Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 23, 1920)
LAUANTAIHA. U X A H 23 P.—SATURDAY, OCT, 23 No. 249 TOVERI ja sen johdosta olettamuksia Udellen ame M kan KAPITALISMI SUUN — Itseopiskelu ja tieteelli nojaantuneetia vetooHteus pitää, että Syndikalistilaki pens- syys. Marx-elämäkerrassaan ker kysymys, josko tai ei levitetty j* oikeistolaiset koettavat halventaa kaik N IT T E L U MEXICON VAI> (T H E CO M RADE) tarjoiltu painotuote Malleyn menet- too Beer Proudhonista, että hän tasiaillinert Cali- TAAMISTA in of the FinniJ* worker* in the Western kien viime vuosien antamien opetuk oli lukenut paljon *— valitsemat telemäUä tavalla oli sellaista laatua, Stats*. Tbs only finnisb Daily in the West. Pub* sien aivoa ja yleensä kaikkien niiden “ La Vie O uvriire” kertoo, että agi- että se herätti kohdalla olevaa eli ta, sulattamatta. “Mutta itse fomiassa *d Dei)», except Sunday, at Astoria, Oregon, the Western Workmen** Publishing Society. kokemuksien arvoa, joita Toisen In tatsioni interventionin puolesta Mexi opiskelu ei antanut hänelle si hetim ittiistä vaaraa ja aikaan sai ternationalen kukistuminen on antanut. coa vastaan on alettu jälleen koska tä henkistä kouluutusta, joka on pahetta, jota Jalnlaatijakunanlla Gn OFFICE SEVENTH AND CO M M ERCIAL STREET Califosnlan Vetoomusoikeuden enal- oikeus estää, oli kysymys, Joka kuu. Tähän perustautuen koettavat kaikki arvokkaampi kuin tiedot ja jo Opposite Post Office Amerikan kapitalismi on huomannut, ka yksin antaa kyvyn järjestää m&inen osasto laajassa selostusjulis- lui lautakunnalle. Tuomio on vahvia. PHONES: OFFICE 365. E D ITO R IA L DEP*T 832 vanhoilliset teoreetikot kieltää koko sen että Huertan ja Obregon hallitukset ja käyttää hyväksi hankitut tie tukRessaan vahvistaa J. P. Malleyn tettu ja ellei korkein yltoikmu myfig. Post Office address: TO VERI, Box 99, Astoria, Ore. perusajatuksen, että tähänastinen työ ovat olleet työläisiä kohtaan paljon suo dot sekä alistaa oman luomis- tuomion, Joka tuonottain tuomittiin nä vastaajalle uutta kuulustelua tä kunnalllsyliolkeudessa niinkutautun väenliike on ollut porvarismin turme ED ITO R IA L STAFF peampia kuin Carranzan hallltussuunta. toimintansa itsekritiikin alai “rikollisen syndlkallstllain” rikkomi män vahvistuksen jälkeen, Malleyn ELIS SULKANEN, Managing Editor; SULO SYVÄ* lema ja opportunistinen. Obregonvallankumouksen aikana oli seksi. Järjestetyn koulutuksen sesta, jonka lain v. 1919 lainlaatija- täytyy palvella tuomionsa. NEN. ALEX SEVO. T. A. JOHNSON. A. N. KOSKELA. Juuri tämä tärkeä näkökanta jää hy yleinen mielipide; että kapinan johtajat arvo ei pääasiassa ole tietojen kunta laati ja hyväksyi ^im ellä “The Tämä päätös on muuten tärkeä, ollen ensimäinen veto-oikeuden pää- vin usein meidänkin keskuudessamme olivat Wall Streetin agentteja. He oli hankkimista, vaan henkisien ky Criminal Syndicalism Act". Entered as second-class mail matter July 18, 1912, tös Californlassa, joka tuki Byndlka kyjemme muodoStamistsa tutki at the Post Office at Astoria, Oregon, huomioon ottamatta. Tämä muodos vat tehneet suuria lupauksia amerika muksen ja tiedon metoodisen a- Malley, Joka oli San Franciscon listilakia perustuslain mukaisena, «u the Act of March 3, 1879. taa sen teoreettisen pyrkimyssuunnan, laisille kapitalisteille, nim, että he kun jattelun ja asiallisen arvostelun l.w w.