Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 11, 1920)
No- 238 MAANANTAINA. LQKAK» n P.—MONPAY, OCT. 11 P sen pankkiiri tässä maassa — iganialiaet, selittäen olevan^ kentän tai?, johon myöskin Va TOVERI samoin Italian ja Ranskan hal johdonmukaisia marxilaisia, jot pauden liike voitaisiin sijoittaa. (T H E COM RADE) The organ of the Finnish worker* in litusten pankkiiri — kannattaa ka sovelluttavat tämän teerigp Saadaanko liikkeemme tähän ta the Western State*. The only Finnish! republikaanipuoluetta ja H ar amerikalaiseen yhteiskuntaelä loon tai muualle ja kuinka pian, Daily in the West. Published Daily, dingia — samaa H ardingia, jo mään, eivät voineet mennä näi ei ele vielä mahdollista sanoa. except Sunday, at Astoria, Oregon, Mutta sillä välinkin on meidän hy the Western Workmen's Publishing ka vastustaa muka kansainliit den mukana ja kun heidän oh toa, E nglannin, Ranskan, Ita jelm ansa oli kumoon ään estetty ! vaurastettava liikettäm m e, hank- Society. konvent- kim alla sille yhä enempi tilaa- lian ja Amerikan pankkiirien kommunistipuojpeen Office Seventh and Commercial S t , liittoa. Thomas W . Lamont, sionissa, jäivät he siitä. Prole 1 jia ja kannattajia, kuin myös Opposite Post Office. M organin liikekum ppani, omis tarian kritiseeraa kommunisti kin aineellisia varoja, jotka ovat Phone: Office 365. Editorial Dep't 832 tamansa New York Evening puolueen taktiikkaa ja väittää, välttäm ättöm iä sen laajentam i- Post Office Address: P o st’in välityksellä taas kannat että se ei ole selvällä kannalla seksi. TO VERI. Box 99. Astoria. Ore. Suomesta tulvii nykyään päi taa innolla dem okraattipuoluet- ja että se ei vastaa amerikalais- ta ja Coxia. “Molempi parem- ten työläisten toiveita eikä hei- jon siirtolaisia Canadaan, enim- EDITORIAL STAFF «to 99 dän taistelujensa tämänpäiväisiä mäkseen lahtareita, m utta pal- Eli* Sulkaaen, Managing Editor, Sulo PL Syvanen, A lex Sevo, Toivo A . Johnson. Kansan välinpitäm ättöm yys vaatimuksia. O sotetaan virheek- jon joukossa myöskin rehellisiä A. N. Koskela. täm änU vuoden* v a a le ih in 'jo h tu u !8’ luopuminen' kaikesta paria- työljiisaineksia. H eidät on saa- tietoiauudesta, että molemmat m entarisesta toim innasta. lava tilaam aan ja kannattam aan Entered aa second-cla*a mail matter edustavat samaa A m erikan proletaarien puolu- lehteamme. Asiamiestemme tar- July 18, 1912, at the Post Office at valtapuolueet Astoria, Oregon, under the Act of ja että kummankaan taholta ei « n ohjelma on tiukka iä \ - x i - keä velvollisuus on saada Suo- Merck 3, 1879. ole m itään hyvää toivottavissa.!!»■"«" asiakirja. Siina tehdään mesta tulevat tyolaistovent leh 48-komitean m uodostivat ne ai- i lainauksia M arxilta ja Engelsil- temm* lukijoiksi. Ja osastojen nekset, jotka olivat W ilsonin ta Ja jokaisessa perustelussa on valvottava, että asiam iehet Porvarien vaalitaistelu idealismiin ja vapaamielisyy- turvaudutaan tiukasti naiden o- täyttävät tehtävänsä. teen luottaen häntä tukeneeet, pinkappaleihm . Uskomme, et- Harvoin Amerikan Yhdysval m utta V ersaillesin rauhanteon tä tämän puolueen ohjelm a on tain historiassa ovat kansan laa jälkeen surkeasti pettyneet hä- teoreettisessa suhteessa Anein, jat kerrokset presidentinvaalei nen suhteensa. P iti muodostaa mjtä olemme sattuneet näke- hin suhtautuneet sellaisella kyl- uusi edistysm ielinen puolue van- rnään Amerikassa. Siinä kanna- mäkiskoisuudella kuin tänä hojen lahonneiden puolueiden tetaan köyhälistän ehdotonta . vuonna, seikka, jonka kapitalis rinnalle, ja siihen olisi kootta- i herruusvaltaa ja sovellutetaan Englantilaisten typeryyksiä titkin näkevät levottomuudella. va kaikki radikaaliset ja edis- nykyiset köyhälistön valtatais-i oikomassa Vaalitappiosta ei heillä ole pel t v s m ie lis e t a in e k s e t M e tie - telut taitavim m alla tavalla marx- w x koa, onhan yhdentekevä kumpi dämme jo miten tämän ihanteel-, tiaisiin teorioihin. H yvin tär- , Time» lehdessä julkaistun jo miten tämän inai\teei , o h je lm a s s a o n se n ä - töherryksen johdosta on Maxim voittaa, H arding tai Cox, sillä aamme haen haaveilun kylmä tode - kea u ssa o h je ta m * or. se na Oorkij * kummassakin tapauksessa on suus murskasi. Uusi valtioin- i KOkanta, että Koynanston h ik wvn*iniäiis. h n w«n«’nio voitto turvattu, mutta levotto nen liike haiosi alkuunsa “kar- keen laajentum isen mukana laa- J e’ k H' in een G‘ : ’ n en lim e . n , nai j f seuraavan avoimen avoimen kirjeen: - a jo — si a 7 lk - . u u n sa — . 