LAUANTAIHA. U X A H 23 P.—SATURDAY, OCT, 23
No. 249
TOVERI
ja sen johdosta olettamuksia Udellen ame M kan KAPITALISMI SUUN
— Itseopiskelu ja tieteelli
nojaantuneetia vetooHteus pitää, että
Syndikalistilaki
pens-
syys.
Marx-elämäkerrassaan
ker
kysymys, josko tai ei levitetty j*
oikeistolaiset koettavat halventaa kaik
N IT T E L U MEXICON VAI>
(T H E CO M RADE)
tarjoiltu
painotuote Malleyn menet-
too
Beer
Proudhonista,
että
hän
tasiaillinert
Cali-
TAAMISTA
in of the FinniJ* worker* in the Western kien viime vuosien antamien opetuk
oli lukenut paljon *— valitsemat
telemäUä tavalla oli sellaista laatua,
Stats*. Tbs only finnisb Daily in the West. Pub* sien aivoa ja yleensä kaikkien niiden
“
La
Vie
O
uvriire”
kertoo,
että
agi-
että
se herätti kohdalla olevaa eli
ta,
sulattamatta.
“Mutta
itse
fomiassa
*d Dei)», except Sunday, at Astoria, Oregon,
the Western Workmen** Publishing Society. kokemuksien arvoa, joita Toisen In tatsioni interventionin puolesta Mexi opiskelu ei antanut hänelle si
hetim ittiistä vaaraa ja aikaan sai
ternationalen kukistuminen on antanut. coa vastaan on alettu jälleen koska tä henkistä kouluutusta, joka on
pahetta, jota Jalnlaatijakunanlla Gn
OFFICE SEVENTH AND CO M M ERCIAL STREET
Califosnlan Vetoomusoikeuden enal- oikeus estää, oli kysymys, Joka kuu.
Tähän
perustautuen
koettavat
kaikki
arvokkaampi
kuin
tiedot
ja
jo
Opposite Post Office
Amerikan kapitalismi on huomannut, ka yksin antaa kyvyn järjestää m&inen osasto laajassa selostusjulis- lui lautakunnalle. Tuomio on vahvia.
PHONES: OFFICE 365. E D ITO R IA L DEP*T 832 vanhoilliset teoreetikot kieltää koko sen
että Huertan ja Obregon hallitukset ja käyttää hyväksi hankitut tie tukRessaan vahvistaa J. P. Malleyn tettu ja ellei korkein yltoikmu myfig.
Post Office address: TO VERI, Box 99, Astoria, Ore. perusajatuksen, että tähänastinen työ
ovat olleet työläisiä kohtaan paljon suo dot sekä alistaa oman luomis- tuomion, Joka tuonottain tuomittiin nä vastaajalle uutta kuulustelua tä
kunnalllsyliolkeudessa
niinkutautun
väenliike
on
ollut
porvarismin
turme
ED ITO R IA L STAFF
peampia kuin Carranzan hallltussuunta. toimintansa itsekritiikin alai “rikollisen syndlkallstllain” rikkomi män vahvistuksen jälkeen, Malleyn
ELIS SULKANEN, Managing Editor; SULO SYVÄ* lema ja opportunistinen.
Obregonvallankumouksen aikana oli seksi. Järjestetyn koulutuksen sesta, jonka lain v. 1919 lainlaatija- täytyy palvella tuomionsa.
NEN. ALEX SEVO. T. A. JOHNSON.
A. N. KOSKELA.
Juuri tämä tärkeä näkökanta jää hy yleinen mielipide; että kapinan johtajat arvo ei pääasiassa ole tietojen kunta laati ja hyväksyi ^im ellä “The Tämä päätös on muuten tärkeä,
ollen ensimäinen veto-oikeuden pää-
vin usein meidänkin keskuudessamme olivat Wall Streetin agentteja. He oli hankkimista, vaan henkisien ky Criminal Syndicalism Act".
Entered as second-class mail matter July 18, 1912,
tös Californlassa, joka tuki Byndlka
kyjemme muodoStamistsa tutki
at the Post Office at Astoria, Oregon,
huomioon ottamatta. Tämä muodos vat tehneet suuria lupauksia amerika muksen ja tiedon metoodisen a- Malley, Joka oli San Franciscon listilakia perustuslain mukaisena, «u
the Act of March 3, 1879.
taa sen teoreettisen pyrkimyssuunnan, laisille kapitalisteille, nim, että he kun jattelun ja asiallisen arvostelun l.w w.-osaston kirjuri, havaittiin syyl lä suuri luku toisia juttuja kautta
jota oikeistolaiset ja keskustalaiset kai- nioittavat omistusoikeuksia Mexicossa aseiksi: keinoksi helpohunin liseksi eräitten kirjojen levittämiseen valtion riippua tästä oikeusmletis-
yleisölle tarjoamiseen ja muun sel nöstä. — H. J.
