Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Sept. 23, 1920)
1 TORSTAINA, SYYSK. 23 P.—THURSDAY, SEPT. 23 TOVERI \ No. 223 e lunnut Petsamoa ja huomattavaa Pohjoisten reunavaltioiden reksi sotaväessä olleiden jär Bjrmykaeen, on menty niin pitkälle PUOLUE ASIOIT A osaa Venäjän Karjalaa ja Kuo rauha * siirtää yhä enemmän so jestöksi. Kokouksen puheen että liiton konventaioniaee v. 1919 The organ of the Fianiah workers in lan niemimaata. Nämä on mah tilaallisen pääpainon Venäjän johtaja selitti, että yhdistymi päätettiin että luokkaaotavangit saa the Western States. The only Finnish dollisesti imperialistien pörssis työväenluokan kukistamista tar- nen on mahdollinen ainoastaan vat virua vankilassa, koska ovat ker Lentolehtisten levitti Daily in the West. Published Daily, sä luvattu Suomelle palkkioksi koittavassa sodassa Etelään. täydellisen puolueettomuuden ran uskaltaneet nousta vastustamaan except Sunday, at Astoria, Ore sodasta Venäjää vastaan. Kar Wrangelin joukoille joudutaan perusteella, nimittäin, että jär- hallituksen sotapolitiikkaa, by the Western Workmen's Publis jalaan nähden Suomen on täy näin uskomaan yhä suurempi jestö ei erikoisesti suosi mitään Society. Mistä lienee sitten johtunutkin se. tynyt luopua aikeistaan ja se tehtävä. Uusien valtiollisten puoluetta. Kansallisen entisten että Compersin masiina viimeisessä (Kiertokirje s. s.-osastoille ja alue Office Seventh and Commercial St., on sitäkin karvaampaa kun sen suhteiden muodostuminen Kes- Soturien liiton edustajat — por- j konventaionisaa antoi tällaisen pää- toimikunnille). Opposite Post Office. on uutjsten mukaan täytynyt ki-Europassa, ja ennen kaikkea varilehdet leimaavat tämän lii- töksen mennä läpi. Mahdollisesti al Järjestömme toimeenpanevan komi Phone: Office 365, Editorial Dep't 832 luopu^ parista anastamastaan taantumuksellisen Unkarin jäl ton kommunistiseksi — taas kat koi kai “ työväenmiehiä" jo hävet tean ottama alote lentolehtisten kus Post Office Address: kunnasta Karjalan kommuunin leen militariseeraantuminen, es soivat, etteivät he voi suostua tää se kun kaikissa muissa sotaan tantamisessa ja ilmaiseksi jakamises TO V E R I, Box 99, Astoria, Ore. hyväksi. Mutta että se on saa tää Rumanialta mahdollisuudet _ järjestöjen yhtymiseen, , . jollei osaaottaneissa maissa ovat poliittiset sa, tarkoituksella niiden kautta elvyt nut tien Jäämerelle on jo itse — syöksyä leikkiin ja sen kautta ohjelmaan E D IT O R IA L STAFF Oteta militarismin vangit jo aikoja sitten vapautettu, tää järjestömme toimintaa ‘ ja tehos Elis Sulkanen, Managing Editor, Salo asiassa enemmän kuin mitä Suo- se ei ole tilaisuudessa saamaan vastustamista ja kapitalismin etupäässä järjestyneiden työläiaten taa agitatsionityötä, on saanut s. «.- Syvänen, Alex Sevo, Toivo A. Johnson. melle milloinkaan olisi ollut kunniaa Pariisin, Lontoon ja kukistam ista. Toisten järjestö- v a a tim u k sesta . Ja n ä y ttä ä k seen , et- osastojen ja aluetoimikuntien taholta Leo Leino mahdollista Venäjän porvarilli Berliinin pörsseiltä. Mutta se jen edustajat hyväksyivät y h - i t ä täm änkin m aan ty ö lä iset jotak in niin huomattavan kannatukaen, että kä Puolan että Wrangelin soti distäm issuunnitelm an ja päätti- toim ivat, a n to iv a t liiton jo h ta ja t täi- puuhaa 1....... ,__, voidaan , Mrr_ ruveta toteuttamaan. _ Entered as second-class mail matter sen järjestelmän aikana. July 16, 1912, at the Post Office at laallinen asema on nyt jo vain vät, että kukin järjestö valitsee laisen p ä ä tö k sen m ennä läpi. Ja kun ' S u u n n itelm aan k uu luu p arink ym m e- Suomi oli pakoitettu rauhaan. Astoria, Oregon, under the Act of vähin toivoa antava. Ne voivat kaksi edustajaa yhteiseen komi- to im een p a n ev a k o m itea en si konvent-1 n en len to leh tisen k u sta n ta m in en niis- Valtiollinen rappiotila on ilmei March 3. 