No- 238
MAANANTAINA. LQKAK» n P.—MONPAY, OCT. 11
P
sen pankkiiri tässä maassa — iganialiaet, selittäen olevan^ kentän tai?, johon myöskin Va
TOVERI
samoin Italian ja Ranskan hal johdonmukaisia marxilaisia, jot pauden liike voitaisiin sijoittaa.
(T H E COM RADE)
The organ of the Finnish worker* in litusten pankkiiri — kannattaa ka sovelluttavat tämän teerigp Saadaanko liikkeemme tähän ta
the Western State*. The only Finnish! republikaanipuoluetta
ja H ar amerikalaiseen yhteiskuntaelä loon tai muualle ja kuinka pian,
Daily in the West. Published Daily, dingia — samaa H ardingia, jo mään, eivät voineet mennä näi ei ele vielä mahdollista sanoa.
except Sunday, at Astoria, Oregon,
Mutta sillä välinkin on meidän
hy the Western Workmen's Publishing ka vastustaa muka kansainliit den mukana ja kun heidän oh
toa, E nglannin, Ranskan, Ita jelm ansa oli kumoon ään estetty ! vaurastettava liikettäm m e, hank-
Society.
konvent- kim alla sille yhä enempi tilaa-
lian ja Amerikan pankkiirien kommunistipuojpeen
Office Seventh and Commercial S t , liittoa.
Thomas W . Lamont, sionissa, jäivät he siitä. Prole 1 jia ja kannattajia, kuin myös
Opposite Post Office.
M organin liikekum ppani, omis tarian kritiseeraa kommunisti kin aineellisia varoja, jotka ovat
Phone: Office 365. Editorial Dep't 832 tamansa
New York Evening puolueen taktiikkaa ja väittää, välttäm ättöm iä sen laajentam i-
Post Office Address:
P
o
st’in
välityksellä
taas kannat että se ei ole selvällä kannalla seksi.
TO VERI. Box 99. Astoria. Ore.
Suomesta tulvii nykyään päi
taa innolla dem okraattipuoluet- ja että se ei vastaa amerikalais-
ta ja Coxia. “Molempi parem- ten työläisten toiveita eikä hei- jon siirtolaisia Canadaan, enim-
EDITORIAL STAFF
«to 99
dän taistelujensa tämänpäiväisiä mäkseen lahtareita, m utta pal-
Eli* Sulkaaen, Managing Editor, Sulo PL
Syvanen, A lex Sevo, Toivo A . Johnson.
Kansan
välinpitäm ättöm yys vaatimuksia. O sotetaan virheek- jon joukossa myöskin rehellisiä
A. N. Koskela.
täm änU vuoden* v a a le ih in 'jo h tu u !8’ luopuminen' kaikesta paria- työljiisaineksia. H eidät on saa-
tietoiauudesta,
että molemmat m entarisesta toim innasta.
lava tilaam aan ja kannattam aan
Entered aa second-cla*a mail matter
edustavat samaa A m erikan proletaarien puolu- lehteamme. Asiamiestemme tar-
July 18, 1912, at the Post Office at valtapuolueet
Astoria, Oregon, under the Act of ja että kummankaan taholta ei « n ohjelma on tiukka iä \ - x i - keä velvollisuus on saada Suo-
Merck 3, 1879.
ole m itään hyvää toivottavissa.!!»■"«" asiakirja. Siina tehdään mesta tulevat tyolaistovent leh
48-komitean m uodostivat ne ai- i lainauksia M arxilta ja Engelsil- temm* lukijoiksi. Ja osastojen
nekset, jotka olivat W ilsonin ta Ja jokaisessa perustelussa on valvottava, että asiam iehet
Porvarien vaalitaistelu idealismiin
ja vapaamielisyy- turvaudutaan tiukasti naiden o- täyttävät tehtävänsä.
teen luottaen häntä tukeneeet, pinkappaleihm . Uskomme, et-
Harvoin Amerikan Yhdysval m utta V ersaillesin rauhanteon tä tämän puolueen ohjelm a on
tain historiassa ovat kansan laa jälkeen surkeasti pettyneet hä- teoreettisessa suhteessa Anein,
jat kerrokset presidentinvaalei nen suhteensa. P iti muodostaa mjtä olemme sattuneet näke-
hin suhtautuneet sellaisella kyl- uusi edistysm ielinen puolue van- rnään Amerikassa. Siinä kanna-
mäkiskoisuudella
kuin
tänä hojen lahonneiden puolueiden tetaan köyhälistän ehdotonta
.
vuonna, seikka, jonka kapitalis rinnalle, ja siihen olisi kootta- i herruusvaltaa ja sovellutetaan Englantilaisten typeryyksiä
titkin näkevät levottomuudella. va kaikki radikaaliset ja edis- nykyiset köyhälistön valtatais-i
oikomassa
Vaalitappiosta ei heillä ole pel t v s m ie lis e t a in e k s e t
M e tie - telut taitavim m alla tavalla marx-
w x
koa, onhan yhdentekevä kumpi dämme jo miten tämän ihanteel-, tiaisiin teorioihin. H yvin tär- ,
Time» lehdessä julkaistun
jo miten tämän inai\teei ,
o h je lm a s s a o n se n ä - töherryksen
johdosta
on
Maxim
voittaa, H arding tai Cox, sillä aamme
haen haaveilun kylmä tode - kea u ssa o h je ta m * or. se na Oorkij
*
kummassakin tapauksessa on suus murskasi. Uusi valtioin- i KOkanta, että Koynanston h ik
wvn*iniäiis. h n w«n«’nio
voitto turvattu, mutta levotto nen liike haiosi alkuunsa “kar- keen laajentum isen mukana laa-
J e’ k H' in een
G‘ :
’
n en lim e . n
, nai
j
f
seuraavan avoimen
avoimen kirjeen:
- a jo — si a 7 lk
- . u u n sa —
.