1 , seuraavan muuden aiheena on poliittisen keat” työväenainekset .saivat jentuv^‘ myöskin ™ 'Huhtikuun 2 pini Times julkai.,1 ilveilyn läpinäkyväisyys. kontrollin ja m uodostivat Far- erään äsk ettäin V enäjältä saapueen eivät ainoastaan englantilaisen kertom uksen koke Kummankin valtapuolueen oh mer-Labor puolueen, joka epä- riaatteetkin jelmat kiertävät sananhelinällä määräisen ja puolinaisen oh- määräänsä nähden m utta myös- m uksistaan. Muun m uassa hän k er päivän polttavat kysymykset. jelmansa takia on edeltäpäin kin laatuunsa puolesta. Siinä pe- too nähneensä ihmisen sorm ia u is Rahan laskeutuneesta arvosta, tuom ittu epäonnistumaan työ- rustaudutaan tiukasti historialli- kentelem assa sopassa, jota tarjo ttiin ¡ seen suhteellisuuteen ja siihen, P ie ta r I n k lin n a iiis k e iH iö s s ä profiteerauksesta, raskaista so väen poliittisena liikkeenä. Pikkuporvarillinen idealismi että köyhälistön m arxilaisuuden ' , x G , , k .. . , taveroista, työttömyydestä, teol- lisesta a u ,o k r a ,¡ .s t? ja m uista on karsta“ , täydellisen v arari-! pohjalla valistam isen kautta se J°" kaUU « « « " • «• läisjoukoiUe, että. hajottaminen ta pahtuu ei heille vielä käsittämättö m än kaukaisen vallankumouspäämää rän Johdosta, vaan työväenluokan ta loudellisen taistelun kehityksen koa- k re e ttisten lähinten etujen takia. K om m unistien täytyy hajottamisen välttäm ättöm yyden ilm aantuessa .ol la tarkoin selvillä siitä, ettei hajotus tule johtam aan heidän erlstiytyml- seensä työläisjoukoissa. 6. Siellä m issä aikaisemmin on ta p a h tu n u t hajaantum inen opportunis tilkan, m ikä jatkuvan m ielettöm än tisen ja vallankumouksellisen am- hintojen kohoam isen takia on m enet m attijärjestöliikkeen välillä, missä, tän y t kaiken järjellisyytensä. 8e kuten A m erikassa, opportunististen koettaa saada työläiset n. s. yhtei am m attijärjestö jen ohella on olemas seen teollisnusneuvostopolitiikkaan ja sa vallankum ouksellisia pyrkimyksiä se koettaa kapitalistisen valtion avul om aavia am m attiliittoja, vaikkakaan la laillisesti vaikeuttaa lakkoja. T ais el kom m unistisia, siellä kommunistit telun jän n ittäv ällä hetkellä porvaris ovat velvollisia tukem aan näitä val to aih eu ttaa erip u raisu u tta ta istele lankum ouksellisia am m attijärjestöjä, vien työläisjoukkojen keskuuteen, eh au ttam aan niitä, tekem ään ne vapaik käisee eri työläisryhm ien taistelun si syndikalistisista ennakkoluuloisia, m uuttum asta yleiseksi luok k ataiste saattam aan ne kommunismin pohjal luksi. T ässä yrityksessä a u tta a por le, joka vain yksinään voi olla luo varistoa vanhat am m atteihin perus te tta v an a kom passina taloudellisen tuvat unlot, jotka jak av at m äärätyn taistelun sekam elskassa. Siellä mk- teollisuusalan työläiset, erikoisiin sä am m attijärjestöjen puitteissa tai am m attiryhm iin, vaikkakin kapitalis niiden ulkopuolella työm alli^ järjes tisen riiston prosessi yhdistää työläi tetään järjestö jä, kuten Bhop- set. Porvaristo nojautuu vanhan työ- Stew ards, työm aaneuvostoja, joiden läisaristokratian ideologian (aatem aa pyrkim yksenä on taistella ammatti- ilman) perinnäistapoihin, vaikka nä järjestöläisvirkavallan vastavallanku mä jatkuvasti heikontuvat köyhälis m ouksellisia virtauksia vastaan, au tön erinäisten ryhm ien etuoikeuksien taa tukea köyhälistön itsestäänsynty- lakkaam isen prosessissa kapitalism in i vä,le auoralle toiminnalle^ sieTlä on ~ yleisen m urskaantum lsen johdosta. komraunl8tlen IUounollisesU täydellä senkautta kun “työväenluokan asem