1879. «¡Oonille Ile laatii v u o sik erto m u k sen tul- tä aineista, jotka on jo mainittu toi nen. Valtiollinen ja taloudelli jatkaa sotilaallista vehkeilyä ja teaan sääntöjä laatimaan ne näyttävät itse asiassa perus- laen siinä san om aan , että liiton ta meenpanevan komitean pöytäkirjas nen kaaos on hermostuttava. Yh iiiniiiiiitiiiiiiiiiiifiiimr tautuvan siihen, että pitkällinen h olta on teh ty "kaikki m itä on v o i sa. Neuvosto-Venäjä ja teiskunnallinen mädännäisyys Lehtisiä valmistetaan joko yksi sotakannalla oleminen demorali- MAAILMANSODAN LUO tu" lu o k k a so ta v a n k ien v a p a u tta m i tai useampia kerrallaan ja lähetetään vallitsee ylinnä. Kaiken tämän reunavaltiot sek si, sam oin kuin on san ottu M oo- niitä osastoille aina lyhyiden väliai- MIA MILJONEEREJA korjaamiseksi porvaristo näkee seeraisi Neuvosto-Venäjän ja estäisi sen taloudellista varus- n eyn ju tu n su h teen . tarpeelliseksi rauhan. Työväki kojen perästä tämän syksyn kuluessa. AMERIKASSA on liikkeellä ja esiintyy tar- hautumista j a sisäistä uutta jär Ensimäisenä on kustannettu viime N o niin. C o m p ers lä h ety stö n sä Maailman im perialistien po jestelyä. Puolan aikeihin rau Y hdysvaltain kongressin jäse- kantaa vieraili P alm erin luon a ja esit- i k ev ä tk esä llä p u o lu eleh d issä julkaistu mokkaasti vaatien ilettävän V e litiikassa Neuvosto-Venäjää vas han teossa ei ole vieläkään luot it Rainey Illinoisista ja G r i f - , tiety sti, että hän liitton sa k on ven t- a rtik k elisarja " A g ita tsio n ity ö järjes- taan ovat reunavaltiot, Suomi, näjää vastaisen provokatsionin tamista. Se esiintyy täydelli- n N e w Y o rk ista ovat selittä- i ajonjn m ääräyksestä n öyrim m ästi p yy- tö ssä m m e" , jossa a n n ettiin toim inta- ista. L iittoutuneet suur- Viro, Latvia, L iettua ja Puola lopettam vallat eivät voineet taata hyvi- sest* vilpillisesti. Varsovan ka neet kuinka tinka monta m iljonceriä taa p rok uraattorin esittäm ään p resi- o h jeita jä rjestö m m e jä sen ille ja toi- . . J . A .rillo pidetään yllä mitä _:a.x 1 hur- ___ sota loi näytelleet tärkeää osaa. E del duilla i Y hdysvaltoihin. S e u -, d cn tine että v a ltio lliset v a n g it pääs- m itsijo ille. S en v u ok si se on väittä- lisenä vuonna Suomen lahtarit ty stä sodan vaatimien uhrauk jin ta sotakiihkoa osvss um A oauuovaoi ja AUyUftaöl * a « edelleen ---------- " ja raava laatimansa lyhyt luettelo te ttai*iin sien maksamiseksi ja lopuksi vap aaksi. M utta tu n tien m ätön jo k a iselle jä se n e lle ja jäsen ek - olivat vähällä yhtyä avoimeen sota uhkasi tuoda uuden vai- maan porvaristo aikoo vuodat- suurem m ista vuosituloista VUO- ! ..emän, etti jo h ta jilla ei o l e ! ai a ik o v a lle sotaretkeen P ietaria vastaan ja lankumouksen ja olisi sen t u o - taa viim eisen veripisaran tar- Sinä 1914 ja 1919 luo valoa asi- mitMän to d e lli.ta halu ak aan Täatä len to leh tisestä (len to k irja ses- p ain os- jos Judenitshin arm eijalle olisi nutkin. Armeija, joka käsittää Coituksella lyödä bolshevikit aan taa asia, k ieltä y ty i P alm er tek em ästä ta, sisältää 32 siv u a ) on o tettu vain .