TORSTAINA, LQKAK. 21 P.—-THURSDAY, OCT. 21
2 & ,£ !Z .
T0V E R 1
jestää työväkeä ja uhkasivat riistäjien miten lukuisa joukko työläisiä siihen
luokkaetuja.
(THE COMRADE)
kuuluu ja jos union toiminta on lai
Vaikka Bulletin ja von Brirtken ovat mea, kelvoton j i e i vastaa tarkoitustaan,
of the Finnish workers io the Western
only Finnish Daily in the West. Pub luvanneet luoda uutta valoa valntistu-
on se juuri niiden työläisten syy% jotka
lished Daily, except Sunday, at Astoria, Oregon,
by the western Workmen's Publishing Society. neisuuspäiväft pommi juttuun, jä i Tom pysyttelevät ulkona kaikista unioista.
Mooney kuitenkin lupauksiin nähden
Unioon kuuluvien on myöskin pidet
OFFICE SEVENTH AND COM MERCIAL STREET
IV.
epäilevälle
kannalle,
kuten
hän
vanki
Opposite Post Office
tävä huolta siitä, että he jokainen osal
PHONES: OFFICE 365. E D ITO R IA L D E F T 832 lasta käsin toimittamassaan kuukausi- taan ottavat osaa union toimintaan,
(Virallista tilastoja)
luku oli 81,069. Koska Pietarissa oli
Post Office address: TOVER1, Box 99, Astoria, Ore. lehdessä selittää.
Suurpääoma, joka tä vaikuttavat sen toimintatapaan, peri
tilastojen keräyksen aikana 205 teol
Taloudellisten neuvostojen viimei
hän
asti
on
tehnyt
tyhjäksi
kaikki
yri
ED ITO R IA L STAFF
aatteisiin ja taktiikkaan ja työskentele sen kongressin jälkeen on Venäjän lisuusyritystä (kussakin yli 60 ty8-
miestä tammik. 1 p:nä, 1919), joiden
ELIS SULKANEN. Managing Editor; SULO SYVA- tykset saada Mooneylle uuden kuuluste vät tarmolla kaikkea työväenliikkeelle
teollisuuksien
tfudelleenjärjestämis-
NEN. ALEX SEVO, T. A. JOHNSON,
palveluksessa
oli kaikkiaan 87,578 työ-
lun, vaikka kumoamattomat tosiasiat epäedullisia virtauksia vastääh.
työhön kiintyneissä piireissä vilkkaas
A. N. KOSKELA.
mlestä, peittää tutkimus siis teolli
puhuvat Mooneyn puolesta, ei salline
Jokaisella työalalla on kuuluttava sii ti keskusteltu kysymyksestä kumpi suuslaitokset, joiden palveluksessa
Entered as second-class mail matter July 18, 1912, R t illp t in in
Bulletinin
nt the Poet Office nt Astoria, Oregon.
O
U lie u m n — joka on porvariflis-liberaa- hen unioon, mikä työ- tai teollisuusalal tuotantolaitosten johtomuoto on pa nykyään on enemmän kuin 90 pro
lempi, yhteinen Johto vaiko yksilölli
‘ t t the Act of March J, 1879.
linen lehti — ja von Brinkenift mennä! la on vallitsevana. Jos on toiminnassa nen.
senttia Pietarin työläisistä.