1 ,
seuraavan
muuden aiheena on poliittisen keat”
työväenainekset .saivat jentuv^‘ myöskin
™
'Huhtikuun 2 pini Times julkai.,1
ilveilyn läpinäkyväisyys.
kontrollin ja m uodostivat Far-
erään äsk ettäin V enäjältä saapueen
eivät ainoastaan englantilaisen kertom uksen koke
Kummankin valtapuolueen oh mer-Labor puolueen, joka epä- riaatteetkin
jelmat kiertävät sananhelinällä määräisen ja puolinaisen oh- määräänsä nähden m utta myös- m uksistaan. Muun m uassa hän k er
päivän polttavat kysymykset. jelmansa takia on edeltäpäin kin laatuunsa puolesta. Siinä pe- too nähneensä ihmisen sorm ia u is
Rahan laskeutuneesta arvosta, tuom ittu epäonnistumaan työ- rustaudutaan tiukasti historialli- kentelem assa sopassa, jota tarjo ttiin
¡ seen suhteellisuuteen ja siihen,
P ie ta r I n k lin n a iiis k e iH iö s s ä
profiteerauksesta, raskaista so väen poliittisena liikkeenä.
Pikkuporvarillinen
idealismi että köyhälistön m arxilaisuuden '
, x G , , k
.. . ,
taveroista,
työttömyydestä,
teol-
lisesta a u ,o k r a ,¡ .s t? ja m uista on karsta“ , täydellisen v arari-! pohjalla valistam isen kautta se J°"
kaUU « « « " •
«•
läisjoukoiUe, että. hajottaminen ta
pahtuu ei heille vielä käsittämättö
m än kaukaisen vallankumouspäämää
rän Johdosta, vaan työväenluokan ta
loudellisen taistelun kehityksen koa-
k re e ttisten lähinten etujen takia.
K om m unistien täytyy hajottamisen
välttäm ättöm yyden ilm aantuessa .ol
la tarkoin selvillä siitä, ettei hajotus
tule johtam aan heidän erlstiytyml-
seensä työläisjoukoissa.
6. Siellä m issä aikaisemmin on ta
p a h tu n u t hajaantum inen opportunis
tilkan, m ikä jatkuvan m ielettöm än
tisen ja vallankumouksellisen am-
hintojen kohoam isen takia on m enet
m attijärjestöliikkeen välillä, missä,
tän y t kaiken järjellisyytensä.
8e
kuten A m erikassa, opportunististen
koettaa saada työläiset n. s. yhtei am m attijärjestö jen ohella on olemas
seen teollisnusneuvostopolitiikkaan ja
sa vallankum ouksellisia pyrkimyksiä
se koettaa kapitalistisen valtion avul om aavia am m attiliittoja, vaikkakaan
la laillisesti vaikeuttaa lakkoja. T ais el kom m unistisia, siellä kommunistit
telun jän n ittäv ällä hetkellä porvaris ovat velvollisia tukem aan näitä val
to aih eu ttaa erip u raisu u tta ta istele lankum ouksellisia am m attijärjestöjä,
vien työläisjoukkojen keskuuteen, eh au ttam aan niitä, tekem ään ne vapaik
käisee eri työläisryhm ien taistelun si syndikalistisista ennakkoluuloisia,
m uuttum asta yleiseksi luok k ataiste saattam aan ne kommunismin pohjal
luksi. T ässä yrityksessä a u tta a por le, joka vain yksinään voi olla luo
varistoa vanhat am m atteihin perus te tta v an a kom passina taloudellisen
tuvat unlot, jotka jak av at m äärätyn taistelun sekam elskassa. Siellä mk-
teollisuusalan
työläiset,
erikoisiin sä am m attijärjestöjen puitteissa tai
am m attiryhm iin, vaikkakin kapitalis niiden ulkopuolella työm alli^ järjes
tisen riiston prosessi yhdistää työläi tetään
järjestö jä,
kuten
Bhop-
set. Porvaristo nojautuu vanhan työ- Stew ards, työm aaneuvostoja, joiden
läisaristokratian ideologian (aatem aa pyrkim yksenä on taistella ammatti-
ilman) perinnäistapoihin, vaikka nä järjestöläisvirkavallan vastavallanku
mä jatkuvasti heikontuvat köyhälis m ouksellisia virtauksia vastaan, au
tön erinäisten ryhm ien etuoikeuksien taa tukea köyhälistön itsestäänsynty-
lakkaam isen prosessissa kapitalism in i vä,le auoralle toiminnalle^ sieTlä on
~
yleisen m urskaantum lsen johdosta. komraunl8tlen IUounollisesU täydellä
senkautta kun “työväenluokan asem a tarm olla tu ettav a näitä järjestöjä.
yhtäläistyy, sen puute ja epävarm uus M utta vlalankum ouksellisten a matti-
yleistyvät.”
järjestö jen
tukem isen ei tarvitse
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
AMMATTIJÄRJESTÖ, TÎÔMAANEVSTOT
JA KOLMAS INTERNATIONALE
I.
