TIISTAINA, MARRASK. 2 P.— TUESDAY, NOV. 2
No. 2S7
‘TOVERI
varovaiset johtajat suostuneet! kunnioituksen palauttamiseksi, SAKSASSA KULJETAAN tää
Irlnanin kansalliskaarti perustetuli
veronmaksunsa — osaksi
ja alistaneet ne kaivostyöläisten jotka hait ikiset itse olivat saat-
1908 Corkissa. Sen tarkotuksena oli
kaikenlaisilla rahamanöövereil-
SUUREMPAA KAAOS
hyviksyttä- taneet vaaranalaiseksi, etenkin
The organ of tba Finaiak worker* ia yleisäänestyksellä
puolustaa kapinallisia poliisia v « .
lä,
osaksi
uuden
byrokraattisen
TA KOHDEN
«be W oatarn Stetoa. Tba on ly Fimniab väksi tai hyljättäväksi.
saaren koillisosassa, joka on ol-
taan. Connolly sen johtajana keriä
• verojärjestelmän puutteellisuuk
Daily ia the W a t Publiabcd D aily,
Voittivatko siis kivihiilityö- ^ut haitilaisten ryövärijoukko-
ympärilleen sosialistisen esikunnan.
Ruotsalaisen oikeisto sosialis- sien vuoksi — tehdään työl^is-
excoot Sunday, at Aatoria, Oregon,
Eräs sen päähenkilöistä oli silkinkö-
by tke W aatarn W orkm en’s Publishing läiset? Tietysti ei voi tässä ta- j«n» “Cacos’ien”, turvapaikkana, tisen Social-Demokratenin Ber- ten elämä yhä vaikeammaksi m.
pauksessa
puhua
hallituksen On käyty keskeytymätöntä tais- linin kirjeenvaihtaja on anta- m. sen kautta, että on säädetty,
toja Michael Mallon, Jonka englanti-
Irlannin merkitys on nyt 1) sen laiset teloittivat v. 1616. — Kumouk
voittamisesta.
M utta he v o i t - telua näiden vaeltavien ryövä- nut erittäin synkän kuvan olois-¡että työnantajat ovat oikeute
Office Seventh and Commercial 5«,
strateegisessa
asemassa Englantiin, sellinen kuohunta oli täyttänyt ma.u,
tivat vaatimuksensa kaivosten-1 rijoukkojen
ja valtausjoukko- ta __________
Saksassa nykyhetkellä, lain-itut pidättämään yhden kymme
Opposite Poet Office.
maailman
imperialismiin
nähden. Ja kun englantilaiset ryhtyivät sitä ma
omistajiin nähden. Nämä k ie l-! jcn
(jälkimäisiä on auttanut kaan peittelemättä" tuon^ nuan nennen osan työläisen palkasta
Pkoae: Office 365. Editorial Dep t «32
2)
Irlannin
poliittisen
kehityksen
vai sentamaan. 8e vei Irlannin vapaaeä
täytyivät jyrkästi palkankoro- Haitin santarmisto) välillä. Joi-¡kulkua lopulliseen kapitalisti- verojen maksuksi. Stuttgartis
Pest Office Address:
kutuksessa koko Iso-britannian suu
tusvaatimuksesta, hallitus o lija k in kuukausia sitten taistelu, geen romahdukseen
T O V E R I, Bo« 99. Astoria. Ore.
sa on jo ryhdytty vastalause- riin Joukkoihin Ja Amerikan irlanti toiset (kansallia-tasavaltalaiset) j*
heidän takanaan tässä ja olisi kärjistyi voimaperäiseksi pon-’ .
.
kansalliskaartin yhteen.
Connollys
lakkoon
moista säädöstä vas laisiin.
varmaan
hyljännyt kivihiilen-nistukseksi hävittää epäjärjes-'
Ne sisaliiset vaikeudet, joi- taan.
E D IT O R IA L STA FF
lehteä
“Työväen
Tasavalta”
painetuis
i
Näin arvioi “Kommunistisessa In- kaartin suojelemassa talossa.
kgiag Editor, Sole kaivajien vaatimuksen, ellei se tystä
synnyttävä
tilanne, ja !aiste' j f ^ ^ 1 j^ n n ^ ^ irie e n v /ih 0
Natsionalismi ja militarismi
ge
Ales Save, T e tre A .
ternatlonaleesa” Thomas Dorraah, läh myös vartioi Kuljetusliiton päämajaa,
tuntenut, ett* muut järjestöt o - m a on nyt reuhotettu j» hyvä “ »
‘v
i t
a
’ 1 nos,M
« « " y kXä uhkaavana
A. N. Koskela.
muut
vat mainarien takana. Radikaa- järjestys vallitsee melkein kaik- taja,
ta13, “ovat
ovat viime
vnme a aikoina
ik o m a m
u u t-, , .... ....
-------
* ilmenevät nä tien selostamaan Irlannin liikkeitä. “vapauden haalla“. Tätä kesti kolon
V äliin
tuneet
erityisen
merkillepanta-
Paataan-
Vreen 1907, jolloin Jim Larkin tuli kuukautta.
V iisi vuotta kestäneen
Entered as aocond-claaa mail matter liset liikennetyöläiset astuivat kialla.
mä
natsionalismin
ja
m
ilitaris
Irlantiin, oli vain harvoja irlantilai-
Nämä vai ke u
July 16, 1912, at tks Post Office at lakkoon mainarien mukana ja välttämättömän militaarisen toi- ^iksi ilmiöiksi.
Kansalliskaarti oli rakennettu pro-
.
___________________
1
■_
_
d e t o v det
a t sekä
n sekä
n l i ir t poliittista
ic t a e ftä fa että ta min virtaukset vallankaappaus- siä työläisiä ammattiyhdistyksissä. L. ietaariselle perustalle; valittuine n .