Pietarin kaupungin tilastotoi
¡kovinkaan pitkälle “uuden valon” heit-|kaksi uniota tehköön jokainen valin- misto Pietarin Työkomitean tilastol Näistä 260 tuotantolaitoksesta 134,
tam»sessä pommijuttuun . Koko San tansa sen mukaan kumpi unioista pa- lisen aliosaston yhteydessä on jaka- se on 51.5 prosenttia, joissa on 27.-
7
'
Franciscon korkeampi yhteiskuntapiiri, irfcntinin vastaa työväenluokan luokka- nttt kyselykaavakkeita saadakseen 639 työläistä eli 34.1 prosenttia, hoi
detaan yksilöllisen johdon periaat
ii;i- ¡u.,,
•
•
l sen hallinto- ja oikeuslaitosten huoma- taistelun kokonaisperiaatteita ja katso selville missä määrin nämä kaksi
teen
mukaan. Joihinkin teollisuuslai
, H±
L
' j o
h
t a
j a
t ,
ovat sillä tavalla kie- muksia. Edistysmieliset järjestöt ovat johtomuotoa ovat vallitsemassa Pie
ti, minkä San Franciscon riistäjät pu- toutuneet tähän aikamme räikeimpään aina puutteineenkin ja virheineenkin tarin tehtaissa ja myöskin tehtaita toksiin ovat jääneet entiset omista
kollegioiden
jäsenluvun jat, Jotka yhdessä tehdaskomlteain
bnJ.Vp va^ ‘st.l.,.neisuusf>aiViJn P?mm!rl' ! oikeusrikokseen, että Mooneyn jutun parempia kuin vanhoilliset, kapitalis- f hoitavien
Näissä
maaliskuun 1 prnä, 1920. Äysely kas kanssa Johtavat tuotantoa.
tehtaissa
ei
siis
työjohdon
muotoa
ole
Stn >.,nPir,lie vuonna
ja min- ;pajja$f|,s järkyttäisi koko rakennusta vl- tien agenttien johtamat uniot.
vakkefila on saatu seuraaja ainehis-
muutettu vallankumouksen jälkeen.
to:
* * * * * * *
M n/v i V ty° v leHJr r{’StaJi Thom?s häältä alas asti. Mutta mikään mrtu
Senraava taulukko osottaa laskuihin
teh i!n kaPdalLtien koston uh- kuin täydellinen paljastus ja sovitus —
Tutkimuksia toimitettiin 260 teolll- otettujen tuotantolaitosten lukumää
J b V ci
tuomittnn hirtetta- se on; oikeuden antaminen Mooneylle, LIIKE-ELÄMÄN LAMAANTUMINEN laitoksessa, joiden yhteinen henkllö- rän:
väksi, väärien todistusten ja oikeusvir-;e| Voi poistaa sitä tahraa, jolla koko
Että me säännöllisesti lähestymme
Yksll.
Yht.
kalijam likaisten menettelyjen avulla, se Calitörnian valtioruumis on saastutettu, vhä tuntuvampaa pulakautta, se on ol
Tuotantolaitosten koko
johdettuja
johdettuja
Yhteensä
on jo melkein koko maailman tietona pystyvätkö kapitalistit siihen?
lut jo pitemmän aikaa selvää sekä kau-
No.
Pros.
No.
Pros.
No.
Pros.
Oxmanin ja Rena Mooneyn oikeusju-
x „ „ „
*
konäköisimmille kapitalisteille että luok- 60 työläistä tai vähemmän
35
64.8
19
35.2
54
lOö
tuissa tehtyjen paljastusten kautta, ja
... . .
.
.. . . _ . ,
73
60.3
katietoisille työläisille. Joidenkin ta 51—200 työläistä
48
39.7
100
121
nämä paljastukset on virallisesti vah- MINK ä T ä HDEN ON KUULUTTAVA varoiden hintojen alentamisen kautta
26
30.6
59
69.4
85
100
—
—
—
■ — ■
vistanut
hallituksen
erikoisagentin
UNIOON
koettavat “Uudistusmieliset” tehtailijat
Yhteensä ...............................134
134
51.5
126
48.5
260
100
Densmoren raportti. Mutta salaisuutena
On muutamia asioita, jotka jokapäi-
kriisiä tuonnemrriaksi. Mutta
on toistaiseksi pysynyt ketkä'ovat vai- vaisvVs
äisyys kokonaan sivuuttaa
teollisuudenhärjöttajat,
--- ------------ yksinker-t .
.
e-
. , , joita
----- r pu-
-
Yksilöllinen työnjohto on enimmäk-
tuotantolaitoksissa myös ha
mistuneisuuskulkueen pommiräjähdyk- taisUu,enS7 tä k ia Joku asia saattaa ol-ir,st:la \,napss|kapitäH$tien valta .lujasti Reen sääntönä pienemmissä tuotanto- missä
vaitsemme enimmäkseen entiset o-
m S^ (
e L , Mc0<;niyn Pl'° ' Ia niin luonpollinen, niin selvä, että sii-j ovat
--
- .............