K apitalism in kehityksen rauhalli
sena aikana työväenluokan luom at
am m attijärjestö t olivat työläisten jä r
jestöjä, joiden tarkotuksena oli ko
hottaa
työm arkkinoilla
työvoiman
käyttäm isen ehtoja. V allankum ouk
selliset m arxilaiset pyrkivät saam aan
niitä köyhälistön poliittisen puolueen,
sosialidem okratian vaikutuksen avul
la yhteiseen taisteluun sosialism in
puolesta.
Sam oista syistä, joiden
johdosta kansainvälinen sosialidem o
k ratia harvoja poikkeuksia lukuunot
tam atta ei toim inut köyhälistön val
lankum ouksellisen taistelun välikap
paleena kapitalism in kukistam iseksi,
vaan järjestönä, joka porvariston e-
duksi köyhälistöä p idätti vallanku
mouksesta, sam oista syistä am m atti
järjestö tk in osottautuivat sodan aika
na useim m assa tapauksessa porvaris
ton sotakoneiston osiksi ja auttoivat
porvaristoa puristam aan työväenlu<>-
kasta mahdollisimman paljo hikeä,
jo tta sodankäynti kapitalistien voit
tojen hyväksi olisi sitä tarm okkaam
paa. A m m attijärjestöt, jotka pääasi
Tällä tavalla am m attljärjestö läis m erkitä kom m unistien eroam ista op
allisesti
rajo ttu v at am m attilaisiin,
virkavalta
jakaa työväenliikkeen voi p o rtunistisista
am m attijärjestöistä,
työnjohtajien parhaiten palkattuihin
m
akkaan
virran
heikoiksi
puroiksi,
jotka
ovat
käym
istilassa
ja ovat siir
työläisiin, joita rajo ttaa am m atillinen
m
uuttaa
liikkeen
yleisen
vallankum
o
tym
ässä
luokkataistelun
maaperälle.
ahdasm ielisyys, joita sitoo joukoista
uksellisen
pääm
äärän
reform
istisiksi
Päinvastoin
luokka-am m attijärjestö
erillään olevat v irkavaltaiset koneis
kaistu jossain vähän tunnetussa rie tot, joita opportunistiset jo h ta ja t joh pikkuvaatim uksiksi ja ja rru tta a y- jen kehittyessä, niiden ollessa val
vitsauksista kärsivät kansa o n , kon käytännön ankarassa kou- saadaan kykeneväksi toimimaan kaleessa, jonka pääm ääränä on vedo
leensä köyhälistön taistelun m uuttu lankum oustaistelun
tiellä,
voivat
saanut kylliksensä W ilsonista lussa — sen etevimmät edusta- jokaista aikaa ja taistelujen jak- ta laumojen alhaisim piin vaistoihin, tivat harhaan, ovat p ettäneet ei ai m ista vallankum oustaisteluksi kap<-1 kom m unistit toim ittaa sen osan, mi
ja demokraattipuolueesta, joka jät ovat vetäytyneet äänettömt- soa| Parhaiten vastaavalla tavalla. niJn eQ o,isi ,ainannut huomiota kat. noastaan yhteiskunnallisen vallanku talism in kukistam iseksi.
kä yhdistää am m atillisesti järjesty
voitti viime vaaleissa lupauksil nä syrjään, niinkuin esim. W il- V alistustyölle asetetaan su u n keroltuneen ja varmastikin vahan ne. mouksen asiaa, vaan myöskin niihin
4.
O
ttaen
huomioon
sen.
e
ttä
suu
n
eet työläiset henkisesti ja järjet-
Tässä ohjelmassa saat rokkuutta osottavan henkilön raivol jä rjestetty jen työläisten asian elä
la pysyä erillään sodasta. Se liam Jennings Bryan, jonka arvo.
ria
työläisjoukkoja
v
irtaa
am
m
atti
töilisesti
yhteiseen taisteluun kapi
on nähnyt W ilsonin liberalis “sydän tuli haudatuksi”, kun taa kuitenkin havaita sen puut- le, m utta koska Times katsoi arvol- m änehtojen parantam iseksi. Ne ovat järjestöihin, ottaen huomioon talou talism in kukistam iseksi.
min surullisen vararikon, kan-. Tammanyn ainekset nim ittivät teellisuuden että se el sano pal- ,een , opl, ik „ Julkal, ta kert„mukSe.t, luopuneet am m atillisesta taistelu sta dellisen taistelun asiallisesti vallan
7. K öyhälistön taloudellinen tais
työnantajia vastaan ja ovat sen ti
on m itään kaytannol « .s ta te h -
„
salaisvapauksien
rajottamisen, Coxin.
kum
ouksellisen
luonteen,
jo
ta
ta
iste
telu m uuttuu kapitalism in kukistumi
lalle asettan eet kapitalistien kanssa
, on että
tavista.
M utta kun olla
selville
käy,!
