_ yhä ^.*n ® axlxnaI^8ota on johtanut, savaltafsen puolueen. V. 1902 lähti liskaartln ohjelmana on työväen tätä mista olivat luopuneet kivihii- seen taistelu lopullisesta vallas- suhteissakaan”. ‘ tästä fa huonommaksi. Samalla kun volda. korJata puoskaroimalla hän Amerikkaan rahaa kokoomaan, valta. Jonka hahmoplirteet tuntuni lenhinnan alentamista koske ta. Onko Englannin työväestö “ R y ö v ä rijo u k o t”, jo is ta K n ap p köyhälistöjoukot, virkailijat ja ( kaP,tal Istls' reformxstxsxlla kei- ollen mukana »I. W. W. liittoa perus- sen enemmistölle olevan hämärät vasta vaatimuksestaan. Tämän tä llä h e tk e llä valm is tu k em aan taPahtua tamaaaa. Kuului myös Sos. työväen-1 fiinn-Fein on Irlannin parlamentti- m ukaan o lisiv a t m a in arit ,ii< k iv ih iile n k a iv a jia lo p p u u n a sti, m ain itsee, ovat 7 H “ a itin “ .n. kansaa, Kansaa.’ kaikki koroillaeläjät, alistuvat nodla)’ vaan ^ y ^ puolueeseen. V. 1910 julkaisi kirjan- puolueen seuralainen. Tämä johti 5t v o itta n e e t v aatim uksen, jo n k a jos xos nämä näm ä h v lk ä is iv ä t hallifulra^n ais_.e 1 1 nscnaisyy sen aisy y te n sa mitä ankarimpaan rajoitukseen tay? *n. sostaiwtisen muutoksen, hylkäisivät hallituksen •* ¿ h d o t? 1 pu o lesta. V . 1915 p u h k e si tä s elantoon nähden, käyttävät tuo-' Tähän voisi lisätä, että ku- sa “Työväenkysymys Irlannin histo- vuotta Irlannin politiikkaa pyrkiea puolesta lopullisesti lakkoon ehdot riassa”. , perustusiaillis. itsehallintoon (Ilonu sä ra n sk a n k ie lise ssä n e ek e rita- tantolaitosten omistajat w V usein 1 kaan * _ n y k y isin - v a llassa • s •• o s lev 1 ista m en iv ät. O n selvää, ja sen k ä « IIIIllIIH U U H U IIIIII Ja nyt hän Larkinin kanssa Johti Rule) Britannian valtakunnan piit- savallassa k u m o u sliik e rap . . p e u - , suunnattoman suuret voittonsa ryhmxstär ei kykene eikä halua- sittä n e v ä t k iv ih iile n k a iv a ja t — tu n u tta h a llitu s k u n ta a vastaan,! liik ep äao m an lisääm iseen , jo k a kaan “te h d ä tä y d e llis tä so sialis- Irlannin työväkeä suur- ja kannatUA- teissä. Irlannin 104:siä edustajasta HAITIN RAUHOTTA- a in a k in tie to is in osa h eistä, e t | jo n k a la is k o tte le v a t jä se n e t oli- on k ä y n y t v ä lttä m ä ttö m ä k si ra- tis a m u u to s ta ‘’. , s sillä illä täm ä edel lakoissa sekä järjesti ammattiyhdis- kuului siihen n. 80; muut olivat pöh- t i gt t Änuxutosta MINEN tä he eiv ät v o ineet toivoa k iv i vat m y y n eet m aansa u lk o m ai- h an arv o n alen em isen v u o k si. Ja ly ttä is i y h te is k u n n a llis ta v al tyskongressin työväenpuolueeksi. Por- jolsten protestanttien valitsemia, Ii h iilik a iv o ste n k a n sa llistu tta - — k a p ita lis tie n varien viha kohdistui liittoa kohtaan, lännin itsehallinnon vastustajia. Y h d y sv altain m ie h ity sjo u k k o - se.J e» etu p ä ässä a m e rik a laise lle sam alla k u n kansan p o h ja k e r la n k u m o u sta m ista, siin ä m ielessä k u in he p o ista m ista v alta-asem asta. S ak jonka ne yrittivät nujertaa 10 kuu- neliin johdolla noudatti Irlannin par- je n ju lm u u d e t H a itin saarella pääom alle, R a u h o tu s ta rk o tu k - eläv ät äärim m äisessä h tu