« • A M A 11 utta O C siihen 1 1 « «tn 4 kuitenkaan a s « O- «« 1 w suotu menestystä, olisi ollut _ S * eivät puolisen sataa tuhatta miestä, T u lo ja : 1914 1919 m itään m uuta kuin sen että hän yk- , 1 5 ,0 0 0 p ain os. T äm än täh d en voi- varmaa, että Suomikin olisi rien sotilasasioita tuntevat luota L595 4.700 sin k ertaisesti ilm ottaa p resid en tille et- ■ daan sitä lä h että ä o sa sto ille vain ra tänyt saaliinjaolle. Viron por on epäilyttävä. Siinä on paljon W rangel on niinikään m enettä $100,000—200,000 punikkeja. V arjeluskunnat kä $200,000—300,000 363 1,100 ta G om pers kävi h än eltä sitä ja sitä j jo itettu m äärä, n oin lähes kaksi ker- varit olivat kaikissa vehkeissä nyt paljon tärkeitä edellytyksiä $300,000—500,000 jäsenm äärää vastaava sum m a. sittävät toista sataa tuhatta, 580 vaatim assa. A n to ip a P a lm er tietä ä ‘ taa 294 • mukana . Samoin oli asianlaita ja näiden joukkojen sotilaalli ' Yli 1,000,000 T a rk o itu s on se, että tätä len to k irja s m utta siinäkin osa on ollut so 248 60 Latviassa ja Liettuassa. M utta set m ahdollisuudet ovat jo tuo kuin lu o k k a so ta v a n k ien vap auttam i- ta lev itetä ä n etu p äässä o sa sto jen jä se Yhteensä yli 100,000 yksi toisensa jälestä ne kadot taa vastaan. Se muodostuu ty y m itut. n ille ja jäsen ik si a ik o v ille, sek ä sä ily ten porvariaineksista, m utta se 2,426 7.633 doll. vuositulot tivat m erkityksensä. Lontoosta L iittoutuneet eivät ole tahto tetä ä n jok u m äärä sitä varten , että tietää, että se ei pärjää jos se JUUKijan o n n c ip p o n u u m a ta ja P ariisista käsin tiety sti lop neet tehdä itselleen selväksi ' v o id aan an taa aina u u sille jäsen ille pui painostus odottam attom ien sodan kautta avaa portit uudelle reunavaltioiden raukan m erki kuinka suunnattom asti suurten “ »• niin tul,aan •• »*Cemään y k .i- Että työväenluokan nousulle. Näis vuositulojen määrä on sota-aika- ’ölH—*i. mutta m .stään jo u k k o v a - h eidän y h ty essä ä n o sa sto o n . vastoinkäym isten takia ja n ii tystä, eivätkä ole tahtoneet ot na kasvanut. E räs henkilö il-| p a u tta m .se.ta ei v o , olla k y .y m y .tä - len to k irja sesta olisi v astaavaa h y ö tä syistä Suomen porvaristo on den huomio kiintyi Puolaan. Ja taa niitä huomioon. M utta sii niin Viro, L iettua ja Latvia tehnyt rauhan. Ja se on ollut tä huolim atta näillä sopim uksil m oitti vuonna 1919 vuositulok kään. H a llitu s noud attaa en tistä m e tyä, on o sa sto je n jä rjestettä v ä ja k am in en h u o lellisesti. Josk u s m e n n ei saivat luvan tehdä rauhan ja ne helppo siitä syystä, että Neu la on suuri poliittinen m erki seen kokonaista 34 miljoonaa n ettely ta p a a n sa s. o. antaa sotaa v a s nä aik oin a on jä tetty len to leh tiset ja vosto-Venäjä on sille ansiotta tekivät. dollaria, kaksi ilm oitti “ansain tu sta v ien työlä isten olla lu k k ojen ta tys. Niiden kautta Neuvosto- kam atta, seisom aan "nurkkiin. Nyt kaikista Suomen porvariston ka enemmän kuin 16 m il kana, vaikk ap a sota on k in o llu t jo Suomen porvarit • antautuivat talista teoista ja vehkeistä huo Venäjän on osottanut haluavan neensa” ei saa sellaista tap ah tu a. kohta kaksi vu otta p ä ä tty n een ä . Corn joonaa dollaria ja viisi henkilöä kohta kaki* vuotta P * * « y n e e n ä . ( ensi kerran neuvotteluihin rau lim atta antanut edullisen rau sa rauhaa ja niiden kautta se oli