...
valtiollisen sorron ja toisinajat
K apitalistien . vaalitaistelu
sc , ahtookin
etupaassy
a valheellinen
lua joukot käyvät am m attijärjestö- sen aikakaudella poliittiseksi taiste
hinnalla
m
illä
hyvänsä
tehtävien
Rau
televien vainon. Tämä puolue
ja läpinäkyvää, se on työvaenluokan vallankumouksel- “ Uskokaa minua, rakas W ells, me hallisten sopim usten ohjelman. Sel läisvirkavallan vastu stu k sesta huoli luksi paljoa pikem m in kuin pitkinä
on asettanut lipunkantajakseen alastonta
kuollutta kaikelle ideal.sHselle
vali8tuUsen puolue ja ni venäläiset emme vielä ole en n ättä laista politiikkaa ovat h arjo ttan eet m atta, täytyy kaikkien m aitten kom aikakausina tapahtui kapitalin rau
Ohion kuvernöörin Coxin, W all
kadulla hyvin tunnetun, m u tta : sa.n anh-r 1 i nai le ja vailla liberalis menomaan sanoo jättävänsä re- neet ihm
11,0 issyöjien asteelle, ja luulen ei ainoastaan Englannin ja Amerikan m unistien m ennä am m attijärjestö i hallisen kehityksen aikana. Jokai
laajoille kansankerroksille tu n - '
°-i___
-i
form italstelut reform iliikkeille, ettem m e sitä saavutakaan, yaikka liberaaliset am m attijärjestöt, eikä hin, tehdäkseen niistä tietoisia tais- nen suori taloudellinen yhteenotto
suorasti
olevansa
konservatiivi
vain Saksan "so sialistiset” vapaat teluorgaaneita kapitalism in kukista voi välittöm ästi a se tta a työläisten e-
„
. .. .........
................ niin ymmärtää miksi siitä on korkeasti sivistynneet lännen vallat
temattoman,
keskinkertaisilla
Cox yhtä häikäilem ättöm ästi j atetty pois päivän käytännölli- Pyrkivätkin synnyttäm ään sellaisen am m attijärjestö t, vaan myös R ans m iseksi kom m unism in hyväksi. H ei teen kysym yksen vallankum ouksesta.
kyvyillä varustetun politikoitsi- ja
dän täytyy ottaa alote am m a ttijä rje s Senvuoksi kom m unistien velvollisuu
puolustaa kansainliittoa.
set kysymykset.
olotilan, jossa venäläiset pakotettai kan syndikalistiset liitot.
jan, joka kiertää maata “p aljas
siin vajoam aan raakalaisuuteen ja
2. Sbdan taloudelliset seuraukset, töjen m uodostam iseksi sinne, m issä tena on kaikissa taloudellisten taiste
Sillä aikaa kärjistyvät luok-! Olemme tahtoneet selostaa tä- rappiotilaan.
tellen”
republikaanipuolueen
lujen asteissa osottaa työläisille, että
m aailm antaloqden täydellinen seka niitä ei vielä ole.
vaalirahastoja ja puolustaa W il-! kavastakohdat ja kehityksen kul- täkin liikettä osotukseksi, että
täm
ä taistelu voi olla m enestyksellis
/apaaehtoinen
erllläänpysym
inen
sonin
kansainliittoa. Vaikka ku rautaisella taipumatomuudel- todellakin am erikaläisen työvä- “ Elämme nykyään aikoja, jolloin ri sorto, mieletön kallistum inen, naisten
tä
vain
silloin, kun työväestö voittaa
Gompers on lupautunut anta- la mobilisoi näkym ättöm ästi vaa eston parhaim m atkin osat ovat kohisin ja Ukein m ielikuvituskaan ei ja lasten työn yhä laajem pi k äy ttä am m attijärjestöistä, jokainen keino
kapitalistiluokan avoim essa taistelu»
rnaan A. F. of L :n äänet Coxil- takkaisia yhteiskunnallisia voi kovin hajanaisina ja on niillä volsi keksiä valhetta tai solvausta, minen, asunto-olojen kurjistum inen tekoinen yritys luoda erikoisia omia
sa ja kun se ryhtyy diktatuurin k au t
am
m
attijärjestöjä,
m
erkitsee
suurta
le, pidetään hänen vaalivoitto mia, m urskaten väliltä kaikki monia eri puolueita ja järjestö- joka Olisi kamalampi ja alentavam pi — kaikki näm ä pakottavat köyhälis
ta
sosialistiseen
rakennustyöhön.
vaaraa
kom
m
unistiselle
liikkeelle,
el
han mahdottomana, sillä mieli harhakuvat. Nopeammin kuin jä. T ällä haavalla ei ole vielä kilin paljas totuus. Yksi n äitä pyö- tön laajoja joukkoja taistelun tielle lei sellaiseen ilm aannu pakkoa Joko • Lähtien tä stä lähtökohdasta, täytyy
kapitalism ia vastaan. Täm ä taistelu
ala on sellainen äänestäjäjou- luullaan, törmäävät
. . . . vastakkaiset
. . selvää mikä vasemmistolainen ristyttävlä totuuksia on Venäjän ajo- on laajuudeltaan ja luonteeltaan, tul- am m attijärjestöläisvirkavallan p ak k o -! kom m unistien pyrkiä mahdolilsuuk-
koissa nykyään, että ennemmin v o im a t yhteen lopullista ratkai- p Uojue tulee johtam aan ameri- J a h ti.—- Venäjän Joka koko luovalla
len päiväpä!vältä yhä laajem m aksi, toim enpiteitten k au tta (kuten sen ■ slen m ukaan aikaansaam aan täydel
kuka tahansa presidentiksi kuin sua varten.