— ....... tehtai-
........ laltokai8sa< jo1«**
jo joutuneet’
sulkemaan
prosenttia joh mistajat isännöitsijöinä tai johtajina.
sHn J?vertf»«*h;h" inlvf ?**?*", Sa a‘*' tä muistuttaminen tunnustaa kiusalti-,taan- Pailioin « m ä taloudellinen krii taa yksi ainoa henkilö. Keskisuurul- Seuraava taulukko osottaa missä muo
^ '" t? A e.n Ve^
J ot_ki . E l,yat, . saan.ee:t seita. Mutta monasti myöskin havait-i51
)° Johtanut mitä kamalimpaan slssa tuotantolaitoksissa on 60.8 yk dossa ja kuinka pitkän ajan yksi tai
tnstaneet yksilöllistä, johtoa, atm. suu
ret tuotantolaitokset.
Mutta mikä on tuotantolaitosten
hallintojen jäsenten yhteiskunnalli
nen asema ja toimiala, ja minkälai
sista henkilöiatä ne muodostuvat?
Ybtefshallinnon ja yksilöhaIHnnon
tirehtöörien enemmistö el ele työläi.
ali. Hallinnossa olevien työläisten
prosenttiluku, joka yhteisesti johde
tuissa laitoksissa nousee 48.7 prosent
tiin, laskee yksilöllisesti johdetuissa
tuotantolaitoksissa 28.6 prosenttiin.
Yhteisesti johdettujen tuotantolaitos
ten ryhmissä prosenttimäärä valhte-
lee osottamatta määrättyä suuntaa.
Mutta mitä suurempia yksilöllisesti
johdetut tuotantolaitokset ovat, aita
varmemmin on taipumuksena nimit
tää johtoon spesialisteja, teknikkoja,
ja itseasiassa, entisiä työnantajia ja
työnjohtajia.
Näemme myös, että
eksperttien, teknikkojen ja konttori-
työläisten lukumäärä el ainoastaan
ole suurempi yksilöllisesti johdetuissa
tuotantolaitoksissa kuin yhteisesti
johdetuissa (71.4 prosenttia 81.3 pro
senttia vastaan), vaan että se kohoaa
yksityisesti johdettujen tuotantolai
tosten koon mukana.
Johdossa olevien ryhmien Jäsenet
lukeutuvat mitä erlnäisimmille spe-
siall-alollle. Onnettomuudeksi raport
teja on saatu vain niistä jäsenistä,
jotka olivat Pietarissa silloin kun
kyselykaavakkeet lähetettiin (kaik
kiaan 372 henkilöä). Metallityöläis
ten keskuudessa sorvarit (6) ja luk
kosepät (27) ovat erittäin runsaasti
edustettuna; elintarvetyölälsten kes
kuudessa leipurit (13); klrjapafnotyö-
läisten keskuudessa latojat (16); vaa-
tetustyöläisten keskuudessa räätälit
(10) , j. n. e. Virkailijain joukossa
ovat erittäin huomattavia Insinöörit
(73), teknikot (20), mekanlkot (12),
kirjanpitäjät (13), konttoritvöläfs-t
(11) , j. n. e. Mutta myöskin tava
taan henkilöltä, jotka entiseen toi
mialaansa nähden eivät ole missään
suhteissa teollisuuteen, knten yksi la
kimies, yksi kirjailija, yksi entinen
upseeri, kaksi opettajaa, kaksi kaup
piasta, j. n. e. On vaikea selittää
miksi nämä tämmöiset henkilöt jou
tulvat Pietarien tuotantolaitosten joh
toon.