____________________________
Asteria. Oregea, under tke A c t of rautatieläiset
ovat
päättivät
astua
minnan
aikana
tuskin
voitiin
M erck 3, 1679.
H allin tok om itea« oH
loudellista luonnetta ja ei tar- yrityksinä, milloin taas muina tuli Englannin tokkatyoiäiston orga-; seerofn^ai.
mainarien avuksi, jos hallitus välttää ihmishengen hukkaa,
vitse olla mikään profeetta, jos' rn,' lcttöm/ na pa.kall.shau-toina, nisaattorina Ja pian seurasikin suuri upseerien Ja miehistön edustajia ta-
ei taivu. Tämä pakotti halli-
“Tämän kysymyksen vastaa- ennustaa, että nämä vaikeudet1 )0,den alh<jut' aJ>na usetnk.n o-
Belfastin lakko. Johon poliisikin otti san.
Se toimi pääasiassa Dublinin
tuksen myöntymään. Näin pit- misessa on edelleen mainittava, muuttuvat tulevaisuudessa vain v*,‘
Provokaattorit tahi muut osaa. Sotaväki sotkeutui asiaan. Ja ympäristössä Ja tutustui hajotuksilla
k?!’.e kul. " nkin Englannin lyö- että samalla ajalla on myös uh- . j ^'urem ndks^^TaloudeH i" salaPeraiset voimat. Ja huoli-
Rautaisen*
vaki osott. järjestyneen solida- rattu
amenkalaisten
henkiä,
1 matta
Spaan ^sopimuksista ja pian sen Jälkeen menivät Gorkin aa- katutatetelutaktlikkaan.
tamatyömiehet
lahkoon.
tarmolla
pakotti
se
vapaaehtoiset
mu-
Tällä hetkellä on vielä epä risultansa, ja talia on tärkeä kuin myöskin haitilaisten san- —.,. , „ 1 ™
Iv h v ta ik a in e n
kn Saksan hallituksen aseistariisu-
Englannin
ammatUyhdiatyaJohdoa
:
kaÄn
kapinaan.
Porvarillisten
johti
tietoista mihin suuntaan Eng merkitys sima suhteessa että tarttuen henkiä, jotka yhdessä ^ ‘ tus Jn iäHafn Îo u X îtu v a t mismääräy ksis' ä,
järjestävät
lannin kivihiilityöläisten lakko Englannin työväestön luotta- amenkalaisten kanssa
k a n ssa n
v r k iv a , ! k
,s ,u s ' o»
.Jälleen jouduttu
vai- taantumu£sellise, aineks„ itse. suhtautuminen näihin lakkoihin ai- jjen petkutuksen kautta peruutettua
pyrkivät;
7 o ° 1StUS’
on..JaIlee”
J01
lieutti eron. Syntyi Irlannin Kulje-1 moWiisoimi6määräys Ja Connolly J»
kääntyy — kompromissiinko hy mus omaan voimaansa lisään- maata rauhottamaan.
nai-1 kC?an .. “ ..........
181in’ Joka on ollut
rauhottamaan. M
M itä
itä nai-
seurauksena
P
.‘n“
“
est\
“suojeluskuntia"
ei-
tus- ja Sekatyöväen Uitto teollisuus- luhanaeIla miehellä puolustama«
väksymällä
hallituksen myön tyi, vaikka niinkin kävisi, että siin ja lapsiin tulee, niin tä y -! valttamattornana
vatka tahdo noudattaa aseista- perustalle. Mu uum illa katkerilla la- j pääkaupunkia 47 tuh. brittiä v a su «
nytykset vai niiden hylkäämi- mainarit yleisäänestyksellä suos tyy kysymykseen vastata kiel-* va^ xtsevxsta olosuhteista. San-
gen vaikeat
ismää.r . 1äy
ksiä‘... -------------------,
Mmkäiaisia! ko,,la vakllnnutti 86 pernaansa. V.
•
A*
v a i « « v valuuttaolot
a lu u tta o lo t e eivät
iv ä t . f’i. i ? ^ .---------
< -------
Tappion tultua Jäi Connolly h « ’
seenkö ?
tuvat
kompromissiin.
Etelä- ta vasti. Joitakin naisia saatta- * e estäneet ainoastaan kauppa-ähairiölta tällaiset järjestöt ovat 1610 tuli Connolly Amerikasta Js. voittaneena englantilaisten käsiin j<
Niukoista uutisista päättäenI Walesin jyrkiksi tunnetut ki- nee
kyliä tulleen ammutuksi!0!® estanc.et ainoastaan kauppa-, afjJ^tune^t ^ u te n * Ylä-Slesias-
’ -
-
. U..A-» v i - o u . . „ Larkinin ollessa vankilassa, asettui meata ttiln. Samoin muut proletarias-
on Englannin hallitus myönty- vihiilenkaivajat ovat kongres- taistelussa niissä tapauksissa,!
yht.®ytta - , ja
tavarava»htoa uiko-,
ennestään
tunnettua
liikkeen Johtoon.
Sitten matkusti j¡n parhaista. Kansalliskaarti aim
—
-
-
-
-
-
------------
sissaan
Cardiffissa
hylänneet
milloin
naiset
olivat
näiden
™
lden
,vaan
?vat
vaiH
K
i
r
i
e
e
n
v
^
h
^
nyt mainarien palkankorotus
Larkin
Amerikkaan
kokoomaan
rahaa myÖ8 jotenkin tuhoutui. Ja kun van-
vaatimukseen — a shillingin ko hallituksen ehdot, mutta luulta ryövärijoukkojen seurassa, m ut-1 ^ ‘ “ "1“ ’ r “ *. )OUlkk?Jen ost?‘ vakuutettu « « nykyinen hai Dublinin lakon (1912-14) tyhjentä- ailut 1M7
vapautettiin. ei sei
rotukseen työvuorolle. Maina
m äin kassaan.
.