kalaisan työväenliikkeen valtiol- voimallaan on ryhtynyt m erkityksel
vallankum ouksellista taistelua, joka kautta, että opportunistinen keskus listä yhtenäisyyttä am m attijärjestö
joku nykyisen hallituskunnan
lisiä harrastuksia eikä sekään j Hseen ja koko Ihmissuvulle tärk eästä asiallisesti tuhoaa kapitalistisen jä r erottaa yksityisiä vallankum oukselli jen ja kom m unistisen puolueen välil
. I IIIIIIIIIIIIIIIIUIIIIIIII ”
edustaja. Näillä syillä ennuste
tuleeko se kunnia kuulumaan m erkityksestä olevaan yhteiskunnat- jestelm än perustat. Sen tai täm än sia am m attijärjestöosastoja) tai am lä, saa tta a a m m a ttijärjestö t puolueet)
AMERIKAN PROLETAA yhdellekään
taan yleensä vaalivoittoa repub
nykyään toim innas- Hseen uudistustyöhön.
m atti järjestöläisvirkavallan
ahdas asiallisen johdon alaiseksi, tehdä
likaaneille.
RIEN PUOLUE
venäläiset olisi pitänyt työläisryhm än taloudellisen taistelun
sa olevista puolueista.
« Meidän
« . m «« «-«»«.o»
mielisen
ylim ysm ielisen
politiikan niistä työväen vallankum ouksen etu
Republikaanipuolue, joka kah
jä ttä ä joko oman viisautensa tai o- kautta tänään saavuttam an palkan
johdosta
kun
se
estää
järjestöön
pää- joukkoja. T ätä tark o tu sta varten «in
N.
s.
M
ichiganin
ryhmänä
k
o
ro
tu
k
sen
jo
huomenna
tekee
elin
< IIIIIIIIIIIIIIIIUIIIIIIII ’
deksan vuotta sitten oli jo vä
man erehdyksensä varaan. Kummas
syn
am
m
attitaidottom
ilta
työläisiltä.
1 kom m unistien kaikkialla am m attijär-
hällä
tulla poispyyhkäistyksi tunnettu osa vasemman siiven
sakin tapauksessa olisimme n äy ttä kustannuksien kallistum inen m itättö
VAPAUDEN
LIIKKEEN
mäksi. K allistum isen on yhä nous Se uhkaa jä ttä ä joukkojen edisty jestöissä ja työm aaneuvoitoissa muo
mukana olleista on
Amerikan poliittiselta näy ttä-H liikkeessä
1.',
neet
muulle
EJuropalle
opettavaisen
kom m unistisia
ryhmiä,
LAAJENTAMINEN
neimmän, luokkatietoisim m at työläi dostettava
möltä mädännäisyytensä ta k ia ,! X*im e. kesäkuussa järjesty n y t
kokeen. M utta Europa. Suur-Britan- tava. koska voittajam aitten kapita
joiden
avulla
voidaan
am
m
attijärjes
set
opportunististen
johtajien
hal
uudeksi puolueeksi,
pyrkii uudelleen valtaan W il- D etroitissa
,
,
Canadan s. S. järjestön lehti nian ja Ranskan edustam ana, koet- listinen luokka, h ävittäessään ryös tuun, jotka toim ivat porvariston hy töt vallottaa ja niitä johtaa.
töpolitiikallaan keski- ja itä-Europan,
jonka
nimenä
on
The
P
roleta
sonin hallitusta vastaan ilm ene
Vapaus k irjo ttaa:
laa kukistaa meidät. Minä en usko
(Jatk.)
ei
ainoastaan kykene järjestäm ään vaksi. Työläisjoukkojen puolinaisuus,
rian
P
arty
of
America.
Tämän
vää katkeruutta hyväkseenkäyt-
K uten lukijamme ovat huo- Europan tässä onnistuvan, .m u tta voi
heidän
henkinen
päättäm
ättöm
yyten
m
aailm
antaloutta,
vaan
lakkaam
atta
täen. Puolue kehottaa valitse puolueen äänenkannattajana on manneet tuli äsken päättyneel- °Ha mahdollista, että täm ä ohjelma
inen
kuukausi- lä S. S. Järjestön jäsenistön y- V enäjää kohtaan ajaa venäläiset lä- tekee sen yhä epäjärjestykselllsem - sä, heidän vastaanottavaisuutensa op
maan H ardingin presidentiksi, Proletarian-nim
v uj
johtajien
väitteisiin
mäksl. Saavuttaakseen taloudellises- portunististen
koska ~ hän “edustaa ----------
kansan hy- vrxlrlraifa 'i 4a
a t
ään Aasiaan.
Ettekö
l *
V» leisäänestyksellä
ivioaaiitovjf a o v iia a suurella
u u iv iia enem-
Viivin hentym
-------
---- ——... —
— näe täs sa taistelussaan m enestystä, la ajat nähden, voidaan voittaa vain k ä rjis
Seattlessa
Brovitent sairaalassa
vinvointia ja on tunnettu m ili-;
J “ teoreettisessa suh- mistöllä hyväksytyksi, että Va- sä m ahdollisessa liitossa Aasian kan
tyneen taistelun kuluessa. Se voite
työläisjoukot,
jotka
tähän
saakka
ei
tarism in ja sotkevien ulkomais-i Je c s s a a s ia llis ia artikkeleja, se-j
& iaaj ennetaan kolme kertaai »allisuuksien kanssa hirveää vaaraa
kuoli täällä työskennellyt Otto Wil-
ten liittojen vastustajaksi.” E- lostuksia Amerikan e n p u p lu -, viikOSSa ilmestyväksi. Samoin Europan kulttuurille? Mitä minuun v ät olleet am m attijärjestöjen ulko- taan sitä m ukaa kuinka köyhälistön jaina nim inen suom alainen t. k. 5 p:
• • eista sekä Ariiiiccsi
11
A_
*
* tul*e-
. -
............
kerrokset
kokem uksiensa,
eräässä n numerossa
A-
j :asenistö' * Toimeenpane-
vaivaa täm
ä kysymys m inua j puo* lla’ v lrtaav at voim akkaana vir- laajat
delleen senaattori H arding käy
W iljam s loukkaantui täällä Hyde hii
voittojensa
ja
tappioittensa
johdosta
m
i
r
i
l
t
a
n
n
r
n
l
*
t
a
a
n
»
»
n
mi«-»l
1
«
3
J
1
“
ccnpd
.