Mielipiteiden käännekohdassa kissa maissa noudattavat. He ovat sei-!ja nämä lupaukset herättivät yleistä selvitä ilmiöiden, kokemusten ja ja laisen
painetun tavaran omistamiseen
laisella tieteellisen menetelmän kannal- epäluuloa radikaalisten keskuudessa, ajatusten keskellä . Itseoppinut Ja säilyttämiseen jonka syytettiin n-
Se murroskausi, jonka alaisena koko o la, että he hylkäävät tähänastiset kon- Mexicolaiset kommunistit tiesivät, että voi kylläkin päästä tälle asteel pettavan ja yllyttävän hajottam aan
Red Lodge, Mont.
le, mutta vain jos hänen ensi sabotaasia ja rikollista joukkototmin-
5
_
I
lrrppfficpf
tncHciot
CPn
HU-l
Vncl-n
L
z-vl-z.
z
.4
.
I»
:SL|,
„1
i_
X
M
l
LI,,
ji.i,
«
•
1
maailma viime vuosina on ollut, on ai-! kreettiset tosiasiat sen takia koska koko monet kiihkelmmistä kapinoista olivat yrityksensä luoda itsenäisesti
Täältä ei ihmeeksikään näe uutisU j
taa.
Toverin
palstoilla, vaikka olen niin
heuttanut syvällisiä muutoksia työväen- maailma ja sen tulevaisuus ei vielä ole olleet sosialistisia tai puolisosialistisia, joutuvat ankaran, mutta rakas
usein
etsinyt.
Täällä on kyllä suoma.
liikkeessä ja järjestöjen ulkonaisissa selitetty. Ja tämänlainen katsomus tus- mutta he otaksuivat että nämä henkilöt tavan arvostelun alaiseksi, joka Tuomittuna valtion vankilaan, Mal
ley vetosi asiansa ylempään oikeu laisia aika tavalla, ja joukossa tieten
muodoissa ja toimintatavoissa. Vanhat kin kaipaa kumoamista.
olivat myydyt amerikalaisille kapita saa hänet pitämään itsensä ku teen. Pää väitteet vetoomuksessa oli, kin paljo sellaisiakin, jotka mielet
rissa.”
listeille.
että laki määritellen ja kieltäen aa- tään X periaatteeltaan ovat Toverin
. I 11111111111111111111111111 «*
boteerauksen ja rikollisen syndikalis- kannattajia, vaan en tiedä mikä on
x x u • .
u u . h u .« ; i .
väilleen m onien
Havaittiin myöhemmin, ettei niin ol-
—
“Kaikki
ihmiset
ovat
syn
min,
oli perustuslakivastainen ja että syynä kun kaikki antavat kynänri
Kstot hajaantuvat ja joukoissa katoaa työläisten mielipiteissä On nalion iot-
as*anlaita. Obregon, de la Huerta,
l luottamus
u o t a n , n , niiden
H , „ tähänastisia „ vallitse
.„ n .. ^ ' ^ h T p a r S , ’niassa,
Alvarado, Calles j í Villareal, uuden tyneet vapaiksi ja tasa-arvoi- sentähden suurvalamlehistön syytös levätä.
siksi ja on heillä luonnon puo esitetystä toiminnasta ei osoittanut
Muuten en - minäkään tiedä paljo
via katum uksia kohtaan.
......................
...................
odottavat jotain
historian
viimeistä sa- hallituksen
" ai’,i,|k^*n huomattavimmat
h n n m iitta v im in a f henkilöt,
h ^ n V iin t lesta eräitä luovuttamattomia rikosta, vaikka laissa siihen ohjataan. mitään täältä kirjoittaa, kun en tun
Sodan mukana ja sen seurauksena naa." Käytännöllinen bakko," jo k ä "jö h -°* at ,0Pullisesti osottaneet, ettei heillä oikeuksia, kutfen elärtiä, vapaus-xiiiälalnvastaisiapainotuötteltnelol- ne täkäläisiä oloja. Uutisten kirjoit
syntynyt vallankumouksellinen liike on tuu tosiasioiden paljoudesta, joita o n iollut aikomusta antaa Mexicossa puh- ja onnfeen pyrkitnys, ja näitä oi-1 tn levitetty eikä kaupatta. fÄnen tajan tulisi tuntea ympäristöään Ji|
keuksia valvomaan ovat halli puolestaan väitteenä myöskin esitet ympärillään
ilmeneviä
tapauksia.
asettanut
ke
...