Naishenkilöltä on työnjohdossa vain
vähän: 570 tirehtöörin joukossa on
34 naista. Kollektiivisesti johdetuis
sa teollisuuslaitoksissa on naisjohta
jien lukumäärä suurempi (7.1 prosent
tia hallintojen jäsenmäärästä) ja yk-
pl (vain 3.3 prosenttia.)
silöttisesti johdetuissa paljon pieneni-
Mielenkiintoinen on myös kommu
nististen kollektiivien ottama kanta
yhteen tai toiseen työnjohtomuotoon
nähden tuotantolaitoksissa, sillä kol
lektiivien edesvastuulle jää johtavan
osan vieminen tuotannon järjestiini
sestä teollisuuslaitoksissa. Jos ase
tamme yhteisen ja yksityisen työjoh-
johdon alaiset tuotantolaitokset vas
takkain eri ryhmissä, niin saadaan
seuraava kuva:
PIETARIN TUOTANTOLAITOSTEN JOHTO
Lisää valoa Moonein iattuan
. -1
L
silöiden johtamia ja suurista tuotan toinen työnjohtomuoto on ollut tuo
tolaitoksista 30.6 prosenttia. Pienen»- tantolaitoksissa käytännössä:
Tuotantolaitosten jaotus aikaan nähden milloin nykyinen johtomuoto tul
käytäntöön (prosenteissa)
Nykyinen johtomuoto tuli käytäntöön:
v a in u o ic v u u
lu u m c c ilb a
IdM d.
I ------
w .« .u a u mi rutina d iu n -
•’ Monet pitävät unioihin liittymiskeho- a\ Anarkia ja hulttiomaisuus leviää ja
•P'?r°?'!‘ <usla niin joutavan jökapäväisenä, et- keinottelijat ahmivat tulisemmin kuin
ta h tie n
n. UM; J<?
<ä se tympästyttää heitä. Nämä työläi- milloinkaan ennen.
Tän?ää R r in k e n
to ti
tn i"m
sel ö t l t Jllllri niita- iot^ a laiminlyövät'. Chicagon pankkimiehet valittavat lii-
«h«™ u nni t ki ’ I ’ r
1
■
atta‘ välttämättömimmän
kuvittelemiensaikenteen lamaannusta. Syyskuun rä-
lehH väk^fn h i X S« ' l' r o ai '• 1 Saa? “i mahdottomuuksien takia. Ne ovat nii-,Porttl mainitun kaupungin pankkien tu-
volä^ rautatielunneleha ä Ä " s e k > * ” ka ovat valmiit sivuuttamaan kai-
odottaa vain 52,547,540,036.
e o i i i ’- .r v p v ? r ^ i o -,
m .« ? i
. • I.”
• ken ,uolla fraasilla: “tietäähän sen sa-!Vaikka summa on huikeanlainen maal-
h
- » ja’- u n l0U‘T k.""nl uomattakin” .
dlkon silmällä katsottuna, on se kuiten-
j. toim ittiin Boppm ohella vankeuteen.
Untoihin on kuuluttava siitä syystä,(km 628 milj. dollaria vähemmän kuin
I linnustuksissaan von Brinken avo-että hiissä taistellen ja toimien voidaan Pankk}en totot olivat virne maalisk. ja
mielisesti paljastaa kaikki vehkeilynsä saada siitä ainoasta tavarasta, mitä työ-! 306 mi,j- dollaria vähemmän kuin viime
Saksan sotilasjohdon käskyjen toimeen-Iäiset voivat myydä — työvoimasta*__¡heiriäk. Pankkien balanssi oli syys-
panijana yksityiskohtia myöten. Bulle- korkeampi hinta. Unio on laitos, jon- kuussa $201,736,696, ollen se 23 milj.
tin on laajalti ¡liuottanut Brinkenin :ir- ka tehtävänä on parantaa työläisten dollaria vähemmän kuin heinäk. ja 12
tikkeleita, joissa luvataan “uutta valoa palkka- ja muita työehtoja. Se suöje-
vähemmän kuiri elokuussa. Pank
Ennen marras Marraskuun, 1917,
kuun vallanku ja tammik., 1919, Jälkeen tamik.