k s e lT a ^ v a a n ^ a a tim u s 1^ ovat tu lle e t ju lk is u u te e n ja he- sessa lä h e tti W ilso n in h alli- ro k se t kauden taistelussa Dublinissa. R adi-' lamenttipuolue Englannin parlamec- k ö y h y y d essä, sam alla v ie ttä v ä t san p ro le ta ria a tti te k i v allan k u - su u ttu m u s ta tu s jo u k k u e e n H a itille , k u k isti ne, jo tk a ovat h y ö ty n e e t s o d a s -;*Po u k se n « m u tta sen jo h ta ja t, kaalit työläiset Englannista lähetti- tissa jarrutuspolitiikkaa. Heitti ai- s is ä lly te tty ain o astaan o so tu k - rä ttä n e e t y le istä m äärin, e ttä laiv asto d e- karxsan a settam a n h a llitu k s e n ja ta ja v allan k u m o u k sesta, lois- S ch e id e m a n n it ja K a u tsk y t, pe- vät apua, mutta johto pysyi pyövelien n en si puolelle ja toiselle, mutta joo- sek si p ro le ta ria a tin k iv ih iili- siin ä te o llisu u te e n k u uluvan osan lo ! Pa rtm e n tin « j ° ka jo u k k o je n sa a sc ty o m atek o isen h a llitu k s e n ! eläm ää irsta isu u d e ssa ja y le lli-| to k se n ®a k a u tta te k iv ä t ty h jä k - puolella ja saboteerasi kumouksellis- tui lopulta liberaalien vanaveteen p u llise sta k u m o u k sellisesta Dää k äy tta y ty m is«s tä on edesvas- tila lle . S iitä a lk aen am erik a-j sy y d essä, jo sta eläm ästä erääs- 81 v a lla n k um o u k sen m ah d o lli- ta toimintaa. Lakko täytyi lopettaa. Viimeksi osotti vastarintaa buuri- m aärästä ioka to te u te ta a n he tu u s s a * on tä y ty n y t te h d ä jo ta in laisten aseid en voim alla on p i j s ä su u re ssa p o rv arileh d e ssä sa- su u d e t> aja en m aan n y k y ise en mutta liiton perusta kesti. Ja työ- sodan aikana. Sitten menetti vaiku- ti k u n p ro le ta ria a tti lu o k k a n a Pu o lu stu k sc k scen. S y y tö ste n <*etty p y sty ssä raak aa ty ra n n i-j n o taan , “e ttä sitä on p id e ttä - su rk e aa n tila n te e se e n . M u tta väen katkeruus purkautui esiin v. tuksensa. Ja sen sijalle nousi Sintt- Fein. A. Griffith ehdotti v. 1914 oa- on siih en valm is jo h d o sta lä h e tti Jo se p h u s Da- h a llitu s ta , jo k a ei ole k am m o k -jv ä e rittä in k a u h is tu tta v a n a tä a in o a sta a n p ro le ta ria a tti p y sty y 1916. Kun maailmansota puhkesi, oli jelman, jonka mukaan edustajat valf- E n g la n n in h a liitu s su ostues- n iels v ara am iraali K n a p p in Slinut k ä y ttä ä ju lm im p ia k a a n ; hän aik aan , k u n kansa elää suu- ta y d e lh s e e n o lo jen k o rjaam i- saan k iv ih iile n k a iv a iie n D alkanJ H a itiin “tu tk im a a n ” asem aa, v ä k iv a lta isu u k sia saaren v a p a u t-1 ressa ain e ellisessa p u u tte e ssa , i seen ’ j a te k e e k in sen v a p au d u t- Kuljetusliitto siksi voimistunut, että taan vaalilain perusteella, mutta w korotti äänensä Englannin sosialisti- eivät mene Englannin parlamenttiia, k o ro .u sv a a tim u k sre n lu o n n o lli- « " a p p o n n y t a n ta n u t lausun- « rak a sta 'ran v aesio n itsen a i- K e in o tte le m a lla raa k a-a in eid en tu aa n en sin p e ttu re is ta , pettureita vastaan, jotka auttoivat im- vaan muodostavat oman. Ja muuten- j se stik in siv u u tta a k a n s a l h s tu r ! ! onsa ” a ,,,n « a P ^ tu m .s ta . 