1
TORSTAINA, SYYSK. 23 P.—THURSDAY, SEPT. 23
TOVERI
\
No. 223
e
lunnut Petsamoa ja huomattavaa
Pohjoisten
reunavaltioiden reksi sotaväessä olleiden jär Bjrmykaeen, on menty niin pitkälle
PUOLUE ASIOIT A
osaa Venäjän Karjalaa ja Kuo rauha * siirtää yhä enemmän so jestöksi. Kokouksen puheen että liiton konventaioniaee v. 1919
The organ of the Fianiah workers in lan niemimaata. Nämä on mah tilaallisen
pääpainon Venäjän johtaja selitti, että yhdistymi päätettiin että luokkaaotavangit saa
the Western States. The only Finnish dollisesti imperialistien pörssis työväenluokan kukistamista tar- nen on mahdollinen ainoastaan vat virua vankilassa, koska ovat ker
Lentolehtisten levitti
Daily in the West. Published Daily, sä luvattu Suomelle palkkioksi
koittavassa
sodassa
Etelään.
täydellisen
puolueettomuuden
ran
uskaltaneet
nousta
vastustamaan
except Sunday, at Astoria, Ore
sodasta Venäjää vastaan. Kar Wrangelin joukoille joudutaan perusteella, nimittäin, että jär- hallituksen sotapolitiikkaa,
by the Western Workmen's Publis
jalaan nähden Suomen on täy näin uskomaan yhä suurempi jestö ei erikoisesti suosi mitään
Society.
Mistä lienee sitten johtunutkin se.
tynyt luopua aikeistaan ja se tehtävä.
Uusien valtiollisten puoluetta. Kansallisen entisten että Compersin masiina viimeisessä (Kiertokirje s. s.-osastoille ja alue
Office Seventh and Commercial St., on sitäkin karvaampaa kun sen suhteiden muodostuminen Kes- Soturien liiton edustajat — por- j konventaionisaa antoi tällaisen pää-
toimikunnille).
Opposite Post Office.
on uutjsten mukaan täytynyt ki-Europassa, ja ennen kaikkea varilehdet leimaavat tämän lii- töksen mennä läpi. Mahdollisesti al
Järjestömme toimeenpanevan komi
Phone: Office 365, Editorial Dep't 832
luopu^ parista anastamastaan taantumuksellisen Unkarin jäl ton kommunistiseksi — taas kat koi kai “ työväenmiehiä" jo hävet tean ottama alote lentolehtisten kus
Post Office Address:
kunnasta Karjalan kommuunin leen militariseeraantuminen, es soivat, etteivät he voi suostua tää se kun kaikissa muissa sotaan tantamisessa ja ilmaiseksi jakamises
TO V E R I, Box 99, Astoria, Ore.
hyväksi. Mutta että se on saa tää Rumanialta mahdollisuudet _ järjestöjen yhtymiseen,
,
. jollei osaaottaneissa maissa ovat poliittiset sa, tarkoituksella niiden kautta elvyt
nut tien Jäämerelle on jo itse
— syöksyä leikkiin ja sen kautta ohjelmaan
E D IT O R IA L STAFF
Oteta militarismin vangit jo aikoja sitten vapautettu, tää järjestömme toimintaa ‘ ja tehos
Elis Sulkanen, Managing Editor, Salo asiassa enemmän kuin mitä Suo- se ei ole tilaisuudessa saamaan vastustamista
ja kapitalismin etupäässä järjestyneiden työläiaten taa agitatsionityötä, on saanut s. «.-
Syvänen, Alex Sevo, Toivo A. Johnson. melle
milloinkaan olisi ollut kunniaa Pariisin, Lontoon ja kukistam ista. Toisten järjestö- v a a tim u k sesta . Ja n ä y ttä ä k seen , et- osastojen ja aluetoimikuntien taholta
Leo Leino
mahdollista Venäjän porvarilli Berliinin pörsseiltä. Mutta se jen edustajat hyväksyivät y h - i t ä täm änkin m aan ty ö lä iset jotak in niin huomattavan kannatukaen, että
kä Puolan että Wrangelin soti distäm issuunnitelm an ja päätti- toim ivat, a n to iv a t liiton jo h ta ja t täi- puuhaa
1....... ,__, voidaan
, Mrr_ ruveta toteuttamaan.
_
Entered as second-class mail matter sen järjestelmän aikana.
July 16, 1912, at the Post Office at
laallinen
asema
on
nyt
jo
vain
vät,
että
kukin
järjestö
valitsee
laisen
p
ä
ä
tö
k
sen
m
ennä
läpi.
Ja
kun
'
S
u
u
n
n
itelm
aan
k
uu
luu
p
arink
ym m e-
Suomi oli pakoitettu rauhaan.
Astoria, Oregon, under the Act of
vähin
toivoa
antava.