a tarm olla tu ettav a näitä järjestöjä. yhtäläistyy, sen puute ja epävarm uus M utta vlalankum ouksellisten a matti- yleistyvät.” järjestö jen tukem isen ei tarvitse YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA AMMATTIJÄRJESTÖ, TÎÔMAANEVSTOT JA KOLMAS INTERNATIONALE I. K apitalism in kehityksen rauhalli sena aikana työväenluokan luom at am m attijärjestö t olivat työläisten jä r jestöjä, joiden tarkotuksena oli ko hottaa työm arkkinoilla työvoiman käyttäm isen ehtoja. V allankum ouk selliset m arxilaiset pyrkivät saam aan niitä köyhälistön poliittisen puolueen, sosialidem okratian vaikutuksen avul la yhteiseen taisteluun sosialism in puolesta. Sam oista syistä, joiden johdosta kansainvälinen sosialidem o k ratia harvoja poikkeuksia lukuunot tam atta ei toim inut köyhälistön val lankum ouksellisen taistelun välikap paleena kapitalism in kukistam iseksi, vaan järjestönä, joka porvariston e- duksi köyhälistöä p idätti vallanku mouksesta, sam oista syistä am m atti järjestö tk in osottautuivat sodan aika na useim m assa tapauksessa porvaris ton sotakoneiston osiksi ja auttoivat porvaristoa puristam aan työväenlu<>- kasta mahdollisimman paljo hikeä, jo tta sodankäynti kapitalistien voit tojen hyväksi olisi sitä tarm okkaam paa. A m m attijärjestöt, jotka pääasi Tällä tavalla am m attljärjestö läis m erkitä kom m unistien eroam ista op allisesti rajo ttu v at am m attilaisiin, virkavalta jakaa työväenliikkeen voi p o rtunistisista am m attijärjestöistä, työnjohtajien parhaiten palkattuihin m akkaan virran heikoiksi puroiksi, jotka ovat käym istilassa ja ovat siir työläisiin, joita rajo ttaa am m atillinen m uuttaa liikkeen yleisen vallankum o tym ässä luokkataistelun maaperälle. ahdasm ielisyys, joita sitoo joukoista uksellisen pääm äärän reform istisiksi Päinvastoin luokka-am m attijärjestö erillään olevat v irkavaltaiset koneis kaistu jossain vähän tunnetussa rie tot, joita opportunistiset jo h ta ja t joh pikkuvaatim uksiksi ja ja rru tta a y- jen kehittyessä, niiden ollessa val vitsauksista kärsivät kansa o n , kon käytännön ankarassa kou- saadaan kykeneväksi toimimaan kaleessa, jonka pääm ääränä on vedo leensä köyhälistön taistelun m uuttu lankum oustaistelun tiellä, voivat saanut kylliksensä W ilsonista lussa — sen etevimmät edusta- jokaista aikaa ja taistelujen jak- ta laumojen alhaisim piin vaistoihin, tivat harhaan, ovat p ettäneet ei ai m ista vallankum oustaisteluksi kap<-1 kom m unistit toim ittaa sen osan, mi ja demokraattipuolueesta, joka jät ovat vetäytyneet äänettömt- soa| Parhaiten vastaavalla tavalla. niJn eQ o,isi ,ainannut huomiota kat. noastaan yhteiskunnallisen vallanku talism in kukistam iseksi. kä yhdistää am m atillisesti järjesty voitti viime vaaleissa lupauksil nä syrjään, niinkuin esim. W il- V alistustyölle asetetaan su u n keroltuneen ja varmastikin vahan ne. mouksen asiaa, vaan myöskin niihin 4. O ttaen huomioon sen. e ttä suu n eet työläiset henkisesti ja järjet- Tässä ohjelmassa saat rokkuutta osottavan henkilön raivol jä rjestetty jen työläisten asian elä la pysyä erillään sodasta. Se liam Jennings Bryan, jonka arvo. ria työläisjoukkoja v irtaa am m atti töilisesti yhteiseen taisteluun kapi on nähnyt W ilsonin liberalis “sydän tuli haudatuksi”, kun taa kuitenkin havaita sen puut- le, m utta koska Times katsoi arvol- m änehtojen parantam iseksi. Ne ovat järjestöihin, ottaen huomioon talou talism in kukistam iseksi. min surullisen vararikon, kan-. Tammanyn ainekset nim ittivät teellisuuden että se el sano pal- ,een , opl, ik „ Julkal, ta kert„mukSe.t, luopuneet am m atillisesta taistelu sta dellisen taistelun asiallisesti vallan 7. K öyhälistön taloudellinen tais työnantajia vastaan ja ovat sen ti on m itään kaytannol « .s ta te h - „ salaisvapauksien rajottamisen, Coxin. kum ouksellisen luonteen, jo ta ta iste telu m uuttuu kapitalism in kukistumi lalle asettan eet kapitalistien kanssa , on että tavista. M utta kun olla selville käy,! ... valtiollisen sorron ja toisinajat K apitalistien . vaalitaistelu sc , ahtookin etupaassy a valheellinen lua joukot käyvät am m attijärjestö- sen aikakaudella poliittiseksi taiste hinnalla m illä hyvänsä tehtävien Rau televien vainon. Tämä puolue ja läpinäkyvää, se on työvaenluokan vallankumouksel- “ Uskokaa minua, rakas W ells, me hallisten sopim usten ohjelman. Sel läisvirkavallan vastu stu k sesta huoli luksi paljoa pikem m in kuin pitkinä on asettanut lipunkantajakseen alastonta kuollutta kaikelle ideal.sHselle vali8tuUsen puolue ja ni venäläiset emme vielä ole en n ättä laista politiikkaa ovat h arjo ttan eet m atta, täytyy kaikkien m aitten kom aikakausina tapahtui kapitalin rau Ohion kuvernöörin Coxin, W all kadulla hyvin tunnetun, m u tta : sa.n anh-r 1 i nai le ja vailla liberalis menomaan sanoo jättävänsä re- neet ihm 11,0 issyöjien asteelle, ja luulen ei ainoastaan Englannin ja Amerikan m unistien m ennä am m attijärjestö i hallisen kehityksen aikana. Jokai laajoille kansankerroksille tu n - ' °-i___ -i form italstelut reform iliikkeille, ettem m e sitä saavutakaan, yaikka liberaaliset am m attijärjestöt, eikä hin, tehdäkseen niistä tietoisia tais- nen suori taloudellinen yhteenotto suorasti olevansa konservatiivi vain Saksan "so sialistiset” vapaat teluorgaaneita kapitalism in kukista voi välittöm ästi a se tta a työläisten e- „ . .. ......... ................ niin ymmärtää miksi siitä on korkeasti sivistynneet lännen vallat temattoman, keskinkertaisilla Cox yhtä häikäilem ättöm ästi j atetty pois päivän käytännölli- Pyrkivätkin synnyttäm ään sellaisen am m attijärjestö t, vaan myös R ans m iseksi kom m unism in hyväksi. H ei teen kysym yksen vallankum ouksesta. kyvyillä varustetun politikoitsi- ja dän täytyy ottaa alote am m a ttijä rje s Senvuoksi kom m unistien velvollisuu puolustaa kansainliittoa. set kysymykset. olotilan, jossa venäläiset pakotettai kan syndikalistiset liitot. jan, joka kiertää maata “p aljas siin vajoam aan raakalaisuuteen ja 2. Sbdan taloudelliset seuraukset, töjen m uodostam iseksi sinne, m issä tena on kaikissa taloudellisten taiste Sillä aikaa kärjistyvät luok-! Olemme tahtoneet selostaa tä- rappiotilaan. tellen” republikaanipuolueen lujen asteissa osottaa työläisille, että m aailm antaloqden täydellinen seka niitä ei vielä ole. vaalirahastoja ja puolustaa W il-! kavastakohdat ja kehityksen kul- täkin liikettä osotukseksi, että täm ä taistelu voi olla m enestyksellis /apaaehtoinen erllläänpysym inen sonin kansainliittoa. Vaikka ku rautaisella taipumatomuudel- todellakin am erikaläisen työvä- “ Elämme nykyään aikoja, jolloin ri sorto, mieletön kallistum inen, naisten tä vain silloin, kun työväestö voittaa Gompers on lupautunut anta- la mobilisoi näkym ättöm ästi vaa eston parhaim m atkin osat ovat kohisin ja Ukein m ielikuvituskaan ei ja lasten työn yhä laajem pi k äy ttä am m attijärjestöistä, jokainen keino kapitalistiluokan avoim essa taistelu» rnaan A. F. of L :n äänet Coxil- takkaisia yhteiskunnallisia voi kovin hajanaisina ja on niillä volsi keksiä valhetta tai solvausta, minen, asunto-olojen kurjistum inen tekoinen yritys luoda erikoisia omia sa ja kun se ryhtyy diktatuurin k au t am m attijärjestöjä, m erkitsee suurta le, pidetään hänen vaalivoitto mia, m urskaten väliltä kaikki monia eri puolueita ja järjestö- joka Olisi kamalampi ja alentavam pi — kaikki näm ä pakottavat köyhälis ta sosialistiseen rakennustyöhön. vaaraa kom m unistiselle liikkeelle, el han mahdottomana, sillä mieli harhakuvat. Nopeammin kuin jä. T ällä haavalla ei ole vielä kilin paljas totuus. Yksi n äitä pyö- tön laajoja joukkoja taistelun tielle lei sellaiseen ilm aannu pakkoa Joko • Lähtien tä stä lähtökohdasta, täytyy kapitalism ia vastaan. Täm ä taistelu ala on sellainen äänestäjäjou- luullaan, törmäävät . . . . vastakkaiset . . selvää mikä vasemmistolainen ristyttävlä totuuksia on Venäjän ajo- on laajuudeltaan ja luonteeltaan, tul- am m attijärjestöläisvirkavallan p ak k o -! kom m unistien pyrkiä mahdolilsuuk- koissa nykyään, että ennemmin v o im a t yhteen lopullista ratkai- p Uojue tulee johtam aan ameri- J a h ti.