-osaston kirjuri, havaittiin syyl lä suuri luku toisia juttuja kautta jota oikeistolaiset ja keskustalaiset kai- nioittavat omistusoikeuksia Mexicossa aseiksi: keinoksi helpohunin liseksi eräitten kirjojen levittämiseen valtion riippua tästä oikeusmletis- yleisölle tarjoamiseen ja muun sel nöstä. — H. J. Mielipiteiden käännekohdassa kissa maissa noudattavat. He ovat sei-!ja nämä lupaukset herättivät yleistä selvitä ilmiöiden, kokemusten ja ja laisen painetun tavaran omistamiseen laisella tieteellisen menetelmän kannal- epäluuloa radikaalisten keskuudessa, ajatusten keskellä . Itseoppinut Ja säilyttämiseen jonka syytettiin n- Se murroskausi, jonka alaisena koko o la, että he hylkäävät tähänastiset kon- Mexicolaiset kommunistit tiesivät, että voi kylläkin päästä tälle asteel pettavan ja yllyttävän hajottam aan Red Lodge, Mont. le, mutta vain jos hänen ensi sabotaasia ja rikollista joukkototmin- 5 _ I lrrppfficpf tncHciot CPn HU-l Vncl-n L z-vl-z. z .4 . I» :SL|, „1 i_ X M l LI,, ji.i, « • 1 maailma viime vuosina on ollut, on ai-! kreettiset tosiasiat sen takia koska koko monet kiihkelmmistä kapinoista olivat yrityksensä luoda itsenäisesti Täältä ei ihmeeksikään näe uutisU j taa. Toverin palstoilla, vaikka olen niin heuttanut syvällisiä muutoksia työväen- maailma ja sen tulevaisuus ei vielä ole olleet sosialistisia tai puolisosialistisia, joutuvat ankaran, mutta rakas usein etsinyt. Täällä on kyllä suoma. liikkeessä ja järjestöjen ulkonaisissa selitetty. Ja tämänlainen katsomus tus- mutta he otaksuivat että nämä henkilöt tavan arvostelun alaiseksi, joka Tuomittuna valtion vankilaan, Mal ley vetosi asiansa ylempään oikeu laisia aika tavalla, ja joukossa tieten muodoissa ja toimintatavoissa. Vanhat kin kaipaa kumoamista. olivat myydyt amerikalaisille kapita saa hänet pitämään itsensä ku teen. Pää väitteet vetoomuksessa oli, kin paljo sellaisiakin, jotka mielet rissa.” listeille. että laki määritellen ja kieltäen aa- tään X periaatteeltaan ovat Toverin . I 11111111111111111111111111 «* boteerauksen ja rikollisen syndikalis- kannattajia, vaan en tiedä mikä on x x u • . u u . h u .« ; i . väilleen m onien Havaittiin myöhemmin, ettei niin ol- — “Kaikki ihmiset ovat syn min, oli perustuslakivastainen ja että syynä kun kaikki antavat kynänri Kstot hajaantuvat ja joukoissa katoaa työläisten mielipiteissä On nalion iot- as*anlaita. Obregon, de la Huerta, l luottamus u o t a n , n , niiden H , „ tähänastisia „ vallitse .„ n .. ^ ' ^ h T p a r S , ’niassa, Alvarado, Calles j í Villareal, uuden tyneet vapaiksi ja tasa-arvoi- sentähden suurvalamlehistön syytös levätä. siksi ja on heillä luonnon puo esitetystä toiminnasta ei osoittanut Muuten en - minäkään tiedä paljo via katum uksia kohtaan. ...................... ................... odottavat jotain historian viimeistä sa- hallituksen " ai’,i,|k^*n huomattavimmat h n n m iitta v im in a f henkilöt, h ^ n V iin t lesta eräitä luovuttamattomia rikosta, vaikka laissa siihen ohjataan. mitään täältä kirjoittaa, kun en tun Sodan mukana ja sen seurauksena naa." Käytännöllinen bakko," jo k ä "jö h -°* at ,0Pullisesti osottaneet, ettei heillä oikeuksia, kutfen elärtiä, vapaus-xiiiälalnvastaisiapainotuötteltnelol- ne täkäläisiä oloja. Uutisten kirjoit syntynyt vallankumouksellinen liike on tuu tosiasioiden paljoudesta, joita o n iollut aikomusta antaa Mexicossa puh- ja onnfeen pyrkitnys, ja näitä oi-1 tn levitetty eikä kaupatta. fÄnen tajan tulisi tuntea ympäristöään Ji| keuksia valvomaan ovat halli puolestaan väitteenä myöskin esitet ympärillään ilmeneviä tapauksia. asettanut ke ... . . . maailman . historian . . . . uuteen . . olemassa Toisen Internationalen iohta- ta!