Ne
voivat
kaksi edustajaa yhteiseen komi- to im een p a n ev a k o m itea en si konvent-1 n en len to leh tisen k u sta n ta m in en niis-
Valtiollinen rappiotila on ilmei
March 3. 1879.
«¡Oonille
Ile laatii v u o sik erto m u k sen tul- tä aineista, jotka on jo mainittu toi
nen. Valtiollinen ja taloudelli jatkaa sotilaallista vehkeilyä ja teaan sääntöjä laatimaan
ne
näyttävät
itse
asiassa
perus-
laen
siinä
san om aan , että liiton ta meenpanevan komitean pöytäkirjas
nen kaaos on hermostuttava. Yh
iiiniiiiiitiiiiiiiiiiifiiimr
tautuvan
siihen,
että
pitkällinen
h
olta
on
teh
ty "kaikki m itä on v o i sa.
Neuvosto-Venäjä ja teiskunnallinen mädännäisyys
Lehtisiä valmistetaan joko yksi
sotakannalla
oleminen
demorali-
MAAILMANSODAN
LUO
tu"
lu o k k a so ta v a n k ien
v a p a u tta m i tai useampia kerrallaan ja lähetetään
vallitsee ylinnä. Kaiken tämän
reunavaltiot
sek si, sam oin kuin on san ottu M oo- niitä osastoille aina lyhyiden väliai-
MIA MILJONEEREJA
korjaamiseksi porvaristo näkee seeraisi Neuvosto-Venäjän ja
estäisi
sen
taloudellista
varus-
n
eyn ju tu n su h teen .
tarpeelliseksi rauhan. Työväki
kojen perästä tämän syksyn kuluessa.
AMERIKASSA
on liikkeellä ja esiintyy tar- hautumista j a sisäistä uutta jär
Ensimäisenä on kustannettu viime
N o niin.
C o m p ers lä h ety stö n sä
Maailman im perialistien po
jestelyä. Puolan aikeihin rau
Y hdysvaltain kongressin jäse- kantaa vieraili P alm erin luon a ja esit- i k ev ä tk esä llä p u o lu eleh d issä julkaistu
mokkaasti
vaatien
ilettävän
V
e
litiikassa Neuvosto-Venäjää vas
han teossa ei ole vieläkään luot it Rainey Illinoisista ja G r i f - , tiety sti, että hän liitton sa k on ven t- a rtik k elisarja " A g ita tsio n ity ö järjes-
taan ovat reunavaltiot, Suomi, näjää vastaisen provokatsionin tamista. Se esiintyy täydelli-
n N e w Y o rk ista ovat selittä- i ajonjn m ääräyksestä n öyrim m ästi p yy- tö ssä m m e" , jossa a n n ettiin toim inta-
ista. L iittoutuneet suur-
Viro, Latvia, L iettua ja Puola lopettam
vallat eivät voineet taata hyvi- sest* vilpillisesti. Varsovan ka neet kuinka
tinka monta m iljonceriä taa p rok uraattorin esittäm ään p resi- o h jeita jä rjestö m m e jä sen ille ja toi-
. .
J . A
.rillo pidetään yllä mitä
_:a.x 1 hur-
___ sota loi
näytelleet tärkeää osaa. E del
duilla
i Y hdysvaltoihin. S e u -, d cn tine että v a ltio lliset v a n g it pääs- m itsijo ille. S en v u ok si se on väittä-
lisenä vuonna Suomen lahtarit ty stä sodan vaatimien uhrauk jin ta
sotakiihkoa
osvss
um
A oauuovaoi ja
AUyUftaöl *
a
« edelleen
---------- " ja raava laatimansa lyhyt luettelo te ttai*iin
sien
maksamiseksi
ja
lopuksi
vap aaksi.
M utta tu n tien m ätön jo k a iselle jä se n e lle ja jäsen ek -
olivat vähällä yhtyä avoimeen sota uhkasi tuoda uuden vai- maan porvaristo aikoo vuodat-
suurem m ista vuosituloista VUO- ! ..emän, etti
jo h ta jilla ei o l e ! ai a ik o v a lle
sotaretkeen P ietaria vastaan ja lankumouksen ja olisi sen t u o - taa viim eisen veripisaran tar- Sinä 1914 ja 1919 luo valoa asi- mitMän to d e lli.ta halu ak aan
Täatä len to leh tisestä (len to k irja ses-
p ain os-
jos Judenitshin arm eijalle olisi nutkin. Armeija, joka käsittää Coituksella
lyödä bolshevikit aan
taa asia, k ieltä y ty i P alm er tek em ästä ta, sisältää 32 siv u a ) on o tettu vain
.«
•
A M
A 11 utta
O C siihen
1 1
« «tn 4 kuitenkaan
a s « O- «« 1 w
suotu
menestystä, olisi ollut _ S *
eivät
puolisen
sataa
tuhatta
miestä,
T u lo ja :
1914 1919 m itään m uuta kuin sen että hän yk- , 1 5 ,0 0 0 p ain os. T äm än täh d en voi-
varmaa, että Suomikin olisi rien
sotilasasioita
tuntevat
luota
L595 4.700 sin k ertaisesti ilm ottaa p resid en tille et- ■ daan sitä lä h että ä o sa sto ille vain ra
tänyt saaliinjaolle. Viron por on epäilyttävä. Siinä on paljon W rangel on niinikään m enettä $100,000—200,000
punikkeja.