. . . maailman . historian
. . . . uuteen
.
. olemassa Toisen Internationalen iohta- ta!*a PaPereita Pohjois-Anierikan kapi- tukset
järjestetyt heidän kes- tiin. että esitetyt todistukset tutkin Muuten ei uutisten kirjoittamisesta
hitysvaiheeseen.
Kapitalismin yleis- via oppeja vastaan, ajaa loitommaksi
kensä, saaden ne oikean valtan nossa, jotka perustuivat siihen, että tule mitään. Mutta kerron nyt m|.
maailmallinen rappeutuminen impenä-¡heitä siitä. Ei voida tunnustaa sitä,
*je'dän
sa hallittujen suostumuksella, hän levitti ja tarjosi kiellettyä paino tä tiedän.
hstisen ja finanssikapitalismin om ien'ei olla oikeistolaisia. Se nimitys louk- työläisten puolella. On nyt selvinnyt, ja kun joku hallitus tulee näille tuotetta. josta suuri määrä takavari Tämä paikka on koko nätti, pieni
sisäisten lakien kiertämättömänä seu- kaa melkein kaikkia. Mutta ei olla vie- että heidän suuret ystävyydenosotukset tarkotuksille tuhoisaksi, on kan koitiin vangitsemisen aikana ja joista hiilikaivantokaupunkl, slaiten kahdet
rauksena on ilmeinen meidän edessäm- lä vapauduttu kuitenkaan vanhan So- iänkkien e<iyksi johtuvat ennenkaikkea salla oikeus se muuttaa tai pois alemmassa oikeudessa esitettiin ko suuren vuoren välissä. Pääasiallisin
taa, sekä asettaa uusi hallitus pioita todistuskappaleina, oli rilttä- tuotanto on kivihiilenkalvamlnen.
me. Kapitalismi on kasvanut maailman sialidertiokratisen liikkeen ideoioviasH mterventionivaaran salaamisesta kuin sellaisille
ka kuuluu Northern Pacific Compal
ja siinä j miitön tukemaan tuomiota.
laajuiseksi mutta se on»myöskin teh-isen teoreettisista perusteista. Siihen on aikomuksesta jättää maan valvontaoi- muodossa, periaatteille
Tuomioistuimen
kanta
on,_^että
nylle.
Luonto täällä muistuttaa hrl
joka todennäköisim
nyt itsensä maailmassa m a h d o tto m at totuttu uskomaan ja luottamaan ja on keus Amerikan rahapohatoille. Mutta min takaa heidän turvallisuu suunnitelma ja tarkoitus lainlaatija- vin paljon synnyinmaan luontosi
kunnalla, säätäessään tämän lain, oli raitis, hyvä vuoristoilma.
Valin I
si. in a ammottavammaksi käyvät p ä ä - niin vaikea siitä lunnin
inhimillinen samalla tulee ymmärtää ettei de la tensa ja onnensa”.
toista
kun
siellä
Astorian
perukallj
tukahuttaa
mitä
lalntekijät
pitivät
oman yhteiskunnalliset mätäpaiseet ja “minä” tulee vastaan ja rehellinen, ai- Huertan hallitus ole suinkaan sosialis- Näin lausutaan Amerikan Yh
dysvaltain Itsenáiáyysjülistuk- kasvavana uhkana laillisuudelle ja jär Jossa välistä joutuu sukeltamaan sai
se ei voi enää parantua. Tilapäisesti, voin, selvään järkeen perustuva myön ¡tinen.
jestykselle tässä valtiossa. Oikeus teen tähden keskellä Comnfl katuii
vuosiksi ja vuosikymmeniksikin voi se nytys siitä, että me kaikki olemme oi-, Kuitenkin on mielenkiintoista huo- sessa (177!^, ollen se niitä his päätti ettei mitään oikeuksia oltu luo Ei täällä liikoja satele, kunhan vaar.|
torian suuria asiakirjoja, jotka
uusilla
kokemuksien
opettamilla
me-
npffAivinvruiin
i
u
-
f
i
-i,
,
17
leet
kapitalismin
kutomissa
e
re
h
d
y
k
s
e
n
ä
p
ä
—-
j
a
muuten
tärkeätä
että
ra-
avoimesti
julistavat vallanku vutettu tuon lain tähden rikottu. Ei pakkasen kanssa pysyy hyvissä vi|
n e t t e l vtnvm*ll-i In Irsinniai-Ai.uu ixxt.n
kä valtion enempää knin kansallis- lelssä.