1 uudestijärjestämlnen oikein menesty-
rien alkuperäisinä vaatimuksi- nekset vielä kerran voittavat e- sattui, olivat taisteluissa sattu-
Connolly oli niitä harvoja rohkeita i nyt, kun vapaaehtoiset olivat päässeet
tavasti laskenut. Se on aiheut- koomushaHitus)
on kokonaan
na olivat a shillingin palkanko- nemmistön puolelleen.
Ellei neita tapaturmia, eikä siis tar
ta n u t s u u ria m en ek k i- ja tu o - ky k «n em atö n tila n n e tta k o rjaa- marxilaisia, jotka erkanivat Hynd- etualalle. Olematta kommunistinen
rotus ja kivihiilen myyntihin-j näin kävisi, jos muut kaivostyö- kotettuja tekoja, joita tapah-
nan
alen
llise
n * a J ä i s e t V h » ir y 1 lk
h a llitu
s sa o il
lle id
I emt tam in en ,
1 lo p u • 11
■ ea^ee
tr ää
o a» v o ät
6 Uol
1*6n k s e n eh- tu i v a sto
a. in ta iste lu ____
• o en ta ? to s®lsa h d ll!csla* Jo t®n . ty ö ttö ' U k m a a n T asem aansa C? u ilk k e r k i manin sosialipatriotlsmiu Ja reformia- on kansalliskaarti kuitenkin vasta«
min turmelemasta “S.d. liitosta” Ja Sos. puolueen s. d. suuntaa. Se aut-
. . - . ^ a : ^ . . . u ._ _ . _,i__
z 1 « a
..k».
« ,.1 a « . . . 1 1 . . _ . _ _ : . . x i
n _ : m ie n lu k u m ä ä rä n n h i n m a a u a c . J c l c I l l d d “ < t s c i i i d d n s d j U i l K K C r i e n
vaatimuksena ollen kivihiilikai * ;!dot Xh ta v a lta ' a !la e.nexnn,i8tö 1- a ____
m e rik a la :sten
jo u k k o je n tah -
L u o n n o tr m ^ i v a lla n k a a PPa u s y rity k s iltä .
S itä perustivat “Sosialistisen työväenpuo-; toi. sotaväen sekaantumisesta huoli-
?_I,,lo ’n i ° a - E n Olc * u u llu t a in o a ta - U n n e jo k a v a l l i t s i “ sekä talo u s- k auheaa S ek aso tk u a k a p ita lis- lueen“. Hän se myös oli v. 1898 pa- matta, pitämään k o k o n k o VenäJI.
vosten
‘‘kanaali istuttaminen /
kauheaa sekasotkua kapitalis
Ä sk e ttä in tu li tie to , e ttä m ai- i saisi la k k o k u m o u k sellisen luon kaan ta p a u sta laste n tap p a m i-
min
talouskoneistossa, mi- lattuaan Irlantiin perustanut sos.-ta- vallankumouksen puolesta. Kaasai-
Silloin tulisi kysymyk- sesta, ei edes edelläkerrotuissa ®.tta.. y htciskuntaelamassä,
on h-n koko
mailmansota
narit vähää ennen lakkoonastu- teen.
syystä muuttunut -u_
yhä ^.*n ® axlxnaI^8ota on johtanut, savaltafsen puolueen. V. 1902 lähti liskaartln ohjelmana on työväen tätä
mista olivat luopuneet kivihii- seen taistelu lopullisesta vallas- suhteissakaan”.
‘ tästä
fa
huonommaksi.
Samalla
kun
volda. korJata puoskaroimalla hän Amerikkaan rahaa kokoomaan, valta. Jonka hahmoplirteet tuntuni
lenhinnan alentamista koske ta. Onko Englannin työväestö
“ R y ö v ä rijo u k o t”, jo is ta K n ap p köyhälistöjoukot, virkailijat ja ( kaP,tal Istls' reformxstxsxlla kei- ollen mukana »I. W. W. liittoa perus- sen enemmistölle olevan hämärät
vasta vaatimuksestaan. Tämän tä llä h e tk e llä valm is tu k em aan
taPahtua tamaaaa. Kuului myös Sos. työväen-1 fiinn-Fein on Irlannin parlamentti-
m ukaan o lisiv a t m a in arit ,ii< k iv ih iile n k a iv a jia lo p p u u n a sti, m ain itsee, ovat 7 H “ a itin
“ .n. kansaa,
Kansaa.’ kaikki koroillaeläjät, alistuvat nodla)’ vaan ^ y ^
puolueeseen. V. 1910 julkaisi kirjan- puolueen seuralainen. Tämä johti 5t
v o itta n e e t
v aatim uksen, jo n k a jos
xos nämä
näm ä h
v lk ä is iv ä t hallifulra^n
ais_.e 1 1 nscnaisyy
sen aisy y te n sa mitä ankarimpaan rajoitukseen tay? *n. sostaiwtisen muutoksen,
hylkäisivät
hallituksen •*
¿ h d o t?
1
pu o lesta. V . 1915 p u h k e si tä s elantoon nähden, käyttävät tuo-' Tähän voisi lisätä, että ku- sa “Työväenkysymys Irlannin histo- vuotta Irlannin politiikkaa pyrkiea
puolesta
lopullisesti
lakkoon ehdot
riassa”.
