Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 21, 1920)
TORSTAINA, LQKAK. 21 P.—-THURSDAY, OCT. 21 2 & ,£ !Z . T0V E R 1 jestää työväkeä ja uhkasivat riistäjien miten lukuisa joukko työläisiä siihen luokkaetuja. (THE COMRADE) kuuluu ja jos union toiminta on lai Vaikka Bulletin ja von Brirtken ovat mea, kelvoton j i e i vastaa tarkoitustaan, of the Finnish workers io the Western only Finnish Daily in the West. Pub luvanneet luoda uutta valoa valntistu- on se juuri niiden työläisten syy% jotka lished Daily, except Sunday, at Astoria, Oregon, by the western Workmen's Publishing Society. neisuuspäiväft pommi juttuun, jä i Tom pysyttelevät ulkona kaikista unioista. Mooney kuitenkin lupauksiin nähden Unioon kuuluvien on myöskin pidet OFFICE SEVENTH AND COM MERCIAL STREET IV. epäilevälle kannalle, kuten hän vanki Opposite Post Office tävä huolta siitä, että he jokainen osal PHONES: OFFICE 365. E D ITO R IA L D E F T 832 lasta käsin toimittamassaan kuukausi- taan ottavat osaa union toimintaan, (Virallista tilastoja) luku oli 81,069. Koska Pietarissa oli Post Office address: TOVER1, Box 99, Astoria, Ore. lehdessä selittää. Suurpääoma, joka tä vaikuttavat sen toimintatapaan, peri tilastojen keräyksen aikana 205 teol Taloudellisten neuvostojen viimei hän asti on tehnyt tyhjäksi kaikki yri ED ITO R IA L STAFF aatteisiin ja taktiikkaan ja työskentele sen kongressin jälkeen on Venäjän lisuusyritystä (kussakin yli 60 ty8- miestä tammik. 1 p:nä, 1919), joiden ELIS SULKANEN. Managing Editor; SULO SYVA- tykset saada Mooneylle uuden kuuluste vät tarmolla kaikkea työväenliikkeelle teollisuuksien tfudelleenjärjestämis- NEN. ALEX SEVO, T. A. JOHNSON, palveluksessa oli kaikkiaan 87,578 työ- lun, vaikka kumoamattomat tosiasiat epäedullisia virtauksia vastääh. työhön kiintyneissä piireissä vilkkaas A. N. KOSKELA. mlestä, peittää tutkimus siis teolli puhuvat Mooneyn puolesta, ei salline Jokaisella työalalla on kuuluttava sii ti keskusteltu kysymyksestä kumpi suuslaitokset, joiden palveluksessa Entered as second-class mail matter July 18, 1912, R t illp t in in Bulletinin nt the Poet Office nt Astoria, Oregon. O U lie u m n — joka on porvariflis-liberaa- hen unioon, mikä työ- tai teollisuusalal tuotantolaitosten johtomuoto on pa nykyään on enemmän kuin 90 pro lempi, yhteinen Johto vaiko yksilölli ‘ t t the Act of March J, 1879. linen lehti — ja von Brinkenift mennä! la on vallitsevana. Jos on toiminnassa nen. senttia Pietarin työläisistä. Pietarin kaupungin tilastotoi ¡kovinkaan pitkälle “uuden valon” heit-|kaksi uniota tehköön jokainen valin- misto Pietarin Työkomitean tilastol Näistä 260 tuotantolaitoksesta 134, tam»sessä pommijuttuun . Koko San tansa sen mukaan kumpi unioista pa- lisen aliosaston yhteydessä on jaka- se on 51.5 prosenttia, joissa on 27.