- i
. ueinotekoislIla laäk|,--[ pauloissa, on tavattoman valkeaa.’ rä-idlkaal,t järjestävät toimintansa sen mu- mouksen oikeutusta.
perustuslalsta
ole otettu pois mitään
Osaston hommat täällä on vaBu|
««bileinä iviräM
*x~ ~~
— 1 mänlaisia
................ itsensä kanssa taistelijoita
! ’
rilllllllllh illllllllilllllllP
sittenkin
edessä tuhoaan’ —
mutta
se on
ha- >kaan — että amerikalainert kapitalismi
eli millään tavalla niiden tarkotusta lamaannuksissa. Täällä kyllä on joi I
vaitsee nykyään useita siellä täällä. O n ,? n uudist^maisillaan yrityksensä saada — Mutta proletaarit ovat ai häiritty tällä asetuksella.
tain entisiä Innokkaita totmintahea
Luonnollista on, että tämänlaisena tietysti toisia, joille tapaorjuus, sokea!mterventiomlle myötätuntoa Yhdvsval- noat, jotka todella voivat vel- Tuomioistuin on tyytyväinen siitä, kllöitä, joilla olisi -toimintahalua rk l
aikana
nuorella -------
kasva- itseensä luottamus ja “oma tninuus” 1 !?lssa: Kapitalisti, kuten mekin, käsit- jestyä; sillä porvaristolla oh jo että koska kanne, jonka alaisena lä nytkin, vaan niitä on kai lilan n |
. työväenliikkeen
-
misajalto vallitsevat katsomukset eivät ¡on niin suuriarvoinen, että se tekee kai- tää aivan hyvin, ettei liberali smista ole ka maassa erikoispyrkimyksensä Malley tuomittiin, esitti syyn lain o- hä, toimiakseen mitään.
eikä se voi, sille kun etunsa on soittamalla kielellä (sanoilla); oikeus
I.w.w:Iäiset täällä toimivat JonkunI
?!°ien kanssa- tyh-jken itsekritiikin mahdottomaksi. Heistä
olemassaololle vakavaa vaaraa, ylinnä, koskaan päästä ulos kan pitää
että se oli riittävä ja siis ni- verran; pistävät tämän tuosta k«; |
ttiutta se kuitenkin on huolissaan, kos sallisuudesta........ Proletaareilla; menomaisesti ilmasi vastaajalle ri paleita näyttämölle ja tansseja pn
väenliikkeen periaatteita täytyy syven ei tietysti ole mitään toivoa.
tää, sen taktiikkaa täytyy nuorentaa ja
ka nykyisen vapaamielisen hallituksen sen sijaan on kaikissa maissa koksen, josta häntä syytettiin. Siltä tyyn suomalaisella työväen talolla.
Tov. Kuusinen on kerran huomaut- suojissa sallitaan radikaalisten järjestö- samat edut, sama vihollinen, sa väitteestä, että todistukset eivät ol Uljas osuuskauppa täällä kuitenki-1
kaikissa sen toimintatavoissa täytyy
vallitsevaksi päästä uusi ajanmukaihen tanut siitä, että pitää paljon piiskata jen järjestäytyä ja harjoittaa propagan- ma taistelu edessään; proletaa leet riittäviä, oikeus, selostaen ensin on ja kuten näyttää, koko virkeiaa
rien suuret joukot ovat jo luon kirjoista jotka oli takavarikoitu I. toiminnassa. Siihen kuuluu kots«i
henki.
itseään voidakseen luopua
siitä
vanhoil-
daa
mielensä
mukaan.