.
.
ta
na
a
m
m
a
t
t
i
iä
r
i
e
s
l
ö
i
h
in
.
K
a
ik
is
s
a
tana
am
m
attijärjestöihin.
K
aikissa
v a , ^ ‘ sopivan
s n n iv a n k„,„ kummitus.
taistelua sitä vastaan, mitä re- merikan proletaarien puolueen
lly htiön kaivannossa elok. 25 p-
I kapitalistisissa m aissa on havaitta- oppivat tuntem aan, e ttä k ap italk ti- W iljam sin toinen sääriluu öli mur
publikaanit suvaitsevat k u tsu a !°“Je rna
tilaisuuden
sattuessa hankkia “Sallikaa minun lopuksi lausua ! vissa am m attijärjestö jen suurta kas-
talousjärjestelm än perusteella on
“yhden
tunut m onesta kohti poikki. Sääriluu
u rk o u a e n miehen
muka hallitukseksi”,
hyökätä W il-!m
^ n ^ N ^ ^ ä S
t a X mUU'" “ a “ “
- v ä l enää ole valu köy- m ahdotonta eiTSä
;iraä saavuttaa inhim il
paikoilleen a setettu n a oli hyvät para
sonia vastaan. Senaattori H a r-! puoluetta selvemmälle luokka- ?at sen seikan P^ t t ä C a L d a r °" va tetty. tama(n m iehen ym p ärö i-: hälistön edistyneim m än osan Järjes- lisiä eläm änehtoja. Se voitetaan sitä nem isen toiveet W Jljam silla itsellään,
d in p in m ie U c tä <*i n r ^ x id e n tin
li
.............. 1
S^ n - SC1 .51’. C ttd
va» itsensä aasialaisella ja puoli- töinä, vaan köyhälistön suurten jouk- mukaa kuinka edistyneet kom m unis
tu h s
a m o k r ^ ti a L ? r ^ ä iä tä
lllL
aikoina, sUomalaincn järjesty n y t tyova barbaarisella loistolla. Täm ä on jul- kojen järjestöjä. V irratessaan am- tiset työläiset oppivat olem aan talou sekä lääkäreillä, jotka h än tä hoiti
h a llitu so h jelm aa, hänen t u l i s i , sy n ty i. D e tro itis sa on o llu t ai- ^ . t i ^ Ä ä om ^n “e h d m k k e e n s ä
vairl’
>-enlnilla puuttuu maitijarjestölhln, k a tu v a t nämä jou- dellisessa taistelussa ei vain kom vat. L ääkärit lähem m in tutkittuaan
W :n asem aa olivat huom anneet, etta
a in o a lta a n olla h a llit..L ea n a
• f * •
o u u l ai mattomana oman lentilllKKeeiisa, kokonaail vallanhimoa. Luonteeltaan kot tehdä niistä itselleen taisteluvä- munismin aatteen levittäjinä, vaan 'W
:n m aksassa on paiseita, jonka
J Z
?nori t n n n c i i t T ’
, «osial.steja, jotka ovat vaan myöskin tahtoo sitä edel- hän on puritaanl, ja K rem lissä hän lincitä. Luokkaristiriitojen k ärjisty taloudellisen taistelun ja am m attijär-
tähden
toim ittivat hänessä leikkauk
I t ä h’ n ?
t ‘unnust.“ s sllU : «Pa,1«matta imeneet vaikutuksia k e n kehittää ja laajentaa, jotta vlettaä yhtä vaatim atonta ja yksln- minen pakottaa am m attijärjestö t joh jcstöliikkeen päättäv in ä Johtajina.
sen,
poistaen
paiseet. Leikkaus oli
etta hän jos tulee valituksi, ei Sosialistisen
Työväenpuolueen se voisi yhä paremmin tyydyt- kertais,ta eläm ää kuin pakolaisena! tam aan lakkoja, jotka suurena aalto Vain tällä tavalla on m ahdollista eris
onnistunut
hyvin
ja W iljam s toivoi
Tana en^in]a!sena toim eenpane-: ja n. s. D etroitin industrialisti- tää nousevan työväenluokan kas- Parisissa.
Hän on suuri mies ja re- L a pynxi
na pyhkäisevät koko kapitalistista tää am m attijärjestö istä niiden oppor pian pääsevänsä sairaalasta pois tä n
rim äärääm ään "hau
scn/ yh.man’ W * ,L L
tonnin- vayia valistus- ja järjestym istar- hen inen. Hän.en teh täv än sä V enäjät-j m aailm a* ja m urtavat kapitalistisen
tu n istiset johtajat, vain tällä tavulla
M utta sitte
v a a n a n ta a t o ie t n
-tik in , ” a>ta' JGt 3 m olernm at puoles- peitä ja tiedon janoa.
lä on kuin jättilgisauran, joka väsy | tuotannon ja vaihdon prosessia. Tais- voivat kom m unistit vapauttaa ämmät- ne tovereittensa luo.