saanut kokoon yli 5.000,000 Per»,Ila K y sy m y k sessä o lev a en sim äinen ei »«etenkään ollut ini- on saanut hasta hetim iten sen jälkeen han. un a o a u u i u maailmalle id d u n iä iic osottaa o s o iis a , ,, . , , . rr, , .. tään san ottavaa. len to k irja n en läh etetä ä n o sa sto ille nyt anti-parlam entarisen luonteensa. j dollaria kukin. T aulukosta käy kuin Judenitshin joukot oli Suomi oli pohjoisten reuna- Maailma n ä k e e e t t ä n n n n i e n e t I selville, että yli 1,000,000 dolla Jos A . F. o f L. liitto olisi lu o k k a »a/nalla aikaa kun täm ä k irjek in . J o l Maailma näkee, että nuo pienet se, p ie n e t! ™ . "piru perinyt". Puukko p istet valtojen lei lä h ety k siä saavu, niin siitä on joukossa viimeinen tiin tuppeen ja yölliset ryös- rauhan teossa. Neuvosto-Venä maat voivat elää Venäiän rin- 1 rin vuositulot vuonna 1919 oli tie to in e n ja se n jo h to m ie h e t o lisiv a t ilm oitettava jä rjestö n k esk u sv ira sto o n . lie ... „ 248 henkilöllä. Vielä on huo- to d ...... ellisia ty ö lä isten ed u stajia, niin olisi —...... ----------------------------- ' töjoukot Karjalassa saivat lu jän raja Jääm ereltä Puolaan on nalla luonnollisten suhteiden a- _ mättävä, että henkilö, jota vero- poliittiset vangit jo aikoja sitten ▼•- M yöhem m in lä h etettävistä len to leh ti van lakata roistoilemasta. Se nyt rauhan kautta turvattu. N äi laisena ja se ei silloin voi ot-> i---.---- ------- , ,, ---- ------ 1 sistä an n eta a n o sa sto ille eri ilm oitu s. N eljä m iljoon aa . järjesty- . , . , johtui ensi kädessä siitä, että den maiden porvariston v ilp it taa vakavalta kannalta niitä tetaan 5°.000 dollarn v u o situ - ¡p a u tettu A lu eto im ik u n n ille h uom autam m e, loista arvioidaan omistavan yh- n yttä ty ö lä istä on voim a, jok a p an ee lahtarit olivat nähneet ja kuul töm yyteen ei tietystikään ole mahtavia valtiomiehiä, jotka se den miljoonan dollarin omai- h allitu k sen k in k avahtam aan . M u tta '* “ * m id en on alu eilla a n valvottava leet m aininkeja punaisen arm ei luottam ista, m utta niiden oipa littävät "sivistyneelle” maail o sa sto t järjestävät h u o lellisesti * kun liiton jo h to m ieh et o v a t ' y h d es- ' jan manöövereistä P ietarin lä asema pakoittaa niitä kansain malle mahdottomaksi olla yh suuden. sä ju o n essa p o rvarillisen h allitu k sen i len to leh tisten jak am isen , i IIIIIIIHIIIIIIIIIIIIIIIII ’ heisyydessä. M utta ne halusi välisten suhteiden nykyisessä teydessä sellaisen kuin Venä T o v erillisesti, kanssa, niin h ätäk ös herrain on sil- vat vielä suurta maata ja suur vaiheessa tyytym ään asemaansa. jän työväenluokan vallan kans LUOKKASOTA VANGEIL- loin uhm ata ty ö läisiä. Se osa A m e S. S. J. A G IT A T S1O N 1O SA ST O ta kunniaa, johon he luulivat Näin im perialistien vehkeille sa. K :tta W ilh o B om an. rikan ty ö läisistä, jok a on todella lu o k LE EI ANNETA ARMOA lontoolaisten ystävyyssuhteit- V enäjän länsipuolella on enää . I lltixailllllltllllllltltll e kataistelu n kannalla, jok a todella tensa heitä oikeuttavan. Kun vain Puola avoinna. Ja siihen W a sh in g to n ista tu lee tieto, että A . vaatii, eik ä leik ittele, lu ok k asotavan - sitte im perialistiset p iirit alkoi koko taantum uksellinen m aail ENTISTEN SOTILAIDEN F. of L. liiton lä h ety stö on k ä y n y t kien vap auttam ista, on vielä niin p ie- Vain työläiset itse pys vat kuiskuttelem aan Puolan ruo ma asettaakin toiveensa. Vasta