30- ^ ' " 8 “ «»1k ahut anusefcst. kanssa ja e n n e n k u u lu m a tto m a n • 1 11111111111111111111111111 F perialistejaan sortamaan pientä kan- k*n aletaan edistää ja panna käyt«-1 tam isk y sy m y k sen , p uhuen sen ka> valk k a PU°>“ « » * k in m en et Y h d y sv allat o n k ä y n y t ju lk .s o - v ä lik ä siv o itto je n av u lla lu o d aan — Me haluam m e lu o d a kaik- saa ja sen työväenluokkaa. Larkin täntöön itsenäisyyttä. Kuitenkin oli sijaa n tu o ta n n o n e lv y ttä m ise stä I te ly a ’ on r u t täv än läp in äk y v ä taa H a itin itse n ä isy y d e n h av it- o m aisu u k sia, jo ta v astaan osoit- kien ty ö lä iste n o su u sto im in n an , ja Connolly paljastivat sodan impe- tarkotus säilyttää Englannin kunin- H a .- n - k ______ istu k k sik sik - eik ij a s ‘ra u h o tu k - tam isek si, k u ite n k a a n koskaan ta u tu v a t tu rh ik s i D p o o n n n n istu eik ä ä o su u sto im in ta a « n iitä p ie rialistisen luonteen ja irlantilaisen K&s yhteisenä, eikä ajatella asetelle- M yöntäessään p „ a - lk o ro tu s- [ (osottam aan to d ek si “rau verisen h in n an . ju lis ta m a tta sotaa k o n g ressin si v altio n v e ro p o litiik k a sekä niä k a u p p a -isä n tiä v a rte n , j o t parlamenttlpuolueen v aatim u k sen , k e h o tta a h a llitu s Sen teeskentelyn, kiä. Työväenliikkeeseen nähden o!i- k a u tta, n iin k u in p e ru s tu sla k i h irv ittä v ä rah a-arv o n laskem i ka h u u ta v a t vapaata, ra jo itta m a Valaistvat myös sinnfelnerien porva- vat taantumuksellisia. su u rem p aan tu o tta v a isu u te e n , k o h d istae n täm än k e h o tu k sen sa H a h in ^ a n ^ ^ n ' ^ k äy “ ä ™ llä to n ta k au p p aa, jo k a ei ole m i rillis taantumuksen Isiä pyrkimyksiä. Sodan puhkeamisesta 1916 kapina« k o h d istaen täm än k eh o tu k sen sa ■ «¡vostenom ist’ jlm .i I?I5 v ä lttä m ä ttö m ik si käyne!- Iä - ^ “ t e t u . « ” s a i^ i « " S Ä tään m u u ta k u in h a rv o je n va- He käsittivät myös Irlannin työväen oli Siun-Fein kumouksellisempi. ollea | jo ita v aad itaan sijo itta m a a n l i j d e n so ta liik k e id e n a ik a n a 'k a i - J3 ratla a rY°” Iaskem i- P a u tta liik e v o itto je n kiskom i- tilaisuudet taistelussa Englannin U -' vapaaehtoisten vaikutuksen alalneu. O » pääom aa ,« ,.1 1 ,u u teen , hank Ken kaik k iaan 3 , 0 0 h a .ti.a is ta Ä n° " 77 7 ^ . K alkille berialismia vastaan sekä antoivat kan- Kapinan jälkeen se kansanliikkeet | p a is u tta v a t nuo m u ille. V e n äjä tu le e m uodos- liatuksensa kansalliskaartille, tiuken- painostuksesta alkoi ajaa Irlannin U kim aan teh o k k aam p ia k o n e ita lien ee ta p e ttu ”, sanoo am iraali kllaän ne M u tta m ehän e Z : lu u tta p u la a , lo ise lä jä t o m aisu u ten sa y h äk in tu m aan y h d isty n e e k si k a ik k ien taen sen sotilaallista järjestöä. Lar- Kavallan asiaa ja sai nopeasti kannu ja ry h ty m ä ä n k alv au stö ih m jo u -K n ap p . "S o ta to im et olivat v ält- m ekin n v t aik aa jo llo in " k . n - m i h « 1 ± ? kkS,SSk -1 Nt ih ,n e h ' ,äm e ,tÖ m ät j " j « ‘P k* n ja ih- M je n ^ ' m T ^ J i k e u t u su u rem m ik si. J a sam alla k u n ty ö lä iste n koko