! t. k. 5 :nen päivän aam una oli W.
W aH kadun
N ä m ä Pa a tö k s e t o v a t h y V ,ä' m ättöm äati kään tää karua ja kiviä teltassaan som alla k ertaa kohoavia tijärjestöliikkeen ja tehdä siitä v a i-,
lhuksen m ä ä r ä i ä ^ t c X
am er.kala.sen
marxilaisen De Sillä ne antavat nyt Toimeen- koi8ta maata.
| elinkustannuksia vastaan ja kohotta- lankum oustaistelun orgaanin konunu-1 tullut äkisti kipeäksi aam iaisen syö
R ä ik » ä n ä näk
••
beonin opetuksiin . M ichiganin panevalle Komitealle vallan men-
“Luottakaa minuun, m inä en sulje ic ssa an omia vaatim uksiaan, työläis- nism in puolesta. Vain tällä tavalla tyään ja 15 m inuuttia k ärsittyään ko
1»icca väitän». a<
naissa v33 sosla istmen valtiQjärjestö ero- nä eteenpäin lehtiliikkeem m e silmiäni sodan ja vallankum ouksen I joukot tuhoavat kaiken kapitalistisen voivat he jouduttaa am m attijärjestö via tuskia kuoltuna tuli ja pelasti
♦ i»n
h i ^ ° Uei c n
uCt-Viin soslallstlPu° lucesta van- kehittämisessä.
M utta n iitten synnyttäm iltä kielteisiltä ilmiöiltä, laskelm an perusteet, kaiken järjeste- jen hajottam ista ja tilalle luoda teol- j hänet kärsim yksistä.
. e JyySv J a 7 aal,SyT tien h0lll,senu t° linic cnPancv?n komi- pikaisen toteuttam isen johdosta mutu sam alla m inä en voi olla nä- tyn talouseläm än alkeellisen eunak- lisuusliittoja, sivuuttaa joukoista e ril-! W iljam s oli syntynyt Karstulan pi
a ™ k '» • U° den
, Vaa' ! !ean m ahtikaskylla muiden mu- haluaisimme sanoa jotakin. Kir- k e m ä tti Venäjän kansan luovan tah- koarvioimisen. A m m attijärjestöt, jot- lään olevan virkavallan ja a se tta a ti täjässä, Vaasan 1. Oli kuollessaan
»Sl
W ll*on’n kana kesällä 1919. M utta va- japainossa, jossa lehtem m e'ny- donvoiman syntym istä, mikä a s k e l! ka sodan aikana m uuttuivat orgaa- lalle tyom aaedustajien koneiston, jol 42 vuoden vaiheilla. Kulojen! mu
nUnU.iii
5auhan Puolesta- scmniistolaiset eivät voineet so- kyään painetaan, ei ole mahdol- askeleelta m uuttaa kansam m e toimi- neiksi vaikuttam aan tyoläisjoukkoi- loin keskustoim ikunnalla on suori kaan W iljam silla pitäisi olla sisar
nunkuin demokraatit sanoivat.¡pia yhteisistä toim intatavoista, lisuutta lehtemme laajennuksen vaksi sivistäväksi voimaksi. J a mi hin porvariston eduksi, m uuttuvat tettav an a vain kaikista tärkeim m ät jossain keskivaltioissa.
Onnettomuus vai murhako? Her-
ost> t e ’ivat re p j 1
cw
or in vasexxunan siiven toteuttamiseen. £ikä näitä m3h- nulle toim inta on kaikkien alotus- nyt orgaaneiksi kapitalism in kukista* tehtävät.
man
Isaacson-nlm inen suom en ruot-
aa it. ja etenkin
Roosevelt, A- (konferenssissa
oli jo h av aitu - dollisuuksia ole muissakaan kir-
ten alku. sillä alun synnyttää vain ’ miseksi.
m u rik a n
fnnnAiniM
_.— l____ ___ *
.
■
5
.
Kun
kam
m
unibtit
ase
tta
v
at
a
m
-,
salainen,
joka on työskennellyt taalla
P e r*,a n , tu n ‘?,e,tuin m ilitaristi,ivi»M vakava erim ielisyyden poh japainoissa Sudburyssa.
Leh- toiminta,
“M. Gorkij.’
T ätä am m attijärjestöjen luon ma iti järjestöjen pääm äärän ja ole- Neivi-uimisessä kaivoksessa, oli la ’i-
y o k k a jk s ià W ilsonia vastaan, ja.