*a PaPereita Pohjois-Anierikan kapi- tukset järjestetyt heidän kes- tiin. että esitetyt todistukset tutkin Muuten ei uutisten kirjoittamisesta hitysvaiheeseen. Kapitalismin yleis- via oppeja vastaan, ajaa loitommaksi kensä, saaden ne oikean valtan nossa, jotka perustuivat siihen, että tule mitään. Mutta kerron nyt m|. maailmallinen rappeutuminen impenä-¡heitä siitä. Ei voida tunnustaa sitä, *je'dän sa hallittujen suostumuksella, hän levitti ja tarjosi kiellettyä paino tä tiedän. hstisen ja finanssikapitalismin om ien'ei olla oikeistolaisia. Se nimitys louk- työläisten puolella. On nyt selvinnyt, ja kun joku hallitus tulee näille tuotetta. josta suuri määrä takavari Tämä paikka on koko nätti, pieni sisäisten lakien kiertämättömänä seu- kaa melkein kaikkia. Mutta ei olla vie- että heidän suuret ystävyydenosotukset tarkotuksille tuhoisaksi, on kan koitiin vangitsemisen aikana ja joista hiilikaivantokaupunkl, slaiten kahdet rauksena on ilmeinen meidän edessäm- lä vapauduttu kuitenkaan vanhan So- iänkkien e<iyksi johtuvat ennenkaikkea salla oikeus se muuttaa tai pois alemmassa oikeudessa esitettiin ko suuren vuoren välissä. Pääasiallisin taa, sekä asettaa uusi hallitus pioita todistuskappaleina, oli rilttä- tuotanto on kivihiilenkalvamlnen. me. Kapitalismi on kasvanut maailman sialidertiokratisen liikkeen ideoioviasH mterventionivaaran salaamisesta kuin sellaisille ka kuuluu Northern Pacific Compal ja siinä j miitön tukemaan tuomiota. laajuiseksi mutta se on»myöskin teh-isen teoreettisista perusteista. Siihen on aikomuksesta jättää maan valvontaoi- muodossa, periaatteille Tuomioistuimen kanta on,_^että nylle. Luonto täällä muistuttaa hrl joka todennäköisim nyt itsensä maailmassa m a h d o tto m at totuttu uskomaan ja luottamaan ja on keus Amerikan rahapohatoille. Mutta min takaa heidän turvallisuu suunnitelma ja tarkoitus lainlaatija- vin paljon synnyinmaan luontosi kunnalla, säätäessään tämän lain, oli raitis, hyvä vuoristoilma. Valin I si. in a ammottavammaksi käyvät p ä ä - niin vaikea siitä lunnin inhimillinen samalla tulee ymmärtää ettei de la tensa ja onnensa”. toista kun siellä Astorian perukallj tukahuttaa mitä lalntekijät pitivät oman yhteiskunnalliset mätäpaiseet ja “minä” tulee vastaan ja rehellinen, ai- Huertan hallitus ole suinkaan sosialis- Näin lausutaan Amerikan Yh dysvaltain Itsenáiáyysjülistuk- kasvavana uhkana laillisuudelle ja jär Jossa välistä joutuu sukeltamaan sai se ei voi enää parantua. Tilapäisesti, voin, selvään järkeen perustuva myön ¡tinen. jestykselle tässä valtiossa. Oikeus teen tähden keskellä Comnfl katuii vuosiksi ja vuosikymmeniksikin voi se nytys siitä, että me kaikki olemme oi-, Kuitenkin on mielenkiintoista huo- sessa (177!^, ollen se niitä his päätti ettei mitään oikeuksia oltu luo Ei täällä liikoja satele, kunhan vaar.