JÄRJESTÄYTYMINEN prok uraattori Palm erin p uh eilla vaa- n j, e ttä h allitu s ei ota sen vaati- tyvät siihen kottom asta hyökkäyksestä, niin vallankum oukselliset venäläiset tim assa lu o k k a so ta v a n k ien vap autta- m uksia h u o m io o n sa . V a lta h erra t luot- ENGLANNISSA Suomen porvaristo taas heitti kaikissa maissa pitävät yllä m ista. M ainitun liiton k o n v en tsio n is- ( tavat vielä siihen, että suurin osa P aik k a k u n ta k irjeissä on u sea sti p u tuum at sikseen ja osotti uutta propagandaa, jonka tarkoitukse Englannissa ovat entiset so sa, jok a pidettiin M ontrealissa, C ana- j työlä isistä on h eidän p u o lella a n k a i huttu kuinka eri p a ik k a k u n n illa re tilaat m uodostaneet toverijärjes h a lu | yhtyä sotatoim iin, m utta na on pidättää Puolan rauhan dassa, v iim e k esäk u u ssa p äätettiin , kissa m ustim m issakin yrity k sissä ja h o tta a ju o p p o u s ja u h k a p eli ty ö lä is töjä useilla eri nimillä ja osit sisu petti ja 'to iv o tto m u u s val teosta. Ja Ranska, jonka pää että liiton toim een p a n ev a n k om itean niin k auvan kuin niin on asiat, niin ten k esk u u d essa . O n v a liteltu , että tasi heti kun tuli selväksi, että omia on suuret m äärät sijo itettu tain eri tarkoituksillakin. Jä r on ryrdyttävä toim im aan jotakin van- On porvariston valta turvattu. ak u n ta ei puu tu asia a n vaan kat- Puolan hyökkäys muodostuu sil V enäjän alueisiin tarkoituksella jestöjä on jo kaikkiaan v iis i: k ila .sa viru vien m ielip iteitten sä tä h -j Mutta y k .in p ä A . F. o f L. liittoon virk , e lee U p i so rm ien . T u o on tuttu sorm ien . "E n tisten sotilaiden ja m eri le itselleen sekä sotilaallisesti riistää siellä työskenteleviä ve den vain ottu jen työlä isten vapautta- k u u lu v i.« t y ö l ä i s ,.« on h avaittavis- ju ttu . A „ a on jok a ta p a u k .e .s a sen että yhteiskunnallisesti suurim näläisiä työläisiä, on ensi kädes m iesten liitto ”, “Kansallinen yh- m isek si. T ata p a a to sta n oud attaen ,a m uutosta. L iiton jo h ta jien vas-1 ¡ ..t u in e n , että sitä ei saa to im etto - maksi onnettom uudeksi. Tässä sä tukemassa noiden verta ha d isty s”, “Suursodan toverukset”, on liiton to im een p a n ev a n k om itean tu stu ksesta huolim atta on m onissa m u u della sivu u ttaa. M ihin ei tule “Upseerien yhdistys” ja “En- ' °n . ln.tO? lo ,m e e n Pan evan K om itean tu stu ksesta huolim atta on m onissa I m u u della sivu u ttaa. M ihin ei tul, tilanteessa tehtiin aselepo Suo luavien kenraalien vehkeitä. tisten sotilaiden kansallinen yh- nimlttarn* a ety®lö, Jon a j ° tai ana p aik allisu n ioissa aivan viim e p äivin ä ; v iran om aisilta ap ua on se tu lev a työ- men ja Venäjän välillä. Nyt M uut maat antavat rahaa ja a- d isty s”. Näissä yhteensä on en- ? ' ,t,e . o,ypers’ v,crai ut oy* P r o " h y v ä k s y tty p o n sia , jo issa o n a setu ttu j Iäisiltä itseltään . N iin tä ssäk in . O n on allekirjo itettu rauha. vustusta Puolalle ja sen jälkeen tisiä Sotilaita jäseninä noin 3 u ra a tto n n uona. Jos m e ° i ein ym - jyrkästi vastu stam aan esim . im peria- aivan turhaa to iv o a että esim . sei Rauhassa Suomi on saanut selittävät, että*’sitä täytyy edel miljoonaa. Järjestöjen edusta- i marramme as,aa’ n"n ta n a® ■«- listien V en äjää vastaan käym ää so- laisella p a ik k a k u n n a lla kuin A b erd ee Petsam osta niin paljon, että sil leen tukea jo tta se voisi voit jilla oli yhteinen