,
perustusiaillis. itsehallintoon (Ilonu
sä ra n sk a n k ie lise ssä n e ek e rita- tantolaitosten omistajat
w
V usein 1 kaan
* _ n y k y isin - v a llassa
• s •• o s lev 1 ista
m en iv ät. O n selvää, ja sen k ä
« IIIIllIIH U U H U IIIIII
Ja
nyt
hän
Larkinin
kanssa
Johti
Rule) Britannian valtakunnan piit-
savallassa k u m o u sliik e rap . . p e u - , suunnattoman suuret voittonsa ryhmxstär ei kykene eikä halua-
sittä n e v ä t k iv ih iile n k a iv a ja t —
tu n u tta h a llitu s k u n ta a vastaan,! liik ep äao m an lisääm iseen , jo k a kaan “te h d ä tä y d e llis tä so sialis- Irlannin työväkeä suur- ja kannatUA- teissä. Irlannin 104:siä edustajasta
HAITIN RAUHOTTA-
a in a k in tie to is in osa h eistä, e t
| jo n k a la is k o tte le v a t jä se n e t oli- on k ä y n y t v ä lttä m ä ttö m ä k si ra- tis
a m u u to s ta ‘’. , s sillä
illä täm ä edel lakoissa sekä järjesti ammattiyhdis- kuului siihen n. 80; muut olivat pöh-
t i gt t Änuxutosta
MINEN
tä he eiv ät v o ineet toivoa k iv i
vat m y y n eet m aansa u lk o m ai- h an arv o n alen em isen v u o k si. Ja ly ttä is i y h te is k u n n a llis ta v al tyskongressin työväenpuolueeksi. Por- jolsten protestanttien valitsemia, Ii
h iilik a iv o ste n
k a n sa llistu tta -
—
k a p ita lis tie n varien viha kohdistui liittoa kohtaan, lännin itsehallinnon vastustajia.
Y h d y sv altain m ie h ity sjo u k k o - se.J e» etu p ä ässä a m e rik a laise lle sam alla k u n kansan p o h ja k e r la n k u m o u sta
m ista, siin ä m ielessä k u in he
p
o
ista
m
ista
v
alta-asem
asta. S ak jonka ne yrittivät nujertaa 10 kuu- neliin johdolla noudatti Irlannin par-
je n ju lm u u d e t H a itin saarella pääom alle,
R a u h o tu s ta rk o tu k -
eläv ät
äärim m äisessä
h tu k s e lT a ^ v a a n ^ a a tim u s 1^
ovat tu lle e t ju lk is u u te e n ja he- sessa
lä h e tti W ilso n in h alli- ro k se t
kauden taistelussa Dublinissa. R adi-' lamenttipuolue Englannin parlamec-
k ö y h y y d essä, sam alla v ie ttä v ä t san p ro le ta ria a tti te k i v allan k u -
su u ttu m u s ta tu s jo u k k u e e n H a itille , k u k isti ne, jo tk a ovat h y ö ty n e e t s o d a s -;*Po u k se n « m u tta sen jo h ta ja t, kaalit työläiset Englannista lähetti- tissa jarrutuspolitiikkaa. Heitti ai-
s is ä lly te tty ain o astaan o so tu k - rä ttä n e e t y le istä
m äärin, e ttä laiv asto d e- karxsan a settam a n h a llitu k s e n ja ta ja v allan k u m o u k sesta, lois- S ch e id e m a n n it ja K a u tsk y t, pe- vät apua, mutta johto pysyi pyövelien n en si puolelle ja toiselle, mutta joo-
sek si
p ro le ta ria a tin
k iv ih iili- siin ä
te o llisu u te e n k u uluvan osan lo ! Pa rtm e n tin « j ° ka jo u k k o je n sa a sc ty o m atek o isen h a llitu k s e n ! eläm ää irsta isu u d e ssa ja y le lli-| to k se n ®a k a u tta te k iv ä t ty h jä k - puolella ja saboteerasi kumouksellis- tui lopulta liberaalien vanaveteen
p u llise sta k u m o u k sellisesta Dää k äy tta y ty m is«s tä
on
edesvas- tila lle .
S iitä a lk aen am erik a-j sy y d essä, jo sta eläm ästä erääs- 81 v a lla n k um o u k sen m ah d o lli- ta toimintaa. Lakko täytyi lopettaa. Viimeksi osotti vastarintaa buuri-
m aärästä ioka to te u te ta a n he tu u s s a * on tä y ty n y t te h d ä jo ta in laisten aseid en
voim alla on p i j s ä su u re ssa p o rv arileh d e ssä sa- su u d e t> aja en m aan n y k y ise en mutta liiton perusta kesti. Ja työ- sodan aikana. Sitten menetti vaiku-
ti k u n p ro le ta ria a tti lu o k k a n a Pu o lu stu k sc k scen.
S y y tö ste n <*etty p y sty ssä
raak aa ty ra n n i-j n o taan , “e ttä sitä on p id e ttä - su rk e aa n
tila n te e se e n .
M u tta väen katkeruus purkautui esiin v. tuksensa. Ja sen sijalle nousi Sintt-
Fein. A. Griffith ehdotti v. 1914 oa-
on siih en valm is
jo h d o sta lä h e tti Jo se p h u s Da- h a llitu s ta , jo k a
ei ole k am m o k -jv ä e rittä in k a u h is tu tta v a n a tä a in o a sta a n p ro le ta ria a tti p y sty y 1916.