| torian suuria asiakirjoja, jotka uusilla kokemuksien opettamilla me- npffAivinvruiin i u - f i -i, , 17 leet kapitalismin kutomissa e re h d y k s e n ä p ä —- j a muuten tärkeätä että ra- avoimesti julistavat vallanku vutettu tuon lain tähden rikottu. Ei pakkasen kanssa pysyy hyvissä vi| n e t t e l vtnvm*ll-i In Irsinniai-Ai.uu ixxt.n kä valtion enempää knin kansallis- lelssä. - i . ueinotekoislIla laäk|,--[ pauloissa, on tavattoman valkeaa.’ rä-idlkaal,t järjestävät toimintansa sen mu- mouksen oikeutusta. perustuslalsta ole otettu pois mitään Osaston hommat täällä on vaBu| ««bileinä iviräM *x~ ~~ — 1 mänlaisia ................ itsensä kanssa taistelijoita ! ’ rilllllllllh illllllllilllllllP sittenkin edessä tuhoaan’ — mutta se on ha- >kaan — että amerikalainert kapitalismi eli millään tavalla niiden tarkotusta lamaannuksissa. Täällä kyllä on joi I vaitsee nykyään useita siellä täällä. O n ,? n uudist^maisillaan yrityksensä saada — Mutta proletaarit ovat ai häiritty tällä asetuksella. tain entisiä Innokkaita totmintahea Luonnollista on, että tämänlaisena tietysti toisia, joille tapaorjuus, sokea!mterventiomlle myötätuntoa Yhdvsval- noat, jotka todella voivat vel- Tuomioistuin on tyytyväinen siitä, kllöitä, joilla olisi -toimintahalua rk l aikana nuorella ------- kasva- itseensä luottamus ja “oma tninuus” 1 !?lssa: Kapitalisti, kuten mekin, käsit- jestyä; sillä porvaristolla oh jo että koska kanne, jonka alaisena lä nytkin, vaan niitä on kai lilan n | . työväenliikkeen - misajalto vallitsevat katsomukset eivät ¡on niin suuriarvoinen, että se tekee kai- tää aivan hyvin, ettei liberali smista ole ka maassa erikoispyrkimyksensä Malley tuomittiin, esitti syyn lain o- hä, toimiakseen mitään. eikä se voi, sille kun etunsa on soittamalla kielellä (sanoilla); oikeus I.w.w:Iäiset täällä toimivat JonkunI ?!°ien kanssa- tyh-jken itsekritiikin mahdottomaksi. Heistä olemassaololle vakavaa vaaraa, ylinnä, koskaan päästä ulos kan pitää että se oli riittävä ja siis ni- verran; pistävät tämän tuosta k«; | ttiutta se kuitenkin on huolissaan, kos sallisuudesta........ Proletaareilla; menomaisesti ilmasi vastaajalle ri paleita näyttämölle ja tansseja pn väenliikkeen periaatteita täytyy syven ei tietysti ole mitään toivoa. tää, sen taktiikkaa täytyy nuorentaa ja ka nykyisen vapaamielisen hallituksen sen sijaan on kaikissa maissa koksen, josta häntä syytettiin. Siltä tyyn suomalaisella työväen talolla. Tov. Kuusinen on kerran huomaut- suojissa sallitaan radikaalisten järjestö- samat edut, sama vihollinen, sa väitteestä, että todistukset eivät ol Uljas osuuskauppa täällä kuitenki-1 kaikissa sen toimintatavoissa täytyy vallitsevaksi päästä uusi ajanmukaihen tanut siitä, että pitää paljon piiskata jen järjestäytyä ja harjoittaa propagan- ma taistelu edessään; proletaa leet riittäviä, oikeus, selostaen ensin on ja kuten näyttää, koko virkeiaa rien suuret joukot ovat jo luon kirjoista jotka oli takavarikoitu I. toiminnassa. Siihen kuuluu kots«i henki. itseään voidakseen luopua siitä vanhoil- daa mielensä mukaan. Proletariaatti- • - 1 • • I I •• • • • • > •••• nostaan vailla kansallisia ennak W. W :n konttorista. Ja niiden otteis vaateta varaosa sto, ruokatavaralilkej>| _____ ____ lisuudesta mihin me olemme kiinni kas- lien valistustyö liittyneenä järjestöön koluuloja, ja niiden ^oko sivis ta, päättää että kirjallisuus oli tur vähän myöskin rautatavaraa. Kilpa