—- Venäjän Joka koko luovalla len päiväpä!vältä yhä laajem m aksi, toim enpiteitten k au tta (kuten sen ■ slen m ukaan aikaansaam aan täydel kuka tahansa presidentiksi kuin sua varten. kalaisan työväenliikkeen valtiol- voimallaan on ryhtynyt m erkityksel vallankum ouksellista taistelua, joka kautta, että opportunistinen keskus listä yhtenäisyyttä am m attijärjestö joku nykyisen hallituskunnan lisiä harrastuksia eikä sekään j Hseen ja koko Ihmissuvulle tärk eästä asiallisesti tuhoaa kapitalistisen jä r erottaa yksityisiä vallankum oukselli jen ja kom m unistisen puolueen välil . I IIIIIIIIIIIIIIIIUIIIIIIII ” edustaja. Näillä syillä ennuste tuleeko se kunnia kuulumaan m erkityksestä olevaan yhteiskunnat- jestelm än perustat. Sen tai täm än sia am m attijärjestöosastoja) tai am lä, saa tta a a m m a ttijärjestö t puolueet) AMERIKAN PROLETAA yhdellekään taan yleensä vaalivoittoa repub nykyään toim innas- Hseen uudistustyöhön. m atti järjestöläisvirkavallan ahdas asiallisen johdon alaiseksi, tehdä likaaneille. RIEN PUOLUE venäläiset olisi pitänyt työläisryhm än taloudellisen taistelun sa olevista puolueista. « Meidän « . m «« «-«»«.o» mielisen ylim ysm ielisen politiikan niistä työväen vallankum ouksen etu Republikaanipuolue, joka kah jä ttä ä joko oman viisautensa tai o- kautta tänään saavuttam an palkan johdosta kun se estää järjestöön pää- joukkoja. T ätä tark o tu sta varten «in N. s. M ichiganin ryhmänä k o ro tu k sen jo huomenna tekee elin < IIIIIIIIIIIIIIIIUIIIIIIII ’ deksan vuotta sitten oli jo vä man erehdyksensä varaan. Kummas syn am m attitaidottom ilta työläisiltä. 1 kom m unistien kaikkialla am m attijär- hällä tulla poispyyhkäistyksi tunnettu osa vasemman siiven sakin tapauksessa olisimme n äy ttä kustannuksien kallistum inen m itättö VAPAUDEN LIIKKEEN mäksi. K allistum isen on yhä nous Se uhkaa jä ttä ä joukkojen edisty jestöissä ja työm aaneuvoitoissa muo mukana olleista on Amerikan poliittiselta näy ttä-H liikkeessä 1.', neet muulle EJuropalle opettavaisen kom m unistisia ryhmiä, LAAJENTAMINEN neimmän, luokkatietoisim m at työläi dostettava möltä mädännäisyytensä ta k ia ,! X*im e. kesäkuussa järjesty n y t kokeen. M utta Europa. Suur-Britan- tava. koska voittajam aitten kapita joiden avulla voidaan am m attijärjes set opportunististen johtajien hal uudeksi puolueeksi, pyrkii uudelleen valtaan W il- D etroitissa , , Canadan s. S. järjestön lehti nian ja Ranskan edustam ana, koet- listinen luokka, h ävittäessään ryös tuun, jotka toim ivat porvariston hy töt vallottaa ja niitä johtaa. töpolitiikallaan keski- ja itä-Europan, jonka nimenä on The P roleta sonin hallitusta vastaan ilm ene Vapaus k irjo ttaa: laa kukistaa meidät. Minä en usko (Jatk.) ei ainoastaan kykene järjestäm ään vaksi. Työläisjoukkojen puolinaisuus, rian P arty of America. Tämän vää katkeruutta hyväkseenkäyt- K uten lukijamme ovat huo- Europan tässä onnistuvan, .m u tta voi heidän henkinen päättäm ättöm yyten m aailm antaloutta, vaan lakkaam atta täen. Puolue kehottaa valitse puolueen äänenkannattajana on manneet tuli äsken päättyneel- °Ha mahdollista, että täm ä ohjelma inen kuukausi- lä S. S. Järjestön jäsenistön y- V enäjää kohtaan ajaa venäläiset lä- tekee sen yhä epäjärjestykselllsem - sä, heidän vastaanottavaisuutensa op maan H ardingin presidentiksi, Proletarian-nim v uj johtajien väitteisiin mäksl. Saavuttaakseen taloudellises- portunististen koska ~ hän “edustaa ---------- kansan hy- vrxlrlraifa 'i 4a a t ään Aasiaan. Ettekö l * V» leisäänestyksellä ivioaaiitovjf a o v iia a suurella u u iv iia enem- Viivin hentym ------- ---- ——... — — näe täs sa taistelussaan m enestystä, la ajat nähden, voidaan voittaa vain k ä rjis Seattlessa Brovitent sairaalassa vinvointia ja on tunnettu m ili-; J “ teoreettisessa suh- mistöllä hyväksytyksi, että Va- sä m ahdollisessa liitossa Aasian kan tyneen taistelun kuluessa. Se voite työläisjoukot, jotka tähän saakka ei tarism in ja sotkevien ulkomais-i Je c s s a a s ia llis ia artikkeleja, se-j & iaaj ennetaan kolme kertaai »allisuuksien kanssa hirveää vaaraa kuoli täällä työskennellyt Otto Wil- ten liittojen vastustajaksi.” E- lostuksia Amerikan e n p u p lu -, viikOSSa ilmestyväksi. Samoin Europan kulttuurille? Mitä minuun v ät olleet am m attijärjestöjen ulko- taan sitä m ukaa kuinka köyhälistön jaina nim inen suom alainen t. k. 5 p: • • eista sekä Ariiiiccsi 11 A_ * * tul*e- . - ............ kerrokset kokem uksiensa, eräässä n numerossa A- j :asenistö' * Toimeenpane- vaivaa täm ä kysymys m inua j puo* lla’ v lrtaav at voim akkaana vir- laajat delleen senaattori H arding käy W iljam s loukkaantui täällä Hyde hii voittojensa ja tappioittensa johdosta m i r i l t a n n r n l * t a a n » » n mi«-»l 1 « 3 J 1 “ ccnpd . . . ta na a m m a t t i iä r i e s l ö i h in . K a ik is s a tana am m attijärjestöihin. K aikissa v a , ^ ‘ sopivan s n n iv a n k„,„ kummitus. taistelua sitä vastaan, mitä re- merikan proletaarien puolueen lly htiön kaivannossa elok. 25 p- I kapitalistisissa m aissa on havaitta- oppivat tuntem aan, e ttä k ap italk ti- W iljam sin toinen sääriluu öli mur publikaanit suvaitsevat k u tsu a !°“Je rna tilaisuuden sattuessa hankkia “Sallikaa minun lopuksi lausua ! vissa am m attijärjestö jen suurta kas- talousjärjestelm än perusteella on “yhden tunut m onesta kohti poikki. Sääriluu u rk o u a e n miehen muka hallitukseksi”, hyökätä W il-!m ^ n ^ N ^ ^ ä S t a X mUU'" “ a “ “ - v ä l enää ole valu köy- m ahdotonta eiTSä ;iraä saavuttaa inhim il paikoilleen a setettu n a oli hyvät para sonia vastaan. Senaattori H a r-! puoluetta selvemmälle luokka- ?at sen seikan P^ t t ä C a L d a r °" va tetty. tama(n m iehen ym p ärö i-: hälistön edistyneim m än osan Järjes- lisiä eläm änehtoja. Se voitetaan sitä nem isen toiveet W Jljam silla itsellään, d in p in m ie U c tä <*i n r ^ x id e n tin li .............. 1 S^ n - SC1 .51’. C ttd va» itsensä aasialaisella ja puoli- töinä, vaan köyhälistön suurten jouk- mukaa kuinka edistyneet kom m unis tu h s a m o k r ^ ti a L ? r ^ ä iä tä lllL aikoina, sUomalaincn järjesty n y t tyova barbaarisella loistolla. Täm ä on jul- kojen järjestöjä. V irratessaan am- tiset työläiset oppivat olem aan talou sekä lääkäreillä, jotka h än tä hoiti h a llitu so h jelm aa, hänen t u l i s i , sy n ty i. D e tro itis sa on o llu t ai- ^ . t i ^ Ä ä om ^n “e h d m k k e e n s ä vairl’ >-enlnilla puuttuu maitijarjestölhln, k a tu v a t nämä jou- dellisessa taistelussa ei vain kom vat. L ääkärit lähem m in tutkittuaan W :n asem aa olivat huom anneet, etta a in o a lta a n olla h a llit..L ea n a • f * • o u u l ai mattomana oman lentilllKKeeiisa, kokonaail vallanhimoa. Luonteeltaan kot tehdä niistä itselleen taisteluvä- munismin aatteen levittäjinä, vaan 'W :n m aksassa on paiseita, jonka J Z ?nori t n n n c i i t T ’ , «osial.steja, jotka ovat vaan myöskin tahtoo sitä edel- hän on puritaanl, ja K rem lissä hän lincitä. Luokkaristiriitojen k ärjisty taloudellisen taistelun ja am m attijär- tähden toim ittivat hänessä leikkauk I t ä h’ n ? t ‘unnust.“ s sllU : «Pa,1«matta imeneet vaikutuksia k e n kehittää ja laajentaa, jotta vlettaä yhtä vaatim atonta ja yksln- minen pakottaa am m attijärjestö t joh jcstöliikkeen päättäv in ä Johtajina. sen, poistaen paiseet. Leikkaus oli etta hän jos tulee valituksi, ei Sosialistisen Työväenpuolueen se voisi yhä paremmin tyydyt- kertais,ta eläm ää kuin pakolaisena! tam aan lakkoja, jotka suurena aalto Vain tällä tavalla on m ahdollista eris onnistunut hyvin ja W iljam s toivoi Tana en^in]a!sena toim eenpane-: ja n. s. D etroitin industrialisti- tää nousevan työväenluokan kas- Parisissa. Hän on suuri mies ja re- L a pynxi na pyhkäisevät koko kapitalistista tää am m attijärjestö istä niiden oppor pian pääsevänsä sairaalasta pois tä n rim äärääm ään "hau scn/ yh.man’ W * ,L L tonnin- vayia valistus- ja järjestym istar- hen inen. Hän.en teh täv än sä V enäjät-j m aailm a* ja m urtavat