V en äjää k äsit- kin lähti hakemaan rahaa Amerikas- tusta. V. 1918 vaaleissa se sai kan I to- s u u rk a p ita lis tit ja g u la s h it o- tav a k si o su u sto im in n ak si. Se tif ja hallitus julisti hänet karkolte- s*n puolelleen ja edustajat muodoste tö ih in ovat k iv ih u le n k a iv a jie n m ish en g en seka om aisuuden te u te ta a n n äillä keinoin. saavat v iek k a alla tav a lla k ier- on m eid än pääm ääräm m e. tuksi. vat oman parlamentin Dali EireauL u::n;n:u::::n:s: m « n i n i t f f l « « » » i n i n n t t w x u » n » Bttg « » n m u i H » ......... a a t m a t a tK ttttttr iin m cniriSriuss (T H E Miten käy Englannissa a Irlannin kansallinen liike ja luokka- taisteli COMRADE) t » ll « ä e a a a a . ■■ I « m a m — ___________ 1 1 a v « a _ . • 11 •• a V» U 4 w V * * a a •» a a P o n tnnta hyötyä tuotannon jatkuvassa munistinen Internationale ottanut o- vanhan kuorensa. Eikä se lakkaa myös muita palkkalaisia, virkailijoi- tää korkeita aaltoja Ja panee Lontoos kehityksessä. Teollisuuden tieteelli- makseen. . ennenkuin mailman köyhälistö on takiji ja pikkuporvarillista intelli- Cityssä osakkeet ja sydämet vapine j selle järjestämiselle ja Taylor-järjes- V. Proletaarinen vallankumous ja ¡päässyt valtaan genssiä. Ennenkuin proletaarisen maan. telrnän sovelluttamiselle — ilman sen Kommunistinen Internationale Tämän liikkeen perusmuoto on vallankumouksen kulku pakottaa a- Siirtomaiden liikkeissä sekaantui I kapitalistisia riistopiirteitä — ci ! . ,, i — — Kapitalismi on proletari- lakko. Sen yksinkertaisin ja valta- settamaan neuvostoja, jotka heti ko- yhteiskunnallinen aines kansallis!« Neuvosto-V enajaila ole enää muita , soinut äärettömiä ihmiskunnan jouk- ' vin syy on elintarpeiden hinnannou- lioovat vanhain työväenjärjestöjen kanssa yhteen mitä moninaisimtniMa es ei a kuin ne, mitä imperialistinen koja. Imperialismi heittää ne pois s«- Usein lähtee se erikoisista pal- edelle, kerääntyvät työtä tekevät muodoissa; mutta molemmat o»«| väkivalta ulkoapäin aiheuttaa tasapainosta ja panee ne vallanku- kallisista ristiriidoista. Se tulkitsee ammattiyhdistyksiin, sietävät toista!- kohdistetut imperialismia vasta» Aikana, jolloin muussa mailmassa moukselliseen liikkeeseen. Itse jou- i Joukojen kärsimättömyyttä sosialisti seksi niiden vanhaa muotoa, niiden Uusiaikalsen imperialismin yleiset! kansallisten etujen ristiriitaisuudet kon (massan) käsitekin on viime on parlamenttaarista hölynpölyä koh- virallista ohjelmaa, niiden johtojouk- puristuksen vaikutuksesta ja vallan | IV. Neuvosto-Venäjä. r vutus. Ja se on kestänyt kaiken imperialismin pyyteitlen kanssa syn vuosina muuttunut. Ne ryhmät, joi- taan. Eri maiden sorrettujen yhtey koakin; mutta ne tuovat näihin Jär- kumouksellisen proletariaatin johdol Kiihko-isanniaallisuudeu, ahneuden puristuksen ja yhä edelleen jätkiä nyttävät keskeytymättömiä ristiriito- tä parlamenttarismin ja ammatti- ; dentunne ilmenee näissä lakoissa, Jestoihin ennen heräämättömien la suoritetaan siirto- ja takamain I Ja hävityksen hlllittomieu ilmiöiden kehittyinistaän sen takia että se 0,1 ja. kapinoita ja sotia, on sosialisti kuntaliikkeen aikana luettiin jou Taloudelliset ja valtiolliset