I ällainen on sitäkin välttämättömäni pää koska vallankumouksien opetukset'vaneet, toiset enemmän, toiset vähem- on dynamiittia, joka panee kapitalisti- tys ja liike on oleellisesti yleis meltunutta ja sisälsi samaa kuin o la näyttää täälläkin olevan hulps ja itse toiminnassa saatu kokemus osot- män. Monet toverit kuitenkin ottavat sen järjestelmän hyppelemään. Yhdys- inhimillinen, kansallis vastainen. pettaa, että “valtakunnan lippu tar saan eri liikkeiden välillä, mutta h taa riittämättömäksi ja kelvottomaksi asian liian persoonalliselta kannalta ja valta,n P?rvar,sto t,etaa sen tarkasti ja Proletaarit yksin voivat hävit koittaa ainoastaan sortoa ja tyrän- ko hyvästi täällä näyttää työväeni kansallisuuden; heräävä pro niutta ja että l.w w; järjestöllä on tar keskittyvän oman liikkeensä ympäri I sen yleisen johtavan hengen, joka yllä-¡luulevat, että on kysymyksessä heidän se päättänyt olla alottamatta uhka- tää letariaatti yksin voi antaa eri koitus saavuttaa pää maalinsa- väki le. Mutta paljoa suurempia su n l piti entistä sosialistista liikettä. Toinen persoonallinen häväistyksensä ja heidän P^ejä Mexicossa. Se esittää maan an- kansakuntien veljestyä. — En valtaisesti, rikollisesti ja muilla lait tukala täälläkin vielä voitaisiin t»| Internationale on kuollut. Se ei ole oikeudentuntonsa loukkaaminen. EjjneksioimisU, .sen hallituksen kukista- gels (1845). tomilla keinoilla' voa osuustoiminnalta, jos kalkki ty* Väittelyn perästä tilanteesta mikä ktiollut ainoastaan järjestöllisejti, m ut-jakseta ottaa huomioon sitä, että h is - j^ s ta 'ja pikaisen amerikalaisen protek- Iäiset todella seisoisivat oman liill < lllllllllllllllllllllllllt » . 1. , ,, J°htl lainlaatijakunnan hyväksymään keensä takana. Osuustoiminta on -J ta se on kuollut henkisesti. S. t. s.-, sen torian elävä elämä oli kerran syynä sii- doraatin perustamista. anskan vallankumous o li; mainitun säädöksen, oikeus sanoi: manlaista kun kaikki muukin työvirj johtavat katsomukset on punnittu ja hen, että sosialistinen liike vieraantui i Kaikkien maiden työläisillä ja erit- 3 ust.a *°ppuun yhteiskunnalli-j Laittomat väkivaltaisuuksiin johtavat, että se ei voi heti päästä hyvä köykäisiksi löydetty. Oli miten hyvän- marxilaisuudesta ja sitä, että opportu-käinkin Pohjois-Anierikan työväestöllä nen hike, ja sen jäikeen on pelk-! terroristiset teot olivat niitä, jolta ti liike, alkuun, sen täytyy hiljaa kehittyi. sä maailman työväestön nykyisten tais- nismi on tätä oppia olojen suosiollisella on suuri velvollisuus täytettävänään, ka poliittinen demokratia tu l-; lanlaatijakunta tähtäsi, eikä laillisia sillä sen on raivattava niin vankkoj täydelliseksi epäsikiöksi toiminnan muotoja vastaan. telujen saavutuksien kanssa, oli miten avulla järjestelmällisesti väärentänyt, suurempi kuin milloinkaan. Heidän ut vastuksia tieltään, että sen on vikl^ (Unding). — Demokratia, se on! Useisiin Yhdysvaltain ylimpien of ten kontattava ennen kun käve hyvänsä sen kanssa, voiko Venäjän salannut ja sen todellisen luonteen pi- Piilee vastustaa interventionia päättä- nyt sosialismi. — Engels (1843) keuslaltokslen auktoriteettipäätöksiin mään pystyy. Täällä on liike jo vati työväenluokka seisoa koko maailman niittänyt ja että historian elävä elämä väisyydellä ja pontevuudella. porvaristoa vastaan ja toteuttaa sosia- taas kääntää ja pakottaa meitä tämän * * * * * * * ismin, historiallisena totuutena aina tu-opin horjumattomille perusteille entis- HÄPEÄLLISIÄ LAKEJA BRASILIASSA masta sivistyksestä osalliseksi pii- r t ? ' - Symaa?’ etta 5 nt?n?n, sosiaI’stinen tä tiukemmin. Ei lopuksi ole yksilöi-, Brasiliassa on ollut lukuisia lakkoja, seet, rappiolle Joutuneet herranko)1 n . L ? me,^an ent,set johtavat katso- den syy, että meidän sosialistinen liik- joskin rauhallisia, kuten rautateiden lak- laat pian huomasivat tilaisuuden saita helpolla elämänsä, peruit a ma!h| I L i i n S monessa suhteessa ovat kel-;keemme nujertui juuri silloin kuin sitä ko. Monia mielenosotuksia on poliisi vä- L i a‘ ekSl tu.?m.,t.tu 10,?,en olisi kipeimmin kaivattu. Ja siitä syys- kivaltaisesti tukahuttanut ja toimeen- Erään Suomen lehden pakinoitsija kimppuun, niin eipä muutaman mi- sanomalehden, joka välittäisi tiet*) JH n V ♦ ja sen a,kaisten puoiu- tä omien käsittejdens> arvostelemisessa- pannut tuhansittain vangitsemisia (Leo- lanne hiljattain saapuneessa nume nuutln kuluttua ole taideteoksesta Suomesta koti-ikävän kalvamille «M tolaisille. Niinpä ilmestyi ¡•anom»J rossa paklnoltsl sairaista presiden eiden kukistumisien Ikinä . ei .kin k in o on n lähdettävä lä h d e ttä v ä la a je m m a lta k kuin u in O- n rtlrlln q n InVncc-i V.i.n Iznlzri . . . . . . . mukana. , . laajemmalta o-poldinan lakossa enemmän kuin kaksi teistä. Niistä puhuessaan hän oli jou muuta jälellä kuin riekaleita Ja pah lehti, toinen, kolmas, neljäs; k»innq ! i, m , Jl,,ll,Pkka °*e . tl“.ud'!ta*‘.ssa mien tunteittensa tai mielipiteittensä (uhatta) ja karkottanut yli 60 portuga- tunut luettelemaan useampia henki nan hajua. Tämä vertaus ei ole kyl niitä “kansamme maineen lä mikään lohdullinen meille, mutta sihen opportunism iin, m istä V en äjän ! pohjalta. Mutta juuri tässä sitä -------• ■ ................ d- lilaista, espanjalaista ja italialaista va- sen työn alalle kuuluvia ammatteja sitä suuremmalla syyllä voimme tä jis” oli niin paljon ettei kaikille »J vallankumous sen pelasti. Ikinä ei enää sensä piiskaamista” piiskaantista tarvitaankin. ■ar- paustaisteli jaa, jotka ovat asuneet maas- ja sitä tehdessään vertasi sanomaleh män lyhyen, mutia sikamaisen pro näin tahtonut riittää laldnnmaiti Mutta nuo sanomalehdet eivät san«*| vanhoillinen ole tais- ■ vitaan »i^v-iii « - .in - sosialidemokratia ,» . •• - x i i ' h ...... tarmoa vapautua ennakkokin-sa 20— 30 vuotta. Lehti “Spartacus” on den toimittajia, jotka ymmärrettävis loogin jälkeen työntää kärsämme a- tavastl kehittäneet klrjeenvnihtaf tä syistä ovat enemmän henkisen televan Van ytimeen. fnnlni Palkka,>ovaenlu,)kan )ohhiv:ina loista, tarvitaan halua ottaa asiasta set-pakotettu olemaan ilmestymättä alituis- sillä olihan melkein jokaiselle kuin ruumiillisen työn tekijöitä, si + re tn m a J le s n o m a la is s s u tu k s c lk v iH 1 ,r'i 1 1 •• t |Vää ja mielenlujuutta muodostaa itsel- ten vainojen takia ja ei ole kauaakaan koihin. lahtien pakinoitsijat häqen i n Ä n t u 'v « u y , ^ n Ieen johdonpiukainen, uskova.suudesta aikaa siitä, kun poliisi valtasi Boz do mielestään ovat oikeita emäsikoja. Kirjeenvaihtajistamme useimmat nyt ruhonsa myös joku siviili«*^ mä on kuitenkin vasta asian toinen vapaa, elämänvmmärrys. kuperkeikan tehnyt