kokous Lon- lntOn i o h to m ie’ t.en ta | ta a - H «‘a a ’ “ m utta varm asti aika- nissä — jo jo ssa ssa näm näm ä ä p p a a h h eet eet o v a t kaik jilla oli yhteinen kokous Lon-1 [ T ........... le on suotu m ahdollisuus pääs* taa ja voitoillaan maksaa vel- toossa tarkoituksella saada jä r - li " ” “ *’ *■ S ,lt a , ta - vat u ud em m at . j . t u k . e t « a d . jalan- k ein ju lk eim m a t — ryh ty isiv ä t v ira n tä Jääm eren rannalle. Se on ha- kansa maailman pankkiireille. ..u j : - . - . . - - ho,ta nim ittäin on aina san gen kyl- sijaa v a n h o illisten k in työläiaten kes- o m a iset tek em ä ä n p esissä p u h d istu s jestöt yhdistettyä yhdeksi suu- 1 m äk isk oisesti su htaud u ttu tähän ky- k uu d essa. — T y ö m ies. (T H E C O M RAD E) I O a ä m S »m an I a « a ä - a 1 H iili. ia iiv t js iu iio s i * — «—« • • • • • » • ■ • w w a a — a i » aasa t l ... m « a * a « a a s a s v a a aa aa * ... v ita lic a m ta, k osk a n e a n ta v a t runsaat tu loläh- n »:»»»»! i ii iccm; YHTEISKUNNALLISIA M VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOHAILLA P IIR T E IT Ä MOSKOVAN KONGRESSISTA llpinäkuusMA kokoontui Kolmannen tetuivä lujim m at siteet työrahvaan In ternationalcn toinen kongressi ty rien rivien kanssa. Moskovassa. Kongressin työjärjes Lenin myönsi ettei kapitalistisissa tyksen, edustajaluottelon Ja m uuta maissa kommunistinen puolue voi el enem m istönä proletariaatista. mia tärkeim piä päätöksiä kuten ne ia •Mutta tietoisirapana ja tarmokkaini- 21 ehtoa, joita K. I. asettaa puolueil pana vähem m istönä ei sen ole voi- le, jotka siihen haluavat liittyä, ottei- U WrJe . ly..a ä „ „ „ t« ä 8e kä’ I “ “ i T " “ aa proletariaattia seuraam aan, m uutam ista puheista, olemme jo eu- vaan päinvastoin sitä järjestäm ään nernmin julaisseet. Seuraavassa esite Ja kasvattam aan kommunistisiin aat tään pieni yleiskatsaus kongressin teisiin. H uolim atta Englannin työ työhön yleensä. väenliikkeen erittäin vaikeasta ase Useita puheita pidettiin kongres m asta. ei sen sosialistisen puolueen sin avajaisissa Kremlissä. Sinocjev vapaan harkinnan varaan ole Jätet käsitteli laajasti kommunistisen liik tävä suutaviivojen m äärittelyä m ikä keen m erkitystä ja selitti että kom on koko Internationalen kongressin m unistisen puolueen on pyrittävä ot päätettävä asia. Venäjän, Unkarin tam aan valta työväenluokan käsiin. ja m uitten kom m unististen puolueit Puolueen tietoisim pana eturivin val ten kokem ukset ovat osoittaneet va lankum ouksellisena osana on vedet kuuttavasti, että kansallisten puolu tävä perässään m uuta proletariaatin eitten m enettelytapa on järjestettäv ä ja puoliproletariaatin työrah vasta. kiinteään yhteyteen proletaarisen E ivät vain sosialistiset puolueet taistelun ja sen pääm äärien kansain vaan am m attiliitotkin olivat sota-ai- välisten ehtojen ja olosuhteitten kana tehneet vararikon. Vedoten kanssa. kom m unistisen puolueen m erkityk Kansallisuus- ja siirtomaa- seen Venäjän vallankum ouksessa vaati alustaja puoluetta nojattavaksi kysymykset ankaraan kehitykseen saattam alla ri Tästä asiasta oli Lenin laatinut veihin sotilaskuri. Työväenluokan laa lahkot väitelauselm at. Tässä jaos kaikki toimintamuodot ovat saatetta tossa "käytävät keskustelut, joihin o t vat sen vaikutuspiirin alaiseksi. Am tivat osaa m. m. Intian. Korean. Kii m atillista ja vallankum ouksellista nan. Persian y. m. siirtom aiden e- toim intaa ei ole eristettäv ä poliitti d u