- 7 ' Franciscon korkeampi yhteiskuntapiiri, irfcntinin vastaa työväenluokan luokka- nttt kyselykaavakkeita saadakseen 639 työläistä eli 34.1 prosenttia, hoi detaan yksilöllisen johdon periaat ii;i- ¡u.,, • • l sen hallinto- ja oikeuslaitosten huoma- taistelun kokonaisperiaatteita ja katso selville missä määrin nämä kaksi teen mukaan. Joihinkin teollisuuslai , H± L ' j o h t a j a t , ovat sillä tavalla kie- muksia. Edistysmieliset järjestöt ovat johtomuotoa ovat vallitsemassa Pie ti, minkä San Franciscon riistäjät pu- toutuneet tähän aikamme räikeimpään aina puutteineenkin ja virheineenkin tarin tehtaissa ja myöskin tehtaita toksiin ovat jääneet entiset omista kollegioiden jäsenluvun jat, Jotka yhdessä tehdaskomlteain bnJ.Vp va^ ‘st.l.,.neisuusf>aiViJn P?mm!rl' ! oikeusrikokseen, että Mooneyn jutun parempia kuin vanhoilliset, kapitalis- f hoitavien Näissä maaliskuun 1 prnä, 1920. Äysely kas kanssa Johtavat tuotantoa. tehtaissa ei siis työjohdon muotoa ole Stn >.,nPir,lie vuonna ja min- ;pajja$f|,s järkyttäisi koko rakennusta vl- tien agenttien johtamat uniot. vakkefila on saatu seuraaja ainehis- muutettu vallankumouksen jälkeen. to: * * * * * * * M n/v i V ty° v leHJr r{’StaJi Thom?s häältä alas asti. Mutta mikään mrtu Senraava taulukko osottaa laskuihin teh i!n kaPdalLtien koston uh- kuin täydellinen paljastus ja sovitus — Tutkimuksia toimitettiin 260 teolll- otettujen tuotantolaitosten lukumää J b V ci tuomittnn hirtetta- se on; oikeuden antaminen Mooneylle, LIIKE-ELÄMÄN LAMAANTUMINEN laitoksessa, joiden yhteinen henkllö- rän: väksi, väärien todistusten ja oikeusvir-;e| Voi poistaa sitä tahraa, jolla koko Että me säännöllisesti lähestymme Yksll. Yht. kalijam likaisten menettelyjen avulla, se Calitörnian valtioruumis on saastutettu, vhä tuntuvampaa pulakautta, se on ol Tuotantolaitosten koko johdettuja johdettuja Yhteensä on jo melkein koko maailman tietona pystyvätkö kapitalistit siihen? lut jo pitemmän aikaa selvää sekä kau- No. Pros. No. Pros. No. Pros. Oxmanin ja Rena Mooneyn oikeusju- x „ „ „ * konäköisimmille kapitalisteille että luok- 60 työläistä tai vähemmän 35 64.8 19 35.2 54 lOö tuissa tehtyjen paljastusten kautta, ja ... . . . .. . . _ . , 73 60.3 katietoisille työläisille. Joidenkin ta 51—200 työläistä 48 39.7 100 121 nämä paljastukset on virallisesti vah- MINK ä T ä HDEN ON KUULUTTAVA varoiden hintojen alentamisen kautta 26 30.6 59 69.4 85 100 — — — ■ — ■ vistanut hallituksen erikoisagentin UNIOON koettavat “Uudistusmieliset” tehtailijat Yhteensä ...............................134 134 51.5 126 48.5 260 100 Densmoren raportti. Mutta salaisuutena On muutamia asioita, jotka jokapäi- kriisiä tuonnemrriaksi. Mutta on toistaiseksi pysynyt ketkä'ovat vai- vaisvVs äisyys kokonaan sivuuttaa teollisuudenhärjöttajat, --- ------------ yksinker-t . . e- . , , joita ----- r pu- - Yksilöllinen työnjohto on enimmäk- tuotantolaitoksissa myös ha mistuneisuuskulkueen pommiräjähdyk- taisUu,enS7 tä k ia Joku asia saattaa ol-ir,st:la \,napss|kapitäH$tien valta .lujasti Reen sääntönä pienemmissä tuotanto- missä vaitsemme enimmäkseen entiset o- m S^ ( e L , Mc0<;niyn Pl'° ' Ia niin luonpollinen, niin selvä, että sii-j ovat -- - ............. — ....... tehtai- ........ laltokai8sa< jo1«** jo joutuneet’ sulkemaan prosenttia joh mistajat isännöitsijöinä tai johtajina. sHn J?vertf»«*h;h" inlvf ?**?*", Sa a‘*' tä muistuttaminen tunnustaa kiusalti-,taan- Pailioin « m ä taloudellinen krii taa yksi ainoa henkilö. Keskisuurul- Seuraava taulukko osottaa missä muo ^ '" t? A e.n Ve^ J ot_ki . E l,yat, . saan.ee:t seita. Mutta monasti myöskin havait-i51 )° Johtanut mitä kamalimpaan slssa tuotantolaitoksissa on 60.8 yk dossa ja kuinka pitkän ajan yksi tai tnstaneet yksilöllistä, johtoa, atm. suu ret tuotantolaitokset. Mutta mikä on tuotantolaitosten hallintojen jäsenten yhteiskunnalli nen asema ja toimiala, ja minkälai sista henkilöiatä ne muodostuvat? Ybtefshallinnon ja yksilöhaIHnnon tirehtöörien enemmistö el ele työläi. ali. Hallinnossa olevien työläisten prosenttiluku, joka yhteisesti johde tuissa laitoksissa nousee 48.7 prosent tiin, laskee yksilöllisesti johdetuissa tuotantolaitoksissa 28.6 prosenttiin. Yhteisesti johdettujen tuotantolaitos ten ryhmissä prosenttimäärä valhte- lee osottamatta määrättyä suuntaa. Mutta mitä suurempia yksilöllisesti johdetut tuotantolaitokset ovat, aita varmemmin on taipumuksena nimit tää johtoon spesialisteja, teknikkoja, ja itseasiassa, entisiä työnantajia ja työnjohtajia. Näemme myös, että eksperttien, teknikkojen ja konttori- työläisten lukumäärä el ainoastaan ole suurempi yksilöllisesti johdetuissa tuotantolaitoksissa kuin yhteisesti johdetuissa (71.4 prosenttia 81.3 pro senttia vastaan), vaan että se kohoaa yksityisesti johdettujen tuotantolai tosten koon mukana. Johdossa olevien ryhmien Jäsenet lukeutuvat mitä erlnäisimmille spe- siall-alollle. Onnettomuudeksi raport teja on saatu vain niistä jäsenistä, jotka olivat Pietarissa silloin kun kyselykaavakkeet lähetettiin (kaik kiaan 372 henkilöä). Metallityöläis ten keskuudessa sorvarit (6) ja luk kosepät (27) ovat erittäin runsaasti edustettuna; elintarvetyölälsten kes kuudessa leipurit (13); klrjapafnotyö- läisten keskuudessa latojat (16); vaa- tetustyöläisten keskuudessa räätälit (10) , j. n. e. Virkailijain joukossa ovat erittäin huomattavia Insinöörit (73), teknikot (20), mekanlkot (12), kirjanpitäjät (13), konttoritvöläfs-t (11) , j. n. e. Mutta myöskin tava taan henkilöltä, jotka entiseen toi mialaansa nähden eivät ole missään suhteissa teollisuuteen, knten yksi la kimies, yksi kirjailija, yksi entinen upseeri, kaksi opettajaa, kaksi kaup piasta, j. n. e. On vaikea selittää miksi nämä tämmöiset henkilöt jou tulvat Pietarien tuotantolaitosten joh toon. Naishenkilöltä on työnjohdossa