pappi Suomet Boven toimituksen, ja monet kirjailijat sellaisia, jotka mielellään rypevät jo ovat raskaan työn raatajia ja kaikki ja hänpä piti velvollisuutenaan • puoli, sen kielteinen puoli. Mitä tilalle kaisessa eteen sattuvassa lätäkössä, työläisiä. Toiset heistä pienenä pui on tuleva, siihen nähden ollaan'paljon Tämmöinen on sitäkin vaikeampi joutuivat vankeuteen, ia toisia julmasti olipa se sftte kuinka ruokoton ta sena ovat käyneet kansakoulun, muu tyä kaikella alalla siirtolaisten erimielisiä. Mutta tähänastisen koke. kuh edessä olevat käytännölliset tehtä-1 piestykin. Nyt Brasilian kongressi, |on- hansa. tamat ei minkäänlaista koulua, ellei kisen elämän ohjaajana Ja toimi nniksen mukaan on taas selvää, että v3tt vaat'vat vain pikkutyötä, reform i-ka luonnol isesti muodostavat kapitalis ensimäistä kertaa herran ehtoollisella kirjeenvaihtajanakin sanoroalehtH’ Iseam m at kirjeenvaihtajistamme käyntiä pidetä koulututkinnon suori Hän kuvasi paikkakunnan henkiej marxilainen oppi selNsena kuin itse *>hjaHa liikkuvaa toimintaa. Näihin.}.1.4.. Ja P?lltlkoltsiJat- °n .aanestamaisil varmaankin ovat tulleet samallaiseeu riennot mielensä mukaan, kir' ’ Marx ja Engels sitä esittivät viime vuo- ei vallankumouksellisen ajan tehtäviin }äan erään häpeällisen lain, joka antaa tulokseen sanomalehtien toim ittaja tuksena. Vain harvat ovat saaneet tlset tapahtumista, kehui vaalien M enemmän kuin kansakoulun antaman slsadan vallankumoustaistelujen aika-¡viitataan ikäänkuin särkyneelle omalle- laillisen vallan vainota vapaamielisiä ai ta yleensä. Oman arvon tuntevina opetuksen. Koulusta sitte on täyty kana paikkakunnallaan virkoihin P'| na, nykyisten tapahtumien valossa uu- Tunnolle lohdutusta etsien. Mutta juu-neksia. Laissa sanotaan mm., etta kn me emme fryydä tulla erotetuksi mui nyt laittautua työhön jo niin aika- kiviä porvareita maasta taive desti kirkastettuna ja selitettynä, on rl >’älhin vetoaminen osottaa opportu- hotuksesta nykyisen yhteiskunnan jar den kaltaistemme joukosta, vaan m ie - seen, että mitkään omintakeiset hen saakka, joten siirtokansan ei tar otamme vastaan sen mikä kiset harrastukset eivät ole jaksa nut muuta kuin lukea valmis'a. sittenkin oleva se teoreettinen pohja, nistlsta ajatusta, joka ei jaksa nähdä jestojen kukistamiseksi rangaistaan kah lihyvällä meille luonnostaan kuuluu, niinkuin neet pysyi Iireillä ruumiillisen väsy josta työväenluokan on kiinni pidettä-yli tämän päivän vaatimuksien vaan j o - ¿«1» viiden vuQ.den selhyankeudella. Kinnuselle syytinki. Pyydämme kui Suomalaisten työläisten itsenaio myksen takia. Niinpä on sitte vähin vä. Ja käytännöllisessä suhteessa tälle.ka ha,uaa mata/oitua pyrkimyksissään !<ll*J.ot“ksePa pidetään suullista tai kir- tenkin välttyä nimitykseltä, henkinen erin osanotto aikansa rientoihin >Ik ketoonnuttu siitäkin, mitä lapse perustuu Vehäjän työväenluokan tais-^ämänpäiväisen tilanteen mukaiseksi. Jee.!hst.a ,ai muunlaista puolustuskirjel- portto. na osattiin, eikä tuosta ymmärretty vasta siitä ajasta, jolloin tätä telu. Venäjän työväenluokka tietvstL 1 ä,löin ei eroiteta kumouksellista ja maa, joka tuodaan ilmi kaduilla, teatte- Moni kirjeenvaihtajamme on kai niin paljo väliä pitääkään. Ei tj-ön laista sosialistijärjestoä alettiin ja perustaa omia sanon*!