Proletariaatti-
•
-
1 • • I I
••
• • • •
> ••••
nostaan vailla kansallisia ennak W. W :n konttorista. Ja niiden otteis vaateta varaosa sto, ruokatavaralilkej>|
_____ ____ lisuudesta mihin me olemme kiinni kas- lien valistustyö liittyneenä järjestöön koluuloja, ja niiden ^oko sivis ta, päättää että kirjallisuus oli tur vähän myöskin rautatavaraa. Kilpa
I ällainen on sitäkin välttämättömäni
pää koska vallankumouksien opetukset'vaneet, toiset enemmän, toiset vähem- on dynamiittia, joka panee kapitalisti- tys ja liike on oleellisesti yleis meltunutta ja sisälsi samaa kuin o la näyttää täälläkin olevan hulps
ja itse toiminnassa saatu kokemus osot- män. Monet toverit kuitenkin ottavat sen järjestelmän hyppelemään. Yhdys- inhimillinen, kansallis vastainen. pettaa, että “valtakunnan lippu tar saan eri liikkeiden välillä, mutta h
taa riittämättömäksi ja kelvottomaksi asian liian persoonalliselta kannalta ja valta,n P?rvar,sto t,etaa sen tarkasti ja Proletaarit yksin voivat hävit koittaa ainoastaan sortoa ja tyrän- ko hyvästi täällä näyttää työväeni
kansallisuuden; heräävä pro niutta ja että l.w w; järjestöllä on tar keskittyvän oman liikkeensä ympäri I
sen yleisen johtavan hengen, joka yllä-¡luulevat, että on kysymyksessä heidän se
päättänyt olla alottamatta uhka- tää
letariaatti yksin voi antaa eri koitus saavuttaa pää maalinsa- väki le. Mutta paljoa suurempia su n l
piti entistä sosialistista liikettä. Toinen persoonallinen häväistyksensä ja heidän P^ejä Mexicossa. Se esittää maan an- kansakuntien veljestyä. — En valtaisesti, rikollisesti ja muilla lait tukala täälläkin vielä voitaisiin t»|
Internationale on kuollut. Se ei ole oikeudentuntonsa loukkaaminen.
EjjneksioimisU, .sen hallituksen kukista- gels (1845).
tomilla keinoilla'
voa osuustoiminnalta, jos kalkki ty*
Väittelyn
perästä
tilanteesta
mikä
ktiollut ainoastaan järjestöllisejti, m ut-jakseta ottaa huomioon sitä, että h is - j^ s ta 'ja pikaisen amerikalaisen protek-
Iäiset todella seisoisivat oman liill
< lllllllllllllllllllllllllt »
.
1.
,
,,
J°htl
lainlaatijakunnan
hyväksymään
keensä
takana. Osuustoiminta on -J
ta se on kuollut henkisesti. S. t. s.-, sen torian elävä elämä oli kerran syynä sii- doraatin perustamista.
anskan vallankumous o li; mainitun säädöksen, oikeus sanoi: manlaista kun kaikki muukin työvirj
johtavat katsomukset on punnittu ja hen, että sosialistinen liike vieraantui i Kaikkien maiden työläisillä ja erit- 3 ust.a *°ppuun yhteiskunnalli-j Laittomat väkivaltaisuuksiin johtavat,
että se ei voi heti päästä hyvä
köykäisiksi löydetty. Oli miten hyvän- marxilaisuudesta ja sitä, että opportu-käinkin Pohjois-Anierikan työväestöllä nen hike, ja sen jäikeen on pelk-! terroristiset teot olivat niitä, jolta ti liike,
alkuun, sen täytyy hiljaa kehittyi.
sä maailman työväestön nykyisten tais- nismi on tätä oppia olojen suosiollisella on suuri velvollisuus täytettävänään, ka poliittinen demokratia tu l-; lanlaatijakunta tähtäsi, eikä laillisia sillä sen on raivattava niin vankkoj
täydelliseksi epäsikiöksi toiminnan muotoja vastaan.
telujen saavutuksien kanssa, oli miten avulla järjestelmällisesti
väärentänyt, suurempi kuin milloinkaan.
Heidän ut
vastuksia tieltään, että sen on vikl^
(Unding).
— Demokratia, se on! Useisiin Yhdysvaltain ylimpien of ten kontattava ennen kun käve
hyvänsä sen kanssa, voiko Venäjän salannut ja sen todellisen luonteen pi- Piilee vastustaa interventionia päättä- nyt sosialismi.
— Engels (1843) keuslaltokslen auktoriteettipäätöksiin mään pystyy. Täällä on liike jo vati
työväenluokka seisoa koko maailman niittänyt ja että historian elävä elämä väisyydellä ja pontevuudella.