vain vähän: 570 tirehtöörin joukossa on 34 naista. Kollektiivisesti johdetuis sa teollisuuslaitoksissa on naisjohta jien lukumäärä suurempi (7.1 prosent tia hallintojen jäsenmäärästä) ja yk- pl (vain 3.3 prosenttia.) silöttisesti johdetuissa paljon pieneni- Mielenkiintoinen on myös kommu nististen kollektiivien ottama kanta yhteen tai toiseen työnjohtomuotoon nähden tuotantolaitoksissa, sillä kol lektiivien edesvastuulle jää johtavan osan vieminen tuotannon järjestiini sestä teollisuuslaitoksissa. Jos ase tamme yhteisen ja yksityisen työjoh- johdon alaiset tuotantolaitokset vas takkain eri ryhmissä, niin saadaan seuraava kuva: PIETARIN TUOTANTOLAITOSTEN JOHTO Lisää valoa Moonein iattuan . -1 L silöiden johtamia ja suurista tuotan toinen työnjohtomuoto on ollut tuo tolaitoksista 30.6 prosenttia. Pienen»- tantolaitoksissa käytännössä: Tuotantolaitosten jaotus aikaan nähden milloin nykyinen johtomuoto tul käytäntöön (prosenteissa) Nykyinen johtomuoto tuli käytäntöön: v a in u o ic v u u lu u m c c ilb a IdM d. I ------ w .« .u a u mi rutina d iu n - •’ Monet pitävät unioihin liittymiskeho- a\ Anarkia ja hulttiomaisuus leviää ja •P'?r°?'!‘ <usla niin joutavan jökapäväisenä, et- keinottelijat ahmivat tulisemmin kuin ta h tie n n. UM; J<? <ä se tympästyttää heitä. Nämä työläi- milloinkaan ennen. Tän?ää R r in k e n to ti tn i"m sel ö t l t Jllllri niita- iot^ a laiminlyövät'. Chicagon pankkimiehet valittavat lii- «h«™ u nni t ki ’ I ’ r 1 ■ atta‘ välttämättömimmän kuvittelemiensaikenteen lamaannusta. Syyskuun rä- lehH väk^fn h i X S« ' l' r o ai '• 1 Saa? “i mahdottomuuksien takia. Ne ovat nii-,Porttl mainitun kaupungin pankkien tu- volä^ rautatielunneleha ä Ä " s e k > * ” ka ovat valmiit sivuuttamaan kai- odottaa vain 52,547,540,036. e o i i i ’- .r v p v ? r ^ i o -, m .« ? i . • I.” • ken ,uolla fraasilla: “tietäähän sen sa-!Vaikka summa on huikeanlainen maal- h - » ja’- u n l0U‘T k.""nl uomattakin” . dlkon silmällä katsottuna, on se kuiten- j. toim ittiin Boppm ohella vankeuteen. Untoihin on kuuluttava siitä syystä,(km 628 milj. dollaria vähemmän kuin I linnustuksissaan von Brinken avo-että hiissä taistellen ja toimien voidaan Pankk}en totot olivat virne maalisk. ja mielisesti paljastaa kaikki vehkeilynsä saada siitä ainoasta tavarasta, mitä työ-! 306 mi,j- dollaria vähemmän kuin viime Saksan sotilasjohdon käskyjen toimeen-Iäiset voivat myydä — työvoimasta*__¡heiriäk. Pankkien balanssi oli syys- panijana yksityiskohtia myöten. Bulle- korkeampi hinta. Unio on laitos, jon- kuussa $201,736,696, ollen se 23 milj. tin on laajalti ¡liuottanut Brinkenin :ir- ka tehtävänä on parantaa työläisten dollaria vähemmän kuin heinäk. ja 12 tikkeleita, joissa luvataan “uutta valoa palkka- ja muita työehtoja. Se suöje- vähemmän kuiri elokuussa. Pank Ennen marras Marraskuun, 1917, kuun vallanku ja tammik., 1919, Jälkeen tamik. 