1 p:n, 1919.
mousta.
välisenä aikana.
h iiia it o in
V
n
R r l» ik J n ? n
• o
z: &
iE «
5 l
3 x : = S «
o g
® o “
JS
JC
> r- <■
30 työm. tai vähemmän 53.3 46.7 <100.0
51—200 työmiestä ..... 67.4 32.6 160.0
li 200 työmlastä ......... 33.3 66.7 100.0
Tuotantolalsten
suuruus
Yhteensä
............... 55.2
e
&
.3
44.8
100.0
= 43
:O O
9
S x:
:O O
o ä :ta
S -S « c n
•9
« 9
® ?
55.6 44.4
16.0 84.0
a JS :c
xj
x
Sa
>•
100.0 57.9 42.1 100.0
100.0 64.4 35.6 100.0
100.0 31.0 69.0 100.0
39.0
100.0
> *
66.7
- l ’®
S
X
r £ *
+•>
3 3 .3
61.0
52.7
47.3
100.0
Niistä tuotantolaitoksista, jotka e i sim. ajanjaksolla on yksilöllinen Joh
vät olleet muuttaneet työnjohtomuo- to ollut sääntönä 67.4 prosentissa sen
toaan ylläolevassa taulukossa ensin luokan tuotantolaitoksista; toisella
nä mainitun ajan jälkeen, suurin ajanjaksolla 55.6 prosentissa ja koi
määrä (55.2 prosenttia) ovat toirhl- mannella ajanjaksolla 64.4 prosentis
neet yksilöllisen johdon periaatteen sa. Toisaalta tarjoavat suuret tuo
v a lm ic ilin p ic illic n ä iv ä r i
I. „ 1 "
i • - li-
..« » o
V iir if
__ _______________
mukaan, samalla kun yhtelsjohdon tantolaitokset erilaisen kuvan. Näis
periaatetta on noudattanut vähemmis sä tapahtua siirtyminen yhtelsjohdos
tö tuotantolaitoksissa (44.8 prosent ta yksilölliseen johtoon paljon hi
» m i n iiiiK c u l u o esine vilpittömän us- vanaa
työläisissä itsenäisyyttä, mie-iu
tia). Tuotantolaitosten pakkoluvutus taammin. Kuitenkin yksilölliseen joh
konsa, että pommiräjähdyksen aiheutta-huutia, tarmoa vastustamaan riistäjien toliike
to
on vähentynyt ja se aiheuttaa luonnollisesti oli suurin marraskuun toon siirtymisen tapaukset ovat li
jina hän pitää palveluksessaan olleita mielivaltaa, ja lujittaa työläisten yh-äP2
.
, , ja ___
. vallankumouksen jälkeen: tästä syys- sääntyneet 16 prosentista toisella a-
pankkiliikkeen vähentymisen,
se — kul-
pommisankareita.
Pommivehkeily olijteisymmärrystä, kasvattaa' solidarisuut-kee tavallisesti teolfisUuspulart "edellä tai . tä voidaan helposti käsittää, että janjaksolla 31 prosenttiin kolmannel
niissä tuotantolaitoksissa, jotka sen- la ajanjaksolla.
korkeimmillaan valmistuneisuuskulkuei- ta ja antaa jokaiselle vilpittömästi to i- sen mukana.
jälkeen ovat säilyttäneet saman jo’.i-
den aikana ja Brinken
R r in V -* n
a ltä r v i a i m l l A
11 toisten toverieri
< t a khn-
.
lUknmnnU
arvelee, x että
mivalle 4 toverille
Ulkomaakauppa on vähentynyt. Ul tomuodon, on suurin määrä (61 pro Niinkuin nähdään, määrätty suunta
Steuart ja Market katujen kulmassa rä- nloltuksen ja luottamukseri. Se lujU- komaiden halpa rahan kurssi ei houkut- senttia) yhteisesti johdettuja. Mut asteettaisesta siirtymisestä yksilöin
jähtänyt pommi oli alunpitäen aijottu taa jokaisen yksityisen työläisen ase- tele niitä ostamaan amerikalaisia tava ta viime aikoina on tapahtunut suuria seen johtoon ilmalsekse tuntuvasti.
useimmat tammikuun 1 Yhteis johto on osottanut epäkäytän-
erääseen liittolaiseen laivaan, joka oli maa palkkatyöläseiiä.
roita ja näiden maiden huono ja epä muutoksia;
p:n, 1919, jälkeen Johtomutoaan vaih nöllisyytensä ei ainoastaan pienem
satamassa
vain yhden
matkan
..