tunnus joukkojen tarmon. taival ensi lapsenaskeleista taistelut keskellä osoltaa vain kommunismin ottanut tuotannon välineet porvaris- nen Venäjä osottanut, että työ koiksi. muodostavat nyt kermaker- sanat sekottuvat toisiinsa Niissä Alinkin kerros — maatalouden raa- kypsempiin muotoihin rientuinarv | periaate korkeata elinvoimaa ja luo- ton käsistä Ja muuttanut ne järjes- väen valta voi sovittaa keskenään roksen. Miljoonat ja kymmenmil- sotkeutuu usein reformistisia pära- ta jät nostavat päitään. Italiassa, sissa. miskykyä. Vaikka neuvostovalta en- l«1/ « talouden elimiksi. Keskellä lu- kansalliset ja taloudelliset tarpeet. joonat, jotka ennen olivat valtioin- keitä vallankumouksellis-sosialistislia. Burop.» tak, . kamat,..mica rintam ien« ' ^ n'tet'" m *aZ »a .m”iSRa rnÄ,8Ra ° n hU°' ^ « » ty n iln e n muhamettilaisten p| sen elämän ulkopuolella, ovat tul- Väliin liike rauhottuu, pysähtyy, n a ju l-ln n ,,..,, ,„a.».a ja vaikka ai- "■•telin el n eu v o si,,,a i,, „le jättanyl ,„ „ j osta „ iä,k, m äto( i„,p(.rlnlia. vHh 1>a >OVaPn ku,nouK,nkk««n ei-muhamettilaisten kansojen kesken , " 11 VeUe,llnen yh- ^ ita kytkevät yhteen Isobrltanni» ovat saartanet lnkulaat voluiak- ka> ,a .„ a „ . ml,aan tllaianutta talo.,- m,sta S o » |„ ,.m, ,„ htoo yhd,„t t t leet vallankumoukselliseksi joukok-! ryöpsähtää uudelleen, häiritsee tuo- t\a rJe v 8VU si. Sota on nostattanut liikkeelle tantoa. pitää valtiokoneistoa alitui- tyminen kaupunkilaistyöväen liikkee- ja kaat viholliset, ou se kuitenkin pitä- delllseen rakentamiseen ja kulttuuri- enkin piti- ____ . kaikki alueet, piirit Ja kansailisuu-j kaikki, on herättänyt takapajuisiin-; sessa jännityksessä, saattaa porva- seen ............. Ja muUQ vierasvallan kahleet; li» X ‘Z ! ? '” * ..“ ‘• “ "•“ t n,u»,rtav»„ tap. ^ ¡ " 'y h t ^ ä l^ o " ' ^ „ « ¿ « 1 ^ ' .itua keen sisäinen puhdistuminen. papiflH Köyhempien talonpoikain suhtau- sen ja kiihkokansallisen taantumus aua. kuuliuualtoniia , . , kcuk« ,. pion ja luolan ro«vohyokkäyk»en vä- aan M ulu u to „dpnincn ke, piinkin kerroksiin poliittisen harras- riston pois suunniltaan käyttämällä tuksen. on synnyttänyt synnyttänyt heissä Joka tilaisuutta lähettääkseen lähettääkseen Neu- Neu lumisessa taan. seka sen lisäksi osottanut, mi- Hila ryhtyi neuvostohallitus järjes- ‘««»i-n, on neissä harha- harha- j m a tilaisuutta sosialismiin on tapailtu- johdon heiklmnemin«« vh^ikaines •• ----- --------------------------------------' . . - „ o - ---------- . . ... J" Xltys, « » » M « ,« » » ,ol»on luokan, kovia ja tol.ella. Jotka pettävät. voslo-Venäjälle tn-vebdykseaai. Ja m .s» . muutos. Sen »ijaan että ta- u u t d o y iZ lt u X . ?' X “ "?! Jä suuria kehitysmahdollisuuksia samaan laajaa työvelvollisuutta, tA- < . ... ..... ... m ' kuten toisen kansankin harjottamas- Vanhan työväenliikkeen yhteiskun- riistäjien aavistus onkin aivan oi- ‘i fo T ie h ,“ o“ 'M“7 " “ kk«>l»»'<»" taBpItäjiä.Teod«“ h X o j a J‘‘pap,i'.',"«’ pmmunisnii kätkee ;atkee. \enajan neu- kasti laskemaan ja paremmin kävi- . . t * . . . t , ta ‘o^en riistosta sekä sen kautta nallinen perusta — työn ammattikun-j kea, sillä tämä alkuvoimainen lak- mNUeo paxlamenttaarlsteu r e to f k„ kore,ta _ kaikk, J »stotasavallan kehittyminen Ja var tamaan tuotantovoimia ja -välineitä , « . ... J »auneua. kaikille yhtä „ edullisena, ei millään nallinen “ m ." , k- ..irtomaaäapiooltaljalu yhä M.