*} taistelee kovin erikoisissa oloissa, jotka ¡opportunistista käytännöllistä toimintaa [e'Ssa. yhdistyksissä kokouksissa, ja teäinyt sellaisen havainnon, että kun juhdasta kuitenkaan herraa tule. aja dostaa tiä. Nyt ennen kaikkea tuli k? juuri antavat sille muutamia erikois-Toinen toisistaan näissäkään oloissa ja Jotka kohdistuvat sotilashenkilöihin ja tänne kirjotuksen lähettää, joka on teltiin. riittää kun osaa lukea Ja kir mykseen kfrjotustaito. Piti saad* kirjoittaa, jos sellaiseen joskus piirteitä ja ominaisuuksia, mutta fit-.läHöin ollaan vanhan sosialidemokratl- poliiseihin, jai joiden tarkotuksena on lähettäjän mielestä mahdollisimman jeen rustetuille lehdille kirjeenvalhtaji* tarvetta ilmaantuu. orista riveistä, sillä nyt ei enää» tenkin sen opetus ja sen kokemukset an aatemaailman orjia. kehottaa tottelemattomuuteen , eslhne- asiallinen, monilla laatusanoilla väri Sitte Suomi-äiti oksensi poikiaan tetty ja kaikin puolin sileäksi sorvail vannatkaan herrasrolkaleet. Ml tu, niin palaa se lehden välityksellä ja tyttäriään vieraille maille, tänne niitä ei tahtonutkaan löytyä, el opettavat muiden maiden “ n kuin mitkään m u u työläisille! ./ t ä h ä n : ,s - Suuret ; ,a s ^ ^ u työläisjoukot d ^ Ä ^ ^ ^ ^ ovat kuitenkin a ■ d [ kirjeenvaihtajille nen m iiss^m aissa ^ u le"^ vMeiskunnab ?e7 '} apaut“ vat 7,0Pe^stL . Hei.dän mj«-tuk&ella. Niitä henkilöitä, jotka Ivat linen vallankumous on oleva Venäiän M a 0 3 2-i1 a. toista. joka mukana näiden rikosten toimeenpanos- valbnknmnnksTn t n « , " " a}a" . kypsymättomyytta, joka on vaisto-Sa, rangaistaan 1— 5 vuoden rangais- tulevaisuus \ s b n k id te in e Jo u o h oli ¡"’ v-3- ^ u tta terveelliseen edistys kUi- tuksella — Tämä suunnitelma, joi se 'e vä mutta y h (T s e M T o l e sen n " ,e,kee .'y °taan- Momen mielipl- toteutetaan, tukahuttaa kaikki ajatus- kenta'va pulli Ja « h in hhtorlan “ ° v’ !., va,keassa kaänteessa, mutta ilmaukset. Se merkitsee: ajattelemisen l ^ a b u u d « h u X m o l X u s tlm u e n P 7 7 Pa“ eJ a t Me vo|mme luot-.kieltämistä ja inkvisitsionin ottamista, levjibuuaen lausuntoon perustautuen [taa historian kaikki opetavaatt kouluun, käytäntöön. klrjottajan itsensä ja tuhansien luki jain luettavaksi, mutta minkälaisena? Revittynä ja räävlttvnä sellaisella pe rinpohjaisuudella, johon kykenevät vain sellaiset henkilöt, jotka omaavat jumalattoman määrän tavatonta bäf käilemättömyyttä. häpeämättömyyttä. lyhyesti sanottuna — sikamalsuutta Kuvitellapa vain, että viedään huolel lisesti valmistet tu taideteos sika karsi naan. jossa on emäslka ja kolme tai neljä p o n a .,» ahnaasti käyvät Amerikaan. Täällä on moni kontua - käymätönkin oppinut k^yikävissään kirjottamaan ja roonT vähän koulua käynyt joutunut panemaan kirjotns- taitonaa koetukaelle tohertäeaaään kaihoavia kirjeitä ystävilleen Suo meen. harjoteltu maan. sanomalehtiin kir Mutta löytyi niitä sittekfn omattu paljon taitoa, niin sen sii oli innostusta. Melkein jokaiJ paikkakunnalta missä suomalait* sui. ilmestyi innokas kirjeen'ai"-4*-1] + Ei ne kirjeet aina niin kaksiri* - Aikasin täällä siirtolaisissa kuiten net olla ja paljon kai k irjo t* 41 kin on herännyt sivistykselliset har. roskakoriinkin. Mutta siitä ri rastukset. Suomesta tänne tulleet kähdytty, vaan yritettiin edelle*»- kansakoulun opetnamäärU korkea® lä pidettiin aivan luonnollisena-