1 p:n, 1919. mousta. välisenä aikana. h iiia it o in V n R r l» ik J n ? n • o z: & iE « 5 l 3 x : = S « o g ® o “ JS JC > r- <■ 30 työm. tai vähemmän 53.3 46.7 <100.0 51—200 työmiestä ..... 67.4 32.6 160.0 li 200 työmlastä ......... 33.3 66.7 100.0 Tuotantolalsten suuruus Yhteensä ............... 55.2 e & .3 44.8 100.0 = 43 :O O 9 S x: :O O o ä :ta S -S « c n •9 « 9 ® ? 55.6 44.4 16.0 84.0 a JS :c xj x Sa >• 100.0 57.9 42.1 100.0 100.0 64.4 35.6 100.0 100.0 31.0 69.0 100.0 39.0 100.0 > * 66.7 - l ’® S X r £ * +•> 3 3 .3 61.0 52.7 47.3 100.0 Niistä tuotantolaitoksista, jotka e i sim. ajanjaksolla on yksilöllinen Joh vät olleet muuttaneet työnjohtomuo- to ollut sääntönä 67.4 prosentissa sen toaan ylläolevassa taulukossa ensin luokan tuotantolaitoksista; toisella nä mainitun ajan jälkeen, suurin ajanjaksolla 55.6 prosentissa ja koi määrä (55.2 prosenttia) ovat toirhl- mannella ajanjaksolla 64.4 prosentis neet yksilöllisen johdon periaatteen sa. Toisaalta tarjoavat suuret tuo v a lm ic ilin p ic illic n ä iv ä r i I. „ 1 " i • - li- ..« » o V iir if __ _______________ mukaan, samalla kun yhtelsjohdon tantolaitokset erilaisen kuvan. Näis periaatetta on noudattanut vähemmis sä tapahtua siirtyminen yhtelsjohdos tö tuotantolaitoksissa (44.8 prosent ta yksilölliseen johtoon paljon hi » m i n iiiiK c u l u o esine vilpittömän us- vanaa työläisissä itsenäisyyttä, mie-iu tia). Tuotantolaitosten pakkoluvutus taammin. Kuitenkin yksilölliseen joh konsa, että pommiräjähdyksen aiheutta-huutia, tarmoa vastustamaan riistäjien toliike to on vähentynyt ja se aiheuttaa luonnollisesti oli suurin marraskuun toon siirtymisen tapaukset ovat li jina hän pitää palveluksessaan olleita mielivaltaa, ja lujittaa työläisten yh-äP2 . , , ja ___ . vallankumouksen jälkeen: tästä syys- sääntyneet 16 prosentista toisella a- pankkiliikkeen vähentymisen, se — kul- pommisankareita. Pommivehkeily olijteisymmärrystä, kasvattaa' solidarisuut-kee tavallisesti teolfisUuspulart "edellä tai . tä voidaan helposti käsittää, että janjaksolla 31 prosenttiin kolmannel niissä tuotantolaitoksissa, jotka sen- la ajanjaksolla. korkeimmillaan valmistuneisuuskulkuei- ta ja antaa jokaiselle vilpittömästi to i- sen mukana. jälkeen ovat säilyttäneet saman jo’.i- den aikana ja Brinken R r in V -* n a ltä r v i a i m l l A 11 toisten toverieri < t a khn- . lUknmnnU arvelee, x että mivalle 4 toverille Ulkomaakauppa on vähentynyt. Ul tomuodon, on suurin määrä (61 pro Niinkuin nähdään, määrätty suunta Steuart ja Market katujen kulmassa rä- nloltuksen ja luottamukseri. Se lujU- komaiden halpa rahan kurssi ei houkut- senttia) yhteisesti johdettuja. Mut asteettaisesta siirtymisestä yksilöin jähtänyt pommi oli alunpitäen aijottu taa jokaisen yksityisen työläisen ase- tele niitä ostamaan amerikalaisia tava ta viime aikoina on tapahtunut suuria seen