V
arjeluskunnat
kä
$200,000—300,000
363 1,100 ta G om pers kävi h än eltä sitä ja sitä j jo itettu m äärä, n oin lähes kaksi ker-
varit olivat kaikissa vehkeissä
nyt paljon tärkeitä edellytyksiä $300,000—500,000
jäsenm äärää vastaava sum m a.
sittävät
toista
sataa
tuhatta,
580 vaatim assa. A n to ip a P a lm er tietä ä ‘ taa
294
• mukana . Samoin oli asianlaita
ja näiden joukkojen sotilaalli ' Yli 1,000,000
T
a
rk
o
itu
s on se, että tätä len to k irja s
m
utta
siinäkin
osa
on
ollut
so
248
60
Latviassa ja Liettuassa. M utta
set
m
ahdollisuudet
ovat
jo
tuo
kuin
lu o k k a so ta v a n k ien vap auttam i- ta lev itetä ä n etu p äässä o sa sto jen jä se
Yhteensä yli 100,000
yksi toisensa jälestä ne kadot taa vastaan. Se muodostuu ty y m itut.
n ille ja jäsen ik si a ik o v ille, sek ä sä ily
ten
porvariaineksista,
m
utta
se
2,426 7.633
doll. vuositulot
tivat m erkityksensä. Lontoosta
L iittoutuneet eivät ole tahto
tetä ä n jok u m äärä sitä varten , että
tietää,
että
se
ei
pärjää
jos
se
JUUKijan o n n c ip p o n u u m a ta
ja P ariisista käsin tiety sti lop
neet
tehdä
itselleen
selväksi
' v o id aan an taa aina u u sille jäsen ille
pui painostus odottam attom ien sodan kautta avaa portit uudelle reunavaltioiden raukan m erki kuinka suunnattom asti suurten “ »• niin tul,aan •• »*Cemään y k .i-
Että
työväenluokan
nousulle.
Näis
vuositulojen määrä on sota-aika- ’ölH—*i. mutta m .stään jo u k k o v a - h eidän y h ty essä ä n o sa sto o n .
vastoinkäym isten takia ja n ii
tystä, eivätkä ole tahtoneet ot na kasvanut. E räs henkilö il-| p a u tta m .se.ta ei v o , olla k y .y m y .tä - len to k irja sesta olisi v astaavaa h y ö
tä
syistä
Suomen
porvaristo
on
den huomio kiintyi Puolaan. Ja
taa niitä huomioon. M utta sii
niin Viro, L iettua ja Latvia tehnyt rauhan. Ja se on ollut tä huolim atta näillä sopim uksil m oitti vuonna 1919 vuositulok kään. H a llitu s noud attaa en tistä m e tyä, on o sa sto je n jä rjestettä v ä ja
k am in en h u o lellisesti. Josk u s m e n n ei
saivat luvan tehdä rauhan ja ne helppo siitä syystä, että Neu la on suuri poliittinen m erki seen kokonaista 34 miljoonaa n ettely ta p a a n sa s. o. antaa sotaa v a s
nä
aik oin a on jä tetty len to leh tiset ja
vosto-Venäjä
on
sille
ansiotta
tekivät.
dollaria, kaksi ilm oitti “ansain tu sta v ien työlä isten olla lu k k ojen ta
tys.
Niiden
kautta
Neuvosto-
kam atta, seisom aan "nurkkiin.
Nyt
kaikista Suomen porvariston ka
enemmän kuin 16 m il kana, vaikk ap a sota on k in o llu t jo
Suomen porvarit • antautuivat talista teoista ja vehkeistä huo Venäjän on osottanut haluavan neensa”
ei
saa
sellaista
tap
ah
tu
a.
kohta
kaksi
vu
otta
p
ä
ä
tty
n
een
ä
.