porvaristoa vastaan ja toteuttaa sosia- taas kääntää ja pakottaa meitä tämän
* * * * * * *
ismin, historiallisena totuutena aina tu-opin horjumattomille perusteille entis- HÄPEÄLLISIÄ LAKEJA BRASILIASSA
masta sivistyksestä osalliseksi pii-
r t ? ' - Symaa?’ etta 5 nt?n?n, sosiaI’stinen tä tiukemmin. Ei lopuksi ole yksilöi-, Brasiliassa on ollut lukuisia lakkoja,
seet, rappiolle Joutuneet herranko)1
n . L ? me,^an ent,set johtavat katso- den syy, että meidän sosialistinen liik- joskin rauhallisia, kuten rautateiden lak-
laat pian huomasivat tilaisuuden
saita helpolla elämänsä, peruit a ma!h|
I L i i n S monessa suhteessa ovat kel-;keemme nujertui juuri silloin kuin sitä ko. Monia mielenosotuksia on poliisi vä-
L i a‘ ekSl tu.?m.,t.tu 10,?,en olisi kipeimmin kaivattu. Ja siitä syys- kivaltaisesti tukahuttanut ja toimeen- Erään Suomen lehden pakinoitsija kimppuun, niin eipä muutaman mi- sanomalehden, joka välittäisi tiet*)
JH n V
♦ ja sen a,kaisten puoiu- tä omien käsittejdens> arvostelemisessa- pannut tuhansittain vangitsemisia (Leo- lanne hiljattain saapuneessa nume nuutln kuluttua ole taideteoksesta Suomesta koti-ikävän kalvamille «M
tolaisille.
Niinpä ilmestyi ¡•anom»J
rossa paklnoltsl sairaista presiden
eiden kukistumisien
Ikinä . ei .kin
k in o on
n lähdettävä
lä h d e ttä v ä la
a je m m a lta k kuin
u in O-
n rtlrlln q n InVncc-i
V.i.n Iznlzri
. . . . . . . mukana.
, .
laajemmalta
o-poldinan
lakossa enemmän kuin
kaksi teistä. Niistä puhuessaan hän oli jou muuta jälellä kuin riekaleita Ja pah lehti, toinen, kolmas, neljäs; k»innq
! i, m ,
Jl,,ll,Pkka °*e . tl“.ud'!ta*‘.ssa mien tunteittensa tai mielipiteittensä (uhatta) ja karkottanut yli 60 portuga- tunut luettelemaan useampia henki nan hajua. Tämä vertaus ei ole kyl niitä “kansamme maineen
lä mikään lohdullinen meille, mutta
sihen opportunism iin, m istä V en äjän ! pohjalta.
Mutta juuri tässä sitä
-------•
■ ................
d- lilaista, espanjalaista
ja
italialaista va- sen työn alalle kuuluvia ammatteja sitä suuremmalla syyllä voimme tä jis” oli niin paljon ettei kaikille »J
vallankumous sen pelasti. Ikinä ei enää sensä piiskaamista”
piiskaantista tarvitaankin. ■ar- paustaisteli jaa, jotka ovat asuneet maas- ja sitä tehdessään vertasi sanomaleh män lyhyen, mutia sikamaisen pro näin tahtonut riittää laldnnmaiti
Mutta nuo sanomalehdet eivät san«*|
vanhoillinen
ole tais- ■ vitaan
»i^v-iii « - .in - sosialidemokratia
,» . •• - x i
i
' h
...... tarmoa vapautua ennakkokin-sa 20— 30 vuotta. Lehti “Spartacus” on den toimittajia, jotka ymmärrettävis loogin jälkeen työntää kärsämme a- tavastl
kehittäneet klrjeenvnihtaf
tä
syistä
ovat
enemmän
henkisen
televan
Van ytimeen.
fnnlni Palkka,>ovaenlu,)kan )ohhiv:ina loista, tarvitaan halua ottaa asiasta set-pakotettu olemaan ilmestymättä alituis-
sillä
olihan
melkein jokaiselle
kuin ruumiillisen työn tekijöitä, si
+
re tn m a J le s n o m a la is s s u tu k s c lk v iH
1 ,r'i
1 1 •• t |Vää ja mielenlujuutta muodostaa itsel- ten vainojen takia ja ei ole kauaakaan koihin. lahtien pakinoitsijat häqen
i n Ä n t u 'v « u y , ^ n
Ieen johdonpiukainen, uskova.suudesta aikaa siitä, kun poliisi valtasi Boz do mielestään ovat oikeita emäsikoja. Kirjeenvaihtajistamme useimmat nyt ruhonsa myös joku siviili«*^
mä on kuitenkin vasta asian toinen vapaa, elämänvmmärrys.