| sulkeutuneisuus. työväen koliike pn itse asiassa yhteiskun armeijan osia t&loudelli — -------- — «M M aaarcu ouiKcmunHiöuu», astaminen on tärkein historiallinen siirtämään >A ennen «m»«« kaikkea, kun- t^sivapautu' ,a ',nin «hkäl«* kansalisen kehityksen ylemmän ryhmän siedettävä elamis- nallista vallankumousta, 'mailman ! tokaksi, herättää proletariaatin to- ksiasia Kommunistisen Internationa seen työhön Ja. vavan armeijan valtavaksi historia! j mahdollisuus ja alemman kerroksen proletariaatin väenlaskua ja liikekan- della len perustamisen Jälkeen. vallankumouksellinen Uiko toonpanemaan liikennettä. liseksi voimaksi, mailman proleti Neuvosto-Venäjän kokemuksesta nä- tyTnpe® ty,Ra toivottomuus — on nalle panoa, leppymättömällä taistelullaan riistä riaatin mahtavaksi reserviksi. Pari*: | Armeijan luomista pidettiin luok Vain sosialistisen valtion päaelin- Jokaisen maan suuri riippuvaisuus jiä vastaan toivon kajastuksen taka- kayhteiskunnassa sen taloudellisen tarpeiden monopooli sekä armoton kevät Keski-Europan. Balkanin ja Peruuttamattomasti mennyt meno- Heidän heränneitten » Englannin valtioiden kansat sekä ^ aan- Uusia miljoonia on taistelu > toisista, joita sota-ajan romahduksel- pajuisen, kontuunsa kvtketvn maa- nousevat! Ja valtiollisen rakenteen parhaana ko- j taistelu keinottelua vastaan pelasti . . .. . . , tostensa harrastus kurottaa kiihk* Naiset, jot- liset suhteet todistavat, antaa e ri-' han poljetun pientalonpojankin sie- keroa. Armeijan voimin tai heik- Venäjän kaupungit nälkäkuolemasta sorretut kansallisuudet ja heimot, temmannut mukaansa. nä kohti Neuvosto-Venäjää — — "] kuuden mukaan arvioidaan talouden ja teki mahdoliseksl armeijan muo- kuten egyptiläiset ja turkkiiaset, ir ka menettivät isänsä tai miehensä koisen merkityksen niille työaloille, luun. (Jätä) Inhimillisen hädän ja henkisen pi Ja valtion voimaa tai heikkoutta. nituksen. Vain yksityisten Ilikkei- lantilaiset ja bulgaarit, että kaik- ia olivat pakotetut astumaan heidän ! jotka yhdistävät muita maita toisiin- Keskellä taistelua loi neuvostovsl- den, tehtaiden ja yksityisratojen se kien Ihmiskunnan kansallisten osien Ulalleen työhön, tulivat laajana vir- sa. Rautatieläiset ja yleensä lilken- meyden meri on pohjaton. Jokai- V Ä K IL U K U PIETARIN LÄÄNIN tä suuren asestetun voiman. Funai- kä taivain yhdistäminen valtion kä- toverilllnen työyhteys on toteutetta- j 13113 liikkeeseen. Työläisnuoriso ta- teen työväki tulevat etualalle. Lii- sen kohottauvan kerroksen alta e- lee mukaan. kenteen työläisillä oli Valko-Unkarin vissa vain neuvostotasavaltaa 1H - siintyy yhä uusia, jotka tahtovat nen Armeija on osuttanut kiistäm ät-. siin takasi tuotanto- ja kuljetusmah- KAUPUNGEISSA. Taistelu on eri maissa kulkenut ja Valko-Fuolan boikottauksessa li kohota. Mutta etujoukko ei voi o tossa. tomän etevyytensä niin hyvin tais- dollisuuden. A«ke>aen vaenlaakun tu! * I eri asteiden kautta. Mutta käsissä laisuus osottaa voimiaan. Lakko ja dottaa telussa vanhaa porvarillista ja