Corn
joonaa dollaria ja viisi henkilöä kohta kaki* vuotta P * * « y n e e n ä . (
ensi kerran neuvotteluihin rau lim atta antanut edullisen rau sa rauhaa ja niiden kautta se oli saanut kokoon yli 5.000,000 Per»,Ila
K y sy m y k sessä
o lev a
en sim äinen
ei »«etenkään ollut ini-
on
saanut
hasta
hetim iten sen jälkeen han.
un
a o a u u i u maailmalle
id d u n iä iic osottaa
o s o iis a , ,, . , , .
rr,
, .. tään san ottavaa.
len to k irja n en läh etetä ä n o sa sto ille nyt
anti-parlam entarisen luonteensa. j dollaria kukin. T aulukosta käy
kuin
Judenitshin joukot oli
Suomi oli pohjoisten reuna- Maailma n ä k e e e t t ä n n n n i e n e t I selville, että yli 1,000,000 dolla
Jos A . F. o f L. liitto olisi lu o k k a »a/nalla aikaa kun täm ä k irjek in . J o l
Maailma
näkee,
että
nuo
pienet
se,
p
ie
n
e
t!
™
.
"piru perinyt". Puukko p istet valtojen
lei lä h ety k siä saavu, niin siitä on
joukossa viimeinen
tiin tuppeen ja yölliset ryös- rauhan teossa. Neuvosto-Venä maat voivat elää Venäiän rin- 1 rin vuositulot vuonna 1919 oli tie to in e n ja se n jo h to m ie h e t o lisiv a t ilm oitettava jä rjestö n k esk u sv ira sto o n .
lie ...
„ 248 henkilöllä.
Vielä on huo- to d ......
ellisia ty ö lä isten ed u stajia, niin olisi
—...... -----------------------------
'
töjoukot Karjalassa saivat lu jän raja Jääm ereltä Puolaan on nalla luonnollisten suhteiden a- _ mättävä,
että
henkilö,
jota
vero-
poliittiset
vangit jo aikoja sitten ▼•- M yöhem m in lä h etettävistä len to leh ti
van lakata roistoilemasta.
Se nyt rauhan kautta turvattu. N äi laisena ja se ei silloin voi ot-> i---.---- ------- , ,, ---- ------ 1
sistä an n eta a n o sa sto ille eri ilm oitu s.
N eljä
m iljoon
aa . järjesty-
.
,
.
,
johtui ensi kädessä siitä, että den maiden porvariston v ilp it taa vakavalta kannalta niitä tetaan 5°.000 dollarn v u o situ - ¡p a u tettu
A lu eto im ik u n n ille
h uom autam m e,
loista arvioidaan omistavan yh- n yttä ty ö lä istä on voim a, jok a p an ee
lahtarit olivat nähneet ja kuul töm yyteen ei tietystikään ole mahtavia valtiomiehiä, jotka se den miljoonan dollarin omai- h allitu k sen k in k avahtam aan .
M u tta '* “ * m id en on alu eilla a n valvottava
leet m aininkeja punaisen arm ei luottam ista, m utta niiden oipa littävät "sivistyneelle” maail
o sa sto t järjestävät h u o lellisesti
*
kun
liiton
jo
h
to
m
ieh
et
o
v
a
t
'
y
h d es- '
jan manöövereistä P ietarin lä asema pakoittaa niitä kansain malle mahdottomaksi olla yh suuden.
sä
ju o n essa p o rvarillisen h allitu k sen i len to leh tisten jak am isen ,
i IIIIIIIHIIIIIIIIIIIIIIIII ’
heisyydessä. M utta ne halusi välisten suhteiden nykyisessä teydessä sellaisen kuin Venä
T o v erillisesti,
kanssa, niin h ätäk ös herrain on sil-
vat vielä suurta maata ja suur vaiheessa tyytym ään asemaansa. jän työväenluokan vallan kans LUOKKASOTA VANGEIL- loin uhm ata ty ö läisiä. Se osa A m e
S. S. J. A G IT A T S1O N 1O SA ST O
ta kunniaa, johon he luulivat Näin im perialistien vehkeille sa.
K :tta W ilh o B om an.
rikan ty ö läisistä, jok a on todella lu o k
LE EI ANNETA ARMOA
lontoolaisten
ystävyyssuhteit- V enäjän länsipuolella on enää
. I lltixailllllltllllllltltll e
kataistelu n
kannalla,
jok a todella
tensa heitä oikeuttavan. Kun vain Puola avoinna. Ja siihen
W a sh in g to n ista tu lee tieto, että A . vaatii, eik ä leik ittele, lu ok k asotavan -
sitte im perialistiset p iirit alkoi koko taantum uksellinen m aail ENTISTEN SOTILAIDEN F. of L. liiton lä h ety stö on k ä y n y t kien vap auttam ista, on vielä niin p ie- Vain työläiset itse pys
vat kuiskuttelem aan Puolan ruo ma asettaakin toiveensa. Vasta
JÄRJESTÄYTYMINEN
prok uraattori Palm erin p uh eilla vaa- n j, e ttä h allitu s ei ota sen vaati-
tyvät siihen
kottom asta hyökkäyksestä, niin vallankum oukselliset venäläiset
tim assa
lu o k k a so ta v a n k ien vap autta- m uksia h u o m io o n sa . V a lta h erra t luot-
ENGLANNISSA
Suomen porvaristo taas heitti kaikissa maissa pitävät yllä
m ista.