Kun
maailmansota
puhkesi,
oli
jelman,
jonka mukaan edustajat valf-
E n g la n n in h a liitu s su ostues- n iels
v ara am iraali
K n a p p in Slinut
k ä y ttä ä
ju lm im p ia k a a n ; hän aik aan , k u n kansa elää suu- ta y d e lh s e e n
o lo jen k o rjaam i-
saan k iv ih iile n k a iv a iie n D alkanJ H a itiin
“tu tk im a a n ” asem aa, v ä k iv a lta isu u k sia saaren v a p a u t-1 ressa
ain e ellisessa p u u tte e ssa , i seen ’ j a te k e e k in sen v a p au d u t- Kuljetusliitto siksi voimistunut, että taan vaalilain perusteella, mutta w
korotti äänensä Englannin sosialisti- eivät mene Englannin parlamenttiia,
k o ro .u sv a a tim u k sre n lu o n n o lli- « " a p p o n n y t a n ta n u t lausun- « rak a sta 'ran v aesio n itsen a i- K e in o tte le m a lla raa k a-a in eid en tu aa n en sin p e ttu re is ta ,
pettureita vastaan, jotka auttoivat im- vaan muodostavat oman. Ja muuten- j
se stik in siv u u tta a k a n s a l h s tu r ! ! onsa ” a ,,,n « a P ^ tu m .s ta . 30- ^ ' " 8 “
«»1k ahut anusefcst. kanssa ja e n n e n k u u lu m a tto m a n
• 1 11111111111111111111111111 F
perialistejaan sortamaan pientä kan- k*n aletaan edistää ja panna käyt«-1
tam isk y sy m y k sen ,
p uhuen sen ka> valk k a PU°>“ « » * k in m en et Y h d y sv allat o n k ä y n y t ju lk .s o - v ä lik ä siv o itto je n av u lla lu o d aan
— Me haluam m e lu o d a kaik- saa ja sen työväenluokkaa. Larkin täntöön itsenäisyyttä. Kuitenkin oli
sijaa n tu o ta n n o n e lv y ttä m ise stä I te ly a ’ on r u t täv än läp in äk y v ä taa H a itin itse n ä isy y d e n h av it- o m aisu u k sia, jo ta v astaan osoit- kien ty ö lä iste n o su u sto im in n an , ja Connolly paljastivat sodan impe- tarkotus säilyttää Englannin kunin-
H a .- n - k ______
istu k k sik
sik - eik
ij a s
‘ra u h o tu k - tam isek si, k u ite n k a a n koskaan ta u tu v a t tu rh ik s i D
p o o n n n n istu
eik ä ä o su u sto im in ta a « n iitä
p ie rialistisen luonteen ja irlantilaisen K&s yhteisenä, eikä ajatella asetelle-
M yöntäessään
p „ a - lk
o ro tu s- [ (osottam aan to d ek si “rau
verisen
h
in
n
an
.
ju
lis
ta
m
a
tta
sotaa
k
o
n
g
ressin
si v altio n v e ro p o litiik k a sekä niä k a u p p a -isä n tiä v a rte n , j o t parlamenttlpuolueen
v aatim u k sen , k e h o tta a h a llitu s Sen
teeskentelyn, kiä. Työväenliikkeeseen nähden o!i-
k a u tta, n iin k u in
p e ru s tu sla k i h irv ittä v ä
rah a-arv o n laskem i ka h u u ta v a t vapaata, ra jo itta m a Valaistvat myös sinnfelnerien porva- vat taantumuksellisia.
su
u
rem
p
aan
tu
o
tta
v
a
isu
u
te
e
n
,
k o h d istae n täm än k e h o tu k sen sa H a h in ^ a n ^ ^ n ' ^
k äy “ ä ™ llä
to n ta k au p p aa, jo k a ei ole m i rillis taantumuksen Isiä pyrkimyksiä.
Sodan puhkeamisesta 1916 kapina«
k o h d istaen täm än k eh o tu k sen sa
■ «¡vostenom ist’ jlm .i I?I5
v ä lttä m ä ttö m ik si käyne!- Iä - ^ “ t e t u . « ” s
a
i^ i «
" S Ä
tään m u u ta k u in h a rv o je n va- He käsittivät myös Irlannin työväen oli Siun-Fein kumouksellisempi. ollea |
jo ita v aad itaan sijo itta m a a n l i j d e n so ta liik k e id e n a ik a n a 'k a i -
J3 ratla a rY°” Iaskem i- P a u tta
liik e v o itto je n kiskom i- tilaisuudet taistelussa Englannin U -' vapaaehtoisten vaikutuksen alalneu.
O » pääom aa ,« ,.1 1 ,u u teen , hank Ken kaik k iaan 3 , 0 0 h a .ti.a is ta Ä
n° "
77 7 ^ .
K alkille berialismia vastaan sekä antoivat kan- Kapinan jälkeen se kansanliikkeet |
p a is u tta v a t nuo m u ille.
V e n äjä tu le e m uodos- liatuksensa kansalliskaartille, tiuken- painostuksesta alkoi ajaa Irlannin U
kim aan
teh o k k aam p ia k o n e ita lien ee ta p e ttu ”, sanoo am iraali kllaän ne M u tta m ehän e Z : lu u tta p u la a ,
lo
ise
lä
jä
t
o
m
aisu
u
ten
sa
y
h
äk
in
tu
m
aan
y
h d isty n e e k si k a ik k ien taen sen sotilaallista järjestöä. Lar- Kavallan asiaa ja sai nopeasti kannu
ja ry h ty m ä ä n k alv au stö ih m jo u -K n ap p . "S o ta to im et olivat v ält- m ekin n v t aik aa jo llo in " k . n -
m i h « 1 ± ? kkS,SSk -1 Nt ih ,n e h ' ,äm e ,tÖ m ät j " j « ‘P k* n ja ih- M je n ^ ' m T ^ J i k e u t u
su u rem m ik si. J a sam alla k u n ty ö lä iste n koko V en äjää k äsit- kin lähti hakemaan rahaa Amerikas- tusta. V. 1918 vaaleissa se sai kan I
to- s u u rk a p ita lis tit ja g u la s h it o- tav a k si
o su u sto im in n ak si.
Se tif ja hallitus julisti hänet karkolte- s*n puolelleen ja edustajat muodoste
tö ih in ovat k iv ih u le n k a iv a jie n m ish en g en
seka om aisuuden te u te ta a n n äillä keinoin.
saavat v iek k a alla tav a lla k ier- on m eid än pääm ääräm m e.
tuksi.
vat oman parlamentin Dali EireauL
u::n;n:u::::n:s:
m « n i n i t f f l « « » » i n i n n t t w x u » n » Bttg « » n m u i H » .........
a a t m a t a tK ttttttr iin m cniriSriuss
(T H E
Miten käy Englannissa
a
Irlannin kansallinen
liike ja luokka-
taisteli
COMRADE)
t » ll « ä e a a
a a . ■■ I
« m a m
— ___________ 1 1
a v
«
a
_
.