Ensinnäkin oli kahdenlai- temine on samanaikaisesti toi-
-
teen m uuttum ista koettavat vanha , m uksen niitten muotoa korkeam m ak ten y t viime pyhäiltana syvälle Jär
'e ottaen äänestämään republi- sia aineksia: V aadittiin pyrki-om itetussa äänestyksessä kuiten-
am m attijärjestolaisvirkavalta ja van si, niin eivät kom m unistit saa p elä
____ ______
_______________________
__________________
velle tanssiaisiin (m elkein ainoa hu
aanipuoluetta. jonka tiedettiin mystä
takaisin
sosialistipuoluee- ___
kin _______
päätetty
vakiinnuttaa __ S ____
u d -' Soda n viidentoista kuukauden
hat am m attijärjestom uodot kaikella tä am m attijärjestöjen hajottam ista,
avoimesti
kannattavan
vipaikka täällä), m utta kun häntä ti
tavan
sotaa, scen tarkoituksella veloittaa se;ib u ry y n ;
Järjestön jäsenistön aja,Ia 1,raoitettlln arm eijaleirillä 197,-
estää. Vanha am m atti järjes- jos hajottam isen väittäm inen
N yt tämä sama republikaani--vaadittiin kutsuttavaksi yleinen ja lehtemme ystävien ja k#n- 000 8UkuPuoi,tau titap au sta. a ih e u tu tavalla
m er kuulunut vielä m aanantaina takasta
tolälsvirkavalta koettaa
kaikkialla
puolue
kehottaa äänestämään konventsioni uuden vallanku- nattajien on siis jonkunTaikaa en kahden
puolen miljoonan har- pitää am m attijärjestö jä tyoläisaris- kitseisi sam aa kuin välttää vallanku tulevaksi, niin toiset ruotsalaiset oli
H ardingia. koska hän “vastus- moukseliisen puolueen perusta- odotettava, jo tta asiat voidaan Jokapäivän m enetyksen. Enemmän tokratian järjestö n ä, se k o ettaa pitää m ouksellista työtä am m attijärjestö vat arvelleet, e ttä kaipa poika ou
taa militarism ia ja sekottavia miseksi. M ichfcanilaiset olivat!järjestää laajennukselle mahdol- kuin 80 ta u k se ssa sad asta oli ta r voimassa sellaisia ehtoja, jotka te jen sisällä, jos sen välttäm inen mer- m ennyt lähikaupunkiin tuttavienpa
liitto ja ulkovaltojen kanssa".
j jälkimäisten
joukossa.
Ja ne liseksi. Toimeenpaneva Komi- tunta 8331,1 jo ennen soUPa,veluk kisivät halpapalkkaisille työläisjou kitseisi luopum ista yrity k sestä tehdä luot kyläilem ään. Niin odotettiin poi
E « » W all-kadulle on yhden- slaavilaisten kielijärjestöjen y. tea onkin antanut jo Vapauden seen a8tumista ®ik* aUa sotaväessä koille m ahdottom aksi p äästä am m at niistä vallankum ouksellisen taistelun kaa tulevaksi kylam atkaita. M utu
välineitä, luopum ista siitä e ttä köy- kun ei alk an u t h än tä kuulua kotia.
tekevää kumpi naista puolueis- m. kanssa menivät kommunisti-, paikalliselle johtokunnalle, jo- oIle88a-
tijärjestöihin. V anha am m attijärjes-
Lajiston eniten riiste tty osa Jäisi il- ’ otin ruakatalon pitäjä alkoi epäillä,
**n on julkisesti se- puolueeseen. M utta tähän puo- ka
hoitaa liikkeemme asioita
tofäisvirkavalta koettaa myös yhä
m an järjestöä. M utta silloinkin, kun t e ttä lienee tap ah tu n u t jo tain onne-
on vielä työläisten lakkotaistelun tilalle,
v^kuu*,,
kirj»- Toimeenpanevin komitean vai- — Lukutaidottom ien lukum äärä
joka h iljattain vakuutteli erail- via ainekua, kuten P roletarian tuuttam ana, valtuuden tiedus- huom.nav an suuri Yhdysvalloissa, j joka lakkotaistelu joka päivä saa tällainen hajottam inen osottautuisi ’ tonta. Niin lähti kaksi M m*" ruo-
välitäm ättöm äksi, saadaan se suorit- katalon m iestä »fäim ään Isaacson’.’*.
¡ I m S ' A o U U i J ’ L S I ' i — n *
“ ‘‘V“
Osa oli eellaisia jotka telia
lehtiliikkeellem m e huo- Yleisen kouluviraston
.uu.u.us
julkaisem aa yhä enem m än köyhälistön vallanku-
S ö l k ^ s v v t a ^ I k h n ’ r ^ Hn V“ ' ,Va* « ln P^JM n jo u kkotoi-. neuatoa. johon voitaisiin mah- lausunnon m ukaan m aassa on viisi urouksen luonteen porvaristo* vas- taa vain silloin; kun kom m unistit on Nämä m iehet olivat m enneet erää
T u ^ e n iL on
Uh'0“ d0ll‘SeS,i, Siioi“ “ ° m i kirja- ia puoli m tlioona. Ihm istä yli to tk ä -i,a a n . asettaa k a p it^ istie u kanssa nistuvat väsym ättöm ällä taistelulla seen pallohuoneeseen kysym ään, etta
P M n r o a n E n c r la n n in k IT» k iV 3 |i
kaikelle parlamenta-1 paino. Sudburyn osaston ta-. vuoden, jotka eivät kykene lukem aan tehtävien konikauppojen politiikan opportunistisia jo h ta jia vastaan, vilk jos ovat su n n u n ta it llai la nähneet
P. Morgan, Englannin hall.tuk- riselle to,nunnalle palttua. M tch-öolta on p u t u puuha «Julle ra-l«al k lrio .tta m .a n m iu a a kieli*.
| p „ k ä » ,k a tu e n » X m u k a ^ n
^
kaalla osanotolla taloudelliseen tais Isaacsonia. V astaus oli. e ttä I oli
teluun, vakuuttam aan laajoille tyo- käynyt pällohuoneessa kello 11 oui-
JUTUN JATKOA
Cumberland, Wash.
i““™*!' Iueeseen tuh