M ainitun liiton k o n v en tsio n is- ( tavat vielä siihen, että suurin osa
P aik k a k u n ta k irjeissä on u sea sti p u
tuum at sikseen ja osotti uutta propagandaa, jonka tarkoitukse Englannissa ovat entiset so sa, jok a pidettiin M ontrealissa, C ana- j työlä isistä on h eidän p u o lella a n k a i
huttu
kuinka eri p a ik k a k u n n illa re
tilaat
m
uodostaneet
toverijärjes
h a lu | yhtyä sotatoim iin, m utta na on pidättää Puolan rauhan
dassa,
v iim e k esäk u u ssa p äätettiin , kissa m ustim m issakin yrity k sissä ja h o tta a ju o p p o u s ja u h k a p eli ty ö lä is
töjä
useilla
eri
nimillä
ja
osit
sisu petti ja 'to iv o tto m u u s val teosta. Ja Ranska, jonka pää
että liiton toim een p a n ev a n k om itean niin k auvan kuin niin on asiat, niin
ten k esk u u d essa .
O n v a liteltu , että
tasi heti kun tuli selväksi, että omia on suuret m äärät sijo itettu tain eri tarkoituksillakin. Jä r on ryrdyttävä toim im aan jotakin van- On porvariston valta turvattu.
ak u n ta ei puu tu asia a n vaan kat-
Puolan hyökkäys muodostuu sil V enäjän alueisiin tarkoituksella jestöjä on jo kaikkiaan v iis i: k ila .sa viru vien m ielip iteitten sä tä h -j Mutta y k .in p ä A . F. o f L. liittoon virk
, e lee U p i so rm ien .
T u o on tuttu
sorm ien .
"E
n
tisten
sotilaiden
ja
m
eri
le itselleen sekä sotilaallisesti riistää siellä työskenteleviä ve
den vain ottu jen työlä isten vapautta- k u u lu v i.« t y ö l ä i s ,.« on h avaittavis- ju ttu . A „ a on jok a ta p a u k .e .s a sen
että yhteiskunnallisesti suurim näläisiä työläisiä, on ensi kädes m iesten liitto ”, “Kansallinen yh- m isek si. T ata p a a to sta n oud attaen ,a m uutosta. L iiton jo h ta jien vas-1 ¡ ..t u in e n , että sitä ei saa to im etto -
maksi onnettom uudeksi. Tässä sä tukemassa noiden verta ha d isty s”, “Suursodan toverukset”, on liiton to im een p a n ev a n k om itean tu stu ksesta huolim atta on m onissa m u u della sivu u ttaa. M ihin ei tule
“Upseerien yhdistys” ja “En- ' °n . ln.tO? lo ,m e e n Pan evan K om itean tu stu ksesta huolim atta on m onissa I m u u della sivu u ttaa. M ihin ei tul,
tilanteessa tehtiin aselepo Suo luavien
kenraalien vehkeitä. tisten sotilaiden kansallinen yh- nimlttarn* a ety®lö, Jon a j ° tai ana p aik allisu n ioissa aivan viim e p äivin ä ; v iran om aisilta ap ua on se tu lev a työ-
men ja Venäjän välillä. Nyt M uut maat antavat rahaa ja a-
d isty s”. Näissä yhteensä on en- ? ' ,t,e . o,ypers’ v,crai ut oy* P r o " h y v ä k s y tty p o n sia , jo issa o n a setu ttu j Iäisiltä itseltään . N iin tä ssäk in . O n
on allekirjo itettu rauha.
vustusta Puolalle ja sen jälkeen tisiä Sotilaita jäseninä noin 3 u ra a tto n n uona. Jos m e ° i ein ym - jyrkästi vastu stam aan esim . im peria- aivan turhaa to iv o a että esim . sei
Rauhassa Suomi on saanut selittävät, että*’sitä täytyy edel miljoonaa. Järjestöjen edusta- i marramme as,aa’ n"n ta n a® ■«- listien V en äjää vastaan käym ää so- laisella p a ik k a k u n n a lla kuin A b erd ee
Petsam osta niin paljon, että sil leen tukea jo tta se voisi voit jilla oli yhteinen kokous Lon-
lntOn i o h to m ie’ t.en ta | ta a -
H «‘a a ’ “ m utta varm asti aika- nissä — jo
jo ssa
ssa näm
näm ä ä p
p a a h
h eet
eet o v a t kaik
jilla oli yhteinen kokous Lon-1 [ T
...........
le on suotu m ahdollisuus pääs* taa ja voitoillaan maksaa vel- toossa
tarkoituksella saada jä r - li
"
” “ *’ *■ S ,lt a , ta - vat u ud em m at . j . t u k . e t « a d . jalan- k ein ju lk eim m a t — ryh ty isiv ä t v ira n
tä Jääm eren rannalle. Se on ha- kansa maailman pankkiireille.