....................... järjestön toiminta kas- varma taloudellinen asema t pitää taas
xx- x xixuj
tx blokin
r-
Taloudellisen
___ taneet tuotantolaitokset ovat ottaneet missä tuotantolaitoksissa, vaan myös
päässä rajahdyspaikalta. Ennen vanki- vattaa työläisissä itsetietoisuutta, vh- nnden rahan kurssin alhaisena. Ulko- käytäntöön yksilöllisen työjohdon; kin suuremmissa tuotantolaitoksissa,
laansa menoa Brinken teki myös täy- teenkuuluvaisriuderi tunnetta sekä pe- mäamarkkinoiden elpymisestä ei ole toisin sanoen, kalkista johtomuotoaan ja ajan kuluesa siitä siirrytään e-
delhsen tunnustuksen Yhdysvaltain hai- rusteellisempaa ymmärrystä yhteiskun-!suuria toiveita koska sota on hävittänyt vaihtaneista tuotantolaitoksista vii nemmän yksilölliseen Johtoon.
hiukselle ja näiden tunnustusten perus-^mallisista asioista. Se kasvattaa työläi-'Puolen maailmaa ja saattanut * kaikki meisten 14 kuukauden aikana 52 pro Vallankumouksen jälkeen tuotanto
senttia on siirtynyt yksilölliseen työ- laitoksissa on tehty muutoksia ei vain
teella hallituksen salaiset agentit etsivät siä ja siten laajentaa työväenluokan voi- maat huonoon taloudelliseen ja finans- johtoon.
työnjohtomuodossa.
Tuotannon me
yli maan erästä Kurt Jaenkea pommi- maa.
'
‘ *’
siaaliseen
asemaan
Vallankumouksen jälkeen täpahtu nettelytavoissa ja laajentamisessa on
sankarina, joka oli valmistuneisuuspäi-
Työväenluokan taloudellinen järjestö
Amerikalaisen kapitalismin edessä on nut muutos on erittäin mielenkiinto!- myös tapahtunut suuria mùutoksia.
vän pommin asettanut. Jaenkea el saa- on välttämätön sorrettujen ja riistetty- tällä haavalla vakavia vastuksia. Ol nen tuotantolaitosten suuruuteen näh Suurimmassa osassa tuotantolaitokia
den.
on pahempi Pienissä ja keskisuurulsissä tuotan on työntekijäin lukumäärä pienenty
valmistautui vastaan tolaitoksissa on esinierkkl erittäin nyt; sensijaan kun vallankumouksen
puhjettua työntekijäin lukumäärä oli
italismin kaikki selvää: ne ovat säilyttäneet entisen 239.356, oli tutkituissa tuotantolaitos
etuksl ja tunte johtomuotonsa eritoten, jps se alun sissa vain 81,069 työläistä. Työnte
maton “kauhistus” — työväenluokan pitäen on ollut yksilöllinen. Pieniin kijäin keskinkertainen lukumäärä. Jo
Boppin ja von Brinkenin palveluk- vastaan.