johtoon ilmalsekse tuntuvasti. useimmat tammikuun 1 Yhteis johto on osottanut epäkäytän- erääseen liittolaiseen laivaan, joka oli maa palkkatyöläseiiä. roita ja näiden maiden huono ja epä muutoksia; p:n, 1919, jälkeen Johtomutoaan vaih nöllisyytensä ei ainoastaan pienem satamassa vain yhden matkan .. ....................... järjestön toiminta kas- varma taloudellinen asema t pitää taas xx- x xixuj tx blokin r- Taloudellisen ___ taneet tuotantolaitokset ovat ottaneet missä tuotantolaitoksissa, vaan myös päässä rajahdyspaikalta. Ennen vanki- vattaa työläisissä itsetietoisuutta, vh- nnden rahan kurssin alhaisena. Ulko- käytäntöön yksilöllisen työjohdon; kin suuremmissa tuotantolaitoksissa, laansa menoa Brinken teki myös täy- teenkuuluvaisriuderi tunnetta sekä pe- mäamarkkinoiden elpymisestä ei ole toisin sanoen, kalkista johtomuotoaan ja ajan kuluesa siitä siirrytään e- delhsen tunnustuksen Yhdysvaltain hai- rusteellisempaa ymmärrystä yhteiskun-!suuria toiveita koska sota on hävittänyt vaihtaneista tuotantolaitoksista vii nemmän yksilölliseen Johtoon. hiukselle ja näiden tunnustusten perus-^mallisista asioista. Se kasvattaa työläi-'Puolen maailmaa ja saattanut * kaikki meisten 14 kuukauden aikana 52 pro Vallankumouksen jälkeen tuotanto senttia on siirtynyt yksilölliseen työ- laitoksissa on tehty muutoksia ei vain teella hallituksen salaiset agentit etsivät siä ja siten laajentaa työväenluokan voi- maat huonoon taloudelliseen ja finans- johtoon. työnjohtomuodossa. Tuotannon me yli maan erästä Kurt Jaenkea pommi- maa. ' ‘ *’ siaaliseen asemaan Vallankumouksen jälkeen täpahtu nettelytavoissa ja laajentamisessa on sankarina, joka oli valmistuneisuuspäi- Työväenluokan taloudellinen järjestö Amerikalaisen kapitalismin edessä on nut muutos on erittäin mielenkiinto!- myös tapahtunut suuria mùutoksia. vän pommin asettanut. Jaenkea el saa- on välttämätön sorrettujen ja riistetty- tällä haavalla vakavia vastuksia. Ol nen tuotantolaitosten suuruuteen näh Suurimmassa osassa tuotantolaitokia den. on pahempi Pienissä ja keskisuurulsissä tuotan on työntekijäin lukumäärä pienenty valmistautui vastaan tolaitoksissa on esinierkkl erittäin nyt; sensijaan kun vallankumouksen puhjettua työntekijäin lukumäärä oli italismin kaikki selvää: ne ovat säilyttäneet entisen 239.356, oli tutkituissa tuotantolaitos etuksl ja tunte johtomuotonsa eritoten, jps se alun sissa vain 81,069 työläistä. Työnte maton “kauhistus” — työväenluokan pitäen on ollut yksilöllinen. Pieniin kijäin keskinkertainen lukumäärä. Jo Boppin ja von Brinkenin palveluk- vastaan. tuotantolaitoksiin nähden on yksilöl ka nykyään kutakin tuotantolaitosta sessa pommi vehkeilijänä oli myös eräs Jokaisen työläisen on kuuluttava valta — uhkaa koko maailman riis linen työjohto ollut sääntönä 53,3 pro : kohden on 312.8, oli vallankumouk C. (L Crowley, joka ensimäkenä j o i t - u n ’ 0 ( ?n * a a s s’’tä syystä, että yksityinen täjiä. sentissa tuotantolaitoksia marras sen alkaessa 920.6. Erotus siis on * ,* * * * * * tui vankilaan kahdeksi vuodeksi. Tä- työläinen on yksi ja välttämätön ren kuun vallankumouksen jälkeen; toi sangen suuri. Mutta mitkä tuotanto mä mies, joka tietänee yhtä ja toista 8as s’juä ketjussa, joka taistelee kapi- — Ne, jotka ymmärtävät vain val sella ajanjaksolla 66.7 prosentissa; laitokset kärsivät eniten, nekö, joissa valmistuneisuuspäivän pommiräjähdyk- talisteja vastaan. Kukaan muu ei voi lankumouksen ulkonaisen puolen eikä kolmannessa ajanjaksossa 57.9 pro on ollut yhteinen johto vaiko ne. sesta, òli piiriayyttäjä F'rckertin palve- tuoda parannuksia työläisten oloihm, sen syvempiä kysymyksiä, ovat muita sentissa. Suhde on sama keskisuu- joissa on ollut yksilöllinen johto? ruisiin tuotantolaitoksiin nähden: en- Palatkaamme taas numerotietoihin: ¡uksetta vuoimi 1915 ja hänen p i r - kuin työläiset itse. Ja kukaan muu korkeammalla. Nämä kysymykset eivät Yhteisesti johdetut tuotantolaitokset. *u o p u o > «tAUWtfäw n Hr- « O o Í- oi oc' « -niiHsen u«nuosxf « ec — .< -IOH tutu o h uo es » -•e 'lo o f-so c o — 'r -SJOf msIHHOlJWl t- ei «s c« oc -I Ci <O US O C OS K5 I- ¿ apgnsm u a e o j j o , — o 3 E e s S ■ o o a ■o >. — a S «J — e e 9 S a S s 9j — a . — «; •° £ :C “ :C tí o c ® ' X — 4 X — X w x x x x x x x x <" 4- >" >- <- >■ >- f- a o 24 O 24 E S 4> 43 {► n X O "o « 9 4 X » C :O S a> i-O H * ♦-» c & z? S :cJ «i :O 7 ¿ O O Ci I = Näemme siis, että kommunististen järjestöjen luku tuotantolaitoksesi riippuu tuotantolaitosten suuruudesta. Kollektiiveja sisältävien tuotantolai Työntekijäin keskimäärä tuotantolaitosta kohden: tosten prosentti kohoaa tuotautola1- Tuotantolaitoksen koko tosten koon mukaan; yksilöllisesti Maalisk. . r a a U liiio o a UI Ennen vallan- Entisen luvun johdettuihin tuontantolaitoksiin nai 1 p.. 1920 kumousta kysymys känsin aineellisesti hyvinvoin suhde nykyiseen den se on 171 prosenttia (laitoksi« 41 4 stävänsä puolustusta oikeudessa. tustaja pääsee sisään ja taistelu on me- nisiä. Tähän saäkkä vallinnut spiritua 50 työmiestä tai vähemmän 119 7 2 9 51—200 työmiestä sa. joissa on 50 työmiestä tai vähem 117.0 t 342.7 2 9 K v h ii„ - _a- netet‘y- Jos kaikki työläiset' heittäisi- listinen (henkimaailmaoppia kannatta T li 200 työmiestä män), 65.8 prosenttia (tuotantolaitok 797 B nni - T b • t riommisankar" ’ vät unioon kuulumisen niin välinpitä- 2,481.4 3:1 sissa. joissa on yli 200 työmiestä) Bopp, von Brinken, Crowley ynnä muut mättömästi kuin monet vieläpä sosia- va) uskonto oli hyödyllinen ja välttä ja 88 prosenttia (tuotantolaitoksissa Yhteinen keskimäärä ... 