..u j : - . - . . - -
ho,ta nim ittäin on aina san gen kyl- sijaa v a n h o illisten k in työläiaten kes- o m a iset tek em ä ä n p esissä p u h d istu s
jestöt yhdistettyä
yhdeksi suu- 1 m
äk isk oisesti su htaud u ttu tähän ky- k uu d essa. — T y ö m ies.
(T H E C O M RAD E)
I
O
a
ä
m
S »m
an
I a « a
ä -
a
1
H iili.
ia iiv t js iu iio s i
*
—
«—« • • • • • » • ■ • w w a a —
a
i
»
aasa
t l
...
m
« a * a « a a s a s v a a aa
aa
*
...
v ita lic
a
m
ta, k osk a n e a n ta v a t runsaat tu loläh-
n »:»»»»! i ii iccm;
YHTEISKUNNALLISIA M VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOHAILLA
P IIR T E IT Ä MOSKOVAN KONGRESSISTA
llpinäkuusMA kokoontui Kolmannen
tetuivä lujim m at siteet työrahvaan
In ternationalcn
toinen
kongressi ty rien rivien kanssa.
Moskovassa.
Kongressin työjärjes
Lenin myönsi ettei kapitalistisissa
tyksen, edustajaluottelon Ja m uuta maissa kommunistinen puolue voi el
enem m istönä
proletariaatista.
mia tärkeim piä päätöksiä kuten ne ia
•Mutta tietoisirapana ja tarmokkaini-
21 ehtoa, joita K. I. asettaa puolueil
pana vähem m istönä ei sen ole voi-
le, jotka siihen haluavat liittyä, ottei-
U WrJe . ly..a ä „ „ „ t« ä 8e kä’
I “ “ i T " “
aa proletariaattia seuraam aan,
m uutam ista puheista, olemme jo eu-
vaan päinvastoin sitä järjestäm ään
nernmin julaisseet. Seuraavassa esite
Ja kasvattam aan kommunistisiin aat
tään pieni yleiskatsaus kongressin
teisiin.
H uolim atta Englannin työ
työhön yleensä.
väenliikkeen erittäin vaikeasta ase
Useita puheita pidettiin kongres
m asta. ei sen sosialistisen puolueen
sin avajaisissa Kremlissä. Sinocjev
vapaan harkinnan varaan ole Jätet
käsitteli laajasti kommunistisen liik
tävä suutaviivojen m äärittelyä m ikä
keen m erkitystä ja selitti että kom
on koko Internationalen kongressin
m unistisen puolueen on pyrittävä ot
päätettävä asia. Venäjän, Unkarin
tam aan valta työväenluokan käsiin.
ja m uitten kom m unististen puolueit
Puolueen tietoisim pana eturivin val
ten kokem ukset ovat osoittaneet va
lankum ouksellisena osana on vedet
kuuttavasti, että kansallisten puolu
tävä perässään m uuta proletariaatin
eitten m enettelytapa on järjestettäv ä
ja
puoliproletariaatin
työrah vasta.
kiinteään
yhteyteen
proletaarisen
E ivät vain sosialistiset puolueet
taistelun ja sen pääm äärien kansain
vaan am m attiliitotkin olivat sota-ai- välisten ehtojen ja olosuhteitten
kana tehneet vararikon.
Vedoten kanssa.
kom m unistisen puolueen m erkityk
Kansallisuus- ja siirtomaa-
seen
Venäjän
vallankum ouksessa
vaati alustaja puoluetta nojattavaksi
kysymykset
ankaraan kehitykseen saattam alla ri
Tästä asiasta oli Lenin laatinut
veihin sotilaskuri.
Työväenluokan
laa lahkot väitelauselm at. Tässä jaos
kaikki toimintamuodot ovat saatetta
tossa "käytävät keskustelut, joihin o t
vat sen vaikutuspiirin alaiseksi. Am
tivat osaa m. m. Intian. Korean. Kii
m atillista
ja
vallankum ouksellista
nan. Persian y. m. siirtom aiden e-
toim intaa ei ole eristettäv ä poliitti
d u stajat selittiv ät yksityiskohtaises
sesta.
Kaikkialla oq perustettava
ti siirtom aiden nykyisen yhteiskun
kömmunistiaia puolueita sekä luiani-
nallisen ja valtiollisen tilan.