kuperkeikan tehnyt pappi Suomet
Boven toimituksen, ja monet kirjailijat sellaisia, jotka mielellään rypevät jo ovat raskaan työn raatajia ja kaikki ja
hänpä piti velvollisuutenaan •
puoli, sen kielteinen puoli. Mitä tilalle
kaisessa eteen sattuvassa lätäkössä, työläisiä. Toiset heistä pienenä pui
on tuleva, siihen nähden ollaan'paljon
Tämmöinen on sitäkin vaikeampi joutuivat vankeuteen, ia toisia julmasti olipa se sftte kuinka ruokoton ta sena
ovat käyneet kansakoulun, muu tyä kaikella alalla siirtolaisten
erimielisiä. Mutta tähänastisen koke. kuh edessä olevat käytännölliset tehtä-1 piestykin. Nyt Brasilian kongressi, |on- hansa.
tamat ei minkäänlaista koulua, ellei kisen elämän ohjaajana Ja toimi
nniksen mukaan on taas selvää, että v3tt vaat'vat vain pikkutyötä, reform i-ka luonnol isesti muodostavat kapitalis
ensimäistä kertaa herran ehtoollisella kirjeenvaihtajanakin sanoroalehtH’
Iseam m at
kirjeenvaihtajistamme käyntiä pidetä koulututkinnon suori Hän kuvasi paikkakunnan henkiej
marxilainen oppi selNsena kuin itse *>hjaHa liikkuvaa toimintaa.
Näihin.}.1.4.. Ja P?lltlkoltsiJat- °n .aanestamaisil varmaankin ovat tulleet samallaiseeu
riennot mielensä mukaan, kir'
’
Marx ja Engels sitä esittivät viime vuo- ei vallankumouksellisen ajan tehtäviin }äan erään häpeällisen lain, joka antaa tulokseen sanomalehtien toim ittaja tuksena. Vain harvat ovat saaneet tlset tapahtumista, kehui vaalien M
enemmän kuin kansakoulun antaman
slsadan vallankumoustaistelujen aika-¡viitataan ikäänkuin särkyneelle omalle- laillisen vallan vainota vapaamielisiä ai ta yleensä. Oman arvon tuntevina opetuksen.
Koulusta sitte on täyty kana paikkakunnallaan virkoihin P'|
na, nykyisten tapahtumien valossa uu- Tunnolle lohdutusta etsien. Mutta juu-neksia. Laissa sanotaan mm., etta kn me emme fryydä tulla erotetuksi mui nyt laittautua työhön jo niin aika- kiviä porvareita maasta taive
desti kirkastettuna ja selitettynä, on rl >’älhin vetoaminen osottaa opportu- hotuksesta nykyisen yhteiskunnan jar den kaltaistemme joukosta, vaan m ie - seen, että mitkään omintakeiset hen saakka, joten siirtokansan ei tar
otamme vastaan sen mikä kiset harrastukset eivät ole jaksa nut muuta kuin lukea valmis'a.
sittenkin oleva se teoreettinen pohja, nistlsta ajatusta, joka ei jaksa nähdä jestojen kukistamiseksi rangaistaan kah lihyvällä
meille luonnostaan kuuluu, niinkuin neet pysyi Iireillä ruumiillisen väsy
josta työväenluokan on kiinni pidettä-yli tämän päivän vaatimuksien vaan j o - ¿«1» viiden vuQ.den selhyankeudella. Kinnuselle syytinki. Pyydämme kui
Suomalaisten työläisten itsenaio
myksen takia. Niinpä on sitte vähin
vä. Ja käytännöllisessä suhteessa tälle.ka ha,uaa mata/oitua pyrkimyksissään !<ll*J.ot“ksePa pidetään suullista tai kir- tenkin välttyä nimitykseltä, henkinen erin
osanotto aikansa rientoihin >Ik
ketoonnuttu siitäkin, mitä lapse
perustuu Vehäjän työväenluokan tais-^ämänpäiväisen tilanteen mukaiseksi. Jee.!hst.a ,ai muunlaista puolustuskirjel- portto.
na osattiin, eikä tuosta ymmärretty vasta siitä ajasta, jolloin tätä
telu. Venäjän työväenluokka tietvstL 1 ä,löin ei eroiteta kumouksellista ja maa, joka tuodaan ilmi kaduilla, teatte- Moni kirjeenvaihtajamme on kai niin paljo väliä pitääkään. Ei tj-ön laista sosialistijärjestoä alettiin
ja perustaa omia sanon*!*}
taistelee kovin erikoisissa oloissa, jotka ¡opportunistista käytännöllistä toimintaa [e'Ssa. yhdistyksissä kokouksissa, ja teäinyt sellaisen havainnon, että kun juhdasta kuitenkaan herraa tule. aja dostaa
tiä. Nyt ennen kaikkea tuli k?