•
11
••
a
V»
U 4 w V * * a
a
•»
a
a
P o n
tnnta hyötyä tuotannon jatkuvassa munistinen Internationale ottanut o- vanhan kuorensa. Eikä se lakkaa myös muita palkkalaisia, virkailijoi- tää korkeita aaltoja Ja panee Lontoos
kehityksessä. Teollisuuden tieteelli- makseen. .
ennenkuin mailman köyhälistö on takiji
ja pikkuporvarillista intelli- Cityssä osakkeet ja sydämet vapine j
selle järjestämiselle ja Taylor-järjes- V. Proletaarinen vallankumous ja ¡päässyt valtaan
genssiä.
Ennenkuin proletaarisen maan.
telrnän sovelluttamiselle — ilman sen
Kommunistinen Internationale
Tämän liikkeen perusmuoto on vallankumouksen kulku pakottaa a-
Siirtomaiden liikkeissä sekaantui I
kapitalistisia
riistopiirteitä — ci !
. ,,
i
— — Kapitalismi on proletari- lakko. Sen yksinkertaisin ja valta- settamaan neuvostoja, jotka heti ko- yhteiskunnallinen aines kansallis!«
Neuvosto-V enajaila ole enää muita , soinut äärettömiä ihmiskunnan jouk- ' vin syy on elintarpeiden hinnannou-
lioovat
vanhain työväenjärjestöjen kanssa yhteen mitä moninaisimtniMa
es ei a kuin ne, mitä imperialistinen koja. Imperialismi heittää ne pois s«- Usein lähtee se erikoisista pal- edelle, kerääntyvät työtä tekevät muodoissa; mutta molemmat o»«|
väkivalta ulkoapäin aiheuttaa
tasapainosta ja panee ne vallanku- kallisista ristiriidoista. Se tulkitsee ammattiyhdistyksiin, sietävät toista!- kohdistetut imperialismia vasta»
Aikana, jolloin muussa mailmassa moukselliseen liikkeeseen. Itse jou- i Joukojen kärsimättömyyttä sosialisti seksi niiden vanhaa muotoa, niiden Uusiaikalsen imperialismin yleiset!
kansallisten etujen ristiriitaisuudet kon (massan) käsitekin on viime on parlamenttaarista hölynpölyä koh- virallista ohjelmaa, niiden johtojouk- puristuksen vaikutuksesta ja vallan |
IV. Neuvosto-Venäjä.
r vutus. Ja se on kestänyt kaiken
imperialismin pyyteitlen kanssa syn vuosina muuttunut. Ne ryhmät, joi- taan. Eri maiden sorrettujen yhtey
koakin; mutta ne tuovat näihin Jär- kumouksellisen proletariaatin johdol
Kiihko-isanniaallisuudeu, ahneuden puristuksen ja yhä edelleen jätkiä
nyttävät keskeytymättömiä ristiriito- tä
parlamenttarismin ja ammatti- ; dentunne
ilmenee näissä lakoissa, Jestoihin
ennen
heräämättömien la suoritetaan siirto- ja takamain I
Ja hävityksen hlllittomieu ilmiöiden kehittyinistaän sen takia että se
0,1 ja. kapinoita ja sotia, on sosialisti kuntaliikkeen aikana luettiin jou Taloudelliset ja valtiolliset tunnus joukkojen tarmon.
taival ensi lapsenaskeleista taistelut
keskellä osoltaa vain kommunismin ottanut tuotannon välineet porvaris-
nen Venäjä osottanut, että työ koiksi. muodostavat nyt kermaker- sanat sekottuvat toisiinsa
Niissä
Alinkin kerros — maatalouden raa- kypsempiin
muotoihin
rientuinarv |
periaate korkeata elinvoimaa ja luo- ton käsistä Ja muuttanut ne järjes-
väen valta voi sovittaa keskenään roksen.
Miljoonat ja kymmenmil- sotkeutuu usein reformistisia pära- ta jät nostavat päitään.
Italiassa, sissa.
miskykyä. Vaikka neuvostovalta en- l«1/ « talouden elimiksi. Keskellä lu-
kansalliset ja taloudelliset tarpeet. joonat, jotka ennen olivat valtioin- keitä vallankumouksellis-sosialistislia.
Burop.» tak, . kamat,..mica rintam ien«
' ^ n'tet'"
m *aZ »a
.m”iSRa rnÄ,8Ra ° n hU°'
^ « » ty n iln e n muhamettilaisten p|
sen
elämän
ulkopuolella,
ovat
tul-
Väliin
liike
rauhottuu,
pysähtyy,
n a ju l-ln n ,,..,, ,„a.».a ja vaikka ai- "■•telin el n eu v o si,,,a i,, „le jättanyl ,„ „ j osta „ iä,k, m äto( i„,p(.rlnlia.
vHh 1>a
>OVaPn ku,nouK,nkk««n ei-muhamettilaisten kansojen kesken
, " 11
VeUe,llnen yh- ^ ita kytkevät yhteen Isobrltanni»
ovat saartanet lnkulaat voluiak- ka> ,a .„ a „ . ml,aan tllaianutta talo.,- m,sta
S o » |„ ,.m, ,„ htoo yhd,„t t t leet vallankumoukselliseksi joukok-! ryöpsähtää uudelleen, häiritsee tuo- t\a rJe v 8VU
si.