Yleisistunnolle selitti Leuiu kon
Italian edustaja Roy puolusteli aja- täessään, e ttä m uka lännen kohtalo
gressin komitean töitten tuloksia taan takapajuisimmisBakin m aissa on
nojattava
työtätekevien
järjestäyty-
j
tusta,
jonka m ukaan vallankumous- rlippuisia yksinom aan idän m aitten
kansallisuus- ja siirtomaakysymyk-
miseen. Venäjän ja eri muhamettl- liikkeen kohtalo Europassa riippuu vallankum ouksen voim asta ja kehl-
sissä.
laisten tasavaltain, esim. Turkesta- kokonaan vallankum ouksen kulusta 1 tyksestä. Täm ä Uan
xsisuiaii si
yksistään
sii-
Olennaisena piirteenä, sanoi alus ..In, esim erkit on täysi meneetys ei Idässä. Ilma,, vallankum ouksen yoit j 1 _ - “ t,ei‘ *l“ ua“ näkyy
*a’ ote “ täh än " M l
taja, im perialism issa on maailman ainoan aan
proletaarisissa.
vaan toa idän maissa surkastuu kom m u-| yletä onnistuttu perustam an,, kom-
jakautum inen m itättöm ään ryhmään myöskin n,Issn maissa joissa v a llit.; aistinen liike lännessäkin. Maailman m n n l.tl,,, puolnetta. vaikka siellä
sortajia sekä sorrettujen tavattom aan »evät kap tallsm la edeltävät olo.ul,- paiorna am m entaa päätulonsa siirto, löytyy vitsi miljoonaa proletaaria ja
enemmistöön. Yli 194 niiljaardia eli teet.
Näissä m aissa kohtaa tosin m aitten loppum attom ista lä h te is tä ,! 37 m iij m aatonta
"0 pros. koko maapallon väestöä on neuvostojen järjestelyä tavattom at pääasiallisesti A asiasta. T i u k a n in i
Persian kom m unistisen puolueen
im perialististen suurvaltojen ikeen a- valkeudet, m utta kt stam attom an var- Ien »oivat Europa,, pääom anom lst». j ^ „ „ a j , » uttasi K trg.slan. Turk..-«,,,
laisuudessa. Täm ä ilmenee m itä mo maa on kera taa näissäkin m atssa it- ja , lu o v u tu n työläisille koko lisävol- ■
„ m uitten kapitalistisessa mer-
ninaisem m issa muodoissa.
senalstn vallankum ouksellista tieto! ton ja täten houkutella puolelleen kltyksessä kokonaan kehlttvm itto-
: : “mak t u , '" ke" ?
;> < ^ » e t iu k ah n ttam aii. näissä vai.
“ te ‘ X ^ h I n X u k -
Kysymyksessä, onko K ommunisti
oukselliset pj
Dvrklmvkset
, , e tta neuvostovalta
«
,
sen Internationalen tuettava porva- yksinkertainen
,
.
, ja . ym
... m ärrettävä . ai . lankum
.
iMuiyKsei. u lt«p
s e , seksi(
on toteutet
ainoastaan
proletaarille,
vaan
myös-
paaoman
o
m
istajat
taasen
tulevat
tavi88a
nm
an
teoUisuusuroletarlaat-
rillis-dem okraattista liikettä takapa kln laajoille ei-proletaarisille työläis- jatkam aan proletariaatin avulla Aa-ä
teollisuusproletariaa
juisissa m aissa ja sorrettujen kanso rahvaan kerroksille.
sian riistäm istä. Tähän nähden on
suurem m alla syyllä on
T ässä ,ä i d y t ä ä n ,o ,» u mieliä- v ä l t t ä m ä , o n T ^ X “
jen keskuudessa, on komitea seuraa
vaa m ieltä:
On selvää, ettei min
T ° va,n an k u ™ouks<!" kehittäm iseksi [ r ,n näbden. ml8„ä on o!e m ..s a ka,k-
käänlaista kannatusta ole annettava iaD,Ut|Uu’. « k m a T 'H r t v ° i ''a ' k°
sellaisille sorrettujen kansojen puo-l p X ^ i n U m l u k u lk e m in
¿ T T
* ” “ “ a t “ “ lM k 6 ‘
» tu m a lla k l sosialistiset erlkotatum at ja v ir
lueille, jotka ovat om aksuneet refor- >
™
k u lk e m a tu kap tails- perustunnuslauseeksi, e ttä m aailm aa taukset. Idän m aat elävät parhail-
m istlsen
paikkausm enettelytavau.
‘
. h ” va8taa. Lenln ko“ “ unismin kohtalo riippuu idän fcan kansanjoukkojen y le is e t koyh-
m ukautum alla m aassa vallitsevaan seurs*ava®tL Jos ' a,n voittoisa pro- kommunismin voitolle pääsystä.
tym lsen. pauperlsm in, kautta mikä
poliittiseen järjestelm ään ja sovellut- 1®ta r aatt ' P 'aen valt,ovaltaa ka'
B r’t*nnian kom m unistisen puolueen - johtuu ’ pääoman alkuvaiheista ka
tavat toim intansa vallitsevien luok- ¡ ^ a D
TäällT“ v u k s i ^ i k k i ^
* * VelVOlli‘ | « ^ n tu m lslsU .