kapitalistisen tu n istiset johtajat, vain tällä tavulla M utta sitte v a a n a n ta a t o ie t n -tik in , ” a>ta' JGt 3 m olernm at puoles- peitä ja tiedon janoa. lä on kuin jättilgisauran, joka väsy | tuotannon ja vaihdon prosessia. Tais- voivat kom m unistit vapauttaa ämmät- ne tovereittensa luo. ! t. k. 5 :nen päivän aam una oli W. W aH kadun N ä m ä Pa a tö k s e t o v a t h y V ,ä' m ättöm äati kään tää karua ja kiviä teltassaan som alla k ertaa kohoavia tijärjestöliikkeen ja tehdä siitä v a i-, lhuksen m ä ä r ä i ä ^ t c X am er.kala.sen marxilaisen De Sillä ne antavat nyt Toimeen- koi8ta maata. | elinkustannuksia vastaan ja kohotta- lankum oustaistelun orgaanin konunu-1 tullut äkisti kipeäksi aam iaisen syö R ä ik » ä n ä näk •• beonin opetuksiin . M ichiganin panevalle Komitealle vallan men- “Luottakaa minuun, m inä en sulje ic ssa an omia vaatim uksiaan, työläis- nism in puolesta. Vain tällä tavalla tyään ja 15 m inuuttia k ärsittyään ko 1»icca väitän». a< naissa v33 sosla istmen valtiQjärjestö ero- nä eteenpäin lehtiliikkeem m e silmiäni sodan ja vallankum ouksen I joukot tuhoavat kaiken kapitalistisen voivat he jouduttaa am m attijärjestö via tuskia kuoltuna tuli ja pelasti ♦ i»n h i ^ ° Uei c n uCt-Viin soslallstlPu° lucesta van- kehittämisessä. M utta n iitten synnyttäm iltä kielteisiltä ilmiöiltä, laskelm an perusteet, kaiken järjeste- jen hajottam ista ja tilalle luoda teol- j hänet kärsim yksistä. . e JyySv J a 7 aal,SyT tien h0lll,senu t° linic cnPancv?n komi- pikaisen toteuttam isen johdosta mutu sam alla m inä en voi olla nä- tyn talouseläm än alkeellisen eunak- lisuusliittoja, sivuuttaa joukoista e ril-! W iljam s oli syntynyt Karstulan pi a ™ k '» • U° den , Vaa' ! !ean m ahtikaskylla muiden mu- haluaisimme sanoa jotakin. Kir- k e m ä tti Venäjän kansan luovan tah- koarvioimisen. A m m attijärjestöt, jot- lään olevan virkavallan ja a se tta a ti täjässä, Vaasan 1. Oli kuollessaan »Sl W ll*on’n kana kesällä 1919. M utta va- japainossa, jossa lehtem m e'ny- donvoiman syntym istä, mikä a s k e l! ka sodan aikana m uuttuivat orgaa- lalle tyom aaedustajien koneiston, jol 42 vuoden vaiheilla. Kulojen! mu nUnU.iii 5auhan Puolesta- scmniistolaiset eivät voineet so- kyään painetaan, ei ole mahdol- askeleelta m uuttaa kansam m e toimi- neiksi vaikuttam aan tyoläisjoukkoi- loin keskustoim ikunnalla on suori kaan W iljam silla pitäisi olla sisar nunkuin demokraatit sanoivat.¡pia yhteisistä toim intatavoista, lisuutta lehtemme laajennuksen vaksi sivistäväksi voimaksi. J a mi hin porvariston eduksi, m uuttuvat tettav an a vain kaikista tärkeim m ät jossain keskivaltioissa. Onnettomuus vai murhako? Her- ost> t e ’ivat re p j 1 cw or in vasexxunan siiven toteuttamiseen. £ikä näitä m3h- nulle toim inta on kaikkien alotus- nyt orgaaneiksi kapitalism in kukista* tehtävät. man Isaacson-nlm inen suom en ruot- aa it. ja etenkin Roosevelt, A- (konferenssissa oli jo h av aitu - dollisuuksia ole muissakaan kir- ten alku. sillä alun synnyttää vain ’ miseksi. m u rik a n fnnnAiniM _.— l____ ___ * . ■ 5 . Kun kam m unibtit ase tta v at a m -, salainen, joka on työskennellyt taalla P e r*,a n , tu n ‘?,e,tuin m ilitaristi,ivi»M vakava erim ielisyyden poh japainoissa Sudburyssa. Leh- toiminta, “M. Gorkij.’ T ätä am m attijärjestöjen luon ma iti järjestöjen pääm äärän ja ole- Neivi-uimisessä kaivoksessa, oli la ’i- y o k k a jk s ià W ilsonia vastaan, ja. Ensinnäkin oli kahdenlai- temine on samanaikaisesti toi- - teen m uuttum ista koettavat vanha , m uksen niitten muotoa korkeam m ak ten y t viime pyhäiltana syvälle Jär 'e ottaen äänestämään republi- sia aineksia: V aadittiin pyrki-om itetussa äänestyksessä kuiten- am m attijärjestolaisvirkavalta ja van si, niin eivät kom m unistit saa p elä ____ ______ _______________________ __________________ velle tanssiaisiin (m elkein ainoa hu aanipuoluetta. jonka tiedettiin mystä takaisin sosialistipuoluee- ___ kin _______ päätetty vakiinnuttaa __ S ____ u d -' Soda n viidentoista kuukauden