tuotantolaitoksiin nähden on yksilöl ka nykyään kutakin tuotantolaitosta
sessa pommi vehkeilijänä oli myös eräs
Jokaisen työläisen on kuuluttava valta — uhkaa koko maailman riis linen
työjohto ollut sääntönä 53,3 pro : kohden on 312.8, oli vallankumouk
C. (L Crowley, joka ensimäkenä j o i t - u n ’ 0 ( ?n * a a s s’’tä syystä, että yksityinen täjiä.
sentissa
tuotantolaitoksia
marras sen alkaessa 920.6. Erotus siis on
* ,* * * * * *
tui vankilaan kahdeksi vuodeksi. Tä- työläinen on yksi ja välttämätön ren
kuun vallankumouksen jälkeen; toi sangen suuri. Mutta mitkä tuotanto
mä mies, joka tietänee yhtä ja toista 8as s’juä ketjussa, joka taistelee kapi-
— Ne, jotka ymmärtävät vain val sella ajanjaksolla 66.7 prosentissa; laitokset kärsivät eniten, nekö, joissa
valmistuneisuuspäivän pommiräjähdyk- talisteja vastaan. Kukaan muu ei voi lankumouksen ulkonaisen puolen eikä kolmannessa ajanjaksossa 57.9 pro on ollut yhteinen johto vaiko ne.
sesta, òli piiriayyttäjä F'rckertin palve- tuoda parannuksia työläisten oloihm, sen syvempiä kysymyksiä, ovat muita sentissa. Suhde on sama keskisuu- joissa on ollut yksilöllinen johto?
ruisiin tuotantolaitoksiin nähden: en- Palatkaamme taas numerotietoihin:
¡uksetta vuoimi 1915 ja hänen p i r - kuin työläiset itse. Ja kukaan muu korkeammalla. Nämä kysymykset eivät
Yhteisesti johdetut tuotantolaitokset.
*u o p u o >
«tAUWtfäw
n Hr- « O o Í- oi oc' «
-niiHsen u«nuosxf
« ec — .<
-IOH tutu o h uo es
» -•e 'lo o f-so c o — 'r
-SJOf msIHHOlJWl t- ei «s
c« oc
-I
Ci <O US O
C OS K5 I- ¿
apgnsm u a e o j j
o ,
—
o
3
E
e
s
S
■ o o
a
■o
>.
—
a
S
«J —
e
e
9
S a S s
9j — a . —
«;
•° £ :C “ :C tí o c
® ' X —
4 X — X w
x x x x x x x x
<" 4- >" >- <- >■ >-
f-
a
o
24
O
24
E
S
4>
43
{►
n
X
O
"o
«
9
4 X »
C
:O
S
a>
i-O
H
*
♦-»
c & z?
S
:cJ
«i
:O
7
¿
O
O
Ci
I
=
Näemme siis, että kommunististen
järjestöjen luku tuotantolaitoksesi
riippuu tuotantolaitosten suuruudesta.
Kollektiiveja sisältävien tuotantolai
Työntekijäin keskimäärä tuotantolaitosta kohden: tosten prosentti kohoaa tuotautola1-
Tuotantolaitoksen koko
tosten koon mukaan; yksilöllisesti
Maalisk.
.
r a a U
liiio o a
UI
Ennen vallan-
Entisen luvun
johdettuihin tuontantolaitoksiin nai
1 p.. 1920
kumousta
kysymys känsin aineellisesti hyvinvoin
suhde nykyiseen
den
se on 171 prosenttia (laitoksi«
41 4
stävänsä puolustusta oikeudessa.
tustaja pääsee sisään ja taistelu on me- nisiä. Tähän saäkkä vallinnut spiritua 50 työmiestä tai vähemmän
119 7
2 9
51—200 työmiestä
sa.
joissa
on 50 työmiestä tai vähem
117.0
t
342.7
2 9
K v h ii„ -
_a-
netet‘y- Jos kaikki työläiset' heittäisi- listinen (henkimaailmaoppia kannatta T li 200 työmiestä
män),
65.8
prosenttia (tuotantolaitok
797
B nni - T b • t
riommisankar" ’ vät unioon kuulumisen niin välinpitä-
2,481.4
3:1
sissa. joissa on yli 200 työmiestä)
Bopp, von Brinken, Crowley ynnä muut mättömästi kuin monet vieläpä sosia- va) uskonto oli hyödyllinen ja välttä
ja
88 prosenttia (tuotantolaitoksissa
Yhteinen
keskimäärä
...