Sota on nostattanut liikkeelle tantoa. pitää valtiokoneistoa alitui- tyminen kaupunkilaistyöväen liikkee- ja
kaat viholliset, ou se kuitenkin
pitä- delllseen rakentamiseen ja kulttuuri-
enkin piti-
____
.
kaikki alueet, piirit Ja kansailisuu-j kaikki, on herättänyt takapajuisiin-; sessa jännityksessä, saattaa porva- seen
............. Ja muUQ vierasvallan kahleet; li»
X
‘Z ! ? '” * ..“ ‘• “ "•“ t
n,u»,rtav»„ tap. ^ ¡ " 'y h t ^ ä l^ o " ' ^ „ « ¿ « 1 ^ ' .itua
keen sisäinen puhdistuminen. papiflH
Köyhempien talonpoikain suhtau- sen ja kiihkokansallisen taantumus
aua. kuuliuualtoniia , . , kcuk« ,.
pion ja luolan ro«vohyokkäyk»en vä-
aan
M ulu u to „dpnincn ke, piinkin kerroksiin poliittisen harras- riston pois suunniltaan käyttämällä
tuksen.
on synnyttänyt
synnyttänyt heissä
Joka
tilaisuutta lähettääkseen
lähettääkseen Neu-
Neu lumisessa
taan. seka sen lisäksi osottanut, mi- Hila ryhtyi neuvostohallitus järjes-
‘««»i-n, on
neissä harha-
harha- j m
a tilaisuutta
sosialismiin on tapailtu- johdon heiklmnemin«« vh^ikaines
••
-----
--------------------------------------'
.
.
-
„
o
-
----------
.
.
...
J"
Xltys,
«
»
»
M
«
,«
»
»
,ol»on
luokan,
kovia
ja
tol.ella.
Jotka
pettävät.
voslo-Venäjälle
tn-vebdykseaai.
Ja m .s» . muutos. Sen »ijaan että ta- u u t d o y iZ lt u X . ?'
X “ "?!
Jä
suuria
kehitysmahdollisuuksia samaan laajaa työvelvollisuutta, tA- <
.
...
.....
... m
' kuten toisen kansankin harjottamas- Vanhan työväenliikkeen yhteiskun- riistäjien aavistus onkin aivan oi- ‘i fo T ie h ,“
o“ 'M“7 " “ kk«>l»»'<»" taBpItäjiä.Teod«“ h X o j a J‘‘pap,i'.',"«’
pmmunisnii kätkee
;atkee. \enajan neu- kasti laskemaan ja paremmin kävi- . . t
*
. . .
t
,
ta ‘o^en riistosta sekä sen kautta nallinen perusta — työn ammattikun-j kea, sillä tämä alkuvoimainen lak- mNUeo
paxlamenttaarlsteu r e to f k„ kore,ta
_ kaikk,
J
»stotasavallan kehittyminen Ja var tamaan tuotantovoimia ja -välineitä , «
. ...
J »auneua. kaikille yhtä „ edullisena,
ei millään nallinen
“
m
."
,
k-
..irtomaaäapiooltaljalu
yhä
M.|
sulkeutuneisuus.
työväen
koliike
pn
itse
asiassa
yhteiskun
armeijan
osia
t&loudelli
—
--------
—
«M
M
aaarcu
ouiKcmunHiöuu»,
astaminen on tärkein historiallinen siirtämään
>A ennen
«m»«« kaikkea, kun- t^sivapautu'
,a ',nin «hkäl«* kansalisen kehityksen ylemmän ryhmän siedettävä elamis- nallista
vallankumousta, 'mailman ! tokaksi, herättää proletariaatin to-
ksiasia Kommunistisen Internationa seen työhön Ja.
vavan armeijan valtavaksi historia!
j mahdollisuus ja alemman kerroksen proletariaatin väenlaskua ja liikekan- della
len perustamisen Jälkeen.
vallankumouksellinen
Uiko
toonpanemaan liikennettä.
liseksi voimaksi, mailman proleti
Neuvosto-Venäjän kokemuksesta nä- tyTnpe®
ty,Ra toivottomuus — on nalle panoa,
leppymättömällä taistelullaan riistä riaatin mahtavaksi reserviksi. Pari*: |
Armeijan luomista pidettiin luok
Vain sosialistisen valtion päaelin-
Jokaisen maan suuri riippuvaisuus jiä vastaan toivon kajastuksen taka-
kayhteiskunnassa
sen taloudellisen tarpeiden monopooli sekä armoton kevät Keski-Europan. Balkanin ja Peruuttamattomasti mennyt meno-
Heidän heränneitten »
Englannin
valtioiden
kansat
sekä
^
aan-
Uusia
miljoonia
on
taistelu
>
toisista,
joita sota-ajan romahduksel- pajuisen, kontuunsa kvtketvn maa- nousevat!
Ja valtiollisen rakenteen parhaana ko- j taistelu keinottelua vastaan pelasti
.
.
..
.
.
,
tostensa
harrastus
kurottaa kiihk*
Naiset, jot- liset suhteet todistavat, antaa e ri-' han poljetun pientalonpojankin sie-
keroa. Armeijan voimin tai heik- Venäjän kaupungit nälkäkuolemasta sorretut kansallisuudet ja heimot, temmannut mukaansa.
nä kohti Neuvosto-Venäjää — — "]
kuuden mukaan arvioidaan talouden ja teki mahdoliseksl armeijan muo- kuten egyptiläiset ja turkkiiaset, ir ka menettivät isänsä tai miehensä koisen merkityksen niille työaloille, luun.
(Jätä)
Inhimillisen hädän ja henkisen pi
Ja valtion voimaa tai heikkoutta.
nituksen.