hat am m attijärjestom uodot kaikella tä am m attijärjestöjen hajottam ista, avoimesti kannattavan vipaikka täällä), m utta kun häntä ti tavan sotaa, scen tarkoituksella veloittaa se;ib u ry y n ; Järjestön jäsenistön aja,Ia 1,raoitettlln arm eijaleirillä 197,- estää. Vanha am m atti järjes- jos hajottam isen väittäm inen N yt tämä sama republikaani--vaadittiin kutsuttavaksi yleinen ja lehtemme ystävien ja k#n- 000 8UkuPuoi,tau titap au sta. a ih e u tu tavalla m er kuulunut vielä m aanantaina takasta tolälsvirkavalta koettaa kaikkialla puolue kehottaa äänestämään konventsioni uuden vallanku- nattajien on siis jonkunTaikaa en kahden puolen miljoonan har- pitää am m attijärjestö jä tyoläisaris- kitseisi sam aa kuin välttää vallanku tulevaksi, niin toiset ruotsalaiset oli H ardingia. koska hän “vastus- moukseliisen puolueen perusta- odotettava, jo tta asiat voidaan Jokapäivän m enetyksen. Enemmän tokratian järjestö n ä, se k o ettaa pitää m ouksellista työtä am m attijärjestö vat arvelleet, e ttä kaipa poika ou taa militarism ia ja sekottavia miseksi. M ichfcanilaiset olivat!järjestää laajennukselle mahdol- kuin 80 ta u k se ssa sad asta oli ta r voimassa sellaisia ehtoja, jotka te jen sisällä, jos sen välttäm inen mer- m ennyt lähikaupunkiin tuttavienpa liitto ja ulkovaltojen kanssa". j jälkimäisten joukossa. Ja ne liseksi. Toimeenpaneva Komi- tunta 8331,1 jo ennen soUPa,veluk kisivät halpapalkkaisille työläisjou kitseisi luopum ista yrity k sestä tehdä luot kyläilem ään. Niin odotettiin poi E « » W all-kadulle on yhden- slaavilaisten kielijärjestöjen y. tea onkin antanut jo Vapauden seen a8tumista ®ik* aUa sotaväessä koille m ahdottom aksi p äästä am m at niistä vallankum ouksellisen taistelun kaa tulevaksi kylam atkaita. M utu välineitä, luopum ista siitä e ttä köy- kun ei alk an u t h än tä kuulua kotia. tekevää kumpi naista puolueis- m. kanssa menivät kommunisti-, paikalliselle johtokunnalle, jo- oIle88a- tijärjestöihin. V anha am m attijärjes- Lajiston eniten riiste tty osa Jäisi il- ’ otin ruakatalon pitäjä alkoi epäillä, **n on julkisesti se- puolueeseen. M utta tähän puo- ka hoitaa liikkeemme asioita tofäisvirkavalta koettaa myös yhä m an järjestöä. M utta silloinkin, kun t e ttä lienee tap ah tu n u t jo tain onne- on vielä työläisten lakkotaistelun tilalle, v^kuu*,, kirj»- Toimeenpanevin komitean vai- — Lukutaidottom ien lukum äärä joka h iljattain vakuutteli erail- via ainekua, kuten P roletarian tuuttam ana, valtuuden tiedus- huom.nav an suuri Yhdysvalloissa, j joka lakkotaistelu joka päivä saa tällainen hajottam inen osottautuisi ’ tonta. Niin lähti kaksi M m*" ruo- välitäm ättöm äksi, saadaan se suorit- katalon m iestä »fäim ään Isaacson’.’*. ¡ I m S ' A o U U i J ’ L S I ' i — n * “ ‘‘V“ Osa oli eellaisia jotka telia lehtiliikkeellem m e huo- Yleisen kouluviraston .uu.u.us julkaisem aa yhä enem m än köyhälistön vallanku- S ö l k ^ s v v t a ^ I k h n ’ r ^ Hn V“ ' ,Va* « ln P^JM n jo u kkotoi-. neuatoa. johon voitaisiin mah- lausunnon m ukaan m aassa on viisi urouksen luonteen porvaristo* vas- taa vain silloin; kun kom m unistit on Nämä m iehet olivat m enneet erää T u ^ e n iL on Uh'0“ d0ll‘SeS,i, Siioi“ “ ° m i kirja- ia puoli m tlioona. Ihm istä yli to tk ä -i,a a n . asettaa k a p it^ istie u kanssa nistuvat väsym ättöm ällä taistelulla seen pallohuoneeseen kysym ään, etta P M n r o a n E n c r la n n in k IT» k iV 3 |i kaikelle parlamenta-1 paino. Sudburyn osaston ta-. vuoden, jotka eivät kykene lukem aan tehtävien konikauppojen politiikan opportunistisia jo h ta jia vastaan, vilk jos ovat su n n u n ta it llai la nähneet P. Morgan, Englannin hall.tuk- riselle to,nunnalle palttua. M tch-öolta on p u t u puuha «Julle ra-l«al k lrio .tta m .a n m iu a a kieli*. | p „ k ä » ,k a tu e n » X m u k a ^ n ^ kaalla osanotolla taloudelliseen tais Isaacsonia. V astaus oli. e ttä I oli teluun, vakuuttam aan laajoille tyo- käynyt pällohuoneessa kello 11 oui- JUTUN JATKOA Cumberland, Wash. i““™*!' Iueeseen tuh