V uosittain noin 1»
kien etujen mukaisiksi. Nämä ovat ™
*
dä
avuksi kaikkine suus on au ttaa kaikkinaisia im peria? m iljoonaa ihm istä m uuttaa nois aa-
sttrtom atssä ja puollstlrtom äissa aina :
l«**»«*-i sl.U i.laU stlrtom .lsu samaan ai-
esiintyneet vallankum ouksellisia lii-i ' . k P < ,
0 a t 8hr ; J ° s kansallisella vapautum isliikkeel-
kun tajonnoikaisto k a n ta a h a r
koht,m ,s,a v asu k o .
Kommmttmlon !
On
“T
»•««“ “ « » h h e i u U
p X „
pa-
velvolltsuus on tukea kansallisvalla,,- k
kum oukseU isu liik että valu nlisaä ta- i
a’ . tfe, ’ n, ’ n ennakkr vle” rlvle”
»” ■>
•» om anom isujaiu.
virkam iesten
Ja
u kat X ™ 7 u on v äittä
T
T ?
, “ 1'- l m uitten rosvojen iestä
Pälnvaatoln
. « a -
.
,
pauksissa, jolloin ne ovat tosivallan- iuuio . eriä jonaisen maan on väittä- vaisuudessa asiain laita m uuttuisi
m ättöm ästl käytävä läpi kapitalisti- toiseksi.
Englannin hallituksen on ' a8U Kommun,6t,8®n Internationa *-1
kumouksellisia. Tällaisten kansallla- nen riistäntökausi. Puhujan mleles- hyvin helppoa selviytyä n v k y iX n n h ° D
°
vallankum nouAhviiihtra
ouksellisten liikkeitten
iiiKkeiiten no-
no-;
m m » .« ,
,, D*‘PP°a selviytyä nykyisin puh- tekeville
kansoille
helpoittam aan
jana on yleenaä talonpoikain,o. jo,n äölX ä „ „ e l t ä y t v X n t u k e X l i ,*“ 8
k’’" ” ” 1’ t* ~ ‘* kHhoi,uk.es-
sOtlaallsen v.flankum ouk.en
m enestyksen saavuttam iseksi on tu - '
, en n e ,ta Yvyniinen tukem asta ta siirtom aissa, sekä tukahduttaa siel- L Pf. . AH„ia
vallankum
ouksellista liikettä siirto- ja kom m unistiset liikehtim iset. Pa»-1 pr° 8e“ “ -
, .
.
'
ettava. K om m unistisella puolueella
maissa on pahinta. Tällaisessa bo joa vaikeam paa olisi kukistaa k a n sa l-' Juutalai5en proletariaatin puoles-
sellaisissa kapitalism iin vielä kehit siaHstisem a isänm aallisuudessa on iinen vapausliike siirtom aissa
!
esiintyneet toverit esittiv ät kea-
tym ättöm issä maissa, joissa ei ole
Lenin vastusti myöskin Royu k ä - '
°
teoU isuusproletariaattia, on tavatto läheisin vaara vallankumoukselle. Ei
ole
vain
puhuttava
ja
ulin
paljon
h
o
i-,
sityStä.
V
enäjällä
me
olemme
tuke-
man laaja toim intakenttä, koska niis
lattava vallankum ouksesta silrtom ais- neet vapattnielisvapautukseR ista lii- t
/ alooJen J° “d08ta-
sä väestöä kuitenkin riistää kauppa sa. kuten Toinen Internationale te- kPttä tsa r ism in v a j a i n « . . »
,
kaikkialla toim eenpanevat porvariin-
paaoma. aaka v ati,« o v at to o d aallaö t: k„ .
tarm okkaasti ja totm tnu.l ¡ t
I„ -u „ i„m m ™ ,.M
T tT
ik - » ‘« ‘U“ »'»’* 8«
V a .ta l.u
ja puolifeodaaliset läanitysolot maa- H8esti autettava0 k X i n a U U “ aUam ' X 8 ^ t u k e ^ Z ^ X ^ o l r a L u ^
P ö - d s k in j ;
taloudessa.
Tam an maan raatajaiu knmouksen lgia
taistelun m aanom istajariistäjtä v a a -, m ai88a
I
~
Hikehtim lsiä
siirto- ’rima
- un,R ; Petljuran sekä englantilaisten väi-
D
8
61 1
tausviranom aisten Palestiinassa suo-
R° y menee liiaQ Pltkä11« ^ H r i t u m i i n veriiöylyihin. -
( Jatk.)