mu-1 Teollisuuden ja liikenteen keskitys jälkijoukkoa, ennenkuin jo Vallankumous teki Venäjästä ensi- on viimeinen taistelu. Varsin usein boikotti, Joita työväestö käytti Jo pua lopulhata tietoja. Joutuu taisteluun. Raatajaväen ta- Ü T Î Ï Ï Î JL“ 4* * . * * * irt*' I k a ,"n W “ « • » » * “ k»>l » « « • « prole,a .rlw n vallion. tl uudelleen pystyttää imperialismin j kan vksinkertaistuttamiseen 7 s tä ,i 8eo työntyvät liikkeen aallot aikansa e- taloudellisen liikkeensä aamusaras- kapajuislmpain kerrosten herätystyö. r,n k a u p u n g ei» .« , Pieten* Koltshakin. Demkinin. Judenltshin. darttitvvppeihin) siten että muuta s e ^ a ’At alin m i T * ? '.¡T . | Ianel5,,n Järjestömuotoihln, jotka n e , tuksessa. aikaa ennen kuin se al- nostattaminen ja kasvatus voidaan kuunott*m* tt«. «n osukkaita I22J-* M4rangelm y.m valkoisten armeijain mat mallit kohotetaan k o k o n»ot » J ai nomaan muuttuneet. N e , hetkeksi kohottavat uuteen elämään koi käyttää hyväkseen eduskunnat- todenteolla saattaa perille vasta kun kenke*. jouta 54,426 miestä j* ^10 n a ista . Eri kaupunkien *»«*•*’ kautU. kuin myös taistelussa n i i t o n ko^o X l X 7 ? mper,aliS“ in « ’« ^ 1 - j Vanhoja iskusanoja, puoliksi kulu- lista toimintaa, saavat jälleen lau valta on otettu työväen käsiin. den "demokratialn” kansallisia a-- i kunnan hyodvksi Vain osialistisel * a p“nstuk8e3ta »» P ^ u n eet Ne neito tunnuksia ajelehti virran pin- jän tilan Ja uuden, uhkaavan mer- Siirtomaiden ja puol-siirtomaiden ^uku aeuraava: Kronatadt, 2*’ meijoita vastaan, joit. U llm a n lm-1 ^ s 7 ? v° i * * * “ *’ 8U“ Ua - ! kityksen - ne ovat kuin tykistö- työläiset ovat heränneet Intian. E *^6; D ea k o jc S ei o (e n t. T*ar»k* porialiami käytettäväkseen varustaa j tavien ja korjattavien vetu rien v a .. nuole .- . • euvO8tJ>x «najan, nakkoluuloja ja harhoja on vielä valmistus hyökkäyksen edellä. gvptin ja Persian äärettömillä aluefl- S«*0 ) . 1 1 .3 4 9 ; L uga. 1 0 ,9 7 8 ; (Suomi. Viro. Latvia, Puola). nujen Ja laivaiu muutamain tyyppien m a n ^ k a p i u h s ^ X X n SiThen MUtta 1- kke®!la kokonaisuu-i Yksilön yhä lisääntyvä avuttomuus la, Jolta Englannin imperialismin hir- (Pavlowat), 9 ,1 7 3 ; Pietarbovi. 9.I»- ___ PP. . k»P‘Ul.sm ia vastaan. Siihen de^saan on syvä vallankuuoukselli- historiallisten tapahtumain sokeassa veä pirunkala pitää pitkien ulotti- O ra n ien b au m . 6 ,9 3 3 ; K ra.noje 5e* N , . W u,Pa,„,ok„ n « I U . « pysy-lyuurittelcm ioen j . TO,e ,. . „ h(, „ , „ m|n„n o„ n u .« « l u o j . „ „ „ „ e , S , « X a l ^ n ^ H o u r in e .« « , . „ y . Bä. eulmnaUo. 5.2 I2; Lyy„ „ Sj„ u r ,ok„ .. inen kolme kovan koetuksen vuot > hi t ta niinen niiden joukko! uotan toon kan järjestöjen koetuskiveksi. ja pidättämätön. Se laajenee ja lu ! distyksiin. paitsi työmiesten ja työ- ta on ihmeellinen taloudellinen saa-, määräajaksi. Tämä tuottaa suunna- Neuvosto-Venäjän asian on Koni-1 Jlttuu, yhdistyy sekä heittää pois ¡ läisnaisten yhä uusia kerroksii. massa ihmismeressä on käynnissä 666; Uusi L aatok ka, 3,56; keskeymäton sisäinen työ, joka hell- 3,201 ja O u to w a , 2,936 benke*- YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA KAPITALISTINEN MAILMA JA K. I.LE h t X .