345 2 1,318.8 3.8 tokainen vapaana, mutta vehkeilyjen Hsmin hyväksyvätkin tekevät niin uni- mätön niinkauan, kun suurin osa ihmi joissa on yli 200 työmiestä). Yh Yksilöllisesti johdetut tuotantolaitokset. sistä eli kurjuudessa, niin kauan, kun ren B i . C UnM* o it a e i o lis i la in k a a n Ja k a p i t Ä teisesti johdetuissa laitoksissa <>n sen täytyi lohdutella itseään taivaalli Työntekijäin keskimäärä tuotantolaitosta kohden: suhde 22.2 prosenttia. 54.3 pros., en Billings kärsivät elinkautista van- mielivalta olisi vieläkin yleisempi Mutta teollisuuden Tuotantolaitoksen koko Maalisk. kiusrangaistusta. Edelliset todistettiin lokaken tvötäk.n kuuluttava sella uskonnolla. Ennen vallan Entisen luvun 98.3 pros. Tämä ilmiö on siten seli- edistyessä on tullut mahdolliseksi ko- 1 p., 1920 suhde nykyiseen tettavl8si- että suurten tehtaiden j* kumousta * * -__ 50 työmiestä tai vähemmän 29.0 ! laitosten työläisjoukot ovat aina p>' 86.7 2.9 50—200 työmiestä ................. 103.7 remmin järjestyneet kuin pieniin la! 3965 3.8 YM 200 työmiestä _____ 797.6 ! toksiin hajaantuneet työläiset. Sa 1,691.0 2.3 maila tavalla kollektiivien valu « Yhteinen keskimäärä [ sen jäsenten lukumäärä lisääntyy tuo 206.8 Mutta neiaan va i ään on suuri erotus tinect iin;™ ‘ mcn4 nuonommin, Kun me 573.3 2.8 Toiset ovat hienoja aristokraatteia vai- nen o n t v h S n Ä ? jo e sta n i,- sanomme heilit, että heidän täytyy vast- tantolaitoksen koon mukaan. Ainoa- lukumäärin vähenemi seen. samalla kun yksilöllisesti Johde-1 na poikkeuksena tässä suhteessa ovat taluokkaan kuuluvia herroja tai heidän hävettävää o n n ä h d ä t \ ° i ä k ? ä k \ " ? k a !.<?“ : ^ ? l a .Ä o k l Päl\ä .haudätilihaa pe- nen Työntekijäin on hyvin merkittävä kummassa tut laitokset ovat vähentäneet työvoi-1 yhteisesti •• A . -------- 7 ........ f uyv.u mcr&iniTi nummassa- hävettävää on nähdä johdetut keskisuuruisri jotka runoiden sijasta, että he tulevat teke- kin ryhmänpä. Mutta yhteisesti job- mia ainoastaan kolmannekseen, iake.io. aan, jotka eivät olleet syyllisiä ovat valmiit nauttimaan tämän iäries- Jos tuotantolaitokset. Erittäin tärkeäst» )ärjesteilmaa vastaan tähdättyihin rikok- tämisen tuloksista, mutta eivät välitä mään vähemmän työtä ja enemmän detut tuotantolaitokset ovat kärsineet tarkastamme ryhmiä erikseen ko- merkityksestä kuitenkin on puolue eniten, siitä ei ole epäilystä. Teolli sun. -«Ikunaiset ovat syypäitä siihen mitään union rakentamisesta. Joksi tanssimaan. Luottakaa siihen, ihmiset suudessa tapahtuneen hajaantumisen koonpa nähden, niin tulemme vakuu- kollektiivien jakaantuminen ja vaika tetuksi, että eniten ovat kärsineet I tusvalta kumpaankin työn johtoni uo- hirveään rikokseen, että koettivat- jär-jsen union toiminta riippuu juuri siitä eivät ole mitään aaseja! seurauksena, niiden on täytynyt vä ne yhteisesti johdetut tuotantolaitok-1 toon nähden. Samalla kun yksilölli Heinrich Heine. hentää työvoimia yhteen neljännek- set, jotka itsepintalsimmin ovat v as-lsestl johdetuissa laitoksissa vain 5TJ