345 2
1,318.8
3.8
tokainen vapaana, mutta vehkeilyjen Hsmin hyväksyvätkin tekevät niin uni- mätön niinkauan, kun suurin osa ihmi
joissa
on yli 200 työmiestä). Yh
Yksilöllisesti johdetut tuotantolaitokset.
sistä eli kurjuudessa, niin kauan, kun
ren B i . C UnM*
o it a e i o lis i la in k a a n Ja k a p i t Ä
teisesti johdetuissa laitoksissa <>n
sen täytyi lohdutella itseään taivaalli
Työntekijäin keskimäärä tuotantolaitosta kohden: suhde 22.2 prosenttia. 54.3 pros.,
en Billings kärsivät elinkautista van- mielivalta olisi vieläkin yleisempi
Mutta teollisuuden Tuotantolaitoksen koko
Maalisk.
kiusrangaistusta. Edelliset todistettiin
lokaken tvötäk.n
kuuluttava sella uskonnolla.
Ennen vallan
Entisen luvun 98.3 pros. Tämä ilmiö on siten seli-
edistyessä on tullut mahdolliseksi ko-
1 p., 1920
suhde nykyiseen tettavl8si- että suurten tehtaiden j*
kumousta
* * -__
50 työmiestä tai vähemmän
29.0
! laitosten työläisjoukot ovat aina p>'
86.7
2.9
50—200 työmiestä .................
103.7
remmin järjestyneet kuin pieniin la!
3965
3.8
YM 200 työmiestä _____
797.6
!
toksiin
hajaantuneet työläiset. Sa
1,691.0
2.3
maila tavalla kollektiivien valu «
Yhteinen keskimäärä
[
sen
jäsenten lukumäärä lisääntyy tuo
206.8
Mutta neiaan va i ään on suuri erotus tinect
iin;™
‘
mcn4 nuonommin, Kun me
573.3
2.8
Toiset ovat hienoja aristokraatteia vai- nen o n t v h S n Ä ?
jo e sta n i,- sanomme heilit, että heidän täytyy vast-
tantolaitoksen koon mukaan. Ainoa-
lukumäärin vähenemi seen. samalla kun yksilöllisesti Johde-1 na poikkeuksena tässä suhteessa ovat
taluokkaan kuuluvia herroja tai heidän hävettävää o n n ä h d ä t \ ° i ä k ? ä k \ " ? k a !.<?“ : ^ ? l a .Ä o k l Päl\ä .haudätilihaa pe- nen Työntekijäin
on
hyvin
merkittävä
kummassa tut laitokset ovat vähentäneet työvoi-1 yhteisesti
•• A
. -------- 7 ........
f
uyv.u mcr&iniTi nummassa-
hävettävää on nähdä
johdetut
keskisuuruisri
jotka
runoiden
sijasta,
että
he
tulevat
teke-
kin
ryhmänpä.
Mutta
yhteisesti
job- mia ainoastaan kolmannekseen,
iake.io. aan, jotka eivät olleet syyllisiä ovat valmiit nauttimaan tämän iäries-
Jos tuotantolaitokset. Erittäin tärkeäst»
)ärjesteilmaa vastaan tähdättyihin rikok- tämisen tuloksista, mutta eivät välitä mään vähemmän työtä ja enemmän detut tuotantolaitokset ovat kärsineet tarkastamme ryhmiä erikseen ko- merkityksestä kuitenkin on puolue
eniten, siitä ei ole epäilystä. Teolli
sun. -«Ikunaiset ovat syypäitä siihen mitään union rakentamisesta. Joksi tanssimaan. Luottakaa siihen, ihmiset suudessa tapahtuneen hajaantumisen koonpa nähden, niin tulemme vakuu- kollektiivien jakaantuminen ja vaika
tetuksi, että eniten ovat kärsineet I tusvalta kumpaankin työn johtoni uo-
hirveään rikokseen, että koettivat- jär-jsen union toiminta riippuu juuri siitä eivät ole mitään aaseja!
seurauksena, niiden on täytynyt vä ne yhteisesti johdetut tuotantolaitok-1 toon nähden. Samalla kun yksilölli
Heinrich Heine.
hentää työvoimia yhteen neljännek- set, jotka itsepintalsimmin ovat v as-lsestl johdetuissa laitoksissa vain 5TJ