Vain yksityisten Ilikkei- lantilaiset ja bulgaarit, että kaik- ia olivat pakotetut astumaan heidän ! jotka yhdistävät muita maita toisiin-
Keskellä taistelua loi neuvostovsl- den, tehtaiden ja yksityisratojen se kien Ihmiskunnan kansallisten osien Ulalleen työhön, tulivat laajana vir- sa. Rautatieläiset ja yleensä lilken- meyden meri on pohjaton. Jokai-
V Ä K IL U K U PIETARIN LÄÄNIN
tä suuren asestetun voiman. Funai- kä taivain yhdistäminen valtion kä- toverilllnen työyhteys on toteutetta- j 13113 liikkeeseen. Työläisnuoriso ta- teen työväki tulevat etualalle. Lii- sen kohottauvan kerroksen alta e-
lee mukaan.
kenteen
työläisillä
oli
Valko-Unkarin
vissa
vain
neuvostotasavaltaa
1H
-
siintyy
yhä
uusia,
jotka
tahtovat
nen Armeija on osuttanut kiistäm ät-. siin takasi tuotanto- ja kuljetusmah-
KAUPUNGEISSA.
Taistelu on eri maissa kulkenut ja Valko-Fuolan boikottauksessa li kohota. Mutta etujoukko ei voi o
tossa.
tomän etevyytensä niin hyvin tais- dollisuuden.
A«ke>aen vaenlaakun tu!
* I
eri asteiden kautta. Mutta käsissä laisuus osottaa voimiaan. Lakko ja dottaa
telussa vanhaa porvarillista ja mu-1 Teollisuuden ja liikenteen keskitys
jälkijoukkoa, ennenkuin jo
Vallankumous teki Venäjästä ensi- on viimeinen taistelu. Varsin usein boikotti, Joita työväestö käytti Jo
pua
lopulhata
tietoja.
Joutuu taisteluun.
Raatajaväen ta-
Ü T Î Ï Ï Î JL“ 4* * .
* * * irt*' I
k a ,"n W “ « • » » * “ k»>l » « « • « prole,a .rlw n vallion.
tl uudelleen pystyttää imperialismin j kan vksinkertaistuttamiseen 7 s tä ,i
8eo työntyvät liikkeen aallot aikansa e- taloudellisen liikkeensä aamusaras- kapajuislmpain kerrosten herätystyö. r,n
k a u p u n g ei» .« , Pieten*
Koltshakin. Demkinin. Judenltshin. darttitvvppeihin) siten että muuta s e ^ a ’At alin m i T * ? '.¡T
.
| Ianel5,,n Järjestömuotoihln, jotka n e , tuksessa. aikaa ennen kuin se al- nostattaminen ja kasvatus voidaan kuunott*m* tt«. «n osukkaita I22J-*
M4rangelm y.m valkoisten armeijain mat mallit kohotetaan k o k o n»ot
» J ai nomaan muuttuneet. N e , hetkeksi kohottavat uuteen elämään koi käyttää hyväkseen eduskunnat- todenteolla saattaa perille vasta kun kenke*. jouta 54,426 miestä j*
^10 n a ista .
Eri kaupunkien *»«*•*’
kautU. kuin myös taistelussa n i i t o n
ko^o X l
X
7 ? mper,aliS“ in « ’« ^ 1 - j Vanhoja iskusanoja, puoliksi kulu- lista toimintaa, saavat jälleen lau valta on otettu työväen käsiin.
den "demokratialn” kansallisia a-- i kunnan hyodvksi Vain osialistisel
* a p“nstuk8e3ta »» P ^ u n eet Ne neito tunnuksia ajelehti virran pin- jän tilan Ja uuden, uhkaavan mer-
Siirtomaiden ja puol-siirtomaiden ^uku
aeuraava:
Kronatadt, 2*’
meijoita vastaan, joit. U llm a n lm-1
^ s 7
? v°
i
* * * “ *’ 8U“ Ua - ! kityksen -
ne ovat kuin tykistö-
työläiset ovat heränneet Intian. E *^6; D ea k o jc S ei o (e n t. T*ar»k*
porialiami käytettäväkseen varustaa j tavien ja korjattavien vetu rien v a .. nuole .-
. • euvO8tJ>x «najan, nakkoluuloja ja harhoja on vielä valmistus hyökkäyksen edellä.
gvptin ja Persian äärettömillä aluefl- S«*0 ) . 1 1 .3 4 9 ; L uga. 1 0 ,9 7 8 ;
(Suomi. Viro. Latvia, Puola).
nujen Ja laivaiu muutamain tyyppien m a n ^ k a p i u h s ^ X X n
SiThen
MUtta 1- kke®!la kokonaisuu-i Yksilön yhä lisääntyvä avuttomuus la, Jolta Englannin imperialismin hir- (Pavlowat), 9 ,1 7 3 ; Pietarbovi. 9.I»-
___
PP. .
k»P‘Ul.sm ia vastaan.
Siihen de^saan on syvä vallankuuoukselli- historiallisten tapahtumain sokeassa veä pirunkala pitää pitkien ulotti- O ra n ien b au m . 6 ,9 3 3 ; K ra.noje 5e*
N , . W u,Pa,„,ok„ n « I U . « pysy-lyuurittelcm ioen j .
TO,e ,. . „ h(, „ , „ m|n„n o„ n u .« « l u o j . „ „ „ „ e , S , « X a l ^ n ^
H o u r in e .«
« , . „ y . Bä.
eulmnaUo. 5.2 I2; Lyy„ „
Sj„ u r ,ok„ ..
inen kolme kovan koetuksen vuot > hi t ta niinen niiden joukko! uotan toon kan järjestöjen koetuskiveksi.
ja pidättämätön. Se laajenee ja lu ! distyksiin. paitsi työmiesten ja työ-
ta on ihmeellinen taloudellinen saa-, määräajaksi. Tämä tuottaa suunna-
Neuvosto-Venäjän asian on Koni-1 Jlttuu, yhdistyy sekä heittää pois ¡ läisnaisten yhä uusia kerroksii. massa ihmismeressä on käynnissä 666; Uusi L aatok ka, 3,56;
keskeymäton sisäinen työ, joka hell- 3,201 ja O u to w a , 2,936 benke*-
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
KAPITALISTINEN MAILMA JA K. I.LE
h
t
X
.