stajat selittiv ät yksityiskohtaises sesta. Kaikkialla oq perustettava ti siirtom aiden nykyisen yhteiskun kömmunistiaia puolueita sekä luiani- nallisen ja valtiollisen tilan. Yleisistunnolle selitti Leuiu kon Italian edustaja Roy puolusteli aja- täessään, e ttä m uka lännen kohtalo gressin komitean töitten tuloksia taan takapajuisimmisBakin m aissa on nojattava työtätekevien järjestäyty- j tusta, jonka m ukaan vallankumous- rlippuisia yksinom aan idän m aitten kansallisuus- ja siirtomaakysymyk- miseen. Venäjän ja eri muhamettl- liikkeen kohtalo Europassa riippuu vallankum ouksen voim asta ja kehl- sissä. laisten tasavaltain, esim. Turkesta- kokonaan vallankum ouksen kulusta 1 tyksestä. Täm ä Uan xsisuiaii si yksistään sii- Olennaisena piirteenä, sanoi alus ..In, esim erkit on täysi meneetys ei Idässä. Ilma,, vallankum ouksen yoit j 1 _ - “ t,ei‘ *l“ ua“ näkyy *a’ ote “ täh än " M l taja, im perialism issa on maailman ainoan aan proletaarisissa. vaan toa idän maissa surkastuu kom m u-| yletä onnistuttu perustam an,, kom- jakautum inen m itättöm ään ryhmään myöskin n,Issn maissa joissa v a llit.; aistinen liike lännessäkin. Maailman m n n l.tl,,, puolnetta. vaikka siellä sortajia sekä sorrettujen tavattom aan »evät kap tallsm la edeltävät olo.ul,- paiorna am m entaa päätulonsa siirto, löytyy vitsi miljoonaa proletaaria ja enemmistöön. Yli 194 niiljaardia eli teet. Näissä m aissa kohtaa tosin m aitten loppum attom ista lä h te is tä ,! 37 m iij m aatonta "0 pros. koko maapallon väestöä on neuvostojen järjestelyä tavattom at pääasiallisesti A asiasta. T i u k a n in i Persian kom m unistisen puolueen im perialististen suurvaltojen ikeen a- valkeudet, m utta kt stam attom an var- Ien »oivat Europa,, pääom anom lst». j ^ „ „ a j , » uttasi K trg.slan. Turk..-«,,, laisuudessa. Täm ä ilmenee m itä mo maa on kera taa näissäkin m atssa it- ja , lu o v u tu n työläisille koko lisävol- ■ „ m uitten kapitalistisessa mer- ninaisem m issa muodoissa. senalstn vallankum ouksellista tieto! ton ja täten houkutella puolelleen kltyksessä kokonaan kehlttvm itto- : : “mak t u , '" ke" ? ;> < ^ » e t iu k ah n ttam aii. näissä vai. “ te ‘ X ^ h I n X u k - Kysymyksessä, onko K ommunisti oukselliset pj Dvrklmvkset , , e tta neuvostovalta « , sen Internationalen tuettava porva- yksinkertainen , . , ja . ym ... m ärrettävä . ai . lankum . iMuiyKsei. u lt«p s e , seksi( on toteutet ainoastaan proletaarille, vaan myös- paaoman o m istajat taasen tulevat tavi88a nm an teoUisuusuroletarlaat- rillis-dem okraattista liikettä takapa kln laajoille ei-proletaarisille työläis- jatkam aan proletariaatin avulla Aa-ä teollisuusproletariaa juisissa m aissa ja sorrettujen kanso rahvaan kerroksille. sian riistäm istä. Tähän nähden on suurem m alla syyllä on T ässä ,ä i d y t ä ä n ,o ,» u mieliä- v ä l t t ä m ä , o n T ^ X “ jen keskuudessa, on komitea seuraa vaa m ieltä: On selvää, ettei min T ° va,n an k u ™ouks<!" kehittäm iseksi [ r ,n näbden. ml8„ä on o!e m ..s a ka,k- käänlaista kannatusta ole annettava iaD,Ut|Uu’. « k m a T 'H r t v ° i ''a ' k° sellaisille sorrettujen kansojen puo-l p X ^ i n U m l u k u lk e m in ¿ T T * ” “ “ a t “ “ lM k 6 ‘ » tu m a lla k l sosialistiset erlkotatum at ja v ir lueille, jotka ovat om aksuneet refor- > ™ k u lk e m a tu kap tails- perustunnuslauseeksi, e ttä m aailm aa taukset. Idän m aat elävät parhail- m istlsen paikkausm enettelytavau. ‘ . h ” va8taa. Lenln ko“ “ unismin