juuri antavat sille muutamia erikois-Toinen toisistaan näissäkään oloissa ja Jotka kohdistuvat sotilashenkilöihin ja tänne kirjotuksen lähettää, joka on teltiin. riittää kun osaa lukea Ja kir mykseen kfrjotustaito. Piti saad*
kirjoittaa, jos sellaiseen joskus
piirteitä ja ominaisuuksia, mutta fit-.läHöin ollaan vanhan sosialidemokratl- poliiseihin, jai joiden tarkotuksena on lähettäjän mielestä mahdollisimman jeen
rustetuille lehdille kirjeenvalhtaji*
tarvetta
ilmaantuu.
orista riveistä, sillä nyt ei enää»
tenkin sen opetus ja sen kokemukset an aatemaailman orjia.
kehottaa tottelemattomuuteen , eslhne- asiallinen, monilla laatusanoilla väri
Sitte Suomi-äiti oksensi poikiaan
tetty ja kaikin puolin sileäksi sorvail
vannatkaan herrasrolkaleet. Ml
tu, niin palaa se lehden välityksellä ja tyttäriään vieraille maille, tänne niitä ei tahtonutkaan löytyä, el
opettavat
muiden
maiden
“
n kuin
mitkään
m u u työläisille!
./ t ä h ä n : ,s - Suuret
; ,a s ^ ^ u työläisjoukot
d ^ Ä ^ ^ ^ ^ ovat kuitenkin
a
■ d
[ kirjeenvaihtajille
nen m iiss^m aissa ^ u le"^ vMeiskunnab ?e7 '} apaut“ vat 7,0Pe^stL . Hei.dän mj«-tuk&ella. Niitä henkilöitä, jotka Ivat
linen vallankumous on oleva Venäiän
M a 0 3 2-i1 a.
toista. joka mukana näiden rikosten toimeenpanos-
valbnknmnnksTn t n « ,
" " a}a"
. kypsymättomyytta, joka on vaisto-Sa, rangaistaan 1— 5 vuoden rangais-
tulevaisuus \ s b n k id te in e Jo u o h oli ¡"’ v-3- ^ u tta terveelliseen edistys kUi- tuksella — Tämä suunnitelma, joi se
'e vä mutta y h (T s e M T o l e sen n
" ,e,kee .'y °taan- Momen mielipl- toteutetaan, tukahuttaa kaikki ajatus-
kenta'va pulli Ja « h in hhtorlan
“
° v’ !., va,keassa kaänteessa, mutta ilmaukset. Se merkitsee: ajattelemisen
l ^ a b u u d « h u X m o l X u s tlm u e n P 7 7
Pa“ eJ a t Me vo|mme luot-.kieltämistä ja inkvisitsionin ottamista,
levjibuuaen lausuntoon perustautuen [taa historian kaikki opetavaatt kouluun, käytäntöön.
klrjottajan itsensä ja tuhansien luki
jain luettavaksi, mutta minkälaisena?
Revittynä ja räävlttvnä sellaisella pe
rinpohjaisuudella, johon kykenevät
vain sellaiset henkilöt, jotka omaavat
jumalattoman määrän tavatonta bäf
käilemättömyyttä. häpeämättömyyttä.
lyhyesti sanottuna — sikamalsuutta
Kuvitellapa vain, että viedään huolel
lisesti valmistet tu taideteos sika karsi
naan. jossa on emäslka ja kolme tai
neljä p o n a .,» ahnaasti käyvät
Amerikaan. Täällä on moni kontua -
käymätönkin oppinut k^yikävissään
kirjottamaan ja roonT vähän koulua
käynyt joutunut panemaan kirjotns-
taitonaa koetukaelle tohertäeaaään
kaihoavia kirjeitä ystävilleen Suo
meen.
harjoteltu
maan.
sanomalehtiin
kir
Mutta löytyi niitä sittekfn
omattu paljon taitoa, niin sen sii
oli innostusta.
Melkein jokaiJ
paikkakunnalta missä suomalait*
sui. ilmestyi innokas kirjeen'ai"-4*-1]
+
Ei ne kirjeet aina niin kaksiri*
- Aikasin täällä siirtolaisissa kuiten net olla ja paljon kai k irjo t* 41
kin on herännyt sivistykselliset har. roskakoriinkin.
Mutta siitä ri
rastukset.
Suomesta tänne tulleet kähdytty, vaan yritettiin edelle*»-
kansakoulun opetnamäärU korkea®
lä pidettiin aivan luonnollisena-