kohtalo riippuu idän fcan kansanjoukkojen y le is e t koyh- m ukautum alla m aassa vallitsevaan seurs*ava®tL Jos ' a,n voittoisa pro- kommunismin voitolle pääsystä. tym lsen. pauperlsm in, kautta mikä poliittiseen järjestelm ään ja sovellut- 1®ta r aatt ' P 'aen valt,ovaltaa ka' B r’t*nnian kom m unistisen puolueen - johtuu ’ pääoman alkuvaiheista ka tavat toim intansa vallitsevien luok- ¡ ^ a D TäällT“ v u k s i ^ i k k i ^ * * VelVOlli‘ | « ^ n tu m lslsU . V uosittain noin 1» kien etujen mukaisiksi. Nämä ovat ™ * dä avuksi kaikkine suus on au ttaa kaikkinaisia im peria? m iljoonaa ihm istä m uuttaa nois aa- sttrtom atssä ja puollstlrtom äissa aina : l«**»«*-i sl.U i.laU stlrtom .lsu samaan ai- esiintyneet vallankum ouksellisia lii-i ' . k P < , 0 a t 8hr ; J ° s kansallisella vapautum isliikkeel- kun tajonnoikaisto k a n ta a h a r koht,m ,s,a v asu k o . Kommmttmlon ! On “T »•««“ “ « » h h e i u U p X „ pa- velvolltsuus on tukea kansallisvalla,,- k kum oukseU isu liik että valu nlisaä ta- i a’ . tfe, ’ n, ’ n ennakkr vle” rlvle” »” ■> •» om anom isujaiu. virkam iesten Ja u kat X ™ 7 u on v äittä T T ? , “ 1'- l m uitten rosvojen iestä Pälnvaatoln . « a - . , pauksissa, jolloin ne ovat tosivallan- iuuio . eriä jonaisen maan on väittä- vaisuudessa asiain laita m uuttuisi m ättöm ästl käytävä läpi kapitalisti- toiseksi. Englannin hallituksen on ' a8U Kommun,6t,8®n Internationa *-1 kumouksellisia. Tällaisten kansallla- nen riistäntökausi. Puhujan mleles- hyvin helppoa selviytyä n v k y iX n n h ° D ° vallankum nouAhviiihtra ouksellisten liikkeitten iiiKkeiiten no- no-; m m » .« , ,, D*‘PP°a selviytyä nykyisin puh- tekeville kansoille helpoittam aan jana on yleenaä talonpoikain,o. jo,n äölX ä „ „ e l t ä y t v X n t u k e X l i ,*“ 8 k’’" ” ” 1’ t* ~ ‘* kHhoi,uk.es- sOtlaallsen v.flankum ouk.en m enestyksen saavuttam iseksi on tu - ' , en n e ,ta Yvyniinen tukem asta ta siirtom aissa, sekä tukahduttaa siel- L Pf. . AH„ia vallankum ouksellista liikettä siirto- ja kom m unistiset liikehtim iset. Pa»-1 pr° 8e“ “ - , . . ' ettava. K om m unistisella puolueella maissa on pahinta. Tällaisessa bo joa vaikeam paa olisi kukistaa k a n sa l-' Juutalai5en proletariaatin puoles- sellaisissa kapitalism iin vielä kehit siaHstisem a isänm aallisuudessa on iinen vapausliike siirtom aissa ! esiintyneet toverit esittiv ät kea- tym ättöm issä maissa, joissa ei ole Lenin vastusti myöskin Royu k ä - ' ° teoU isuusproletariaattia, on tavatto läheisin vaara vallankumoukselle. Ei ole vain puhuttava ja ulin paljon h o i-, sityStä. V enäjällä me olemme tuke- man laaja toim intakenttä, koska niis lattava vallankum ouksesta silrtom ais- neet vapattnielisvapautukseR ista lii- t / alooJen J° “d08ta- sä väestöä kuitenkin riistää kauppa sa. kuten Toinen Internationale te- kPttä tsa r ism in v a j a i n « . . » , kaikkialla toim eenpanevat porvariin- paaoma. aaka v ati,« o v at to o d aallaö t: k„ . tarm okkaasti ja totm tnu.l ¡ t I„ -u „ i„m m ™ ,.M T tT ik - » ‘« ‘U“ »'»’* 8« V a .ta l.u ja puolifeodaaliset läanitysolot maa- H8esti autettava0 k X i n a U U “ aUam ' X 8 ^ t u k e ^ Z ^ X ^ o l r a L u ^ P ö - d s k in j ; taloudessa. Tam an maan raatajaiu knmouksen lgia taistelun m aanom istajariistäjtä v a a -, m ai88a I ~ Hikehtim lsiä siirto- ’rima - un,R ; Petljuran sekä englantilaisten väi- D 8 61 1 tausviranom aisten Palestiinassa suo- R° y menee liiaQ Pltkä11« ^ H r i t u m i i n veriiöylyihin. - ( Jatk.)
